Mira Niemi OMAISHOITAJIEN LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN Kuka kertoo ja keneltä voi kysyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mira Niemi OMAISHOITAJIEN LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN Kuka kertoo ja keneltä voi kysyä"

Transkriptio

1 Mira Niemi OMAISHOITAJIEN LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN Kuka kertoo ja keneltä voi kysyä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Niemi, Mira Opinnäytetyön nimi: Omaishoitajien lääkehoidon osaaminen: kuka kertoo ja keneltä voi kysyä Päivämäärä: Sivumäärä: 33+7 Työn ohjaaja: TtM Riitta Ala-Korpi Työn tarkastaja: THL Eva-Maija Murtomäki Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia omaishoitajien selviytymistä hoidettavan lääkehoidosta kotona. Lisäksi tutkimusongelmana on, millaista ohjausta omaishoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöiltä saaneet lääkehoidosta ja onko saatu ohjaus ollut omaishoitajan mielestä ymmärrettävää. Lisäksi tutkitaan, millaisiksi omaishoitajat kokevat omat valmiutensa toteuttaa omaisensa lääkehoitoa kotonaan ja sitä, millaista lisäohjausta ja - koulutusta he mahdollisesti kaipaavat lääkehoidon osaamiseensa. Tutkimus toteutettiin juuri tätä tarkoitusta varten suunnitellun kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja, puolistrukturoituja sekä yksi täysin avoin kysymys. Kyselyt postitettiin Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry:n kautta heidän jäsenilleen huhtitoukokuussa 2007, jolloin ne myös palautuivat. Vastaajista suurimmalla osalla (69 %) ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta. Suurimmalla osalla (72 %) hoidettavan lääkehoidosta huolehti kotona kokonaisuudessaan omaishoitaja itse. Lääkärin vastaanotolla lääkärin määrätessä uutta lääkettä vain seitsemälle prosentille vastaajista oli kerrottu lääkkeen haittavaikutuksista. Yli puolelle vastaajista ei ollut kerrottu lääkkeen yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa lainkaan. Vain hieman yli puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa omaisensa lääkkeistä. Eniten lisätietoa kaivattiin lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista. Vajaa puolet vastaajista koki avun saamisen lääkehoitoon liittyvissä ongelmissa vaikeana. Lääkärin tavoittaminen lääkehoitoon liittyvissä ongelmissa koettiin vaikeaksi. Omaishoitajat toivoivat, että hoitohenkilökunta saisi lisäkoulutusta mm. vanhusten lääkehoidosta. Avainsanat: omaishoito, lääkehoito, ohjaus

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme in Nursing Author of the Thesis: Mira Niemi Name of the Thesis: How Do Caregivers Survive with Medical Tretment: Who Tells and Who Can I Ask Date: 31 October 2007 Number of the pages: 33+7 Instructor of the thesis: MNSc Riitta Ala-Korpi Supervisor of the thesis: Lic (Marketing) Eva-Maija Murtomäki The purpose of this thesis was to study how caregivers cope with near relatives medical treatment at home. Further more the research problem was what kind of guidance caregivers have received from health cares professional about medical treatment at home and has the guidance been intelligible. Third research problem was how caregivers experience their readiness to execute medical treatment at home and what kind of support and guidance they need about treatment. The research was carried out by for this purpose planned questionnary. There were both structured and half-structured questions and one open question in the questionnary. The questionaries were posted in April-May 2007 by Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry (a caregiver association). The respondents were relatives of the association. The answers were received in May Most of the respondents had no education of caring industry (69%). Most of the respondents took care of their relatives' medical care all by themselves (72%). When doctor prescribed a new medicine to the patient, only seven per cent of the respondents were informed about ill effects of the medicine. More than a half of the respondents were not informed about the synergism of the medicines with other medicines. Only little more than a half of respondents felt that they have received enough information about their relatives' medicines. What they wanted most was information about the ill effects of the medicines and synergism with other medicines. A little less than a half of respondents felt that receiving help in medical treatment problems is hard and reaching a doctor is difficult. The caregivers hoped that visiting nurses had more education in geriatric medical treatment. Keywords: caring of near relatives, medical care, guidance

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Omaishoito Vanhuksen lääkehoidon erityispiirteitä Kotona annettavan lääkehoidon erityispiirteitä Ohjaus 10 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 12 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 14 5 TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston käsittely ja esittäminen Tutkimuksen eettisyys 16 6 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Omaishoitajan terveydenhuollon ammattihenkilöltä saama ohjaus lääkehoidon suhteen Omaishoitajan omat valmiudet toteuttaa lääkehoitoa kotonaan Omaishoitajien lääkehoitoon liittyvän lisäohjauksen ja -avun tarve 23

5 7 TULOSTEN YHTEENVETO 26 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 28 LÄHTEET 31 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoidossa hoivan tarve perustuu omaisen tai läheisen toimintakyvyn tai terveydentilan heikentymiseen tai vammautumiseen. Vuodesta 1994 lähtien omaishoitajien määrä on tasaisesti kasvanut. Vuonna 2005 omaishoidon tuen avulla hoidettiin kotona yli apua tarvitsevaa henkilöä. Kuitenkin omaisiaan ilman omaishoidon tukea auttaa paljon suurempi määrä kuin tilastoiden perusteella on laskettavissa, arvioitu omaishoitajien kokonaismäärä vuonna 2006 oli noin henkilöä. (STM, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoidontukea voidaan myöntää henkilölle, joka alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn takia tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa. Omaishoitajan täytyy olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Jos hoidettavan kotikunta myöntää hoidettavalle omaishoidontukea, tekee se toimeksiantosopimuksen omaishoidontuesta, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon tukeen sisältyy hoitopalkkio. Lisäksi omaishoitajalle kuuluu vähintään kolme vuorokauden mittaista vapaapäivää kuukaudessa, jos hän on sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti. (STM, 2007) Kotisairaanhoidon harjoittelujaksolla kohtasin useita omaishoitajia, jotka päivästä toiseen kotonaan hoitivat usein vaikeastikin sairasta omaistaan. Tällöin kiinnostukseni heräsi tutkia omaishoitajien selviytymistä kotona

7 2 lääkkeiden kanssa. Viime vuosina on myös julkisuudessa puhuttu paljonkin potilaiden lääkehoidosta ja siihen liittyvistä epäkohdista. Hoitajien virheitä on nostettu esiin ja myös esimerkiksi sairaanhoitajien osaamista on arvosteltu ja lääkehoidon opetusta alettu lisätä. Nämä asiat yhdessä herättivät kiinnostukseni siihen, miten omaishoitaja, niin sanottu maallikko, selviytyy kotona omaisensa lääkehoidosta, kun se on alan ammattihenkilöllekin haastava tehtävä. Lisäksi kiinnostuin siitä, millä tavoin terveydenhuollossa ohjataan ja opastetaan omaishoitajia toteuttamaan omaisensa lääkehoitoa ja onko heidän mahdollista saada apua ongelmapaikan tullen. Teen tämän tutkimuksen Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry:lle. Toteutin tutkimukseni kyselylomakkeiden avulla, jotka omaishoitajayhdistys postitti jäsenilleen. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksessani selvitettiin myös, kaipaavatko omaishoitajat lääkehoidon suhteen jonkinlaista koulutusta, jota esimerkiksi omaishoitajayhdistys sitten voisi heille järjestää. Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) mukaan lääkehoidon eri osa-alueita ovat mm. lääkkeiden jakaminen ja antaminen potilaalle ja lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi. Tutkimukseni käsitteli myös näitä kysymyksiä. Patala-Pudaksen tutkimuksessa Sisätautipotilaan ohjaus (2005, 26) ohjaamisen käsitteeseen kuuluu mm. potilaan fyysisten, psyykkisten ja ympäristöllisten seikkojen huomioonottaminen ja ohjaaminen vaikuttaa potilaan fyysiseen, psyykkiseen, sosiokulttuurilliseen ja ympäristölliseen hyvinvointiin. Lisäksi potilasohjaus antaa mahdollisuuden potilaan itsemääräämisoikeuden käyttöön terveyttä ja sairauden tutkimusta ja hoitoa koskevissa asioissa, se antaa myös mahdollisuuden muutosprosessiin ja potilaan sisäiseen hallintaan.

8 3 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Omaishoito Omaishoitoa on ollut olemassa kautta ihmisen historian. Useimmissa maissa omaishoito on yleisin vanhusten ja vammaisten hoitomuoto, Suomessa omaishoito mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1879 köyhäinhoitoasetuksessa. Tavallisimpia hoitotilanteita ovat ne, joissa tytär hoitaa äitiään sekä ne, joissa puoliso hoitaa puolisoaan. Omaisesta voi tulla usein lähes huomaamatta omaishoitaja. Omaishoitosuhteen syntyyn vaikuttaa hoidettavan ja hoitajan kotien välimatka. Naisilla siihen vaikuttaa myös uskonnollisuus ja miehillä tämän lisäksi pienituloisuus, naimattomuus ja kiinteä suhde sukuun. Omaishoitajat perustelevat usein myös läheisensä hoitoa kotona velvollisuuden tunteella, vastavuoroisuudella ja kiitollisuudella. Omaishoitoa suunniteltaessa tulisi kuitenkin aina varmistua, haluavatko ja voivatko omaiset ottaa niin suurta vastuuta kuin pitkäaikainen heikossa kunnossa olevan läheisen ihmisen hoitaminen merkitsee. (Nurmi, 2002, 8-9.) Omaishoitajan elämään kuuluu usein myös suru, joka aiheutuu hoidettavan sairauden etenemisestä ja tiedosta siitä, ettei hoidettava parane ja että hän tulevaisuudessa saattaa joutua laitoshoitoon tai kuolee. Omaishoitajat saavat hoitamisesta myös myönteisiä kokemuksia; hoitaminen lisää heidän itsearvostustaan, tarpeellisuuden tunnettaan, lämpöä ja mielihyvää. Lisäksi he kokevat, että hoitaminen lisää heidän kykyään kohdata haasteita. (Kröger 2001, 17.)

9 4 Omaishoitajan työ on perinteisesti toiminnallista hoitamista eli potilaan puolesta tekemistä ja avustamista, päämääränä on potilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäminen. Esimerkiksi dementiaa sairastavaa omaista hoidettaessa omaishoitaja huolehtii ensin omaisensa lääkityksestä ja raha-asioista, sairauden edetessä omaishoitaja joutuu huolehtimaan potilaan perushoidosta; pesemään, pukemaan sekä avustamaan wc-käynneissä, liikkumisessa ja syömisessä. Omaishoitajan täytyy myös käyttää valtaa ja päättää asioista potilaan puolesta, jos potilas ei itse pysty päättämään hoidoista. Omaishoitaja huolehtii myös kodinhoitajan tehtävistä; laittaa ruokaa, siivoaa, pesee pyykkiä ja käy kaupassa. Lisäksi dementoituneen potilaan omaishoitajan täytyy jatkuvasti valvoa hoidettavaa; poistaa hänen saataviltaan sellaiset koneet ja tavarat, joita hän ei osaa käyttää ja tarvittaessa asentaa oviin lukot, jotta dementoituva ei pääse lähtemään yksin ulos ja eksymään. Usein omaishoito on vuosikausia jatkuvaa yhtäjaksoista ja ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, jolloin omaishoitajan oma vapaaaika jää hyvin vähäiseksi. Omaishoitajan tehtävät ovat siis hyvin monipuolisia, vaativia ja aikaa vieviä. Omaishoitajana oleminen on vapaaehtoista eikä edellytä ammatillista koulutusta. (Kröger, 2001, ) Sosiaali- ja terveysministeriö teki omaishoidosta selvityksen kesäkuussa 2006 ja lähetti asiaa koskevan kyselyn 415 Manner-Suomen kuntaan. Vastausprosentti oli 88. Hoitajista kolme neljäsosaa oli naisia. Hoidettavissa sukupuolet jakautuivat suunnilleen tasan, noin puolet oli miehiä (54%) ja toinen puoli naisia (46%). Suurin osa hoidettavista oli yli 75-vuotiaita (46%) ja viidennes vuotiaita (22%). Tämä kuvastanee yleisestikin omaishoitajien hoidettavien ikärakennetta Suomessa. Pääasiallinen hoidon tarpeen syy oli kolmasosalla pitkäaikainen fyysinen sairaus tai vamma ja neljäsosalla syy liittyi vanhuuteen ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

10 5 Viidesosassa tapauksista dementia oli hoidon tarpeen syy. Omaishoitajien kohdalla jaksaminen ja omaishoitajan omat voimavarat nousevat tärkeään asemaan. Oleellisia asioita omaishoitajan selviytymisessä ovat arkipäivän elämää helpottavat henkilökohtaiset keinot ja ulkopuolisen eli sosiaalisen tuen saaminen. Myös hoidettavan lyhytaikaishoitojaksot laitoksessa vapauttavat omaishoitajan hetkeksi arkipäivän rutiineista. (Kröger, 2001, 9). Vapaapäivät, palveluohjaus, koulutus ja neuvonta sekä vertaisryhmätoiminta olivat yleisimmät kunnan omaishoitajille järjestämät palvelut (STM 2007). 2.2 Vanhusten lääkehoidon erityispiirteitä Pitkälän, Hosia-Randellin, Raivion, Savikon ja Strandbergin artikkelissa Vanhuksen lääkehoidon karikoita (2006, 1503) kerrotaan, että lääkkeiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi ja niin myös vanhusten lääkkeiden käyttö. Helsingin vanhustutkimuksen mukaan 75-, 80- ja 85- vuotiaista vuonna 1999 käytti säännöllisesti jotakin lääkettä 77%. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vanhusten (yli 75-vuotiaiden) lääkehoidossa yleisimmin esiintyviä ongelmia ovat vanhuksille sopimattomien lääkkeiden käyttö, kahden tai useamman psyykenlääkkeen käyttö samanaikaisesti, kahden tai useamman saman lääkeryhmän lääkkeen käyttö samanaikaisesti sekä sellaisten lääkkeiden käyttö, joihin liittyy vakava yhteisvaikutusten riski. Vanhuksen lääkityksessä on usein ongelmana yli- tai alilääkitys sekä useissa tapauksissa myös alidiagnostiikka (Raivio, 2007). Pitkälä ym. (2006, 1503) toteavat, että ikääntyneiden monilääkehoito on

11 6 haasteellista kliinikoille, sillä siihen liittyy paljon yhteis- ja haittavaikutusten riskejä. Pitkälä ym. (2006, 1504) kertovat myös, että WHO:n suositus on, ettei vanhuksella olisi useampaa kuin neljää eri lääkettä. Kivelän kirjassa Me, ikääntyminen ja lääkkeet (2005, 19-20) kerrotaan, että lääkäreiden tietämättömyys lääkkeiden yhteisvaikutuksista saattaa aiheuttaa sen, että kun vanhukselle ilmaantuu kahden lääkkeen yhteisvaikutuksesta esimerkiksi muistamattomuutta, kaatuilua tai sekavuutta, ei niiden yhteyttä lääkkeiden yhteisvaikutuksiin huomata, vaan virheellisesti määrätään uusi lääke haittavaikutusten hoitoon. Pitkälän ym. mukaan (2006, ) tällaisia tilanteita syntyy useimmin silloin, kun antikolinergien aiheuttaman ummetuksen hoitoon määrätään laksatiivi, psykoosilääkkeiden aiheuttamien ekstrapyramidaalioireiden hoitoon määrätään Parkinson-lääke tai kun tulehduskipulääkkeet nostavat verenpainetta, hoidetaan sitä verenpainelääkkeillä. Lisäksi Pitkälän ym. mukaan (2006, 1505) vanhukset hakevat usein apua usealta eri lääkäriltä, jolloin potilas saattaa syödä samaa lääkettä monella eri kauppanimellä, koska lääkärit eivät ole tietoisia muiden lääkäreiden määräyksistä. Lisäksi Pitkälän ym. mukaan (2006, 1505) lääkkeiden ottaminen saattaa olla vanhuksella hyvin haastavaa; useiden lääkkeiden ottamista eri ajankohtina päivässä ja useissa eri muodoissa, puolittelu ja ruokailujen välttäminen tiettyinä lääkkeidenottoajankohtina saattaa johtaa erittäin monimutkaisiin päiväohjelmiin ja heikentää potilaan hoitomyöntyvyyttä. Vanhuksen lääkehoidon onnistunut toteutus edellyttää, että erotetaan normaalit vanhenemisen aiheuttamat muutokset oikeista sairauksista. Esimerkiksi tietyntyyppinen unihäiriö liittyy vanhenemiseen, toisenlainen taas on lääkkeillä hoidettava vaiva. On tärkeää, että ikääntyvät itse sekä heidän läheisensä ja omaisensa ovat tietoisia vanhuuden tuomista muutoksista ja ymmärtävät niitä, jotta vanhuksen lääkehoito voitaisiin toteuttaa parhaalla

12 7 mahdollisella tavalla. (Kivelä 2005, 19-20) Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (kuntatiedote 6/07) avohoidossa suurimmat ongelmat vanhusten lääkehoidossa liittyvät kokonaisvastuun ja tiedonkulun puutteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan ensisijainen vastuu vanhuksen lääkehoidosta on kuitenkin potilasta hoitavalla lääkärillä. Myös terveyskeskuksessa vanhuspotilaiden reseptejä uusiessa tulisi uni- ja rauhoittavien lääkkeiden kohdalla käyttää enemmän harkintaa. Kivelän mielestä (2005, 18) vanhusten lääkkeiden käytössä on ongelmana myös se, ettei lääkkeiden vaikutuksia ole juurikaan tutkittu yli 75-vuotiailla. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (kuntatiedote 6/07) erityistä huomiota avohoidossa olevan vanhuksen kohdalla tulisi kiinnittää mm. niihin tilanteisiin, kun vanhus on ollut akuutin sairastumisen vuoksi sairaalahoidossa ja sairaalassa määrätty kipu-, uni- tai rauhoittavat lääkkeet jäävät päälle. Potilaan lääkitys olisi tarkistettava osastohoidon päättyessä. Sellaisen vanhuksen lääkitys, jolla on yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia, tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa. Muillakin potilailla lääkityksen tarpeellisuus, turvallisuus ja annostus tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa. Haittavaikutus ei ole lääkkeen aiheuttama myrkytysoire, vaan lääkeaine periaatteessa toimii oikein, mutta väärässä elimessä. Lääkkeen haittavaikutus siis liittyy lääkkeen oikeaan annostukseen. Lääkkeet on tarkoitettu sitoutumaan kohde-elimen vaikutuspäätteisiin eli reseptoreihin ja sillä tavalla vaikuttamaan potilaalla olevaan vaivaan. Ongelmia kuitenkin aiheuttaa se, että tällaisia reseptoreita on elimistössä muuallakin kuin varsinaisessa kohdeelimessä ja siksi lääkeaine vaikuttaa myös ei-toivotussa elimessä ei-toivotulla tavalla. Tämä johtaa haittavaikutusten syntyyn (Kivelä 2005, 40). Lääkkeiden haittavaikutukset voivat siis olla lääkkeen liian voimakkaita farmakodynaamisia vaikutuksia, jotka ovat annoksesta riippuvia ja

13 8 tunnistettavissa olevia (Kivelä 2004, 53). Ongelmallisimpia lääkkeitä iäkkäillä ovat bentsodiatsepiinijohdannaiset ja niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet, psykoosilääkkeet, opioidikipulääkkeet ja vahvat antikolinergiset lääkkeet (Kivelä 2005, 46). Lääkkeiden yhteisvaikutuksien seurannassa on ongelmana se, että niistä on ollut tutkittua tietoa vasta 1980-luvun lopulta lähtien, eikä ennen sitä koulutetuilla lääkäreillä siis ole koulutusta yhteisvaikutusten seurantaan. Iäkkäillä useimmin käytettyjen lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei juurikaan ole tutkittu. (Kivelä 2005, 19.) Lääkkeiden aiheuttamien haittavaikutuksien seurannalla on suuri merkitys, sillä joidenkin arvioiden mukaan 5-10% sairaalakäynneistä johtuu lääkkeiden aiheuttamista haitoista (Suomen Lääkärilehti, 13/2006). Haittavaikutuksia, jotka ovat syynä tai osasyynä sairaalahoidolle ovat mm. sekavuus, huimaus, voimattomuus, verenpaineen aleneminen, kaatuminen, lonkkamurtuma ja virtsankarkailu. Tällaisten vaivojen osasyynä ovat usein olleet psykoosilääkkeiden, unilääkkeiden ja opioidikipulääkkeiden samanaikaisen käytön aiheuttamat haittavaikutukset. Brittiläisen, vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan tulehduskipulääkkeiden käytön aiheuttama mahasuolikanavan verenvuoto oli yleisin ja diureettien käytön aiheuttamat haittavaikutukset toiseksi yleisimmät haittavaikutukset, jotka johtivat sairaalahoitoon (Kivelä 2005, 39). Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja alkoholi tehostavat toistensa vaikutusta ja seurauksena voi olla muistin heikkenemistä, puheen sopertelua, käytöshäiriöitä, tasapainohäiriöitä, kaatuilua ja sekavuutta. Alkoholi on erityisen haitallista käytettynä yhdessä psyykenlääkkeiden ja opioidien kanssa. (Kivelä 2005, 127.)

14 9 Lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista jopa 42-72% olisi Pitkälän ym. mukaan (2006, 1508) vältettävissä esimerkiksi lääkkeen oikealla annostuksella. Tyypillisimpiä lääkkeiden aiheuttamia haittavaikutuksia vanhuksilla Pitkälän ym. mukaan ovat tulehduskipulääkkeiden tai varfariinin aiheuttamat suolistovuodot, diureettien tai ACE-estäjien aiheuttama hypotensio tai munuaisten vajaatoiminta sekä masennuslääkkeistä johtuva sekavuus, hypotensio, ummetus, suolistovuoto tai hyponatremia sekä beetasalpaajien aiheuttama bradykardia, hypotensio tai keuhko-obstruktio. 2.3 Kotona annettavan lääkehoidon erityispiirteitä Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaan (2005; 14) kotona annettavassa lääkehoidossa korostuu potilaan, hänen omaisensa, apteekin ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnan saumaton yhteistyö. Lääkehoidon onnistumisen edellytyksenä on, että potilas tai hänen omaisensa saa tietoa, ohjausta ja neuvontaa hoidon toteuttamisesta ja että lääkehoidon vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Tutkimuksien mukaan lääkehoitoon liittyvä yhteistyö potilaan ja hänen omaistensa kanssa on vähäistä eikä potilaita tai heidän omaisiaan juurikaan rohkaista osallistumaan lääkehoitoon. Useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu myös, että kotioloissa yhteen sopimattomien lääkkeiden ja lääkeyhdistelmien käyttö saattaa aiheuttaa potilaalle vakavia sivuvaikutuksia ja turhaa kärsimystä sekä yhteiskunnalle lisääntyviä kustannuksia. Avohoidossa siis korostuvat potilaan itsehoitotaidot sekä tiedot lääkkeen mahdollisista sivuvaikutuksista sekä potilasta hoitavan sekä lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön yhteistyö. Potilaan tai hänen läheisensä tulee olla selvillä lääkehoidon tavoitteista, seurannasta ja arvioinnista. Lääkärin ja muun terveydenhuollon henkilöstön sekä apteekin henkilöstön velvollisuutena on neuvoa potilasta tai hänen omaistaan lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä. Potilaan tulee olla tietoinen lääkkeen

15 10 käyttötarkoituksesta ja tavasta sekä ymmärtää, minkälaisia mahdollisia haittavaikutuksia lääke saattaa aiheuttaa ja milloin hänen tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitohenkilöstöön. Potilaan tulee tietää lääkkeen mahdollisista sivuvaikutuksista, yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden ja päihdyttävien aineiden kanssa sekä vaikutuksista suorituskykyyn, kuten ajokykyyn. (STM 2006.) 2.4 Ohjaus Potilaan tai hänen omaisensa oikeuteen saada lääkehoitoon liittyvää ohjausta takana on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), jossa sanotaan, että potilaalle on annettava tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Samassa laissa myös potilaan itsemääräämisoikeus on keskeisessä asemassa. Patala-Pudaksen mukaan (2005, 26) potilasohjaus antaa mahdollisuuden potilaalle itsemääräämisoikeuden käyttöön terveyttä ja sairauden tutkimusta ja hoitoa koskevissa asioissa. Hyvän ohjauksen määritelmään kuuluu se, että ohjaus on yksilöllistä ja vastaa ohjattavan senhetkisiin tarpeisiin, lisäksi ohjattavan kohtelun tulee olla inhimillisesti kunnioittavaa ja intimiteettiä suojaavaa. Yksilöllisessä ohjauksessa korostuvat ohjeiden ja neuvojen selkeys sekä ymmärrettävyys. Monissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuvat, tukea antavat ja arkojen asioiden käsittelyn mahdollistavat tilaisuudet ovat omaishoitajan jaksamisen kannalta merkittäviä. Hoitajan yhtenä tehtävänä on ohjata vanhusta ja hänen omaisiaan siten, että he kokevat saaneensa riittävästi tietoa ja taitoja hoitaa itseään oman tietoperustan ja tilan pohjalta. Omaishoitajalle tärkeää on saada tietoa ja ohjausta juuri oman vanhuksen tilanteesta, hyvinvoinnista ja valittavana olevista toimintamahdollisuuksista. (Aro, 2001, )

16 11 Tutkimuksissa on todettu, että potilaan tyytyväisyys saamaansa tietoon ja ohjaukseen on yhteydessä siihen, miten on keskusteltu, onko puolison mukana olo ollut mahdollista, onko huomioitu potilaan tunnetila ja missä on keskusteltu (Patala-Pudas, 2005, 22). Hoitotyöntekijän kannalta ohjaukseen sisältyy asiakkaan kanssa läsnäolo, kuuntelutaito sekä taito ohjata keskustelua. Kotihoidossa olevan potilaan lääkehoidon ohjaus on moniammatillista yhteistyötä lääkkeen määränneen lääkärin, apteekkihenkilökunnan, potilaan itsensä, kotihoidontyöntekijöiden ja potilaan omaisten yhteistyötä. Vastuu lääkehoidon ohjauksesta jää usein kotihoidon työntekijöille. (Maattola & Salin 1999; 11.)

17 12 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TAULUKKO 1. Omaishoidosta aiemmin tehtyjä tutkimuksia TEKIJÄ TYÖN NIMI TEKOPAIKKA JA -VUOSI Silvennoinen, Mira Dementiapotilaan omaishoitajan sosiaalinen tukeminen Kotkassa Kymenlaakson amk, 2006, erikoistyö Mäkivuoti, Sirkku Kotona asuvien dementoituvien ja heitä hoitavien puolisoiden selviytyminen arjessa Mikkola, Tuula Tätä meidän elämää : Tutkimus puolisohoivan arjesta Lapin yliopisto, 2006, Pro gradu-työ Helsingin yliopisto, 2005, Lisensiaattityö, Sosiaalipolitiikka Huttunen, Tarja Kun pystyy ja on halu hoitaa : iäkkään miespuolisohoitajan jaksaminen Kuopion yliopisto, 2004, Opinnäyte, Terveyshallinnon ja talouden laitos

18 13 TAULUKKO 2. Ohjauksesta tehtyjä tutkimuksia TEKIJÄ TYÖN NIMI TEKOPAIKKA JA -AIKA Peltoniemi, Annu Terveydenhuoltohenkilöstö Oulun yliopisto, 2007, n valmiudet ohjata Väitöskirja, hemofiliaa sairastavia ja Lääketieteellinen heidän perheitään tiedekunta, hoitotiede Murtoniemi, Niina Hoitajien potilasohjausvalmiudet teho-osastolla Oulun yliopisto, 2006, Pro gradu-työ, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Lipponen, Kaija Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet Oulun yliopisto, 2004, Pro gradu-työ, hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos Kääriäinen, Maria Potilasohjauksen laatu: Oulun yliopisto, 2007, hypoteettisen mallin Väitöskirja, hoitotieteen ja kehittäminen terveyshallinnon laitos

19 14 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyöni tarkoitus oli ottaa selville, millaisiksi Kokkolan seudulla asuvat omaishoitajat kokevat omat valmiutensa lääkehoidon suhteen. Tutkimusongelmiksi tässä opinnäytetyössä muodostuivat seuraavat kysymykset: 1. Millaista ohjausta omaishoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöstöltä saaneet lääkehoidon toteuttamiseen kotona? 2. Millaista terveydenhuollon ammattihenkilöiltä saatu ohjaus on ollut omaishoitajien mielestä? 3. Millaisiksi omaishoitajat kokevat omat valmiutensa toteuttaa lääkehoitoa kotonaan? 4. Millaista lisäohjausta ja -apua omaishoitajat kaipaavat lääkehoidon toteuttamiseen kotonaan?

20 15 5 TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen kohteena olivat Kokkolan seudulla asuvat omaishoitajat ja se, miten he selviytyvät kotona toteutettavasta lääkehoidosta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry:n kanssa siten, että yhdistys voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia suunnitellessaan omaishoitajille suunnattua koulutusta ja tapahtumia. Tutkimusote on kvantitatiivinen. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2005, ) mukaan kvantitatiivinen tutkimus korostaa yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja ja sen takana on niin sanottu realistinen ontologia, jonka mukaan todellisuus rakentuu objektiivisesti todettavista tosiasioista. Tutkimusta tehdessä on harvoin mahdollista saada tutkittavaksi koko tutkittavaa joukkoa, vaan on valittava jokin perusjoukko josta otetaan edustava otos (Hirsjärvi ym. 2005, ). Tässäkin tutkimuksessa kaikkien Kokkolan seudun omaishoitajien tutkiminen olisi ollut mahdotonta, siksi tutkija valitsi tutkimuksen kohderyhmäksi Kokkolan seudun omaishoitajien jäsenlistoilla olevat omaishoitajat, joiden joukosta valittiin satunnaisotannalla ne henkilöt, joille kyselylomakkeet lähetettiin. Sillä ei ollut merkitystä, saiko omaishoitaja hoidettavan kotikunnalta omaishoidontukea vai ei. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa luotettavuutta voidaan tarkastella toisaalta mittaamisen ja aineistojen keruun suhteen, toisaalta tulosten luotettavuutena (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 206). Omaishoitajille lähetettiin

21 16 tutkijan itse tekemä kyselylomake (Liite 1), joka tehtiin palvelemaan juuri tätä tutkimusta. Kyselylomakkeiden mukana oli palautuskuori postimerkkeineen. Kyselyt palautuivat nimettöminä yhdistykseen, josta tutkija ne haki. Kyselyt lähetettiin maalis-huhtikuussa 2007 ja ne palautuivat saman vuoden toukokuussa. 5.1 Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston tutkija keräsi itse tekemänsä kyselylomakkeen avulla, jonka saatekirjeessä hän kertoi tutkimuksen tarkoituksesta. Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry lähetti kyselylomakkeet tutkijan puolesta jotta tietosuoja säilyisi. Kyselylomake lähetettiin kaiken kaikkiaan 55 omaishoitajalle. Vastauksia saatiin 29 kappaletta, eli vastausprosentiksi muodostui 53. Vastaamatta jätti siis 26 omaishoitajaa. 5.2 Tutkimusaineiston käsittely ja esittäminen Tutkimustulokset käsiteltiin manuaalisesti sekä Microsoft Works Laskentataulukko -ohjelman avulla. Avoimien kysymyksien vastaukset käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Tutkija luki vastaukset läpi, kirjoitti ne puhtaaksi ja tämän jälkeen ryhmitteli vastaukset samaa tarkoittaviin kokonaisuuksiin, jonka jälkeen vastaukset pyrittiin tulkitsemaan. 5.3 Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen eettisyydellä tarkoitetaan mm. sitä, että tutkimukseen

22 17 osallistuminen on siihen osallistuvalle vapaaehtoista ja että he voivat keskeyttää sen koska tahansa (Paunonen ym. 1997, 27). Tässä tutkimuksessa tutkittavat saivat itse päättää, vastaavatko kyselylomakkeeseen vai eivät. Tutkittavalle on taattava anonymiteetti (Paunonen ym. 1997, 29). Tässä tutkimuksessa tutkittavien anonymiteetti taattiin siten, että Kokkolan seudun omaiset ja läheiset ry:n työntekijä otti yhdistyksen tietokannoista satunnaisotannalla tutkittavat ja lähetti heille kyselylomakkeet. Niihin tutkittava vastasi nimettömänä ja ne palautuivat suljetussa kuoressa postitse omaishoitajayhdistykseen. Tutkija ei siis missään vaiheessa saanut selville vastaajien henkilöllisyyttä. Kyselylomakkeet myös hävitettiin tutkimuksen teon jälkeen asianmukaisesti. Paunosen ym. mukaan (1997, 31) tutkimustulokset on raportoitava avoimesti ja rehellisesti, mutta toisaalta tutkittavien tietosuoja on taattava. Tässä tutkimuksessa raportoidaan kaikki saadut tutkimustulokset, mutta tuloksia ei esitetä niin, että niistä pystyisi tunnistamaan vastaajia.

23 18 6 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen vastasi 29 omaishoitajaa 55:stä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 53 %. Paunosen ja Vehviläinen-Julkusen mukaan (1997, 211) tutkimustulosten luotettavuus riippuu siitä, onko otos edustava ja edustaako se hyvin perusjoukkoa. Tässä tutkimuksessa ei pyritä yleistämään tuloksia kaikkiin omaishoitajiin, vaan tutkittavana ovat pelkästään Kokkolan seudun omaishoitajat ja heidän läheisensä. Ensimmäinen kyselylomakkeen osio käsitteli omaishoitajan sekä hänen hoidettavansa taustatietoja. Toisessa osiossa otettiin selvää, millaista ohjausta omaishoitaja on saanut terveydenhuollon ammattihenkilöltä lääkehoidon toteuttamiseen kotonaan. Seuraavaksi selvitettiin, millaisiksi omaishoitaja kokee omat valmiutensa lääkehoidon toteuttamisessa kotonaan. Viimeisen osion kysymykset käsittelivät sitä, millaista lisäohjausta ja -apua omaishoitajat kaipaavat lääkehoidon suhteen. 6.1 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 29 omaishoitajaa, joista 16 (55,1 %) oli naisia ja kahdeksan (27,5 %) miehiä. Viisi vastanneista ei ilmoittanut sukupuoltaan lainkaan. Vastaajien ikäjakauma oli melko laaja. Nuorin omaishoitaja oli 37-vuotias ja vanhin 85-vuotias. Vastaajia oli Kokkolasta, Kälviältä ja Pietarsaaresta. Myös hoidettavien ikäjakauma oli laaja. Nuorin hoidettava oli 16-vuotias ja vanhin 87-vuotias.

24 19 hoidettava oma puoliso 79% hoidettava oma sisarus 3% hoidettava oma äiti tai isä 14% KUVIO 3. Omaishoitajan ja hoidettavan suhde Kysyttäessä omaishoitosuhteen kestoa saatiin hyvin erilaisia vastauksia. Osa ilmoitti hoitaneensa omaistaan koko elämänsä, jotkut ilmoittivat sen ajan, miltä olivat saaneet omaishoidontukea ja osa taas koko hoitosuhteen ajan jo ajalta ennen omaishoidontuen saamista. Tätä vastausta oli siis melko vaikeaa tulkita. Lyhin ilmoitettu hoitosuhteen kesto oli 5 kuukautta, pisin taas noin 18 vuotta tai koko elämä. Yleisin vastaus hoitosuhteen kestoon oli noin viisi vuotta. Hoidettavilla esiintyi muun muassa seuraavanlaisia sairauksia: Parkinsonin tauti, MS-tauti, astma, verenpainetauti, tetraplegia, Downin syndrooma, kehitysvammaisuus, epilepsia, Alzheimerin tauti, dementia, mielenterveysongelmat, aivohalvaus, diabetes, osteoporoosi, nivelrikko, sydämen vajaatoiminta. Vastaajista yhdeksällä (31 %) oli jokin hoitoalan koulutus, lopuilla 20:llä (69 %) ei ollut mitään hoitoalan koulutusta. Vain yksi vastaajista oli saanut esimerkiksi potilasjärjestöjen järjestämää koulutusta lääkkeistä. Yksi tähän

25 20 kysymykseen kielteisesti vastanneista totesi, että hänellä on vain oman ammattinsa tuoma koulutus. Vastausten mukaan lääkkeet jakaa kotona useimmiten (21 vastausta, 72,4 %) omaishoitaja itse. Kotisairaanhoitaja kävi jakamassa lääkkeet neljällä vastaajalla (13,7 %). Kahdessa tapauksessa potilas itse jakoi omat lääkkeensä (6,8 %). Lisäksi yksi vastaaja ilmoitti lääkkeitä jakavan sekä hän että hoidettava, toinen taas vastasi että lääkkeitä jakaa hänen itsensä lisäksi myös vastaajan sisar. 6.2 Omaishoitajan terveydenhuollon ammattihenkilöltä saama ohjaus lääkehoidon suhteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 kerrottiin, mihin vaivaan lääke määrätään 87% kerrottiin, kuinka usein päivässä lääkettä otetaan 93% kerrottiin, otetaanko lääke tyhjään vatsaan vai aterian yhteydessä 76% kerrottiin lääkkeen haittavaikutuksista 7% kerrottiin lääkkeen yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa 31% KUVIO 4. Omaishoitajan lääkäriltä/hoitajalta saamat tiedot uudesta lääkkeestä.

26 21 13 vastaajista (44,8%) oli saanut uuteen lääkkeeseen liittyviä ohjeita myös kirjallisena lääkäriltä/hoitajalta. 16 vastaajaa (55,1%) ei ollut saanut mitään kirjallisena. Vastaajista 16 (55,1%) koki saaneensa riittävästi tietoa omaisensa lääkkeistä, yhdeksän (31%) taas vastasi tähän kielteisesti. Kaksi omaishoitajaa ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan. Yksi tähän kysymykseen myöntävästi vastanneista lisäsi, että aina kun tulee uusi lääke luen lisäksi tarkat selostukset mitä on lääkkeen mukana. Omaishoitajat olivat jääneet kaipaamaan tietoa lääkkeiden yhteisvaikutuksista, lääkkeiden haittavaikutuksista ja lääkkeen annostelusta. Lisäksi vastauksissa mainittin, että lääkärin pitäisi huomioida potilaan ikä lääkkeen annostusta määrätessä ja että lääkkeiden päällekkäisyyksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Tietoa kaivattiin myös siitä, voiko lääkkeen annostelua itse vähentää, jos tilanne kotona paraneekin. Lääkkeen vaikutuksesta potilaan vatsantoimintaan kaivattiin tietoa, kuten myös alkoholin vaikutuksesta lääkkeeseen. Lääkkeen vaikutuksesta potilaan mielialaan oli myös jääty kaipaamaan tietoa. Yksi vastaaja kaipasi keskustelua lääkkeistä lääkärin kanssa. Vastaajien omatoimisuus ilmeni myös, vastaajat ilmoittivat osaavansa ottaa asioista selvää itse esimerkiksi lukemalla lääkkeiden pakkausselosteita. Lisäksi kerrottiin, että apteekista saa apua lääkkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Mainittiin myös, että kaivattaisiin internet-sivuja, joilla olisi koottuna asiallista tietoa vanhusten lääkehoidosta.

27 Omaishoitajan omat valmiudet toteuttaa lääkehoitoa kotonaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 kokee, että lääkkeiden jakaminen on helppoa 100% kokee, että avun saaminen lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä on helppoa 66% kokee, että lääkkeen antaminen omaiselle on helppoa 90% KUVIO 5. Omaishoitajien oma kokemus omista valmiuksistaan ja avun saanti. Lääkkeen antamiseen liittyviä ongelmia kysyttäessä 22 vastaajaa sanoi, ettei heillä ole lääkkeen antamisessa ongelmia. Lääkkeen nielemisvaikeudet mainittiin viisi kertaa ja kolme kertaa mainittiin, että lääkkeet täytyy jauhaa. Kaksi vastasi, että hoidettava ei halua ottaa lääkkeitään. Yhden kerran mainittiin, että lääkkeen antaminen on vaikeaa, koska lääke maistuu pahalta. Kohtaan muut ongelmat oli vastattu seuraavanlaista: hoidettava pyytää lääkettä koko ajan, lääkettä täytyy antaa liian usein (5-6 kertaa päivässä) ja se, että hoidettava ottaa lääkkeitä itse. Lisäksi kaksi kertaa oli mainittu, että lääkkeen antamista vaikeuttaa sen ottamisen aiheuttama pahoinvointi ja oksentelu. Kun lääkehoidon suhteen tulee ongelmia, suurin osa, 16 vastausta, kysyy neuvoa kotisairaanhoitajalta. Seuraavaksi eniten otetaan yhteyttä lääkäriin (11 vastausta), yksi vastaajista mainitsi lisäksi, että puhelinajan saaminen

28 23 lääkärille on vaikeaa. Terveyskeskukseen ottaa yhteyttä kahdeksan vastaajaa, yksi kysyy apua ystävältään joka on sairaanhoitaja, yksi sukulaiseltaan joka on lääkäri ja toinen sukulaiseltaan joka on lähihoitaja. Lisäksi apua haettiin apteekista (kolme vastausta) sekä keskussairaalan sairaanhoitajalta, neurologian poliklinikalta ja siskolta, joka on lähihoitaja. Kysyttäessä millaisia ongelmia vastaajalla oli avun saamisessa lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä, mainittiin, että avun saannin ongelmana on se, että lääkäriä on hankalaa tavoittaa ja se, että lääkärit vaihtuvat usein. Myös oman lääkärin puuttuminen koettiin ongelmana. Lisäksi mainittiin seuraavat asiat: kotisairaanhoidon puuttuminen, tutkimuksiin pääsy on vaikeaa, ei tiedä onko omaisen lääkehoito kohdallaan ja että avun saaminen on monimutkaista ja kestää liian kauan. Todettiin, että lääkärille on saanut hyvin ajan, kun on alkanut käydä yksityisellä lääkärillä. Lisäksi kerrottiin, että lääkehoitoon liittyviin ongelmiin avun saanti toimii hyvin, toinen taas totesi, että siinä on paljon ongelmia. Yksi vastaaja totesi, että itsekin täytyy olla aktiivinen ja toinen kommentoi kuka kertoo ja keneltä voi kysyä?. 6.4 Omaishoitajien lääkehoitoon liittyvän lisäohjauksen ja -avun tarve Kysyttäessä mitä parannuksia vastaaja toivoisi omaisensa lääkehoitoon liittyen, saatiin useita erilaisia parannustoiveita. Valitettiin lääkkeiden olevan

29 24 kalliita ja toivottin saavansa niille korvattavuuksia, toisaalta oltiin onnellisia, että lääkemaksukatto on olemassa. Toivottiin myös, että omaisen ei tarvitsisi syödä niin monia eri lääkkeitä. Oltiin sitä mieltä, että sairaalassa vähätellään lääkkeiden tarpeellisuutta, toinen taas mietti, onko omaisen lääkitys kohdallaan. Tutkimuksiin pääsemisen kerrottiin olevan vaikeaa. Yksi vastaaja oli sitä mieltä, että pitäisi olla selvä puhelinnumero ja kellonaika, mihin voi soittaa, jos lääkkeiden kanssa ilmenee ongelmia. Kaivattiin yleensä kaikkea lääkkeisiin liittyvää tietoa. Toivottiin lisäksi, että terveyskeskuksen henkilökunta olisi aktiivisempi selvittämään potilaan aiempaa lääkitystä kun uusia lääkkeitä määrätään. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 toivoi lääkehoitoon liittyvää koulutusta 31% oli saanut ohjausta lääkekorvausasioissa 59% oli saanut tietoa lääkemaksukatosta 79% KUVIO 6. Omaishoitajien halukkuus osallistua koulutuksiin ja lääkekorvaus- ja lääkemaksukattoasioista saatu ohjaus. Vapaa sana kohdassa nousi esiin se, että sairaalassa aloitetaan potilaille uusia lääkkeitä kotiinlähdön yhteydessä ja kun kotona huomataan, ettei lääke sovikaan, niin soitettaessa ongelmasta käsketään vain lopettaa lääkkeen

30 25 käyttö eikä ehdoteta sen tilalle mitään toista lääkettä. Oltiin sitä mieltä, että uusia lääkkeitä pitäisi aina kokeilla sairaalajakson aikana eikä vasta kotona. Omaishoitajayhdistys sai kiitosta, todettiin, että yhdistyksen työ on arvokasta ja tärkeää. Lisäksi toivottiin, että yhdistys nostaisi epäkohtia esiin, koska yhdistyksen ääni kuuluu paremmin kuin yksittäisen hoitajan. Kotisairaanhoitajien työ sai myös kiitosta; kuulumme kotisairaanhoidon piiriin ja avun saaminen on tosi helppoa ja pätevää. Kotisairaanhoitoon esitettiin myös toive kotisairaanhoitajien lisäkouluttamisesta lääkehoidon seurantaan. Lisäksi nousi esiin muutamia vanhustenhoidon asennekysymyksiä: vanhusten lääkehoidossa on paljon pielessä joidenkin lääkärien asenne ikääntyvien hoitoon on kyseenalainen.

31 26 7 TULOSTEN YHTEENVETO Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 53 %. Vastaajien ikäjakauma oli laaja, 37 vuodesta 85 vuoteen asti. Myös hoidettavien ikäjakauma oli laaja, 16 vuodesta 87 vuoteen. Hoidettavilla oli monenlaisia, hyvin vaikeitakin sairauksia. Suurin osa vastaajista oli Kokkolasta. Vastaajista 55 % oli naisia ja 28 % miehiä. Suurimmalla osalla vastaajista (69 %) ei ollut minkäänlaista hoitoalan koulutusta. Suurin osa omaishoitajista hoiti omaa puolisoaan. Vastaajista 72 % jakoi kotona lääkkeet itse. Lääkärin määrätessä uutta lääkettä lähes kaikille kerrottiin, mihin vaivaan lääke määrätään, kuinka usein lääkettä päivässä otetaan ja otetaanko lääke tyhjään vatsaan vai aterian yhteydessä. Lääkkeen haittavaikutuksista oli kerrottu vain seitsemälle prosentille vastaajista. Lääkkeen yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa oli kerrottu 30 %:lle vastaajista. 76 %:lle vastaajista oli kerrottu, mihin voi ottaa yhteyttä, jos lääkkeen käytössä tulee ongelmia. Yli puolet vastaajista ei ollut saanut lääkkeen käyttöön liittyviä ohjeita kirjallisena. Hieman yli puolet vastaajista koki saaneensa riittävästä tietoa omaisensa lääkkeistä. Kun lääkehoidon suhteen tulee ongelmia, suurin osa vastaajista kysyy apua kotisairaanhoitajalta. Lisäksi apua kysyttiin lääkäriltä tai terveyskeskuksesta. Kysyttäessä, millaisia ongelmia avun saamisessa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissa on, yleisin vastaus oli lääkärin vaikea tavoitettavuus. Toiseksi ongelmaksi nousi lääkärien vaihtuminen ja oman lääkärin puute. Avun saamisen koettiin myös kestävän liian kauan.

32 27 Tietoa lääkkeiden yhteisvaikutuksista kaivattiin kuten myös tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista. Lisätietoa kaivattiin myös muun muassa siitä, onko omaisella päällekkäisiä lääkkeitä, alkoholin vaikutuksesta lääkkeeseen sekä lääkkeen vaikutuksesta vatsantoimintaan. Lääkkeen antamisessa hoidettavalle suurimmaksi ongelmaksi nousivat nielemisvaikeudet sekä se, että lääkkeet täytyy jauhaa. Lääkehoidossa yleensä toivottiin parannuksia mm. siihen, että lääkkeet ovat liian kalliita. Lisäksi toivottiin lääkäreiltä parempaa asennetta vanhusten hoitoon.

33 28 8 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Yleisesti ottaen omaishoitajat vaikuttivat selviytyvän kotonaan hyvin lääkkeiden kanssa, vaikka hoidettavilla omaisilla oli monia vaikeita sairauksia joiden lääkehoito on haastavaa ja monimuotoista. Omaishoitajat vaikuttivat luottavan itseensä ja omiin kykyihinsä jakaa lääkkeitä. Eniten epävarmuutta tuntuivat aiheuttavan lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset. Tähän epävarmuuteen saattaa vaikuttaa julkisuudessa ollut vilkas keskustelu varsinkin vanhusten lääkehoidosta ja lääkkeiden päällekkäisyyksistä ja lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista. Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksista oli kerrottu vain seitsemälle prosentille vastaajista, joka on hälyttävän pieni luku ajatellen potilaiden runsaita lääkemääriä ja kuinka suuri mahdollisuus näin ollen on yhteisvaikutuksille ja haittavaikutusten lääkitsemiselle lääkkeen lopettamisen tai vaihtamisen sijaan. Varsinkin vanhuksilla käytetään paljon esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä, mielialalääkkeitä ja antikoagulantteja (kuten Marevan ), joilla on tutkimusten mukaan useita haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Lisäksi kaivattiin lisää tietoa esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista alkoholin kanssa. Kuten teoriaosassa jo mainittiin, on useilla lääkkeillä merkittäviä yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa, kuten se, että alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voimistavat toistensa vaikutusta, jonka seurauksena taas voi olla muun muassa käytöshäiriöitä ja muistin heikkenemistä. Vain hieman yli puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa omaisensa

34 29 lääkkeistä. Mielestäni potilaalle tai hänen omaiselleen pitäisi antaa paremmin mahdollisuus kysyä mieltään vaivaavista asioista, tällöin myös potilaan itsemääräämisoikeus toteutuisi omaan hoitoon vaikuttamisen kautta. Usein lääkkeisiin liittyvät kysymykset heräävät vasta kotona, silloin pitäisi olla jokin helppo ja nopea tapa tavoittaa sellainen asiantuntija, jolta saisi avun ongelmiinsa. Lääkärin tavoittaminen on usein tässä tapauksessa hidasta tai jopa mahdotonta. Ehkä ratkaisuna voisi olla jonkinlainen sairaanhoitajan pitämä lääkehoidon auttava puhelin, josta saisi ensiapua uuden lääkkeen aiheuttamiin kysymyksiin. Samalta sairaanhoitajalta voisi myös saada varattua ajan omalle lääkärille, jos lääkkeeseen liittyvä ongelma sitä vaatii. Lääkkeiden ottamisessa suurimmaksi ongelmaksi muodostui lääkkeiden nieleminen ja se, että lääkkeitä jouduttiin murskaamaan. Potilaiden omaisilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lääkkeen valintaan lääkärin vastaanotolla, sillä useissa lääkkeissä on valittavana myös esimerkiksi mikstuuran muodossa oleva vaihtoehto, joka saattaisi olla parempi nielemisvaikeuksista kärsiville potilaille. Lääkäreiden asenteessa vanhusten hoitoon koettiin olevan puutteita. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä asia myös hoitohenkilökunnan kannalta. Hoitotyössä työskentelevien tulisi miettiä omaa asennettaan vanhusten ja vaikeasti sairaiden hoitoon. Pitäisi hoitaa kaikkia potilaalla samanarvoisina heidän paranemisennusteistaan tai iästään huolimatta. Ehkä tähän auttaisi myös samalla lääkärillä käynti, jolloin muodostuisi pysyvämpi hoitosuhde; lääkäri tuntisi potilaan paremmin ja potilas tuntisi lääkärin, jolloin puhuminen ongelmista saattaisi olla helpompaa. Vastaajista yksi kolmasosa halusi lääkehoitoon liittyvää koulutusta. Tämä

35 30 olisikin varmasti tarpeellista ja auttaisi omaishoitajia toteuttamaan lääkehoitoa kotonaan ja lisäksi auttaisi heitä tunnistamaan esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Sitä kautta omaishoitajan oma varmuuden tunne saattaisi myös lisääntyä. Lääkekorvausasioista oli kerrottu n. 60 %:lle vastaajista. Mielestäni tähän asiaan pitäisi saada parannusta, sillä lääkekorvauspäätöksellä potilas säästäisi huomattavasti rahaa. Jonkun terveydenhuollon ammattihenkilön, omaishoitajan kohdalla esimerkiksi kotisairaanhoitajan pitäisi mielestäni käydä asiakkaan kanssa näitä asioita läpi ja auttaa asiakasta hoitamaan tarvittavat hakemukset lääkekorvausta varten kuntoon. Lääkemaksukatosta oltiin hyvin tietoisia, melkein 80% oli siitä tietoinen. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdottaisin sitä, millaisia vaikutuksia potilaan vointiin on sillä, ettei hänellä ole omaa lääkäriä, vaan lääkäri vaihtuu joka kerta. Miten tämä vaikuttaa hoidon jatkuvuuteen? Lisäksi voisi tutkia kotisairaanhoidossa työskentelevien ihmisten valmiuksia seurata kotihoidossa olevan potilaan lääkehoidon vaikuttavuutta.

36 31 LÄHTEET Annola, K., Kokki, H., Kröger, P., Laitinen, K. Mitä lääkkeiden haittavaikutuksista kysytään? Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleiden puhelujen sisältö. Suomen Lääkärilehti 2006; 61(13): Aro, P Omaishoitajien kokemuksia ohjauksesta ja ohjauksen tarpeesta. Tutkimus dementoitunutta läheistään hoitavista omaisista. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Huttunen, T Kun pystyy ja on halu hoitaa : iäkkään miespuolisohoitajan jaksaminen. Kuopion yliopisto. Opinnäyte. Kivelä, S-L Vanhusten lääkehoito. Helsinki: Tammi. Kivelä, S-L Me, ikääntyminen ja lääkkeet. Helsinki: WSOY. Kröger, T Dementoituvaa kotonaan hoitavan omaishoitajan kokema elämänlaatu. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Hoitotiede: Terveystieteiden opettajankoulutus. Tutkielma. Kääriäinen, M Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen. Oulun yliopisto. Väitöskirja. Lipponen, K Kirurgisen hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiudet.

37 32 Oulun yliopisto. Pro gradu työ. Maattola, R., Salin, T Kotihoidossa olevien vanhusten lääkehoidon ohjaus hoitotyöntekijöiden kuvaamana. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Opinnäytetutkielma. Mikkola, T Tätä meidän elämää :Tutkimus puolisohoivan arjesta. Helsingin yliopisto. Lisensiaattityö. Murtoniemi, N Hoitajien potilasohjausvalmiudet teho-osastolla. Oulun yliopisto. Pro gradu työ. Mäkivouti, S Kotona asuvien dementoituvien ja heitä hoitavien puolisoiden selviytyminen arjessa. Lapin yliopisto. Pro gradu työ. Nurmi, N Omaishoitajan voimavarat ja niiden vahvistaminen hoitotyön keinoin. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. Patala-Pudas, L Sisätautipotilaan ohjaus. Hoitotieteen ja terveystieteen laitos. Oulun yliopisto. Pro gradu - tutkielma. Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY. Peltoniemi, A Terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet ohjata hemofiliaa sairastavia ja heidän perheitään. Oulun yliopisto. Väitöskirja. Pitkälä, K., Hosia-Randell, H., Raivio, M., Savikko, N. & Strandberg, T. Vanhuksen lääkehoidon karikoita. Duodecim 2006; 122(12):

38 33 Raivio, M Iäkkään potilaan hallittu lääkehoito. Lääkärin käsikirja. Saatavissa: (Luettu: ) Silvennoinen, M Dementiapotilaan omaishoitajan sosiaalinen tukeminen Kotkassa. Kymenlaakson amk. Erikoistyö. Sosiaali- ja terveysministeriö Omaishoitotiedote asiakkaalle. STM. Sosiaali- ja terveysministeriö Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki. Saatavissa: assthru.pdf (Luettu ) STM. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa: Kuntatiedote 6/07. Vanhusten turvallinen lääkehoito. STM. Sosiaali- ja terveysministeriö Omaishoidon tuki sosiaalipalveluna. Selvitys omaishoidon tuesta ja sen vaihtelusta Helsinki. Saatavissa: assthru.pdf (Luettu: )

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija

LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013

OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 OMAISHOITAJALOMALLA 2012 OLLEET seurantakysely 03-2013 Seurantakysely lähetettiin maaliskuussa 2013 satunnaisotoksena sadalle omaishoitajalomalle vuoden 2012 aikana osallistuneelle omaishoitajalle. Vastausprosentti

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot