Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Transkriptio

1 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna Onko teillä lapsia? Lähinnä asuvan lapsen asuinpaikka... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? Asumismuoto Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta Asunnon varustelutaso ja turvallisuus Asunnossa tehdyt muutostyöt Asunnossa tarvittavat muutostyöt Viestintävälineiden käyttö Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Arvio omasta terveydestä Terveys edellisvuoteen verrattuna Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat Säännöllinen lääkitys Lääkkeiden käytön määrä Alkoholin käyttö Alkoholin käyttö enemmän kuin kaksi annosta kerralla Missä alkoholia käytetään? Tupakointi Hampaat... 23

3 2 26. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Ruokahalu Lämpimän aterian syöminen päivittäin Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Riittävä levon saanti yön aikana Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Ongelmia portaiden käytössä Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana Näkö Viimeisin näön tarkastus Kuulo Viimeisin kuulon tarkastus Oma arvio muistista Muistin muuttuminen MMSE-testi Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Masentuneisuuden kokeminen Syyllisyyden tunteet Itsensä arvokkaaksi kokeminen Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Apuvälineiden käyttö Apuvälineiden tarve D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Yhteydenpidon riittävyys Yhteydenpidon muuttuminen Ilojen ja surujen jakaminen Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle Omaishoitajana toimiminen... 44

4 3 56. Yksin oleminen Yksinäisyyden kokeminen Mieluista ja mukavaa ajankulua E. TOIMEENTULO Täysi kansaneläke Tulojen riittävyys Erilaiset etuudet F. TULEVAISUUS Asiat, jotka antavat sisältöä elämään Huolia tulevaisuuteen liittyen Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa Asuminen tulevaisuudessa Halu osallistua erilaisiin ryhmiin ja toimintoihin Terveiset eri tahoille G. TOIMINTAKYKYTESTI H. KOONTI JA YHTEENVETO Huomiota vaativat asiat haastattelijoiden mielestä Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika Haastattelussa mukana muita Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä sovitut yhteydenotot... 66

5 4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2009 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2009 yhteensä 185. Heistä naisia oli 97 (52 %) ja miehiä 88 (48 %) (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 37 tehtiin Alahärmässä, 20 Evijärvellä, 52 Kauhavalla, 18 Kortesjärvellä, 38 Lappajärvellä sekä 20 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 3 alahärmäläistä, 1 evijärveläinen, 11 kauhavalaista, 5 kortesjärveläistä, 3 lappajärveläistä sekä 5 ylihärmäläistä. Yhteensä koko kuntayhtymän alueella kotikäyneistä kieltäytyneitä oli 28 henkilöä (13 %). Tavallisimmin kieltäytymisen syyksi mainittiin, että 75-vuotias ei halunnut kotikäyntiä. Muita syitä olivat, ettei haastattelulle löytynyt aikaa tai sitä ei koettu tarpeelliseksi. Kuvio 1: Vuonna 2009 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

6 5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 7 prosentilla ei ollut lapsia. 92 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 3 lasta. Suurin lasten määrä oli 15 ja pienin 1. Prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 2: Onko teillä lapsia? 3. Lähinnä asuvan lapsen asuinpaikka Kuvio 3 kertoo, missä asui haastateltavan asuinpaikaltaan lähinnä oleva lapsi. Yli puolella haastatelluista (58 %) asui ainakin 1 lapsi samalla paikkakunnalla kuin haastateltava itse. 7 prosentilla lähin lapsi asui naapurikunnassa ja kahdeksalla prosentilla Etelä-Pohjanmaalla. 17 prosentilla lähin lapsi asui muualla Suomessa tai ulkomailla. 9 prosenttia ei kertonut, missä lähin lapsista asuu. Kuvio 3: 75-vuotiasta lähinnä asuvan lapsen asuinpaikka.

7 6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 4. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 65 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 4). Yksin asuvia oli 24 prosenttia. 10 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 8 asui puolison ja lapsensa/lastensa kanssa. Sisarustensa kanssa asui 3 henkilöä. Poikansa kanssa asui 2 henkilöä ja 2 miestai naisystävän kanssa. 1 henkilö asui veljen puolison, 1 äidin ja 1 pojan perheen kanssa. Kysymykseen jätti vastaamatta 1 prosentti haastatelluista. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 5. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 84 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 5). 11 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa. Kenelläkään heistä ei ollut talossa hissiä. Jokin muu asumismuoto oli 1 prosentilla haastatelluista ja 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 5: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

8 7 6. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 6). Heistä 74 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 25 prosenttia melko tyytyväisiä. 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 6: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 7. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 7 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. 2 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (61 %) ja/tai lapsilta (43 %). 7 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 5 prosenttia sai apua naapureilta. 1 prosentti haastatelluista sai apua järjestöiltä, ja samoin 1 prosentti kertoi saavansa apua yksityiseltä yrittäjältä. Haastatelluista 75-vuotiaista 4 prosenttia mainitsee saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. Se tarkoitti 3 henkilön kohdalla kotihoitoa sekä 3 henkilön kohdalla siivousapua. Siivousapua saaneet eivät tarkemmin kertoneet, keneltä apua saivat. Lisäksi apua saatiin lapsenlapsilta ja ystäväpalvelulta. 11 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä 16 henkilöä kertoi, että ei vielä tarvitse apua ja 1 ei sanonut syytä, miksi ei saa apua.

9 8 Kuvio 7: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 8. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 8a). 96 prosenttia haastatelluista ei pelännyt mitään. 3 prosentilla puolestaan oli pelkoja. Pelkäämisen syitä olivat monenlaiset kulkijat (3 mainintaa). Lisäksi pelättiin kaatumista, yksinäisyyttä ja syksyisin pimeää. Kuvio 8a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 91 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 7 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 8b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteeseen liittyvät asiat (6 mainintaa), omasta heikentyneestä liikkumiskyvystä johtuvat asiat, esimerkiksi tasapaino-ongelmat ja epävarmuus (3 mainintaa), talvella liukkaus, katuvalojen puuttuminen (pimeys) sekä nuorison häiritsevä kyläajelu.

10 9 Kuvio 8b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 9. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotialta kysyttiin onko heidän asunnossaan kuviossa 9 esiteltyjä varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 6 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 3:lla oli vain ulkosauna, 1:llä vain sisäsauna ja 1:llä sekä sisäsauna että ulkosauna. 1:llä haastatelluista ei ollut asunnossaan suihkua, kylpyammetta, sisäsaunaa tai edes ulkosaunaa. Kaikista haastelluista vain 5 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 86 prosentilla ja ulkosauna 24 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 17 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 71 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 73 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 96 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 97 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 79 prosentilla haastatelluista. 15 prosentilla haastatelluista oli asunnossa liukkaat lattiat. Samoin 15 prosentilla oli kompastumistai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 59 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 43 prosentilla. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 96 prosentilla. Pesutilojen ja saunana lattialle oli 42 prosentilla hankittu liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 81 prosentilla. Sisällä oli riittävä valaistus 98 prosentilla 75-vuotiaista ja ulkona oli riittävä valaistus 95 prosentilla. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 92 prosentilla.

11 10 Kuvio 9: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 10. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 10 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 75 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 10 prosentilla. Lisäksi oli tehty kynnysten poistoja 6 prosentilla, ammeen poisto 4 prosentilla, ovien levennys 4 prosentilla, luiskan rakentaminen portaiden tilalle tai viereen 2 prosentilla sekä valaistuksen parantaminen 2 prosentilla. Haastatelluista 8 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Näitä olivat muutostyöt saunaan ja pesu- tai wc- tiloihin (7 mainintaa). Lisäksi oli tehty hoitohuone, keittiön muutostyöt, vaihdettu ikkunat tai ulko-ovet ja poistettu paineputket. Yhden 75- vuotiaan koko talo oli remontoitu.

12 11 Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä. Toisilla muutostyöt olivat yksittäisiä. 2 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 10: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 11. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 85 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 11). Muutostöiden tarvetta olikin 75-vuotiaiden kodeissa melko vähän. 5 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 2 prosenttia kynnyksen poistoa, 2 prosenttia luiskan rakentamista, 1 prosentti ammeen poistoa ja 1 prosentti valaistuksen parantamista. Haastatelluista 75-vuotiaista 8 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten saunaan ja pesu- tai wc- tiloihin (11 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi wc-istuimen korotus, saunan ja suihkun rakentaminen sisätiloihin sekä saunatilojen tekeminen asuinkerrokseen. Lisäksi muina tarvittavina asunnonmuutostöinä mainittiin keittiötasojen madallus, ikkunoiden vaihtaminen kolminkertaisiksi, makuupaikan muuttaminen alas yläkerrasta ja hissin rakentaminen. 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

13 12 Kuvio 11: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 12. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 81 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 77 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 12). Yhteensä 64 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 18 prosentilla pelkästään kännykkä ja 17 prosentilla vain lankapuhelin. 14 prosenttia haastatelluista käytti internetiä ja 9 prosenttia sähköpostia. Haastatelluista 75-vuotiaista 9 ilmoitti, että heillä oli ongelmia kännykän käytössä. Ongelmia oli lähinnä tekstiviesteissä (4 mainintaa). Kännykkää oli myös hankala käyttää (3 mainintaa). 1 henkilö ei kuullut puhetta kännykästä ja 1 henkilö ei käyttänyt kännykkäänsä ollenkaan. Internetin käytössä ongelmia oli 2 henkilöllä. Toinen heistä sai opastusta tyttäreltään ja toinen ilmoitti, että on saanut liian vähän harjoitusta internetin käytössä.

14 13 Kuvio 12: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. 13. Liikkuminen kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (63 %). 47 prosenttia haastatelluista kulki matkan pyörällä ja 34 prosenttia kävellen. 29 prosenttia matkusti sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Taksia käytti 10 prosenttia 75-vuotiaista, 2 prosenttia kulki julkisilla kulkuneuvoilla ja 1 prosentti palvelulinjalla/asiointikuljetuksella. 3 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Muita liikkumistapoja käytti 4 prosenttia. Näitä olivat pyöräkelkka (6 mainintaa), traktori, naapurin auto ja junalla liikkuminen. 2 prosenttia haastatelluista sanoi, etteivät he juuri poistu kotoa. He lähtivät vain tarvittaessa asioille. Kuvio 13: Tavalliset liikkumistavat kaksi kilometriä pitemmillä matkoilla.

15 Kuinka oma asuinalue sopisi paremmin ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 43 prosenttia kertoi, mitä pitäisi tehdä, että heidän asuinalueensa sopisi paremmin ikääntyville. 14 prosenttia toivoi kuljetuspalvelua. 9 prosenttia halusi, että peruspalvelujen olisi säilyttävä lähellä. Näitä peruspalveluja olivat esimerkiksi kauppa (7 mainintaa), pankki (2 mainintaa) ja posti. 6 prosenttia haastatelluista toivoi katuvaloja asuinalueelleen ja tien aurausta toivoi 3 prosenttia. Samoin 3 prosenttia toivoi myös, että tien kuntoon kiinnitettäisiin huomiota niin, että esimerkiksi pyörällä ajo olisi helpompaa. Erillistä pyörätietä toivoi 3 prosenttia haastatelluista. Ikäihmisille toivottiin järjestettävän yhteistoimintaa ja tapahtumia (esimerkiksi seurakunnan ja kansalaisopiston toimintaa sekä kerhoja). Muina toiveina mainittiin liikuntapaikkoja lähelle, seniorikahvilaa, harrastusmahdollisuuksia, puhelinlinjat/kuuluvuus kuntoon, luiskat kauppojen ovien sisäänkäynteihin, suurempaa parkkialuetta, ympäristön siistimistä, myymäläautoa, vesijohtoa, postilaatikkoa lähemmäksi, terveyskeskuspalveluja jonottamatta, vanhustentaloa Oravaan, rautatieasemalle lipunmyyntiä, hiekoitusta talvella niin, että pääsee kuitenkin kelkalla kulkemaan, jalkakäytävää, hissiä ja lisää linja-autokyytejä Ylihärmästä Kauhavalle ja Seinäjoelle. 9 prosenttia haastatelluista ei osannut sanoa, mitä asuinalueelle tulisi tehdä, että se sopisi paremmin ikääntyville. 5 henkilöä mainitsi olevansa tyytyväinen asuinalueeseensa.

16 15 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 15. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 14). Hieman yli puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 10 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 44 prosentin mielestä melko hyvä. 39 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 7 prosentin arvio terveydestään oli melko huono. Kukaan ei arvioinut terveyttään huonoksi. Kuvio 14: Arvio omasta terveydestä. 16. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 66 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 15). 7 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 4 prosenttia paljon paremmaksi. 19 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 4 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 86 prosenttia arvioi terveytensä tällä hetkellä melko huonoksi ja 14 prosenttia tyydyttäväksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 29 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä melko hyvä, 66 prosentilla tyydyttävä ja 6 prosentilla melko huono.

17 16 Kuvio 15: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 17. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 16). 37 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 34 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 12 prosenttia alle vuoden sisällä. 15 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 2 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 25 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja jokseenkin samanlaiseksi edellisvuoteen verrattuna. 50 prosentilla arvio omasta terveydestä tällä hetkellä oli melko hyvä sekä jokseenkin samanlainen edellisvuoteen verrattuna. 25 prosenttia koki, että heidän terveytensä oli tällä hetkellä erittäin hyvä ja pysynyt jokseenkin samanlaisena verrattuna edellisvuoteen. Muutama haastateltu oli jättänyt vastaamatta siihen, kauanko aikaa heillä oli kulunut viimeistä lääkärissä käynnistä. Kuvio 16: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

18 Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 87 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 17 a). 11 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. 2 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 17 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 64 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (40 %), hyperkolesterolemia (14 %), sepelvaltimotauti (13 %), sydämen vajaatoiminta (4 %) ja rytmihäiriöt (4 %). Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia oli 29 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja olivat erilaiset nivelvaivat (18 %) (esim. artroosi). Yleisimmin nivelvaivoja oli lonkkanivelissä (8 %) ja polvinivelissä (8 %). Toiseksi suurin sairausryhmä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista olivat reumasairaudet (7 %). Muita mainittuja tuki- ja liikuntaelinsairauksia olivat mm. erilaiset selkäsairaudet (4 mainintaa) ja osteoporoosi (2 mainintaa). Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes 17 % ja kilpirauhasen vajaatoiminta 7 %) oli 26 prosentilla haastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma 8 %, COPD ja uniapnea) oli 14 prosentilla. Neurologisista ongelmista (mm. aivoinfarktin jälkitila ja parkinsonin tauti) kärsi 12 % haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. keliakia) oli 7 prosentilla ja aistielinsairaudet (mm. silmänpainetauti ja kaihi) oli myös 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 12 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. syöpäsairaudet, muistisairaudet, ihosairaudet ja psyykkiset sairaudet.

19 18 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 64 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 29 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 26 % HENGITYSELINSAIRAUDET 14 % AISTIVAMMAT 7 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 12 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 7 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 12 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 48 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 17 b). 12 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 40 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat vaikeuksia. Haastatelluista 75-vuotiaista 9 prosenttia kertoi, että sairaus vaikeutti liikkumista. Sairaus aiheutti kipuja 6 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla ja myös 4 prosentilla sairaus aiheutti väsymystä. Haastatelluista 3 prosenttia kertoi, että sairaus vaikeutti arkiaskareiden tekemistä. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat erilaiset sydänongelmat (4 mainintaa), ruokailuun liittyvät ongelmat, esim. ruokavalio (4 mainintaa), liikerajoitus nivelessä (3 mainintaa), hidastuminen (3 mainintaa), näön heikkous (2 mainintaa) sekä tasapainoongelmat (2 mainintaa). Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat muistiongelmat, ripuli, voimattomuus, puheen vaikeus, univaikeudet, lihaskrampit, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutuminen, huono olo ja kirjoittamisen vaikeus. Yksi haastatelluista kertoi, että sairaus vaikeutti kaikkia toimia, yksi ei voinut nostaa raskaita esineitä ja yksi kertoi, että raskaiden kotitöiden tekeminen ei sairauden vuoksi onnistu.

20 19 Kuvio 17 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 19. Säännöllinen lääkitys Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 89 prosentilla. Kymmenellä prosentilla säännöllistä lääkitystä ei ollut ja 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 18). Kuvio 18: Säännöllinen lääkitys. 20. Lääkkeiden käytön määrä Haastatelluista 75-vuotiasta 9 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan ja 7 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 19). 76 prosenttia haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 0 lääkettä (0,5 %), 1 lääkettä (10 %), 2 lääkettä (18 %), 3 lääkettä (12

21 20 %), 4 lääkettä (9 %), 5 lääkettä (8 %), 6 lääkettä (7 %), 7 lääkettä (2 %), 8 lääkettä (5 %), 9 lääkettä (2 %), 10 lääkettä (1 %), 11 lääkettä (1 %) sekä 13 lääkettä (0,5 %). 6 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 1 lääkettä (0,5 %), 5 lääkettä (0,5 %), 6 lääkettä (2 %), 7 lääkettä (0,5 %), 8 lääkettä (0,5 %), 10 lääkettä (1 %) 11 lääkettä (0,5 %) sekä 14 lääkettä (0,5 %). 2 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän. Liian vähäisenä määränä lääkkeitä nähtiin 1 lääke (0,5 %) sekä 2 lääkettä (1 %). Voidaankin todeta, että kokemus sopivasta määrästä lääkkeitä on hyvin omakohtainen. Kuvio 19: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 3,9 lääkettä. 5 prosenttia 75-vuotiasta käytti yli 10:tä eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 30 prosenttia haastatelluista ja 1 4:ää eri lääkettä käytti 55 prosenttia 75-vuotiaista. 21. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, käyttävätkö he alkoholia (Kuvio 20). 67 prosenttia kertoi, ettei käytä alkoholia ollenkaan. 33 prosenttia puolestaan kertoi käyttävänsä alkoholia.

22 21 Kuvio 20: Alkoholin käyttö. 22. Alkoholin käyttö enemmän kuin kaksi annosta kerralla Alkoholia käyttävistä 75-vuotiaista suurin osa joi alkoholia myös yli riskirajan ylittävän määrän eli yli kaksi annosta kerralla (Kuvio 21). Yksi annos on pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. 51 prosenttia joi yli kaksi annosta kerran kuukaudessa tai harvemmin, 26 prosenttia 2-4 kertaa kuukaudessa ja 3 prosenttia 4 tai useampia kertoja viikossa. 20 prosenttia 75-vuotiasita kertoi, ettei koskaan juo yli kahta annosta kerralla. Kuvio 21: Alkoholin käyttö kerralla yli kaksi annosta.

23 Missä alkoholia käytetään? Tavallisimmin, eli 56 prosenttia haastatelluista, kertoi käyttävänsä alkoholia kotona (Kuvio 22). Ystävien seurassa alkoholia käytti 41 prosenttia ja juhlatilaisuuksissa 23 prosenttia. Kuvio 22: Alkoholin nauttiminen. 24. Tupakointi Suurin osa, eli 96 prosenttia, haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 23). Vain 4 prosenttia tupakoi. He polttivat 3-5 savuketta, noin 5 tupakkaa päivässä, 10 savuketta päivässä, noin askin päivässä, askin parissa päivässä sekä 30 tupakkaa. Kuvio 23: Tupakointi.

24 Hampaat Kuvio 24 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista olivat omat hampaat, osaproteesi tai kokoproteesi. Kokoproteesi oli hieman yli puolella vastaajista eli 52 prosentilla. Osaproteesi oli 27 prosentilla ja omat hampaat oli 21 prosentilla 75-vuotiaista. Kuvio 24: Hampaat. 26. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (98 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 25). Ainoastaan kahdella prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli laiskuus ja se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi. Yksi haastatelluista kertoi, että huolehti suun puhtaudesta silloin tällöin. Kuvio 25: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen.

25 Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 26). 34 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 29 prosentilla 1-3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 16 prosentilla. 21 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Lisäksi muutama haastateltu oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 26: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä. 28. Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 67 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 32 prosentilla kohtalainen (Kuvio 27). Huono ruokahalu oli 1 prosentilla. Kuvio 27: Ruokahalu.

26 Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 98 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 28). 2 prosenttia kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa. Syynä tähän oli, että haastateltu ei aina jaksanut valmistaa ruokaa tai haastateltavalla ei ollut nälän tunnetta, jolloin hän korvasi lämpimän aterian leivällä. Kuvio 28: Lämpimän aterian syöminen päivittäin. 30. Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 95 prosenttia vastaajista (Kuvio 29). 5 prosentilla nesteen nauttiminen jäi kuitenkin tämän alle. He kaikki kertoivat syyksi sen, että ei vain tule juotua riittävästi. Kuvio 29: Riittävä nesteen saanti.

27 Riittävä levon saanti yön aikana 66 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 30). Unilääkkeen kanssa riittävästi lepoa sai 19 prosenttia haastatelluista. 15 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi 3 prosenttia haastatelluista kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä. 3 prosenttia kertoi heräävänsä liian aikaisin ja sen jälkeen uni ei enää tullut. 2 prosenttia haastatelluista kärsi yöllä kivuista. Muita mainittuja univaikeuksia olivat nukahtamisvaikeudet (2 mainintaa), lyhyt yöuni (2), painajaiset, yöllä 1-2 tunnin valvominen, uniapnea, nälkä ja heikotus yöllä, rytmihäiriöt sekä sairauden vuoksi yölliset vuoteesta nousemiset. Yksi haastatelluista kertoi, että vaikka joskus kärsii univaikeuksista, se ei haittaa. Verrattaessa riittävää levon saantia sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Unilääkettä käyttävistä 75-vuotiaista viimeisen puolen vuoden aikana oli kaatunut 25 prosenttia. Heistä hieman yli puolet oli kaatunut 2 kertaa ja loput 1 kerran. Niistä 75-vuotiaista, jotka eivät saaneet riittävästi lepoa yön aikana, oli 26 prosenttia kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana. Heistä miltei kaikki olivat kaatuneet useita kertoja. Vain muutama oli kaatunut kerran. Kuvio 30: Riittävä levon saanti yön aikana. 32. Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä 75-vuotiailta kysyttiin kuinka usein he liikkuvat vähintään puoli tuntia päivässä (Kuvio 31). 65 prosenttia vastaajista liikkui päivittäin ja 23 prosenttia 1-3 kertaa viikossa. 5 prosentilla liikunnan harrastaminen jäi vähemmälle kuin kerran viikossa. 6 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei harrasta liikuntaa. Yleisin syy siihen oli jalkojen, erityisesti polvien, huono kunto (2 %) tai se, että sairaus rajoitti liikunnan harrastamista (2 %). Muita syitä

28 27 olivat kivut, sydämen rasittuminen liikkuessa ja huimaus. Yksi haastatelluista kertoi, että ei jaksa enää harrastaa liikuntaa, kun hoitaa puolisoaan jatkuvasti. Kuvio 31: Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia. 33. Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa 66 % haastatelluista 75-vuotiaista koki, ettei liikunnan harrastamisessa ollut mitään vaikeuksia (Kuvio 32). 34 prosentilla vaikeuksia kuitenkin ilmeni. Liikunnan harrastamista vaikeuttivat kipu (10 %), erilaiset nivelvaivat (8 %), huonot jalat, erityisesti voimattomuus jaloissa (5 %), huimaus ja tasapaino- ongelmat (4 %), hengenahdistus (3 %) ja kävelyvaikeudet (3 %). Lisäksi liikunnan harrastamista vaikeuttivat väsyminen (3 mainintaa), liukkaus talvella (2 mainintaa), huono näkö (2 mainintaa) ja sairaus (2 mainintaa). Yksi haastatelluista kertoi, että liikkumista vaikeutti kaatumisen pelko. Kuvio 32: Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa.

29 Ongelmia portaiden käytössä 77 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä liittynyt ongelmia portaiden käyttöön (Kuvio 34). 23 prosentilla ongelmia oli. Portaiden käyttöön liittyvät ongelmat olivat monenlaisia. Haastatelluista 5 prosenttia kertoi, että portaissa kulkeminen oli hankalaa jalkojen huonouden takia. 4 prosenttia kertoi, että portaissa kulkeminen aiheutti kipua. 4 prosentilla huimaus ja tasapaino-ongelmat aiheuttivat hankaluuksia portaissa liikkumisessa. 3 prosenttia haastatelluista kertoi hengästyvänsä portaissa. Alaspäin kulkeminen portaissa oli vaikeaa 2 prosentilla. Myös kankeus (2 mainintaa), heikko näkökyky (2 mainintaa), matala askel ja selkävaivat aiheuttivat ongelmia portaissa liikkumisessa. Yksi haastateltu kertoi, että portaissa kulkeminen aiheutti rintavaivoja ja yksi ei jaksanut nousta portaita ollenkaan. Kuvio 33: Ongelmia portaiden käytössä. 35. Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana 81 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana (Kuvio 34). 19 prosenttia haastatelluista oli kaatunut. Heistä 5 henkilöä oli kaatunut 2 kertaa ja 4 henkilöä 3 kertaa. Yksi haastatelluista kertoi kaatuneensa 5 kertaa ja yksi noin 10 kertaa. Useasti kertoi kaatuneensa 3 henkilöä. Ulkona oli kaatunut 23 haastateltua 75-vuotiasta. Sisällä kertoi kaatuneensa 6 ja sekä sisällä että ulkona 4 henkilöä. 2 haastateltua ei kertonut, missä olivat kaatuneet. Haastatelluista 11 oli saanut kaatuessaan mustelmia, naarmuja ja pieniä haavoja. 3 henkilöä kertoi kaatuessaan reväyttäneensä olkapäänsä. Lisäksi kaaduttaessa oli satutettu käsi- ja hartia-aluetta, polvea, nilkkaa, lonkkaa ja kylkeä. Yksi henkilö oli kaatuessaan murtanut ranteensa ja yksi oli saanut aivotärähdyksen. 6 haastateltua kertoi, että ei ollut kaatuessaan loukannut itseään mitenkään. Niiltä haastatelluilta, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, kysyttiin myös omaa arviota siitä, miksi he olivat kaatuneet. Heistä 8 henkilöä arvio syynä olleen liukkauden. Kompas-

30 29 tuminen oli aiheuttanut 5 haastatellun kaatumisen. 5 haastateltua kertoi, että syynä oli matalasta verenpaineesta johtuva huimaus. 4 henkilöä arveli kaatumisen johtuneen huonoista jaloista. Muita syitä kaatumiseen olivat pimeys (2 mainintaa), näkövaikeudet (2), huolimattomuus (2), tasapainon menetys (2), lääkehoito, kankeus ja epätasainen maasto. 2 henkilöä ei kertonut syytä kaatumiselleen. Kuvio 34: Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana. 36. Näkö Ilman silmälaseja näki hyvin 11 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 35). 77 prosenttia haastatelluista kertoi näkevänsä hyvin luku- /silmälaseilla. 7 prosenttia puolestaan koki näkevänsä huonosti silmälaseillaan. 2 prosentilla näkö oli heikentynyt, eikä heillä ollut silmälaseja. 2 prosenttia vastaajista kertoi olevansa näkövammainen tai sokea. 1 prosentti kertoi, ettei käytä silmälasejaan ja 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 35: Näkö.

31 30 Kuvio 36 esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä näöstä haittaa haastateltavalle. Kaikki, jotka olivat kertoneet, että heidän näkönsä oli normaali tai he näkivät hyvin luku-/silmälaseilla, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 88 prosentilla haastatelluista vastaukseksi tuli ei mainintaa. 8 prosenttia 75-vuotiaista koki, ettei heikentynyt näkö haitannut heidän päivittäistä elämäänsä. Sen sijaan 4 prosentille heikentynyt näkö tuotti vaikeuksia. Heikentynyt näkö haittasi lukemista (3 mainintaa), liikkumista (2 mainintaa) ja päivittäisiä toimintoja (2 mainintaa) sekä käsitöiden tekemistä ja koneiden korjausta. Kuvio 36: Haittaa heikentyneestä näöstä päivittäisessä elämässä. 37. Viimeisin näön tarkastus 54 prosentilla haastatelluista näkö oli tarkastettu vuoden sisällä (Kuvio 37). 1-3 vuoden sisällä näkö oli tarkastettu 29 prosentilla. 14 prosentilla näön tarkastamisesta oli kulunut yli kolme vuotta. 4 prosenttia haastatelluista ei pystynyt määrittelemään viimeisen näön tarkastuksen ajankohtaa, koska siitä oli kulunut niin kauan. Kukaan ei vastannut, ettei näköä olisi kuitenkin joskus tarkastettu. Lisäksi kaikki haastatellut vastasivat tähän kysymykseen. Kuvio 37: Aika viimeisestä näön tarkastuksesta.

32 Kuulo Haastatelluista 75-vuotiaista 69 prosenttia koki kuulonsa olevan normaali (Kuvio 38). 23 prosentilla kuulo oli heikentynyt, mutta heillä ei ollut kuulolaitetta. 6 prosenttia haastatelluista kuuli hyvin kuulolaitteen avulla ja 1 prosentti huonosti. 1 prosentti 75-vuotiaista kertoi, ettei käytä omistamaansa kuulolaitetta. Syynä oli se, että kuulolaite oli aivan uusi. Kukaan vastaajista ei ollut kuuro tai tarvinnut tulkkipalvelua. Kuvio 38: Kuulo. Kuvio 39 esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä kuulosta haittaa haastateltavalle. Kaikki, jotka olivat kertoneet, että heidän kuulonsa oli normaali tai he kuulivat hyvin kuulolaitteella, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 76 prosentilla haastatelluista vastauksena on ei mainintaa. Heikentyneestä kuulosta ei ollut haittaa 15 prosentille haastatelluista. Sen sijaan 9 prosentin päivittäistä elämää heikentynyt kuulo haittasi monella tavoin. Haastatellut 75-vuotiaat kertoivat, että keskustelu oli hankalaa (2 mainintaa) ja TV piti olla kovalla (2 mainintaa). Jos oli paljon ääniä, ei pystynyt seuraamaan (2 mainintaa). Väkijoukossa kuuleminen oli hajanaista. Jos oli taustamelua, ei kuullut normaalia puhetta ja piti katsoa, että puhuja oli edessä. Yksi henkilö kertoi, että ei saanut puheesta selvää. Lisäksi huono kuulo aiheutti väärinkäsityksiä ja ärsytti.

33 32 Kuvio 39: Haittaa heikentyneestä kuulosta päivittäisessä elämässä. 39. Viimeisin kuulon tarkastus Haastatelluista 38 prosenttia ei muistanut, milloin heidän kuulonsa oli viimeksi tarkastettu, koska siitä oli kulunut niin pitkä aika (Kuvio 40). 19 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi, 14 prosentilla 1-3 vuotta ja 18 prosentilla yli kolme vuotta. 10 prosentilla 75-vuotiaista kuuloa ei ollut koskaan tarkastettu. 1 prosentti jätti vastaamasta tähän kysymykseen. Kuvio 40: Aika viimeisestä kuulon tarkastamisesta.

34 Oma arvio muistista Haastateltavia 75-vuotiaita pyydettiin arvioimaan omaa muistiaan (Kuvio 41). Heistä 68 % koki muistinsa tyydyttäväksi. 28 prosenttia arvioi muistinsa hyväksi. 4 prosenttia kertoi muistinsa olevan huono. Kuvio 41: Oma arvio muistista. 41. Muistin muuttuminen Haastatellut 75-vuotiaat arvioivat, onko heidän muistinsa muuttunut viime aikoina (Kuvio 42). 79 prosenttia vastasi, että muisti on pysynyt samanlaisena. Heistä 65 prosenttia arvioi muistinsa tyydyttäväksi, 33 prosenttia hyväksi ja 1 prosentti huonoksi. 21 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista koki muistinsa muuttuneen huonommaksi viime aikoina. Heistä 79 prosenttia koki muistinsa tyydyttäväksi, 8 prosenttia hyväksi ja 13 prosenttia huonoksi. Kukaan haastatelluista 75-vuotiaista ei sanonut, että muisti olisi muuttunut viime aikoina paremmaksi. Kuvio 42: Oma arvio muistin muuttumisesta viimeaikoina.

35 MMSE-testi Muistia voitiin hyvinvointia edistävän kotikäynnin aikana testata MMSE-testin avulla, mikäli haastateltava sitä halusi. 37 prosentille 75-vuotiaista testi tehtiin ja 63 prosentille ei (Kuvio 43). MMSE-testin maksimipistemäärä on 30. Tulos voi viitata lievään kognitiiviseen heikentymiseen, jos testin tulos on pistettä ja lievään dementiaan, jos tulos on pistettä. MMSE-testissä haastateltujen 75-vuotiaiden alhaisin saama pistemäärä oli 18 pistettä ja korkein 30 pistettä. 43 prosentilla tulos oli normaali, 40 prosentilla tulos viittasi mahdolliseen lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja 18 prosentilla lievään dementiaan. Niistä haastatelluista, jotka kokivat muistinsa huonoksi sekä muistin muuttuneen viime aikoina huonommaksi, vain osalle oli tehty kotikäynnillä MMSE-testi. Heillä kaikilla tulos viittasi lievään dementiaan. Kuvio 43: MMSE -testi tehty. 43. Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Haastateltavilta 75-vuotiailta kysyttiin, onko heidän elämässään tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana oleellisia muutoksia. Ne saattoivat olla sekä positiivisia että negatiivisia (Kuvio 44). 59 prosentin kohdalla mitään oleellisia elämänmuutoksia ei ollut tapahtunut ja 2 prosenttia haastateltavista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 39 prosenttia 75-vuotiaista oli kokenut oleellisia elämänmuutoksia. Muutoksia olivat oma tai läheisen sairastuminen (28 mainintaa), lastenlasten syntymät (24 mainintaa), läheisen kuolema (22 mainintaa) ja muutto (5 mainintaa). Yksittäisinä mainintoina tulivat esille yksinäisyys ja tyttären ero.

36 35 Kuvio 44: Tapahtuneet oleelliset elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana. 44. Masentuneisuuden kokeminen Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kokevatko he itsensä usein masentuneeksi (Kuvio 45). 89 prosenttia vastasi, ettei koe usein masentuneisuuden tunnetta. 11 prosenttia puolestaan koki masennusta usein. Muutama haastateltu jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 45: Masentuneisuuden kokeminen.

37 Syyllisyyden tunteet 92 prosenttia haastatelluista ei kokenut syyllisyyden tunteita ja 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen (Kuvio 46). 7 prosentilla oli syyllisyyden tunteita usein. Heistä 31 prosenttia tunsi itsensä myös usein masentuneeksi. Kuvio 46: Syyllisyyden tunteita. 46. Itsensä arvokkaaksi kokeminen Haastatelluista 75-vuotiaista itsensä arvokkaaksi koki 67 prosenttia (Kuvio 47). 5 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 29 prosenttia haastatelluista ei kokenut itseään arvokkaaksi. Heistä 17 prosenttia koki lisäksi usein masennusta. 4 prosenttia haastatelluista, jotka eivät kokeneet itseään arvokkaaksi, kokivat masentuneisuuden lisäksi myös usein syyllisyyden tunteita.

38 37 Kuvio 47: Itsensä arvokkaaksi kokeminen. 47. Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista 63 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut luopunut itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista (Kuvio 48). Muutama oli lisäksi jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. 37 prosenttia oli kuitenkin joutunut luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. Suurin syy siihen, miksi oli luovuttu tärkeistä asioista tai harrastuksista oli sairaus (15 mainintaa). Liikuntakyvyn aleneminen oli syynä harrastuksista luopumiseen viidellä henkilöllä. 4 henkilöä kertoi, että eläkkeelle jääminen oli syynä luopumiseen. Käsityöharrastuksesta luovuttiin, koska kädet eivät enää taipuneet (4 mainintaa) tai sydän rasittui käsitöiden tekemisestä. Heikko näkö aiheutti ongelmia harrastukseen neljälle henkilölle. 4 henkilöä kertoi, että kulkuvaikeudet harrastuspaikkaan ovat aiheuttaneet luopumisen harrastuksesta kokonaan. 4 henkilöä kertoi syynä luopumiseen olevan omaishoitajuuden. Läheisen hoitaminen vei niin paljon aikaa, että ei enää jaksanut tai voinut harrastaa mitään. Muita syitä harrastuksista luopumiseen olivat, ettei kiinnosta (4 mainintaa), ei jaksa enää (2) ja ei ole aikaa (2). Yksittäisiä syitä harrastuksista luopumiseen olivat puolison haluttomuus osallistua kulttuuritapahtumiin ja ulkomailla asuminen puolet vuodesta. Niistä haastatelluista 75-vuotiaista, jotka olivat joutuneet luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista, 16 prosenttia koki itsensä usein masentuneeksi ja 40 prosenttia koki, ettei ole arvokas.

39 38 Kuvio 48: Luopuminen itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. 48. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kysyttiin 16 eri kysymyksellä, samoin avuntarvetta ja sitä, kuka auttaa näissä toimissa. Haastatelluista 75-vuotiaista kaikki selviytyivät syömisestä itsenäisesti. Peseytymisessä apua tarvitsi 1 prosentti. He saivat apua peseytymisessä puolisoltaan. Pukeutumisessa apua tarvitsi 2 prosenttia haastatelluista. Apua tarvittiin sukkien ja kenkien laittamisessa sekä nappien kiinni laittamisessa. Apua pukeutumisessa antoi puoliso. Yksi ei kertonut, kuka häntä auttoi pukeutumisessa. Vuoteeseen menossa apua tarvitsi yksi haastatelluista. Hän ei kertonut, kuka häntä auttoi. Sisällä liikkumisessa kaikki selviytyivät itsenäisesti. Sen sijaan ulkona liikkumisessa 3 prosenttia tarvitsi jonkinlaista apua. Ulkona liikkumisessa auttoivat puoliso, lapsi ja lastenlapsi. Yksi haastatelluista kertoi tarvitsevansa ulkona liikkumisessa apuna kelkkaa. Yksi ei kertonut, kuka häntä auttoi ulkona liikkumisessa. Varpaan kynsien leikkaamisessa apua tarvitsi 13 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. Heistä 22 kertoi keneltä sai apua varpaan kynsien leikkaamiseen. Yleisimmin apua saatiin jalkahoitajalta (13 mainintaa). Lisäksi apua antoivat puoliso (5 mainintaa), lapset (2 mainintaa), sisarukset ja omaiset. Haastatelluista 3 prosenttia tarvitsi apua lääkkeiden ottamisessa ja annostelussa. Apua saatiin puolisolta (3 mainintaa) ja sisarukselta. Yksi ei kertonut, mistä sai apua lääkkeiden annostelussa. Ruoan valmistamisessa apua tarvitsi 19 prosenttia haastatelluista. Ruoan valmistuksessa auttoi yleisimmin puoliso (26 mainintaa). Lisäksi apua saatiin sisaruksilta (3 mainintaa) ja lapselta (2 mainintaa). Viisi henkilöä ei kertonut, kuka heitä auttoi ruoan valmistamisessa. Kevyissä kotitöissä, kuten imuroinnissa, pyykinpesussa ja tiskauksessa, apua tarvitsi 15 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. He saivat apua puolisolta (18 mainintaa), lapselta (2 mainintaa), sisa-

40 39 rukselta (2 mainintaa) ja siivoojalta (2 mainintaa). Haastatelluista 4 ei kertonut kuka heitä auttoi kevyissä kotitöissä. 28 prosenttia haastatelluista kertoi tarvitsevansa apua raskaissa kotitöissä, kuten mattojen pudistelussa, ikkunoiden pesussa ja lumen luonnissa. Apua tarvittiin erityisesti lumen luonnissa ja nurmikon leikkuussa. Apua saatiin puolisolta (21 mainintaa), lapsilta (10 mainintaa), omaisilta (3 mainintaa), ystäviltä (3 mainintaa), siivouspalvelulta (3 mainintaa), sisaruksilta (2 mainintaa), lapsenlapsilta (2 mainintaa) ja naapurilta (2 mainintaa). 5 henkilöä ei kertonut keneltä sai apua raskaissa kotitöissä. Raha-asioissa apua tarvitsi 5 prosenttia haastatelluista. Heitä auttoivat puoliso (2 mainintaa), lapset (2 mainintaa), sisarukset, miniä ja naapuri. 2 haastateltua ei kertonut, kuka heitä auttoi rahaasioissa. 6 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi tarvitsevansa apua julkisten kulkuneuvojen käytössä. Heistä 2 kertoi keneltä sai apua. Toinen kertoi saavansa apua puolisoltaan ja toinen lapseltaan. 7 prosenttia haastatelluista tarvitsi apua asioinnissa, esimerkiksi kaupassa tai lääkärissä käynnissä. He saivat asiointiapua lapselta (3 mainintaa), puolisolta (2 mainintaa), sisarukselta, vävyltä, lapsenlapselta ja taksikuskilta. 4 henkilöä ei kertonut, keneltä sai apua asioinnissa. Haastatelluista 75-vuotiaista 17 prosenttia ilmoitti tarvitsevansa apua pienissä korjaustöissä, kuten lampun vaihdossa. Heistä 16 kertoi, keneltä sai apua korjaustöissä. Apua saatiin puolisolta (5 mainintaa), lapselta (5 mainintaa), naapurilta (2 mainintaa), sisarukselta, vävyltä, talonmieheltä ja siivoojalta. 49. Apuvälineiden käyttö Kuviosta 49 ilmenee, millaisia apuvälineitä haastatelluilla 75-vuotiailla oli käytössään. 51 prosenttia kertoi, ettei käytä mitään apuvälineitä. 5 prosenttia haastatelluista käytti kävelykeppiä, 5 prosenttia potkupyörää tai pyöräkelkkaa, 4 prosenttia rollaattoria ja 4 prosentilla oli käytössään erilaisia korotuksia esimerkiksi sängyssä tai wc-istuimessa. 2 prosentilla haastatelluista oli käytössään peseytymisen apuvälineitä ja 2 prosentilla ruokailun apuvälineitä. 1 prosentilla 75-vuotiaista oli turvaranneke ja 1 prosentilla turvapuhelin. 5 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Haastatelluista 7 prosenttia kertoi, että heillä oli käytössä jokin muu apuväline. Muita käytössä olevia apuvälineitä olivat kävelysauvat (4 mainintaa), sukanvetolaite (3 mainintaa), tarttumapihdit (2 mainintaa), kyynärsauvat, kainalosauva, kenkälusikka, kuorimaveitsi, pihdit ja pullonkorkinavaaja.

41 40 Kuvio 49: Apuvälineiden käyttö. 50. Apuvälineiden tarve Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, onko heillä tällä hetkellä tarvetta jollekin apuvälineelle (Kuvio 50). 81 prosentilla tarvetta ei ollut, ja 13 prosenttia oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. 6 prosentilla kuitenkin oli tarvetta jollekin apuvälineelle. Erilaisia tarvittavia apuvälineitä olivat kuulolaite (2 mainintaa), suihkutuoli, sukanvetolaite, potkupyörä, rollaattori, uusi sänky sekä lukemiseen tehokkaampi lukuväline. Kuvio 50: Apuvälineen tarve.

42 41 D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN 51. Yhteydenpidon riittävyys Haastatelluista 75-vuotiaista 91 prosenttia koki, että yhteydenpito sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa oli riittävää (Kuvio 51). 9 prosentilla yhteydenpito oli riittämätöntä. Syitä siihen, miksi yhteydenpito ei ollut riittävää, oli monia. Syinä mainittiin se, että monet ystävät olivat kuolleet (2 mainintaa), oma tai läheisen sairaus (2 mainintaa), saamattomuus, sukulaiset olivat eri paikkakunnalla tai heitä ei ollut ollenkaan tai yhteydenpito ei vain ollut enää tapana. Yksi henkilö mainitsi syyksi sen, että kaikilla oli niin kiire, ettei ehtinyt pitää yhteyksiä. Yksi haastateltu teki vielä töitä päivittäin, eikä sen vuoksi ehtinyt pitämään yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin. Kuvio 51: Yhteydenpidon riittävyys sukulaisiin, ystäviin ja tuttaviin. 52. Yhteydenpidon muuttuminen 85 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, että yhteydenpito sukulaisten, ystävien ja tuttavien kanssa ei ollut muuttunut viimeisen vuoden aikana (Kuvio 52). Sen sijaan 15 prosenttia haastatelluista kertoi, että yhteydenpidossa oli tapahtunut muutosta. Yhteydenpito oli vähentynyt 17 henkilöllä ja lisääntynyt 3 henkilöllä. 7 henkilöä oli maininnut, että yhteydenpito oli muuttunut viimeisen vuoden aikana, mutta ei kertonut, miten ja miksi. Syinä yhteydenpidon vähentymiseen oli vanhentuminen (3 mainintaa), oma sairaus (2 mainintaa) ja omaishoitotilanne (2 mainintaa). Syyksi mainittiin myös se, että ei vain tule lähdettyä kylään/soiteltua (2 mainintaa). Muita syitä olivat kiire, monet ystävistä olivat kuolleet, oli ollut kolhuja, ei jaksanut, laiskuus, tuttavatkin liikkuivat huonosti ja ystävän sairaus. Yksi haastatelluista kertoi, että syy yhteydenpidon lisääntymiseen oli se, että nyt on enemmän aikaa.

43 42 Kuvio 52: Yhteydenpidon muuttuminen viimeisen vuoden aikana. 53. Ilojen ja surujen jakaminen Haastatelluista 95 prosentilla oli läheinen, jonka kanssa he pystyivät keskustelemaan niin iloista kuin suruistakin (Kuvio 53). 4 prosentilla tällaista henkilöä ei ollut. Heistä, joilla ei ollut ketään, jonka kanssa jakaa ilot ja surut, 25 prosenttia koki itsensä myös yksinäiseksi, mutta ei kuitenkaan kärsinyt yksinäisyydestä. Kuvio 53: Joku, jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut. 54. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle 42 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista osallistui viikoittain sellaiseen toimintaan, jossa he tapasivat muita ihmisiä (Kuvio 54 a). Päivittäin osallistui 22 prosenttia haastatelluista, kuukausittain 15 prosenttia ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa 13 prosenttia 75-vuotiaista. 7 prosenttia kertoi, ettei osallistu koskaan. 1 prosentti jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

44 43 Kuvio 54 a: Osallistuminen sellaiseen toimintaan, jossa tapaa muita ihmisiä. Haastatelluista 75-vuotiaista 84 prosenttia koki pystyvänsä osallistumaan tapahtumiin riittävästi (Kuvio 54 b). 15 prosenttia vastasi, että osallistuminen ei ollut riittävää. Heistä 4 prosenttia osallistui tapahtumiin päivittäin, 15 prosenttia viikoittain, 22 prosenttia kuukausittain, 44 prosenttia harvemmin kuin kerran kuukaudessa sekä 15 prosenttia ei koskaan. Kuvio 54 b: Tapahtumiin osallistumisen riittävyys omasta mielestä. Esteitä tapahtumiin osallistumiselle ei ollut 76 prosentilla haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 54 c). 2 prosenttia haastatelluista jätti lisäksi vastaamatta tähän kysymykseen. 22 prosentilla haastatelluista oli kuitenkin esteitä osallistumiselle. Esteitä olivat puolison sairaus (11 mainintaa), oma sairaus (9 mainintaa), liikkumisen hankaluus (9 mainintaa), kuljetuksen puuttuminen (8 mainintaa),

45 44 omaishoitotilanne (7 mainintaa), työt (2 mainintaa), laiskuus, ei ollut tapaamisia tarjolla, lemmikkieläin ja se, että tapaamisten jälkeen oli jälkipuintia. Niistä haastatelluista, jotka kokivat, että heidän osallistumisensa erilaisiin tapahtumiin ei ollut riittävää, 59 prosenttia vastasi myös, että heillä oli esteitä osallistumiselle. Kuvio 54 c: Esteitä tapahtumiin osallistumiselle. 55. Omaishoitajana toimiminen Haastatelluista 75-vuotiaista 7 prosenttia toimi omaishoitajana ja 2 prosenttia sai omaishoidon tukea (Kuvio 55). Omaishoitajat hoitivat puolisoa (11 mainintaa), lasta ja äitiä. Yksi prosentti haastatelluista oli itse hoidettava. Tällöin omaishoitajana toimi puoliso. Kuvio 55: Omaishoitajana toimiminen.