Liikuntakin on kulttuuria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntakin on kulttuuria"

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 3/2010 Liikuntakin on kulttuuria TÄSSÄ NUMEROSSA: Teemana muisti ja mielenterveys Sivut 6-7 Takuueläke ei tule ilman omaa hakemusta Sivu 2 Vanhuksia pompotellaan laitoksesta toiseen Sivu 3 Arvoa ansaittiin jälleen kulttuuripäivillä Sivu 4 Kuva: Pauli Västilä. Vammaisten kulttuuripäivien ohjelmaan kuuluu myös urheilu. Kulttuuripäivillä käytiin perinteinen yhdistysten välinen biocciekisa, jonka tänä vuonna voitti lahtelaisten joukkue. Kuvassa joukkueen kapteeni Rauni Olkkonen (vas), Esko Jokinen ja Aino Meriläinen palkintoineen. Kulttuuripäiviltä kuvia ja juttua sivulla 4. Alla päivien osanottajien avoin kirje uudelle sosiaali- ja terveysministerille, Juha Rehulalle. Vammaisten kulttuuripäivien osanottajien avoin kirje sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle Nyt on aika huolehtia vähäosaisista Tervehdimme ilolla sitä, että uusi sosiaali- ja terveysministeri asettuu vähempiosaisten ihmisten puolelle! Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todettiin, että on varmistettava toimivat peruspalvelut kansalaisten saataville asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tältä osin hallituksen työ on vielä pahasti kesken. Nyt onkin uudella sosiaali- ja terveysministerillä näytön paikka. Hallituksen politiikka on ajanut kuntia karsimaan jopa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. STKL:n Sosiaalibarometrin 2010 mukaan juustohöylää aiotaan kunnissa käyttää tänä vuonna vielä aiempaa rankemmin. Näin toistetaan 1990-luvun laman virheitä, joi- den vaikutukset tuntuvat monien suomalaisten elämässä vielä tänäkin päivänä, mm. eläkkeiden ja muun perusturvan alhaisena tasona ja kotipalvelujen heikkoutena. Asiakasmaksujen korotukset ja pitkät etäisyydet kuntakeskuksiin tai toisiin kuntiin keskitettyihin palveluihin ovat vieneet tarpeelliset sosiaali- ja terveyspalvelut monelta pienituloiselta pitkäaikaissairaalta ja vanhukselta saavuttamattomiin. Terveydenhuollon kolme erillistä maksukattoa ovat niin korkeita, ettei niistä pienituloisille, paljon hoitoa ja lääkkeitä tarvitseville ole paljonkaan apua. Valtion vastuulla on lainsäädännöllä, toteutuksen valvonnalla ja rahoituksella varmistaa, että Suomen perustuslaissa säädetyt kansalaisten perusoikeudet toteutuvat yhtäläisesti kaikissa kunnissa. Viime vuosien lainsäädännössä on kuitenkin kunnille annettu yhä enemmän omaa päätäntä- ja harkintavaltaa terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä, mikä on heikentänyt palvelujen saatavuutta, lisännyt alueellista eriarvoisuutta ja mahdollistanut hyvinkin sekavat ja hallitsemattomat toteutustavat. Me monivammaiset ja pitkäaikaissairaat kansalaiset eri puolilta Suomea edellytämme, että Te ministerinä pidätte nyt huolen, että valtio kantaa vastuunsa myös käytännössä: - Kunnallisten lähipalvelujen säilyminen, toimivuus, saatavuus ja kehittäminen on turvattava kohdennetuin, riittävin valtionosuuksin. - Valtion on valvottava, että kunnissa ei laman varjolla sorruta lyhytnäköisiin, kansalaisten eriarvoisuutta lisääviin ja jopa lainvastaisiin ratkaisuihin. - On pikaisesti toteutettava yksi, kaikki terveydenhoitoja lääkekulut kattava, enintään 350 euron tasoinen vuotuinen maksukatto. - Toimeentulotuen perusosa on siirrettävä Kelan hoidettavaksi. Hämeenlinnan Hauholla Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n XXVI vammaiskulttuuripäivät Allekirjoittajina noin 100 kulttuuripäivien osallistujaa Lahden seudun kuntaliitos hajosi alkuunsa Sivu 5 Muisti, paino, ikääntyminen, depressio, nauru... Sivut 6-7 Koukkuniemi pörssiin! Ei nyt sentään, mutta... Sivu 8 Tutkijat pohtivat vanhusten palveluja Sivu 9 Puolassa, Baltiassa, maanteillä ja Kallavedellä Sivu 12 Turvaa oma tiedonvälitys, tue Uusi Invalidilehteä. Sivu 11

2 2 Pääkirjoitus 3/2010 Aserahat indeksissä, milloin eläkkeet Näkökulma: Ken Helenius Lisää yhteistyötä, vammaiset! Kauniista lupauksista huolimatta on harjoitettu hallituspolitiikka ollut vaihtoehdotonta ja heikommassa asemassa olevien kansalaisten aseman kurjistamista - niin toimeentulon kuin palvelujenkin suhteen. Ns. säästöjä on kunnissa haettu ulkoistamalla ja ostamalla palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Julkisten palvelujen vähentyessä ovat yksityiset terveyspalveluketjut vallanneet menestyksellisesti maata omistajilleen voittoja takoen. Viimeisten tutkimusten mukaan ostopalvelut ovat kuitenkin tulleet kunnille omaa palvelutuotantoa kalliimmiksi eivätkä palvelutaso ja tehokkuus suinkaan ole kohentuneet. Toisaalla hallituksen toimet osoittavat, että rahaa kyllä todelliseen tarpeeseen löytyy. Hallituksen toimesta on toimeentulotukea jaettu hyvävelihengessä niin suuryrityksille kuin osakkeiden omistajille ja pörssipelureille erilaisina veroja maksuhelpotuksina. Myöskään asehankinnoista ei ole tingitty, ainoa rajoitus taitaa olla se, että hankittujen aseiden ja asejärjestelmien tulee olla Nato-yhteensopivia. Tästä nämä Kataisen kaartilaiset ovat pitäneet huolen sitomalla asehankintojen määrärahat indeksiin. Ovat vain unohtaneet lupaukset eläkkeiden indeksien korjauksista. Hallituksen toimet sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseksi ja rikkaita suosiva veropolitiikka ovat pudottaneet ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on jo köyhyysrajan alapuolella elävää, määrä on parissa vuodessa noussut yli 25 %. Aloittamalla vaikka asemäärärahojen ja armeijan Kuva: menojen karsimisesta, varallisuusveron palauttamisesta ja pääomaveron korotuksesta saadaan äkkiä lisää varoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen ja erityisesti köyhyyden poistoon. Eduskuntavaalit ovat jälleen tulossa. Odotan, että puolueet ja niiden ehdokkaat kertovat kampanjoissaan kantansa ennen vaaleja, ei vasta vaalien jälkeen. Edustajaehdokas, kerro kansalle, oletko julkisen sosiaalija terveydenhuollon vai yksityistämisen kannalla? Mitä mieltä olet asemäärärahojen määrästä ja indeksisidonnaisuudesta, entä eläkeindeksin korjauksesta aikaisempien lupausten mukaisesti? Mitä aiot tehdä vammaisten oikeuksien toteutumiseksi ja köyhyyden poistamiseksi Suomesta? Pidätkö lupauksesi jos pääset kansanedustajaksi? Entä pitääkö puolueesi? Jorma Eloranta Tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n puheenjohtaja Jorma Eloranta ottaisi aserahat köyhille. Suomalainen sosiaalipolitiikka on tällä hetkellä kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Tätä tasoa ei kuitenkaan ole saavutettu itsestään selvänä asiana. Se on vaatinut sitkeätä kamppailua ja taistelua saavutettujen etuisuuksien ja tavoitteiden puolesta ja niiden säilyttämiseksi. Vammaisjärjestöt ovat antaneet todella vahvan panoksen tässä työssä. Tunnustusta on annettava myös eläkeläisjärjestöille ja muille kansalaisjärjestöille. Yhteistyötä on kuitenkin ollut vain satunnaisesti, joten tällä saralla lienee huomattavasti parantamisen varaa. Ainahan on niitä, jotka kulkevat omia polkujaan, mutta se ei ole välttämättä hyvä asia eikä tuloksellista toimintaa. Yhteistyö ja yhteisesiintyminen ovat erittäin hyvä informaatio ja painostuskeino kansanedustajia kohtaan siellä Arkadianmäen kukkulalla. Siitä oli hyvä esimerkki Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton järjestämä mielenosoitus perusturvan, riittävän toimeentulon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen puolesta 6. toukokuuta eduskuntatalon edessä. Osanottajia oli noin 200 henkeä, tulos oli hyvä. Kuva: Tilaisuus herätti kuitenkin mielenkiintoisen kysymyksen. Kun otetaan huomioon, että jo Suur-Helsingin, Tampereen ja Turun yhteinen asukasmäärä on taatusti yli miljoona asukasta, lienee informaatiolle ja tiedottamiselle entistä enemmän tarvetta. Tästä kannattaisi keskustella yhteisissä tilaisuuksissa, että miten pitäisi toimia jatkossa uusia mielenilmaisuja suunniteltaessa. Tavoitteet, joiden puolesta toimitaan ja kamppaillaan, ovat taatusti lähes jokaisen suomalaisen etujen kanssa sopusoinnussa. Ken Helenius Turun Tapaturma- ja :n puheenjohtaja Ken Helenius Turusta patistelee vammaisjärjestöjä yhteistyöhön. Takuueläke kaikkein pienituloisimmille mutta ei ilman hakemusta Paljon puhuttu laki takuueläkkeestä tulee voimaan ensi vuoden maaliskuun alussa, sopivasti eduskuntavaalien alla. Ratkaisu korjaa hieman kaikkein pienimpien eläkkeiden varassa elävien tilannetta. Kohtuullisena toimeentulona ei takuueläkkeen tasoa voi tosin hyvällä tahdollakaan pitää etenkään, kun asumis-, terveydenhoito-, energia- ym. välttämättömät elinkustannukset jatkuvasti nousevat. Alarajaksi 685 euroa Takuueläke tarkoittaa vähimmäiseläkettä, joka lain voimaantullessa on 685 euroa kuukaudessa. Jos kuukausieläke on tätä pienempi, on eläkeläisellä oikeus saada puuttuva osa Kelalta takuueläkkeenä. Jatkossa takuueläkkeen taso on sidottu kansaneläkeindeksiin. Takuueläkkeen määrää pienentävät lakisääteiset työ-, perhe-, yrittäjä- ym. eläkkeet, myös esimerkiksi Ruotsista tai muista maista saatavat lisäeläkkeet. Sen sijaan takuueläkkeeseen eivät vaikuta vapaaehtoiset eläkevakuutukset tai muut tulot, kuten hoitotuki, omaishoidon tuki, ansio-, vuokra- tai pääomatulot, eivät myöskään omaisuus tai puolison tulot. Oikeus takuueläkkeeseen tulee ensi vuonna olemaan kaikkiaan noin eläkeläisellä. Niitä eläkeläisiä, joilla kokonaiseläke on selvästi köyhyysrajan alapuolella, mutta euronkin verran yli 685 euron kuukaudessa, takuueläke ei auta lainkaan, koska kansaneläkettä ei tässä yhteydessä koroteta. Lisäeläke syö muita tukia Eniten takuueläke nostaa niiden vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisten eläkettä, joilla esimerkiksi vammaisuuden vuoksi on kertynyt hyvin vähän tai ei lainkaan työeläkettä. Täyttä kansaneläkettä saaville yksinasuville se tuo lisää noin 100 euroa ja avio- tai avoliitossa oleville noin 167 euroa kuukaudessa. Ero johtuu siitä, että takuueläke on kaikille samansuuruinen perhesuhteista riippumatta. Toisaalta takuueläke leikkaa muita pienituloisimpien taloudellisen selviytymisen tukia, kuten eläkkeensaajan asumistukea ja toimeentulotukea. Takuueläke ylittää täyden asumistuen nykyiset tulorajat. Näin ollen pienituloisimmilla eläkeläisillä, jotka tarvitsevat tukea asumisensa kustannuksiin, katoaa ainakin osa takuueläkkeestä asumismenojen lisäomavastuuosuuteen, siis Kelalta Kelalle, ellei asumistuen säännöksiä pikaisesti korjata. Takuueläkettä on haettava! Takuueläkettä on siihen oikeutetun eläkeläisen tai hänen edustajansa erikseen haettava Kelalta. Sitä voi hakea ensi helmikuun alusta alkaen Kelasta saatavalla lomakkeella tai puhelimitse Kelan eläkeasioiden palvelunumerosta ( ). Täyden kansaneläkkeen saajille Kela lähettää tammikuussa esitäytetyn hakemuslomakkeen. Myöhemmin haettaessa voi takuueläkettä saada taannehtivasti enintään kuuden kuukauden ajalta, kuten muitakin Kelan tukia. Kela tiedottaa hakuohjeista mm. joka kotiin jaettavassa Elämässä-lehdessään sekä nettisivuillaan (www.kela.fi), joista löytyy hyödyllistä tietoa muistakin Kelan tuista ja palveluista. Takuueläkkeestä ja sen hakemisesta on tulevana talvikautena syytä tiedottaa myös yhdistyksissä, kerhoissa ja tuttavapiireissä ja pitää huolta, että pienituloisimmat eläkeläiset tietävät ja osaavat ensi kevättalvena pitää huolen oikeuksistaan. Marja-Leena Kalkkinen

3 Ikäihmisten pompottelu hätkähdyttää 3 Tuore tutkimus: Hoitopaikkasiirrot koettelevat ikääntyneitä Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimus yli 75-vuotiaiden viimeisten vuosien hoidosta on hätkähdyttävää luettavaa. Miten on mahdollista, että ikääntyneitä, heikkoja ja monisairaita ihmisiä pompotellaan hoitopaikasta toiseen lukemattomia kertoja. Tulivatko tutkimuksen tiedot yllätyksenä, vai onko asiasta aiempaa selvitystä, Tampereen yliopiston terveystieteen professori Marja Jylhä? Aikaisempaa tutkimusta tästä asiasta ei ole olemassa, joten kyllä tiedot yllättivät. Tutkimuksen alussa emme osanneet kuvitellakaan, että ilmiö voisi olla näin laaja. Tämä tutkimus on tehty vuosien tilastojen mukaan, joten se ei kerro mitään pitemmän aikavälin muutoksista. Ehkä vuoden kuluttua tiedämme enemmän, sanoo Marja Jylhä. Tutkimus koski koko maan alueella yli 75-vuotiaana kuolleiden viimeisiä elinvuosia. Nyt on käytössä Tilastokeskuksen ja Stakesin (THL) aineistoa vuoteen 2008 saakka. Aineistoa avataan sitä mukaa kuin saadaan uusia tilastoja ja rekistereitä käyttöön. Se antaa tietoa laitospaikkasiirtojen alueellisesta ja ajallisesta jakaumasta sekä niiden muutoksista. Onko muutoksiin varauduttu? Jylhän mukaan jo pelkkä vanhusväestön määrän kasvu pitää yllä ja lisää laitospaikkasiirtojen kohteeksi joutuvien vanhusten osuutta. Kun yli 90-vuotiaita on nyt noin 35000, heidän määränsä on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 10 vuoden kuluttua ja vuonna 2060 noin Kun yli 85-vuotiaiden osuus on vielä suurempi, jo Suomi on Newsweek-lehden tutkimuksen mukaan maailman paras maa. Tutkimuksessa käytettiin mittareina esimerkiksi koulutusta, terveydenhoitoa, turvallisuutta ja poliittista vakautta. Näistä kolmea ensimmäistä ollaan hyvää vauhtia tuhoamassa ja ihmisten eriarvoistaminenkin on kovaa vauhtia etenemässä. Terveydenhoito on suurelta osin keskitetty suuriin ja monikansallisiin yrityksiin, syrjäseudulla asuvien tavoittamattomiin, koska yleistä liikennettä ei juurikaan enää kaupunkikeskusten ulkopuolella ole. Tasaverotuksen yleistyessä energia-, kiinteistö- ym. sen kaltaiset verot syövät pienet - Tutkimustiedot tulivat yllätyksenä, sillä aiempaa tutkimusta asiasta ei ole, sanoo terveystieteen professori Marja Jylhä. Kuva: Touko Hujanen. nykyiset hoitokäytännöt joutuvat koville. Asiaa pahentaa kuntien pyrkimys päästä irti omista hoitopaikoistaan, se on käsittämätöntä ja lyhytnäköistä. En ymmärrä, miksi yksityinen hoito olisi automaattisesti parempi kuin kunnallinen, halvempaa se ei ainakaan ole. Hoitosuositukset tehty nuoremmille Akuuttisairaaloiden pyrkimys lyhentää hoitoaikojaan minimiin huolestuttaa Jylhää. Tämä suuntaus lisää hoitopaikkakierrettä ja luultavasti kasvattaa kokonaismenoja. Vaihtuvista hoitopaikoista aiheutuva psyykkinen turvattomuus on ikäihmiselle kohtalokasta. Hoitoaikasuositukset on tehty nuorempien ja parempikuntoisten potilaiden tarpeisiin, eli ne eivät toimi ikääntyneiden ja monisairaiden hoidossa. Marja Jylhä toteaa, että vaikka koti on ikäihmisille viimeisten elinvuosien periaatteessa paras paikka, se ei sitä käytännössä aina ole. Monien ikäihmisten sosiaalisten ongelmien, huonojen asunto-olojen ja omaishoitajien uupumisen takia turvattu ja edullinen hoito laitoksessa olisi usein pelastus. - Monet hyvät ideat ja käytännöt ovat syntyneet yksityisellä puolella, mutta tarkasti pitäisi harkita ennen kuin julkista hoivaa näin selvästi vähennetään. Kaiken kaikkiaankaan hoitojärjestelmämme ei taida olla kunnolla valmistautunut ikärakenteen ja hoivan tarpeen kasvun tuomiin muutoksiin. Kunnissa tämä asia on otettava vakavasti, ettei olla markkinoiden vietävissä, sanoo professori Marja Jylhä. Huolta ikäihmisten syrjinnästä Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok) äskettäin hyväksytyssä aloitteessa vaaditaan Euroopan komissiota luomaan ikääntyvään väestöön liittyvä toimintaohjelma jo vuoden 2011 aikana. Ohjelman tulisi sisältää eläkkeet, moni vanhus ja työtön joutuu säästämään lämmityksestäkin, mikä lisää terveyspalveluiden tarvetta. Lääkkeet ovat kalliita, kuinka moni mökin mummo tietää mistään hoitotakuusta tai maksukatoista? Onhan tietysti virkailijoilla neuvontavelvollisuus, mutta ei neuvoja tyrkytetä, jos ei osaa kysyä. Koulutusta ollaan myös yksityistämässä, kaikenlaisia kristillisiä ym. yksityisiä kouluja nousee kuin sieniä sateella. Tavallisia pieniä kouluja lopetetaan ja yhdistetään isoiksi tehdasmaisiksi laitoksiksi, muun muassa muutokset sosiaaliturvaa koskevan yhdenmukaisuuden parantamiseksi, vuosittaisen kertomuksen ikääntyneiden syrjinnästä ja arvioinnin ikääntyviä koskevan tieteellisen tutkimuksen lisäämisen tarpeesta. Maailman paras maa? Osa iäkkäistä suomalaisista siirretään hoitopaikasta toiseen useita kertoja juuri ennen kuolemaa, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan yli suomalaisen liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Tulokset ovat peräisin Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palveluntarpeet (COCTEL) -tutkimusprojektista, joka on meneillään Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella. Tutkimuksen aineisto kerättiin Tilastokeskuksen ja Stakesin rekistereistä. Siirtojen määrä eri hoitopaikkojen tai kodin välillä vaihtelee erittäin suuresti. Keskimäärin ihmiset siirrettiin kahden vuoden aikana seitsemän kertaa. Koko joukosta noin 13 prosenttia ei siirtynyt mihinkään kahden viimeisen elinvuoden aikana. Maksimimäärä oli 168 siirtymää kahden vuoden aikana. Siirtymien määrä vaihteli iän sekä sukupuolen mukaan: miehet siirtyvät eri hoitopaikkojen tai kodin ja hoitopaikkojen välillä kahden viimeisen elinvuoden aikana enemmän kuin samanikäiset naiset, nuorempana kuolleet siirtyivät enemmän kuin vanhempana kuolleet. Miehistä runsas kolmannes siirtyi eri paikkojen välillä yli 10 kertaa kahden viimeisen elinvuoden aikana, naisista vajaa kolmannes. Vielä viimeisten kuuden kuukauden aikana miehistä noin 6 prosenttia ja naisista noin 3 prosenttia siirtyi eri paikkojen välillä yli 10 kertaa. Siirtymien määrä kasvoi sitä enemmän, mitä lähempänä kuolinhetki oli. Lähes puolet suomalaisista yli 70-vuotiaista kuolee terveyskeskuksessa. Terveyskeskus on sitä yleisempi kuolinpaikkana mitä vanhempana ihminen kuolee; yleisin se on yli 90-vuotiaina kuolevilla. Koti oli melko harvinainen viimeisenä paikkana etenkin ihmisille, jotka kuolivat yli 80-vuotiaina. Yliopistollisen sairaala on harvinaisin iäkkäiden ihmisten kuolinpaikka, ja erityisen harvinainen se on 90-vuotiaana tai sitä vanhemmilla. Tutkimuksen tiedot: Aaltonen Mari, Forma Leena, Rissanen Pekka, Raitanen Jani, Jylhä Marja (2010) Transitions in health and social service system at the end of life. European Journal of Ageing 7: Kuva: pienten lasten koulupäivät pitenevät kohtuuttomasti pitkien koulumatkojen takia. Eriarvoistaminen aloitetaan jo pienestä, ja sitten vielä ihmetellään miksi lapset voivat huonosti. Kouluterveydenhoitoa ei enää juurikaan ole. Kiusaamista ja kouluammuskeluja ministerit päivittelevät, mutta edes kunnollista aselakia ei saada aikaiseksi. Poliisien ja oikeuslaitoksen määrärahoja leikataan. Rikollisjengien ja veronkiertoa ja muuta talousrikollisuutta harrastavien yritysten organisoimaa työperäistä maahanmuuttoa suorastaan suositaan. Pikavippifirmoille ei saada minkäänlaista korkokattoa, selitykset ovat suorastaan naurettavia. Tuntuu että kaikenlainen filunkiyrittäminen on hallituksen suosiossa. Rahat tietysti menevät johonkin ulkomaille, mihin ne häviävät Suomen verottajan ulottumattomiin. Turvattomuus lisääntyy, niin fyysinen kuin taloudellinenkin pelko kasvaa. Poliittinen vakaus oli myös yksi mittareista. No, vakaata tavallisen kansan, palkka (pätkä)työläisten, lasten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien elämän kurjistamista se on ollut jo parikymmentä vuotta. Esimerkiksi toimeentulotuen saajan euro on tällä hetkellä alle 15 senttiä. Voimmeko tehdä jotain, että Suomi olisi tulevaisuudessa paras maa myös näille ihmisille, sen näyttää tulevaisuus. Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä. Annammeko äänemme tälle samalle köyhää sortavalle, suuryrityksiä ja rikkaita suojelevalle ja suosivalle joukolle? Vai haluammeko tosissaan tilalle myös pienen ihmisen huomioon ottavia todellisia kansanedustajia, sellaisiakin varmasti on iso joukko ehdolla. Ritva A. Korhonen

4 4 Arvon mekin ansaitsemme! XXVI Vammaiskulttuuripäivät Vähäjärvellä Kesän alkajaisiksi vietettiin taas kulttuuripäiviä suurella joukolla. Vähäjärven lomakotiin kokoontui salin täydeltä väkeä, vaikka koulujen päättäjäis- ja valmistujaisjuhlat sattuivatkin tänä vuonna harmillisesti samaan viikonloppuun. Lauantaina ennen ohjelman alkua virittäydyimme tunnelmaan ruokaillen, vanhoja tuttuja tapaillen ja kuulumisia vaihdellen. Juontajat Paavo Antikainen ja Ritva Leppänen yhdessä ohjelmakoordinaattori Ritva Korhosen kanssa kokosivat tulijoilta tietoja ohjelmanumeroista. Soile Thun Keravan yhdistyksestä piristi elävillä sketsitarinaesityksillään Hilkka Tulva Turusta oli monena. Häneltä kuultiin muisteloita, runoja ja lauluja. Leena Vartti Tampereelta lauloi tunnelmallisia valsseja, kuten monissa tilaisuuksissa ennenkin. Ne koskettavat aina. Ritva A. Korhonen Lahdesta toimi ohjelmakoordinaattorina sekä esitti ajatuksia ja tunteita koskettavia runoja. Antikaisen Paavo Kuopiosta juonsi, veti yhteislauluja ja ilahdutti yleisöä myös lauluesityksillä, tässä valkeakoskelaisen Tuure Hietasen kanssa Kunniakirjoilla palkitut osanottajat ryhmäkuvassa. Näihin kuviin ja tunnelmiin, kuten ennen vanhaan oli tapana sanoa. monipuolista harrastustoimintaa ja lahjakasta väkeä yhdistyksissämme eri puolilla Suomea! Lauantaina käynnistyi tietysti myös jokavuotinen yhdistysten välinen boccie-kisa. Laji on perinteisesti hyvin suosittu vammaisten kulttuuripäivillä. ka piti liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka. Pauli oli omien sanojensa mukaan päättänyt puhua lyhyesti mutta asiaa. Puheessaan hän käsitteli kulttuurin historiaa, arvoa ja monimuotoisuutta maanviljelyksestä (kulttuurihan tarkoitti alun perin maanviljelyä) nykypäivään. Meidän omien yhdistyksiemme laajaa ja monipuolista harrastusta ja osaamista Pauli kulttuuri- ja kuoromiehenä arvosti kovasti. Ohjelma jatkui vielä muutamilla tunnelmallisilla lauluilla ja runoilla. Boccie-kisan vetäjänä toiminut Timo Piippo luovutti kiertopalkinnon tiukassa kisassa voiton vieneelle Lahden yhdistyksen joukkueelle. Parkit ja marketit riesana Kulttuuripäivät avasi liittohallituksen varapuheenjohtaja Timo Piippo. Puheessaan Timo käsitteli yhteiskunnan eriarvoistumista, köyhyysloukkuja sekä esteettömyyden ongelmia. - Kun nykyisin vain suuri on hyvää ja kaunista, pienet kaupat on lopetettu tai ne ovat muuttaneet marketteihin. Isoine parkkipaikkoineen marketit ovat liikuntarajoitteisille ja ikääntyneille terveysriski, koska moni meistä ei pysty yhtäjaksoisesti liikkumaan lepäämättä kuin muutamia metrejä, sanoi Piippo. Puheensa lopuksi hän kiitti kaikkia, jotka ovat tehneet liiton yhdistyksissä hyvää työtä itseään säästämättä ja toivotti läsnäolijoille oikein luannikkaita kulttuuripäeviä. Avoin kirje ministerille Avauksen jälkeen käynnistyi monipuolinen kulttuuriohjelma. Antikaisen Paavo viritti ohjelman lomassa aina välillä yhteislaulun ja ilahdutti yleisöä myös omilla lauluesityksillään milloin soolona ja milloin yhdessä eri kokoonpanoilla. Välillä palattiin hetkeksi arkeen: Ehdotus avoimeksi kirjeeksi uudelle sosiaali- ja terveysministerille Juha Rehulalle hyväksyttiin aplodein ja allekirjoituksin. Ja varmemmaksi vakuudeksi kajautettiin yhdessä laulu Arvon mekin ansaitsemme. Kädentaitojen näyttelypöydissä esiteltiin yhdistysten aktiivista toimintaa sekä askartelu- ja käsityökerhojen ja yksittäisten jäsenten upeita aikaansaannoksia Helsingistä, Jyväskylästä, Keravalta, Lahdesta, Turusta, Mänttä-Vilppulasta ja Valkeakoskelta. Esillä oli käsitöitä, keramiikkaa, maalauksia ja puhdetöitä, myös runokirjoja ja äänitteitä. Kyllä meillä on tosiaan Puavon ja Senjan show Lauantai päättyi vanhanajan iltamiin, joihin asiaankuuluvasti sisältyi paikkakunnan arvostetun miehen Tuavetti Nikulan juhlapuhe sekä laulu- ja runoesityksiä. Iltamien teema elettiin sitä ennenkin tuli ohjelmassa esille monin eri tavoin. Iloista iltamatunnelmaa pitivät osaltaan yllä Paavon kave- rina juontajana toimineen Senja Räsäsen kertoilemat vanhan ajan kaskut. Iltamien lopuksi ei kylläkään tanssittu vaan laulettiin yhdessä Paavon kitarasäestyksellä ja nautittiin puhvetin virvokkeita. Sunnuntaiaamu avattiin yhteislaululla. Juonnoista vastasi Senja Räsänen hauskoine pikku kevennyksineen. Oli taas laulua, tarinaa, sketsiä ja runoa. Kuoroesitykset olivat tänä vuonna vähissä, mutta onneksi hyviä laulajia joukossamme löytyy pienimuotoisempiin esityksiin. Tunnustusta kuoromieheltä Iltapäivä käynnistyi yhteislaulun jälkeen juhlapuheella, jon- Taistolla tasa-arvoon Perinteiseen tapaan annettiin myös kunniakirjat ja raikuvat aplodit kaikille, jotka omalla ohjelmallisella tai käden töiden panoksellaan olivat tehneet liiton tämänkertaisista kulttuuripäivistä yhteisen antoisan ja virkistävän kokemuksen. Kulttuuripäivät päätettiin laulamalla yhdessä Taistojen tiellä. Taistomme paremman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen jatkukoon, seuraavia kulttuuripäiviä odotellessa. Teksti: Ritva A. Korhonen Marja-Leena Kalkkinen Kuvat: Pauli Västilä

5 5 Nyt sua naaroo... Tyrmäys suurkunnalle Hämeessä Senja Räsäseltä irtosivat vakaasti ja vakuuttavasti niin ohjelmien juonnot kuin yleisöä riemastuttaneet vanhan ajan kaskutkin. Alla muutamia kaskunäytteitä Kiinnostunneita virmoja Mies vuati pomoltaan palakankorotusta ja huasto, että kolome virmoo on hänestä hyvinnii kiinnostunneita. Kun pomo kysäs, että mittees puulaakeja ne mahtaa olla, tuli vastaus: Pankki, puhelinyhistys ja luottokunta. Piäasia Savolaisukko meni valokuvaajalle. Valokuvaaja kysyi: Otetaanko rintakuva? Saishan tuo piäkii olla mukana, tuumasi ukko. Kuntaministerinä ollessaan Mari Kiviniemi antoi Osmo Soininvaaran selvitettäväksi koko Päijät- Hämettä koskevan kuntaliitoksen. Selvityksessä mukana olivat Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki loppuun asti. Alkuvaiheessa siitä jäivät pois jo Sysmä, Kuhmoinen, Orimattila ja Artjärvi, joista nyt kaksi viimemainittua ovat yhdistymässä keskenään. Suuruusharha myönnetään Kolmen vuoden selvitystyön ja neuvottelujen tulos oli yllätys monille. Täysi tyrmäys liitokselle, ainoastaan Lahden kaupunginvaltuusto oli yksimielisesti liitoksen puolesta. Muutama rohkea kannattaja, kuntalaisten mielipidettä uhmaten löytyi Hartolan, Kärkölän ja Nastolan kunnanvaltuustoista. Jopa selvityksen alullepanija, nyt pääministerinä toimiva Mari Kiviniemi on lausunnossaan sitä mieltä, että kunnasta olisi tullut hallinnollisesti ja maa-alueeltaan liian suuri. Niin se mieli muuttuu, mistähän johtunee, ei kait vaalien läheisyydestä. Birger Jaarli epäonnistui Olen seurannut mielipiteitä lehdistä tästä suurkuntahankkeesta. Monet ovat kanssani samaa mieltä, että tämä on paluuta kauas menneisyyteen. Itselläni tulee mieleen aikoinaan ollut suur-hollola, joka käsitti etelässä Mäntsälän ulottuen pohjoisessa Mäntyharjun rajamaille, lännessä Lammille ja idässä myös Iitin alue kuului siihen. Olisikohan Hollolan kansanäänestys tuonut toisen tuloksen, jos uudeksi nimeksi kunnalle olisi tullut Hollola, nyt reilusti yli 80 % äänesti liitosta vastaan. Joku vertasi Soininvaaraa jopa Birger Jaarliin, joka luvulla yhdisti hämäläisiä kovalla kädellä ja kristinuskon varjolla Ruotsin vallan alle. Soininvaaralla ei ollut samoja valtaoikeuksia ja kristinuskon on korvannut rahanvalta. Joku taas kirjoitti paluusta tapulikaupunkiaikaan. Lahtelaisena olen sitä mieltä, että voitimme kuitenkin tässä ns. tyrmäystappiossa. Olemme luoneet uudenlaisia suhteita neuvotteluissa naapurikuntiin, joista Nastola olisi ehkä mahdollinen yhdistyjä Lahteen. Terveyspuolen Aava- ja Oivakunnat voisivat miettiä yhdistymistä tai jatkaa ja laajentaa hyvää yhteistyötään myös Lahden kanssa, nythän jo terveyskeskuspäivystyksiä ollaan näistä siirtämässä Paijät-Hämeen keskussairaalaan. Toivottavasti opitaan Tämä ei varmastikaan ollut loppu suurkuntahankkeille, joista monetkaan eivät ole olleet kovin onnistuneita. Toivottavasti hallitus ja poliitikot oppivat tästä, ettei suuri ole aina kaunein, toimivin eikä parhain vaihtoehto, eikä pakottaminen ja kiristys tuo hyviä tuloksia. Kuntien vapaaehtoinen yhteistyö voisi tuoda uusia hyviä ratkaisuja moniin asioihin, myös niitä paljon puhuttuja säästöjäkin. Ritva A. Korhonen Lahti Suattaahan tuo viipyvä Sähköposti hujahtaa hetkessä mualiman ympärj, vuan suattaa kestee vuoskaasia ennen kun sen asija männöö piän ulukopuolelta sen sisäpuolelle. Ossoo ne muuttiin ku savolaeset Mikä ei näy eikä kuulu? Palkankorotus laman aikana. Uskontotunnilla: Mitä Aatami ja Eeva tekivät ennen syntiinlankeemusta? Odottivat omenien kypsymistä! Taksikyyti Nyt kävi niin hassusti, ettei minulla olekaan tarpeeksi rahaa. Olkaa hyvä ja ajakaa kilometrin verran takaisin päin! Outo budjettiperustelu Valtiovarainministeriön esityksessä Valtion talousarvioksi vuodelle 2011 oli Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lähtökohdiksi kirjattu mm: Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen on toteutettu työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen alkaen. Kenelle Kela-miljoonat? Niin on kaunista tekstiä. Vaan lopussa tuli ongelmia luetun ymmärtämisessä: Miten tuo viimeinen lause työnantajien Kela-maksun poistamisesta asiayhteyteen liittyy? Onko ensisijaisena tavoitteena sittenkin vahvistaa työnantajien eikä ihmisten perusturvaa? Vai yritetäänkö sillä selittää, että kyllähän perusturvaa muuten kohennettaisiin, mutta kun sen keskeisellä rahoittajalla eli Kelalla ei siihen mainitusta syystä ole enää varaa? Marja-Leena Kalkkinen Budjettipuhetta turkulaisten paratiisissa Putkinotko on vuosikymmeniä ollut Turun Sairaus- ja tapaturmainvalidien paratiisi maailman myllerrysten keskellä. Kymmenen hehtaarin alueella on 18 mökin ja kolmen muun asuinhuoneen majoitustilat, rantasauna isoine takkahuoneineen ja komeat puolukkakankaat. Jo ajomatka Putkinotkoon Kemiön upeiden maisemien halki on elämys. Näin ison huushollin kunnossapito vaatii kuitenkin aikaa ja voimia. Yhdistyksen ikääntyneelle jäsenistölle tehtävä on liian vaativa. Vaikka paikkoja on kunnostettu niin paljon kuin mahdollista, tehtävää olisi vielä runsain mitoin. Turun yhdistys tarjosikin lehtemme kevätnumerossa Putkinotkon tiloja vuokrattavaksi. Mutta niin kauan kuin paikka on yhdistyksen hallinnassa, jäsenistö nauttii paratiisistaan. Syyskuun alussa iso bussilastillinen Turun yhdistyksen jäseniä vietti Putkinotkossa aurinkoista alkusyksyn päivää. Tasaveroon pala kerrallaan Mukana vierailulla oli Vähäjärven lomakodin johtaja Tarja Västilä, joka puhui valtion budjettiesityksestä ja ajankohtaisista sosiaalipoliittisista aiheista. Hallitus on viemässä Suomea kohti tasaveroa, johon Kuva: Iloisia ilmeitä nähtiin ja vakavaa puhetta kuultiin turkulaisten syystapaamisessa Kemiön Putkinotkossa. Mukana oli myös Västilän perheen kokenut järjestökoira Oskari. kansaa totutetaan vähin erin. Viimevuotista työnantajien Kela-maksun poistoa maksetaan nyt takaisin jokaisessa öljylitrassa ja muissa energiamaksuissa. Vähävarainen maksaa pienistä tuloistaan suhteellisesti enemmän kuin hyvätuloinen, sanoi Tarja Västilä. Sama linja toteutuu Västilän mukaan yleistä arvonlisäveroa korottamalla, sillä ravintolaruoan hinnan lasku ei tunnu köyhän kukkarossa. Mihinkään köyhiä hyödyttäviin uudistuksiin budjetissa ei ole muka varaa, ei edes Sata-komitean muutamiin hyviin esityksiin. Vaikka paljon mainostettu takuueläke tuo korotuksia pieniin eläkkeisiin, jää monien eläketaso paljon alle virallisen 900 euron köyhyysrajan. Sekin vähä pitää muistaa itse hakea, Kelalta ei tule ilmoitusta pyytämättä, sanoi Tarja Västilä. Muutos vaatii toimintaa Västilä muistutti, että lokakuussa pidettävän liiton sosiaalipoliittisen seminaarin jälkeen on paikallistoiminnan viikot, joilla paneudutaan kuntien palvelujen turvaamiseen ja tasaarvoiseen toteutumiseen. - Kukaan ei oikeastaan tiedä mihin ollaan menossa. Muutos parempaan vaatii toimintaa, Tarja Västilä totesi.

6 6 Ikäännyttäessä muistitoiminnot hidastuvat ja ovat herkempiä häiriintymään. Kyky oppia uusia asioita ei häviä iän myötä, oppiminen edellyttää vain aiempaa enemmän keskittymistä ja kertaamista. Iän vaikutus näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia, mieleen painamista ja mielestä palauttamista. Ikääntyminen on hyvin yksilöllinen tapahtuma ja yksilöiden väliset erot lisääntyvät iän myötä. Aivoja kannattaa aktivoida ja pitää virkeinä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista huolimatta. Yli 65-vuotiailla suomalaisilla esiintyy itse havaittuja, subjektiivisia muistipulmia yhdellä kolmesta, merkittäviä muistiongelmia yhdellä kuudesta ja muistisairauksia sekä arkiselviytymistä rajoittavaa vaikeampaa muistin ja tiedon käsittelyn vaikeutta yhdellä kahdestatoista. Parannettavia ja pysyviä sairauksia Muistihäiriöt voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin sen perusteella, miten ne ilmenevät. Niitä ovat ohimenevät ja parannettavissa olevat syyt, pysyvät jälkitilat ja etenevät syyt. Ohimeneviä ja parannettavissa olevia syitä ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, ohimolohkoepilepsia ja lievä aivovamma. Niitä voivat aiheuttaa myös lääkkeet ja nautintoaineet. Lisäksi taustalla voi olla sekavuustila. Parannettavissa olevia syitä ovat psyykkiset häiriöt, aineenvaihdunnan häiriöt ja puutostilat. Näistä voisi esimerkkinä mainita masennuksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan ja B12- vitamiinin imeytymishäiriön. Sekä ohimenevien että parannettavissa olevien syiden ja tilojen varhainen tunnistaminen, vaaratekijöiden hallinta ja niiden hoitaminen ovat tärkeää. Pysyviä jälkitiloja aivoihin voi jäädä esimerkiksi aivovammasta tai aivoverenkiertohäiriöstä tai aivotulehduksesta. Näiden tilojen ei odoteta etenevän, vaan tarvitaan riittävä ohjaus ja kuntoutus arkiselviytymisen varmistamiseksi. Eteneviä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus, Lewyn kappale - tauti ja Parkinsonin taudin tiedonkäsittelynongelmat. Haasteena on oikean diagnoosin tekeminen mahdollisimman varhain, jotta voidaan aloittaa oireenmukainen lääkehoito, hyvä oheissairauksien hoito ja kuntoutus. Muisti ja ikääntyminen Milloin tutkimuksiin? Muistia kannattaa tutkia kun: unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä itselle tärkeät esineet, esimerkiksi lompakko ja avaimet, ovat usein hukassa unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia autolla ajaessa joutuu miettimään minne on menossa ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan uusien asioiden opettelu, esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta, on selkeästi vaikeutunut muistin ongelmia peitellään tai vähätellään Muistihäiriöt kannattaa ottaa puheeksi oman lääkärin kanssa. Terveyskeskuksessa käynnistetään alkukartoitukset. Voit kääntyä myös muistipoliklinikan tai -yhdistyksen puoleen, mikäli sellainen löytyy paikkakunnaltasi. Muistisairauksien ennaltaehkäisy Muistisairauksien tutkimus on osoittanut, että on mahdollista viivästyttää sairauden puhkeamista ja saada lisää terveitä vuosia ihmisten elämään. Ennaltaehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti aivojen suojaamiseen ja niihin riskitekijöihin, jotka liittyvät - Kun huolehdit aivoistasi, voit välttää muistisairauden tai ainakin hidastaa sen etenemistä ja siirtää taudin alkamista myöhemmäksi, sanoo Pohjois-Savon Muistiluotsin muistiasiantuntija Eine Korhonen Tamperelaiset yhdistyksemme jäsenet ovat nousseet vaa alle koko viime talven ajan kahden viikon välein. Taskut vain tyhjiksi kolikoista, eihän eläkeläisillä setelitukkuja juuri olekaan. Monot pois jalasta ja liian paksut puserot ja housut päältä. Monet keksivät erilaisia tehokeinoja viikon aikana saadakseen vaa an viisarin hei- elintapoihin ja muiden sairauksien, etenkin kohonneen verenpaineen ja kolesterolin sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Aktiivisen liikunnan on todettu pienentävän Alzheimerin taudin riskiä. Aivojen aktiivisella käyttämisellä ja sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan myös torjua muistisairauksia. Masennus ja diabetes on toistuvasti yhdistetty suurentuneeseen muistisairauksien riskiin. Ranskalaistutkijoiden mukaan niiden ehkäiseminen sekä vihannesten ja hedelmien lisääminen ruokavalioon saattaisi torjua jopa viidenneksen yli 65-vuotiaiden muistisairauksista. Melkein yhtä suuri vaikutus on aivojen jumppaamisella ja älyllisillä kyvyillä, he kirjoittavat British Medical Journalissa. Kun huolehdit aivoistasi, voit välttää muistisairauden tai ainakin hidastaa sen etenemistä ja siirtää taudin alkamista myöhemmäksi. Terveet aivot ovat kuin aarrearkku, täynnä muistoja, jotka kantavat elämää eteenpäin. Miten aiot pitää huolta omista aarteistasi? Eine Korhonen Muistiasiantuntija Pohjois-Savon Muistiluotsi Lääkäri Pirjo Aution Vinkkejä depressiivisen ihmisen kohtaamiseen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton Helsingin yhdistyksen kerhossa keväällä puhunut lääkäri Pirjo Autio kertoo, että keskustelu kerholaisten kanssa oli vilkasta ja avointa. - Masennuksesta, muistiongelmista ja muista mielenterveyden asioista puhuttiin rohkeasti. Lähiomaisen rooli, masennus ja paniikkihäiriöt nousivat ehkä eniten esille, Pirjo Autio kertoo. Hyvät asiat esille Tässä muutamia Pirjo Aution vihjeitä, miten läheinen voi olla mukana ja auttaa masennuksesta kärsivää. - Elä mukana, kuuntele. Älä painosta, ehdotella voit. Depressiivinen potilas ei ehkä jaksa lähteä lenkille, teatteriin ja muihin harrastuksiin tai tapahtumiin. Autio kehottaa palauttamaan mieleen positiivisia asioita elämässä. Koska depressiossa oleva näkee kaiken mustana, pitää muistuttaa mitä hyvää hänessä on, mitä hyviä asioita hän on tehnyt esimerkiksi töissä, samoin lasten ja lastenlasten ajatteleminen voi auttaa. Tue avun hakemisessa, vaikka se olisi työlästäkin, siinä voit olla apuna. - Jos on määrätty lääkitys, rohkaise lääkkeen otossa. Depressiopotilaalla voi olla pelkoja, todellisuuden menettämisen, hulluksi tulemisen pelko. Voi tuntua, että viimeinenkin kosketus todellisuuteen menee, jos turvautuu lääkkeisiin. Muistuta, että hulluksi tulemista pelkäävä ei yleensä tule hulluksi. Läsnäolo auttaa Aution mukaan tärkeää on kertoa, että depressiosta yleensä paranee. Hoito nopeuttaa paranemista ja vähentää kärsimystä. - Useimmat depressiopotilaat hyötyvät pelkästä läsnäolosta. Ei tarvitse aina keksiä mitään erityistä, voi lukea lehteä, katsoa televisiota, keittää kahvia tai teetä jne. Jos mukana on paniikkia, kahvi ei ole hyväksi. Alkoholi yleensä pahentaa depressiota, ei kuitenkaan pidä moralisoida. Joskus pieni annos voi laukaista ahdistusta. - Pidä säännöllinen kontakti, vaikka tuloksia ei näkyisi. Tavallinen depressiosta toipuminen kestää noin kaksi kuukautta, senkin jälkeen on usein oireita. Depressio, ikä ja olot Mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän esiintyy depressiota Yli 65-vuotiailla 17%:lla, yli 70-vuotiailla %:lla depressio ja yli 75-vuotiailla enemmän kuin 50 %:lla on depressiivisiä oireita. - Elämän mielekkyys, yleiset elinolosuhteet, ystävät, tarpeellisuuden tunne, oman elämän hallinnan tunne sekä yhteys yhteiskuntaan ja osallistuminen ovat tärkeitä tekijöitä masennuksen voittamisessa, Pirjo Autio sanoo. Painonhallintaa parhaimmillaan huumorilla höystäen lahtamaan alaspäin: Jotkut lähtivät lauantaina Tapiolan tansseihin, toiset tyytyivät rappujen kävelyyn tai muuhun terveelliseen liikuntaan. Kokeiltiinpa, kuinka polvet kestävät hypätä narua, ja jotkut löysivät tiensä kuntosalillekin. Kerhokahvitkin juotiin vähemmin herkuin. Totta puhuen, vuosi vierähti liian nopeasti. Meitä osallistujia oli yli 30. Kaikille tuli hyvin selväksi, kuinka tärkeää liikunta on painonhallinnassa ja koko terveyden ylläpitämisessä. Myös ruokavalioon ja kaloritaulukoihin on tutustuttu. Monella kerholaisella onkin jo painoindeksi kohdallaan. Yhteiset tyydyttävät tulokset innostavat taas syksyllä jatkamaan. Painonhallintaan osallistuvat torstaikerholaiset punnitaan kerhomme alkajaisiksi. Jaamme tietoa kirjallisena tukena ja keskustelemme erilaisista asioista. Kesän jälkeen on kiinnostavaa kohdata kesän tuomat ilot ja surut. Kaarina Vuori Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry

7 7 Meillä on aina mukavaa On mukavaa, kun on hauskaa. Tämä kansanviisaus tulee mieleen Aili Hakasta ja Helena Laukkasta kuunnellessa. He ovat Nokian Tapaturma- ja sairausinvalidien voimakaksikko, joka on jaksanut vuosikymmenet pitää toimintaa ja iloa yllä sikäläisessä vammaistyössä. Aili täytti tänä vuonna 80 vuotta ja Helenalla tulee samat kymmenet täyteen ensi vuonna. Iän tuomat vaivat ovat haitanneet käsityöihmisten sorminäppäryyttä ja lyhentäneet askelta, mutta muuten menee edelleen rattoisasti. monitoimimies Pentti Riekkola oli harvoja miespuolisia kädentaitajia. Nyt ei ole kuin pari miestä yhdistyksen toiminnassa enää. Uusia ihmisiä olisi tarvittu jo aiemmin vastuunkantajiksi. Nyt väki on niin ikääntynyttä, että on vaikea löytää uusia vanhojen tilalle, Helena tuumii. Aiemmin kävimme tervehtimässä ja auttamassa huonokuntoisia jäseniä, mutta nyt ne yhteydet pitää hoitaa puhelimella, Aili sanoo. Minä puhuin niin paljon, että lankapuhelin meni rikki, Helena naurahtaa. Heti mukaan toimintaan Suomella pärjää missä vaan Mutta mistä Ailin ja Helenan oma ja yhteinen taival Nokian yhdistyksessä alkoi? Minä olen alun perin kotoisin itärajan takaa, Nokialle tulin vuonna Olen ollut erilaisissa liikealan töissä, kuten torimyyjänä ja 14 vuotta olin Pyryn kioskilla myyjänä. Liiton Tampereen yhdistykseen liityin 1988 ja Nokian yhdistykseen 1990 heti sen perustamisen yhteydessä, kun tamperelaiset olivat patistelleet meitä perustamaan oman yhdistyksen, Aili Hakanen muistelee. Porista kotoisin oleva ja Lapissa elämäntyönsä siivoojana tehnyt Helena Laukkanen tuli vuonna 1986 Nokialle, jossa hänen tyttärensä jo asui. Heti liityin Koskenmäen Naisten yhdistykseen, jossa pääsin mukaan paikalliseen järjestötoimintaan. Tutustuin pian Ailiin ja siitä alkoi meidän yhteinen toiminta Nokian Tapa- Erilaiset retket ja matkat ovat olleet tärkeitä niin Ailille ja Helenalle kuin koko yhdistyksellekin. Reissut ovat ulothelena Laukkanen (vas) ja Aili Hakanen ovat Nokian Tapaturma- ja sairausinvalidien pitkäaikaisia uurastajia. tuneet Siuron Knuutilan kar- Käsitöitä on tehty ja ruokahuoltoa hoidettu, reissuja tehty pitkin maailmaa. Ja hauskaa on ollut, sanovat tanosta pitkin Suomea ja maailnokian voimanaiset. Sitten haukataan kampanisua ja siemaistaan kahvia. maa. Porukalla on koluttu Norturma- ja sairausinvalideissa, Kaikki tarpeet ostettiin omaan elinvuosia ja voimaa näihin jat, Saksat ja Unkarit. Suomen kieli on niin laaja kertoo Helena Laukkanen tari- laskuun eikä niitä rahoja takai- vuosiin. kieli, että sillä pärjää missä naansa. sin peritty, Aili sanoo. Silloin kun emme ole olleet Ideoita käsitöihin on haettu Vähäjärvellä joulua viettä- vain. Lappiin olemme tutusnaurusta voimaa elämään ympäri maata, vallankin Lapin mässä, on Normaston Ritvalta tuneet Ailin kanssa, sillä minulreissuilta olen niitä tuonut. tullut sellainen viesti, että la on mökki Simojokivarressa, Kaikenlaiset käsityöt sekä ker- Nuorempi väki on ihmetellyt muuten oli kiva joulu, mutta Helena sanoo. Meillä Nokialla on hyvä ho- ja retkitarjoilujen järjestä- jaksamistamme. Nyt alkaa voi- Ailin ja Helenan nauru puutyhdistys, porukka on ollut aina minen oli alusta pitäen suurel- mat hiipua, mutta yritetään niin tui. Västilän Tarja sanoikin, ta osin tämän voimakaksikon kauan kuin jalat liikkuvat ja että teille on aina varattu jou- mukavaa, koskaan ei ole ollut vastuulla. Toki muitakin teki- henki pihisee, Helena jatkaa. luksi paikka Vähäjärvellä, ker- kränää. Ja on meillä hyvä lomakoti, liitto ja lehti. Niistä on jöitä oli tuohon aikaan paljon. Harrastuksia haittaavat vaivat too Aili. syytä olla ylpeä, sanoo Aili Suuret määrät tavaraa kulje- ovat Aililla sormissa, Helenalpäätteeksi. tettiin ja pitkät matkat poljet- la silmissä. Mutta eipä tuo niin Uusia voimia kaivataan Sitten otetaan kahvia, kampatiin polkupyörillä, vaikka jos- ihme liene, jos noilla kymmenisua ja Lapin hillaa. Ja nauraa kus täytyi turvautua autokyy- nillä jotain kremppaa tulee. Käsityöt ja ruokahuolto ovat tiinkin. Mutta oli vaivoja tai ei, perinteisesti naisten alaa, niin heläytetään päälle päätteeksi. Ei sen työn arvoa osaa mi- hauskaa heillä on ollut aina ja on ollut Nokian yhdistyksesteksti ja kuva: tata eikä tarvitsekaan, mutta tulee olemaan. Nauru on ollut säkin. Aili ja Helena toteavat, onhan sillä suuri merkitys ollut. vahva tekijä, joka on antanut että edesmennyt yhdistyksen Omaishoito ottaa ja antaa henkisesti Omaishoitajien suuresta työtaakasta ja pienistä korvauksista on puhuttu ja kirjoitettu paljon, eikä syyttä. Hyvistä linjauksistaan huolimatta valtio ja kunnat pitävät omaishoitajat tiukalla, vaikka omaisten antama kotihoito olisi kunnille edullisempaa kuin laitoshoito. Valkeakoskelainen Pekka Lehtinen on ollut vaimonsa omaishoitajana parisen vuotta, tosin ilman omaishoidon tukea. Pistän lähiaikoina uuden hakemuksen vetämään, kunhan haen ensin lääkäriltä suositukset. Vaimoa on autettava liikkumisessa ja monissa tavallisissa arjen toimissa. Kyllä minä ruoanlaitossakin pääkokki olen. Kun vaimolla on lisäksi sydänvaivaa, joka voi vaatia apua keskellä yötä, olen 24-tuntisessa päivystyksessä, sanoo Pekka Lehtinen. Hänelle tuli 84 vuotta täyteen menneenä kesänä, vaimo on neljä vuotta vanhempi. Pekan Säterin veteraani Pekka Lehtinen Valkeakoskelta on iäkäs vaimonsa omaishoitaja. kunto on ikäisekseen hyvä; arkirutiinien lisäksi hän ajaa edelleen autolla ja hoitaa osaltaan kesämökkiä. Ajokortin uusiminen tulee pian eteen, lapset kannustavat. Kesällä oltiin mökillä paljon, se on terapiaa sielulle ja ruumille. Ja onneksi uni maistuu meille molemmille. Vähäjärvi on terapiaa Lehtisen pariskunta on vuosikymmenet tehnyt paljon talkoita Vähäjärven lomakodin hyväksi. Mutta niinpä lomakoti onkin heille asuinkodin ja mökin lisäksi kolmas koti. Siellä me olemme viettäneet viime joulun, pääsiäisen ja juhannuksen.lisäksi olemme olleet kursseilla ja muissa tapahtumissa. Vähäjärvellä olo on meille tosi tärkeää terapiaa, tuumii Pekka Lehtinen. Vaikeuksista huolimatta hyvä mieli ja valoisa elämänasenne ovat tärkeitä voimanlähteitä, niin hoitajalle kuin hoitoa tarvitsevallekin. Tällä asenteella on hyvä hakea uutta omaishoitajapäätöstä ja odottaa parempia ratkaisuja viranomaisilta. Vaimo on joskus sanonut, että kyllä hän voi lähteä laitokseen. Hän on ajatellut minun jaksamistani. Mutta en minä vaimoani mihinkään jätä, minä autan niin kauan kuin suinkin jaksan, Pekka Lehtinen sanoo. Mielenterveyskuntoutujien omaisten asema huolestuttaa Odotukset omaisten tilanteen paranemiseksi ovat olleet kovia jo toista hallituskautta. Pettymys onkin ollut sitä suurempi, kun Sata-komitea ja sen työn pohjalta tehdyt aloitteet eivät poistakaan omaisten epätasa-arvoista kohtelua tai suoranaisia laiminlyöntejä. Seuraavina vuosina raju laitospaikkojen ja avopalvelujen supistaminen uhkaa siirtää yhä enemmän ammattilaisuutta vaativaa hoito- ja hoivatyötä koteihin omaisten kannettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntoutujien ja omaisten suoranaista heitteillejättöä, kun talouskriisin kanssa kamppailevilta kunnilta ei löydy varoja riittäviin tukipalveluihin. Järkevää kansantalouden hoitoa olisi satsata nyt omaisten hyvinvointiin, sen sijaan että omaisten tukiverkon ra- hoituksesta tingitään. Siksi omaistyöhön tarvitaan lisää rahaa jo ensi vuodelle valtion ja kuntien budjetteihin. Tutkimusten mukaan ilman tukea jääneiden mielenterveyskuntoutujien omaisilla on moninkertainen riski itse sairastua muun muassa kallista hoitoa vaativiin stressiperäisin sairauksiin ja masennukseen kuin väestöllä keskimäärin. On moraalisesti väärin, että yksi sairausryhmä jätetään vuosi toisensa jälkeen kokonaan omaishoidon tuen ulkopuolelle. Yhtä väärin on uhrata omaisten terveys lyhytnäköisen julkisen taloudenhoidon seurauksena. Minna Sirnö kansanedustaja (vas) Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n puheenjohtaja

8 8 Oletko oikeutettu myös kodin ulkopuoliseen avustajaan? Vammaispalvelulakiin tuli uudistuksia jo viime vuoden syyskuussa. Henkilökohtainen apu tuli silloin subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille. Apua voi saada mm. yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja liikkumiseen myös kodin ulkopuolella, kun ennen laki koski vain kotona tarvittavaa avustamista. Vielä tämän vuoden oikeus on vähintään 10 tuntia kuukaudessa, ensi vuoden alussa oikeus nousee 30 tuntiin kuukaudessa. Kysykää omasta sosiaalitoimistostanne Monilla jäsenillämme on varmasti oikeus tähän. Kysykää asiaa omasta sosiaalitoimistostanne ja pyytäkää samalla laatimaan itsellenne palvelusuunnitelma. Eri puolilla Suomea asiat on järjestetty erilaisin keinoin. Lyyli Wilén on poissa Saimme heinäkuun 14. päivänä suruviestin, että yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Lyyli Wilén on kuollut. Hämeenkyrössä Suhosten perheeseen tuli haikara vieraaksi. Oli kuudes kolmatta kaksitoista, kevättä ilmassa. Ansio isän ja äidin kun Lyyli Kaarina syntyä sai. Lapsuus kun päättyi aikanaan, tie Tampereelle toi, Amurissa asuit ja myös Pispalaan elonpolku Lyylin vei. Kun Kustaan sitten kohtasi, tuli nimeksi Wilén. Esikoinen nimekseen Raili sai, kuopus Matiksi ristittiin, Marja-Liisa lapsista keskimmäinen, puuhaa riitti siin. Koti uusi rakennettiin tuonne Pekankadulle. Työläisnaisen osan Lyyli kyllä tunsi tarkasti, tuli leskeytesi myötä yksinhuoltajuus, kai lapsillakin harvoin oli tikkunekku suus. Monen monta vuotta oli hän kaupungin palkkalistoilla, hoiti, siisti, siivosi paikat aina kuntoon huolella, kun parkettikosmetologina oli ammattikoululla. Vähäjärven lomakodissa oli monet talkootyöt, kun arkena ei ehtinyt niin tehtiin pyhät, yöt. Meidän nuorempien ansiot mennen tullen löit. Virkkasit liinat, perhoset, hatut, enkelit, kaikessa yhdistyksen parasta ajattelit, muistoissamme parhaissa aina elät. Lyyli Wilén Keskuudestamme ovat poistuneet myös yli 30 vuotta jäseninä olleet veteraanit Fanny Sarkanen (s. 1913) ja Marjatta Johteinen (s. 1918). Tampereen Tapaturma- ja Esimerkiksi Lahdessa ja sen ympäristökunnissa toimii henkilökohtaisen avun keskus Apuri, joka toimii hyvin. Tällä hetkellä sen listoilla on noin 50 avustajaa. Tulkkauspalvelut siirtyivät Kelalle Vaikeasti kuulonäkövammaisille, kuulo- tai puhevammaisille tarkoitetut tulkkauspalvelut siirtyivät Kelan hoidettaviksi tämän syyskuun alussa myös vammaispalvelulain perusteella. Se varmastikin parantaa pienillä paikkakunnilla asuvien tulkkauspalveluiden saantia. Hakekaa rohkeasti näitä palveluita, ja muistattehan myös Kelan eläkkeensaajan hoitotuen, useilta meistä sekin taitaa vielä olla hakematta. Hyvää aktiivista syksyä! Ritva A. Korhonen Koukkuniemestä yksityinen palvelutalo? Tampereen yhdistyksen kerhossa on usein kaupungin virkamiehiä, päättäjiä ja muita asiantuntijoita kuultavana ja keskustelemassa jäsenistöämme kiinnostavista asioista. Kevään viimeisessä kerhossa 3.6. vieraanamme oli Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, jonka vastuualueena ovat mm. ikäihmisten palvelut. Mennyttä ja tulevaa Aluksi kerhon vetäjä Irmeli Saarijärvi muistutti mieliin kesän tapahtumia, liittomme kulttuuripäivät Vähäjärven lomakodissa ja teatteriretki Nokian kesäteatteriin, ja muita lomankin aikana tärkeitä asioita. Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Kivipensas muisti runoin ja kiitoksin vuoden aikana virkeään ja asiapitoiseen toimintaan osallistuneita jäseniämme, kerhonvetäjiä ja vastaavia. Irmeli esitti professori Antti Tätä yksityistetään, palvelutaloksi, nääs! Hervosen tekstin Ohjeita virkeään vanhuuteen. Kesän aikana vuosijuhlia viettäville jäsenille esitettiin onnentoivotukset. Palveluasumisen puolesta Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen totesi ikäihmisten määrän kasvavan merkittävästi ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen lisääntyvän. Palveluiden lisäämiseen kuuluu kotihoidon parempi tukeminen, oikeaaikainen kuntoutus esimerkiksi sairaalasta kotiutuville ja palvelukeskuksen päiväpalvelun kehittäminen. Ikosen mukaan tavoitteena on tehostettu palveluasuminen ja Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen ja uusien tilojen rakentaminen tältä pohjalta. Hän puolusti palveluasumisen paremmuutta ja itsemääräämisoikeutta: mitä tarvitset, siitä myös muodostuvat kustannukset. Pyrkimyksenä on supistaa In memoriam Voitto Huldén Suruviesti Lahdesta kertoi Voitto Huldénin poistuneen joukostamme toukokuun 8. päivänä. Voitto oli syntynyt Nastolassa , ja aivan viime vuosina hän palasi synnyinsijoilleen muuttaen Nastolan naapuriin Kärkölään. Voitto Huldén vaikutti pitkään Vaajakosken tapaturma- ja sairausinvalideissa sekä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittohallituksessa. Kärkölään muutettuaan hän siirtyi Lahden seudun sairausja tapaturmainvalideihin ja löysi heti paikkansa toiminnassa. Voitto oli ammatiltaan muurari, ja muurarin ammattitaudit olivat myös hänen riesanaan. Sairauksista huolimatta Voitto hoiti vuosia Vähäjärven lomakodin kiinteistötyöryhmän puheenjohtajuutta. Ammattilaisen kokemuksellaan Voitto oli kontrollina niin A-osan katon korjauksessa kuin B- osan remontissakin. Voitto Huldén Liitto ja lomakoti olivat Voitolle tärkeitä. Lukuisat olivat ne kurssit ja kokoukset, joissa hän oli mukana. Opimme tuntemaan Voiton periaatteellisena ihmisenä. Hän ei ollut suupaltti, mutta kun sanottavaa oli, hän sanoi. Hänellä oli myös huumorintajua; monet olivat ne tositarinat, jotka illanvietoissa häneltä kuulimme. Voitto Huldénia jäi omaisten lisäksi kaipaamaan laaja ystävä- ja toverijoukko. Tarja Västilä laitoshoidon osuus kolmeen prosenttiin hoitopalveluista. Nyt kuitenkin ensi vuoden talousarvio näyttää pahalta. Entisten palvelujen parantamiseen ja sijaisten palkkaamiseen on luvattu neljä miljoonaa euroa, totesi Ikonen laajassa, periaatteita selvittävässä alkupuheenvuorossaan. Sairaat ja vähävaraiset Keskustelussa kysymykset koskettivat arkipäivän todellisuutta: Palkataanko Koukkuniemen vanhainkotiin nyt luvattujen rahojen puitteissa puuttuvat 50 työntekijää? Miten apulaispormestarin ja lautakunnan mielipiteet ja vaikuttaminen näkyvät suunnittelussa ja hoidon yhä vain pahenevissa pulmissa? Eikö laitoshoidossakin tulisi olla ryhmäasumisen ja kodinomaisen hoidon muodot? Epäilevästi kyseltiin palvelukotien rakentamisesta bisnesperiaatteella ja kaupungin päättäjien suhtautumisesta palvelujen yksityistämiseen. Monet olivat huolestuneita siitä, onko vähävaraisella ja sairaalla kuntalaisella tasavertaiset oikeudet uusiin rakennettaviin palvelutaloihin. Käytännön esimerkein tuotiin esiin myös kotihoidon epäkohtia ja puutteita. Useissa puheenvuoroissa toivottiin palveluseteleistä luopumista, ja korostettiin, että palveluseteleitä ei ole pakko ottaa vastaan, vaan kaupungilla on velvollisuus tarjota palvelut. Opintomatkalle Kauppiin! Ihmeteltiin myös, miksi kaupungin virkamiehet matkustelevat ulkomaille oppia ottamaan, vaikka meillä on Tampereella kaksi yliopistoa, Koukkuniemi ja Kaupin sairaala, joista löytyy tietoa epäkohdista ja parannettavista asioista: Menkää sinne töihin vähäksi aikaa samoilla ehdoilla kuin muutkin hoitajat! Myös vammaispalveluista ja kuljetuspalveluista esitettiin paljon kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Tähän Ikonen totesi, että asiaan on tulossa lähivuosina parannuksia. Vaikka kysymyksiä ja esimerkkejä vakavistakin tilanteista tuli paljon, päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä jatkaa keskustelua apulaispormestari Ikosen ja muiden päättäjien kanssa taas syksyllä uudella toimintakaudella. Kaarina Vuori Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit ry

9 9 Kun joskus haluaisit vain olla ja nauttia TULE SILLOIN VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTIIN Hämeenlinnan Hauholle, Alvettulan hämäläismaisemiin Meillä on tarjolla - täysihoito - kokoustilat - sauna ja uima-allas - rantasauna ja vene - kalastusta, retkiä - maukasta kotiruokaa - kirjasto ja päivän lehtiä - maalaismaisema - jalkahoitaja tilattavissa Hinnat ja yhteystiedot A-osa 50 euroa/vrk/hlö B-osa 48 euroa/vrk/hlö- Muntsilantie Alvettula Tien 12 Tampere-Lahti puolivälissä puh. (03) Meillä käy tyytyväisiä asiakkaita, liity joukkoomme! Millaisia palveluita vanhat tarvitsevat? Tuloksemme kertovat, että sekä iällä että kuoleman lähestymisellä on merkitystä hoidon määrän ja eri hoitopaikkoihin valikoitumisen kannalta. Erikoistunut sairaalahoito on enemmän nuorten vanhojen kuin todella pitkäikäisten hoitomuoto. Voi kuitenkin ennakoida, että koska kuolema siirtyy yhä vanhempaan ikään, hyväkuntoisten hyvin vanhojen määrä kasvaa ja hoitomenetelmät kehittyvät, erikoissairaanhoidon merkitys myös kaikkein vanhimpien hoidossa kasvaa. Viimeisiä vuosiaan elävien ja samanikäisten pidempään elävien ero pitkäaikaishoidon käytössä vahvistaa käsitystä, että palvelujen tarve ei väestön vanhetessa ehkä kasva niin nopeasti kuin eri ikäryhmien nykyisestä palvelujen käytöstä suoraan voisi päätellä. Ennusteet sanovat, että 30 seuraavan vuoden aikana yli 65-vuotiaiden määrää nousee 1,4 miljoonaan ennen kuin se taas alkaa laskea ja 100 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa samana aikana nykyisestä noin 380:stä noin 1 300:aan (Ryynänen & Notkola 2007; Tilastokeskus 2007). Vanhojen ihmisten hoidon tarve miten tarpeen käsite ymmärretäänkin ei kuitenkaan määräydy vain heidän määränsä, terveytensä ja elinikänsä perusteella. Erityisesti pitkäaikaishoidon tarpeeseen ja kysyntään vaikuttavat monet yhteiskunnan ja kulttuurin piirteet, joita ei ehkä tässä yhteydessä helposti tulisi ajatelleeksi, sellaiset kuten perhemallien, työelämän ja sukupuolten työnjaon muutokset, asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, liikenne- ja kommunikaatioratkaisut. Perhe- ja asuntopolitiikka vaikuttavat myös siihen, miten sukupolvien väliset suhteet arkielämässä järjestyvät. Miesten ja naisten väliset erot palvelujen käytössä eivät selity vain erilaisella terveydentilalla vaan myös eroilla perhe- ja asumistilanteissa, ja kukaties myös hoitojärjestelmän erilaisesta suhtautumisesta eri sukupuoliin. Vanhojen ihmisten hoitoa ja hoitopaikkojen määrää Suomessa määrittävät kotona asumisen suosiminen sekä oikean hoitopaikan logiikka. Ajatus, että vanhan ihmisen on raihnaisenakin paras asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, on sekä vanhojen ihmisten ja heidän omaistensa että suuren yleisön ja politiikan tekijöiden yleisesti hyväksymä. Eri mieltä ollaan siitä, mitä tarkoittaa mahdollisimman pitkään. Kun kotihoito on kaikkialla ja varsinkin suurissa kaupungeissa tarpeeseen nähden alimitoitettu, seuraa kotona asumisen ideologiasta joskus dementoituneen vanhuksen lukitseminen kotiinsa, huonokuntoisen pelokkaan ihmisen kotiuttaminen sairaalasta yksinäiseen asuntoon ja tragikoominen käytäntö, jossa kunnat maksavat yliopistosairaaloille suuria sakkomaksuja siitä, että potilaalle, joka sairaalan näkökulmasta ei enää sen hoitoa tarvitsisi, ei löydy muutakaan olinpaikkaa. Sairaalat, vanhainkotien osastot, hoitokodit ja palveluasunnot taas luokittelevat, karsivat ja valitsevat ihmisiä sen mukaan, millaisia sairauksia heillä on, mistä he selviytyvät ja missä on vaikeuksia, mihin heidän psyykkinen toimintakykynsä riittää ja mihin ei. Oikean hoitopaikan logiikka on järkevä silloin, kun on kyse perimmältään toimintakykyisten keski-ikäisten tai nuorten ihmisten ohimeneviksi arveltujen sairaustilanteiden hoitamisesta, mutta vanhojen ihmisten viimeisten elinvuosien asuinpaikkaa etsittäessä se on kelvoton ajattelutapa. Omat alustavat tutkimustuloksemme kertovat, että viimeisinä elinvuosinaan vanhat ihmiset kokevat yleensä useita, jopa monia kymmeniä siirtoja hoitopaikasta toiseen. Emme tiedä vielä tarkasti, mikä näiden siirtymien luonne on, ja siksi lukuja on tulkittava varoen. On selvää, että hyvinkin vanhojen akuutit sairaudet on kunnolla tutkittava ja hoidettava ja joskus siihen tarvitaan hoitojaksoa sairaalassa. Emme kuitenkaan usko, että tämä selittäisi paljoakaan siirtymien suuresta määrästä. Pikemminkin voi epäillä, että nykyinen palvelujärjestelmämme ei ole valmistautunut kohtaamaan vanhojen ihmisten tarpeita: perusturvan ja huolenpidon tarjoavaan kotiin tulisi tarvittaessa voida järjestää myös vaativampia terveydenhuollon palveluita ja siellä pitäisi voida myös turvallisesti kuolla. Nykyisin kukin hoitopaikka tarjoaa omia palveluitaan ja viimeisinä vuosinaan ihminen siirtyilee niiden välillä. Parempi olisi, jos vanha ihminen voisi asua samassa paikassa ja palvelut liikkuisivat. Vanhalle ihmiselle itselleen hänen viimeiset elinvuotensa eivät ole kuolemaa edeltäviä jäännösvuosia, vaan kallisarvoisia edessä olevia elämän vuosia. 80- tai 90-vuotispäiväänsä viettävä pohtii, kuinka voisi etenevästä raihnaisuudestaan huolimatta säilyttää elämänsä merkitystä ja tyydytystä tuottavat asiat ja jatkaa eteenpäin samana ihmisenä, joka on ennenkin ollut. Tämän toteutuminen riippuu ratkaisevasti palvelujärjestelmästä, sen joustavuudesta ja kyvystä orientoitua vanhan ihmisen muuttuvien tarpeiden mukaan. Kirjoitus on osa Marja Jylhän, Leena Forman, Mari Aaltosen, Jani Raitasen ja Pekka Rissasen artikkelista Stakesin julkaisusarjassa Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Kirjoitus julkaistaan tekijöiden luvalla.

10 10 Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n tapahtumia: Kerhotoiminnan syyskausi on alkanut: Torstaikerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, kerhohuoneessa 4, 4. krs (= takkahuone). Askartelukerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla klo 12 alkaen yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Syysretki ja pikkujoulujuhla Vähäjärven lomakodissa torstaista lauantaihin marraskuuta. Hinta 115 euroa/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus, majoitus 2 hengen huoneissa, kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa) sekä pikkujoulujuhla. Lomakotiin kutsutaan jalkahoitaja ja hieroja syysretken ajaksi; hoidot maksetaan tekijöille paikan päällä. Varaa mukaan iloinen mieli ja pikkupaketti pukinkonttiin. Sitovat ilmoittautumiset sekä hoitovaraukset mennessä toimistolle tai Timo Piipolle. Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia. Jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin p. (09) ja varmistaa, että toimisto on auki. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry. TOIMINTAA SYKSYLLÄ 2010: Saihon opintokerhot: 14.10, , , ja Käsityökerho klo 10.00: 29.9., 6.10., , 3.11., , ja Kerhon jälkeen tuolijumppaa. Perinneruokakurssi joka kuukauden neljäs torstai alkaen klo Huovutuskurssi klo Vähäjärven matkat: Syysretki ilmoitetaan myöhemmin. Pikkujoulu Kurssit pidetään DSL:n suosiollisella avustuksella. Kaikki mukaan. Hauskaa jatkoa ja kiitos kevätkaudesta! PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Syksyn 2010 toimintakalenteri Kerhotilaisuudet Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.30: Lokakuu: ja Marraskuu: ja Joulukuu: joulujuhla pikkusalissa. Käsityökerho Nuorisotalolla, huone 4, maanantaisin klo 11.00: Syyskuu: Lokakuu: 4.10., , ja Marraskuu: 1.11, ja Joulukuu: joulumyyjäiset. Hallituksen kokoukset Nuorisotalolla, huone 3, klo 10.00: ja Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimintaan! Suvaitsevaisuus/erilaisuus Kun puhutaan erilaisuuden ymmärtämisestä, vedotaan usein suvaitsevaisuuteen. Suvaitsevaisuuden odotus kuitenkin sisältää ajatuksen, että asiassa on jotain, jota tulisi suvaita. Ei kukaan pyydä suvaitsemaan hienoja, hyviä ja tavoiteltavia asioita. Suvaitsevaisuutta ei silloin tarvita, kun oikeasti ymmärretään ihmisten erilaisuus. (Professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirjasta Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ) Sosiaalipoliittinen seminaari la su Mihin kuntapalvelut ovat menossa? Onko kunta kuntalaisia varten? Aiheesta alustaa sosiaalipolitiikan tutkija, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen. Lisäksi kuullaan kokemuksia ja keskustellaan kuntakamppailuista eri puolilta maata. Seminaariohjelma alkaa lauantaina lounaan jälkeen klo ja päättyy sunnuntaina iltapäiväkahviin noin klo 14. Osallistumismaksu liiton yhdistysten jäseniltä 60 euroa, muilta 70 euroa. Viime hetken ilmoittautumiset pikaisesti liiton toimistoon. Ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssi ti to Nyt joukolla hakemaan oppia ja virikkeitä yhdistyksen ohjelmatoiminnan kehittämiseen sekä taitoa ja varmuutta puhe- ym. esiintymistilanteisiin! Osallistumismaksu on liiton yhdistysten jäseniltä 110 euroa, muilta 130 euroa. Ilmoittautumiset paikallisyhdistysten kautta tai suoraan liiton toimistoon mennessä. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Osallistumismaksuihin sisältyy majoitus ja täysihoito kurssin ajalta. Lisäyöpymiset (20 euroa /yö+aamupala) on varattava etukäteen. Ilmoittautumiset oman yhdistyksen kautta tai suoraan liiton toimistoon p. (09) tai sähköpostilla tai postitse. Muistattehan kertoa ilmoittautumisten yhteydessä mahdollisista erityisruokavalioista tai majoittumiseen liittyvistä erityistarpeista. Tervetuloa oppimaan uutta, keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia! Tampereen Tapaturma- ja MUISTILISTA Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo 12 15, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. krs, p. (03) Kerhot torstaisin klo 11.00, Pellervonkatu 9. Tule kuulemaan hyviä puhujia ja keskustelemaan meille tärkeistä asioista. Syyskauden viimeinen kerho puurojuhlan merkeissä. Osallistutaan paikallistoiminnan tempaukseen. Kaamoksen Kaatajaiset to klo Tapiolassa, Karhunk. 71. Puhujana esteettömyysasiamies Jukka Kaukola. Ruoka + kahvit, hinta 8 euroa, puheita ja hyvää ohjelmaa. Kutsutaan vieraita muista yhdistyksistä. Pikkujoulu Vähäjärvellä Retkille ilmoittautumiset Irmeli Saarijärvelle, p. (03) tai Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia: LOKAKUU Teatterimatka Hämeenlinnaan: Niskavuoren Loviisa, lähtö klo 9.00, hinnat: jäsenet 52 euroa, muut 57 euroa. MARRASKUU Piknik-risteily Toimiva koti -näyttely/esittely Helsingissä, lähtö klo 9.00, hinnat: jäsenet 40 euroa, muut 45 euroa. JOULUKUU Iltaristeily m/s Isabella Joulujuhla Kemiön Putkinotkossa, lähtö klo 10.00, hinta 33 euroa (ilm mennessä). Lisätietoja: toimisto p. (02) tai Ritva p Vammaispolitiikka ohjelmamuodossa Elokuun lopulla valmistui Suomen vammaispoliittinen ohjelma vuosille , tuttavallisemmin nimellä VAM- PO. Ohjelma on otsikoitu Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, ja sen tavoitteena on poistaa tai ainakin lieventää vammaisten asemassa todettuja epäkohtia ja myös ehkäistä tulevia ongelmia. Ohjelma sisältää kaikkiaan 122 erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat mm. vammaisten oikeutta itsenäiseen elämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen, koulutukseen, työhön, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja oikeusturvaan sekä rakentamisen, ympäristön ja liikennepalvelujen esteettömyyttä. Jotkut toimenpiteistä ovat hyvin konkreettisia, toiset vaativat lakimuutoksia, osassa on kyse lähinnä asennemuutoksista. Kaikille esitetyille toimenpiteille on määritetty toteutuksesta vastaava ministeriö, aikataulutus ja seurantatapa. Muutamat ehdotukset kuitataan tosin jo tehdyillä päätöksillä mm. takuueläkkeestä ja uuden terveydenhoitolain valmistelusta. Osa toimenpide-ehdotuksista juontuu Suomelle asettuvista kansainvälisistä velvoitteista, mm. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioinnin vaatimuksista. Muiden toimenpide-ehdotusten käytännön toteutus onkin sitten poliittisen tahdon asia. Onhan ohjelman toteuttamisen lähtökohdaksi kirjattu, että toimenpiteitä toteutetaan kulloinkin voimassaolevan valtioneuvoston kehyspäätöksen ja talousarvion puitteissa kohdentaen resursseja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Aika näyttää, jääkö uusi vammaispoliittinen ohjelma monien muiden hyvää tarkoittavien ohjelmien tavoin pölyttymään ministeriöiden arkistoihin, josta se kaivetaan esiin vain silloin, kun tarvitaan kauniita lauseita juhlapuheisiin? Joka tapauksessa ohjelma voi hyvin toimia vammaispoliittisen keskustelun ja edunvalvontatyön lähde- ja tausta-aineistona. Marja-Leena Kalkkinen Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2010:4.

11 Syksyinen Vähäjärvi kutsuu Tervetuloa! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan tilaisuuksille. Tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan tai käväise kotisivuillamme: Muntsilantie 19, Alvettula puh. (03) Lehden irtonumeron lukijoille! Uusi invalidi-lehden saat luettavaksesi aina tuoreeltaan, kun tilaat sen lähettämällä nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma ja sairausinvalidien liittoon, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on vain 10 euroa. Huom. Liiton paikallisyhdistysten jäsenenä saat Uusi invalidi-lehden jäsenetuna. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät viereiseltä palstalta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Tukea Uusi Invalidi-lehdelle Uusi Invalidi-lehden julkaisemista, kehittämistä ja laajentamista voi tukea lahjoituksin liiton tilille: Valkeakosken Op Mielenterveys ja Kelan etuudet Mielenterveyskuntoutujia koskevat samat lakisääteiset etuudet ja palvelut kuin muitakin vammaisryhmiä. Usein etuuksien hakemista varten tehdyt lomakkeet on suunniteltu fyysisiä vammoja ajatellen ja etuuksista päättävät ammattilaiset ovat tottuneempia käsittelemään fyysisten ongelmien perusteella tehtyjä hakemuksia. Lakisääteisiä etuuksia ovat Kelalta haettavat eläkkeensaajan hoitotuki ja vammaistuki sekä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus. Vammaispalvelulain nojalla myönnettäviä Hinnat: A-osa 50 euroa/vrk/hlö B-osa 48 euroa/vrk/hlö Uusi Invalidi-lehden aikataulu 4/2010 Lehti nro ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistoon viimeistään 4/10 49 (joulukuu) etuuksia haetaan kunnalliselta sosiaalitoimelta. Hoitotuki on tarkoitettu eläkkeellä tai kuntoutustuella oleville mielenterveyskuntoutujille, vammaistuki lähinnä työikäisille, jotka eivät ole eläkkeellä. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on Kelan korvaamaa kuntoutusta, jonka edellytyksenä on vähintään korotetun hoito- tai vammaistuen saaminen. Lähde: Mielenterveyden Keskusliitto 11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti, Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Pirtintie Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Paakkonen Kuivastie 12 B Oulu Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) fax (02) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija: Tapaturma-ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax puh. (09) , faksi (09) S-posti ja Internet: Pankkiyhteys Valkeakosken Op Toimituskunta Anna-Liisa Mäkinen, Timo Piippo, Pauli Toikka Päätoimittaja Jorma Eloranta, Mikkolantie 7 B 13, Loimaa puh , Toimitus ja taitto, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh , Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero

12 12 Vanha ja uusi Puola lumosi turkulaiset Kallaveden aalloilla Elokuun puolivälissä kokoontui joukko Turun yhdistyksen jäseniä ystävineen matkalle Puolaan ja Baltian maihin. Helsingin Vuosaaren satamassa nousimme rahtilaiva Finnladyyn. Käsityksemme rahtilaivasta muuttui täysin: Laivassa oli tilavat, siistit hytit ja muut yleisötilat, ruoka oli maittavaa ja henkilökunta ystävällistä. Laivasta puuttui tanssimusiikki ja diskomelu siellä oli rauhallista. Merta, historiaa, kulttuuria Seuraavana iltapäivänä saavuimme Gdyniaan, jossa oli vastassa oppaamme Dorota. Matka jatkui opastuksineen kolmoiskaupungin Gdynia Sopot Gdansk kiertoajelulla. Gdynia on nuori kaupunki, joka on kasvanut vanhan kalastajakylän paikalle. Kaupunkioikeudet se sai vuonna Nykyään Gdynia on varsinainen merikeskus. Kylpyläkaupunki Sopotin juuret juontavat 1800-luvun alkuun. Kaupunki puistoineen sijaitsee meren rannalla ja siitä on muodostunut kylpylävieraiden paratiisi. Sopot on meille tuttu laulukilpailuistaan, ovathan siellä menestyneet suomalaisetkin artistit. Gdansk on tuhat vuotta vanha kaupunki. Edullisen sijaintinsa johdosta Itämeren rannalla Wisla-joen suuhaaran läheisyydessä siitä on tullut tärkeä satama- ja teollisuuskaupunki. Taidetta ja kulttuuria on tarjolla runsaasti. Kaupunkikuvassa ovat sulassa sovussa rinnakkain vanhat kauniit rakennukset ja uudet alastomat talot. Kävelykierroksella saimme tutustua vanhaan kaupunkiin markkina-aikaan. Rankan päivän jälkeen uni maistui Gdansk-hotellissa. Kauhistuttavan hiljaista Puolan vanhat kaupungit, arkkitehtuuri, linnat, meret ja rannat saivat turkulaiset lumoihinsa. - Taidetta ja kulttuuria on tarjolla runsaasti. Kaupunkikuvassa ovat sulassa sovussa rinnakkain vanhat kauniit rakennukset ja uudet alastomat talot, kirjoittaa Ritva Normasto. Aamiaisen jälkeen matka jatkui Gdanskista noin 35 km itään Stutowon läheisyydessä olevalle keskitysleirimuseolle. Stutthof oli toisen maailmansodan aikana natsikeskitysleiri, jossa vuosina sai surmansa vankia, joukossa myös suomalaisia. Astuimme sisään kuoleman portista sieltä ei kaikilla ole ollut paluuta. Vaikka museoparakissa oli kesäpäivänä lämmintä, ei vilunväreitä voinut välttää kuvia katsellessa ja Dorotan kertomaa kuunnellessa. Saapuneille vangeille tervehdyssanat kuuluivat jotakuinkin näin: Tulitte sisään kuoleman portista ja paluuta ei ole. Portin taakse jäi ihmisyytenne. Teillä ei ole enää nimiä, vain numerot. Ainoa tulevaisuutenne on nousta näkyvästä piipusta savuna ilmaan. Tunnelma oli kauhistuttavan hiljainen Meripihkan kauneutta Seuraava kohde oli Malborkin linna. Keskiajalla Malbork oli ristiritarikunnan pääkaupunki. Linna kuuluu suurimpiin ja voimakkaimmin linnoitettuihin goottilaisiin linnakkeisiin, joita Euroopassa on säilynyt. Nykyisin siellä toimii museo, jossa aseiden ohella on Puolan suurin meripihkaesineiden kokoelma. Ruokailimme linnan kellarissa. Jätimme erosanat Dorotalle, ja ilta oli omaa aikaa. Matka jatkui aamulla kohti Augustowia. Reitti kulki Gierlozin seudulle, jossa näimme Hitlerin Sudenpesän ym. bunkkerit. Metsän keskelle rakennettu kaupunki (= kiviröykkiöt) rautateineen toi mieleen synkät muistot. Augustowissa majoitus oli hotelli Warszawassa, joka sijaitsi rauhallisella, luonnonkauniilla paikalla järven rannalla. Zlotyt, litit ja latit Aamiaisen jälkeen matka jatkui kohti Liettuaa. Rajalla tuhlattiin viimeiset zlotyt ja käyttöraha muuttui liteiksi. Vilna on Liettuan pääkaupunki ja Kaunas vanha väliaikainen pääkaupunki. Liettua on kulttuurimaa, siellä on paljon museoita, teattereita ja käsityön taitajia. Hotellimme Neris sijaitsi lähellä vilkasta kävelykatua, joten shoppailemaan. Uusi aamu ja uusi suunta, päämääränä Latvia ja Riika. Liettuassa pysähdyimme kuitenkin vielä Siauliain lähellä olevalle Ristikukkulalle, jossa pientä kukkulaa peittivät kymmenet tuhannet ristit, erikokoisia, erivärisiä, pienemmät ripustettuina suurempiin. Ristikukkulan alku on hämärän peitossa, mutta ristien pystyttelyn arvellaan saaneen alkunsa samoihin aikoihin, kun liettualaiset kahistelivat saksalaisten valloittajaritarien kanssa kaupungin hallinnasta. Vaikuttava näky, sitä ei osaa kuvailla, se täytyy nähdä! Kukkulan jälkeen autolle ja seuraavalle rajalle. Siellä taas litit kauppaan ja latit kukkaroihin. Matkamme aikana satoi, ukkosti ja salamoi, mutta vasta Riikaan tullessa sade oli haitaksi. Illalla satoi rankasti ja ulkoilu jäi vähiin. Nyt piti katsella kaupunkia 26-kerroksisen Latvija-hotellin maisemahissistä. Vielä me Riikakin nähdään! Aamulla taas jatketaan matkaa eikä sateesta ole hajuakaan. Latvian ja Eestin rajalla totuttu valuutan vaihto, vuorossa EEK. Tallinnassa jäi vähäsen aikaa ostosten tekoon ja ruokailuun. M/S Norlandia lähti kohti Helsinkiä klo 17. Ihan siistiä! Yleisesti matkallamme huomio kiinnittyi siisteyteen. Ja jalankulkijat huomioitiin katukuvassa. Kyllä on suomalaisilla oppimista, ihan hävettää. Meillä oli mielestäni upea matka, hyvä opas Puolassa, hyvät hotellit ja ruuat, erittäin hyvä kuljettaja Esa Vahtera, jonka opastuksella kuljimme Baltian maat ja joka tarjoili meille taukopaikkakahvituksia. Kiitos Esa, Matkatori ja porukka, jolla fiilis säilyi loppuun asti. Kiitos! Ritva Normasto Kuopion yhdistyksen kerho järjesti Kallavedellä risteilyn ja tutustumisen asuntomessualueeseen. Samalla saimme virkistävää tietoa toisten yhdistysten toiminnasta. Mukaan oli nimittäin kutsuttu Oulun ja Varkauden yhdistykset, jotka noudattivatkin kutsua erittäin runsaslukuisesti, Oulusta saapui 35 ja Varkaudesta 18 jäsentä. Päivä oli kaunis, Kallavesi oli tyynessä ja 1,5 tunnin risteily sujui kaikin puolin erittäin onnistuneesti. Asuntomessualue nähtiin eri perspektiivistä eli järveltä nähtynä. Satamaan saavuttuamme menimme Kortejoelle Palokunnan mökille ja nautimme emäntien tekemästä lohikeitosta ja kahvista pullien kera. Meillä oli hyvä tilaisuus kysellä toistemme kuulumisia, jotka kiinnostivat kovasti monia. Tilaisuus oli kaikkien mielestä mieleenpainuva, ja jokainen toivoi, että tällaisia tapahtumia järjestettäisiin lisää. Kaiken kruunasi vielä se, että Tarja Västilä saapui Paulinsa kanssa tapahtumaan ja selosti liiton kuulumisia kuluvan vuoden osalta. Paavo laulatti porukkaa. Leila esitti mukavan jutun elämän vaikeista ja hauskoista vaiheista ja kertomuksen lomassa taitavia huuliharppusooloja, erittäin hieno esitys! Kokonaisuutena tapahtuma jäi monen mieleen onnistuneena, ja kaikilla oli hyvä mieli kotiin vietäväksi. Kuopion kerho kiittää kaikkia osanottajia ja toivottaa hyvää syksyä ja terveyttä kaikille! Paavo Antikainen Paavo Antikainen laulattaa Kuopion kävijöitä. Kuva: Pauli Västilä Maanteillä ja parkkipaikoilla Kun olen vuosikymmenet kulkenut pikkuautolla Helsingin ja Pohjois-Savon väliä, voin yleisnäkemyksenä sanoa, että kehitystä on tapahtunut. Ihmisten huoltoasemien tarjonta ja erityisesti siisteys on parantunut. Tosin ne ovat ehkä tulleet myös vähän tylsiksi, kun kaikki ovat samanlaisia. Mielestäni ei olisi haitaksi, jos niissä olisi tarjolla paikkakunnan tuotteita ja väriä. Lähes kaikissa on nykyisin hyvät inva-wc:t, mutta ainakin miesten vessat ovat turhan pieniä. Jo 20 senttiä lisää pituutta ja leveyttä parantaisi asiaa, että isompikin mies voisi talvella helposti riisua päällystakin päältään. Joissakin inva-vessoissa ei ole ollut seinässä koukkua, johon ripustaisi takin, mutta kun olen maininnut asiasta, asia on korjattu. Parkkipaikoilla inva-paikat ovat kutakuinkin kunnossa. Tosin olen havainnut, että invamerkki olisi syytä olla jokaisen paikan kohdalla erikseen, yhteismerkistä kun usein huomioidaan vain se, jonka kohdalla merkki on. J Tavallisten parkkipaikkojen leveys tulisi miettiä uusiksi, kun on tullut leveitä maastureita ja tila-autoja. Jos tällaisten väliin jää kolmiovinen, jossa on tavallista leveämpi etuovi, on autoonpääsy lähes mahdotonta. Parkkipaikan leveysmitaksi olisi kolme metriä parempi. Kahviloissa voitaisiin ottaa käyttöön epävirallinen liikennemerkki, joka laitettaisiin lähinnä kassaa oleville pöydille. Se voisi olla kooltaan 10x10 senttiä, sinisellä pohjalla kävelykepin kuva ja valkoiset reunukset kuin inva-liikennemerkissä. Tämä olisi apuna huonommin liikkuville asiakkaille. Timo Piippo Helsinki

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot