YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

2 1 YMPÄRISTÖKASVATUSMALLI JOHDANTO Tämä on Espoon nuorisotoimen alueellisten palvelujen ympäristökasvatusmallin ensimmäinen versio. Työ on tehty nuorisotilatoiminnan näkökulmasta. Muuttuva maailma, nuorisotyön taustalla olevat säädökset ja yhteiskunnan eri toimijoiden herännyt ympäristövastuullisuus ovat tuoneen haasteen ympäristökasvatuksesta myös nuorisotyölle. Ajankohtaista on niin nuorisotoiminnan ympäristökuormituksen vähentäminen, nuorten ympäristövastuullisuuden vahvistaminen kuin ympäristöongelmien, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, heijastuminen nuorten tulevaisuuskäsityksiin. Ympäristökasvatusmalli on kokonaisuus, joka muodostuu seuraavista osa-alueista: 1) Ympäristökasvatus nuorisotoimessa, ympäristöarvot ja -strategiat 2) Vastuut ja resurssit 3) Ekoarki (ympäristökuormituksen vähentäminen ja kestävät toimintatavat) 4) Ympäristötoiminnan ohjaus (ympäristökasvatus, aktiviteetit ja niiden muodostama kokonaisuus) 1. YMPÄRISTÖKASVATUS NUORISOTOIMESSA, YMPÄRISTÖARVOT JA -STRATEGIAT Nuorisotyön taustalla on nuorisolaki. Nuorisolaki edellyttää kunnan nuorisotyöltä myös ympäristökasvatusta. Nuorisolaki /72 1 luku, 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 3 luku, 7 Kuntien nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

3 2 Espoon arvot - nuorisotoimi Espoon kaupungin nuorisotoimen toimintaa ohjaavat Espoon kaupungin strategiat ja arvot. Ne ovat: asukas- ja asiakaslähtöisyys suvaitsevaisuus ja tasa-arvo... Lisäksi nuorisotoimi edistää toiminnoillaan oikeudenmukaisuutta ja luo espoolaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallisuuteen lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. luovuus ja innovatiivisuus kumppanuus ja yhteisöllisyys tuloksellisuus ja vaikuttavuus kestävä kehitys Nuorisotoimen toiminta on kestävän kehityksen mukaista. Lapsia ja nuoria ohjataan toiminnastaan ja sen vaikutuksista tietoisiksi yksilöiksi. Ympäristökasvatus Tänä päivänä ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan usein päällekkäin. Käytämme nuorisotoimessa ympäristökasvatuskäsitettä nuorisolain ohjaamana. Eri teoriat ja tahot ovat luoneet erilaisia ympäristökasvatuksen määritelmiä ja tavoitteita (mm. Palmerin puumalli, johon Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristökasvatuksen kukka-malli pohjaa sekä Koskisen osallistuvan ympäristökasvatuksen malli). Yhteistä niille on ympäristövastuullisuus, ympäristön henkilökohtainen kokeminen sekä osallistuminen. Kansallisen ympäristökasvatusstrategian (1992) mukaan: Ympäristökasvatuksen tehtävänä on antaa kokonaiskuva ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta, ihmisen riippuvuudesta elinympäristöstään sekä hänen vastuustaan ympäristönsä muuttajana. Ympäristökasvatus on ympäristöasenteiden, -tietojen, -taitojen ja -valmiuksien välittämistä ympäristötietoisuutta vahvistaen. Seuraava lainaus on poimittu uudesta Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelmasta vuosille : Tulevaisuus rakentuu kestävälle pohjalle, jos sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia opitaan ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaroja vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu. Molempien strategioiden pohjalta Unescon 1970-luvulta muotoutuneet ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Tavoitteet: Tietoisuus - selkiyttää ja lisätä käsityksiä ympäristöstä ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön Asenteet - auttaa selkiyttämään ympäristöön liittyviä arvoja ja tunteita Herkkyys - auttaa saavuttamaan henkilökohtaisen suhteen ympäristöön oman kokemuksen kautta Taidot - antaa käytännön valmiuksia ja keinoja ratkaista ympäristöongelmia Osallistuminen - mahdollisuus ja halu osallistua aktiivisesti oman elinpiirin ja ympäristön kehittämiseen

4 3 Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli Pääkaupunkiseudun nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli sisältää kriteerejä liittyen ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen. Avointen nuorten iltojen osalta ne ovat seuraavat: Arviointikriteerit 4. Erinomainen 3. Hyvä 2. Tyydyttävä 1. Puutteellinen / heikko Työyhteisön toiminta 13. Ympäristökasvatus Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen on osa toimipaikan kulttuuria. Ympäristöasioita nostetaan aktiivisesti keskusteluun nuorten kanssa. Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen näkyy toiminnassa monipuolisesti ja lisäksi järjestetään tempausluontoisia tapahtumia. Ympäristövastuullisuus ja -kasvatus ovat osa toimintaa. Ohjaajat toimivat työssään ympäristövastuullisesti. Ympäristökasvatus / kestävän kehityksen kasvatus ei juuri näy ohjaajien toiminnassa. Ympäristökasvatus on satunnaista. Resurssit 36. Kestävä kehitys * lajittelu Lajitteluastioita on monipuolisesti ja lajittelu toimii itsestäänselvyytenä. Lajitteluastioita on monipuolisesti ja valtaosa lajitellaan: ohjaajat joutuvat usein huomauttamaan asiasta. Perus lajitteluastiat ovat olemassa, mutta vain ohjaajat käyttävät niitä. Jätteitä lajitellaan * kalusteet Kalusteet ovat pääasiassa korjattavia ja kierrätettäviä. Niitä on mahdollista muunnella tarpeiden mukaan (ekotehokkuus). Tilassa voi olla myös kierrätettyjä ja kunnostettuja kalusteita ja tavaroita. Suuri osa kalusteita on kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Osa kalusteista on muunneltavissa / säädettävissä tarpeiden mukaan. Tilaan on hankittu jonkun verran kestäviä, korjattavissa olevia ja kierrätettäviä kalusteita. Niitä on kuitenkin hankala säätää tarpeiden muuttuessa. Hankinnat on tehty hinta- ja ulkonäköperustein. Kestävyyttä ja kierrätettävyyttä ei ole huomioitu. * energiankulutus Tilassa on luotu periaatteet ja toimivat käytännöt energian kulutuksen vähentämiseksi. Kaikki sitoutuvat periaatteisiin. Tilassa on luotu puitteet energiankulutuksen vähentämiselle (esim. sisustusratkaisut, tiivisteet, verhot, lämpötilan tarkkailu ym.), mutta käytännön toteutus ontuu jonkin verran. Energiankulutuksen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, esim. vaihdettu energialamput. Tilassa ei ole otettu huomioon energiankulutukseen liittyviä seikkoja.

5 4 2. VASTUU JA RESURSSIT Käynnistysvaiheessa ympäristökasvatuksen vastuu ja resurssikysymykset liittyvät lähinnä ohjaajien kouluttautumismahdollisuuksiin. Keskeistä onkin tehdä ympäristökasvatusosaamisen kartoitus osana nuorisotoimen osaamiskartoitusta. Näin voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja kartoittaa kouluttamistarpeita. Ympäristökasvatusmalliin olennaisena osana kuuluu koulutusmahdollisuuksien järjestäminen henkilöstölle. Kannattaa myös harkita yksiköiden/alueiden omaa ympäristökasvatus-/ekotukihenkilöä. Tämä on käytössä Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa ja levinnyt sieltä koko kaupungin hallintoon. Työyhteisöt valitsisivat itselleen ekotukihenkilön tai oman ympäristöryhmän. Tämä vastuu voi olla kiertävä tai pysyvä. Henkilön toimenkuvaan kuuluisi mm. ympäristönäkökulman tuominen työyhteisöpalavereihin ja ympäristökasvatusnäkökulman esillä pitäminen myös toiminnan suunnittelussa. 3. EKOARKI Ekoarki koostuu tietoisista ympäristöystävällistä valinnoista ja kestävistä arkikäytännöistä. Tavoitteena on nuorisotilan ympäristökuormituksen vähentäminen. Ekoarjen toteuttaminen vaatii panostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä, koska toteutuksessa muutetaan koko työyhteisön käytäntöjä ja toimintatapoja. Nuorisotilat ovat kasvatuksellisia yhteisöjä, joissa askeleet kohti ekoarkea kannattaa toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Esimerkiksi nuoret voivat itse toteuttaa lajitteluohjeistukset ja seurata sen onnistumista. Ekoarjen toteuttaminen ei ole irrallista, nuorisonohjaajille kuulumatonta ylimääräistä työtä, vaan osa ympäristötoiminnan ohjausta; käytännön taitojen opettelemista, ympäristöongelmien konkretisointia ja toimimista ympäristön puolesta. Ympäristökuormitusta voidaan tarkastella eri tavoin: toiminnoittain (esim. nuorten illat, leirit ja retket, kerhot, tapahtumat, toimistotyö) tiloittain (esim. keittiö, vessat, sali, kioski, pienhuoneet, toimisto, piha, bändikämppä) teemoittain (esim. energia, liikenne, vesi, jätteet, hankinnat) tai jakaen ne vielä pienempiin osiin (esim. energia: valaistus, lämmitys, laitteet tai nuorten illat: työpajat, teema-askartelut, tilakokoukset, tarjoilut) Tarkkaa jakoa tärkeämpää on tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys. On myös mahdollista keskittyä yhteen teemaan kuten Karakallion nuorisotilalla 2008/2009 (lajittelu ja jätteen synnyn ehkäisy) ja tarkastella sitä eri toiminnoittain. Näin tehtävä työ pysyy hallinnassa; tavoitteen asettelu ja tarvittavan tiedon hankinta ja toimenpiteiden toteuttaminen ei tunnu ylivoimaiselta. Ympäristökuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa alkutilanteen kartoituksella (eko-/ ympäristökartoitus). Ekokartoitus Ympäristökartoituksen avulla seurataan toimintaympäristön käytäntöjen ympäristökuormitusta. Ekokartoitus voidaan tehdä vain valitusta teemasta tai koko tilan ympäristökuormituksen osalta. Sen avulla selvitetään vastauksia kysymyksiin: kuinka paljon, miten asiat on järjestetty ja miten todellisuudessa toimitaan? Lisäksi kartoitukseen voidaan tehdä kysymyksiä, joilla selvitetään henkilöiden välisiä vastuualueita ja toimintaympäristön käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioissa. Koko tilan ekokartoitus kertoo, kuinka paljon ympäristövastuullisiin toimintatapoihin panostetaan. Kun tiedetään, kuinka paljon tällä hetkellä kulutetaan ja miten asiat on nyt järjestetty, toiminnan suunnittelu ja kohdentaminen ympäristöä säästävämpään suuntaan helpottuu. Ekokartoituksen toteuttaminen Ekokartoituksen voi laatia valmiin mallin pohjalta, tehdä sen ohjaajavoimin tai antaa sen nuorten

6 5 suunniteltavaksi. Valmiita ekokartoitusmalleja voi hyödyntää ja niistä voi muokata erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin sopivia malleja. Kun toiminnassa ei haeta sertifikaatteja, kartoituksen tekemisen ei tarvitse olla kattavaa ja suurieleistä. Tuloksia tärkeämpää voi olla yhteinen pohdinta, vaikuttamisen paikat ja halu toimia ympäristön hyväksi. Ympäristökartoituksen jälkeen päätetään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä millä tavoin niihin päästään. Aikaa toimenpiteiden toteuttamiseksi kannattaa varata tarpeeksi, jotta nuorten omat ideat ja mahdolliset oheistoiminnot voidaan toteuttaa. Kun tavoitteet esimerkiksi lajittelun käynnistäminen ja lajittelun sujuminen ovat toteutuneet, voidaan ydinryhmä ja kaikki toimintaan osallistuneet (kaikkihan lajittelevat) palkita teeman mukaisesti. Kauden päätteeksi ekokartoitus uusita ja tarkastellaan, onko tavoitteet saavutettu ja mikä toimintavoissa on muuttunut. Ekokartoitukseen kannattaa lisätä määriä ja tarkkoja lukuja esimerkiksi jätekiloista ja veden kulutuksesta. Näin saadaan konkreettisia lukuja, kuinka paljon luonnonvaroja nuorisotilassa on säästynyt. Lukuja tärkeämpää on kuitenkin ympäristömyönteisten asenteiden vahvistuminen. Valmis ekokartoitusmalli (WWF: koulun ympäristötoimet -kansio) ja Karakallion jätekartoitus ovat liitteenä. ESIMERKKEJÄ EKOARJEN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Energian ja veden säästö sammutetaan laitteet, kun niitä ei käytetä laitetaan tila yöpuulle illan päätettyä: laitetaan verhot ikkunoiden eteen, sammutetaan laitteiden näytöt ja valmiustilat sekä valaistus ei pidetä talviaikaan ovia ja ikkunoita turhaan auki sulatetaan jääkaapit ja pakastimet säännöllisesti ja seurataan lämpötilaa (jääkaappi +5 ja pakastin -18) sammutetaan kylmälaitteet kesätauon ajaksi pestään täysiä koneellisia pyykkiä ja tiskiä ei valuteta vettä turhaan esim. vihannesten, pensseleiden ja käsien pesussa siirrytään energiansäästölamppuihin hankitaan lämpömittarit ja seurataan sisälämpötilaa, onko liian kuuma vai liian kylmä, entä käytännössä käytetään termospulloja myös päiväsaikaan pidetään vesikannua jääkaapissa tarkistetaan nuorten kanssa vessan vesivuodot ja korjautetaan mahdolliset viat kiinteistöhuollolla uusien laitteiden hankinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita käytetään laitteiden energiansäästöohjelmia esim. tietokoneissa ja pesukoneissa ei pidetä latureita seinässä, kun niitä ei käytetä hyödynnetään luonnonvalo ei pestä astioita juoksevalla vedellä merkityt tai omat nimikkomukit Liikenne ja liikkuminen suunnitellaan retket ja tapahtumat siten, että niihin päästään julkisilla kulkuneuvoilla suositaan kimppakyytejä suositaan lähikauppaa päivittäisostoksissa tai keskitetään ostoksia samalle suunnalle hankitaan nuorisotilalle pyöräteline ja lainapyörä hankitaan polkupyörä ja/tai linja-autokortti työpäivän sisäisiä matkoja varten suunnitellaan työpäivät siten, että vältetään edestakaista liikkumista

7 6 Jätteet ja lajittelu lajitellaan erikseen paperi, pahvi/kartonki, lasi, metalli, pullot, ongelmajäte ja mahdollisuuksien mukaan myös energiajäte. hankitaan riittävä määrä roska-astioita käytetään paperia kaksipuolisesti ja pienennetään tulosteet Kestävät hankinnat mietitään hankintoja tehdessä niiden tarpeellisuus käytetään uusio- tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä tarvikkeita esim. uusiopaperit, joutsenmerkityt tuotteet, uusiomuovit suositaan vesiliukoisia tuotteita esim. tussit luovutaan kertakäyttötuotteista esim. kamerat, astiat, käsipyyhkeet hankitaan kangaspyyhkeet tai vuokrattavat käsipyyherullat pyritään yhteiskäyttöön ja lainaukseen laitteiden ja tavaroiden osalta, joita ei tarvita jatkuvasti esim. dataprojektori, elokuvat, pelit käytetään kangaskasseja suositaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja tavaroita 4. YMPÄRISTÖTOIMINNAN OHJAUS Ympäristötoiminta on ohjattua toimintaa osana nuorten iltoja, kerhoja ja tapahtumia. Ne sisältävät aina ympäristökasvatuksellisen tavoitteen ja näkemyksen, esimerkiksi ekokartoituksen tekemisen tai oman ympäristösuhteen pohtimisen kirjoittamisen avulla. Aktiviteetteja ja niiden muodostamia kokonaisuuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Lähtökohtana käytetään nuorilta nuorille -ajatusta. Nuorisotilojen ympäristötoiminta on yhtä monimuotoista kuin nuorisotilatkin. Jokainen tila valitsee itselleen sopivimmat toimintatavat ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen ja osaamisalueiden mukaan. Tähän vaikuttavat myös toimintaympäristön muutokset ja ajankohtaiset ympäristökysymykset. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla ympäristöaiheisia muun muassa tapahtumia, teemapäiviä, kerhoja ja työpajoja. Siihen kuuluu myös ympäristökasvatuksellisen näkökulman tuominen muuhun toimintaan, varsinainen ympäristötoiminta ei ole itseisarvo. Tärkeämpää kuin ekotempaukset on pitkäjänteinen, ympäristömyönteisiä arvoja ja kestäviä toimintatapoja välittävä toiminta. Ympäristötoiminnan ohjauksessa nämä näkemykset tuodaan yleiseen tietoisuuteen ja toimintaan. Ympäristötoiminnalle on myös määritelty omat tavoitteet. Disconkin järjestäminen voi olla ympäristötoiminnan ohjausta, jos sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan ympäristöasiat tietoisesti huomioon. Tärkeää on suunnitella toimintaa siten, että kaikki nuoret pääsevät osalliseksi ympäristötoiminnasta. On mietittävä, mitkä ovat niitä asioita, joihin kaikki tilalla kävijät pääsevät osalliseksi ja mitkä ovat niitä toimintamuotoja, joihin vain osa nuorista osallistuu. Tärkeitä näkökulmia ovat osallistuva toimintakulttuuri, ympäristöasioiden ja -ongelmien konkretisointi ja niiden linkittäminen nuorten omaa elämään ja lähiympäristöön. Ympäristötoiminnan ohjaus on nuorisotyön menetelmien, kuten valokuvauksen ja kädentöiden soveltamista ympäristökasvatukseen. Se voi olla erityisesti ympäristökasvatukseen kehitettyjen materiaalien ja menetelmien tuntemista, kuten ympäristöetsivät. Oleellista on nuorten motivointi ja kannustaminen ympäristötoimintaan. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla myös nuorten kanssa lähiympäristöön vaikuttamista ja nuorten elinolojen parantamista. Nuorisonohjaajat toimivat tilalla keskustelun herättäjinä, ympäristömyönteisten arvojen välittäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Myös ympäristökasvatustyö on läsnäoloa, kysymysten pohdintaa ja tulevaisuuden uskon luomista ja elämänhallintataitojen kehittämistä.

8 7 ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Mitä ympäristötoiminnan ohjaus voi olla? Nuoret ottavat tapahtumien suunnittelussa huomioon mm. lajittelun mahdollistavat jäteasiat Kokki- ja kädentaitopajat suunnitellaan ekologisesti kestäväksi (materiaalit ja raaka-aineet) Panostetaan lähiympäristön käyttöön muun muassa retkillä, valokuvanäyttelyillä yms. Leirien ja kurssien ohjelmassa otetaan teema mukaan Lisätään osallistuvaa toimintakulttuuria, nuoret tekevät itse asioita ja vaikuttavat valinnoillaan ja päätöksillään Nuorten illat korjaus ja huoltotaitojen opettelu esim. keväinen pyöränhuoltopiste valokuvanäyttely pelit ja leikit teemaviikot ja ympäristöaiheiset materiaalit luontoretkeily ja kaatopaikkavierailut ekomuotinäytös tietoiskut yhteiset keskustelut ja pohdinnat (valmius keskusteluun) elokuvailta (luontofilmit, populaarikulttuurin teemaa käsittelevät elokuvat, dokumentit) luontolehtien tilaus ympäristölinkkivinkit kilpailut ja visailut lähiympäristöstä huolehtiminen mm. pihatalkoot ympäristöystävällisten toimintatapojen opettelu esim. laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ekokartoituksen tekeminen ja nuorisotilan toimiminen ekotaitojen harjoituskenttänä haasteet toisille tiloille eko-ohjelmien hyödyntäminen esim. vihreä lippu, maapalloretki, maakasvatus Tilakokoukset ympäristöasioiden käsittely ja seuranta kanava asiaan liittyville ehdotuksille ympäristöaiheisten/ympäristökasvatuksellisten toimintojen esittely tilan ekosääntöjen tekeminen tietoiskujen tekeminen ja muille esittäminen Kädentaidot kierrätysmateriaalien ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen ja yhdessä hankkiminen tuunaus ja korjauspajat uusi elämä tuotteelle -pajat käyttötavaroiden tekeminen (ei krääsää) aineettomat lahjat taitojen opettelu, itse tekeminen ja sitä kautta tavaran arvostaminen uusiopaperin valmistaminen Kokkaus ja tarjoilut hankintojen tekeminen yhdessä nuorten kanssa ja valintojen pohtiminen teemakokkaukset kauden mukaan ympäristöystävälliset tavat -kokkauskortti sadonkorjuujuhlat ja kasviskarkelot

9 8 matokompostori ympäristömerkkikisa Teatteri ja ilmaisu vihreä draama -ohjelmat lainattava ja vuokrattava rekvisiitta rekvisiitan tekeminen kierrätysmateriaalista ympäristöaiheinen teema Musiikki ja bänditoiminta ympäristöaiheiset Bumtsibum ja Tartu mikkiin -karkelot toivebiisit ja levyraadit (lainataan kirjastosta) ympäristöteemaisen musiikin ja sanoituksien tekeminen esim. tietoiskuihin yhteiset päätökset hankittavista levyistä Pienryhmät ja kerhot ympäristöteema asenne- ja draamaharjoitukset pelien itse tekeminen valitusta ympäristöteemasta retkeily lähikohteille ympäristöherkkyys- ja aistiharjoitukset ympäristötaide Leirit ja kurssit Espoon lähikohteisiin tutustuminen luonnossa oleminen, herkkyys- ja aistiharjoitukset taidepajat ympäristöteemalla esim. valokuvaus ja kirjoittaminen leirit yleensä ja erilaiset teemaleirit pyöräretket Sisustus nuorten suunnittelemat sisustushankkeet kierrätys- ja ympäristöystävälliset materiaalit tuunaus ympäristöystävällisten käytännön ratkaisujen pohtiminen esim. tuuletus ja huonekalujen sijoittelu Tapahtumat tavaranvaihtopäivät teemadiscot teemanäyttelyt kirpputori joululahjapaja ympäristöteemalla uuden vuoden ekokarkelot autoton päivä älä osta mitään -päivä eläintenpäivä sähkötön päivä ja energiansäästöviikko luonnonkosmetiikkailta asiantuntijaillat nuorilta nuorille luontohahmojuhlat esim. metsä tai vesibileet ja suomen kansan tarinat ja uskomukset, teemapukeutuminen

10 9 5. TOIMIJOITA, YHTEISTYÖTAHOJA JA MATERIAALIEN TUOTTAJIA Toimintaa & tapahtumia Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla: 4V- hanke (Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä): Autoton päivä (syyskuu): Energiansäästöviikko (lokakuu): Espoon ympäristökeskukset luontoretket ja kauneimmat retkikohteet: Espoon kaupungin ympäristösivut: Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ENY: Espoon partiotuki: Espoon ulkoilusaaret ja saaristoliikenne: Fiksu tuottaa jätettä vähemmän -sivut: Laajalahden luonnonsuojelualue: Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki: Luonnontieteellinen museo: Nuoren ekoeläjän opas: ekologisuus Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox: Nuuksio: ja Pulmakulma: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus: Tiedekeskus Heureka: Vihreä lippu -koulujen ja päiväkotien ympäristöohjelma: Villa Elfvikin luontotalo ja luontokoulu: Jätehuolto ja -neuvonta, Ämmässuon kaatopaikka: Viranomaiset tai julkishallintoa lähellä olevat tahoa: Espoon kaupungin ympäristökeskus: Euroopan komission ympäristösivut: europa.eu/pol/env/index_fi.htm Helsingin yliopiston ympäristökasvatuksen projektisivusto: Ilmatieteenlaitos: Itämeriportaali: Jätehuoltoyhdistys: Kuluttajatutkimuskeskus: Kuluttajavirasto: Kuntaliitto: Liikenne- ja viestintäministeriö: Lumonet-suomen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmä: Metsähallituksen retkeilysivut: Metsän tutkimuslaitos: Motiva (energiansäästö, materiaalitehokkuus): Opetushallitus, kestävän kehityksen sivut: Pohjoismaiden ympäristömerkki: Tilastokeskus: YLE: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus: YTV: Yhdistykset: 4H-liitto: Allianssi: BirdLife Suomi:

11 10 Dodo-Tulevaisuuden elävä luonto ry: Greenpeace: Ilmansuojeluyhdistys ry: Luonnonperintösäätiö: Luonto-Liitto: Maan ystävät: Mannerheimin lastensuojeluliitto: Martat: Natur och miljö: Pidä saaristo siistinä ry: Suomen latu: Suomen liikunta ja urheilu SLU, liikunnan ympäristövinkit: Suomen luonnonsuojeluliitto: Suomen partiolaiset: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen ympäristökasvatuksen seura ry: WWF: Muuta: Perustietopaketti ilmastonmuutoksesta: Palpa-suomen palautuspakkaus:www.palpa.fi Paperinkeräys oy: Kestävän kehityksen peli: Roska päivässä liike:www.roskapaivassa.net LUMA (Helsinginyliopiston matemaatis-luonnontieteellisen tiedekunnan hanke):www.helsinki.fi/luma Taloudellinen tiedotustoimisto:www.tat.fi Muita yhteistyötahoja: Villa Elfvik ja muut luonto-ja ympäristökoulut Luonto- ja ympäristöyhdistykset Asukas/kaupunginosayhdistykset Yritykset Energia- ja vesiyhtiöt Koulut ja oppilaitokset Nuorisoyhdistykset: Esbobygdens Ungdomsförbund, Espoon minijellonat, Espoon nuoret kotkat aluenuorisojärjestö, Kokoomuksen nuorten Espoon aluejärjestö, Suomen demokratian pioneeriliiton Espoon aluejärjestö Urheiluseurat Eläinsuojelu- ja oikeusjärjestöt: Suomen eläinsuojeluyhdistys, Eläinsuojeluliitto Animalia, Fauna, Oikeutta eläimille Espoon luonto: Espoon saaret: Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja 165 saarta. Monilta saarilta löytyvät laiturit, keittokatokset, kaivot ja jätehuolto. Kaupunki kuljettaa näille saarille polttopuut sekä hoitaa jätteiden poiskuljetuksen. Osa saarista on valvottuja. Julkinen veneyhteys seuraaville saarille: Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Stora Herrö ja Rövaren. Muita ulkoilusaaria ovat Korkeasaari, Tvihjälp, Knapperskär, Rövargrundet, Kaparen ja Bylandet. Lisätietoja: Luonnonsuojelualueet ja luontopolut: Espoossa on monta kaunista luonnonsuojelualuetta, joihin voi tutustua niitä kiertäviltä luontopoluilta.

12 11 Nuuksion kansallispuisto muodostaa läntisimmän osan ns. Nuuksion järviylängöstä, joka on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Nuuksion luonto on vaihtelevaa karuista männikkökankaista reheviin purolaaksoihin ja tuoksuviin soihin. Alueella on lähes 150 järveä ja lampea. Nuuksion alueella on myös vanhoja kulttuurimaisemia peltoineen, ahoineen ja vanhoine hakamaineen. Vuonna 1994 perustetun kansallispuiston maisemaa hallitsevat laaksot, rotkot ja avokalliot, joiden päältä avautuvat upeat näköalat. Puiston alueella on yli 40 lampea, joista useimmat ovat kirkasvetisiä ja veden laadultaan erinomaisia. Nuuksion kansallispuisto on mainio ympärivuotinen luontomatkailukohde. Kesällä alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet mm. retkeilyyn, melontaan, pyöräilyyn ja eläimistön tutkimiseen. Lisäksi hyödyllinen opas on kaupungin julkaisema Kotinurkilta kallioille Espoon luontokohteet -kirja: Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jonka toiminta on suunnattu kaikille espoolaisille. Luontotalo tarjoaa luonto- ja ympäristötietoutta eri muodoissaan niin, että kävijöillä on mahdollisuus oivaltaa oma vastuunsa ympäristömme tulevaisuudesta. Talossa järjestetään mm. näyttelyitä, retkiä, tapahtumia ja koulutuksia. Lisäksi siellä toimii luontokoulu. 6. LÄHTEET Helsingin nuorisoasiainkeskus 2004: Kestävän kehityksen ohjelma Hiltunen Jaana ja Konivuori Heli 2005: Vihreä draama draaman keinoin kestäviin elämäntapoihin Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto 2006: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Painamattomat lähteet: Espoon kaupungin internetsivut Pääkaupunkiseudun auditointi- ja itsearviointimalli Suomen ympäristökasvatuksen seura ja Kanneljärven opisto 2006: Ympäristökasvatuskurssin luentomateriaali nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoille Suomen ympäristökasvatuksen seuran internetsivut: tai mainittujen tahojen omat internetsivut

13 12 LIITE 1 Esimerkki Ekokartoituksesta (muokattu WWF:n Koulun ympäristötoimet 2, vihreän koulun tarkistuslistan pohjalta) Ohje Täyttäkää lomake huolella. Aina silloin kun saatte listaan Kyllä-merkinnän, voitte onnitella itseänne. Ei-merkinnän saatuanne voitte miettiä yhdessä, mitä asialle voisi tehdä. Tavoitteena on muutos ja tärkeää on löytää ensisijaiset kohteet, joiden kanssa aletaan työskennellä. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla: parempi maailma syntyy pala palalta. 1. Ruoka ja keittiö kyllä ei 1. Käytetään suuria pakkauskokoja 2. Käytetään vain ei-kertakäyttöisiä ruokailuvälineitä 3. Käytetään säännöllisesti luomutuotteita 4. Tarjotaan säännöllisesti kasvisruokaa 5. Ruuantähteet kompostoidaan tai viedään biojätekeräykseen 6. Käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita 7. Käytetään yhdessä kerättyjä marjoja ja sieniä 2. Sähkön kulutus kyllä ei 1. Huonelämpötila on korkeintaan 20 astetta 2. Valot sammutetaan aina huoneista poistuttaessa 3. Hankittaessa uusia laitteita valitaan energiaa säästäviä malleja 4. Tietokoneet ja muut laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä 5. Tuuletetaan järkevästi 3. Liikkuminen kyllä ei 1. Vähintään 90% nuorista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 2. Vähintään 90% ohjaajista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 3. Tilalle pääsee pääasiassa pyöräteitä pitkin 4. Hissiä käytetään vain erikoistapauksissa 4. Tavaroiden ja laitteiden kunto ja hankinnat kyllä ei 1. Kalusteet pysyvät ehjinä ja puhtaina 2. Korjataan rikki menneet kalusteet 3. Vesikalusteet pysyvät ehjinä 4. Kalusteiden hankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset 5. Käyttötavarat pysyvät siisteinä ja ehjinä 6. Tiloilla kierrätetään tavaroita 5. Jätehuolto ja kierrätys kyllä ei 1. Tilalla on toimiva jätteiden lajittelu a) paperille b) keräyskartongille (paperipakkaukset ja maitotölkit yms.) c) pahville d) biojätteelle e) lasille f) metallille g) energiajätteelle

14 13 h) tekstiileille i) puujätteelle j) ongelmajätteelle 2. Kaikki käytetty paperi kerätään ja kierrätetään 3. Kopioidaan paperin molemmin puolin 4. Käytetään ensisijaisesti käsipyyheautomaatteja tai kangas-pyyhkeitä 6. Siivous kyllä ei 1. Kaikki puhdistus- ja astianpesuaineet ovat ympäristömerkin saaneita 2. Kaikki käytettävät pyyhkeet ovat pestäviä 3. Siivousvälineet ovat pestäviä 7. Tiedotus ja koulutus kyllä ei 1. Tilalla on ympäristövastaava, jota koulutetaan vuosittain ympäristökysymyksissä 2. Koko henkilökunta on saanut koulutusta ympäristöasioissa 3. Tilalla on ympäristöohjelma 4. Tilalla on aktiivinen ympäristöryhmä 5. Ympäristökysymyksiä käsitellään yhdessä nuorten kanssa 5. Pidetään ainakin yksi ympäristöpäivä tai siihen liittyvä projekti kerran vuodessa 6. Toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä 8. Yhteistyö kyllä ei 1. Tilalla on yhteistyötä ympäristöasioissa a) ympäristöjärjestön b) kunnan jätehuollosta vastaavien c) pihan kunnosta vastaavien d) ympäristöviranomaisten, lautakuntien tai kunnanvaltuuston kanssa e) muu taho 2. Ympäristöasioissa ollaan tekemisissä muiden maiden nuorten kanssa 3. Osallistutaan yhteiskunnallisiin keräyksiin a) taksvärkkeihin b) nälkäpäiväkeräyksiin c) muu keräys

15 14 LIITE 2 Esimerkki Karakallion jätekartoituksesta 1. Toimistotyö ja henkilökunnan tilat 1. Kuinka monta roskista tilasta löytyy? 2. Mitä jätteitä varten roskikset ovat? 3. Tiedetäänkö kuinka paljon kopioidaan / tulostetaan? 4. Kopioidaanko kaksipuoleisesti? 5. Pienennetäänkö tulosteita? 6. Tulostetaanko turhaan? 7. Käytetäänkö paperit uudelleen esim. suttu, piirustus tai tulostuspaperina? 2. Lajittelu 1. Lajitellaanko nuokkarilla? 2. Onko lajitteluastiat merkitty hyvin ja löytyvätkö ne helposti? 3. Mitä eri roskiksia ja jätelajeja löytyy? 4. Kuinka monta roskista tilassa on? Halli? WC:t? Telkkahuone? KH 1? Eteistila? Keittiö? 5. Onko roskiksia riittävästi? 6. Syntyykö tilalla ongelmajätteitä? 7. Jos syntyy, niin mitä? 3. Pakkaukset, kertakäyttötuotteet ja kierrätys 1. Käytetäänkö nuokkarilla kertakäyttötuotteita? 2. Jos käytetään, niin mitä? 3. Käytetäänkö nuokkarilla kierrätysmateriaaleja? 4. Korjataanko nuokkarilla tavaroita ja laitteita? 5. Jos korjataan, niin mitä? 6. Ostetaanko nuokkarilla suuria pakkauksia? 7. Käytetäänkö ylipakattuja tai yksittäispakattuja tuotteita? 8. Käytetäänkö kangas/kestokasseja?

16 15 LIITE 3 Marraskuu 2008 KARAKALLION NUORISOTILA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY 1. Keittiö ja tarjoilut 2. Toimistotyö 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto 4. Avoimet nuorten illat 5. Kerhotoiminta 6. Leirit ja kurssit 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOI- MINTA 1. Veden ja energian kulutus 2 Kemikaalit 3. Liikkuminen 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto 5. Siivous 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS

17 16 1. JOHDANTO Karakallion ympäristökasvatuksen toimintaohjelma on syntynyt osana Espoon nuorisotilojen ympäristösuunnitelmatyötä. Toimintaohjelman tarkoituksena on tarkastella toimintaa ympäristökasvatuksen ja ympäristökuormituksen vähentämisen näkökulmasta. Toimintaohjelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet sekä toteutetun toiminnan ja tulevaisuuden haasteet. Täten sitä voidaan hyödyntää seuraavan kauden toiminnan suunnittelussa osana muuta vuosikiertoa. Toimintaohjelman taustalla on nuorisotilojen ympäristökasvatusmalli. Tilakohtaiset suunnitelmat siirtävät ympäristökasvatusmallin ajatukset käytännön tekoihin ja toimintaan tiloilla. Sen lisäksi siinä näkyvät jokaisen tilan omat tarpeet sekä ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet. 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET Karakallion nuorisotilalla on otettu kuluvan kauden teemaksi jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu sekä ympäristötoiminnan luonteva sisään ajaminen nuorten iltoihin muun muassa nuorten ympäristötoimintakerhon kautta. Karakallion nuorisotilan toimintasuunnitelmassa on huomioitu ympäristökasvatus seuraavasti: Alueen/työpisteen toimintaympäristön muutokset (profiloituminen) auditoinnissa tuli ilmi ympäristökasvatuksen puute. Tulostavoitteet tavoitteena on kiinnittää huomiota jätteiden vähentämiseen ja saada biojätekeräys Karakallion monitoimitalolle Lisäksi se näkyy kontaktipintatoiminnan osiossa erilaisina käytännön toimintoina Karakallion nuorisotila sijaitsee Karakallion monitoimitilan yhteydessä. Nuorten illat on suunnattu vuotiaille, jotka käyttävät tilaa yhtäaikaisesti. 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Karakallion nuorisotilan toimintakautta ohjaavat viisi pääperiaatetta. Ne ovat ympäristömyönteisen ilmapiirin luominen jätekartoituksen tulokset ja haasteet sekä toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä nuorten ja koko talon käyttäjien kanssa lajittelu, siihen motivointi ja selkeä ohjeistus panostetaan käyttötarvikkeiden huoltoon ja korjaukseen ei hankita kertakäyttötavaroita tai tavaraa kertaluonteiseen käyttöön, muistetaan lainaus ja yhteiskäyttö 1. Keittiö ja tarjoilut Nuokkarin keittiön käyttö ja tarjoilut koostuvat pääosin henkilökunnan omasta ruokailusta, nuorten iltojen kokkityöpajasta, nuorten omatoimisesta kokkailusta ja viikonlopun kahvi- ja teetarjoilusta sekä tilapäisistä käyttäjäryhmien varauksista. TAVOITE: LAJITTELUN ALOITTAMINEN JA SELKIYTTÄMINEN, BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYS, MUOVIKASSIEN VÄHENTÄMINEN

18 17 lajitteluastioiden hankkiminen ja tyhjennyksistä sopiminen talon muiden käyttäjien ja siivouspuolen kanssa lajittelumerkinnät ja ohjeistukset (kts nuorten illat) lajittelun onnistumisen seuranta (kts nuorten illat) muiden käyttäjien ohjeistus mm. lajittelu ja kestoastiasuositus otetaan kangaskassit jokapäiväiseen käyttöön Toteutettu aiemmin: illan päätteeksi pullot kerätty talteen ja myöhemmin toimitettu kauppaan maitotölkit lajiteltu ja iltapäiväkerhon ohjaaja vienyt jätepisteeseen kartonkia ja pahvia kerätty kokeiluluonteisesti, tyhjennys takunnut vähennetty kertakäyttöastioiden käyttöä (normaalitoiminnassa käytetään tavallisia astioita) iltapäiväkerhon ohjaajalla kangaspyyhe keittiökäytössä Haasteet: 2. Toimistotyö Toimistossa paperinkulutuksen vähentäminen on keskeisellä sijalla jätteen synnyn ehkäisyssä. Tähän saakka yhteisten käytänteiden puuttuminen ja ahtaat tilat ovat rajoittaneet asiaan paneutumista. TAVOITE: PAPERINKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA TURHIEN TULOSTEIDEN VÄHENTÄMINEN, KÄSIPYYHEPAPEREISTA LUOPUMINEN HENKILÖKUNNAN TILOISSA ns. suttupaperin uudelleen käyttäminen tulosteissa, piirustuspaperina tai muistilappuina toimiston uudelleen järjestelyjen yhteydessä tsekataan mm. suttupapereille paikat, jokainen opettelee tulosteiden pienentämisen ja kaksipuolisen tulostuksen hankitaan käsipyyhekoukku henkilökunnan tiloihin Toteutettu aiemmin: paperinkeräyksen käyttöönotto ja sen sujuvuuden parantaminen Haasteet:

19 18 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto Kalusteiden ja muiden tavaroiden hankinnoissa noudatetaan kaupungin yleisiä ohjeita, ohjaajat voivat kuitenkin toimittajien valikoiman mukaan tehdä valintoja, joilla merkitystä myös ympäristön kannalta. Esimerkiksi huomioidaan kalusteiden hankinnassa niiden muuntuvuus, kestävyys sekä helppohoitoisuus. TAVOITTEET: LISÄTÄÄN KALUSTEIDEN JA LAITTEIDEN KÄYTTÖIKÄÄ OIKE- ALLA KÄYTÖLLÄ JA HUOLLOLLA kaikki työntekijät osaavat käyttää laitteita ja nuoret opastetaan siihen myös vastuutetaan nuoria tavaroiden kunnosta; playstation vastuuhenkilö iltoihin puhdistetaan mm. playstation levyt ja laite säännöllisesti ei hankita automaattisesti uutta hajonneiden tilalle vaan selvitetään käyttötarve ja huollon mahdollisuus informoidaan vioista huoltomiestä ei heitetä korjauskelpoista tavaraa kaatopaikalle, vaan selvitetään tavaroiden huolto ja kierrätysmahdollisuudet Toteutettu aiemmin: hankittu helposti puhdistettavia huonekaluja jätetty hankkimatta tavaroita hajonneiden tilalle Haasteet: 4. Avoimet nuorten illat Nuorten iltojen vuoden pääpaino on lajittelun opettelemisessa ja omista jäljistä huolehtimisesta niin sisällä kuin nuokkarin edustallakin. TAVOITE: LAJITTELUN SUJUMINEN, NUORISOTILAN JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN JA OMAKSI KOKEMINEN SEKÄ OMAN KULUTUSKÄYTTÄY- MISEN POHDINTA pihatalkoot, istutukset ja pihankäyttö avoimissa illoissa pyydetty kunnon roskis pihalle huoltomieheltä nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuokkarin toimintoihin vaikuttaminen tehdään jätekartoitus ja suunnitellaan nuorten kanssa toimenpiteet jätekartoituksen jälkeen tehdään nuorten kanssa lajitteluohjeet ja merkinnät ja sekä mahdolliset tietoiskut muille nuokkarilaisille tilakokoukseen nuoret seuraavat iltojen päätteeksi lajittelun onnistumista (hymynaamat) onnistuneesta lajittelusta juhlat asian seuranta tilakokokouksissa

20 19 valokuvanäyttely onnea tavaratta monitoimitalolle eläintenpäivä tapahtuman suunnittelu, jossa huomioidaan jätteen välttäminen joulukrääsän vähentäminen, kannustaminen itse lahjojen ja koristeiden tekemiseen (jolloin tavaraa tärkeämmäksi tulee antaminen) ja aineettomat joululahjakortit kokkityöpaja, kättentyöt? Toteutettu aiemmin: nuorten kirppis tyttöjen luonnonkosmetiikkailta tavaroiden kunnioittaminen/itsehuolto (mm. ei heti osteta uutta jos rikkoontuminen johtuu välinpitämättömyydestä, playkan ja levyjen puhdistaminen) Haasteet: 5. Kerhotoiminta Karakallion nuorisotilalla toimii kädentaito-, sähly-, ja ilmaisukerhot. Suunniteltu ympäristötoimintakerho on vasta lähtemässä käyntiin. Ilmaisutaitokerho: TAVOITE: LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN JA KIERRÄTYKSEEN TUTUS- TUMINEN hankitaan lavasteet ja asut (joita ei tilalta löydy) lainaamalla kierrätyskeskuksesta Haasteet: Sählykerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet:

21 20 Kädentaitokerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet: 6. Leirit ja kurssit TAVOITE: JÄRJESTETÄÄN YKSI YMPÄRISTÖ-/LUONTOAIHEINEN KESÄ- KURSSI/PÄIVÄLEIRI, JOSSA PÄÄPAINO YMPÄRISTÖHERKKYYDEN KOKEMI- SELLA JA ESPOON LUONTOON TUTUSTUMINEN huomioidaan leirien ja kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa samat asiat kuin nuorten illoissa, painopisteenä jätelajittelu ja jätteen välttäminen Toteutettu aiemmin: Saaresta saareen -päiväleiri, ympäristötaidekurssi (ei toteutunut) Haasteet: 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOIMINTA 1. Veden ja energian kulutus TAVOITE: ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JA ERITYISESTI LÄMPIMÄN VEDEN SÄÄSTÄMINEN luonnonvalon hyödyntäminen laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ja valmiusvalot pois päältä käytetään termospulloja eikä pidetä kahvinkeitintä päällä pestään täydet koneelliset tiskiä ja pyykkiä vähennetään veden kulutusta muun muassa pitämällä jääkaapissa vettä / mehua käytetään samaa mukia koko ilta, kaikki vakikävijät merkitsevät mukin omalla pyykkipojalla, työntekijöille omat mukit

22 21 2. Kemikaalit ja vaaralliset aineet Turvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä selvisi, että emme tiedä tiloissamme käytettävistä kemikaaleista ja niiden säilytyksestä tarpeeksi. Lähinnä tämä koskee pimiötä sekä keramiikkaluokkaa. Tällä hetkellä niiden toiminnasta vastaavat ulkopuoliset käyttäjät. Toiminnan luonteesta johtuen vältämme kemikaalien käyttöä. Käytämme kuitenkin säännöllisesti mm konetiskiainetta, kynsilakkoja, sytytysnesteitä, tinneritusseja ja erilaisia puhdistusaineita. TAVOITE: VALITA MYRKYTTÖMÄMPIÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ TUOTTEITA, TURVALLINEN HUOLEHTIMINEN KEMIKAALEISTA tilaamme myrkyttömiä ja hajuttomia tusseja ostamme ympäristömerkittyjä pesuaineita selvitetään tilalta löytyvät kemikaalit ja syntyvät ongelmajätteet 3. Liikkuminen TAVOITE: MYÖNTEISEN ASENTEEN VÄLITTÄMINEN JULKISIA KULKUNEUVOJA KOHTAAN hankimme polkupyörän lyhyille matkoille käytämme julkisia kulkuneuvoja nuorten kanssa käytämme kimppakyytejä työpäivän sisäisillä matkoilla 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto TAVOITE: SUOSITAAN LÄHELLÄ OLEVIA KOHTEITA MM. ESPOON LUONTOKOHTEITA 5. SIISTEYS Nuoret ja nuorisonohjaajat vastaavat tilojen yleisestä siisteydestä. Syksyn aikana hermostusta on herättänyt nuorten tapa jättää tavarat ja roskat siihen, missä he ovat olleet. Tähän on puututtu nuorten iltojen aikana mm. telkka-huoneessa syömisestä ja juomisesta lähtevät kaikki siellä olijat saman tien pihalle. Nyt ongelma on siirtynyt varsinaiseen ns. hallitilaan. Karakallion nuokkarin siivouksesta vastaavat Espoon kaupungin siivoojat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilassamme toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan mm. pesuaineiden valinnoissa. Siivoustoimi vastaa myös koko talon jätehuollosta, vaikka siistijöiden vastuulla ei jätteiden lajittelu ja astioiden tyhjennys olekaan. Tämän osalta yhteistyö siivoustyönjohtoon on alkanut. Yhteyshenkilö on Anitta Mykkänen. TAVOITE: VASTUUNTUNNON LISÄÄMINEN TILAN SIISTEYDESTÄ

23 22 lisäroskikset selkeät pelisäännöt nuorille kengät pois sisätiloissa herkkukielto (ei enää voimassa) 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS Karakallion nuorisonohjaajien osaaminen on laaja-alaista ja tällä hetkellä koulutusta oleellisempaa olisikin oleellista hyödyntää ohjaajien erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä yhteisen ajan varaaminen, jolloin ympäristökasvatusasioista voitaisiin keskustella yhteisesti. Karakallion nuorisonohjaajien erityisosaaminen ympäristökasvatuksen osalta on seuraava: Johanna partiotausta ja retkeily Heli kestävä kulutus ja vihreä draama, ympäristötaide Marika itse tekeminen ja käden taidot Emmi aineettomat lahjat, taide ja kulttuuri Karakallion nuorisonohjaajien koulutustarpeet kaudelle 2009/2010 tieto ajankohtaisista ympäristöongelmista yleinen ympäristökasvatustietämys

24 Espoon kaupungin nuorisotoimi 2009

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS Hyvä ekotukihenkilö, Käsissäsi on ekotukitoiminnan alkukartoituslomake. Sen avulla saatte helposti kuvan oman työyhteisönne energian- ja vedenkulutuksesta, lajittelusta ja

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009 A200 10.02.2009 A200 2/7 1. Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A 1. 1 Y m p ä r i s t ö o h j e l m a n t a u s t a j a t a r k o i t u s on konsulttitoimintaa harjoittava yritys, jonka palveluihin kuuluu mm.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani 8.1.2014 Ajattelu ja oppiminen Oman oppimis-strategiansa Yläkoulussa oppivan yhteisön tuki Materiaalihysteria - Asian

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella?

POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella? POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella? Arkikielessä sanat halu ja tarve sekoittuvat herkästi ja ihminen saattaa mainita esimerkiksi tarvitsevansa uudet kengät haluamisen sijasta. Mitä eroa on halulla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki

Ympäristöohjelma. Top Camping Kalajoki Ympäristöohjelma Top Camping Kalajoki Lähteet: www.energia.fi www.findikaattori.fi www.lindstrom.fi www.motiva.fi www.vihreapolku.info www.ymparisto.fi Top Camping Kalajoen leirintäalue sijaitsee ainutlaatuisessa

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ekologisuus, toimiva kouluarki ja turvallisuus

Ekologisuus, toimiva kouluarki ja turvallisuus Vantaan kouluissa tehdään lukuvuosisuunnitelma syksyllä Toteutuminen arvioidaan keväällä Sitova asiakirja V. 2014-2015 koulussamme kolme erityistä kehittämiskohdetta, kirjattu lukuvuosisuunnitelmaan: Ekologisuus,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja

Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja Ulkoilumaastoja ja lähipuistoja Espoo on luonnonystävien koti. Kun kaupungista löytyy niin merimaisemia kuin korpimaastoakin, oma soppi löytyy jokaiselle. Suomenlahti-vuosi 2014 Suomenlahti-vuosi 2014

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

HYVÄ LUONNONTIETEELLISEN ORIENTAATION OPPIMISYMPÄRISTÖ

HYVÄ LUONNONTIETEELLISEN ORIENTAATION OPPIMISYMPÄRISTÖ HYVÄ LUONNONTIETEELLISEN ORIENTAATION OPPIMISYMPÄRISTÖ Millaisessa oppimisympäristössä lapset voivat monipuolisesti käsitellä luonnontieteellistä orientaatiota? 1 * LAPSEN JA VANHEMPIEN OSALLISUUS: Lasten

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee Joroisten Kartano-Golf Oy Päivitetty 14.12.2016 Ympäristötoimenpiteet Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Ehdotukset nuorisolakiin

Ehdotukset nuorisolakiin 1 Ehdotukset nuorisolakiin 23.3.2016 Kestävä elämäntapa on nostettava uudessa nuorisolaissa läpäiseväksi periaatteeksi. Olemme jättäneet lausuntomme liittyen uuden Nuorisolain valmisteluun marraskuussa

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma Laatua, tehokkuutta ja uutta liiketoimintaa innovatiivisilla hankinnoilla seminaari Oulu 18.1.2017 klo 12.30 15.45, Scandic Oulu Päivi Laajala,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot