Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin

Transkriptio

1 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin

2 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Kokoelmatyön perusta on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. Museo toimii Jyväskylässä. toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä.

3 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin on yllättäen ja pyytämättä tulleita suuria kokoelmia 2010-luvulla. Ajolähtötilanteita: - Tyyne-Kerttu Virkki säätiön esinekokoelma Taito Savon aineisto (konkurssi) Wetterhoff-säätiön - oppilaitoskokoelma Kuopion muotoiluakatemia/ Rouvasväen yhdistyksen arkistoaineistoa Vuorelma Oy:n aineistoa (konkurssi) 2015

4 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Kansallisaarteita tallennetaan museon kokoelmiin TAITO Savon arkisto- ja valokuvamateriaalia

5 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Jokainen vastaanotettava kokonaisuus & tilanne ovat erilaisia Yhteistä: - laajat kokonaisuudet - lyhyt reagointiaika (museoaika) - ennalta-arvaamattomuus - valtakunnallisesti/seutukunnallisesti merkittäviä

6 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Vuonna 1978 perustettu Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö on suomalaisen ja kansainvälisen käsityökulttuurin tallentaja ja esittäjä. Säätiön tavoitteena on tehdä tunnetuksi käsityöhön liittyvää taitoa, luovuutta ja kulttuuria. Säätiö haluaa vaalia erityisesti karjalaista koti-, käsi- ja taideteollisuutta sekä niihin liittyviä perinteitä, tapoja ja muotoilutraditioita. Virkin Säätiö järjestää edelleen seminaareja, luentoja ja muita ohjelmallisia tapahtumia ja tukee käsityökulttuurin tutkimustyötä.

7 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Etukäteistietämys kokoelmista ei ollut selkeä: Tyyne-Kerttu Virkki säätiö on toiminut 1970-luvun lopulta lähtien. Oma kotimuseo. Museo toiminut myös Karjalatalolla. Esine- ja arkistokokoelmien perusta 1940-luvulta rajantakaisen Karjalan, Aunuksen alueelta. Mukana suomalaista käsityötä eri vuosikymmeniltä, esineistössä vertailevaa aineistoa ulkomailta. Toimintaan liittyvät kotiteollisuusliike Vokki Oy ja vuosina ilmestynyt Omin käsin -lehti

8 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö mielikuvat etukäteen

9 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Vuonna 2008 Virkki-säätiöstä otettiin yhteyttä museoon ja tiedusteltiin mahdollisuutta vastaanottaa esinekokoelma. Neuvottelut museon ja säätiön välillä aloitettiin -> luotiin reunaehtoja -> vastuiden ja velvoitteiden arviointi -> kustannukset kokoelmasiirrosta -> kustannukset kokoelmatiedostojen konvertoinnista ja täydentämisestä. Sovittiin museolle aiheutuvien kulujen osittaisesta kompensoinnista.

10 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö

11 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Lähtökohtana oli säätiön toimesta luetteloitu / listattu esineistö: luettelointi kuvailevaa ja toteutettu olosuhteista johtuen vaihtelevasti, ei ammattilaisten voimin/ osin epäsystemaattisuutta kuitenkin olemassa olevan tiedon hallinta helpottui

12 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Neuvotteluissa edettiin. Esineistö siirrettiin n omistukseen vuonna 2010, Virkki-kokoelmaksi.

13 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Vastaanottosopimuksessa museo velvoitettiin esittelemään yleisölle kokoelman esineistöä aikataulua tai ajanmääreitä ei sovittu joten tavoitteeksi asetettiin esineistöstä koostuvan näyttelyn toteuttaminen tarkoitti esineistön eli noin 4400 esineen haltuunottoa ja läpikäyntiä

14 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Päätettiin luetteloida näyttelyyn tuleva esineistö tutkimuksellisella otteella yhteistyössä konservaattorin kanssa tekniikka- ja materiaalianalyysi sekä kuntoluokitus. Esineistö käytiin lävitse Omin käsin lehden sisältöihin peilaten ja lehteä lähdeaineistona käyttäen Tyyne-Kerttu Virkin pitkän päätoimittajuuden vuoksi.

15 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Näyttely ja luettelointiprosessin aikana suurin osa säätiön arkistosta ja valokuvakokoelmasta siirrettiin Helsingistä Karjalatalolta Jyväskylään.

16 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Näyttelyprosessin aikana yksi lähestymistapa kokoelmaan oli talkoot, joissa henkilökunta oli mukana: Esineet ryhmiteltiin niiden sisältämän merkityksen suhteen, esim. 1. Aunus 2. pula-aika 3. (nuorten) taiteilijoiden suunnittelemat esineet 4. Vokki Oy:n tuotanto 5. Ulkomaiset esineet

17 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Arkistoaineiston valintaa näyttelyyn tehtiin myös työyhteisön sisällä talkootyönä.

18 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Työtunteja kertyi -> Esineitä luetteloitiin tutkimuksellisesti noin 1600, joista näyttelyssä oli esillä noin 300 esinettä. Näyttelyprosessin aikana kokoelman merkitystä arvioitiin ja sen arvoa analysoitiin. Löytyi helmiä. Ymmärrys kokoelman merkityksestä kasvoi. Konservointikeskuksessa tehtiin suuri työ esineistön näyttelykuntoon saattamisessa, puhdistuksessa ja konservoinnissa.

19 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Näyttely 2016

20 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö

21 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Kokoelman merkitysten analyysi ja arviointikriteerit näyttelyprosessissa 1. Edustavuus TKV- kokoelma suhteutui yhdeksi oman aikakautensa kuvaajaksi joita Omin käsin lehden ja Vokki Oy:n materiaalit todentavat. arvio tehtiin jokaisen kriteerin kohdalla 2. Autenttisuus 3. Historiallinen ja kulttuurinen merkitys 4. Elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys 5. Yhteisöllinen merkitys 6. Ideaalitila 7. Hyödynnettävyys ja käytettävyys

22 tapaus: Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö Kokoelmasta on noin 1/3 SKM:ssa tutkimusluetteloitu merkitykset nousivat aineistoa tutkimalla sekä luetteloinnin & näyttelysuunnittelun aikana KOKOELMAN MERKITYSTÄ ON ANALYSOITU - TIETENKIN ARVIOINTIPROSESSI JATKUU Entä jos olisimme kieltäytyneet kokoelman vastaanottamisesta? Olisiko yksi merkittävä kokonaisuus suomalaista käsityön ja muotoilun kulttuurihistoriaa vähitellen rapautunut?

23 tapaus: Wetterhoff-säätiö Fredrika Wetterhoffin työkouluun perustettiin museo vuonna 1914 oppilaitoksen nimi ja toimintamuodot muuttuivat vuosikymmenten myötä. Kokoelmat karttuivat. -> Wetterhoffin-tekstiilikokoelmat Kokoelmiin kuuluu suuri määrä materiaalia: mallitilkkuja, mallipiirustuksia, luonnoksia, kirjallista materiaalia, työvälineitä, valokuvia ja kokonaisia tekstiilejä. -> arkistoaineisto mm. oppilaitten tekemät kansatieteen keruutyöt & oppilaitoksen työ ja opetusmateriaalia Wetterhoff-säätiö hoiti kokoelmia vuoteen 2013 saakka.

24 tapaus: Wetterhoff-säätiö Keväällä 2013 Wetterhoff-säätiö otti yhteyttä Suomen käsityön museoon ja tarjosi museolle lahjoituksena tekstiilikokoelmien sitä osaa, joka ei liity suoranaisesti säätiön historiaan. -> säätiö luopui osasta omistamistaan tiloista kustannussäästöt -> säätiön toiminnan uudelleen arviointi toimintojen uudelleen muotoilu Etukäteen tiedettiin kokoelmasta: - Luetteloitua - jaettu kolmeen ryhmään - 1) tietoja sisältämätön (myynti kirpputorilla) - 2) säätiön historiaan liittyvä aineisto - 3) lahjoitettava aineisto

25 tapaus: Wetterhoff-säätiö Sovittiin kokoelmien vastaanottamisesta ja kesäkuun alussa 2013 yhden päivän aikana aineiston seulonta. Tekstiilikokoelmien nouto Hämeenlinnasta Jyväskylään.

26 tapaus: Wetterhoff-säätiö Arkistoaineiston siirto on syksyllä (tilkkukansiot, kangasnäytteet arkistokansioissa, haastattelut/interiöörikuvaukset, keruukertomukset arkistokansioissaan) Arkistokokonaisuus omana kokonaisuutenaan säilytyksessä

27 tapaus: Wetterhoff-säätiö Ongelmakohtia prosessin aikana: Ajolähtö eli vaadittiin nopeaa reagointia Tiedon puute ja tiedottamisen ongelmat herättivät keskustelua kokoelman kohtalosta- erityisesti Hämeenlinnassa ja entisten Wetterhoffilaisten kesken. Oli liikkeellä erilaisia huhuja esim. väitettiin että kokoelma hävitettiin

28 tapaus: Wetterhoff-säätiö Näin nyt: Wetterhoff-brändi jatkaa Fredrika Wetterhoffin vuonna 1885 perustaman työkoulun arvomaailmaa ja kunnioittaa Fredrikan henkistä perintöä. Wetterhoff perhe muodostuu kolmesta perheen jäsenestä. Fredrika Wetterhoffsäätiö, Wetterhoff Oy ja Wetterhoff-koulutus. Fredrika Wetterhoff-säätiö on Fredrika Wetterhoffin perustama testamenttisäätiö. Säätiö edistää käsi- ja taideteollisuutta, muotoilua, niiden ammattitaitoa ja kulttuuria.

29 tapaus: Wetterhoff-säätiö Wetterhoff-koulutusta antaa tänä päivänä Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelma sekä Ammattiopisto Tavastian käsi- ja taideteollisuusala sekä tekstiili- ja vaatetusala.

30 tapaus: Wetterhoff-säätiö Aineistoon tutustuminen käynnissä. Esineistön inventointi ja seulonta. Lisätietoja on saatu haastattelujen avulla oppilaitoksen entisiä työntekijöitä. Lisähaastatteluja ja muistojen keruuta tehdään. Ongelma lahjoitustilanteessa. Säätiön edustajilla puutteellisia tietoja kokoelman historiallisesta elinkaaresta ja merkityksestä.

31 tapaus: Wetterhoff säätiö Kansallisaarre säilyy

32 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Helmi Vuorelma perusti käsiteollisuusalan yrityksen Lahteen vuonna Helmi Vuorelma Oy:n synty

33 tapaus: Helmi Vuorelma Oy n kokoelmissa yrityksen aiemmin lahjoittamaa aineistoa vuodelta Esineistöä: kangas/tekstiilinäytteitä, liinoja ym. Arkistoaineistoa: piirustuksia, luonnoksia, kudontaohjeita, kuvastoja ym. Tekstiilikuvia. Maija-Liisa Forss-Heinonen, Kriikunapuu, 1966 Kaija Mustakallio-Suominen, Marjamatka, 1962.

34 tapaus: Helmi Vuorelma Oy 1995 Suomen kansallispukukeskuksen ja Helmi Vuorelma Oy:n yhteisnäyttelyn: "Isoäidin piirongin laatikosta 2009 Vuorelma 100 yrityksen 100-vuotisjuhlanäyttely museon kokoelmiin karttui arkistomateriaalia ja valokuvia

35 tapaus: Helmi Vuorelma Oy yksittäisiä tietoja yrityksen ongelmista - kuulopuheita Ja uutisoinnit lokakuussa: Kuva: Katja Luoma / Etelä-Suomen Sanomat Harvinaislaatuinen yritys konkurssiin, oli osa suomalaiskansallista historiaa Perinteikäs kansallispukujen valmistaja Helmi Vuorelma konkurssiin Lahtelainen vuonna 1909 toimintansa aloittanut Helmi Vuorelma Oy hakee itseään konkurssiin. Yhtiö on tunnettu kansallispukujen, käsityökankaiden ja lankojen valmistaja.

36 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Perinteikäs kansallispukujen valmistaja Helmi Vuorelma konkurssiin Lahtelainen vuonna 1909 toimintansa aloittanut Helmi Vuorelma Oy hakee itseään konkurssiin. Yhtiö on tunnettu kansallispukujen, käsityökankaiden ja lankojen valmistaja Nelisen vuotta sitten Vuorelman valmistus ja myynti keskitettiin Kärkölään

37 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Vähitellen faktatietoja tilanteesta. Neuvottelut Vuorelma Oy:n konkurssipesän ja museon/ Kansallispukukeskuksen - välillä. Todettiin: Kansallisaarre on pelastettava

38 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Keväällä 2015 osti/lunasti konkurssipesältä aineiston. Esinenoutoja kevät 2015 ja noutojen yhteydessä karkeaa seulontaa. Kokoelman sisältö: Kansallispukuja ja pukujen osia Tekstiilejä, mm. kuultokudoksia, liinoja Arkistoaineistoa, mm. luonnoksia, kudontaohjeita

39 tapaus: Helmi Vuorelma Oy

40 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Materiaali nyt ja tulevaisuudessa: Kansallispukuja ollut esillä näyttelyissä Esille Suomi 100: Suomalainen Kansallispuku näyttelyyn Muun esineistön ja materiaalin käsittely odottaa harkittua seulontaa ja analyysiä. Museolla jo olemassa olevan aineiston vertailua. Jo tehtyjen Vuorelman suvun haastatteluiden hyödyntäminen ja täydentäminen

41 tapaus: Helmi Vuorelma Oy Yhteistyö jatkuu Vuorelma Suomen perinnetekstiilit Oy:n kanssa ja yritys jatkaa kansallispukujen valmistusta Kansallisaarre säilyy

42 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Mitä on opittu ja mitä on muistettava Resurssitarpeet - Aikataulutus - varattava tarpeeksi aikaa eri työprosesseille - Tarpeeksi tilaa vastaanotettavalle materiaalille - Henkilöresursseja eri työtehtäville - Muistettava huomioida aineiston keruu, haastattelut, yleinen dokumentointi - Aineiston käsittely: pakkaaminen, pakastus, tilasijoittelu sekä välivarastoinnissa & pitkäaikaissäilytyksessä, luettelointi, poistot

43 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Selvitettävä mitä kokonaisuus sisältää Tiedostettava merkitykset tiedot luovuttavasta organisaatiosta haastattelut etukäteen/prosessin aikana/jälkikäteen yleinen dokumentointi Tärkeää Yhteistyö museoiden kesken Yhteistyö arkistolaitoksen kanssa

44 Ajolähtö Kokoelmakaaoksesta merkityskriteereihin ja arvoanalyysiin Esille nousseita kysymyksiä: - Tekijänoikeudet - kenellä piirustusten, luonnosten, kuvien, suunnitelmien etc. käyttöoikeudet? - Aineiston käyttäminen näyttelyissä, kuvien esittäminen netissä, tuotteistaminen kenen oikeus? Mistä rahat kulttuuriperinnön pelastustöihin?