Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*):

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*):"

Transkriptio

1 Euroopan kalatalousrahasto Käytännön opas

2 Euroopan kalatalousrahastoa koskevia julkaisuja: Euroopan kalatalousrahasto Asetukset ISBN Euroopan kalatalousrahasto Vademecum ISBN Euroopan kalatalousrahasto Käytännön opas ISBN Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) : Lähentymistavoitealueet ja muut kuin lähentymistavoitealueet (Kartta) ISBN Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2008 ISBN Euroopan yhteisöt, 2008 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

3 Sisällysluettelo Johdanto 3 Mihin EKTR:ää tarvitaan? 3 Mikä EKTR on? 4 Mitkä ovat tärkeimmät erot KOR:n ja EKTR:n välillä? 6 Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa? 7 Toimintalinja 1 7 Toimintalinja 2 13 Toimintalinja 3 20 Toimintalinja 4 25 Toimintalinja Yhteystiedot 28

4

5 Johdanto Mihin EKTR:ää tarvitaan? Euroopan kalastus- ja vesiviljelyala on jo vuosia kamppaillut tulevaisuutensa kannalta ratkaisevien haasteiden parissa. Yksi suurimmista haasteista on kalavarojen huolestuttava ehtyminen. Joidenkin paljon pyydettyjen kalakantojen tilanne on biologisesta näkökulmasta kriittinen, ja niihin on kiireisesti kohdistettava pelastustoimia. Meriympäristön pilaantuminen on toinen tärkeä haaste, jonka ratkaisemiseksi kalatalousalan toimijoiden pitäisi tarkastella toimintansa kokonaisvaikutuksia merten ekosysteemiin. Mutta on muitakin haasteita. Eläinperäisten valkuaisaineiden kulutus on muuttumassa Euroopassa tavalla, josta seuraa kalatalousalalla taloudellisia ja sosiaalisia mullistuksia. Yli 60 prosenttia Euroopassa kulutettavista kaloista, nilviäisistä ja äyriäisistä tuodaan Euroopan unionin ulkopuolelta. Vesiviljelyn merkitys kasvaa koko maailmassa. Jalostustoiminta kehittyy, sillä kuluttajat ostavat yhä enemmän valmiita tuotteita. Kuluttajat myös kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden alkuperään ja laatuun. 3 Kaikki nämä uudet haasteet otettiin huomioon vuonna 2002 tehdyssä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksessa, joka muodostaa strategisen toimintakehyksen EU:n toimille taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen saavuttamiseksi (1). Tämä strategia tarvitsi tuekseen asianmukaisen rahoitusvälineen auttamaan kalatalousalaa mukautumaan muuttuvaan ympäristöön. Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) on kehitetty nimenomaan tällaiseksi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita palvelevaksi rahoituslähteeksi. Sen valmisteluvaiheessa järjestettiin tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia kaikille alan toimijoille erityisesti neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean samoin kuin jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välityksellä. (1) Vuonna 2002 tehdyn YKP:n uudistuksen päälinjat esitetään meri- ja kalastusasioiden pääosaston sivustolla osoitteessa

6 4 Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) on Euroopan unionin rahoitusväline kalatalousalalla. Se otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007 seitsemäksi vuodeksi, ja se korvaa kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR). Kyseessä on julkisen tuen väline, jolla rahoitetaan yritysten, viranomaisten tai kalatalousalan järjestöjen hankkeita kaikilla kalatalouteen liittyvillä taloudellisen toiminnan aloilla, kuten pyynnin, satamatoiminnan, kasvatuksen, jalostuksen, myynnin tai perinnön vaalimisen alalla. EKTR:llä pyritään tukemaan kalatalousalaa YKP:n vuonna 2002 toteutetun uudistuksen yhteydessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän tarkoitukseen myönnettävillä tuilla kehitetään taloudellisesti kannattavaa, ympäristöystävällistä ja alasta elantonsa saavan väestön hyvinvointia lisäävää kalatalousalaa, toisin sanoen niillä tuetaan kestävää kalastusta ja vesiviljelyä. EKTR:n yhteisrahoittamilla hankkeilla pyritään luomaan tasapaino kalavarojen ja kalastuskapasiteetin välille, suojelemaan ja vaalimaan ympäristöä ja luonnonvaroja, tukemaan alan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, parantamaan elämänlaatua kalatalousalueilla sekä lisäämään alalla työskentelevien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. VGA EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO K ÄY TÄN NÖ N O PAS Mikä EKTR on?

7 EKTR:n kokonaisbudjetti seitsemäksi ohjelmavuodeksi ( ) on 4,305 miljardia euroa. Jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio voi saada tukea, mutta varojen jakamisessa paino on kehityksestä jälkeenjääneillä alueilla. Budjetista 75 prosenttia eli 3,252 miljardia euroa on varattu lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisille alueille eli alueille, joiden asukaskohtainen bruttokansantuote on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Lisäksi EKTR:n tuen myöntämisessä noudatetaan yhteisrahoitusperiaatetta eli tuella täydennetään muita julkisia avustuksia ja/tai edunsaajayrityksen myöntämää rahoitusta, ja sen osuus vaihtelee hanketyypin mukaan (2). Jäsenvaltiot valitsevat hankkeet, joiden rahoitukseen EKTR osallistuu. Budjetti on kuitenkin rajallinen, ja siksi jokaisen jäsenvaltion on pitänyt määritellä painopistealueensa yhdessä alan edustajien, alueellisten viranomaisten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden kanssa. Kukin jäsenvaltio laati ensin kansallisen strategiasuunnitelman, jossa esitetään tilannekatsaus, asetetaan tavoitteet ja tarkennetaan rahoituksen painopisteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakirja käytiin tarkkaan läpi Euroopan komission kanssa, joka varmisti sen yhdenmukaisuuden YKP:n tavoitteiden kanssa. Strategiasuunnitelman pohjalta laadittiin toimenpideohjelma, jossa jäsenvaltio määritteli konkreettisesti pääasialliset toimenpiteet, joihin EKTR:n rahoitusta haetaan seitsemänä ohjelmavuonna. Euroopan komissio hyväksyi toimenpideohjelmat. 5 VGA EKTR ei ole pelkkä rahoitusväline, vaan todellinen kehityksen veturi. Aikana, jolloin Euroopan kalatalousalan on selvittävä lukuisista haasteista varmistaakseen kestävyytensä, on tärkeää valita huolellisesti kehityslinjat, joilla turvataan kalataloudesta elantonsa saavien naisten, miesten, yhteisöjen ja alueiden tulevaisuus. (2) Rahoitusosuutta käsitellään tarkemmin kohdassa Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa?

8 Mitkä ovat tärkeimmät erot KOR:n ja EKTR:n välillä? 6 Sisällön tasolla EKTR:ssä jatketaan useita toimenpiteitä, jotka sisältyivät jo KOR:ään. Siihen on kuitenkin lisätty tärkeitä toimenpiteitä, joilla vastataan kalatalousalan uusiin haasteisiin ja YKP:n uudistuksesta seuraaviin uusiin tarpeisiin. EKTR:stä rahoitetaan näin ollen joitakin toimenpiteitä, jotka eivät sisältyneet KOR:ään, kuten kalavarojen elvytyssuunnitelmien liitännäistoimenpiteitä, valikoivampien pyyntimenetelmien käyttöönottoa, kalatalousalan muutoksista kärsivien alueiden elinkeinoelämän monipuolistamista ja rakenneuudistusta, ympäristöä säästävää vesiviljelyä sekä sisävesikalastusta. Kalastuslaivaston tukemisen alalla EKTR:ssä on jatkettu KOR-asetuksella 1. tammikuuta 2005 käynnistettyä muutosta. Tuolloin lakkautettuja kalastuslaivaston uudistamistukia ei luonnollisesti ole palautettu EKTR:ssä. Olisi tosiaankin ristiriitaista rahoittaa entistä tehokkaampien alusten rakentamista, kun kalastuslaivaston kapasiteetti ylittää jo pyydettävät kalavarat. Toiminnassa oleva laiva voi saada yhteisön tukea vain muutoksiin tai laitteisiin, joilla parannetaan turvallisuutta, saaliiden laatua tai kalastuksen valikoivuutta, tai liian paljon polttoainetta kuluttavan moottorin vaihtamiseen. Näissäkin tapauksissa tuen ehdot ovat hyvin tiukat, eivätkä toimet saa lisätä laivan tehoa tai kalastuskapasiteettia. Myös rahoitusvälineen täytäntöönpanoa on uudistettu. Hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi KOR:n toimintaa säännelleet neljä asetusta on korvattu EKTR:n osalta kahdella asetuksella. Jäsenvaltioilla on puolestaan saman yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti enemmän liikkumavaraa EKTR:n kuin KOR:n yhteydessä, ja kullakin jäsenvaltiolla on enää vain yksi kansallinen EKTR-ohjelma. Näin jäsenvaltiot voivat helpommin mukauttaa toimenpiteet kalatalousalan kansallisiin tarpeisiin oman strategiasuunnitelmansa ja toimintaohjelmansa mukaisesti. Laura Frenkel

9 Laura Frenkel Euroopan unioni, kansainväliset elimet, valtiot ja kalastusalueiden hallintoviranomaiset voivat päättää pyyntiponnistuksen rajoittamisesta kalakantojen kestävyyden varmistamiseksi ja niiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi pitkällä aikavälillä. Nämä toimenpiteet edellyttävät kalastuslaivaston tehon ja kapasiteetin mukauttamista eli muutoksia, jotka voivat vaihdella suosituksesta käyttää valikoivampaa pyyntimenetelmää aina kalastustoiminnan pysyvään kieltämiseen tai velvollisuuteen luopua tietyistä pyydyksistä. EKTR:stä voidaan rahoittaa julkisia tukia kalastusalusten omistajille ja kalastajille, jotka joutuvat toteuttamaan nämä muutokset ja kohtaamaan niiden taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Toimintalinja 1 Toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi K ÄY TÄN NÖ N O PAS Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa? 7

10 Tuet kalastustoiminnan pysyvälle lopettamiselle 8 Kalastusalusten omistajat, jotka lopettavat pysyvästi kalastustoiminnan aluksellaan (aluksillaan) tai jotka joutuvat tekemään niin, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittaman palkkion. Palkkio edellyttää, että kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen sisältyy pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaan tai alle kaksivuotiseen kansalliseen käytöstäpoistamisjärjestelyyn. Jotta kalastustoiminnan lopettaminen katsottaisiin pysyväksi, alus on poistettava yhteisön kalastuslaivastorekisteristä ja sen kalastuslisenssi on peruutettava pysyvästi. Alusta ei välttämättä tarvitse romuttaa. Se voidaan tietyin edellytyksin siirtää muuhun toimintaan tai muuttaa keinotekoiseksi riutaksi, museoesineeksi tai koululaivaksi. Jäsenvaltio arvioi palkkion määrän objektiivisilla perusteilla, kuten aluksen markkinaarvon, sen tuottaman liikevaihdon sekä sen iän, tehon ja vetoisuuden perusteella. Palkkio on luonnollisesti alhaisempi, jos alus siirretään muuhun toimintaan, koska alus ei silloin menetä täysin arvoaan. Tuet kalastustoiminnan väliaikaiselle lopettamiselle Kalastusalusten omistajat ja/tai niiden miehistön jäsenet, jotka joutuvat lopettamaan kalastustoiminnan väliaikaisesti, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittaman palkkion. Tämä tukitoimenpide ei kata kalastusohjelman tai hyvien toimintatapojen mukaista toiminnan kausiluonteista keskeyttämistä. Palkkio voidaan myöntää vain, jos toiminta on pakko keskeyttää kalavarojen hoitotoimenpiteiden, kalastussopimuksen uusimisen tai yrityksen pelastamis- ja rakenneuudistussuunnitelman takia. Palkkio voidaan myöntää myös moottorin vaihtamisen ajalta tai poikkeuksellisen tapahtuman (kuten luonnonmullistuksen tai kansanterveydellisen toimenpiteen) johdosta. Tuen kesto on väistämättä rajallinen. Lionel Flageul

11 Tuet kalastusaluksiin tehtäville investoinneille Kalastusalusten omistajat voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa tukea investointeihin, joilla hankitaan tiettyjä laitteita tai tehdään tiettyjä parannuksia alle viiden vuoden ikäisiin aluksiin. Investoinnin määrän on kuitenkin oltava suhteutettu aluksen arvoon, ikään, vetoisuuteen ja tehoon. Investoinnilla on myös edistettävä jonkin YKP:n tavoitteen saavuttamista. Aluksen turvallisuuden, työolojen, hygienian, tuotteiden laadun, energiatehokkuuden ja valikoivuuden parantaminen lisäämättä kuitenkaan aluksen pyyntikapasiteettia. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % 9 Lionel Flageul

12 10 Moottorin uusiminen edellyttäen, että uusimisella vähennetään polttoaineen kulutusta, ympäristön pilaantumista ja yli 12-metristen alusten osalta tehoa. Tehon on laskettava vähintään 20 prosenttia. Tämä tehon vähennys voidaan saavuttaa asianmukaisesti yksilöityjen, samoilla vesillä toimivien ja samanlaisilla moottoreilla varustettujen alusten (enintään 50) ryhmän avulla. Se voidaan myös saavuttaa poistamalla yksi tai useampi ryhmän alus käytöstä, paitsi jos samojen alusten osalta on jo myönnetty palkkio toiminnan pysyvästä lopettamisesta. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 20 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 20 % Syrjäisimmät alueet 30 % Pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävien alusten (kokonaispituus alle 12 metriä) uusi moottori voi olla yhtä tehokas kuin edellinen moottori mutta ei tehokkaampi. Tällaisille aluksille myönnetään enemmän julkista tukea kuin muille. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % Aluksen ympäristövaikutusten vähentäminen esimerkiksi edistämällä sivusaaliiden säilyttämistä aluksella, ei-kaupallisten lajien saaliiden pienentämistä tai suojeltujen luonnonvaraisten saalistajalajien karkottamista. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 %

13 Pyydysten valikoivuuden lisääminen siten, että alus siirtyy käyttämään entistä va li koivampaa kalastusmenetelmää, vaihtaa kalastuksen kohteeksi vahvemman kalavaran tai ylittää valikoivuutta koskevat lailliset velvollisuutensa. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % Pyydyksen vaihtaminen kalavarojen ja ympäristön kannalta kestävämpään pyydykseen. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % 11 Tuet pienimuotoiselle rannikkokalastukselle Pienimuotoisella rannikkokalastuksella on keskeinen rooli sekä kalatalousalan kokonaistaloudessa että useiden Euroopan unionin rannikkoalueiden talousja yhteiskuntarakenteessa. Alle 12-metrisillä aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, harjoitettavaan pienimuotoiseen rannikkokalastukseen voidaan myöntää samoja EKTR:n yhteisrahoittamia tukia kuin muihin kalastuksen lajeihin. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen kalastusaluksiin tehtävien investointien osalta siihen voidaan kuitenkin myöntää enemmän julkista tukea kuin muihin kalastuksen lajeihin. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 70 %

14 12 Toiminnan nykyaikaistamista ja jatkamista varten pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille ja kalastusalusten omistajille voidaan lisäksi myöntää tiettyjä EKTR:n yhteisrahoittamia palkkioita esimerkiksi koulutukseen, paikallisten hoitosuunnitelmien laadintaan tai tiettyihin teknisiin innovaatioihin. Sosioekonomiset korvaukset Jäsenvaltiot voivat saada EKTR:stä tukea sosioekonomisiin toimenpiteisiin, joilla tuetaan kalavarojen vähenemisestä ja alan huonosta taloudellisesta tilanteesta kärsiviä kalastajia esimerkiksi tarjoamalla koulutusta tai ammatillista uudelleenkoulutusta ja rahoittamalla varhaiseläkkeelle siirtymistä. Tuet nuorille kalastajille EKTR voi seuraavin edellytyksin rahoittaa osan palkkiosta kalastajalle, joka hankkii ensimmäisen kerran (kokonaan tai osittain) omistukseensa aluksen: Kalastaja on alle 40-vuotias, ja hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta kalastajana (tai hänellä on vastaava ammatillinen koulutus). Käytetty alus on 5 30 vuoden ikäinen, vähintään 24 metriä pitkä ja varustettu kalastukseen merellä. Palkkio on enintään 15 prosenttia aluksen hankintahinnasta ja enintään euroa. Lionel Flageul

15 Vesiviljely tuottaa yhä enemmän tuotteita Euroopan markkinoille. Sen kehittäminen kuuluu tämän vuosikymmenen ensisijaisiin tavoitteisiin, ja Euroopan unioni haluaa edistää vesiviljelyä, joka on korkealaatuista ja kestävää, toisin sanoen kannattavaa, ympäristöystävällistä ja työllistävää. Vesiviljely-yritykset voivat näin ollen saada tietyin edellytyksin EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea investointeihin, joilla ne parantavat laitteitaan. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Vesiviljelyyn tehtäviä tuottavia investointeja koskevat toimenpiteet K ÄY TÄN NÖ N O PAS Toimintalinja 2 Vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen Lionel Flageul 13

16 14 EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Lionel Flageul K ÄY TÄN NÖ N O PAS

17 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Myös suuret yritykset, joissa on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa, voivat saada tukea investointeihinsa, mutta niiden tuet ovat pienempiä. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus suurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 30 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % 15 Huomautus: syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla tätä investointitukea myönnetään myös suurille yrityksille, joissa on yli 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa. Vesiensuojelutoimenpiteet Vesiensuojelutoimenpiteet ovat EKTR-asetukseen sisältyvä uudistus. EKTR:stä voidaan tukea vesiviljely-yrityksiä, jotka sitoutuvat noudattamaan vähintään viiden vuoden ajan tuotantomenetelmiä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja jotka menevät voimassa olevaa lainsäädäntöä pidemmälle. Jäsenvaltioiden on tietenkin valvottava tätä sitoutumista. Tuella voidaan esimerkiksi auttaa vesiviljelylaitosta, joka siirtyy luonnonmukaiseen vesiviljelyyn tai joka sijaitsee Natura 2000 alueella ja joutuu siksi noudattamaan entistä tiukempia ympäristömääräyksiä. Korvausten määrä lasketaan objektiivisilla perusteilla, kuten perinteisiin tuotantomenetelmiin suhteutettujen tulonmenetysten, uusien menetelmien aiheuttamien lisäkustannusten ja tuotannon edellyttämien investointien perusteella.

18 Kansanterveyttä koskevat toimenpiteet 16 EKTR:stä voidaan myöntää tuottajille korvauksia kansanterveyttä koskevien toimenpiteiden johdosta. Täten simpukanviljelijä, joka on joutunut keskeyttämään nilviäisten korjuun siksi, että toksiineja tuottava plankton on saastuttanut hänen viljelmänsä, voi tietyin edellytyksin saada EKTR:n yhteisrahoittamia korvauksia. Eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet EKTR voi rahoittaa tiettyjen tautien torjuntaa vesiviljelyalalla. Eläinkulkutaudin ilmetessä toimivaltainen viranomainen voi päättää, että tartunnan saastuttama alue tai viljelylaitos on eristettävä ja että taudin tuhoamiseksi on hävitettävä sairastuneet eläimet ja puhdistettava vesialueet, joilla tautia on esiintynyt. Tällaisen koettelemuksen kohteeksi joutuneet vesiviljelijät voivat saada EKTR:n osittain rahoittamia korvauksia niiden menettelyjen mukaisesti, jotka toimivaltainen viranomainen on määritellyt taudin hävittämisohjelmassa voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä noudattaen (direktiivi 2006/88/EY, päätös 90/424/ETY). Sisävesikalastus Sisävesillä toimivat kalastusyritykset voivat saada EKTR:stä rahoitettavia tukia. Jotta pyyntitoimintaa voitaisiin pitää sisävesikalastuksena, sitä on harjoitettava kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan sisävesillä ja sellaisella aluksella, jota ei ole merkitty yhteisön kalastuslaivastorekisteriin. Tällaiseen kalastukseen tarkoitettua tukea myöntävän viranomaisen on siis valvottava, että tuensaaja harjoittaa kalastustoimintaa ainoastaan sisävesillä. Samalla tavalla kuin merikalastuksen yhteydessä jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varotoimia, joilla varmistetaan, ettei tuella vaaranneta kalastuskapasiteetin ja kalavarojen välistä kestävää tasapainoa. Investointituilla voidaan parantaa (rakentaa, laajentaa, nykyaikaistaa) maalla olevaa infrastruktuuria turvallisuuden, työolojen, hygienian, tuotteiden laadun ja ihmisten tai eläinten terveyden parantamiseksi tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. VGA

19 Tuet voivat myös kattaa samanlaisia aluksiin tehtäviin investointeja kuin merikalastukseen käytettävien alusten kohdalla. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet VGA Alle 12-metrisille aluksille, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, voidaan myöntää enemmän tukea Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet 40 % 40 % 40 % 50 % K ÄY TÄN NÖ N O PAS 40 % 60 % 60 % 75 % EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet % 60 % 60 % 70 %

20 18 Kalastusalusten omistajille ja kalastajille voidaan lisäksi myöntää tietyin edellytyksin palkkioita alusten poistamisesta käytöstä tai toiminnan väliaikaisesta lopettamisesta. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus- ja markkinointiyritykset voivat saada julkista tukea tiettyihin investointeihin. Tuki on periaatteessa tarkoitettu yrityksille, jotka valmistavat ja/tai myyvät ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, mutta kalajauhon ja öljyn valmistajat voivat hakea tukea dioksiinin (tai jonkin toisen haitallisen aineen) poistamiseen jalostetusta tuotteesta tai kalajätteiden jalostamiseen. Yleisesti ottaen tukikelpoisilla investoinneilla on edistettävä kestävää työllisyyttä koko toimialalla. Tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla koulutetaan työntekijöitä, mukautetaan laitteita ja infrastruktuuria sekä parannetaan tuotteita. Tätä tukea ei voida myöntää vähittäiskauppaa koskeviin investointeihin. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Myös suuret yritykset, joissa on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa, voivat saada tukea investointeihinsa, mutta niiden tuet ovat pienempiä.

21 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus suurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 30 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Huomautus: syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla tätä investointitukea myönnetään myös suurille yrityksille, joissa on yli 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa. 19

22 Toimintalinja 3 Yhteistä etua koskevat toimenpiteet 20 EKTR:stä voidaan rahoittaa paitsi julkisia hankkeita myös yhteistä etua koskevia toimia eli toimia, joilla on laajempi soveltamisala kuin yksittäisten yritysten toimilla ja jotka edistävät yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita. Kollektiiviset toimet Etujärjestöt, kuten ammattiyhdistykset, osuuskunnat tai yksityisten toimijoiden yhteenliittymät, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea yhteisen edun mukaisten hankkeiden toteuttamiseen, kunhan hankkeet vastaavat YKP:n tavoitteita. Ne voivat saada tukea esimerkiksi paikallisten hoitosuunnitelmien laatimiseen, kadonneiden pyydysten keräämiseen merenpohjasta, tuotteiden jäljitettävyyden ja merkintöjen parantamiseen sekä tuottajaorganisaatioiden rakenteiden uudistamiseen. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Vesieläimistön ja kasviston suojeleminen ja kehittäminen Julkiset tai puolijulkiset elimet, tunnustetut ammatilliset järjestöt tai muut jäsenvaltion nimeämät elimet voivat saada EKTR:stä tukea vesieläimistön ja kasviston suojelu- ja kehittämishankkeisiin, joissa esimerkiksi upotetaan keinotekoisia riuttoja (kun hanke on tutkittu ennalta ja sitä seurataan tieteellisesti), ennallistetaan kalojen vaellusreittejä jokiin tai laaditaan luonnonvarojen hoitosuunnitelmia Natura 2000 alueella. Suoria istutuksia voidaan tukea vain poikkeustapauksissa, jos niistä on nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä Euroopan unionissa. Javier Larrea

23 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Kalasatamien ja purkupaikkojen varustaminen ja kalastussuojien rakentaminen Kalasatamien tai purkupaikkojen julkiset tai yksityiset haltijat voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen tai uusien palvelujen tarjoamiseen, kuten kalahuutokaupan nykyaikaistamiseen tai tietokoneistamiseen, jään jakelun nykyaikaistamiseen tai purkulaiturin varmistamiseen. EKTR voi tarvittaessa osallistua rakennustöiden rahoitukseen, mutta ainoastaan, kun on kyse pienistä kalastussuojista, joista kalastajat voivat hakea suojaa myrskyn tai haverin sattuessa. 21 Javier Larrea

24 22 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Uusien markkinoiden etsiminen EKTR voi auttaa tuottajaorganisaatiota kehittämään tuotteiden kysyntää rahoittamalla esimerkiksi laadunparantamistoimia (sertifiointi, laatutodistus jne.), tuotteiden arvon lisäämiseen tähtääviä politiikkoja (joissa esimerkiksi panostetaan lajeihin, joiden myynti on ollut vähäistä, tai parannetaan kalastus- ja vesiviljelyalan imagoa) tai uusien markkinoiden etsimisen strategioita (markkinatutkimukset, alan messut, etsintätyö jne.). Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Menekinedistämiskampanjat Joihinkin myynninedistämiskampanjoihin voidaan myöntää EKTR:n yhteisrahoittamaa tukea. Kampanjat eivät voi kohdistua tiettyyn tavaramerkkiin tai tuotteeseen, vaan niiden on oltava yleisluonteisia. Niissä ei myöskään saa viitata mihinkään tiettyyn maahan, alueeseen tai kalastusalueeseen, paitsi jos kampanjan kohteena olevalla tuotteella on virallisesti asetuksen (EY) N:o 510/2006 mukainen maantieteellisen merkinnän tai alkuperänimityksen suoja. Kampanjoissa voidaan myös kiinnittää huomiota tiettyjen vesiviljelytuotteiden luonnonmukaiseen tuotantomenetelmään. Tuella voidaan kattaa kaikenlaisia kampanjakustannuksia aina viestintätoimiston palkkiosta mainosmateriaalin valmistukseen.

25 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Kokeiluhankkeet (innovatiiviset toimet) Kalatalousala tarvitsee innovaatioita niin osaamisen kuin tekniikankin alalla. Taloudellinen toimija, ammatillinen järjestö tai jäsenvaltion nimeämä elin voi saada EKTR:stä tukea kokeiluhankkeisiin, joissa esimerkiksi testataan uusia vesiviljelytekniikoita, entistä valikoivampia kalastusmenetelmiä tai vaihtoehtoisia kalastuksenhoitotapoja. Jotta hankkeisiin voitaisiin myöntää tukea, ne on ehdottomasti toteutettava yhteistyössä tieteellisen tai teknisen laitoksen kanssa, joka vastaa hankkeen seurannasta ja kirjaa merkitykselliset tulokset. Tulokset on saatettava laajalti yleisön saataville. Jos hanke tuottaa tuloja, ne on vähennettävä tuen määrästä. 23 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Tärkeä huomautus: jos hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa, riippumattoman tieteellisen elimen on arvioitava hanke, ennen kuin se toteutetaan.

26 Kalastusalusten muuttaminen ja muuhun käyttöön siirtäminen Julkinen tai puolijulkinen elin voi saada tukea kalastusaluksen muuttamiseen koululaivaksi tai merentutkimuslaivaksi, museoesineeksi tai muuhun käyttöön kuin kalastustoimintaan. Tätä varten alus on ensin poistettava yhteisön kalastuslaivastorekisteristä ja sen kalastuslisenssi on peruutettava. Aluksen on lisäksi uudessa käyttötarkoituksessaan purjehdittava jonkin jäsenvaltion lipun alla ja oltava rekisteröity yhteisössä. 24

27 Toimintalinja 4 Kalastusalueiden kestävä kehitys EKTR:stä voidaan myöntää muita yhteisön rahoitusvälineitä täydentävää tukea paikallisiin hankkeisiin kestävän kehityksen edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Näiden hankkeiden alueellinen soveltamisala on kalastusalue eli alue, joka on kooltaan rajoitettu (3) ja joka on maantieteellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti yhtenäinen. Jäsenvaltio valitsee tuensaaja-alueet itse määrittelemiensä perusteiden mukaisesti. Alueissa on kuitenkin asetettava etusijalle alueet, joilla asukastiheys on alhainen, kalastus on taantumassa tai kalastusyhdyskunnat ovat pieniä. Paikalliset toimijat määrittelevät itse kestävän kehityksen strategiansa. Sitä varten niiden on muodostettava paikallinen ryhmä, johon kuuluu paikallisia kalatalousalan ja muiden julkisten ja yksityisten alojen edustajia. Ryhmällä on oltava riittävästi painoarvoa hankkeiden toteuttamiseen, joten sen kokoonpano on mietittävä huolella ja sen tehtävät ja vastuut on jaettava selkeästi ja avoimesti. Ryhmän on myös hallinnoitava julkisia varoja, joten sillä on oltava siihen tarvittava hallinnollinen ja taloudellinen valmius. Tätä varten jonkin ryhmän kumppanin on otettava hallinnollinen vastuu tai ryhmän on liityttävä tunnustettuun hallintorakenteeseen. Molemmissa tapauksissa jäsenvaltion on arvioitava tämä hallinnollinen ja taloudellinen valmius, ennen kuin se myöntää määrärahoja. EKTR voi osallistua paikallisten ryhmien toimintakuluihin tuella, joka vastaa enintään kymmentä prosenttia kalastusalueelle myönnetyistä kokonaismäärärahoista. 25 Jäsenvaltio valitsee paikalliset ryhmät, jotka toteuttavat kalastusalueiden kestävän kehityksen strategioita. Ryhmien valinnassa noudatetaan avoimia ja tasapuolisia perusteita, jotka jäsenvaltio on määritellyt toimintaohjelmassaan. (3) Kalastusalueen on oltava pienempi kuin NUTS 3 alue eli sen on oltava kooltaan ja väestömäärältään pienempi kuin sellainen osa-alue kuin esimerkiksi piirikunta, departementti, kreivikunta tai maakunta.

28 26 Valittu paikallinen ryhmä laatii hallintoviranomaisen kanssa paikallisen kehittämisstrategian. Kalastustoiminta on sijoitettava strategiassa osaksi alueen yleistä kehittämistä. Strategian on perustuttava erilaisten toimijoiden ja toimialojen tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden väliseen vuorovaikutukseen ja ehdotetuilla ratkaisuilla on vastattava näihin tarpeisiin ja tämä vuorovaikutus huomioiden. Strategioiden on myös edistettävä kestävää kehitystä eli niiden on perustuttava tasapuolisesti kolmelle erottamattomalle pilarille, jotka ovat taloudellinen kannattavuus, ympäristön kunnioitus ja yhteiskunnan hyvinvointi. Tämän strategian puitteissa paikallinen ryhmä määrittelee hankkeet, joihin tarvitaan julkista rahoitusta. Hankkeilla on pyrittävä luomaan tai uudistamaan taloudellista toimintaa esimerkiksi elvyttämällä taantuvaa kalastustoimintaa, kehittämällä ekomatkailua, vaalimalla arkkitehtonista ja luonnonperintöä matkailijoiden houkuttelemiseksi tai rahoittamalla ammattikoulutusta kalastusalalla tai sen ulkopuolella.

29 Toimintalinja 5 Tekninen apu Tämä toimintalinja ei koske suoraan kalastus- ja vesiviljelyalaa, vaan sen avulla rahoitetaan julkisia palveluja, jotka hallinnoivat EKTR:n tarjoamia varoja. Euroopan komissio saa näin ollen 0,8 prosenttia EKTR:n vuotuisista kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 34,7 miljoonaa euroa) asetuksen täytäntöönpanon rahoittamiseen. Jäsenvaltio voi käyttää enintään viisi prosenttia EKTR:n määrärahoista toimintaohjelmansa hallinnointiin (sen valmisteluun, seurantaan, arviointiin, julkaisemiseen, valvontaan jne.). Jäsenvaltio, jonka kaikki alueet ovat tukikelpoisia lähentymistavoitteen perusteella (eli suurin osa jäsenvaltioista, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin vuoden 2004 jälkeen), voi saada EKTR:stä rahoitusta kalastuksen tehokkaaseen hallinnointiin. 27

30 Yhteystiedot Mr Pentti LÄHTEENOJA Kola-ja riistaosasto Maa-ja metsätalousministerio PL 30, Valtioneuvosto Helsinki Suomi Puh.: (+358) Faksi: (+358)

31 Euroopan komissio Euroopan kalatalousrahasto Käytännön opas Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto s. 14,8 x 21 cm ISBN

32 ec.europa.eu/fisheries KL FI-C

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Euroopan meri ja kalatalousrahasto 2014-2020 Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö EMKR:n varojen jakauma Suomen toimintaohjelma Suomen ohjelma hyväksyttiin eilen Komissaari Karmenu Vella: Suomen

Lisätiedot

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia

Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia MEMO/11/503 Bryssel, 13. heinäkuuta 2011 Yhteisen kalastuspolitiikan uudistus; kysymyksiä ja vastauksia Nykyaikaisempaa ja yksinkertaisempaa yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) koskevien komission ehdotusten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA

LIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2214(INI) 23.6.2015. kalatalousvaliokunnalta. aluekehitysvaliokunnalle

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2214(INI) 23.6.2015. kalatalousvaliokunnalta. aluekehitysvaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 23.6.2015 2014/2214(INI) LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle (2014/2214(INI))

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtiontuki nro N 638/2003 Suomi Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä

Valtiontuki nro N 638/2003 Suomi Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 24.V.2005 C (2005) 1497 Asia: Valtiontuki nro N 638/2003 Suomi Finnvera Oyj:n kalastusalan laina- ja takausjärjestelmä Arvoisa ministeri 1. Menettely Suomen viranomaiset ilmoittivat

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 534 003 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpanoon

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpanoon Oikeudellisia tekstejä, jotka liittyvät Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täytäntöönpanoon Osa I Meri- ja kalastusasiat Oikeudellisia tekstejä, jotka liittyvät Euroopan meri- ja kalatalousrahaston

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

HE 130/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

HE 130/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2001 vp Valtioneuvoston selvitys yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 15 päivänä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Riihimäki 1.9.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

15.6.2016 A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen ---------------------------------------------------------

15.6.2016 A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen --------------------------------------------------------- 15.6.2016 A8-0128/65 Tarkistus 65 Alain Cadec kalatalousvaliokunnan puolesta Mietintö A8-0128/2015 Jarosław Wałęsa Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.12.2015 COM(2015) 636 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston

Lisätiedot

Vientilupamenettelyt

Vientilupamenettelyt Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014 (3) On aiheellista rajoittaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisesti ja rajoittaa tiettyjen niihin liittyvien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot