TALOUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA"

Transkriptio

1 IV TALOUSPOLIITTINEN VALIOKUNTA 45 RAHOITUS- JA TULOPOLIITTINEN OHJELMA 1 RAHOITUS- JA TULOPOLITIIKAN TAVOITTEET SDP:n periaateohjelman mukaan puolueen päämääränä on suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen kansanvaltaisten sosialististen periaatteiden mukaan. Rahoitus- ja tulopolitiikka on keskeinen väline sosialidemokraattisten päämäärien saavuttamiseksi, työn ja pääoman etunäkökohtien välisen ristiriidan poistamiseksi. Rahoitus- ja tulopolitiikan tehtäviin kuuluu edellytysten luominen täystyöllisyydelle, tasa-arvoisuuden lisääntymiselle ja vapaudelle valita sopiva työ. Eriarvoisuuden tärkein syy on eri tulonsaajaryhmien ja sukupuolten väliset tuloerot sekä näiden perustana oleva eri ammattien virheellinen ja ennakkoluuloinen arvostus. Nykyistä tasaisempi ja oikeudenmukaisempi tulonjako on keino tasa-arvoisuuden lisäämiseksi. Sosialidemokraattisella tuloja rahoituspolitiikalla turvataan kansalaisille elintason nousu ja turvallisuus myös yhteiskunnallisen muutoksen eri vaiheissa. 93

2 Kansantalouden voimavarojen kohdentaminen ja kansantulon jakautuminen on saatava sellaiseksi, että jokaisen tarpeiden tyydytys on riittävä ja täyttää tasa-arvoisuuden ehdot. 2 RAHOITUSPOLIITTINEN OHJELMA 2.1. Lähtökohdat Kansantalouden tulojen määrä riippuu kolmesta tekijästä: työvoimasta, luonnon varoista ja pääomasta. Tulojen kasvuun ja kasvunopeuteen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka onnistuneesti ja tehokkaasti mainittuja tuotannontekijöitä tuotantoelämässä yhdistetään. Työvoiman oikea käyttö vaatii ennen kaikkea täystyöllisyyttä sekä ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä. Luonnonvarojen riittävyys edellyttää tuhlauksen välttämistä, käytön valvontaa ja oikeaa ajoittamista. Säästämällä aikaansaatujen pääomien tuotannon kasvua edistävä vaikutus riippuu mm. pääomien suuntaamisesta tuotannonaloittain, uusien teknillisten tuotantomenetelmien omaksumisnopeudesta sekä raaka-aine- ja tavaravarastojen käytön tehokkuudesta. Kansantaloudellemme on tyypillistä kokonaissuunnittelun heikkous. Markkinatalousjärjestelmässämme on ilmennyt vakavia rakenteellisia tasapainottomuuksia, joista on aiheutunut työttömyyttä, kasvun hidastumista, hintojen kohoamista ja häiriöitä maksutaseessamme. Luonnonvaroja on käytetty lyhytnäköisesti. Ihmisten elinympäristöä on tarpeettomasti turmeltu. Aineellisten voimavarojen käytölle on ollut ominaista toimialoittainen epätasaisuus. Toiset alat ovat kehittyneet nopeasti, toiset taas pysyneet kehityksessään samalla tasolla kuin vuosikymmeniä sitten. Tarkasteltaessa erityisesti teollisuutemme kehitystä viime vuosikymmenellä ei tiettyjä toimialoittaisen rakenteen eikä koko teollisuuden pääoman kohdentamisen tasapainottomuusilmiöitä voida kriittisessä tarkastelussa sivuuttaa eikä niiden yhteyttä kansantaloutemme keskeiseen kasvuongelmaan kieltää. Taloudellisille ilmiöille yleensä ja erityisesti teollisuudelle näyttää olevan tyypillistä, että liiketaloudellisten arvosteluperusteiden mukaan täysin hyväksyttävään kehitykseen useimmiten liittyy kansantaloudellisten arvosteluperusteiden mukaan kielteisiä ilmiöitä. Tällöin keskeiseksi talouspoliittiseksi ongelmaksi muodostuu näiden liiketaloudellisten haittatekijöiden poistaminen. Tämän johdosta talouspoliittinen suunnittelu on välttämätöntä, jotta päästäisiin sosialidemokraattisiin yhteiskuntapoliittisiin tavotteisiin. 60-luvulla puunjalostusteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja sen piiriin kuuluvat metsänhakkuut mekanisoituivat nopeasti. Tämä kehitys kohotti melkoisesti metsätyön tuottavuutta, mutta samalla nosti esiin kehitysalueittemme työvoiman uudelleensijoittamis- ja 94

3 koulutusongelman. Koneellistamisen kautta saavutettujen liiketaloudellisten kustannussäästöjen vastapainona syntyi siis työttömyydestä ja uudelleenkoulutuksesta aiheutuvia kansantalouden isiä haittoja. Lisäksi paperiteollisuuden runsaat tehdaslaajennukset herättivät kysymyksen raakapuuvarojen ehtymisestä pitkällä tähtäimellä. Kemian teollisuus sekä kiviöljy- ja asfalttiteollisuus laajenivat hämmästyttävällä nopeudella ja viitoittivat tietä meitä pidemmälle teollistuneiden maiden kehityksen suuntaan. Pääomavaltaisina toimialoina niiden kasvu on kuitenkin vaatinut niukoista rahoituslähteistämme suuren osan tilanteessa, jossa kokonaistalouden keskeisenä pulmana on ollut maa- ja metsätaloudesta vapautuvan työvoiman työllistäminen, alueittainen asuntopula ja työvoimavaltaisten toimialojen kasvun kiihdyttäminen. Kulkuneuvoteollisuus on myös kasvanut nopeasti, luonut melkoisesti uusia työpaikkoja, mutta etenkin laivanrakennuksen kohdalla joutunut ankaraan kilpailuun meitä varakkaampien maiden kanssa maksuaikojen pidentämisessä. Tästä syystä kulkuneuvoteollisuuden rahoitusomaisuuteen tehdyt investoinnit ovat tuntuvasti lisääntyneet. Rahoitusomaisuuteen kohdistuvien investointien korostuminen onkin ollut tunnusomaista miltei kaikille uusia vientimarkkinoita avaaville toimialoille. Luultavaa on, että kehitys tässä suhteessa pahenee, ellei kansainvälisin sopimuksin päästä maksuaikojen rajoituksiin. Koneteollisuus ja eräät muut metalliteollisuuden alat, joiden investoinnit ovat keskimääräistä voimakkaammin ulkoisesta rahoituksesta riippuvaiset, eivät kasvaneet sillä vauhdilla, kuin mitä niiltä työllisyysnäkökohtien ja kasvun jouduttamisen kannalta olisi saattanut odottaa. Savi-, lasi- ja kivenrakennusteollisuudessa tapahtui tuntuvia sisäisiä rakennemuutoksia. Tiiliteollisuus taantui. Valmisbetonija elementtiteollisuus valtasivat siltä alaa. Myös tekstiiliteollisuus koki syvälle ulottuvia rakenteellisia muutoksia. Villateollisuus taantui ja jäi kehityksestä jälkeen. Trikoo- ja sukkateollisuus laajenivat ja edistyivät. Teollisuutemme eräs vaikeimmista rakenteellisista ongelmista on ollut varastoihin sidottujen pääomien suhteellisen korkea taso verrattuna tuotannon arvoon. Liikevaihdon ja vaihto-omaisuuden suhdelukua mittapuuna käyttäen oli vaihto-omaisuuden arvo teollisuudessamme 60-luvulla noin kaksi kertaa niin suuri kuin USA: ssa ja noin kolmanneksen korkeampi kuin Ruotsissa. Varastojemme kohtuuton kasaantuminen aiheutuu mm. verolainsäädännöstämme, joka antaa verohelpotuksia varastojen kasvun mukaan nk. piilovarausten nojalla. Teollisuuden tarvitseman työvoiman saantia on rajoittanut tietyillä alueilla asuntopula ja riittämätön asuntotuotanto. Tietoliikenne ja energiatalous ovat jääneet riittämättömien sijoitusten johdosta jälkeen niille asetettavista kehitysvaatimuksis- 95

4 ta. Lisäksi energiataloutemme kehitys on tapahtunut ilman riittävää kokonaissuunnittelua ja koordinointia. Teollisuutemme rahoittaminen osakepääoman maksullisilla korotuksilla on ollut verraten vähäistä. Väitetään, että osakesijoitukset eivät ole kyenneet tasaveroiseen kilpailuun verovapaiden pankkitalletusten ja valtion obligaatioiden kanssa. Toisaalta on luultavaa, etteivät yrityksetkään ole olleet halukkaita osakepääoman maksulliseen korotukseen. Kehitys on joka tapauksessa johtanut teollisuutemme vakavaraisuuden heikkenemiseen ja samalla lisännyt teollisuusyritysten riippuvuutta raha- ja luottolaitoksista, jotka erityisesti kireiden luottomarkkinoiden vallitessa ovat päättäneet, mitkä investoinnit toteutetaan. Arvioitaessa 70-luvulla ilmeisesti toteutuvaa kehitystä on eräänä mahdollisuutena otettava huomioon, että edellä kosketellut teollisuutemme toimialarakenteessa verotussyistä tapahtuvassa varastojen kasvussa ja asuntojen tarpeessa 60-luvulla ilmenneet kehityspiirteet saattavat entisestään korostua. Tällöin teollisuuden rahoitus investointien kohdentajana ja tuotannon sopeuttajana laajeneviin ulkomaisiin markkinoihin muodostuu kasvupolitiikkamme kannalta entistä tärkeämmäksi. Tällöin ei suunnitelmia voida pohjata yksistään aikaisempiin trendikehityksiin, vaan toimialoittaisia kehityspiirteitä muuttavat rahoituspoliittiset toimenpiteet tulevat tavoittelemisen arvoisiksi nimenomaan työllisyyden ja kasvun kiihdyttämisen kannalta. Kehittymättömillä rahoitusmarkkinoillamme voidaan otaksua rahoituspolitiikan strategisen merkityksen muodostuvan nimenomaan teollisuuden kohdalla kasvupolitiikassa huomattavasti keskeisemmäksi kuin kehittyneillä rahoitusmarkkinoilla. Maataloutemme on pyrkinyt koneellistumaan suurella nopeudella. Tähän sillä on ollut metsän myyntien turvin mahdollisuuksia, huolimatta siitä, että tilakoko ei ole suonut maatalouden laajamittaiselle koneellistumiselle edellytyksiä. Kehitys valtiojohtoisten teollisuusyritysten laajentumisen ja kasvun osalta on ollut merkittävää. On kuitenkin ilmennyt selviä ristiriitoja valtioyhtiöiden johdon liiketaloudellisten ja talouspolitiikasta vastaavien päätöksentekijöiden kansantaloudellisten ja alueittaisten tavoitteiden välillä. Tuotantoelämän rakenteellisen kehityksen tasapainottomuus on aiheuttanut mm. sen, etteivät kokonaistuotantomme keskimääräinen kasvuvauhti eikä työvoiman kysyntä ole nousseet sille tasolle, jolle niiden tehtyjen investointien määrän perusteella olisi pitänyt kohota. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen mielestä talouspolitiikan ohjaaminen vaatii tuekseen suunnittelun asiallista laajentamista sekä suunnittelun alaiseksi otettavan aikavälin pidentämistä nykyisestään. Tämän takia valtion budjettipolitiikan tueksi on luotava vähintään yhden suhdannekierron eli viiden vuoden vuosittainen runko-ohjelma sekä yksityisen että julkisen sektorin investoinneille ja niiden vaatimille rahoitustoimenpiteille. 96

5 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii, että pitkän tähtäimen rakennemuutokset huomioon ottavaa julkista suunnittelua lisätään, että kansantalouden sektori- ja toimialatason investoinneille ja niiden rahoitustoimenpiteille laaditaan 5 vuotta kattava vuosittainen runko-ohjelma, jonka toteuttamista julkisesti valvotaan, että kansantalouden investointien rakennetta muutetaan työllisyyttä ja tuotannon kasvua edistävään suuntaan, että energiatuotannon sekä asuinrakennustuotannon, tietoliikenteen ja ennen kaikkea metalliteollisuuden investointien osuutta kokonaisinvestoinneista lisätään, että perustetaan kauppaministeriö ja teollisuusministeriö, että teollisuusministeriön alaisuuteen kuuluvaa energiapolitiikkaa voimakkaasti kehitetään ja keskitetään ja että teollisuusministeriöön luodaan valtion yritysten koordinointia hoitava erillinen osasto, että valtion omalle yritystoiminnalle asetetaan talouspoliittiset tavoitteet, joiden toteuttamista julkisesti valvotaan, että yritysten varastojen aliarvostus verotettavan voiton supistamiseksi tilinpäätösten yhteydessä kielletään Rahoituspolitiikka Rahoituspolitiikka on totuttu näkemään rakennepolitiikasta jotensakin erillisenä ja riippumattomana. Rahoituspolitiikan avulla on pääomat ohjattu säästöylijäämäsektoreilta säästöalijäämäsektoreille ilman mainittavaa rakennepoliittista valintaa. Toiminta on ollut pikemminkin välittävää kuin ohjailevaa. Luottolaitosten kohdalla on ollut pyrkimyksenä kohdentaa säästöylijäämät siten, missä niistä on ollut kysyntää kohtuullisin tuottovaatimuksin ja riittävin vakuuksin. Rahoituspolitiikka nähdään tämän ohjelman valossa toimintana, jolla valtio käytettävissään olevin keinoin pyrkii saamaan aikaan kokonaisrahoituksen määrässä ja toimialoittaisessa kohdentumisessa sellaisia muutoksia, jotka edistävät puolueen hyväksymien talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Näin määriteltynä rahoituspolitiikka on' rakennepoliittinen keino. Jos ja kun rahoituspolitiikka halutaan nähdä rakennepolitiikan keinona, sen tehtäväsisältöä on nykyisestään laajennettava. Rahoituspolitiikan avulla on pyrittävä ohjaamaan niukat pääomavirrat ensisijaisesti niille toimialoille, jotka talouspoliittisten tavoitteiden kannalta ovat arvojärjestyksessä korkeimmalla. Rahoitussuunnittelussa voidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimialoittaiset pääomanlisäykset ja niiden ulkoinen 7 97

6 rahoitustarve asettaa tärkeysjärjestykseen. Tällöin rahoituspolitiikan ja rakennepolitiikan tavoitteet niveltyvät loogisesti toisiinsa. Valtiovallan käytettävissä on joukko rahoituspoliittisia keinoja, jotka voidaan jaotella kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään sisältyvät toimenpiteet, jotka vaikuttavat välillisesti ja yleisesti yritysten sisäisiin rahoituslähteisiin (voittoihin ja poistoihin). Tämän ryhmän muodostavat korkotuet, korkopolitiikka, poistooikeuksia ja vaihto-omaisuuden tilinpäätösarvostusta koskevat määräykset, verokanta sekä hintoja ja palkkoja koskevat tulopoliittiset toimenpiteet, joihin myös julkinen valta osallistuu ja jotka säätelevät tuotannontekijöiden hintasuhteita ja sitä kautta voiton määrää. Poisto-oikeuksia ja vaihto-omaisuuden arvostusta koskevilla rajoituksilla on vaikutusta myös investointien varastokohtaiseen rakenteeseen. Toisen ryhmän muodostavat suoraan ulkoisiin rahoituslähteisiin kohdistuvat valikoivat toimenpiteet, joita valtio suorittaa myöntämällä lainoja sekä tekemällä suoria osakesijoituksia. Myös valtion myöntämät lainojen takaukset kuuluvat tähän ryhmään. Kolmanteen ryhmään voidaan lukea kuuluvaksi rahoituspoliittisten ohjelmien julkaiseminen, rahoituspoliittisten vinoutumien ja tehottomuusilmiöiden osoittaminen ja tätä tietä tapahtuva yksityisen rahoitussektorin painostus yleisesti hyväksyttyjen talouspoliittisten tavoitteiden suuntaan. Jotta julkisen vallan hallussa olevaa verraten runsasta keinovalikoimaa voitaisiin käyttää rahoituspolitiikan terävöittämiseen ja tehostamiseen, edellytetään harjoitettavalta rahoituspolitiikalta johdonmukaisuutta Pääomavirtojen ohjaaminen Taloudellinen kasvu edellyttää säästämistä. Tämän päivän säästäminen on huomispäivän kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Säästövarat ohjautuvat tuotantoelämän eri sijoituskohteisiin rahoitusmarkkinoiden välityksellä. Rahoitusmarkkinoita hallitsevat tällä hetkellä pankit ja vakuutuslaitokset, joiden päätöksistä viime kädessä riippuu, kuinka tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan kannalta säästövarat kanavoituvat kohteisiinsa. Maamme rahoitusmarkkinat ovat kehittymättömät. Tunnusomaista niille on voimakas monopolisoituminen ja luotonannon säännöstely. Keskeisenä luotonantoperusteena on se, millaista osaa rahoitettava yritys näyttelee rahoittajapankin ottolainaustoiminnassa sekä pankin tulonmuodostuksen kanalta merkittävien pankkipalvelusten käyttäjänä. Markkinakuvaan kuuluu myös se, että vakuutuslaitosten luotonanto perustuu oleellisessa määrin nk. takaisinlainaukseen. Markkinoiden epätäydellisyydestä johtuu, että uusilla voimakkaaseen kasvuun tähtäävillä yrityksillä ort keskimääräistä pienemmät mahdollisuudet saada riittävästi luot- 98

7 toa. Kansantaloudellisesti välttämättömät rakennemuutokset tapahtuvat hitaasti. Rakennemuutosten nopeuttaminen vaatii, että valtion suoraa luotonantoa lisätään ja että valtion valvontaa yksityisten raha- ja luottolaitosten luotonannossa laajennetaan. Yleensäkin raha- ja luottolaitokset on saatettava tehokkaaseen julkiseen valvontaan. Ongelman ratkaiseminen vaatii uudistuksia rahoitusmarkkinoillamme. Liikepankkien ja vakuutuslaitosten välitöntä pitkäaikaista luotonantoa on rajoitettava sekä määrällisesti että valikoivin rajoituksin. Asiakassidonnaisuudesta vapaiden nk. kehitysluottolaitosten toimintaa on voimakkaasti laajennettava. Teollisuudelle tapahtuva välitön pitkäaikaisen luoton myöntäminen on keskitettävä kehitysluottolaitoksille, joiden toiminnan tueksi ja koordinoimiseksi on luotava teollisuuden toimialakohtainen talouspoliittisiin tavoitteisiin tähtäävä 5 vuoden rahoituksen runko-ohjelma. Yhteiskunnan kokonaisponnistuksiin perustuvien säästöpääomien kohdentamiseksi ja rahoitusmarkkinoidemme toiminnan kontrolloimiseksi on toteutettava julkisen vallan ohjauksessa toimiva kansantalouden sektoritason 5 vuotta käsittävä tavoitteellinen rahoitussuunnittelu. Tämä voi tapahtua laajentamalla julkishallinnossa olevien suunnitteluyksiköiden toimintaa rahoitussuunnittelun alueella. Rahoitussuunnittelun avulla on kartoitettava pitkän tähtäimen raha- ja luottovirrat sekä niiden todennäköiset vaikutukset tulonmuodostukseen, pääoma- ja palkkatulo-osuuksiin, työvoiman kysyntään ja maksutaseeseen. Rahoituspolitiikan päätöksentekijöille on voitava osoittaa, mitkä ovat vaihtoehtoisten tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutukset. Valtion lainananto-, korkotuki- ja takaustoiminta on keskitettävä, jotta rahoituspäätökset voidaan tehdä kokonaistaloudellisten tavoitteiden mukaan johdonmukaisesti. Tämä vaatii määrätietoista hallinnollista uudistusta. Valtion säästöpääomia on kanavoitava nykyistä enemmän valtiojohtoiseen teollisuuteen. Taloudellisen hyvinvointimme kannalta on eduksi, että ulkomailta tuodaan pääomia Suomeen. Pitkäaikaisen pääoman tuonti on keskitettävä kehitysluottolaitoksille. Valtion on valvottava pääomien tuontia, joka tapahtuu kansainvälisten suuryritysten suorina sijoituksina. Pääomaköyhänä maana Suomella ei ole varaa suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Tästä huolimatta Suomen on osallistuttava voimiensa mukaan kehitysmaiden rahoituksellisiin avustustoimiin. On kiinnitettävä erityistä huomiota rahavirtojen ohjailun suomiin suhdannepoliittisiin mahdollisuuksiin. Yhteiskunnan tulee saada enemmän vaikutusvaltaa niihin kohtuuttomiin voittoihin, joita käytetään nousukaudella sijoitustoimintaan. Vapaaehtoinen suhdannetalletusjärjestelmä ei ole riittävässä määrin pystynyt hillitsemään liiallista ja osittain epätarkoituksenmukaista sijoitustoimintaa nousukausina. Siksi vaaditaan lakisääteistä suhdannevarausjärjestelmää. 99

8 Edellä todetun perusteella Suomen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii, että liikepankkien ja vakuutuslaitosten pitkäaikaista suoraa luotonantoa ohjataan ja valvotaan määrällisin ja valikoivin säännöksin, että kehitysluottolaitosten toimintaa laajennetaan voimakkaasti, että teollisuudelle tapahtuva välitön pitkäaikaisen luoton anto keskitetään kehitysluottolaitoksille, että investointien ja rahoituksen kansantaloudellisiin tavoitteisiin tähtäävä sektori- ja toimialatason vuosittainen runko-ohjelma laaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin ja että tämän ohjelman toteuttamista julkisesti valvotaan, että valtion lainananto-, korkotuki- ja takaustoiminta keskitetään ja koordinoidaan hyväksyttyjen talouspoliittisten tavoitteiden mukaiseksi, että työvaltaista valtiojohtoista teollisuutta lisätään, että perustetaan pysyvä suhdannevarausjärjestelmä. 3 TULOPOLIITTINEN OHJELMA 3.1. Rahoitus- ja tulopolitiikka Rahoitus- ja tulopolitiikka ovat monin tavoin riippuvaissuhteessa toisiinsa. Rahoituspolitiikan avulla ohjatuista pääomavirroista pitkällä tähtäimellä riippuu, millaiseksi ne elinkeinorakenteet muuttuvat, jotka viime kädessä määräävät kokonaistulojen kasvun ja jakautumisen pääoma- ja palkkatuloihin. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue katsoo, että tulopolitiikkaa ei voida suunnitella määrätietoisesti ilman suunnitelmallista rahoituspolitiikkaa Demokraattisen tulopolitiikan perustelut Perustarpeiden tyydyttäminen Yhteiskunnan jokaisen jäsenen on saatava perustarpeensa tyydytetyiksi. Yhteiskunnassa vallitseva tulonjako vaikuttaa olennaisesti siihen, miten tämä perustavoite toteutuu. Suuret tuloerot merkitsevät, että suhteellisen vähälukuinen mutta ostovoimainen tulonsaajaryhmä saa tyydytetyksi paitsi perustarpeensa myös suuret erityistarpeensa. Samanaikaisesti suuri osa kansasta ei saa edes perustarpeitaan riittävästi tyydytetyksi, ajateltakoonpa vaikka asumista, virkistys- ja terveyspalveluksia jne. 100

9 Tasaisempi tulonjako muuttaa tuotantotoiminnan rakenteen paremmin väestön todellista tarverakennetta vastaavaksi. Sosialidemokraattinen tavoitteellinen rahoituspolitiikka tukee osaltaan tätäkin muutosta. Tasa-arvoisuus Tuloerojen kaventaminen edistää kansalaisten välistä tasa-arvoisuutta. Ihmisen arvostus ja kohtelu yhteiskunnassa tapahtuu asianomaisen tulotason ja ammatin perusteella. Monet vallitsevat ja hyväksytyt edut ja mahdollisuudet toteuttaa itseään sekä henkilökohtaisia toiveitaan riippuvat pelkästään siitä kohtelusta, jonka ihminen saa tulojensa ja asemansa perusteella. Uudella tavoitteellisella tulopolitiikalla on luotava edellytykset myös lisääntyvälle tasa-arvolle. Oikeudenmukaisuus Tuloerojen tasaaminen edistää oikeudenmukaisuutta. Suurituloisille työ on useimmiten miellyttävämpää ja antoisampaa kuin pienituloisille. Suurituloisilla on mahdollisuus mm. kehittää itseään työssään, matkustaa ja käyttää edustustilejä. Suurituloisten työympäristö on usein viihtyisämpi eikä heidän työnsä ole niin työaikaa sidottua kuin pienituloisilla. Tulonjaon epäoikeudenmukaisuutta lisää se, että suurituloisilla on parempi mahdollisuus saada koulutusta kuin pienituloisilla. Koulutusmahdollisuudet eivät saa riippua tuloeroista. Lainsäädännöstä huolimatta naisten ja miesten samapalkkaisuus ei ole toteutunut. Oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että riittävillä toimenpiteillä valvotaan samapalkkaisuuslain noudattamista. Turvallisuus Tuloerojen tasoittaminen, alempituloisten tulojen nostaminen enemmän kuin suurituloisten, edistää turvallisuutta. Alhainen ansio ja siihen monesti liittyvä epävarmuus työstä vaihtuvissa taloudellisissa muutoksissa tekevät elämän epävarmaksi. Keskeisimpiä tavoitteita on tehtävä jokaiselle mahdolliseksi tuntea elämänsä turvatuksi Tulopoliittiset tavoitteet Tulopolitiikan yleisenä tavoitteena tulee olla reaalitulojen kasvun lisääminen sekä tulojen demokraattinen ja tasapuolinen jakaminen. Demokraattinen tulopolitiikka vaatii eri tulonsaajaryh- 101

10 mien välisten henkilökohtaisten tuloerojen supistamista ja kaikkien tulojen julkista valvontaa. Tulopolitiikan tulee kohdistua myös tärkeimpien kotimaisten hintojen säätelyyn. Yritysten voitot ja työtulot Talouselämämme luonteeseen kuuluu, että yritykset saavat toiminnastaan kohtuullisen ylijäämän toimintansa ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi. Kuitenkin on selvää, että sosialidemokraattien ja muiden käsitykset saattavat huomattavastikin erota siinä, mikä on katsottava kohtuulliseksi ylijäämäksi. Mitä suuremmat ovat yritysten voitot ja poistot, sitä suuremmat mahdollisuudet niillä on kartuttaa varallisuuttaan ja rahoittaa itse investointinsa riippumatta investointien välttämättömyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta koko kansantalouden kannalta. Yritysten sisäisen rahoituksen kehitystä on julkisesti valvottava. Tämä edellyttää mm. että tilinpäätöstaseissa ilmoitetaan todelliset vaihto-omaisuuden arvot ja mahdolliset varaukset. Taseinformaation sisältöä on muutenkin lisättävä esim. johdon palkkoja ja muita varsinaisia kuluja koskevien erittelyjen avulla. On valvottava, ettei työtulojen suhteellinen osuus kansantulosta laske. Maa- ja metsätalouden harjoittajain tulot Maanviljelijäin saamat tulot ovat julkisen vallan säätelystä riippuvaiset. Julkinen valta määrää tai takaa viljelijäin tuotteestaan saaman hinnan. Useimmissa tapauksissa julkinen valta takaa menekin niin, että se antaa välitöntä tukea, subventioita, viljelijöille. Periaatteessa on hyväksyttävää, että maataloustuotteiden ja niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden hinnat ovat valtion määräysvallan alaiset ja että valtio takaa tuotteiden hinnat. On kuitenkin selvää, että maatalouspolitiikka on keskeisellä tavalla tulonjakopolitiikkaa. Valtion korottaessa maataloustuotteiden tavoitehintoja kapenevat palkansaajien mahdollisuudet tuotteiden ja palvelusten hankintaan yleensä. Näin myös käy valtion lisätessä maatalouden välitöntä tukea, sillä varat tähän on saatavissa vain välitöntä tai välillistä verotusta lisäämällä. Verovaroja joudutaan käyttämään myös valtion ostaessa ylimääräiset maataloustuotteet. Jokainen valtion merkittävä maatalouspoliittinen toimenpide vaikuttaa siten yrittäjä- ja palkansaajatulojen välisiin suhteisiin. Vuodesta 1964 vuoteen 1969 supistui maatalouden harjoittajien osuus koko työvoimasta 20 %. Samanaikaisesti heidän tulojensa osuus kansantulosta väheni vain 15 % Samaan aikaan tuloerot maatalouden harjoittajien keskuudessa ovat kasvaneet. Maatalousväestön sisäisen tulonjaon epätasaisuus on osittain johtunut 102

11 ylituotantoa suosivasta maatalouspolitiikasta. Maataloudelle annettava tuki menee pääasiassa suurviljelijöille. Tuloeroja ylläpitävä ja korostava maatalouspolitiikka on oikaistava. Maatalouspoliittisissa ratkaisuissa on otettava huomioon myös metsänmyyntitulot. Erityisen tärkeätä on, että metsä- ja maataloustulot saatetaan verotuksessa yhdenvertaiseen asemaan muiden tulojen kanssa. Tällöin on siirryttävä pinta-alaverotuksesta todellisiin tuloihin perustuvaan verotukseen. Ennen kaikkea maa- ja metsätalouspolitiikka tulee muuttaa siten, että maa- ja metsätalouden aiheuttamaa rasitusta palkansaajille vähennetään. Vapaiden ammattien harjoittajien tulot Tietyt vapaiden ammattien harjoittajat kuten lääkärit suorittavat varsin olennaisia palveluksia yhteiskunnan heille myöntämän yksinoikeuden turvin. Ei ole oikein, että tällainen monopoliasema antaa heille mahdollisuuden etuoikeutensa perusteettomaan hyväksikäyttöön. Koska lääkärien palkat perustuvat palvelusten tarjonnan niukkuuteen, on tarjontaa lisättävä lääkärikoulutusta laajentamalla ja tehostamalla. Toisen korjausta vaativan esimerkin tarjoaa muun muassa arkkitehtien suunnittelutyöstä maksettavat palkkiot. Arkkitehtien suunnittelutyöstään saama palkkio on usein sidottu suunnittelun kohteena olevan rakennuksen kokonaiskustannusten suuruuteen. Toisin sanoen mitä kalliimmaksi rakennus tulee, sitä korkeammaksi muodostuvat tällöin suunnittelupalkkiot. Tämänkaltainen kytkentä suosii kalliiden rakennusmateriaalien valintaa ja nostaa asuntorakennustenkin hintoja tarpeettomasti. Suunnittelutyöstä maksettavia korvauksia on muutettava niin, että se sisältää kiihokkeita mahdollisimman taloudellisiin ratkaisuihin ja siten osaltaan johtaa halpojen ja mahdollisimman monien ulottuvilla olevien asuntojen valmistukseen. Muut yrittäjätulot Vallitseva pyrkimys yrityskoon kasvattamiseen muodostaa uhan pienyritteliäisyyden säilymiselle. Keskittyminen vaarantaa erityisesti pienyrittäjävaltaisia henkilökohtaisten palvelusten alueita, joihin kuuluvat mm. pienkauppiaat, parturit, kampaamot ja ravitsemusliikkeet ja joiden merkitys palvelutason kohottajana on huomattava. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii turvaamaan pienyrittäjäkunnan aseman ja toimeentulon keskittymishakuisessa muutoksessa. Tavoitteena on valvoa pienyrittäjien toimintaedellytysten säilymistä erityisesti tilanteissa, joissa monopolistiset pyrkimykset tähtäävät palvelutason madaltamiseen. Yrittäjäpolitiikka, tulopolitiikka ja kansalaisten tasa-arvo palveluksiin nähden kietoutuvat niin tiiviisti toisiinsa, että näiden kysmysten oikeudenmukainen ratkaiseminen voidaan tehdä vain julkisen vallan toimenpitein. 103

12 Pääomatulot Obligaatioita, osinkoja, korkoja ja muita elinkeinotuloja on verotettava yhtäläisten perusteiden mukaan. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue suhtautuu kielteisesti pääomatuloihin, jotka nojaavat perittyyn omaisuuteen. Tämän vuoksi on perintö- ja lahja» veron progressiota lisättävä ja samalla verotonta alarajaa korotettava. Kiinteistöjen vuokrat on pidettävä jatkuvasti yhteiskunnan valvonnassa. Maan ja muun kiinteän omaisuuden ansioton arvonnousu on saatava verolle ja luotava menettely kaikenlaisen tontti-, maa- tai asuntokeinottelun poistamiseksi. Tuotantotoimintaan osallistumattomien tulot Tuotantoelämään osallistumattomien, lähinnä eläkeläisten ja työkyvyttömien, tulopoliittisten tavoitteiden asettelu kuuluu ensisijaisesti sosiaalipolitiikkaan. Liian monen kansaneläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden TEL- ja LEL- ym. alhaisten eläkkeiden varassa olevien henkilöiden turvattomuus on hälyttävä. Eläkeläisille ja työkyvyttömille on järjestettävä riittävä ja turvallinen toimeentulo. Tuotantotoimintaan osallistumattomien toimeentulotason on seurattava tuotantotoimintaan osallistuvien kulutustason kehitystä. Tällöin on annettava kaikille eläkeläisille ja työkyvyttömille riittävän vähimmäistulon turvaava eläke, kun taas kohtuuttoman suurten eläkkeiden maksamisesta on luovuttava. Eläke- ja työttömyysturvan rahoittamista varten kerättyjen varojen tulee olla julkisen vallan demokraattisessa valvonnassa. Eläkeläisten ja työkyvyttömien asemaa on edistettävä myös siten, että heille tarjotaan nykyistä enemmän maksuttomia palveluksia erityisesti terveydenhoito-, kuntoutus-, matkustus-, asumis-, ravinto-, radio- ja tv-palvelusten kohdalla. Tämä edellyttää luonnollisesti muihin väestöryhmiin kohdistuvaa lisäverotusta. Eläkkeiden määräytymisperusteiden tuloharkintaisia osia laskettaessa on omaisuuden arvioinnissa päästävä oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Sosiaalisilla syillä myönnettävät verovähennykset ovat erittäin epäsosiaalinen tulonsiirtomuoto. Tuloverotuksessa on luovuttava varakkaiden veronmaksajien vaalimasta vähennysjärjestelmästä niissä kohdin, joissa sosiaalipoliittisin toimenpitein voidaan saavuttaa nykyistä oikeudenmukaisempi lopputulos. Tuloerojen tasoittaminen Palkkaerot ovat Suomessa liian suuret. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ei hyväksy porvarillista näkemystä, että nykyisen suuruiset tulo- ja palkkaerot ovat välttämättömiä nopean taloudellisen kasvun kannalta. Tavoitteena on oltava palkkaerojen voimakas kaventaminen. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue tukee SAK:n viime vuosina noudattamaa solidaarisen palkkapolitiikan linjaa. 104

13 Talousjärjestelmämme kehittyessä pyrkii muodostumaan elinkeinoaloja, joilla työskentelevien palkat jäävät yleisestä palkkaja tulokehityksestä jälkeen. Näin on etenkin elinkeinoissa, joissa ei ole mahdollisuuksia laajamittaiseen tuotantomenetelmien kehittämiseen ja työn tuottavuuden nostamiseen. Esimerkkeinä mainittakoon useimmat palveluelinkeinot, mutta myös eräät teollisuuden alat. Alempipalkkaisissa elinkeinoissa työskentelevien ja yleensä matalapalkkaisten asemaa on jatkuvasti ja tuntuvasti parannettava. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue pyrkii tähän paitsi varsinaisen palkkapolitiikan kautta myös vaatimalla ammatti- ja aikuiskasvatuksen voimakasta laajentamista ja tämän opetuksen tekemistä jokaiselle mahdolliseksi. Näin edistetään sekä palkansaajan kehittymismahdollisuuksia omalla alallaan että siirtymistä muihin elinkeinoihin. Keskitettyä tulo- ja hintapoliittista päätäntämenetelmää kehittämällä voidaan parhaiten kohentaa matalapalkkaelinkeinoissa työskentelevien asemaa ja ehkäistä sen huononeminen muihin tulonsaajaryhmiin nähden. Myös tulopolitiikka ja sosiaalipolitiikka nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Niitä koskevat ratkaisut on tehtävä samanaikaisesti keskitetyn tulo- ja hintapoliittisen päätöksenteon yhteydessä. Vaikka julkinen valta verotus- ja tulonsiirtopolitiikallaan voi tasoittaa palkkaeroja, on niitä kavennettava jo tulon ansaintalähteillä. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen yleisenä palkkapoliittisena tavoitteena on pyrkimys taata palkansaajille tulojen tasainen, jatkuva ja tyydyttävä nousu. Demokraattinen tulopolitiikka edellyttää, että kaikki tulonsaajaryhmät yhteisen välitys- ja neuvottelujärjestelmän avulla sopivat tulojen jakamiseen ja kasvuun liittyvistä keskeisistä taloudellisista päätöksistä ottaen huomioon muun yhteiskuntapolitiikan vaatimukset. Sellainen menettely, että ainoastaan palkoista sovitaan yhteisesti, mutta bruttovoitot, kantohinnat, maataloustuotteiden ja kulutustavaroiden hinnat, vuokrat, verot ja muut maksut määräytyvät erillisin päätöksin, ei vastaa demokraattisen tulopolitiikan vaatimuksia. Nykyisin jokainen tulopolitiikan osapuoli käyttää eri informaatiota ja menetelmiä perustietouden hankkimiseksi. Käytettävissä olevissa tutkimus- ja suunnitteluvoimavaroissa on myös eroa. Tämä johtaa tarpeettomiin epäluuloihin ja ristiriitoihin. Vaikka eri osapuolten erillinen tietotuotanto on tarpeen, on välttämätöntä, ettei tämä muodostu esteeksi julkisen sektorin valvonnassa olevan yhteiskuntasuunnittelun kehittämiselle. Nykyinen tilastotuotanto ei anna riittävästi perusteita määrätietoiselle tulopolitiikalle. Tarvitaan julkisia tilastoja, joiden avulla voidaan selvästi asettaa tulopolitiikan tavoitteet ja seurata harjoitetun tulopolitiikan vaikutuksia. Toisaalta tulonjakoa koskevaa yleistä tiedotustoimintaa tulee lisätä. 105

14 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue vaatii, että kaikkiin tulonsaajaryhmiin kohdistuvalla tulopolitiikalla turvataan reaalitulojen kasvu sekä tuloerojen kaventaminen, että miesten ja naisten samapalkkaisuuden toteutumista valvotaan, että kaikki tulot julkistetaan, että perustetaan kaikki tulonsaajaryhmät huomioon ottava pysyvä tulopoliittinen välitys- ja neuvottelujärjestelmä, että toteutetaan 5 vuotta käsittävä tulonjakopoliittinen suunnittelu, josta saatu runko-ohjelma nivelletään vastaavalle ajanjaksolle laadittavaan rahoituspoliittiseen runko-ohjelmaan, että määrätietoisen tulopolitiikan edellytyksinä olevien tilastojen kehittämiselle ja aikaansaamiselle pannaan erityistä painoa lähivuosien virallisen tilaston kehittämisohjelmissa. Turun puoluekokouksen asiaa koskevan lausuman johdosta on puolueen metsäpolittista ohjelmaa täsmennettävä ja täydennettävä metsätalouden piirihallinnon organisaation osalta. Kokouksessaan tänään tehdyn päätöksen mukaisesti metsäpoliittinen työryhmä kunnioittaen esittää puoluetoimikunnalle hyväksyttäväksi seuraavan ehdotuksen puoluekokoukselle em. täydennykseksi»kokonaisvaltainen metsäpolitiikka» -ohjelmaan: Nykyisen hajanaisen ja hallinnollisesti epämääräisen metsätalouden piirihallinnon keskittämiseksi ja tehostamiseksi on metsähallituksen alaisiksi piirihallintoviranomaisiksi metsäja puutalouden alalla määrättävä lääninhalliukset kukin läänissään. Lääninhallituksiin perustetaan metsäosasto, jonka tehtävänä on johtaa ja edistää metsätalous- ja metsäteollisuuselinkeinoa, varsinkin sen suunnittelua ja ohjelmointia, metsien virkistys- ja muuta moninaiskäyttöä, metsä ja muiden uudistuvien luonnonvarojen suojelua, maisemanhoitoa sekä metsäpalon torjuntaa ja metsäseutujen pelastuspalvelua; valvoa metsälakien noudattamista sekä metsätyöntekijäin palkkausta ja työoloja mm. vähimmäispalkkalainsäädännön puitteissa; sekä toimia toteuttavana työviranomaisena mm. metsänparannustehtävissä. Läänin metsäosaston tulee myös antaa lausuntoja ja läänissään edustaa metsä- ja puutalouselinkeinoa harjoittaen samalla jatkuvasti yhteistoimintaa mm. työvoima-, ammatintarkastus-, seutusuunnittelu-, tie-, palo-, vesihallinto-, maatalousja matkailuviranomaisten ja elinten kanssa. Kun kansanvaltaa kohti edetessä pyritään läänintasolla lisäämään alueella asuvien kansalaisten osallistumista sen hallintoon, ja painottamaan riittävää alueellisen asiantuntemuksen hyväksi käyttöä lääninhallituksen toiminnassa, on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellista hallinnon järjestelyistä huolehdittava myös metsä- ja puutalouden osalta lääninhallinnon kehittämisen yhteydessä. 106

15 46 VAKUUTUSALAN KEHITTÄMISOHJELMA 1. Palkanansaitsijaa ja heidän etujärjestöjensä osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi ja tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen henkilövahinkojen hoidon asteittain tapahtuvaa keskittämistä varten tulisi suuri osa niistä toiminnoista, joita nyt hoitavat Tapaturmavirasto, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, sanotun liiton Neuvottelukunta sekä Tapaturma-asiain korvauslautakunta, keskittää uudelle katto-organisaatiolle, Tapaturmavakuutuskeskukselle, jonka hallinto järjestetään Eläketurvakeskuksen tapaan työntekijä-työnantaja-edustuksen pohjalle huomioon ottaen myös valtion ja vakuutusalan edustuksen. Tapaturmavakuutuskeskuksen hallinto tulisi järjestää siten, että hallituksen muodostaisivat työmarkkinajärjestöjen edustajat pariteettiperiaatten pohjalla. Sekä korkeimmassa päättävässä elimessä, edustajistossa että sen alaisissa toimielimissä tulisi työntekijäjärjestöillä olla sama määrä edustajia kuin työnantajapuolella. Eräänä mahdollisuutena olisi 20-jäseninen edustajisto, joka olisi muodostettu siten, että sekä työntekijä- että työnantajapuolen 10 edustajasta kaksi olisi vakuutusalan asiantuntijoita ja valtiohallinnon edustajia olisi niin ikään kaksi molemmilla puolilla. Edustajiston määräajoin tapahtuva nimittäminen tulisi antaa valtioneuvoston tehtäväksi ao. järjestöjen esitysten pohjalta Tapaturmavakuutuksen osalta siirretään Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtäväalueeksi aluksi Tapaturmavirasto ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton neuvottelukunnan sekä Tapaturmaasiain korvauslautakunnan nykyiset tehtävät sekä tapaturmavakuutuksen yleinen valvonta mm. korvausten käsittelyn ja vakuutusmaksulaskennan osalta. Tapaturmavakuutuskeskus puolestaan toimii sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston valvonan alaisena tehtäväsuhteen ollessa samankaltainen kuin Eläketurvakeskuksella nykyisin. Maksamiensa tapaturmakorvausten kustannukset perii Tapaturmavakuutuskeskus valtiolta jaotusperiaatteella kustanuskuormituksineen ja yksityisiltä nykyiseen tapaan. Näiden käytännön tehtävien ohella Tapaturmavakuutuskeskuksen on laajapohjaisten työryhmien avulla laadittava käytännön toteutussuunnitelmat seuraavia kehitysvaiheita varten. Toisena kehitysvaiheena pyritään tapaturmavakuutus tekemään automaattiseksi siten, että ellei vakuutusta oteta vakuutusyhtiöstä, on se aina voimassa Tapaturmavakuutuskeskuksessa. Samaan kehitysvaiheeseen liittyen Tapaturmavakuutuskeskus alkaa, siinä määrin kuin täten voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa korvausten saantia, siirtää korvaustoimen käytännölliseen hoitamiseen liittyviä tehtäviä sairausvakuutustoimistoille. Myöhemmin lakkautetaan vakuutusyhtiöiden toimiluvat aluksi uusien vakuutusten myöntämisen osalta ja lopulta myös korvaustoimen osalta siinä järjestyksessä kuin nämä toimenpiteet todetaan vakuutettujen ja yhteiskunnan etujen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Tapaturmavakuutuskeskus perustetaan tapaturmavakuutuslakia muuttamalla ja samalla lisätään lakiin säännökset työntekijäin 107

16 oikeudesta osallistua järjestöjensä kautta sen yhtiön valintaan, josta heidän tapaturmavakuutuksensa otetaan. Tapaturmavakuutuskeskuksen perustaminen ei näet yksin ratkaise sitä, että palkanansaitsijat ja heidän etujärjestönsä voisivat ratkaisevasti vaikuttaa tapaturmavakuutuksen toimeenpanojärjestelmän kehittämiseen ja hallintoon. Kun kysymys on ensisijassa palkanansaitsijoita koskevien korvausasioiden käsittelystä ja hoidosta, on luonnollista, että palkanansaitsijoille on annettava oikeus valita se yhtiö, jossa tapaturmavakuutusasiat hoidetaan. Tämä on eräs yritysdemokratian perusoikeuksia. Palkanansaitsijoille on tämä oikeus taattava lainsäädännössä. Siksi tapaturmavakuutuslain 32 :n 1 momenttiin tulisi lisätä säännös:»vakuutus otettakoon työntekijöiden niin vaatiessa siitä yhtiöstä, josta työntekijäin enemmistö on päättänyt vakuutuksen otettavaksi.» 1.2. Liikennevakuutuksen henkilövahinkokorvausten käsittelyä olisi pyrittävä, sikäli kuin täten nopeutetaan ja yksinkertaistetaan korvauksen saantia, asteittain koordinoimaan muun tapaturmavakuutuksen ja yleisen sairausvakuutuksen korvauskäsittelyyn. Samalla olisi liikennetapaturmien korvausten maksaminen pyrittävä irrottamaan vakuutussuhteesta ja syyllisyyskysymyksistä, jotta henkilövahinkojen käsittely tapahtuisi mahdollisimman nopeasti ja vapaana taloudellisista intresseistä. Tätä silmälläpitäen annetaan Tapaturmavakuutuskeskuksen suunniteltavaksi henkilövahinkoliikennevakuutuksen korvaava järjestelmä, jossa liikennetapaturmien korvausratkaisut ja maksut tapahtuvat aluksi vakuutusyhtiöiden kautta, myöhemmin mahdollisesti keskitetyn järjestelmän kautta Tapaturmavakuutuskeskuksen suorittaessa kustannukset. Varat kerättäisiin tällöin liikennevakuutusmaksujen lisäosana siten, että kunakin vuonna perittävä määrä kattaa ko. vuonna sattuneista tapaturmista aiheutuneen korvausvastuun (rahastointiperiaate). Tässä yhteydessä on Tapaturmavakuutuskeskukseen muodostettava liikennetapaturma-asioista päättävä hallintoelin, jossa pariteettiperiaate ulotetaan myös liikenteen eri osapuoliin Sekä liikenne- että työtapaturmien sairaanhoitokorvausten suorittaminen siirretään Tapaturmavakuutuskeskuksen ja kansaneläkelaitoksen sopimalla tavalla tapahtuvaksi sairausvakuutustoimistojen ja työpaikkakassojen kautta ainakin siltä osin kuin sairausvakuutus ne kattaa. Liikennetapaturmien kohdalla korvaukset veloitetaan aluksi vakuutusyhtiöiltä kuten nykyisinkin ja myöhemmin mahdollisesti Tapaturmavakuutuskeskukselta. Työtapaturmien korvaukset sensijaan jätetään sairausvakuutusrahaston kuluiksi, jolloin nykyinen regressisuoritusmenettely jää pois. 2, Perustetaan valtion vakuutusosakeyhtiö. Yhtiön toimintapääoma on muodostettava riittävän suureksi, jotta yhtiö olisi kilpailukykyinen ja sillä olisi myönteinen vaikutus vakuutusmarkkinoilla. Riittävän varmuuden tähän tarjoaa noin 10 miljoonan markan osakepääoma. Lisäksi on etukäteen selvitettävä kysymys suurimpien valtion yhtiöiden osakkuudesta. 108

17 3. Vakuutuspääomien sijoitustoiminnan ohjaamiseksi perustetaan neuvottelukunta, jossa on valtiovarainministeriön, sosiaalija terveysministeriön, Suomen pankin, Postipankin sekä vakuutusyhtiöiden edustus. Neuvottelukunnan tehtäväksi annetaan sijoitustoiminnan yleisten suuntakysymysten ohella valtion välittömien vaikutusmahdollisuuksien laajentamistoimenpiteiden suunnittelu. 4. Kun pitkän tähtäimen vakuutuspoliittinen ohjelma määrittelee kannanotot vain vakuutusalan eräisiin peruskysymyksiin, on sen toteuttamisen rinnalla jatkettava aikaisemmin hyväksytyn lähiajan ohjelman toteuttamista ja pyrittävä eri vakuutusalojen erillisiä kehitysohjelmia laatien parantamaan vakuutuskuluttajan asemaa, poistamaan alan epäkohtia ja kehittämään vakuutustoimintaa kansanvaltaisempaan suuntaan. Lähiajan tavoitteita ovat muun muassa: Työtapaturmavakuutus on saatava ansion menetyksen täysin korvaavaksi muuttamalla työkyvyttömyyskäsite todellista ammatillista haitta-astetta vastaavaksi ja korottamalla korvaustaso sataan prosenttiin. Päivärahan osalta on sadan prosentin korvaustaso toteutettava heti ja elinkorkojen osalta verolainsäädännön uudistuksen jälkeen. Vakuutettujen oikeusturvaa ja vakuutusalan kuluttajavalistusta on parannettava. Lasten henkivakuutusten kuolemanvaaraosien myynti on kiellettävä. Lesken ja orpojen liikennevakuutuseläkkeiden alentaminen onnettomuudessa surmansa saaneen syyllisyyden perusteella on lopetettava. Liikennevakuutuksen henkilövahinkojen käsittelyä on tehostettava laajentamalla liikennevahinkolautakuntaa ja perustamalla muutoksenhakua varten erityistuomioistuin. 47 SDP:N TYÖVOIMAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Täystyöllisyys työvoimapolitiikan tavoitteena Uudet tuotantomenetelmät, kansainvälisen yhteistyön laajentuminen sekä väestön ja tuotannon keskittyminen ovat voimakkaasti vaikuttaneet yhteiskuntamme kehitykseen. Hyvinvoinnin lisääntymisen ohella tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet myös uusia sosiaalisia epäkohita ja taloudellisia häiriöitä. Työttömyyden uhka ei ole vähentynyt yhteiskuntamme taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mukana. Pelko työpaikan ja toimeentulon menettämisestä koskettaa erityisesti ammattitaidottomia nuoria, pienituloisia ja vanhem- 109

18 pia työntekijöitä sekä ammattiin uudestaan hakeutuvia perheenäitejä. Toisaalta työttömyys voi kohdata myös niitä työntekijöitä, jotka ovat kyenneet hankkimaan itselleen korkean ammattitaidon ja jotka aikaisemmin saattoivat tuntea turvallisuutta työelämässä. Mahdollisuudet valita vapaasti ammatti ja elämänura ovat epätasaisesti jakautuneet. Erityisesti niillä alueilla, joilla teollisten työpaikkojen muodostuminen on ollut hidasta, on toimeentulon epävarmuus jatkuvasti lisääntynyt. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen talouspoliittiset muutospyrkimykset tähtäävät näiden edellä mainittujen epäkohtien poistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseen sekä kansalaisten vaikutusvallan laajentamiseen taloudellisissa asioissa. Kansalaisten turvallisuuden varmin perusta on täystyöllisyyden saavuttaminen. Siksi kaikille työkykyisille on taattava perusoikeutena saada työkykyään ja työkokemustaan vastaavaa työtä. Niille, joille ei ole tarjottavissa ammattitaitoaan vastaavaa työtä, on järjestettävä työhön sijoittumiseen tarvittava koulutus. SDP:n tavoitteena on täystyöllisyys, jonka vallitessa jokaisella on oikeus vapaasti valita työtä, jossa työympäristö, työturvallisuus ja palkkaus luovat edellytyksiä viihtyisyydelle, elintason nousulle ja lisäävät tasaarvoisuutta. Niille, jotka lyhyen siirtymävaiheen aikana työpaikasta toiseen eivät osallistu tuottavaan työhön, on turvattava tällöin toimeentulo. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että jokainen voi hankkia työllään itselleen ja perheelleen riittävän toimeentulon sekä sosiaalisen turvallisuuden. 2 Työttömyyden poistamiseen suunnitelmallisella talouspolitiikalla Sosialidemokraattisten työvoimapoliittisten tavoitteiden toteutuminen vaatii suunnitelmallista talouspolitiikkaa. Suunnitelmallista talouspolitiikkaa on hoidettava siten, että taataan pääomien ohjautuminen tuotannon aloittain ja alueittain taloudellisen kasvun ja työllisyyden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi on laadittava pitkän ja lyhyen tähtäimen kansantalouden kehitysohjelmat, joiden tulee sisältää työvoimapoliittiset, alue- ja elinkeinopoliittiset kehitysarviot sekä tavoitteet. Elinkeinoelämän rakennemuutosten ohjaamiseksi on tehostettava julkisen vallan elinkeinopoliittista suunnittelua ja suunnitelmien toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että taloudellisessa toiminnassa tapahtuvat suhdanneluonteiset vaihtelut ovat yhä edelleen suuri työttömyyden aiheuttaja maassamme. Vapaaehtoinen suhdannetalletusjärjestelmä ei ole riittävässä määrin pystynyt tasoittamaan työllisyyden vaihteluita. Sen tähden tuo- 110

19 tannon kasvun tasoittamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi vaaditaan pysyvää lakisääteistä suhdannevarausjärjestelmää. Kansainväliseen kauppaan osallistuminen tulee jatkuvasti aiheuttamaan maallemme työllisyyshäiriöitä ulkomaisen kysynnän vaihteluista johtuen. Harkittaessa osallistumista taloudelliseen yhdentymiseen on otettava huomioon myös yhdentymisen aiheuttamat työllisyyden haittavaikutukset. Koska suomalaisten vientituotteiden kysynnän vaihteluita ei juuri esiinny sosialististen maiden kanssa käytävässä kaupassa, on julkisen vallan nykyistä voimakkaammin pyrittävä poistamaan ennakkoluuloja»idänkauppaa» kohtaan. Idänkaupan laajentaminen merkitsee myös tuotannon jatkuvuuden ja työllisyyden turvaamista. Viime vuosina solmitut tulopoliittiset sopimukset ovat edistäneet vakaata taloudellista kasvua ja työllisyyden suotuisaa kehitystä. Tulopoliittisia sopimuksia on edelleen kehitettävä ja on toteutettava 4 6 vuotta käsittävä tulonjakopoliittinen suunnittelu, joka yhdistetään vastaavalle ajanjaksolle laadittavaan rahoituspoliittiseen ohjelmaan. Tulopoiiitiset sopimukset edellyttävät tällöin, että sovitaan kaikista tulomuodoista, kuten palkoista, hinnoista, vuokrista, veroista ja muista maksuista sekä pääomatuloista ja voitoista. Tällöin valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen välinen yhteistyö luo edellytykset solidaariselle palkkapolitiikalle, jonka periaatteiden mukaan työntekijöiden toimeentulo ei määräydy ainoastaan yrityksien kannattavuuksien perusteella, vaan myös sosiaalisten ja hyvinvointinäkökohtien mukaan. 3 Uudet tavoitteet yritystoiminnalle Täystyöllisyyden toteuttamiseksi on asetettava uudet tavoitteet yksityiselle ja julkiselle yritystoiminnalle. Samalla kun vaaditaan työympäristön parantamista ja työntekijöiden vaikutusvallan lisäämistä, tulee yritysten suunnittelun niveltyä kokonaisvaltaiseen yhteiskuntasuunnitteluun. Täystyöllisyyteen pyrkiminen edellyttää yrityksiltä nykyistä suuremmassa määrin työvoimapoliittisten näkökohtien ottamista huomioon yritysten sisäisessä päätöksenteossa, sillä yritykset viime kädessä päättävät työntekijöiden työhön osallistumisesta ja työttömäksi joutumisesta. Työntekijöiden turvallisuuden lisäämiseksi yritysten sisäisen työvoimapolitiikan tulee perustua työsuhteiden vakinaistamiseen, tasaiseen työllisyyteen, koulutukseen sekä suunnitelmalliseen ja demokraattiseeen henkilöstöpolitiikkaan. Työntekijöiden osallistuminen ja tiedonsaanti yrityksien kehittämissuunnitelmista, rationalisoinnista ja irtisanomisista on taattava yritysdemokratian toteuttamisella. 111

20 Julkiselle vallalle yritysten tulee antaa jatkuvasti tietoja yritystoiminnan laajentamisesta, suunnitelmista siirtää tuotantoa toisille paikkakunnille, työntekijöiden lukumääristä, irtisanomisista ja lomautuksista riittävän aikaisella ennakkoilmoituksella. Samalla työntekijöiden koulutuskysymyksissä on lisättävä yhteistyötä yritysten ja julkisen vallan välillä. Julkisen vallan keinot eivät nykyisin riitä vaikuttamaan yritysten sijoittumiseen ja laajentamistoimintaan. Tuotantotoiminnan alueellisen rakenteen muutokset ovat tapahtuneet suurimmaksi osaksi suunnittelemattomasti yrityskohtaisten liiketaloudellisten hyötynäkökohtien mukaan. Suunnittelematon ja säätelemätön kasvu on aiheuttanut haittoja sekä kasvavien että taantuvien alueiden väestölle ja yhdyskunnille. Työvoimaan kohdistuvien työvoimapoliittisten toimenpiteiden vastapainoksi tarvitaan tuotantotoimintaan kohdistuvia yritysten sijoittumispäätöksiä ohjaavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden täytyy perustua alueellisiin kehittämistavoitteisiin, joissa on huomioitu taloudelliset kehittymismahdolllisuudet ja työvoimapoliittiset näkökohdat mukaan lukien työntekijöiden mielipiteet työpaikan sijaintiin. Pyrittäessä suoraan tai epäsuorasti vaikuttamaan yritysten sijoittumiseen tai laajentamiseen on tavoitteena pidettävä kasvuja palvelukykyisten keskusten tukemista. Edellä esitetyt yleisperiaatteet on otettava huomioon myös valtion omaa yritystoimintaa toteutettaessa. Investointi-, vientivaraus- tai muun tulontasausrahaston käyttöä on tehostettava. Edelleen valtion oma investointi- ja lainoitustoiminta on keskitettävä, jotta valikoiva korkopolitiiikka saadaan toteutetuksi. Luotonantoa on ohjattava entistä enemmän teollisuutta suosivaksi, joka vahvistaa kotimarkkinateollisuutta, uutta vientiteollisuutta ja tuontia korvaavaa teollisuutta. Valtioenemmistöisten yhtiöiden ja suuryritysten tuotantolaitosten sijoittumista ja tuotannon laajentumista koskevat päätökset on saatettava eduskunnan ja valtioneuvoston valvontaan. Viime vuosina valtion sijoitukset ovat rajoittuneet suuria pääomia vaativille tuotannon aloille. Erityisesti kehitysalueiden rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi on valtiojohtoista yritystoimintaa laajennettava ja suunnattava myös työvaltaisille tuotannonaloille. 4 Alueellista ja ammatillista liikkuvuutta edistettävä Keskeisen työvoimapoliittisen ongelman muodostavat alueelliset työttömyyserot, sillä taloudellinen kasvu ei ole yhtä voimakasta kaikilla elinkeinoelämän aloilla ja alueilla. Alueellisten työttömyyserojen poistamiseksi on edistettävä kasvu- ja palvelukeskuksiin suuntautuvaa yritysten ja työvoiman 112

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot