A N T I N K A N K A A N M O N I T O I M I T A L O - U U D I S R A K E N N U S

Transkriptio

1 A N T I N K A N K A A N M O N I T O I M I T A L O - U U D I S R A K E N N U S RAAHEN KAUPUNKI ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA RAAHEN KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS PL RAAHE Käyntiosoite: Ruskatie 1 puh. (08)

2 HANKESUUNNITELMA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 SELOSTUS HANKKEESTA RAKENNUSKOHTEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN TOTEUTTAJA TOIMINNAN YLLÄPITÄJÄ JA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄ TOIMINNAN TAVOITTEET HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHDYSHENKILÖT RAKENNUSHANKKEEN PERUSTIEDOT PERUSTELUT HANKKEELLE VARHAISKASVATUS KOULU NUORISOTILAT VAIHTOEHTOISET RATKAISUT JA SEURAUKSET HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISESTÄ TILANTARVESELVITYS VARHAISKASVATUS: KOULU NUORISOTILAT RAKENNUSSUUNNITELMAT IRTAIMISTON HANKINTASUUNNITELMA KUSTANNUSTIEDOT KUSTANNUSARVIO RAHOITUS...12 LIITTEET: LIITE 1 Asemakaavaluonnos 1:1000 LIITE 2 Ilmakuva/ajantasa-asemakaava 1:1000 LIITE 3 Yhdyshenkilöluettelo LIITE 4 Huonetilaohjelma LIITE 5 Luonnospiirustukset (Asemapiirros 1:1000, pohjapiirrokset, leikkaukset, julkisivut 1:550) LIITE 6 Rakennusteknisten töiden rakentamistapaseloste LIITE 7 LVI-töiden rakennustapaselostus LIITE 8 Sähkötöiden rakennustapaselostus LIITE 9 Irtaimiston hankintasuunnitelma LIITE 10 Kustannusarvio

3 HANKESUUNNITELMA 2 ALUSTAVA HANKESUUNNITELMA 1 SELOSTUS HANKKEESTA 1.1 Rakennuskohteen perustiedot Rakennuskohteena on Raahen kaupungin 28. kaupunginosassa kortteliin nro 169 tontille nro 1 rakennettava monitoimitalo. Rakennuskohteen osoite on Suvitie 4, RAAHE ja kiinteistötunnus Kiinteistön omistaa Raahen kaupunki. Rakennustyön alkuun mennessä tontilta puretaan sillä oleva koulurakennus. Monitoimitalon kanssa yhtä aikaa suunnitellaan alueelle uusi asemakaavan muutos. Kaavatyö etenee rinnan rakennuksen suunnittelun kanssa. Asemakaavaluonnoksen kaavamerkintä on YO-3 IV (LIITE 1). Asemakaava takaa m2:n tontille kerrosalaltaan m2:n rakennusoikeuden. Alueella on tällä hetkellä voimassa Oulun lääninhallituksen vahvistama asemakaavan muutos Akm 70, mikä takaa m2:n koulutontille kerrosalaltaan 4585 m2:n rakennusoikeuden (LIITE 2). Uusi, luonnosvaiheessa oleva asemakaavan muutos takaa uudelle monitoimitalolle riittävän rakennusoikeuden. Rakennuksen bruttoala on XXXX m2, hyötyala VVVV m2 ja tilavuus NNNN m3. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Saila Palviainen. Kohteen suunnittelijat kokonaisuudessaan ovat seuraavat: - arkkitehtisuunnittelu: SIPARK Oy - rakennesuunnittelu: Arkins Oy - lvia-suunnittelu: Arkins Oy - sähkösuunnittelu: Arkins Oy Rakennuksen kantavat rakenteet tehdään pääosin teräsbetonisena. Alapohjana on maanvarainen laatta. Kantavana runkona ovat elementtirakenteiset teräsbetoniseinät, -pilarit ja -palkit. Välipohjassa ja yläpohjassa on ontelolaattarakenne. Yläpohjan ontelolaattojen päällä ovat puurakenteiset kattokannattajat. Ulkoseinät ovat betonirunkoiset ja palosuojatulla paneelilla verhotut. Porrashuoneiden, hissikuilun ja väestönsuojan kantavat seinät ovat paikalla valettuja teräsbetoniseiniä. Muut sisäseinät ovat pääosin kiviseiniä. Vesikatteena on kumibitumihuopa. Rakennus liitetään Raahen kaupungin kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa on vesikiertoinen patterilämmitys ja osin lattialämmitys. Rakennukseen tulee tehtäväksi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä lämmöntalteenotto. Sisäilmaluokitus on S3/S2 ja E-luku tavoite on 130. Rakennus liitetään maakaapeleilla paikallisiin sähkö- ja puhelinverkkoihin.

4 HANKESUUNNITELMA Hankkeen toteuttaja Rakennus tehdään Raahen kaupungin omistukseen, PL 62, RAA- HE, puh. (08) Kaupunki vastaa hankkeen toteuttamisesta ja tulevasta ylläpidosta. Hankkeen rakennuttajatehtäviä hoitaa Raahen kaupungin tekninen keskus, PL 62, RAAHE, puh. (08) Rakennuttamisen ja projektijohdon yhdyshenkilöinä toimivat teknisen keskuksen johtaja Pasi Alatalo, puh sekä rakennuttajainsinööri Ulla Pyykönen, puh Toiminnan ylläpitäjä ja palvelujen järjestäjä Monitoimitalon ylläpitäjänä ja palvelujen järjestäjänä toimii Raahen kaupunki, PL 62, RAAHE, puh. (08) Sivistyspalvelukeskuksen alaisuudessa olevaa toimintaa johtavat vt. opetustoimenjohtaja Timo Savela, puh (koulu), vs. varhaiskasvatuksen johtaja Kati Haarala, puh (päiväkoti), nuorisotoimenjohtaja Ari Pietarinen, puh (nuoriso) ja vs. liikuntatoimenjohtaja Pauli Järvitalo, puh (liikunta). Vastuuta kantavina luottamusmieselimenä toimivat Raahen kaupungin opetuslautakunta, nuorisolautakunta ja liikuntalautakunta. 1.4 Toiminnan tavoitteet valmistuneen perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvityksen perusteella käynnistettiin Antinkankaan koulukeskushanke, johon sisällytettiin Vihastenkarin päiväkodin ja Antinkankaan koulun toiminnat. Vihastenkarin päiväkoti toimi rakennuksessa, joka oli käyttöikänsä päässä ja Antinkankaan koulu rakennuksessa, jonka korjaaminen todettiin selvityksissä kannattamattomaksi. Palveluverkkoselvitykseen perustuva koulutilasuunnitelma ja siinä ollut estys koulun ja päiväkodin rakentamisesta käsiteltiin: - opetuslautakunnassa ( 27) - kaupunginhallituksessa ( 214) - kaupunginvaltuustossa ( 52) Nuorisotoimen tilojen liittämisestä hankkeeseen päätettiin: - nuorisolautakunnassa ( 52) ja ( 17) - kaupunginhallituksessa ( 162) - kaupunginvaltuustossa ( 45) Nuoriso- ja liikuntatilojen rakentamista avustetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien rahoitussuunnitelmien sekä Aluehallintovirastojen tekemien valtionavustuspäätösten mukaisesti. Eduskunta on hyväksynyt rahoituslain muutoksen, jolla oppilaitosten perustamishankkeista on luovuttu vuoden 2015 alusta. Siksi ministeriö ei ole enää vahvistanut rahoitussuunnitelmaa vuosille Aluehallintovirastot voivat myöntää erillistä valtionavustusta sisäilma- ja kosteusvaurioista kärsivien oppilaitosten ja päiväkotien rakentamishankkeille, mikäli määräraha on varattu valtion talousarvioon. Vuoden 2015

5 HANKESUUNNITELMA 4 talousarvioon em. määrärahaa ei ole varattu. Päätöstä vuoden 2016 määrärahasta ei ole vielä tehty. Liikuntatiloja bruttoalaltaan 1000 m²:n osuutta monitoimitalosta haettiin viime vuonna rahoitussuunnitelmaan ja nuorisotoimen tiloille haetaan avustusta. Maankäytön suunnittelun osalta väestölisäykset kohdistuvat eniten Antinkankaan koulun oppilasmääriin. Raahen kaupungin asemakaavoitus painottuu keskusta-alueen pohjoiselle vyöhykkeelle, joista Antinkankaan vieressä oleva Pyhtilän kangas on merkittävin. Asemakaavan mitoituksessa uuden alueen lasten lukumäärä on , joista alle kouluikäisiä noin 110 ja peruskouluikäisiä noin 110 lasta. Tämä tarkoittaa ikäluokkaa kohden keskimäärin 15 lasta. Pitkänkarin itäosan ja Kylmälahden alueille on kaavoituksessa pyritty noin 230 asukkaaseen, joista alle kouluikäisiä olisi noin 45 ja peruskouluikäisiä noin 70. Tämä tarkoittaa 4-5 lasta ikäluokkaa kohti. Lisäksi uuden koulun rakentamisella voidaan helpottaa Pattasten alueen oppilaspainetta, kun sieltä voidaan ohjata oppilaita Antinkankaalle. Näin ensisijassa koulua tarvitaan kasvavan oppilasmäärän vuoksi. On luontevaa yhdistää kouluun myös päiväkodin tilat, koska Vihastenkarin vanha päiväkotirakennusrakennus tulee tiensä päähän. Päiväkodin ja koulun yhdistäminen mahdollistaa ajanmukaisen pedagogisen työn ja lisäksi se tuottaa käytännön etuja: osin samat toimintatilat voivat olla sekä koulun että päiväkodin käytössä. Tällaisia yhteiseen käyttöön sopivia tiloja voivat olla mm. osin hallinnolliset tilat ja niiden aputilat, keittiö- ja ruokailutilat, osa opetustiloista, kuten liikuntatilat ja oppilashuollon tilat. Uusi perusopetuslaki edellyttää inkluusion toteuttamista, silloin tilojen muunneltavuus, tilojen yhteiskäyttö ja esteetön rakentaminen on otettava huomion rakennuksen tiloissa. Uusi rakennus mahdollistaa tavoiteasettelun toteutumisen. Koulun läheisyyden ansiosta myös päiväkodissa mahdollisuus huomioida erilaisia lapsia paranee ja toimintamahdollisuudet monipuolistuvat. Nuorisotoimen tilat liitettiin hankkeeseen erillisellä päätöksellä: - nuorisolautakunnassa ( 52) ja ( 17) - kaupunginhallituksessa ( 162) - kaupunginvaltuustossa ( 45) Katsottiin, että nuorisotoimen käyttöön tehtävät tilat monipuolistavat myös koulun tilavalikoimaa. Samalla voidaan myös nuorisotoimelle tarjota koulun tiloja ja sillä tavalla nostaa tilojen käyttöastetta sekä monipuolistaa toimintaa rakennuksessa. Erityisesti kaupungin muita liikuntatiloja täydentävät monipuoliset liikuntatilat palvelevat myös nuorisotoimen käytössä eri aikoina. Vastaavasti nuorisotoimen käyttöön tehtävä tanssisali tarjoaa hyvän tilan erityisoppilaille tärkeään fyysiseen kuntoutukseen ja terapiaan.

6 HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelman laatijat ja yhdyshenkilöt Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo nimesi työryhmän koulun suunnittelutyötä varten. Työryhmän jäsenet olivat teknisen keskuksen johtaja Pasi Alatalo, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Niilo Ojala, opetuslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Myllymäki, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Ritva Mattila, vs. varhaiskasvatuksen johtaja Kati Haarala, Antinkankaan koulun rehtori Janne Auronen, talonsuunnitteluinsinööri Satu Kaipio, kaavoitusarkkitehti Timo Tamminen ja rakennuttajainsinööri Ulla Pyykönen, sekä Pasi Alatalo. Työryhmä kokosi tarveselvityksen. Monitoimitalon hankesuunnitelman laatijoina toimivat rakennuttajan nimeämä suunnittelutyöryhmä sekä rakennuttajan valitsema kokonaissuunnittelija erikoissuunnittelijoineen. Rakennuttajan nimeämän, kokoonpanoltaan muuttuneen työryhmän jäseninä ja samalla rakennuttajan yhdyshenkilöinä toimivat teknisen keskuksen johtaja Pasi Alatalo (Raahen kaupungin tekninen keskus), teknisen lautakunnan puheenjohtaja Niilo Ojala, opetuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Karjula, sivistyspalvelukeskuksen johtaja Ritva Mattila, vt, opetustoimenjohtaja Timo Savela, vs. varhaiskasvatuksen johtaja Kati Haarala, rehtori Janne Auronen (Antinkankaan koulu), päiväkodin johtaja Marja Suomela (Vihastenkarin päiväkoti), nuorisotoimenjohtaja Ari Pietarinen (nuorisotoimi), kaavoitusarkkitehdit Jaana Pekkala ja Mathias Holmén (Raahen kaupungin tekninen keskus), talonsuunnitteluinsinööri Satu Kaipio (Raahen kaupungin tekninen keskus) ja rakennuttajainsinööri Ulla Pyykönen (Raahen kaupungin tekninen keskus). Rakennuttajan valitsemana kokonaissuunnittelijana toimii SIPARK Oy (pää-/arkkitehtisuunnittelu: arkkitehti, TkL Saila Palviainen). Erikoissuunnittelijoina toimivat Arkins Oy (rakennesuunnittelu, DI Kalle Hautajärvi), Arkins Oy (LVIA-suunnittelu, insinööri Kari Sarkkinen) ja Arkins Oy (sähkösuunnittelu, insinööri Mika Kumpula). Rakennuttamiseen ja suunnitteluun osallistuvien henkilöiden yhteystiedot on kattavasti esitetty liitteenä olevassa yhdyshenkilöluettelossa (LIITE 3). 1.6 Rakennushankkeen perustiedot Monitoimitalo sijoittuu olevan Antinkankaan koulun tontille: kunnanosaan 28, kortteliin 169, tontille 2, osoitteeseen Suvitie 4, Raahe. Koulun tavoitelaajuus on XXX hyötyalaa, DDDD kerrosalaa, FFF bruttoalaa ja tilavuutta ÅÅÅ. Koulu tehdään teräsbetonirakenteinen kantavien seinien ja osin pilarien varaan. Ulkoseinien rakenteet ovat teräsbetonia, eristettynä voimassa olevien määräysten mukaan. Julkisivujen pinnat tehdään paneeliverhottuina, koulun paloluokka huomioiden palonsuojamallattuna. Välipohjat ja yläpohjan laatta tehdään betonista elementtirakenteisena. Rakennuk-

7 HANKESUUNNITELMA 6 sen pulpettikattoa kantavat betonirakenteen varaan tuetut puurakenteet. Rakennukseen tehdään ulkopuolinen vedenpoisto, jossa vesi johdetaan suoraan sadevesijärjestelmään. Rakennus tehdään pääosin päästöluokitukseltaan parhaista rakennusaineista (M1 tuottein). Tavoitteena on, että voitaisiin saavuttaa sisäilmaluokitus S2/S3 kaikissa tiloissa ja kaikissa keskeisissä tiloissa, päiväkodin osalta kaikissa tiloissa, luokitus S2. Monitoimitalo suunnitellaan energiatehokkaaksi, tavoitteena on E luku 135. Määräysten mukaan rakennuksen paloluokaksi tulee P1 ja se varustetaan paloilmoitinjärjestelmällä. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen esteettömyyteen, koska käyttäjistä iso on osan muodostavat erityislapset (LIITTEET 4 ja 5 ohjelma ja suunnitelmat). 2 PERUSTELUT HANKKEELLE Antinkankaan monitoimitalo korvaa sekä nykyisen koulun että Vihastenkarin päiväkodin. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen saumaton yhteistyö on nykypäivää. Tärkeää on sujuva jatkumo pienestä lapsesta isommaksi koululaiseksi. Ajatuksena on tilojen monipuolinen yhteiskäyttö eri toimijoiden kesken. 2.1 Varhaiskasvatus Antinkankaan asuinalue on päiväkodille erinomainen sijoituspaikka. Se toimii lähipalveluna sekä keskustan, Antinkankaan että Pattijoen lapsiperheille. Uusi isompi varhaiskasvatusyksikkö helpottaa koko kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden, päivähoitopaikkojen sekä tilan tarvetta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat lakisääteisiä palveluita lapsille ja perheille. Lain mukaan lapsella on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lasten erilaisiin tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkkeinä asiantuntijapalveluista ovat terapiapalvelut ja lastensuojelun palvelut, joihin monitoimitalon tila- ja käytännönjärjestelyt osaltaan vastaavat. Uudisrakennuksen tulee vastata lasten erilaisiin terapiatarpeisiin, jotka vaihtelevat vuosittain. Näin tulevassa Antinkankaan monitoimitalon päiväkodissa tarjotaan varhaiskasvatusta/ päivähoitoa perheiden ja lasten tarpeiden mukaan 1-6 vuotiaille lapsille. Lisäksi päiväkodissa on esiopetusryhmä. Päiväkoti on avoinna arkipäivisin, aukioloaika vaihtelee tarpeen mukaan. Tällä hetkellä aukioloaika on klo Koulu Antinkankaan monitoimitalon koulu palvelee pääsääntöisesti Raahen kaupungin keskusta alueen pohjoista vyöhykettä. Koulun sijainti on sellainen, että sinne pystytään ohjaamaan oppilaita hyvin laajaltakin alueelta koulumatkojen pysyessä kuitenkin kohtuullisina. Valmistuessaan Antin-

8 HANKESUUNNITELMA 7 kankaasta tulee Pattasten ja Koivuluodon koulujen kanssa kolmas suuri perusopetuksen alaluokkien yksikkö Raahen kaupunkiin. Koulu rakennetaan laskennallisesti noin 440 oppilaalle. Oppilasmäärä sisältää yleisopetuksen luokat 1-6 kolmessa sarjassa, esiopetusluokan, kaksi tehostetun tuen pienryhmää ja kuusi erityisluokkaa. Antinkankaan koululle keskitetään myös kaupungin kehitysvammaisten oppilaiden opetus, aivan kuten tähänkin asti on ollut. Erityisoppilaita kouluun tulee koko Raahen kaupungin alueelta ja he voivat tarvittaessa opiskella Antinkankaalla koko peruskoulun aina esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan asti. Oppilasmäärän arvioinnissa on käytetty nykyistä oppilasmäärää, oppilasennusteita ja kaavoituksesta saatuja arvioita kouluikäisten määristä tulevaisuudessa. Uusien tilojen myötä koulun toimintamalli muuttuu siten, että toiminnassa korostetaan aikaisempaa enemmän yhdessä oppimista ja yhteisopettajuutta. Koulun tiloista suunnitellaan ja rakennetaan monipuoliset ja muunneltavat. Samalla on mahdollista ottaa huomioon opetusteknologian nopea kehittyminen langattomien laitteiden suuntaan. Tämä vaatii riittävän tehokasta ja koko koulun kattavaa langatonta verkkoa. Opetusteknologisia ratkaisuja täytyy muiltakin osin miettiä uudella ja joustavalla tavalla. Erityisoppilaiden tarpeet huomioidaan esimerkiksi esteettömyydessä, tilojen mitoituksessa ja kalustuksessa ja huomioimalla terapiatyön tilatavoitteet. Oppilaiden joustavaa ryhmittelyä varten opetustilojen välisiin kulkuyhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös lasten saumaton siirtyminen päiväkodista esiopetuksen kautta kouluun huomioidaan rakentamisessa. Uuden monitoimitalon toivotaan tiivistävän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tuovan palvelujen keskittämisen kautta etuja niin kaupungille kuin myös palveluja käyttäville kaupunkilaisille. Koululla tarjotaan oppilaille arkipäivisin aamu- ja iltapäivätoimintaa klo välisenä aikana. Koulun varsinainen työaika on normaalisti arkisin klo välisenä aikana. Ilta- ja viikonloppukäyttöä varten tiloista suunnitellaan sellaiset, että niissä voidaan toteuttaa monipuolisesti erilaista toimintaa. Erityisesti liikuntasalin kouluajan ulkopuolinen käyttö on erittäin runsasta ja sen takia salista tehdään riittävän suuri, jotta se pystyy osittain korvaamaan myös käytöstä poistuvan Merikadun koulun salin aiheuttamaa tilantarvetta. Osaa koulun tiloista tullaan käyttämään myös nuorisotyön tiloina. Koulun kotitalousluokka voi ilta-aikaan palvella nuorten kokkikerhoa ja koulun aputilat, kuten wc-tilat ja salitilat ovat myös nuorisotyön käytettävissä ilta-aikoina. Vastaavasti ensisijassa nuorisotyötä varten suunnitellun tanssisalin tilat tarjoavat toimintatilan koulun ja päiväkodin fysioterapeutille koulupäivän aikana.

9 HANKESUUNNITELMA Nuorisotilat Nuorisolautakunnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää mitoitukseltaan ja sijoittelultaan tarkoituksenmukainen nuorisotilaverkosto Raahen kaupungissa. Tämä tarkoittaa toisaalta tilojen sijoittelua siten, että mahdollisimman monella nuorella olisi nuorisotila kohtuullisen välimatkan päässä kotoa. Lisäksi tilojen tulisi olla huonetilaratkaisuiltaan sellaisia, että ne täydentävät toiminnallisesti toisiaan ja mahdollistavat verkostona monipuolisen toiminnan. Nuorisotilaverkostoon kuuluu tällä hetkellä Vihannin keskustassa sijaitseva nuorisotila Olotila, Honganpalon kaupunginosassa sijaitseva Honganpalon nuorisotila, Raahen keskustassa sijaitsevat Nuorisokeskus Paradise ja nuorisokahvila Cuppi. Ollinsaaren kaupunginosassa sijaitseva Ollinsaaren nuorisotila ja Pattijoen keskustassa sijaitseva Hengari. Tiloista Honganpalon nuorisotila ja Ollinsaaren nuorisotila ovat mitoitukseltaan lähinnä kerhohuoneistoja, Cuppi on kahvilatyyppinen tila, Nuorisokeskus Paradise on nuorisotalo ja Hengari ja Olotila kaupunginosan nuorisotiloja. Kaupungin pohjoisella alueella on lähivuosikymmenten aikana toiminut kaikkiaan kolme erillistä nuorisotilaa; Antinkankaan nuorisotila Antinkankaan koulun yhteydessä, kohtaamispaikka Kotipesä Pattijoen keskustassa sekä nuorisotalo Kuusela VT 8 varrella. Antinkankaan koulun yhteydessä toiminut nuorisotila ei enää vuoden 2005 jälkeen toteutettujen tilajärjestelyjen jälkeen ollut kovin toimiva nuorisotilana. Nuorisotalo Kuuselan sulkemisen jälkeen vuoden 2014 alussa Pattijoen keskustassa toimintansa aloittanut nuorisotila Hengari palvelee optimaalisen sijaintinsa vuoksi hyvin kaupungin pohjoisen alueen varttuneempia, vuotiaita, nuoria avoimen nuorisotilatyön kautta. Kuitenkin toiminnot, joihin tarvitaan suurempaa yhtenäistä ja vapaata tilaa kuten tanssi, varhaisnuorten pelit, leikit, yms. sekä nuorisotoimen omat tapahtumat eivät ole tilassa mahdollisia mm. riittämättömän huonekorkeuden vuoksi. Antinkankaan-Pyhtilän alue on laajeneva asuinalue, jossa lasten ja nuorten määrä on vuosien mittaan kasvanut ja määrä säilyy korkeana lähivuosikymmenten ajan. Siten nuorisotilojen tarvetta voidaan perustella osin samoilla väestöpohjaan nojaavilla perusteilla kuin opetus- ja päivähoitotilojen tarvetta, joskin nuorisotilojen asiakaskunta ei ole yhtä tarkasti määriteltavissä kuin em. toimintasektoreiden. Iältään 7-12 vuotiaiden lasten kasvun ja kehityksen tukemisen kannalta on perusteltua, että kohtuullisen välimatkan (kävely / pyöräily) ja turvallisten liikenneyhteyksien (kevyen liikenteen väylä) päässä kotoa on tarjolla tarkoituksenmukaisia harrastus- ja kokoontumismahdollisuuksia. Antinkankaan-Pyhtilän alueella ei tällä hetkellä ole muita tälle ikäryhmälle tarkoitettuja harrastustiloja tarjolla. Hengarin sijainti Pattijoen taajaman kohtuullisen vilkkaassa liikekorttelissa ei ole paras mahdollinen varhaisnuorten kerhotoiminnalle; sen sijaan kouluympäristö koetaan tämän ikäisten parissa helposti ja turvallisesti lähestyttäväksi myös kerhotoiminnan kannalta.

10 HANKESUUNNITELMA 9 Suhteutettuna kaupungin nuorisotilaverkostoon kaupungin pohjoisten alueiden tilojen toiminnallinen työnjako on hankkeen toteutuessa sellainen, että nuorisotila Hengari Pattijoen keskustassa palvelee pääasiassa vuotiaiden avoimen tilatoiminnan tarpeita ja Antinkankaan nuorisotila pääasiassa 7-12 vuotiaiden kerhotoimintaa, varhaisnuorisojärjestöä, tanssin ym. kehollisen ilmaisun harrastajia sekä nuorisotoimen ja yhdistysten ja yhteisöjen tapahtumia. Hankkeen toteutuminen parantaa kaupungin pohjoisten alueiden nuorisotilatarjontaa sekä neliömääräisesti että tilojen saavutettavuuden ja toiminnallisen monipuolisuuden kannalta. 2.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut ja peruste päätökselle Vaihtoehtoinen ratkaisu uudisrakennukselle oli nykyisen Antinkankaan koulun ja Vihastenkarin päiväkodin rakennuksen peruskorjaaminen ja säilyttäminen sekä erillisten nuorisotilojen rakentaminen. Vaihtoehdot on selvitetty ja arvioitu tarveselvityksessä Tarveselvityksen mukaan toteutuskelpoisen korjausvaihtoehdon (Antinkankaan koulu) korjausasteeksi olisi tullut 89,7 %. Kustannusten kannalta ero uudisvaihtoehtoon on vähäinen. Uudisrakennusvaihtoehdon valintaan vaikuttivat myös olevasta rakennuskannasta riippumattomat tavoitteet, kuten oppilasmäärän kasvun vaikutus tilan tarpeeseen, perusopetuslain edellyttämä inkluusio ja sen huomioiminen koulun rakennuksessa ja ympäristössä tai varhaiskasvatuksen, koulun ja nuorisotyön yhteistyön mahdollistama toiminnan kehittäminen. 3 TILANTARVESELVITYS 3.1 Varhaiskasvatus Päiväkodissa on 7 ryhmää, joissa on lapsia yhteensä 129. Henkilöstöä päiväkodissa on 28. Jokaisessa ryhmässä on ryhmähuone, lepohuone, pienryhmätila, eteiset sekä wc-tilat. Märkäeteiset on koottu yhteen sten, että kahta ryhmää kohden on suunniteltu yksi riittävän kokoinen märkäeteinen. Esikoululaisten sisäänkäynti on suunniteltu pienimpien koululaisten kanssa yhteiseksi. Ryhmien käytössä on päiväkodin yhteisiä tiloja esimerkiksi kirjasto ja kädentaitohuone. Henkilökunnan käytössä on sosiaaliset tilat, taukotila sekä neuvottelu- ja kokoustilat. Lisäksi päiväkodilla, koululla ja nuorisotoimella on yhteisessä käytössä tiloja, kuten liikuntasali ja kaikki erilaiset terapiapalvelujen tilat. Esiopetuksen tilat on järjestetty siten, että ne sijaitsevat fyysisesti koulun esikoulun läheisyydessä, mahdollisten yhteistyön. Myös koulun ja päiväkodin hallintotilat on yhdistetty ja molemmat toimijat voivat käyttää samoja varasto- yms. aputiloja sekä hyödyntää yhteisesti neuvottelu- sekä kokoustiloja. Päiväkodin piha varustetaan leikkivälineillä ja aidataan omaksi turvalliseksi alueekseen siten, että pienimmille järjestetään vielä oma, erillisellä aidalla ympäröity pihansa nukutuskatoksineen.

11 HANKESUUNNITELMA Koulu Koulussa on esiopetusluokka ja 18 perusopetuksen luokkaa vuosiluokille 1-6. Lisäksi on kuusi erityisopetuksen luokkaa ja kaksi tehostetun tuen luokkaa. Laaja-alaiselle erityisopetukselle ja kieltenopetukselle on varattu omat luokkatilans. Lisäksi eriyttävään opettamiseen on varattu pienryhmätiloja. Tilat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaisen opettamisen, jossa korostuu suuremmat oppiainekokonaisuudet ja oppilaiden välinen integraatio ja inkluusio. Oppilasmäärä ja yläkouluikäiset erityisoppilaat huomioiden kouluun rakennetaan myös tarvittavat ainekohtaiset erikoisluokkatilat kuten esimerkiksi kotitalous, musiikki, kuvataide ja käsityöt. Oppilashuoltoa varten tarvitaan tilat koulukuraattorille ja psykologille. Kouluterveydenhoitajalle rakennetaan omat vastaanottotilat, joita myös koululääkäri voi käyttää. Terapiatiloja tarvitaan fysio-, puhe-, toimintaja musiikkiterapiaan.-terapiatilat ovat yhteiskäytössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntasalista rakennetaan monikäyttöinen, jotta se palvelee myös juhlaja muussa tapahtumakäytössä. Ilta- ja viikonloppukäyttäjille on tehty liikuntatoimen puolesta kysely, jossa esille tulleet toiveet on välitetty suunnittelijalle. Saliin voidaan esittää kentät lentopallon, koripallon, minilentopallon ja sulkapallon pelaamiseen siten, että salin tilat ovat jaettavissa kolmeen osaan, jossa kussakin minilentopallon ja sulkapallon kentät. Katsomotilat on huomioitu: pukuhuoneiden päälle sijoittuu kiinteä, porrastettu katsomo, jota jatkaa salin tasoon käännettävä katsomo. Näin koulun salissa on mahdollista järjestää erilaisia juhlatilaisuuksia. Lisäksi sali on taittoseinin liitettävissä ruokailuaulaan, jonka yhteyteen voidaan sijoittaa taustaverhot esiintyjille. Ulkoliikuntaan ja välituntikäyttöön piha-alue varustetaan pelialueilla maaleineen. Lisäksi pihalle hankitaan monitoimitalon kaikkien lasten ikä huomioiden tarpeellinen määrä kiipeily- ja muita leikkitelineitä. Varsinaisena liikuntatuntien pallopelialueena toimii monitoimitalon viereinen sorakenttä. Tarkempi huonetilaohjelma on hankesuunnitelman liitteenä. 3.3 Nuorisotilat Nuorisotilamitoitusta tehtäessä voidaan RT-kortin ( ) mukaisena ohjearvona pitää 0,5 m2 / alueen nuori. Kaupungin paikkatietoinsinööriltä saatujen tietojen mukaan Antinkankaan - Pyhtilän alueella, nyt kaavaillun nuorisotilan vaikutuspiirissä (n. 1½ kilometrin etäisyydellä), asuu noin vuotiasta lasta ja nuorta. Täten alueen ohjeellinen nuorisotilojen mitoitus on noin 250 m2. Pattijoella vuoden 2013 loppupuolelle saakka toiminut nuorisotalo Kuusela oli maantieteelliseltä sijainniltaan nuorisotilaksi syrjäinen, mutta

12 HANKESUUNNITELMA 11 toiminnallisen huonetilansa puolesta tarkoituksenmukainen. Erityisesti talon sali mahdollisti monipuolisen toiminnan tilassa. Nuorisotalo Kuuselan toiminnallinen huonetila koostui n. 180 m2 salitilasta, oleskelutilasta, keittiöstä, kahdesta pelihuoneesta ja soittoharjoittelutilasta (Bäkkäri). Kaikkiaan Kuuselassa oli toiminnallista huonetilaa noin 490 m2. Tilan pääasiallinen toiminta painottui avoimeen tilatoimintaan. Salissa oli myös yhdistysten ja yhteisöjen käyttövuoroja. Toiminnan loputtua Kuuselassa saatiin nuorisotila Hengariin siirrettyä oleskelutilan, pelihuoneiden, keittiön ja Bäkkärin toiminnat, mutta etenkin salin käyttäjät jäivät vaille tiloja. Toiminnallisesti ja tilamitoituksen kannalta tarkoituksenmukaisen nuorisotilaverkon palauttaminen kaupungin pohjoisille Pattijoen-Pyhtilän- Antinkankaan alueelle on mahdollista sijoittamalla puheena olevaan Antinkankaan monitoimitaloon noin 250 m2 nuorisotila, jossa toiminnallinen painopiste on noin 140 m2 suuruisessa salissa. Monitoimitalon yhteyteen rakennettuna tila palvelee ensisijaisesti varhaisnuoria ja nuorisojärjestöjä ja salinsa kautta tanssin harrastajia. Sali mahdollistaa myös nuorisotoimen omien tapahtumien järjestämisen alueella. Nuorisotilojen sijoittaminen monitoimitalon yhteyteen mahdollistaa tilojen yhteiskäytön. Osa tavoitteena olevista tiloista on nuorisotyön käytettävissä siten, että ne ovat myös koulun tiloja, tällaisia tiloja ovat keittiö, joka yhteiskäyttöisenä tilana on suurempi kuin tavoiteohjelman 20m2 keittiö ja asiakas wc tilat, jotka ilta-aikaan ovat vapaasti käytettävissä. Myös koulun sisäänkäyntitilat, märkäeteisineen voivat toimia nuorisotyön kenkätilana ilta-aikaan. Lisäksi koulun muut tilat kuten sali ja teknisen työn tilat ovat iltakäyttötiloja ja sellaisina voivat palvella myös nuorisotyötä. Suunnittelun lähtökohtana ollut teoreettinen n. 250m2 tilaohjelma toteutuu seuraavasti, osin yhteiskäyttöisiin tiloihin: huonekorkeus n. 4 m -sali 140 m 2 toteutuma n. 120 m 2 - kerhohuone 40 m 2 toteutuma n. 40 m 2 - keittiö 20 m 2 toteutuma n.80 m 2 - henkilökunnan wc n. 3 m 2 sis. sosiaalitilat - henkilökunnan sosiaalitila/tsto n.15 m 2 toteutuma 10 m 2 - varasto 15 m 2 toteutuma 16 m 2 - asiakas wc 2x 2,5 m 2 5m 2 toteutuma 15 m 2 yhteensä 238 m m 2, josta osa yhteiskäyttöistä 4 RAKENNUSSUUNNITELMAT Käytössä olevien lähtötietojen, aiemman suunnittelumateriaalin, teknisten vaatimusten ja selvitettyjen perusteella on kokonaissuunnittelija laatinut rakennuskohteesta L1-tasoiset luonnospiirustukset (LIITE 5) sekä rakennusteknisten töiden ja taloteknisten töiden rakennustapaselostukset

13 HANKESUUNNITELMA 12 (LIITE 6: rakennusteknisten töiden rakennustapaselostus, LIITE 7: LVItöiden rakennustapaselostus, LIITE 8: sähkötöiden rakennustapaselostus). Rakennuskohteen toteutussuunnitelmat valmistuvat joulukuun 2015 lopussa. Rakennustyö toteutetaan vuosina IRTAIMISTON HANKINTASUUNNITELMA Irtokalustekustannus voitaisiin myös arvioida etukäteen prosenttipohjaisesti kustannusarviosta ilman tarkkaa suunnitelmaa, ellei ole tehty. Peruskorjaus- ja laajennustyön yhteydessä suuri osa kiinteistön vanhoista kalusteista, varusteista, laitteista ja muusta irtaimistosta joudutaan uusimaan nykytarpeen vaatimusten mukaisiksi. Irtaimiston hankinnasta ja irtaimiston hankintasuunnitelman laadinnasta vastaava Raahen kaupungin sivistyspalvelukeskus on laatinut hankittavista uusista kalusteista, varusteista, laitteista ja muusta irtaimistosta yksityiskohtaisen hankintasuunnitelman (LIITE 9). 6 KUSTANNUSTIEDOT 6.1 Kustannusarvio Raahen kaupungin tekninen keskus on laatinut hankkeesta erillisen kustannusarvion. Kustannusarvion mukaan Antinkankaan monitoimitalon perustamiskustannukset ovat yhteensä ,000. Perustamiskustannuksista rakennuskustannusten osuus on ,000 ja irtaimiston hankintakustannusten osuus 450,000 (LIITE 10). Kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomina. 6.2 Rahoitus Raahen kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on kustannuspaikalle 8118 Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakentaminen varattu seuraavat määrärahat: - vuodelle : (suunnittelu) - vuodelle : (toteutus) - vuodelle 2018: (kalustus) Määrärahavaraukset tarkennetaan vuoden 2016 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan (ks. kohta 6.1 Kustannusarvio). Hankkeeseen tullaan hakemaan valtion rahoitusta liikuntasalin ja nuorisotilojen osalta. Raahessa 14. päivänä elokuuta 2015 (alustavan hankesuunnitelman päiväys) ANTINKANKAAN MONITIMITALON SUUNNITTELUTYÖRYHMÄ