YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

2 1 YMPÄRISTÖKASVATUSMALLI JOHDANTO Tämä on Espoon nuorisotoimen alueellisten palvelujen ympäristökasvatusmallin ensimmäinen versio. Työ on tehty nuorisotilatoiminnan näkökulmasta. Muuttuva maailma, nuorisotyön taustalla olevat säädökset ja yhteiskunnan eri toimijoiden herännyt ympäristövastuullisuus ovat tuoneen haasteen ympäristökasvatuksesta myös nuorisotyölle. Ajankohtaista on niin nuorisotoiminnan ympäristökuormituksen vähentäminen, nuorten ympäristövastuullisuuden vahvistaminen kuin ympäristöongelmien, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, heijastuminen nuorten tulevaisuuskäsityksiin. Ympäristökasvatusmalli on kokonaisuus, joka muodostuu seuraavista osa-alueista: 1) Ympäristökasvatus nuorisotoimessa, ympäristöarvot ja -strategiat 2) Vastuut ja resurssit 3) Ekoarki (ympäristökuormituksen vähentäminen ja kestävät toimintatavat) 4) Ympäristötoiminnan ohjaus (ympäristökasvatus, aktiviteetit ja niiden muodostama kokonaisuus) 1. YMPÄRISTÖKASVATUS NUORISOTOIMESSA, YMPÄRISTÖARVOT JA -STRATEGIAT Nuorisotyön taustalla on nuorisolaki. Nuorisolaki edellyttää kunnan nuorisotyöltä myös ympäristökasvatusta. Nuorisolaki /72 1 luku, 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 3 luku, 7 Kuntien nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

3 2 Espoon arvot - nuorisotoimi Espoon kaupungin nuorisotoimen toimintaa ohjaavat Espoon kaupungin strategiat ja arvot. Ne ovat: asukas- ja asiakaslähtöisyys suvaitsevaisuus ja tasa-arvo... Lisäksi nuorisotoimi edistää toiminnoillaan oikeudenmukaisuutta ja luo espoolaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallisuuteen lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. luovuus ja innovatiivisuus kumppanuus ja yhteisöllisyys tuloksellisuus ja vaikuttavuus kestävä kehitys Nuorisotoimen toiminta on kestävän kehityksen mukaista. Lapsia ja nuoria ohjataan toiminnastaan ja sen vaikutuksista tietoisiksi yksilöiksi. Ympäristökasvatus Tänä päivänä ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan usein päällekkäin. Käytämme nuorisotoimessa ympäristökasvatuskäsitettä nuorisolain ohjaamana. Eri teoriat ja tahot ovat luoneet erilaisia ympäristökasvatuksen määritelmiä ja tavoitteita (mm. Palmerin puumalli, johon Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristökasvatuksen kukka-malli pohjaa sekä Koskisen osallistuvan ympäristökasvatuksen malli). Yhteistä niille on ympäristövastuullisuus, ympäristön henkilökohtainen kokeminen sekä osallistuminen. Kansallisen ympäristökasvatusstrategian (1992) mukaan: Ympäristökasvatuksen tehtävänä on antaa kokonaiskuva ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta, ihmisen riippuvuudesta elinympäristöstään sekä hänen vastuustaan ympäristönsä muuttajana. Ympäristökasvatus on ympäristöasenteiden, -tietojen, -taitojen ja -valmiuksien välittämistä ympäristötietoisuutta vahvistaen. Seuraava lainaus on poimittu uudesta Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelmasta vuosille : Tulevaisuus rakentuu kestävälle pohjalle, jos sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia opitaan ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaroja vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu. Molempien strategioiden pohjalta Unescon 1970-luvulta muotoutuneet ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Tavoitteet: Tietoisuus - selkiyttää ja lisätä käsityksiä ympäristöstä ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön Asenteet - auttaa selkiyttämään ympäristöön liittyviä arvoja ja tunteita Herkkyys - auttaa saavuttamaan henkilökohtaisen suhteen ympäristöön oman kokemuksen kautta Taidot - antaa käytännön valmiuksia ja keinoja ratkaista ympäristöongelmia Osallistuminen - mahdollisuus ja halu osallistua aktiivisesti oman elinpiirin ja ympäristön kehittämiseen

4 3 Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli Pääkaupunkiseudun nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli sisältää kriteerejä liittyen ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen. Avointen nuorten iltojen osalta ne ovat seuraavat: Arviointikriteerit 4. Erinomainen 3. Hyvä 2. Tyydyttävä 1. Puutteellinen / heikko Työyhteisön toiminta 13. Ympäristökasvatus Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen on osa toimipaikan kulttuuria. Ympäristöasioita nostetaan aktiivisesti keskusteluun nuorten kanssa. Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen näkyy toiminnassa monipuolisesti ja lisäksi järjestetään tempausluontoisia tapahtumia. Ympäristövastuullisuus ja -kasvatus ovat osa toimintaa. Ohjaajat toimivat työssään ympäristövastuullisesti. Ympäristökasvatus / kestävän kehityksen kasvatus ei juuri näy ohjaajien toiminnassa. Ympäristökasvatus on satunnaista. Resurssit 36. Kestävä kehitys * lajittelu Lajitteluastioita on monipuolisesti ja lajittelu toimii itsestäänselvyytenä. Lajitteluastioita on monipuolisesti ja valtaosa lajitellaan: ohjaajat joutuvat usein huomauttamaan asiasta. Perus lajitteluastiat ovat olemassa, mutta vain ohjaajat käyttävät niitä. Jätteitä lajitellaan * kalusteet Kalusteet ovat pääasiassa korjattavia ja kierrätettäviä. Niitä on mahdollista muunnella tarpeiden mukaan (ekotehokkuus). Tilassa voi olla myös kierrätettyjä ja kunnostettuja kalusteita ja tavaroita. Suuri osa kalusteita on kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Osa kalusteista on muunneltavissa / säädettävissä tarpeiden mukaan. Tilaan on hankittu jonkun verran kestäviä, korjattavissa olevia ja kierrätettäviä kalusteita. Niitä on kuitenkin hankala säätää tarpeiden muuttuessa. Hankinnat on tehty hinta- ja ulkonäköperustein. Kestävyyttä ja kierrätettävyyttä ei ole huomioitu. * energiankulutus Tilassa on luotu periaatteet ja toimivat käytännöt energian kulutuksen vähentämiseksi. Kaikki sitoutuvat periaatteisiin. Tilassa on luotu puitteet energiankulutuksen vähentämiselle (esim. sisustusratkaisut, tiivisteet, verhot, lämpötilan tarkkailu ym.), mutta käytännön toteutus ontuu jonkin verran. Energiankulutuksen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, esim. vaihdettu energialamput. Tilassa ei ole otettu huomioon energiankulutukseen liittyviä seikkoja.

5 4 2. VASTUU JA RESURSSIT Käynnistysvaiheessa ympäristökasvatuksen vastuu ja resurssikysymykset liittyvät lähinnä ohjaajien kouluttautumismahdollisuuksiin. Keskeistä onkin tehdä ympäristökasvatusosaamisen kartoitus osana nuorisotoimen osaamiskartoitusta. Näin voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja kartoittaa kouluttamistarpeita. Ympäristökasvatusmalliin olennaisena osana kuuluu koulutusmahdollisuuksien järjestäminen henkilöstölle. Kannattaa myös harkita yksiköiden/alueiden omaa ympäristökasvatus-/ekotukihenkilöä. Tämä on käytössä Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa ja levinnyt sieltä koko kaupungin hallintoon. Työyhteisöt valitsisivat itselleen ekotukihenkilön tai oman ympäristöryhmän. Tämä vastuu voi olla kiertävä tai pysyvä. Henkilön toimenkuvaan kuuluisi mm. ympäristönäkökulman tuominen työyhteisöpalavereihin ja ympäristökasvatusnäkökulman esillä pitäminen myös toiminnan suunnittelussa. 3. EKOARKI Ekoarki koostuu tietoisista ympäristöystävällistä valinnoista ja kestävistä arkikäytännöistä. Tavoitteena on nuorisotilan ympäristökuormituksen vähentäminen. Ekoarjen toteuttaminen vaatii panostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä, koska toteutuksessa muutetaan koko työyhteisön käytäntöjä ja toimintatapoja. Nuorisotilat ovat kasvatuksellisia yhteisöjä, joissa askeleet kohti ekoarkea kannattaa toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Esimerkiksi nuoret voivat itse toteuttaa lajitteluohjeistukset ja seurata sen onnistumista. Ekoarjen toteuttaminen ei ole irrallista, nuorisonohjaajille kuulumatonta ylimääräistä työtä, vaan osa ympäristötoiminnan ohjausta; käytännön taitojen opettelemista, ympäristöongelmien konkretisointia ja toimimista ympäristön puolesta. Ympäristökuormitusta voidaan tarkastella eri tavoin: toiminnoittain (esim. nuorten illat, leirit ja retket, kerhot, tapahtumat, toimistotyö) tiloittain (esim. keittiö, vessat, sali, kioski, pienhuoneet, toimisto, piha, bändikämppä) teemoittain (esim. energia, liikenne, vesi, jätteet, hankinnat) tai jakaen ne vielä pienempiin osiin (esim. energia: valaistus, lämmitys, laitteet tai nuorten illat: työpajat, teema-askartelut, tilakokoukset, tarjoilut) Tarkkaa jakoa tärkeämpää on tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys. On myös mahdollista keskittyä yhteen teemaan kuten Karakallion nuorisotilalla 2008/2009 (lajittelu ja jätteen synnyn ehkäisy) ja tarkastella sitä eri toiminnoittain. Näin tehtävä työ pysyy hallinnassa; tavoitteen asettelu ja tarvittavan tiedon hankinta ja toimenpiteiden toteuttaminen ei tunnu ylivoimaiselta. Ympäristökuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa alkutilanteen kartoituksella (eko-/ ympäristökartoitus). Ekokartoitus Ympäristökartoituksen avulla seurataan toimintaympäristön käytäntöjen ympäristökuormitusta. Ekokartoitus voidaan tehdä vain valitusta teemasta tai koko tilan ympäristökuormituksen osalta. Sen avulla selvitetään vastauksia kysymyksiin: kuinka paljon, miten asiat on järjestetty ja miten todellisuudessa toimitaan? Lisäksi kartoitukseen voidaan tehdä kysymyksiä, joilla selvitetään henkilöiden välisiä vastuualueita ja toimintaympäristön käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioissa. Koko tilan ekokartoitus kertoo, kuinka paljon ympäristövastuullisiin toimintatapoihin panostetaan. Kun tiedetään, kuinka paljon tällä hetkellä kulutetaan ja miten asiat on nyt järjestetty, toiminnan suunnittelu ja kohdentaminen ympäristöä säästävämpään suuntaan helpottuu. Ekokartoituksen toteuttaminen Ekokartoituksen voi laatia valmiin mallin pohjalta, tehdä sen ohjaajavoimin tai antaa sen nuorten

6 5 suunniteltavaksi. Valmiita ekokartoitusmalleja voi hyödyntää ja niistä voi muokata erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin sopivia malleja. Kun toiminnassa ei haeta sertifikaatteja, kartoituksen tekemisen ei tarvitse olla kattavaa ja suurieleistä. Tuloksia tärkeämpää voi olla yhteinen pohdinta, vaikuttamisen paikat ja halu toimia ympäristön hyväksi. Ympäristökartoituksen jälkeen päätetään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä millä tavoin niihin päästään. Aikaa toimenpiteiden toteuttamiseksi kannattaa varata tarpeeksi, jotta nuorten omat ideat ja mahdolliset oheistoiminnot voidaan toteuttaa. Kun tavoitteet esimerkiksi lajittelun käynnistäminen ja lajittelun sujuminen ovat toteutuneet, voidaan ydinryhmä ja kaikki toimintaan osallistuneet (kaikkihan lajittelevat) palkita teeman mukaisesti. Kauden päätteeksi ekokartoitus uusita ja tarkastellaan, onko tavoitteet saavutettu ja mikä toimintavoissa on muuttunut. Ekokartoitukseen kannattaa lisätä määriä ja tarkkoja lukuja esimerkiksi jätekiloista ja veden kulutuksesta. Näin saadaan konkreettisia lukuja, kuinka paljon luonnonvaroja nuorisotilassa on säästynyt. Lukuja tärkeämpää on kuitenkin ympäristömyönteisten asenteiden vahvistuminen. Valmis ekokartoitusmalli (WWF: koulun ympäristötoimet -kansio) ja Karakallion jätekartoitus ovat liitteenä. ESIMERKKEJÄ EKOARJEN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Energian ja veden säästö sammutetaan laitteet, kun niitä ei käytetä laitetaan tila yöpuulle illan päätettyä: laitetaan verhot ikkunoiden eteen, sammutetaan laitteiden näytöt ja valmiustilat sekä valaistus ei pidetä talviaikaan ovia ja ikkunoita turhaan auki sulatetaan jääkaapit ja pakastimet säännöllisesti ja seurataan lämpötilaa (jääkaappi +5 ja pakastin -18) sammutetaan kylmälaitteet kesätauon ajaksi pestään täysiä koneellisia pyykkiä ja tiskiä ei valuteta vettä turhaan esim. vihannesten, pensseleiden ja käsien pesussa siirrytään energiansäästölamppuihin hankitaan lämpömittarit ja seurataan sisälämpötilaa, onko liian kuuma vai liian kylmä, entä käytännössä käytetään termospulloja myös päiväsaikaan pidetään vesikannua jääkaapissa tarkistetaan nuorten kanssa vessan vesivuodot ja korjautetaan mahdolliset viat kiinteistöhuollolla uusien laitteiden hankinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita käytetään laitteiden energiansäästöohjelmia esim. tietokoneissa ja pesukoneissa ei pidetä latureita seinässä, kun niitä ei käytetä hyödynnetään luonnonvalo ei pestä astioita juoksevalla vedellä merkityt tai omat nimikkomukit Liikenne ja liikkuminen suunnitellaan retket ja tapahtumat siten, että niihin päästään julkisilla kulkuneuvoilla suositaan kimppakyytejä suositaan lähikauppaa päivittäisostoksissa tai keskitetään ostoksia samalle suunnalle hankitaan nuorisotilalle pyöräteline ja lainapyörä hankitaan polkupyörä ja/tai linja-autokortti työpäivän sisäisiä matkoja varten suunnitellaan työpäivät siten, että vältetään edestakaista liikkumista

7 6 Jätteet ja lajittelu lajitellaan erikseen paperi, pahvi/kartonki, lasi, metalli, pullot, ongelmajäte ja mahdollisuuksien mukaan myös energiajäte. hankitaan riittävä määrä roska-astioita käytetään paperia kaksipuolisesti ja pienennetään tulosteet Kestävät hankinnat mietitään hankintoja tehdessä niiden tarpeellisuus käytetään uusio- tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä tarvikkeita esim. uusiopaperit, joutsenmerkityt tuotteet, uusiomuovit suositaan vesiliukoisia tuotteita esim. tussit luovutaan kertakäyttötuotteista esim. kamerat, astiat, käsipyyhkeet hankitaan kangaspyyhkeet tai vuokrattavat käsipyyherullat pyritään yhteiskäyttöön ja lainaukseen laitteiden ja tavaroiden osalta, joita ei tarvita jatkuvasti esim. dataprojektori, elokuvat, pelit käytetään kangaskasseja suositaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja tavaroita 4. YMPÄRISTÖTOIMINNAN OHJAUS Ympäristötoiminta on ohjattua toimintaa osana nuorten iltoja, kerhoja ja tapahtumia. Ne sisältävät aina ympäristökasvatuksellisen tavoitteen ja näkemyksen, esimerkiksi ekokartoituksen tekemisen tai oman ympäristösuhteen pohtimisen kirjoittamisen avulla. Aktiviteetteja ja niiden muodostamia kokonaisuuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Lähtökohtana käytetään nuorilta nuorille -ajatusta. Nuorisotilojen ympäristötoiminta on yhtä monimuotoista kuin nuorisotilatkin. Jokainen tila valitsee itselleen sopivimmat toimintatavat ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen ja osaamisalueiden mukaan. Tähän vaikuttavat myös toimintaympäristön muutokset ja ajankohtaiset ympäristökysymykset. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla ympäristöaiheisia muun muassa tapahtumia, teemapäiviä, kerhoja ja työpajoja. Siihen kuuluu myös ympäristökasvatuksellisen näkökulman tuominen muuhun toimintaan, varsinainen ympäristötoiminta ei ole itseisarvo. Tärkeämpää kuin ekotempaukset on pitkäjänteinen, ympäristömyönteisiä arvoja ja kestäviä toimintatapoja välittävä toiminta. Ympäristötoiminnan ohjauksessa nämä näkemykset tuodaan yleiseen tietoisuuteen ja toimintaan. Ympäristötoiminnalle on myös määritelty omat tavoitteet. Disconkin järjestäminen voi olla ympäristötoiminnan ohjausta, jos sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan ympäristöasiat tietoisesti huomioon. Tärkeää on suunnitella toimintaa siten, että kaikki nuoret pääsevät osalliseksi ympäristötoiminnasta. On mietittävä, mitkä ovat niitä asioita, joihin kaikki tilalla kävijät pääsevät osalliseksi ja mitkä ovat niitä toimintamuotoja, joihin vain osa nuorista osallistuu. Tärkeitä näkökulmia ovat osallistuva toimintakulttuuri, ympäristöasioiden ja -ongelmien konkretisointi ja niiden linkittäminen nuorten omaa elämään ja lähiympäristöön. Ympäristötoiminnan ohjaus on nuorisotyön menetelmien, kuten valokuvauksen ja kädentöiden soveltamista ympäristökasvatukseen. Se voi olla erityisesti ympäristökasvatukseen kehitettyjen materiaalien ja menetelmien tuntemista, kuten ympäristöetsivät. Oleellista on nuorten motivointi ja kannustaminen ympäristötoimintaan. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla myös nuorten kanssa lähiympäristöön vaikuttamista ja nuorten elinolojen parantamista. Nuorisonohjaajat toimivat tilalla keskustelun herättäjinä, ympäristömyönteisten arvojen välittäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Myös ympäristökasvatustyö on läsnäoloa, kysymysten pohdintaa ja tulevaisuuden uskon luomista ja elämänhallintataitojen kehittämistä.

8 7 ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Mitä ympäristötoiminnan ohjaus voi olla? Nuoret ottavat tapahtumien suunnittelussa huomioon mm. lajittelun mahdollistavat jäteasiat Kokki- ja kädentaitopajat suunnitellaan ekologisesti kestäväksi (materiaalit ja raaka-aineet) Panostetaan lähiympäristön käyttöön muun muassa retkillä, valokuvanäyttelyillä yms. Leirien ja kurssien ohjelmassa otetaan teema mukaan Lisätään osallistuvaa toimintakulttuuria, nuoret tekevät itse asioita ja vaikuttavat valinnoillaan ja päätöksillään Nuorten illat korjaus ja huoltotaitojen opettelu esim. keväinen pyöränhuoltopiste valokuvanäyttely pelit ja leikit teemaviikot ja ympäristöaiheiset materiaalit luontoretkeily ja kaatopaikkavierailut ekomuotinäytös tietoiskut yhteiset keskustelut ja pohdinnat (valmius keskusteluun) elokuvailta (luontofilmit, populaarikulttuurin teemaa käsittelevät elokuvat, dokumentit) luontolehtien tilaus ympäristölinkkivinkit kilpailut ja visailut lähiympäristöstä huolehtiminen mm. pihatalkoot ympäristöystävällisten toimintatapojen opettelu esim. laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ekokartoituksen tekeminen ja nuorisotilan toimiminen ekotaitojen harjoituskenttänä haasteet toisille tiloille eko-ohjelmien hyödyntäminen esim. vihreä lippu, maapalloretki, maakasvatus Tilakokoukset ympäristöasioiden käsittely ja seuranta kanava asiaan liittyville ehdotuksille ympäristöaiheisten/ympäristökasvatuksellisten toimintojen esittely tilan ekosääntöjen tekeminen tietoiskujen tekeminen ja muille esittäminen Kädentaidot kierrätysmateriaalien ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen ja yhdessä hankkiminen tuunaus ja korjauspajat uusi elämä tuotteelle -pajat käyttötavaroiden tekeminen (ei krääsää) aineettomat lahjat taitojen opettelu, itse tekeminen ja sitä kautta tavaran arvostaminen uusiopaperin valmistaminen Kokkaus ja tarjoilut hankintojen tekeminen yhdessä nuorten kanssa ja valintojen pohtiminen teemakokkaukset kauden mukaan ympäristöystävälliset tavat -kokkauskortti sadonkorjuujuhlat ja kasviskarkelot

9 8 matokompostori ympäristömerkkikisa Teatteri ja ilmaisu vihreä draama -ohjelmat lainattava ja vuokrattava rekvisiitta rekvisiitan tekeminen kierrätysmateriaalista ympäristöaiheinen teema Musiikki ja bänditoiminta ympäristöaiheiset Bumtsibum ja Tartu mikkiin -karkelot toivebiisit ja levyraadit (lainataan kirjastosta) ympäristöteemaisen musiikin ja sanoituksien tekeminen esim. tietoiskuihin yhteiset päätökset hankittavista levyistä Pienryhmät ja kerhot ympäristöteema asenne- ja draamaharjoitukset pelien itse tekeminen valitusta ympäristöteemasta retkeily lähikohteille ympäristöherkkyys- ja aistiharjoitukset ympäristötaide Leirit ja kurssit Espoon lähikohteisiin tutustuminen luonnossa oleminen, herkkyys- ja aistiharjoitukset taidepajat ympäristöteemalla esim. valokuvaus ja kirjoittaminen leirit yleensä ja erilaiset teemaleirit pyöräretket Sisustus nuorten suunnittelemat sisustushankkeet kierrätys- ja ympäristöystävälliset materiaalit tuunaus ympäristöystävällisten käytännön ratkaisujen pohtiminen esim. tuuletus ja huonekalujen sijoittelu Tapahtumat tavaranvaihtopäivät teemadiscot teemanäyttelyt kirpputori joululahjapaja ympäristöteemalla uuden vuoden ekokarkelot autoton päivä älä osta mitään -päivä eläintenpäivä sähkötön päivä ja energiansäästöviikko luonnonkosmetiikkailta asiantuntijaillat nuorilta nuorille luontohahmojuhlat esim. metsä tai vesibileet ja suomen kansan tarinat ja uskomukset, teemapukeutuminen

10 9 5. TOIMIJOITA, YHTEISTYÖTAHOJA JA MATERIAALIEN TUOTTAJIA Toimintaa & tapahtumia Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla: 4V- hanke (Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä): Autoton päivä (syyskuu): Energiansäästöviikko (lokakuu): Espoon ympäristökeskukset luontoretket ja kauneimmat retkikohteet: Espoon kaupungin ympäristösivut: Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ENY: Espoon partiotuki: Espoon ulkoilusaaret ja saaristoliikenne: Fiksu tuottaa jätettä vähemmän -sivut: Laajalahden luonnonsuojelualue: Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki: Luonnontieteellinen museo: Nuoren ekoeläjän opas: ekologisuus Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox: Nuuksio: ja Pulmakulma: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus: Tiedekeskus Heureka: Vihreä lippu -koulujen ja päiväkotien ympäristöohjelma: Villa Elfvikin luontotalo ja luontokoulu: Jätehuolto ja -neuvonta, Ämmässuon kaatopaikka: Viranomaiset tai julkishallintoa lähellä olevat tahoa: Espoon kaupungin ympäristökeskus: Euroopan komission ympäristösivut: europa.eu/pol/env/index_fi.htm Helsingin yliopiston ympäristökasvatuksen projektisivusto: Ilmatieteenlaitos: Itämeriportaali: Jätehuoltoyhdistys: Kuluttajatutkimuskeskus: Kuluttajavirasto: Kuntaliitto: Liikenne- ja viestintäministeriö: Lumonet-suomen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmä: Metsähallituksen retkeilysivut: Metsän tutkimuslaitos: Motiva (energiansäästö, materiaalitehokkuus): Opetushallitus, kestävän kehityksen sivut: Pohjoismaiden ympäristömerkki: Tilastokeskus: YLE: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus: YTV: Yhdistykset: 4H-liitto: Allianssi: BirdLife Suomi:

11 10 Dodo-Tulevaisuuden elävä luonto ry: Greenpeace: Ilmansuojeluyhdistys ry: Luonnonperintösäätiö: Luonto-Liitto: Maan ystävät: Mannerheimin lastensuojeluliitto: Martat: Natur och miljö: Pidä saaristo siistinä ry: Suomen latu: Suomen liikunta ja urheilu SLU, liikunnan ympäristövinkit: Suomen luonnonsuojeluliitto: Suomen partiolaiset: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen ympäristökasvatuksen seura ry: WWF: Muuta: Perustietopaketti ilmastonmuutoksesta: Palpa-suomen palautuspakkaus:www.palpa.fi Paperinkeräys oy: Kestävän kehityksen peli: Roska päivässä liike:www.roskapaivassa.net LUMA (Helsinginyliopiston matemaatis-luonnontieteellisen tiedekunnan hanke):www.helsinki.fi/luma Taloudellinen tiedotustoimisto:www.tat.fi Muita yhteistyötahoja: Villa Elfvik ja muut luonto-ja ympäristökoulut Luonto- ja ympäristöyhdistykset Asukas/kaupunginosayhdistykset Yritykset Energia- ja vesiyhtiöt Koulut ja oppilaitokset Nuorisoyhdistykset: Esbobygdens Ungdomsförbund, Espoon minijellonat, Espoon nuoret kotkat aluenuorisojärjestö, Kokoomuksen nuorten Espoon aluejärjestö, Suomen demokratian pioneeriliiton Espoon aluejärjestö Urheiluseurat Eläinsuojelu- ja oikeusjärjestöt: Suomen eläinsuojeluyhdistys, Eläinsuojeluliitto Animalia, Fauna, Oikeutta eläimille Espoon luonto: Espoon saaret: Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja 165 saarta. Monilta saarilta löytyvät laiturit, keittokatokset, kaivot ja jätehuolto. Kaupunki kuljettaa näille saarille polttopuut sekä hoitaa jätteiden poiskuljetuksen. Osa saarista on valvottuja. Julkinen veneyhteys seuraaville saarille: Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Stora Herrö ja Rövaren. Muita ulkoilusaaria ovat Korkeasaari, Tvihjälp, Knapperskär, Rövargrundet, Kaparen ja Bylandet. Lisätietoja: Luonnonsuojelualueet ja luontopolut: Espoossa on monta kaunista luonnonsuojelualuetta, joihin voi tutustua niitä kiertäviltä luontopoluilta.

12 11 Nuuksion kansallispuisto muodostaa läntisimmän osan ns. Nuuksion järviylängöstä, joka on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Nuuksion luonto on vaihtelevaa karuista männikkökankaista reheviin purolaaksoihin ja tuoksuviin soihin. Alueella on lähes 150 järveä ja lampea. Nuuksion alueella on myös vanhoja kulttuurimaisemia peltoineen, ahoineen ja vanhoine hakamaineen. Vuonna 1994 perustetun kansallispuiston maisemaa hallitsevat laaksot, rotkot ja avokalliot, joiden päältä avautuvat upeat näköalat. Puiston alueella on yli 40 lampea, joista useimmat ovat kirkasvetisiä ja veden laadultaan erinomaisia. Nuuksion kansallispuisto on mainio ympärivuotinen luontomatkailukohde. Kesällä alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet mm. retkeilyyn, melontaan, pyöräilyyn ja eläimistön tutkimiseen. Lisäksi hyödyllinen opas on kaupungin julkaisema Kotinurkilta kallioille Espoon luontokohteet -kirja: Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jonka toiminta on suunnattu kaikille espoolaisille. Luontotalo tarjoaa luonto- ja ympäristötietoutta eri muodoissaan niin, että kävijöillä on mahdollisuus oivaltaa oma vastuunsa ympäristömme tulevaisuudesta. Talossa järjestetään mm. näyttelyitä, retkiä, tapahtumia ja koulutuksia. Lisäksi siellä toimii luontokoulu. 6. LÄHTEET Helsingin nuorisoasiainkeskus 2004: Kestävän kehityksen ohjelma Hiltunen Jaana ja Konivuori Heli 2005: Vihreä draama draaman keinoin kestäviin elämäntapoihin Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto 2006: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Painamattomat lähteet: Espoon kaupungin internetsivut Pääkaupunkiseudun auditointi- ja itsearviointimalli Suomen ympäristökasvatuksen seura ja Kanneljärven opisto 2006: Ympäristökasvatuskurssin luentomateriaali nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoille Suomen ympäristökasvatuksen seuran internetsivut: tai mainittujen tahojen omat internetsivut

13 12 LIITE 1 Esimerkki Ekokartoituksesta (muokattu WWF:n Koulun ympäristötoimet 2, vihreän koulun tarkistuslistan pohjalta) Ohje Täyttäkää lomake huolella. Aina silloin kun saatte listaan Kyllä-merkinnän, voitte onnitella itseänne. Ei-merkinnän saatuanne voitte miettiä yhdessä, mitä asialle voisi tehdä. Tavoitteena on muutos ja tärkeää on löytää ensisijaiset kohteet, joiden kanssa aletaan työskennellä. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla: parempi maailma syntyy pala palalta. 1. Ruoka ja keittiö kyllä ei 1. Käytetään suuria pakkauskokoja 2. Käytetään vain ei-kertakäyttöisiä ruokailuvälineitä 3. Käytetään säännöllisesti luomutuotteita 4. Tarjotaan säännöllisesti kasvisruokaa 5. Ruuantähteet kompostoidaan tai viedään biojätekeräykseen 6. Käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita 7. Käytetään yhdessä kerättyjä marjoja ja sieniä 2. Sähkön kulutus kyllä ei 1. Huonelämpötila on korkeintaan 20 astetta 2. Valot sammutetaan aina huoneista poistuttaessa 3. Hankittaessa uusia laitteita valitaan energiaa säästäviä malleja 4. Tietokoneet ja muut laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä 5. Tuuletetaan järkevästi 3. Liikkuminen kyllä ei 1. Vähintään 90% nuorista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 2. Vähintään 90% ohjaajista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 3. Tilalle pääsee pääasiassa pyöräteitä pitkin 4. Hissiä käytetään vain erikoistapauksissa 4. Tavaroiden ja laitteiden kunto ja hankinnat kyllä ei 1. Kalusteet pysyvät ehjinä ja puhtaina 2. Korjataan rikki menneet kalusteet 3. Vesikalusteet pysyvät ehjinä 4. Kalusteiden hankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset 5. Käyttötavarat pysyvät siisteinä ja ehjinä 6. Tiloilla kierrätetään tavaroita 5. Jätehuolto ja kierrätys kyllä ei 1. Tilalla on toimiva jätteiden lajittelu a) paperille b) keräyskartongille (paperipakkaukset ja maitotölkit yms.) c) pahville d) biojätteelle e) lasille f) metallille g) energiajätteelle

14 13 h) tekstiileille i) puujätteelle j) ongelmajätteelle 2. Kaikki käytetty paperi kerätään ja kierrätetään 3. Kopioidaan paperin molemmin puolin 4. Käytetään ensisijaisesti käsipyyheautomaatteja tai kangas-pyyhkeitä 6. Siivous kyllä ei 1. Kaikki puhdistus- ja astianpesuaineet ovat ympäristömerkin saaneita 2. Kaikki käytettävät pyyhkeet ovat pestäviä 3. Siivousvälineet ovat pestäviä 7. Tiedotus ja koulutus kyllä ei 1. Tilalla on ympäristövastaava, jota koulutetaan vuosittain ympäristökysymyksissä 2. Koko henkilökunta on saanut koulutusta ympäristöasioissa 3. Tilalla on ympäristöohjelma 4. Tilalla on aktiivinen ympäristöryhmä 5. Ympäristökysymyksiä käsitellään yhdessä nuorten kanssa 5. Pidetään ainakin yksi ympäristöpäivä tai siihen liittyvä projekti kerran vuodessa 6. Toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä 8. Yhteistyö kyllä ei 1. Tilalla on yhteistyötä ympäristöasioissa a) ympäristöjärjestön b) kunnan jätehuollosta vastaavien c) pihan kunnosta vastaavien d) ympäristöviranomaisten, lautakuntien tai kunnanvaltuuston kanssa e) muu taho 2. Ympäristöasioissa ollaan tekemisissä muiden maiden nuorten kanssa 3. Osallistutaan yhteiskunnallisiin keräyksiin a) taksvärkkeihin b) nälkäpäiväkeräyksiin c) muu keräys

15 14 LIITE 2 Esimerkki Karakallion jätekartoituksesta 1. Toimistotyö ja henkilökunnan tilat 1. Kuinka monta roskista tilasta löytyy? 2. Mitä jätteitä varten roskikset ovat? 3. Tiedetäänkö kuinka paljon kopioidaan / tulostetaan? 4. Kopioidaanko kaksipuoleisesti? 5. Pienennetäänkö tulosteita? 6. Tulostetaanko turhaan? 7. Käytetäänkö paperit uudelleen esim. suttu, piirustus tai tulostuspaperina? 2. Lajittelu 1. Lajitellaanko nuokkarilla? 2. Onko lajitteluastiat merkitty hyvin ja löytyvätkö ne helposti? 3. Mitä eri roskiksia ja jätelajeja löytyy? 4. Kuinka monta roskista tilassa on? Halli? WC:t? Telkkahuone? KH 1? Eteistila? Keittiö? 5. Onko roskiksia riittävästi? 6. Syntyykö tilalla ongelmajätteitä? 7. Jos syntyy, niin mitä? 3. Pakkaukset, kertakäyttötuotteet ja kierrätys 1. Käytetäänkö nuokkarilla kertakäyttötuotteita? 2. Jos käytetään, niin mitä? 3. Käytetäänkö nuokkarilla kierrätysmateriaaleja? 4. Korjataanko nuokkarilla tavaroita ja laitteita? 5. Jos korjataan, niin mitä? 6. Ostetaanko nuokkarilla suuria pakkauksia? 7. Käytetäänkö ylipakattuja tai yksittäispakattuja tuotteita? 8. Käytetäänkö kangas/kestokasseja?

16 15 LIITE 3 Marraskuu 2008 KARAKALLION NUORISOTILA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY 1. Keittiö ja tarjoilut 2. Toimistotyö 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto 4. Avoimet nuorten illat 5. Kerhotoiminta 6. Leirit ja kurssit 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOI- MINTA 1. Veden ja energian kulutus 2 Kemikaalit 3. Liikkuminen 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto 5. Siivous 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS

17 16 1. JOHDANTO Karakallion ympäristökasvatuksen toimintaohjelma on syntynyt osana Espoon nuorisotilojen ympäristösuunnitelmatyötä. Toimintaohjelman tarkoituksena on tarkastella toimintaa ympäristökasvatuksen ja ympäristökuormituksen vähentämisen näkökulmasta. Toimintaohjelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet sekä toteutetun toiminnan ja tulevaisuuden haasteet. Täten sitä voidaan hyödyntää seuraavan kauden toiminnan suunnittelussa osana muuta vuosikiertoa. Toimintaohjelman taustalla on nuorisotilojen ympäristökasvatusmalli. Tilakohtaiset suunnitelmat siirtävät ympäristökasvatusmallin ajatukset käytännön tekoihin ja toimintaan tiloilla. Sen lisäksi siinä näkyvät jokaisen tilan omat tarpeet sekä ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet. 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET Karakallion nuorisotilalla on otettu kuluvan kauden teemaksi jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu sekä ympäristötoiminnan luonteva sisään ajaminen nuorten iltoihin muun muassa nuorten ympäristötoimintakerhon kautta. Karakallion nuorisotilan toimintasuunnitelmassa on huomioitu ympäristökasvatus seuraavasti: Alueen/työpisteen toimintaympäristön muutokset (profiloituminen) auditoinnissa tuli ilmi ympäristökasvatuksen puute. Tulostavoitteet tavoitteena on kiinnittää huomiota jätteiden vähentämiseen ja saada biojätekeräys Karakallion monitoimitalolle Lisäksi se näkyy kontaktipintatoiminnan osiossa erilaisina käytännön toimintoina Karakallion nuorisotila sijaitsee Karakallion monitoimitilan yhteydessä. Nuorten illat on suunnattu vuotiaille, jotka käyttävät tilaa yhtäaikaisesti. 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Karakallion nuorisotilan toimintakautta ohjaavat viisi pääperiaatetta. Ne ovat ympäristömyönteisen ilmapiirin luominen jätekartoituksen tulokset ja haasteet sekä toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä nuorten ja koko talon käyttäjien kanssa lajittelu, siihen motivointi ja selkeä ohjeistus panostetaan käyttötarvikkeiden huoltoon ja korjaukseen ei hankita kertakäyttötavaroita tai tavaraa kertaluonteiseen käyttöön, muistetaan lainaus ja yhteiskäyttö 1. Keittiö ja tarjoilut Nuokkarin keittiön käyttö ja tarjoilut koostuvat pääosin henkilökunnan omasta ruokailusta, nuorten iltojen kokkityöpajasta, nuorten omatoimisesta kokkailusta ja viikonlopun kahvi- ja teetarjoilusta sekä tilapäisistä käyttäjäryhmien varauksista. TAVOITE: LAJITTELUN ALOITTAMINEN JA SELKIYTTÄMINEN, BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYS, MUOVIKASSIEN VÄHENTÄMINEN

18 17 lajitteluastioiden hankkiminen ja tyhjennyksistä sopiminen talon muiden käyttäjien ja siivouspuolen kanssa lajittelumerkinnät ja ohjeistukset (kts nuorten illat) lajittelun onnistumisen seuranta (kts nuorten illat) muiden käyttäjien ohjeistus mm. lajittelu ja kestoastiasuositus otetaan kangaskassit jokapäiväiseen käyttöön Toteutettu aiemmin: illan päätteeksi pullot kerätty talteen ja myöhemmin toimitettu kauppaan maitotölkit lajiteltu ja iltapäiväkerhon ohjaaja vienyt jätepisteeseen kartonkia ja pahvia kerätty kokeiluluonteisesti, tyhjennys takunnut vähennetty kertakäyttöastioiden käyttöä (normaalitoiminnassa käytetään tavallisia astioita) iltapäiväkerhon ohjaajalla kangaspyyhe keittiökäytössä Haasteet: 2. Toimistotyö Toimistossa paperinkulutuksen vähentäminen on keskeisellä sijalla jätteen synnyn ehkäisyssä. Tähän saakka yhteisten käytänteiden puuttuminen ja ahtaat tilat ovat rajoittaneet asiaan paneutumista. TAVOITE: PAPERINKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA TURHIEN TULOSTEIDEN VÄHENTÄMINEN, KÄSIPYYHEPAPEREISTA LUOPUMINEN HENKILÖKUNNAN TILOISSA ns. suttupaperin uudelleen käyttäminen tulosteissa, piirustuspaperina tai muistilappuina toimiston uudelleen järjestelyjen yhteydessä tsekataan mm. suttupapereille paikat, jokainen opettelee tulosteiden pienentämisen ja kaksipuolisen tulostuksen hankitaan käsipyyhekoukku henkilökunnan tiloihin Toteutettu aiemmin: paperinkeräyksen käyttöönotto ja sen sujuvuuden parantaminen Haasteet:

19 18 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto Kalusteiden ja muiden tavaroiden hankinnoissa noudatetaan kaupungin yleisiä ohjeita, ohjaajat voivat kuitenkin toimittajien valikoiman mukaan tehdä valintoja, joilla merkitystä myös ympäristön kannalta. Esimerkiksi huomioidaan kalusteiden hankinnassa niiden muuntuvuus, kestävyys sekä helppohoitoisuus. TAVOITTEET: LISÄTÄÄN KALUSTEIDEN JA LAITTEIDEN KÄYTTÖIKÄÄ OIKE- ALLA KÄYTÖLLÄ JA HUOLLOLLA kaikki työntekijät osaavat käyttää laitteita ja nuoret opastetaan siihen myös vastuutetaan nuoria tavaroiden kunnosta; playstation vastuuhenkilö iltoihin puhdistetaan mm. playstation levyt ja laite säännöllisesti ei hankita automaattisesti uutta hajonneiden tilalle vaan selvitetään käyttötarve ja huollon mahdollisuus informoidaan vioista huoltomiestä ei heitetä korjauskelpoista tavaraa kaatopaikalle, vaan selvitetään tavaroiden huolto ja kierrätysmahdollisuudet Toteutettu aiemmin: hankittu helposti puhdistettavia huonekaluja jätetty hankkimatta tavaroita hajonneiden tilalle Haasteet: 4. Avoimet nuorten illat Nuorten iltojen vuoden pääpaino on lajittelun opettelemisessa ja omista jäljistä huolehtimisesta niin sisällä kuin nuokkarin edustallakin. TAVOITE: LAJITTELUN SUJUMINEN, NUORISOTILAN JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN JA OMAKSI KOKEMINEN SEKÄ OMAN KULUTUSKÄYTTÄY- MISEN POHDINTA pihatalkoot, istutukset ja pihankäyttö avoimissa illoissa pyydetty kunnon roskis pihalle huoltomieheltä nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuokkarin toimintoihin vaikuttaminen tehdään jätekartoitus ja suunnitellaan nuorten kanssa toimenpiteet jätekartoituksen jälkeen tehdään nuorten kanssa lajitteluohjeet ja merkinnät ja sekä mahdolliset tietoiskut muille nuokkarilaisille tilakokoukseen nuoret seuraavat iltojen päätteeksi lajittelun onnistumista (hymynaamat) onnistuneesta lajittelusta juhlat asian seuranta tilakokokouksissa

20 19 valokuvanäyttely onnea tavaratta monitoimitalolle eläintenpäivä tapahtuman suunnittelu, jossa huomioidaan jätteen välttäminen joulukrääsän vähentäminen, kannustaminen itse lahjojen ja koristeiden tekemiseen (jolloin tavaraa tärkeämmäksi tulee antaminen) ja aineettomat joululahjakortit kokkityöpaja, kättentyöt? Toteutettu aiemmin: nuorten kirppis tyttöjen luonnonkosmetiikkailta tavaroiden kunnioittaminen/itsehuolto (mm. ei heti osteta uutta jos rikkoontuminen johtuu välinpitämättömyydestä, playkan ja levyjen puhdistaminen) Haasteet: 5. Kerhotoiminta Karakallion nuorisotilalla toimii kädentaito-, sähly-, ja ilmaisukerhot. Suunniteltu ympäristötoimintakerho on vasta lähtemässä käyntiin. Ilmaisutaitokerho: TAVOITE: LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN JA KIERRÄTYKSEEN TUTUS- TUMINEN hankitaan lavasteet ja asut (joita ei tilalta löydy) lainaamalla kierrätyskeskuksesta Haasteet: Sählykerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet:

21 20 Kädentaitokerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet: 6. Leirit ja kurssit TAVOITE: JÄRJESTETÄÄN YKSI YMPÄRISTÖ-/LUONTOAIHEINEN KESÄ- KURSSI/PÄIVÄLEIRI, JOSSA PÄÄPAINO YMPÄRISTÖHERKKYYDEN KOKEMI- SELLA JA ESPOON LUONTOON TUTUSTUMINEN huomioidaan leirien ja kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa samat asiat kuin nuorten illoissa, painopisteenä jätelajittelu ja jätteen välttäminen Toteutettu aiemmin: Saaresta saareen -päiväleiri, ympäristötaidekurssi (ei toteutunut) Haasteet: 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOIMINTA 1. Veden ja energian kulutus TAVOITE: ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JA ERITYISESTI LÄMPIMÄN VEDEN SÄÄSTÄMINEN luonnonvalon hyödyntäminen laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ja valmiusvalot pois päältä käytetään termospulloja eikä pidetä kahvinkeitintä päällä pestään täydet koneelliset tiskiä ja pyykkiä vähennetään veden kulutusta muun muassa pitämällä jääkaapissa vettä / mehua käytetään samaa mukia koko ilta, kaikki vakikävijät merkitsevät mukin omalla pyykkipojalla, työntekijöille omat mukit

22 21 2. Kemikaalit ja vaaralliset aineet Turvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä selvisi, että emme tiedä tiloissamme käytettävistä kemikaaleista ja niiden säilytyksestä tarpeeksi. Lähinnä tämä koskee pimiötä sekä keramiikkaluokkaa. Tällä hetkellä niiden toiminnasta vastaavat ulkopuoliset käyttäjät. Toiminnan luonteesta johtuen vältämme kemikaalien käyttöä. Käytämme kuitenkin säännöllisesti mm konetiskiainetta, kynsilakkoja, sytytysnesteitä, tinneritusseja ja erilaisia puhdistusaineita. TAVOITE: VALITA MYRKYTTÖMÄMPIÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ TUOTTEITA, TURVALLINEN HUOLEHTIMINEN KEMIKAALEISTA tilaamme myrkyttömiä ja hajuttomia tusseja ostamme ympäristömerkittyjä pesuaineita selvitetään tilalta löytyvät kemikaalit ja syntyvät ongelmajätteet 3. Liikkuminen TAVOITE: MYÖNTEISEN ASENTEEN VÄLITTÄMINEN JULKISIA KULKUNEUVOJA KOHTAAN hankimme polkupyörän lyhyille matkoille käytämme julkisia kulkuneuvoja nuorten kanssa käytämme kimppakyytejä työpäivän sisäisillä matkoilla 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto TAVOITE: SUOSITAAN LÄHELLÄ OLEVIA KOHTEITA MM. ESPOON LUONTOKOHTEITA 5. SIISTEYS Nuoret ja nuorisonohjaajat vastaavat tilojen yleisestä siisteydestä. Syksyn aikana hermostusta on herättänyt nuorten tapa jättää tavarat ja roskat siihen, missä he ovat olleet. Tähän on puututtu nuorten iltojen aikana mm. telkka-huoneessa syömisestä ja juomisesta lähtevät kaikki siellä olijat saman tien pihalle. Nyt ongelma on siirtynyt varsinaiseen ns. hallitilaan. Karakallion nuokkarin siivouksesta vastaavat Espoon kaupungin siivoojat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilassamme toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan mm. pesuaineiden valinnoissa. Siivoustoimi vastaa myös koko talon jätehuollosta, vaikka siistijöiden vastuulla ei jätteiden lajittelu ja astioiden tyhjennys olekaan. Tämän osalta yhteistyö siivoustyönjohtoon on alkanut. Yhteyshenkilö on Anitta Mykkänen. TAVOITE: VASTUUNTUNNON LISÄÄMINEN TILAN SIISTEYDESTÄ

23 22 lisäroskikset selkeät pelisäännöt nuorille kengät pois sisätiloissa herkkukielto (ei enää voimassa) 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS Karakallion nuorisonohjaajien osaaminen on laaja-alaista ja tällä hetkellä koulutusta oleellisempaa olisikin oleellista hyödyntää ohjaajien erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä yhteisen ajan varaaminen, jolloin ympäristökasvatusasioista voitaisiin keskustella yhteisesti. Karakallion nuorisonohjaajien erityisosaaminen ympäristökasvatuksen osalta on seuraava: Johanna partiotausta ja retkeily Heli kestävä kulutus ja vihreä draama, ympäristötaide Marika itse tekeminen ja käden taidot Emmi aineettomat lahjat, taide ja kulttuuri Karakallion nuorisonohjaajien koulutustarpeet kaudelle 2009/2010 tieto ajankohtaisista ympäristöongelmista yleinen ympäristökasvatustietämys

24 Espoon kaupungin nuorisotoimi 2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Jätteiden lajittelu Kierrättäminen Ympäristöopas Ympäristökilpailu

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS Hyvä ekotukihenkilö, Käsissäsi on ekotukitoiminnan alkukartoituslomake. Sen avulla saatte helposti kuvan oman työyhteisönne energian- ja vedenkulutuksesta, lajittelusta ja

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN NUORISOKESKUS ANJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 1. Ympäristötavoite: Ympäristöasioita hoitoa ja ylläpitoa seurataan ja arvioidaan tietyin väliajoin. Vuosittain tehdyn

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020.

Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. 1 (6) NUORISOPALVELUIDEN YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA Versio 1 1.11.2010 PÄÄMÄÄRÄ: MATERIAALIEN JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄ KULUTUS. Tavoite 1: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015 Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS Hyvä ekotukihenkilö, Käsissäsi on ekotukitoiminnan alkukartoituslomake. Sen avulla saatte helposti kuvan oman työyhteisönne energian- ja vedenkulutuksesta, lajittelusta ja

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri

MUISTILISTA. Oppilaitoksen arvot. Opetus. Toimintakulttuuri MUISTILISTA Oppilaitoksen arvot Miten kestävän kehityksen päämäärät näkyvät koulun arvoissa ja tehtävän määrittelyssä? Onko kestävän kehityksen arvoja kirjattu koulun toimintaajatukseen ja vuosikertomuksiin?

Lisätiedot

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011 Keskuskeittiö Villa Bredan keittiö Kaupungintalon keittiö Puhdistuspalvelut - 24 kiinteistön puhdistuspalvelut, 43298 m 2-87 % tuotetaan ostopalveluna Biojätteen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Vihreä lippu tulee, ota koppi! - Ollaan ekoja tässäkin - Vihreä lippu kurssi Sotungin lukiossa Vantaalla

Vihreä lippu tulee, ota koppi! - Ollaan ekoja tässäkin - Vihreä lippu kurssi Sotungin lukiossa Vantaalla Vihreä lippu tulee, ota koppi! - Ollaan ekoja tässäkin - Vihreä lippu kurssi Sotungin lukiossa Vantaalla Syksyllä 2006 toteutettiin neljän innokkaan oppilaan ja yhden ohjaajan voimin Sotungin lukiossa

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma

Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma Kestävän kehityksen ympäristökasvatussuunnitelma Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto 27.1.2012 Sisältö YMPÄRISTÖTOIMINNAN TEORIATAUSTA... 3 Lasten ja nuorten osallisuus... 3 Yhteistyö ja vastuunjako...

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Ympäristökilpailu Ympäristöasiat ainejärjestön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO Nuorisolain 1 tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA 1 2 Koulutuksen osat Aikataulu Sisältö Toteutus Kierrätys- ja jäteneuvonta sekä alan lait ja määräykset 4 h 18.3.2015, riippuen sijainnista Yleisimmät kierrätys-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Autoala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake

Vihreä Leiri. Itsearviointilomake Vihreä Leiri Itsearviointilomake Sivu 1 / 13 Ohjeet itsearviointilomakkeen käyttöön Itsearviointi koostuu yhdestätoista osa-alueesta, joissa on vaihteleva määrä toimenpiteitä. Yhteenvedosta näet kunkin

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009 A200 10.02.2009 A200 2/7 1. Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A 1. 1 Y m p ä r i s t ö o h j e l m a n t a u s t a j a t a r k o i t u s on konsulttitoimintaa harjoittava yritys, jonka palveluihin kuuluu mm.

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ekohankintaverkoston kokous. 31.3.2014 Entressen kirjasto, Espoo

Ekohankintaverkoston kokous. 31.3.2014 Entressen kirjasto, Espoo Ekohankintaverkoston kokous 31.3.2014 Entressen kirjasto, Espoo Ohjelma aamupäivä Kokouksen avaus 10:15 Espoon puheenvuoro YM:n puheenvuoro ja keskustelua Taina Nikula, ympäristöministeriö KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä.

2. Millä tavoin yritys pyrkii välttämään turhan jätteen syntymistä? Mainitse 2 3 esimerkkiä. Kartoitus työssäoppimisjaksolla Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa sähkö-, elektroniikka- tai tietotekniikka-alan tuotantolaitoksessa,

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAHDEN PERUSOPETUKSEN KEKE-VUOSIKELLO

LAHDEN PERUSOPETUKSEN KEKE-VUOSIKELLO -iden ja muiden LSYP:n yhteistyötahojen jouluglögit JOULU aineettomat joululahjat TAMMI HELMI 2.2. Muistetaan toinen toista; Vihreä lippu-päivä SEURAA TARJOTTAVAA KOULUTUSTA (TSEKKAA EMAIL) JA TUTUSTU

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot