YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- KASVATUSMALLI

2 1 YMPÄRISTÖKASVATUSMALLI JOHDANTO Tämä on Espoon nuorisotoimen alueellisten palvelujen ympäristökasvatusmallin ensimmäinen versio. Työ on tehty nuorisotilatoiminnan näkökulmasta. Muuttuva maailma, nuorisotyön taustalla olevat säädökset ja yhteiskunnan eri toimijoiden herännyt ympäristövastuullisuus ovat tuoneen haasteen ympäristökasvatuksesta myös nuorisotyölle. Ajankohtaista on niin nuorisotoiminnan ympäristökuormituksen vähentäminen, nuorten ympäristövastuullisuuden vahvistaminen kuin ympäristöongelmien, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, heijastuminen nuorten tulevaisuuskäsityksiin. Ympäristökasvatusmalli on kokonaisuus, joka muodostuu seuraavista osa-alueista: 1) Ympäristökasvatus nuorisotoimessa, ympäristöarvot ja -strategiat 2) Vastuut ja resurssit 3) Ekoarki (ympäristökuormituksen vähentäminen ja kestävät toimintatavat) 4) Ympäristötoiminnan ohjaus (ympäristökasvatus, aktiviteetit ja niiden muodostama kokonaisuus) 1. YMPÄRISTÖKASVATUS NUORISOTOIMESSA, YMPÄRISTÖARVOT JA -STRATEGIAT Nuorisotyön taustalla on nuorisolaki. Nuorisolaki edellyttää kunnan nuorisotyöltä myös ympäristökasvatusta. Nuorisolaki /72 1 luku, 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasaarvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 3 luku, 7 Kuntien nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

3 2 Espoon arvot - nuorisotoimi Espoon kaupungin nuorisotoimen toimintaa ohjaavat Espoon kaupungin strategiat ja arvot. Ne ovat: asukas- ja asiakaslähtöisyys suvaitsevaisuus ja tasa-arvo... Lisäksi nuorisotoimi edistää toiminnoillaan oikeudenmukaisuutta ja luo espoolaisille lapsille ja nuorille tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallisuuteen lähiympäristössään ja yhteiskunnassa. luovuus ja innovatiivisuus kumppanuus ja yhteisöllisyys tuloksellisuus ja vaikuttavuus kestävä kehitys Nuorisotoimen toiminta on kestävän kehityksen mukaista. Lapsia ja nuoria ohjataan toiminnastaan ja sen vaikutuksista tietoisiksi yksilöiksi. Ympäristökasvatus Tänä päivänä ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan usein päällekkäin. Käytämme nuorisotoimessa ympäristökasvatuskäsitettä nuorisolain ohjaamana. Eri teoriat ja tahot ovat luoneet erilaisia ympäristökasvatuksen määritelmiä ja tavoitteita (mm. Palmerin puumalli, johon Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristökasvatuksen kukka-malli pohjaa sekä Koskisen osallistuvan ympäristökasvatuksen malli). Yhteistä niille on ympäristövastuullisuus, ympäristön henkilökohtainen kokeminen sekä osallistuminen. Kansallisen ympäristökasvatusstrategian (1992) mukaan: Ympäristökasvatuksen tehtävänä on antaa kokonaiskuva ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta, ihmisen riippuvuudesta elinympäristöstään sekä hänen vastuustaan ympäristönsä muuttajana. Ympäristökasvatus on ympäristöasenteiden, -tietojen, -taitojen ja -valmiuksien välittämistä ympäristötietoisuutta vahvistaen. Seuraava lainaus on poimittu uudesta Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelmasta vuosille : Tulevaisuus rakentuu kestävälle pohjalle, jos sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia opitaan ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaroja vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on huolehtia, että kaikenikäisillä kansalaisilla on sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia ja näkemyksiä, että kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentaminen ja kestävään elämäntapaan sitoutuminen onnistuu. Molempien strategioiden pohjalta Unescon 1970-luvulta muotoutuneet ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Tavoitteet: Tietoisuus - selkiyttää ja lisätä käsityksiä ympäristöstä ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön Asenteet - auttaa selkiyttämään ympäristöön liittyviä arvoja ja tunteita Herkkyys - auttaa saavuttamaan henkilökohtaisen suhteen ympäristöön oman kokemuksen kautta Taidot - antaa käytännön valmiuksia ja keinoja ratkaista ympäristöongelmia Osallistuminen - mahdollisuus ja halu osallistua aktiivisesti oman elinpiirin ja ympäristön kehittämiseen

4 3 Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli Pääkaupunkiseudun nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli sisältää kriteerejä liittyen ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen. Avointen nuorten iltojen osalta ne ovat seuraavat: Arviointikriteerit 4. Erinomainen 3. Hyvä 2. Tyydyttävä 1. Puutteellinen / heikko Työyhteisön toiminta 13. Ympäristökasvatus Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen on osa toimipaikan kulttuuria. Ympäristöasioita nostetaan aktiivisesti keskusteluun nuorten kanssa. Ympäristövastuullisuuteen ja kestävään elämäntapaan kasvattaminen näkyy toiminnassa monipuolisesti ja lisäksi järjestetään tempausluontoisia tapahtumia. Ympäristövastuullisuus ja -kasvatus ovat osa toimintaa. Ohjaajat toimivat työssään ympäristövastuullisesti. Ympäristökasvatus / kestävän kehityksen kasvatus ei juuri näy ohjaajien toiminnassa. Ympäristökasvatus on satunnaista. Resurssit 36. Kestävä kehitys * lajittelu Lajitteluastioita on monipuolisesti ja lajittelu toimii itsestäänselvyytenä. Lajitteluastioita on monipuolisesti ja valtaosa lajitellaan: ohjaajat joutuvat usein huomauttamaan asiasta. Perus lajitteluastiat ovat olemassa, mutta vain ohjaajat käyttävät niitä. Jätteitä lajitellaan * kalusteet Kalusteet ovat pääasiassa korjattavia ja kierrätettäviä. Niitä on mahdollista muunnella tarpeiden mukaan (ekotehokkuus). Tilassa voi olla myös kierrätettyjä ja kunnostettuja kalusteita ja tavaroita. Suuri osa kalusteita on kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Osa kalusteista on muunneltavissa / säädettävissä tarpeiden mukaan. Tilaan on hankittu jonkun verran kestäviä, korjattavissa olevia ja kierrätettäviä kalusteita. Niitä on kuitenkin hankala säätää tarpeiden muuttuessa. Hankinnat on tehty hinta- ja ulkonäköperustein. Kestävyyttä ja kierrätettävyyttä ei ole huomioitu. * energiankulutus Tilassa on luotu periaatteet ja toimivat käytännöt energian kulutuksen vähentämiseksi. Kaikki sitoutuvat periaatteisiin. Tilassa on luotu puitteet energiankulutuksen vähentämiselle (esim. sisustusratkaisut, tiivisteet, verhot, lämpötilan tarkkailu ym.), mutta käytännön toteutus ontuu jonkin verran. Energiankulutuksen vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, esim. vaihdettu energialamput. Tilassa ei ole otettu huomioon energiankulutukseen liittyviä seikkoja.

5 4 2. VASTUU JA RESURSSIT Käynnistysvaiheessa ympäristökasvatuksen vastuu ja resurssikysymykset liittyvät lähinnä ohjaajien kouluttautumismahdollisuuksiin. Keskeistä onkin tehdä ympäristökasvatusosaamisen kartoitus osana nuorisotoimen osaamiskartoitusta. Näin voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista ja kartoittaa kouluttamistarpeita. Ympäristökasvatusmalliin olennaisena osana kuuluu koulutusmahdollisuuksien järjestäminen henkilöstölle. Kannattaa myös harkita yksiköiden/alueiden omaa ympäristökasvatus-/ekotukihenkilöä. Tämä on käytössä Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa ja levinnyt sieltä koko kaupungin hallintoon. Työyhteisöt valitsisivat itselleen ekotukihenkilön tai oman ympäristöryhmän. Tämä vastuu voi olla kiertävä tai pysyvä. Henkilön toimenkuvaan kuuluisi mm. ympäristönäkökulman tuominen työyhteisöpalavereihin ja ympäristökasvatusnäkökulman esillä pitäminen myös toiminnan suunnittelussa. 3. EKOARKI Ekoarki koostuu tietoisista ympäristöystävällistä valinnoista ja kestävistä arkikäytännöistä. Tavoitteena on nuorisotilan ympäristökuormituksen vähentäminen. Ekoarjen toteuttaminen vaatii panostusta kaikilta työyhteisön jäseniltä, koska toteutuksessa muutetaan koko työyhteisön käytäntöjä ja toimintatapoja. Nuorisotilat ovat kasvatuksellisia yhteisöjä, joissa askeleet kohti ekoarkea kannattaa toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Esimerkiksi nuoret voivat itse toteuttaa lajitteluohjeistukset ja seurata sen onnistumista. Ekoarjen toteuttaminen ei ole irrallista, nuorisonohjaajille kuulumatonta ylimääräistä työtä, vaan osa ympäristötoiminnan ohjausta; käytännön taitojen opettelemista, ympäristöongelmien konkretisointia ja toimimista ympäristön puolesta. Ympäristökuormitusta voidaan tarkastella eri tavoin: toiminnoittain (esim. nuorten illat, leirit ja retket, kerhot, tapahtumat, toimistotyö) tiloittain (esim. keittiö, vessat, sali, kioski, pienhuoneet, toimisto, piha, bändikämppä) teemoittain (esim. energia, liikenne, vesi, jätteet, hankinnat) tai jakaen ne vielä pienempiin osiin (esim. energia: valaistus, lämmitys, laitteet tai nuorten illat: työpajat, teema-askartelut, tilakokoukset, tarjoilut) Tarkkaa jakoa tärkeämpää on tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys. On myös mahdollista keskittyä yhteen teemaan kuten Karakallion nuorisotilalla 2008/2009 (lajittelu ja jätteen synnyn ehkäisy) ja tarkastella sitä eri toiminnoittain. Näin tehtävä työ pysyy hallinnassa; tavoitteen asettelu ja tarvittavan tiedon hankinta ja toimenpiteiden toteuttaminen ei tunnu ylivoimaiselta. Ympäristökuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa alkutilanteen kartoituksella (eko-/ ympäristökartoitus). Ekokartoitus Ympäristökartoituksen avulla seurataan toimintaympäristön käytäntöjen ympäristökuormitusta. Ekokartoitus voidaan tehdä vain valitusta teemasta tai koko tilan ympäristökuormituksen osalta. Sen avulla selvitetään vastauksia kysymyksiin: kuinka paljon, miten asiat on järjestetty ja miten todellisuudessa toimitaan? Lisäksi kartoitukseen voidaan tehdä kysymyksiä, joilla selvitetään henkilöiden välisiä vastuualueita ja toimintaympäristön käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia ympäristöasioissa. Koko tilan ekokartoitus kertoo, kuinka paljon ympäristövastuullisiin toimintatapoihin panostetaan. Kun tiedetään, kuinka paljon tällä hetkellä kulutetaan ja miten asiat on nyt järjestetty, toiminnan suunnittelu ja kohdentaminen ympäristöä säästävämpään suuntaan helpottuu. Ekokartoituksen toteuttaminen Ekokartoituksen voi laatia valmiin mallin pohjalta, tehdä sen ohjaajavoimin tai antaa sen nuorten

6 5 suunniteltavaksi. Valmiita ekokartoitusmalleja voi hyödyntää ja niistä voi muokata erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin sopivia malleja. Kun toiminnassa ei haeta sertifikaatteja, kartoituksen tekemisen ei tarvitse olla kattavaa ja suurieleistä. Tuloksia tärkeämpää voi olla yhteinen pohdinta, vaikuttamisen paikat ja halu toimia ympäristön hyväksi. Ympäristökartoituksen jälkeen päätetään yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä millä tavoin niihin päästään. Aikaa toimenpiteiden toteuttamiseksi kannattaa varata tarpeeksi, jotta nuorten omat ideat ja mahdolliset oheistoiminnot voidaan toteuttaa. Kun tavoitteet esimerkiksi lajittelun käynnistäminen ja lajittelun sujuminen ovat toteutuneet, voidaan ydinryhmä ja kaikki toimintaan osallistuneet (kaikkihan lajittelevat) palkita teeman mukaisesti. Kauden päätteeksi ekokartoitus uusita ja tarkastellaan, onko tavoitteet saavutettu ja mikä toimintavoissa on muuttunut. Ekokartoitukseen kannattaa lisätä määriä ja tarkkoja lukuja esimerkiksi jätekiloista ja veden kulutuksesta. Näin saadaan konkreettisia lukuja, kuinka paljon luonnonvaroja nuorisotilassa on säästynyt. Lukuja tärkeämpää on kuitenkin ympäristömyönteisten asenteiden vahvistuminen. Valmis ekokartoitusmalli (WWF: koulun ympäristötoimet -kansio) ja Karakallion jätekartoitus ovat liitteenä. ESIMERKKEJÄ EKOARJEN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Energian ja veden säästö sammutetaan laitteet, kun niitä ei käytetä laitetaan tila yöpuulle illan päätettyä: laitetaan verhot ikkunoiden eteen, sammutetaan laitteiden näytöt ja valmiustilat sekä valaistus ei pidetä talviaikaan ovia ja ikkunoita turhaan auki sulatetaan jääkaapit ja pakastimet säännöllisesti ja seurataan lämpötilaa (jääkaappi +5 ja pakastin -18) sammutetaan kylmälaitteet kesätauon ajaksi pestään täysiä koneellisia pyykkiä ja tiskiä ei valuteta vettä turhaan esim. vihannesten, pensseleiden ja käsien pesussa siirrytään energiansäästölamppuihin hankitaan lämpömittarit ja seurataan sisälämpötilaa, onko liian kuuma vai liian kylmä, entä käytännössä käytetään termospulloja myös päiväsaikaan pidetään vesikannua jääkaapissa tarkistetaan nuorten kanssa vessan vesivuodot ja korjautetaan mahdolliset viat kiinteistöhuollolla uusien laitteiden hankinnoissa suositaan energiatehokkaita laitteita käytetään laitteiden energiansäästöohjelmia esim. tietokoneissa ja pesukoneissa ei pidetä latureita seinässä, kun niitä ei käytetä hyödynnetään luonnonvalo ei pestä astioita juoksevalla vedellä merkityt tai omat nimikkomukit Liikenne ja liikkuminen suunnitellaan retket ja tapahtumat siten, että niihin päästään julkisilla kulkuneuvoilla suositaan kimppakyytejä suositaan lähikauppaa päivittäisostoksissa tai keskitetään ostoksia samalle suunnalle hankitaan nuorisotilalle pyöräteline ja lainapyörä hankitaan polkupyörä ja/tai linja-autokortti työpäivän sisäisiä matkoja varten suunnitellaan työpäivät siten, että vältetään edestakaista liikkumista

7 6 Jätteet ja lajittelu lajitellaan erikseen paperi, pahvi/kartonki, lasi, metalli, pullot, ongelmajäte ja mahdollisuuksien mukaan myös energiajäte. hankitaan riittävä määrä roska-astioita käytetään paperia kaksipuolisesti ja pienennetään tulosteet Kestävät hankinnat mietitään hankintoja tehdessä niiden tarpeellisuus käytetään uusio- tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä tarvikkeita esim. uusiopaperit, joutsenmerkityt tuotteet, uusiomuovit suositaan vesiliukoisia tuotteita esim. tussit luovutaan kertakäyttötuotteista esim. kamerat, astiat, käsipyyhkeet hankitaan kangaspyyhkeet tai vuokrattavat käsipyyherullat pyritään yhteiskäyttöön ja lainaukseen laitteiden ja tavaroiden osalta, joita ei tarvita jatkuvasti esim. dataprojektori, elokuvat, pelit käytetään kangaskasseja suositaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja tavaroita 4. YMPÄRISTÖTOIMINNAN OHJAUS Ympäristötoiminta on ohjattua toimintaa osana nuorten iltoja, kerhoja ja tapahtumia. Ne sisältävät aina ympäristökasvatuksellisen tavoitteen ja näkemyksen, esimerkiksi ekokartoituksen tekemisen tai oman ympäristösuhteen pohtimisen kirjoittamisen avulla. Aktiviteetteja ja niiden muodostamia kokonaisuuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä nuorten kanssa. Lähtökohtana käytetään nuorilta nuorille -ajatusta. Nuorisotilojen ympäristötoiminta on yhtä monimuotoista kuin nuorisotilatkin. Jokainen tila valitsee itselleen sopivimmat toimintatavat ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen ja osaamisalueiden mukaan. Tähän vaikuttavat myös toimintaympäristön muutokset ja ajankohtaiset ympäristökysymykset. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla ympäristöaiheisia muun muassa tapahtumia, teemapäiviä, kerhoja ja työpajoja. Siihen kuuluu myös ympäristökasvatuksellisen näkökulman tuominen muuhun toimintaan, varsinainen ympäristötoiminta ei ole itseisarvo. Tärkeämpää kuin ekotempaukset on pitkäjänteinen, ympäristömyönteisiä arvoja ja kestäviä toimintatapoja välittävä toiminta. Ympäristötoiminnan ohjauksessa nämä näkemykset tuodaan yleiseen tietoisuuteen ja toimintaan. Ympäristötoiminnalle on myös määritelty omat tavoitteet. Disconkin järjestäminen voi olla ympäristötoiminnan ohjausta, jos sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan ympäristöasiat tietoisesti huomioon. Tärkeää on suunnitella toimintaa siten, että kaikki nuoret pääsevät osalliseksi ympäristötoiminnasta. On mietittävä, mitkä ovat niitä asioita, joihin kaikki tilalla kävijät pääsevät osalliseksi ja mitkä ovat niitä toimintamuotoja, joihin vain osa nuorista osallistuu. Tärkeitä näkökulmia ovat osallistuva toimintakulttuuri, ympäristöasioiden ja -ongelmien konkretisointi ja niiden linkittäminen nuorten omaa elämään ja lähiympäristöön. Ympäristötoiminnan ohjaus on nuorisotyön menetelmien, kuten valokuvauksen ja kädentöiden soveltamista ympäristökasvatukseen. Se voi olla erityisesti ympäristökasvatukseen kehitettyjen materiaalien ja menetelmien tuntemista, kuten ympäristöetsivät. Oleellista on nuorten motivointi ja kannustaminen ympäristötoimintaan. Ympäristötoiminnan ohjaus voi olla myös nuorten kanssa lähiympäristöön vaikuttamista ja nuorten elinolojen parantamista. Nuorisonohjaajat toimivat tilalla keskustelun herättäjinä, ympäristömyönteisten arvojen välittäjänä ja toiminnan mahdollistajana. Myös ympäristökasvatustyö on läsnäoloa, kysymysten pohdintaa ja tulevaisuuden uskon luomista ja elämänhallintataitojen kehittämistä.

8 7 ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN NUORISOTILOILLA Mitä ympäristötoiminnan ohjaus voi olla? Nuoret ottavat tapahtumien suunnittelussa huomioon mm. lajittelun mahdollistavat jäteasiat Kokki- ja kädentaitopajat suunnitellaan ekologisesti kestäväksi (materiaalit ja raaka-aineet) Panostetaan lähiympäristön käyttöön muun muassa retkillä, valokuvanäyttelyillä yms. Leirien ja kurssien ohjelmassa otetaan teema mukaan Lisätään osallistuvaa toimintakulttuuria, nuoret tekevät itse asioita ja vaikuttavat valinnoillaan ja päätöksillään Nuorten illat korjaus ja huoltotaitojen opettelu esim. keväinen pyöränhuoltopiste valokuvanäyttely pelit ja leikit teemaviikot ja ympäristöaiheiset materiaalit luontoretkeily ja kaatopaikkavierailut ekomuotinäytös tietoiskut yhteiset keskustelut ja pohdinnat (valmius keskusteluun) elokuvailta (luontofilmit, populaarikulttuurin teemaa käsittelevät elokuvat, dokumentit) luontolehtien tilaus ympäristölinkkivinkit kilpailut ja visailut lähiympäristöstä huolehtiminen mm. pihatalkoot ympäristöystävällisten toimintatapojen opettelu esim. laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ekokartoituksen tekeminen ja nuorisotilan toimiminen ekotaitojen harjoituskenttänä haasteet toisille tiloille eko-ohjelmien hyödyntäminen esim. vihreä lippu, maapalloretki, maakasvatus Tilakokoukset ympäristöasioiden käsittely ja seuranta kanava asiaan liittyville ehdotuksille ympäristöaiheisten/ympäristökasvatuksellisten toimintojen esittely tilan ekosääntöjen tekeminen tietoiskujen tekeminen ja muille esittäminen Kädentaidot kierrätysmateriaalien ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen ja yhdessä hankkiminen tuunaus ja korjauspajat uusi elämä tuotteelle -pajat käyttötavaroiden tekeminen (ei krääsää) aineettomat lahjat taitojen opettelu, itse tekeminen ja sitä kautta tavaran arvostaminen uusiopaperin valmistaminen Kokkaus ja tarjoilut hankintojen tekeminen yhdessä nuorten kanssa ja valintojen pohtiminen teemakokkaukset kauden mukaan ympäristöystävälliset tavat -kokkauskortti sadonkorjuujuhlat ja kasviskarkelot

9 8 matokompostori ympäristömerkkikisa Teatteri ja ilmaisu vihreä draama -ohjelmat lainattava ja vuokrattava rekvisiitta rekvisiitan tekeminen kierrätysmateriaalista ympäristöaiheinen teema Musiikki ja bänditoiminta ympäristöaiheiset Bumtsibum ja Tartu mikkiin -karkelot toivebiisit ja levyraadit (lainataan kirjastosta) ympäristöteemaisen musiikin ja sanoituksien tekeminen esim. tietoiskuihin yhteiset päätökset hankittavista levyistä Pienryhmät ja kerhot ympäristöteema asenne- ja draamaharjoitukset pelien itse tekeminen valitusta ympäristöteemasta retkeily lähikohteille ympäristöherkkyys- ja aistiharjoitukset ympäristötaide Leirit ja kurssit Espoon lähikohteisiin tutustuminen luonnossa oleminen, herkkyys- ja aistiharjoitukset taidepajat ympäristöteemalla esim. valokuvaus ja kirjoittaminen leirit yleensä ja erilaiset teemaleirit pyöräretket Sisustus nuorten suunnittelemat sisustushankkeet kierrätys- ja ympäristöystävälliset materiaalit tuunaus ympäristöystävällisten käytännön ratkaisujen pohtiminen esim. tuuletus ja huonekalujen sijoittelu Tapahtumat tavaranvaihtopäivät teemadiscot teemanäyttelyt kirpputori joululahjapaja ympäristöteemalla uuden vuoden ekokarkelot autoton päivä älä osta mitään -päivä eläintenpäivä sähkötön päivä ja energiansäästöviikko luonnonkosmetiikkailta asiantuntijaillat nuorilta nuorille luontohahmojuhlat esim. metsä tai vesibileet ja suomen kansan tarinat ja uskomukset, teemapukeutuminen

10 9 5. TOIMIJOITA, YHTEISTYÖTAHOJA JA MATERIAALIEN TUOTTAJIA Toimintaa & tapahtumia Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla: 4V- hanke (Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin, Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä): Autoton päivä (syyskuu): Energiansäästöviikko (lokakuu): Espoon ympäristökeskukset luontoretket ja kauneimmat retkikohteet: Espoon kaupungin ympäristösivut: Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ENY: Espoon partiotuki: Espoon ulkoilusaaret ja saaristoliikenne: Fiksu tuottaa jätettä vähemmän -sivut: Laajalahden luonnonsuojelualue: Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki: Luonnontieteellinen museo: Nuoren ekoeläjän opas: ekologisuus Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox: Nuuksio: ja Pulmakulma: Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus: Tiedekeskus Heureka: Vihreä lippu -koulujen ja päiväkotien ympäristöohjelma: Villa Elfvikin luontotalo ja luontokoulu: Jätehuolto ja -neuvonta, Ämmässuon kaatopaikka: Viranomaiset tai julkishallintoa lähellä olevat tahoa: Espoon kaupungin ympäristökeskus: Euroopan komission ympäristösivut: europa.eu/pol/env/index_fi.htm Helsingin yliopiston ympäristökasvatuksen projektisivusto: Ilmatieteenlaitos: Itämeriportaali: Jätehuoltoyhdistys: Kuluttajatutkimuskeskus: Kuluttajavirasto: Kuntaliitto: Liikenne- ja viestintäministeriö: Lumonet-suomen biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmä: Metsähallituksen retkeilysivut: Metsän tutkimuslaitos: Motiva (energiansäästö, materiaalitehokkuus): Opetushallitus, kestävän kehityksen sivut: Pohjoismaiden ympäristömerkki: Tilastokeskus: YLE: Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus: YTV: Yhdistykset: 4H-liitto: Allianssi: BirdLife Suomi:

11 10 Dodo-Tulevaisuuden elävä luonto ry: Greenpeace: Ilmansuojeluyhdistys ry: Luonnonperintösäätiö: Luonto-Liitto: Maan ystävät: Mannerheimin lastensuojeluliitto: Martat: Natur och miljö: Pidä saaristo siistinä ry: Suomen latu: Suomen liikunta ja urheilu SLU, liikunnan ympäristövinkit: Suomen luonnonsuojeluliitto: Suomen partiolaiset: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto: Suomen ympäristökasvatuksen seura ry: WWF: Muuta: Perustietopaketti ilmastonmuutoksesta: Palpa-suomen palautuspakkaus: Paperinkeräys oy: Kestävän kehityksen peli: Roska päivässä liike: LUMA (Helsinginyliopiston matemaatis-luonnontieteellisen tiedekunnan hanke): Taloudellinen tiedotustoimisto: Muita yhteistyötahoja: Villa Elfvik ja muut luonto-ja ympäristökoulut Luonto- ja ympäristöyhdistykset Asukas/kaupunginosayhdistykset Yritykset Energia- ja vesiyhtiöt Koulut ja oppilaitokset Nuorisoyhdistykset: Esbobygdens Ungdomsförbund, Espoon minijellonat, Espoon nuoret kotkat aluenuorisojärjestö, Kokoomuksen nuorten Espoon aluejärjestö, Suomen demokratian pioneeriliiton Espoon aluejärjestö Urheiluseurat Eläinsuojelu- ja oikeusjärjestöt: Suomen eläinsuojeluyhdistys, Eläinsuojeluliitto Animalia, Fauna, Oikeutta eläimille Espoon luonto: Espoon saaret: Espoossa on 58 kilometriä merenrantaa ja 165 saarta. Monilta saarilta löytyvät laiturit, keittokatokset, kaivot ja jätehuolto. Kaupunki kuljettaa näille saarille polttopuut sekä hoitaa jätteiden poiskuljetuksen. Osa saarista on valvottuja. Julkinen veneyhteys seuraaville saarille: Iso Vasikkasaari, Gåsgrund, Stora Herrö ja Rövaren. Muita ulkoilusaaria ovat Korkeasaari, Tvihjälp, Knapperskär, Rövargrundet, Kaparen ja Bylandet. Lisätietoja: Luonnonsuojelualueet ja luontopolut: Espoossa on monta kaunista luonnonsuojelualuetta, joihin voi tutustua niitä kiertäviltä luontopoluilta.

12 11 Nuuksion kansallispuisto muodostaa läntisimmän osan ns. Nuuksion järviylängöstä, joka on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Nuuksion järviylänkö sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Nuuksion luonto on vaihtelevaa karuista männikkökankaista reheviin purolaaksoihin ja tuoksuviin soihin. Alueella on lähes 150 järveä ja lampea. Nuuksion alueella on myös vanhoja kulttuurimaisemia peltoineen, ahoineen ja vanhoine hakamaineen. Vuonna 1994 perustetun kansallispuiston maisemaa hallitsevat laaksot, rotkot ja avokalliot, joiden päältä avautuvat upeat näköalat. Puiston alueella on yli 40 lampea, joista useimmat ovat kirkasvetisiä ja veden laadultaan erinomaisia. Nuuksion kansallispuisto on mainio ympärivuotinen luontomatkailukohde. Kesällä alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet mm. retkeilyyn, melontaan, pyöräilyyn ja eläimistön tutkimiseen. Lisäksi hyödyllinen opas on kaupungin julkaisema Kotinurkilta kallioille Espoon luontokohteet -kirja: Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jonka toiminta on suunnattu kaikille espoolaisille. Luontotalo tarjoaa luonto- ja ympäristötietoutta eri muodoissaan niin, että kävijöillä on mahdollisuus oivaltaa oma vastuunsa ympäristömme tulevaisuudesta. Talossa järjestetään mm. näyttelyitä, retkiä, tapahtumia ja koulutuksia. Lisäksi siellä toimii luontokoulu LÄHTEET Helsingin nuorisoasiainkeskus 2004: Kestävän kehityksen ohjelma Hiltunen Jaana ja Konivuori Heli 2005: Vihreä draama draaman keinoin kestäviin elämäntapoihin Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto 2006: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Painamattomat lähteet: Espoon kaupungin internetsivut Pääkaupunkiseudun auditointi- ja itsearviointimalli Suomen ympäristökasvatuksen seura ja Kanneljärven opisto 2006: Ympäristökasvatuskurssin luentomateriaali nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoille Suomen ympäristökasvatuksen seuran internetsivut: tai mainittujen tahojen omat internetsivut

13 12 LIITE 1 Esimerkki Ekokartoituksesta (muokattu WWF:n Koulun ympäristötoimet 2, vihreän koulun tarkistuslistan pohjalta) Ohje Täyttäkää lomake huolella. Aina silloin kun saatte listaan Kyllä-merkinnän, voitte onnitella itseänne. Ei-merkinnän saatuanne voitte miettiä yhdessä, mitä asialle voisi tehdä. Tavoitteena on muutos ja tärkeää on löytää ensisijaiset kohteet, joiden kanssa aletaan työskennellä. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla: parempi maailma syntyy pala palalta. 1. Ruoka ja keittiö kyllä ei 1. Käytetään suuria pakkauskokoja 2. Käytetään vain ei-kertakäyttöisiä ruokailuvälineitä 3. Käytetään säännöllisesti luomutuotteita 4. Tarjotaan säännöllisesti kasvisruokaa 5. Ruuantähteet kompostoidaan tai viedään biojätekeräykseen 6. Käytetään lähellä tuotettuja raaka-aineita 7. Käytetään yhdessä kerättyjä marjoja ja sieniä 2. Sähkön kulutus kyllä ei 1. Huonelämpötila on korkeintaan 20 astetta 2. Valot sammutetaan aina huoneista poistuttaessa 3. Hankittaessa uusia laitteita valitaan energiaa säästäviä malleja 4. Tietokoneet ja muut laitteet sammutetaan, kun niitä ei käytetä 5. Tuuletetaan järkevästi 3. Liikkuminen kyllä ei 1. Vähintään 90% nuorista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 2. Vähintään 90% ohjaajista kävelee, pyöräilee tai matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla talolle 3. Tilalle pääsee pääasiassa pyöräteitä pitkin 4. Hissiä käytetään vain erikoistapauksissa 4. Tavaroiden ja laitteiden kunto ja hankinnat kyllä ei 1. Kalusteet pysyvät ehjinä ja puhtaina 2. Korjataan rikki menneet kalusteet 3. Vesikalusteet pysyvät ehjinä 4. Kalusteiden hankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset 5. Käyttötavarat pysyvät siisteinä ja ehjinä 6. Tiloilla kierrätetään tavaroita 5. Jätehuolto ja kierrätys kyllä ei 1. Tilalla on toimiva jätteiden lajittelu a) paperille b) keräyskartongille (paperipakkaukset ja maitotölkit yms.) c) pahville d) biojätteelle e) lasille f) metallille g) energiajätteelle

14 13 h) tekstiileille i) puujätteelle j) ongelmajätteelle 2. Kaikki käytetty paperi kerätään ja kierrätetään 3. Kopioidaan paperin molemmin puolin 4. Käytetään ensisijaisesti käsipyyheautomaatteja tai kangas-pyyhkeitä 6. Siivous kyllä ei 1. Kaikki puhdistus- ja astianpesuaineet ovat ympäristömerkin saaneita 2. Kaikki käytettävät pyyhkeet ovat pestäviä 3. Siivousvälineet ovat pestäviä 7. Tiedotus ja koulutus kyllä ei 1. Tilalla on ympäristövastaava, jota koulutetaan vuosittain ympäristökysymyksissä 2. Koko henkilökunta on saanut koulutusta ympäristöasioissa 3. Tilalla on ympäristöohjelma 4. Tilalla on aktiivinen ympäristöryhmä 5. Ympäristökysymyksiä käsitellään yhdessä nuorten kanssa 5. Pidetään ainakin yksi ympäristöpäivä tai siihen liittyvä projekti kerran vuodessa 6. Toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä 8. Yhteistyö kyllä ei 1. Tilalla on yhteistyötä ympäristöasioissa a) ympäristöjärjestön b) kunnan jätehuollosta vastaavien c) pihan kunnosta vastaavien d) ympäristöviranomaisten, lautakuntien tai kunnanvaltuuston kanssa e) muu taho 2. Ympäristöasioissa ollaan tekemisissä muiden maiden nuorten kanssa 3. Osallistutaan yhteiskunnallisiin keräyksiin a) taksvärkkeihin b) nälkäpäiväkeräyksiin c) muu keräys

15 14 LIITE 2 Esimerkki Karakallion jätekartoituksesta 1. Toimistotyö ja henkilökunnan tilat 1. Kuinka monta roskista tilasta löytyy? 2. Mitä jätteitä varten roskikset ovat? 3. Tiedetäänkö kuinka paljon kopioidaan / tulostetaan? 4. Kopioidaanko kaksipuoleisesti? 5. Pienennetäänkö tulosteita? 6. Tulostetaanko turhaan? 7. Käytetäänkö paperit uudelleen esim. suttu, piirustus tai tulostuspaperina? 2. Lajittelu 1. Lajitellaanko nuokkarilla? 2. Onko lajitteluastiat merkitty hyvin ja löytyvätkö ne helposti? 3. Mitä eri roskiksia ja jätelajeja löytyy? 4. Kuinka monta roskista tilassa on? Halli? WC:t? Telkkahuone? KH 1? Eteistila? Keittiö? 5. Onko roskiksia riittävästi? 6. Syntyykö tilalla ongelmajätteitä? 7. Jos syntyy, niin mitä? 3. Pakkaukset, kertakäyttötuotteet ja kierrätys 1. Käytetäänkö nuokkarilla kertakäyttötuotteita? 2. Jos käytetään, niin mitä? 3. Käytetäänkö nuokkarilla kierrätysmateriaaleja? 4. Korjataanko nuokkarilla tavaroita ja laitteita? 5. Jos korjataan, niin mitä? 6. Ostetaanko nuokkarilla suuria pakkauksia? 7. Käytetäänkö ylipakattuja tai yksittäispakattuja tuotteita? 8. Käytetäänkö kangas/kestokasseja?

16 15 LIITE 3 Marraskuu 2008 KARAKALLION NUORISOTILA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY 1. Keittiö ja tarjoilut 2. Toimistotyö 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto 4. Avoimet nuorten illat 5. Kerhotoiminta 6. Leirit ja kurssit 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOI- MINTA 1. Veden ja energian kulutus 2 Kemikaalit 3. Liikkuminen 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto 5. Siivous 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS

17 16 1. JOHDANTO Karakallion ympäristökasvatuksen toimintaohjelma on syntynyt osana Espoon nuorisotilojen ympäristösuunnitelmatyötä. Toimintaohjelman tarkoituksena on tarkastella toimintaa ympäristökasvatuksen ja ympäristökuormituksen vähentämisen näkökulmasta. Toimintaohjelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet sekä toteutetun toiminnan ja tulevaisuuden haasteet. Täten sitä voidaan hyödyntää seuraavan kauden toiminnan suunnittelussa osana muuta vuosikiertoa. Toimintaohjelman taustalla on nuorisotilojen ympäristökasvatusmalli. Tilakohtaiset suunnitelmat siirtävät ympäristökasvatusmallin ajatukset käytännön tekoihin ja toimintaan tiloilla. Sen lisäksi siinä näkyvät jokaisen tilan omat tarpeet sekä ohjaajien ja nuorten kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet. 2. KARAKALLION NUORISOTILA JA TOIMINNAN TAVOITTEET Karakallion nuorisotilalla on otettu kuluvan kauden teemaksi jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu sekä ympäristötoiminnan luonteva sisään ajaminen nuorten iltoihin muun muassa nuorten ympäristötoimintakerhon kautta. Karakallion nuorisotilan toimintasuunnitelmassa on huomioitu ympäristökasvatus seuraavasti: Alueen/työpisteen toimintaympäristön muutokset (profiloituminen) auditoinnissa tuli ilmi ympäristökasvatuksen puute. Tulostavoitteet tavoitteena on kiinnittää huomiota jätteiden vähentämiseen ja saada biojätekeräys Karakallion monitoimitalolle Lisäksi se näkyy kontaktipintatoiminnan osiossa erilaisina käytännön toimintoina Karakallion nuorisotila sijaitsee Karakallion monitoimitilan yhteydessä. Nuorten illat on suunnattu vuotiaille, jotka käyttävät tilaa yhtäaikaisesti. 3. LAJITTELU JA JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY Karakallion nuorisotilan toimintakautta ohjaavat viisi pääperiaatetta. Ne ovat ympäristömyönteisen ilmapiirin luominen jätekartoituksen tulokset ja haasteet sekä toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä nuorten ja koko talon käyttäjien kanssa lajittelu, siihen motivointi ja selkeä ohjeistus panostetaan käyttötarvikkeiden huoltoon ja korjaukseen ei hankita kertakäyttötavaroita tai tavaraa kertaluonteiseen käyttöön, muistetaan lainaus ja yhteiskäyttö 1. Keittiö ja tarjoilut Nuokkarin keittiön käyttö ja tarjoilut koostuvat pääosin henkilökunnan omasta ruokailusta, nuorten iltojen kokkityöpajasta, nuorten omatoimisesta kokkailusta ja viikonlopun kahvi- ja teetarjoilusta sekä tilapäisistä käyttäjäryhmien varauksista. TAVOITE: LAJITTELUN ALOITTAMINEN JA SELKIYTTÄMINEN, BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYS, MUOVIKASSIEN VÄHENTÄMINEN

18 17 lajitteluastioiden hankkiminen ja tyhjennyksistä sopiminen talon muiden käyttäjien ja siivouspuolen kanssa lajittelumerkinnät ja ohjeistukset (kts nuorten illat) lajittelun onnistumisen seuranta (kts nuorten illat) muiden käyttäjien ohjeistus mm. lajittelu ja kestoastiasuositus otetaan kangaskassit jokapäiväiseen käyttöön Toteutettu aiemmin: illan päätteeksi pullot kerätty talteen ja myöhemmin toimitettu kauppaan maitotölkit lajiteltu ja iltapäiväkerhon ohjaaja vienyt jätepisteeseen kartonkia ja pahvia kerätty kokeiluluonteisesti, tyhjennys takunnut vähennetty kertakäyttöastioiden käyttöä (normaalitoiminnassa käytetään tavallisia astioita) iltapäiväkerhon ohjaajalla kangaspyyhe keittiökäytössä Haasteet: 2. Toimistotyö Toimistossa paperinkulutuksen vähentäminen on keskeisellä sijalla jätteen synnyn ehkäisyssä. Tähän saakka yhteisten käytänteiden puuttuminen ja ahtaat tilat ovat rajoittaneet asiaan paneutumista. TAVOITE: PAPERINKÄYTÖN TEHOSTAMINEN JA TURHIEN TULOSTEIDEN VÄHENTÄMINEN, KÄSIPYYHEPAPEREISTA LUOPUMINEN HENKILÖKUNNAN TILOISSA ns. suttupaperin uudelleen käyttäminen tulosteissa, piirustuspaperina tai muistilappuina toimiston uudelleen järjestelyjen yhteydessä tsekataan mm. suttupapereille paikat, jokainen opettelee tulosteiden pienentämisen ja kaksipuolisen tulostuksen hankitaan käsipyyhekoukku henkilökunnan tiloihin Toteutettu aiemmin: paperinkeräyksen käyttöönotto ja sen sujuvuuden parantaminen Haasteet:

19 18 3. Kalusteet, sisustus, laitteet ja kiinteistönhuolto Kalusteiden ja muiden tavaroiden hankinnoissa noudatetaan kaupungin yleisiä ohjeita, ohjaajat voivat kuitenkin toimittajien valikoiman mukaan tehdä valintoja, joilla merkitystä myös ympäristön kannalta. Esimerkiksi huomioidaan kalusteiden hankinnassa niiden muuntuvuus, kestävyys sekä helppohoitoisuus. TAVOITTEET: LISÄTÄÄN KALUSTEIDEN JA LAITTEIDEN KÄYTTÖIKÄÄ OIKE- ALLA KÄYTÖLLÄ JA HUOLLOLLA kaikki työntekijät osaavat käyttää laitteita ja nuoret opastetaan siihen myös vastuutetaan nuoria tavaroiden kunnosta; playstation vastuuhenkilö iltoihin puhdistetaan mm. playstation levyt ja laite säännöllisesti ei hankita automaattisesti uutta hajonneiden tilalle vaan selvitetään käyttötarve ja huollon mahdollisuus informoidaan vioista huoltomiestä ei heitetä korjauskelpoista tavaraa kaatopaikalle, vaan selvitetään tavaroiden huolto ja kierrätysmahdollisuudet Toteutettu aiemmin: hankittu helposti puhdistettavia huonekaluja jätetty hankkimatta tavaroita hajonneiden tilalle Haasteet: 4. Avoimet nuorten illat Nuorten iltojen vuoden pääpaino on lajittelun opettelemisessa ja omista jäljistä huolehtimisesta niin sisällä kuin nuokkarin edustallakin. TAVOITE: LAJITTELUN SUJUMINEN, NUORISOTILAN JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN JA OMAKSI KOKEMINEN SEKÄ OMAN KULUTUSKÄYTTÄY- MISEN POHDINTA pihatalkoot, istutukset ja pihankäyttö avoimissa illoissa pyydetty kunnon roskis pihalle huoltomieheltä nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuokkarin toimintoihin vaikuttaminen tehdään jätekartoitus ja suunnitellaan nuorten kanssa toimenpiteet jätekartoituksen jälkeen tehdään nuorten kanssa lajitteluohjeet ja merkinnät ja sekä mahdolliset tietoiskut muille nuokkarilaisille tilakokoukseen nuoret seuraavat iltojen päätteeksi lajittelun onnistumista (hymynaamat) onnistuneesta lajittelusta juhlat asian seuranta tilakokokouksissa

20 19 valokuvanäyttely onnea tavaratta monitoimitalolle eläintenpäivä tapahtuman suunnittelu, jossa huomioidaan jätteen välttäminen joulukrääsän vähentäminen, kannustaminen itse lahjojen ja koristeiden tekemiseen (jolloin tavaraa tärkeämmäksi tulee antaminen) ja aineettomat joululahjakortit kokkityöpaja, kättentyöt? Toteutettu aiemmin: nuorten kirppis tyttöjen luonnonkosmetiikkailta tavaroiden kunnioittaminen/itsehuolto (mm. ei heti osteta uutta jos rikkoontuminen johtuu välinpitämättömyydestä, playkan ja levyjen puhdistaminen) Haasteet: 5. Kerhotoiminta Karakallion nuorisotilalla toimii kädentaito-, sähly-, ja ilmaisukerhot. Suunniteltu ympäristötoimintakerho on vasta lähtemässä käyntiin. Ilmaisutaitokerho: TAVOITE: LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN JA KIERRÄTYKSEEN TUTUS- TUMINEN hankitaan lavasteet ja asut (joita ei tilalta löydy) lainaamalla kierrätyskeskuksesta Haasteet: Sählykerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet:

21 20 Kädentaitokerho: Tavoite: Toteutettu aiemmin: Haasteet: 6. Leirit ja kurssit TAVOITE: JÄRJESTETÄÄN YKSI YMPÄRISTÖ-/LUONTOAIHEINEN KESÄ- KURSSI/PÄIVÄLEIRI, JOSSA PÄÄPAINO YMPÄRISTÖHERKKYYDEN KOKEMI- SELLA JA ESPOON LUONTOON TUTUSTUMINEN huomioidaan leirien ja kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa samat asiat kuin nuorten illoissa, painopisteenä jätelajittelu ja jätteen välttäminen Toteutettu aiemmin: Saaresta saareen -päiväleiri, ympäristötaidekurssi (ei toteutunut) Haasteet: 4. MUU YMPÄRISTÖKUORMITUS JA MUU YMPÄRISTÖKASVATUSTOIMINTA 1. Veden ja energian kulutus TAVOITE: ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JA ERITYISESTI LÄMPIMÄN VEDEN SÄÄSTÄMINEN luonnonvalon hyödyntäminen laitteiden sulkeminen kun niitä ei käytetä ja valmiusvalot pois päältä käytetään termospulloja eikä pidetä kahvinkeitintä päällä pestään täydet koneelliset tiskiä ja pyykkiä vähennetään veden kulutusta muun muassa pitämällä jääkaapissa vettä / mehua käytetään samaa mukia koko ilta, kaikki vakikävijät merkitsevät mukin omalla pyykkipojalla, työntekijöille omat mukit

22 21 2. Kemikaalit ja vaaralliset aineet Turvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä selvisi, että emme tiedä tiloissamme käytettävistä kemikaaleista ja niiden säilytyksestä tarpeeksi. Lähinnä tämä koskee pimiötä sekä keramiikkaluokkaa. Tällä hetkellä niiden toiminnasta vastaavat ulkopuoliset käyttäjät. Toiminnan luonteesta johtuen vältämme kemikaalien käyttöä. Käytämme kuitenkin säännöllisesti mm konetiskiainetta, kynsilakkoja, sytytysnesteitä, tinneritusseja ja erilaisia puhdistusaineita. TAVOITE: VALITA MYRKYTTÖMÄMPIÄ JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ TUOTTEITA, TURVALLINEN HUOLEHTIMINEN KEMIKAALEISTA tilaamme myrkyttömiä ja hajuttomia tusseja ostamme ympäristömerkittyjä pesuaineita selvitetään tilalta löytyvät kemikaalit ja syntyvät ongelmajätteet 3. Liikkuminen TAVOITE: MYÖNTEISEN ASENTEEN VÄLITTÄMINEN JULKISIA KULKUNEUVOJA KOHTAAN hankimme polkupyörän lyhyille matkoille käytämme julkisia kulkuneuvoja nuorten kanssa käytämme kimppakyytejä työpäivän sisäisillä matkoilla 4. Lähiympäristö ja Espoon luonto TAVOITE: SUOSITAAN LÄHELLÄ OLEVIA KOHTEITA MM. ESPOON LUONTOKOHTEITA 5. SIISTEYS Nuoret ja nuorisonohjaajat vastaavat tilojen yleisestä siisteydestä. Syksyn aikana hermostusta on herättänyt nuorten tapa jättää tavarat ja roskat siihen, missä he ovat olleet. Tähän on puututtu nuorten iltojen aikana mm. telkka-huoneessa syömisestä ja juomisesta lähtevät kaikki siellä olijat saman tien pihalle. Nyt ongelma on siirtynyt varsinaiseen ns. hallitilaan. Karakallion nuokkarin siivouksesta vastaavat Espoon kaupungin siivoojat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tilassamme toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan mm. pesuaineiden valinnoissa. Siivoustoimi vastaa myös koko talon jätehuollosta, vaikka siistijöiden vastuulla ei jätteiden lajittelu ja astioiden tyhjennys olekaan. Tämän osalta yhteistyö siivoustyönjohtoon on alkanut. Yhteyshenkilö on Anitta Mykkänen. TAVOITE: VASTUUNTUNNON LISÄÄMINEN TILAN SIISTEYDESTÄ

23 22 lisäroskikset selkeät pelisäännöt nuorille kengät pois sisätiloissa herkkukielto (ei enää voimassa) 5. OHJAAJIEN OSAAMINEN JA KOULUTUS Karakallion nuorisonohjaajien osaaminen on laaja-alaista ja tällä hetkellä koulutusta oleellisempaa olisikin oleellista hyödyntää ohjaajien erityisosaaminen ja kiinnostuksen kohteet sekä yhteisen ajan varaaminen, jolloin ympäristökasvatusasioista voitaisiin keskustella yhteisesti. Karakallion nuorisonohjaajien erityisosaaminen ympäristökasvatuksen osalta on seuraava: Johanna partiotausta ja retkeily Heli kestävä kulutus ja vihreä draama, ympäristötaide Marika itse tekeminen ja käden taidot Emmi aineettomat lahjat, taide ja kulttuuri Karakallion nuorisonohjaajien koulutustarpeet kaudelle 2009/2010 tieto ajankohtaisista ympäristöongelmista yleinen ympäristökasvatustietämys

24 Espoon kaupungin nuorisotoimi 2009