Maaprofiili. Maa ja väestö. Infrastruktuuri. Intia 4 (58)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaprofiili. Maa ja väestö. Infrastruktuuri. Intia 4 (58)"

Transkriptio

1 Intia Kesäkuu 2010

2 Intia 2 (58) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 9 Rahoitus ja takuut Finnvera Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Logistiikka Koneiden ja laitteiden valmistus Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori... 27

3 Intia 3 (58) Polttoaineiden hankinta Sähkö Ympäristösektori Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Metsätalous Puunjalostusteollisuus Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) Bioteknologia ja lääkkeet Terveysmatkailu Maatalous- ja elintarvikesektori Maatalous Elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Palvelusektori Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kauppa Tekstiiliteollisuus Matkailu Luovat toimialat Tapakulttuuri... 57

4 Intia 4 (58) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti, raakaöljy, kalkki Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh Aika: Suomen talviaikaan +3,5 tuntia, kesäaikaan +2,5 tuntia Asukasluku: 1,2 miljardia (2010 arvio) Pääkaupunki: New Delhi Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14 milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.) Väestönkasvu: 1,4 % (2010 arvio) Syntyvyys: 21,34/1000 as. (2010 arvio) Kuolleisuus: 7,5/1000 as. (2010 arvio) Elinajanodote: 66,46 vuotta Virallinen kieli: Perustuslaki takaa aseman 23 kielelle, joista englanti ja hindi ovat kaksi. Englanti on politiikan, julkisen hallinnon ja kaupankäynnin kieli ja sitä voidaan käyttää myös virallisissa yhteyksissä. Uskonnot: hinduja 81,3 %, muslimeja 14 % (sunni), kristittyjä 2,5 %, sikhejä 2 %, muita uskontoja mm. buddhalaisia, jainalaisia ja parsilaisia 2,5 % Etniset ryhmät: indoeurooppalaiset arjalaiset 72 %, dravidit 25 %, muut 3 % Infrastruktuuri Suuntanumero: +91, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Mumbai 22, Kolkata 33, Delhi 11, Chennai (Madras) 44, Hyderabad 40, Bangalore 80, Ahmedabad 79, Pune 212. Matkapuhelinstandardi: GSM, CDMA Sähköverkko: 230V, 50 HZ Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 3,2 % (arvio vuonna 2008) Matkapuhelintiheys: 29,3 % (arvio vuonna 2008) Internet-tiheys: 17,5 % (vuoden 2008 arvio) Tieverkosto: 3,3 milj. km Rautatieverkosto: km, josta km on 1,676 m leveää rataa Lentokenttiä: merkittävimmät kansainväliset kentät ovat Mumbai, Delhi, Chennai, Calcutta, Bangalore, Thiruvananthapuram. Satamat: 13 isoa satamaa ja 147 pienempää

5 Intia 5 (58) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Bharat, Rebublic of India, Intian tasavalta Maatunnus: IN Valtiomuoto: liittotasavalta Valtion päämies: presidentti Pratibha Patil ( >), maan historian ensimmäinen naispresidentti (Kongressipuolue) Pääministeri: Manmohan Singh (Kongressipuolue) Hallitus: kongressipuolueen johtama koalitiohallitus Parlamentti: kaksikamarinen Sansad koostuu suoralla kansanvaalilla joka viides vuosi valittavasta alahuoneesta Lok Sabha (545 edustajaa) ja epäsuorilla vaaleilla valittavasta ylähuoneesta Rajya Sabha (245 edustajaa). Ylähuoneen edustajakausi on kuusi vuotta siten, että yksi kolmasosa edustajista valitaan kahden vuoden välein. Lisäksi osavaltioilla on omat lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimensä. Tärkeimmät puolueet: Intian kansalliskongressi, Intian kansanpuolue Bharatiya Janata ja Intian marksilainen kommunistipuolue, lisäksi lukuisia pienempiä vasemmistolaisia ja alueellisia puolueita Aluehallinto: 28 osavaltiota ja 7 unioniterritoriota Itsenäistynyt: 1947 (Isosta-Britannista) Kansallispäivä: 26.1 Itsenäisyyspäivä: 15.8 Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Intian rupia (INR) = 100 paisa Valuuttakurssi: 1 USD = 48,4 INR (keskikurssi, arvio, vuonna 2010) Bruttokansantuote varainhoitovuonna 2009 (ennuste): käyvin hinnoin 1281 mrd. USD, ostovoimapariteetilla 3735 mrd. USD Bruttokansantuote henkeä kohti varainhoitovuonna 2008 (ennuste): käyvin hinnoin 1100 USD, ostovoimapariteetilla 3200 USD Inflaatio: 10,9 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2009) Tärkeimmät teollisuuden alat: tekstiili, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, terästeollisuus, kuljetusvälineet, sementti, kaivosteollisuus, öljyjalosteet, koneet ja ohjelmistot Tärkeimmät vientituotteet: öljyjalosteet, tekstiiliteollisuuden tuotteet, jalokivet, kemikaalit, nahkavalmisteet Tärkeimmät tuontituotteet: polttoaineet, koneet, jalokivet, lannoitteet, kemikaalit Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Arabiemiraatit, Iso-Britannia, Saksa, Kiina ja Singapore Verotus: paikalliset yritykset maksavat 30 % tuloveroa ja 10 %:n lisämaksua, kokonaisvero 33 %. Ulkomaiset yritykset maksavat veroja n. 42 %.

6 Intia 6 (58) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Intian vientikeskuksen arvioita Intiasta markkina-alueena Vahvuuksia: Yksi maailman johtavista ohjelmistojen viejistä; ohjelmistot Intian teollisuuden lippulaiva WTO:n jäsen Vienti kasvussa. Viennin osuus BKT:sta on 15 % Intiassa kasvavat outsourcing-markkinat; Intia tavoittelee asemaa outsourcingkeskuksena Alueellinen mahti Aasiassa (myös sijainti edullinen) Taloudellinen kehitys - Talous melko vakaa - BKT:n arvioitu kasvu on 7,8 %. - Ulkomaiset valuuttavarannot huomattavat - Pankkijärjestelmä on kehittynyt, joskin maksut perustuvat pitkälle shekkeihin - Palvelualojen kasvu vahvaa, yli 8 % vuonna 2009, mikä heijastaa kasvua kotimarkkinoilla. Palvelualojen osuus on noin 54 % BKT:sta Markkinoiden avautuminen - Pörssi on avoin ulkomaisille ostajille ja sijoittajille - Ulkomaiset suorat sijoitukset sallittuja yhä useammille aloille - Erityisiä kannusteita tutkimus- ja kehityshankkeisiin sijoittaville yrityksille - Erityistalousalueita (SEZ) markkinoidaan laajasti ulkomaisille yrityksille - Hallitukselta odotetaan kansainvälisen kaupan esteiden poistamista ja tullimaksujen alentamista Vapaakauppasopimus EU:n ja Intian välillä neuvotteilla - sen odotetaan astuvan voimaan Vuoden 2010 alusta tuli voimaan myös Asean-Intiavapaakauppasopimus, joka ei ulotu palveluihin ja on suppeampi myös maataloustuotteiden katteen osalta -Asiantuntijoiden mukaan palkkakustannukset länsimaihin nähden säilyvät kilpailukykyisinä seuraavat 15 vuotta Poliittinen vakaus - Ei suuria poliittisia levottomuuksia, yksittäisillä terroristi-iskuilla ei laajakantoisia, pysyvämpiä vaikutuksia - Hallitsevan sosiaalidemokraattisen kongressipuolueen liittouma UPA voitti huhtitoukokuussa 2009 järjestetyt vaalit. Hindunationalistinen BJP jatkaa oppositiossa - Talouspolitiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia Koulutettu työvoima - Koulutettua (usein englanninkielen taitoista) työvoimaa on erityisesti ohjelmistoja IT-aloilla, palvelualoilla ja mm. taloushallinnossa. Laskutavasta riippuen noin miljoonan suuruinen kasvava keskiluokka Englanti on pääkieli liiketoiminnassa

7 Intia 7 (58) Heikkoudet: Raskas byrokratia Immateriaalioikeuksien heikko suoja. Ohjelmistopuolella suoja on kuitenkin parempi Korkeat tullimaksut Päätösten hidas toimeenpano Monimutkainen verotusjärjestelmä Tiukka työvoimalainsäädäntö Investointien sääntely Miehistä lukutaitoisia on 73 % ja naisista 48 % (yli 14-vuotiaat). Koulutusjärjestelmän taso vaihtelee Oikeudellinen infrastruktuuri hidas ja monimutkainen 37 % väestöstä köyhyysrajan alapuolella (Tendulkar Committee, Intian valtion asettama) Maatalouden kehittymättömyys hidastaa talouskasvua, koska suuri osa intialaisista saa toimeentulonsa maataloudesta. T&K-toiminnassa ja tietoyhteiskunnassa kehitettävää: esim. linkit heikkoja yliopistojen ja yritysten välillä, teknologiassa puutteita (mikä on myös vahvuus suomalaiselle teknologian myyjälle) Heikko infrastruktuuri Maanomistus epäselvä Korruptio Mahdollisuudet: Kiinan jälkeen Aasian toiseksi suurin markkina-alue; paljon mahdollisuuksia sekä investoinneille että tuotteille Teollistuminen Runsaasti investointeja infrastruktuuriin Suuri ja kasvava keskiluokka, huomattava markkina-alue kulutustavaroille ja palveluille Nuori väestö, yli 500 miljoonaa alle 25-vuotiasta Runsaasti edullista ja ammattitaitoista työvoimaa Hallitus kannattaa yksityistämistä Intia on globaali outsourcing-keskus Uhat: Kiistat Pakistanin kanssa ja levottomuudet Kashmirin alueella Uskonnollisilla ryhmittymillä yhä vaikutusta hallituksen päätöksiin Muutokset ulkomaisia investointeja koskevissa säännöksissä monimutkaisia Hallituksen virkakausi voi päättyä odottamattomasti Kehittymätön maataloussektori Maa on ylikansoittunut (myös mahdollisuus) Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa

8 Intia 8 (58) Ympäristöuhat Energiapula Inflaatio

9 Intia 9 (58) Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietoliikenne - Intiassa on tällä hetkellä 617 miljoonaa matkapuhelinkäyttäjää (matkapuhelin + liittymä). - Matkapuhelimia myydään kuukaudessa n miljoonaa - Nokia on markkinajohtaja matkapuhelinten myynnissä 52,2% markkinaosuudella - Tietoliikennesektorilla 74 %:n ulkomainen omistus sallittu Energiantuotanto MW vajaus energiasta, verkkohäviöt 40 % - Ulkomainen omistus sallittu 100 prosenttisesti - Vero- ja tullietuja voimalaitosten tuontikomponenteille MW:n tuulivoimapotentiaali, toimiva kapasiteetti on MW (2008) - Nopeutettu ja yksinkertaistettu viranomaispalvelu investoijille - Hallitus houkuttelee sijoittajia B.O.O.-projekteihin (build, own and operate) Terveydenhuolto miljoonaa ihmistä ilman terveyspalveluja - Suuri osa väestöstä elää edelleen epähygieenisissä oloissa - Hyviä liiketoimintamahdollisuuksia mm. malaria- ja dengue-kuumelääkkeiden, diagnostiikkalaitteiden, instrumenttien, terveydenseurantalaitteiden ja rokotteiden valmistajille Infrastruktuuri - Rakenteilla on mittavia kansallisen tason hankkeita, mm. lentokenttiä yksityistetään (35 kansainvälistä lentokenttää), valtateitä, satamia ja kaupunkikeskuksia rakennetaan ja uudistetaan Ympäristöala - Intia on luokiteltu yhdeksi maailman kolmesta eniten saastuneesta valtiosta - Jätteiden käsittelyssä suuria puutteita Metsät ja metsäteollisuus - Paperinkulutus vahvassa kasvussa, nyt vain 7 kg per asukas - Vuoden 2020 paperin kysynnästä nykyisillä suunnitelmilla pystytään kattamaan vain 50 % - Metsätaloudessa ei riittävästi osaamista - Sellu on tuontitavaraa, tarve kasvaa voimakkaasti

10 Intia 10 (58) Elintarviketeknologia - Nopeasti kehittyvä elintarvikesektori tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikissa tarjontaketjun vaiheissa Turvallisuusala Kasvava horisontaalinen ala tarjoaa mahdollisuuksia teknologian että palveluiden tuottajille Tuotantotalous Valmistus (manufacturing) edelleen kasvussa. Enää pelkkä hinta ei ratkaise, vaan etsitään myös laatua ja tuotteen monipuolisia ominaisuuksia. Intiassa tuotetun suunnittelun osuus on kasvussa. Koulutus Koulutusmarkkinat suuret. Haasteena on yhtenäisten koulutussisältöjen puuttuminen, minkä vuoksi muodollisesti samantasoiset tutkinnot voivat olla eriarvoisia. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinnostus Intiaa kohtaan kasvussa. Vuonna 2010 vahvistettiin laki, jonka mukaan kaikkien lasten tulee suorittaa oppivelvollisuus. Siirtymäaika laille on 3 vuotta. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Intian riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Vientitakuita voidaan harkita hankkeille, jonka osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Yritysten toimintaympäristönä Intia on haasteellinen mm. byrokratian ja maan epätasaisen kehityksen takia. Intian keskuspankki sääntelee maan ulkomaista luotonottoa, säädökset koskevat myös maahan suuntautuvien vientiluottojen ehtoja. Säädösten piiriin kuuluu mm. luottoaikojen pituus.

11 Intia 11 (58) Lisätietoja: aluepäällikkö Outi Homanen, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi) Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti:

12 Intia 12 (58) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut varainhoitovuosina * a 2010e 2011e Bruttokansantuote (%- 9,4 9,6 5,1 6,8 7,8 8,0 muutos) BKT käyvin hinnoin (mrd. 958,1 1187,3 1260,0 1281,0 1554,9 1782,9 USD) BKT henkeä kohden 836,0 1050,0 1100,0 1100,0 1310,0 1480,0 käyvin hinnoin (USD) 10,5 9,9 4,4 6,6 13,7 9,4 Teollisuustuotannon kasvu (%-muutos) Investoinnit kiinteään 14,3 15,2 4,0 5,2 9,6 12,5 omaisuuteen (%-muutos) Kuluttajahinnat (%- 6,2 6,4 8,3 10,9 12,0 5,8 muutos, keskiarvo) Vaihtotase BKT:sta (%) -1,0-0,7-2,5-2,5-1,7-1,7 Valuuttakurssi INR / 1 45,3 41,3 43,5 48,4 46,5 46,0 USD (keskikurssi) Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste *Intian varainhoitovuosi on 12 kk:n pituinen, alkaen 1.huhtikuuta Bruttokansantuote Varainhoitovuonna bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia edellisvuodesta BKT:n ennustetaan kasvavan hieman Intia on kuitenkin yhä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista EIU:n mukaan pahin talouden taantuma on ohi mm. vahvan teollisuustuotannon ansiosta. Varainhoitovuonna BKT:n odotetaan kasvavan 6,8 prosentilla ja ,8 prosentilla. Intian talous on sekoitus perinteitä ja huippumodernia, äärimmäistä köyhyyttä ja rikkautta, alkeellista maaseutua ja nopeasti kasvavia teollisuuskeskittymiä. Köyhyys on edelleen yksi Intian suurimpia ongelmia, vaikka viime vuosien talouskasvu on sitä vä-

13 Intia 13 (58) hentänyt. Käyvin hinnoin laskettu bruttokansantuote henkeä kohden on noin dollaria, kun se Kiinassa on jo reilusti yli dollaria. Talouskasvusta on hyötynyt erityisesti 100 miljoonan ihmisen suuruinen kulutuskykyinen ja -haluinen keskiluokka. Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin 22 prosenttia väestöstä. Painoarvoltaan kokonaistuotannon tärkein elementti on edelleen maatalous, mutta alan tuottavuus on huono ja kasvu on hidastunut. Viimeaikainen rakennemuutos on vähentänyt talouden riippuvuutta maataloudesta, joskin maataloudesta saa elantonsa yhä noin 60 prosenttia väestöstä. Viime vuosien nopeaa talouskasvua on vauhdittanut palvelusektori, erityisesti tietotekniikkapohjaisten palveluiden (IT-enabled services, ITES) tuotannon ja viennin voimakas kasvu. Talouskasvua on tukenut myös kotimainen kysyntä ja yhä enenevässä määrin kotimaiset investoinnit. Intialla on valtava kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Myös teollisuustuotanto on kasvanut ripeästi. Talouden avautuminen on edesauttanut rakennemuutosta ja Intian integroitumista globaalin talouteen. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta supistuu nopeasti, vuonna 2009 se oli noin 15,9 prosenttia. Teollisuuden osuus BKT:sta on noin kolmannes, valmistusteollisuuden osuus teollisuustuotannosta on reilut 16 prosenttia. Palvelujen osuus on viime vuosina noussut reiluun 55 prosenttiin kokonaistuotannosta. Valtionyhtiöt työllistävät noin 70 prosenttia järjestäytyneestä työvoimasta. Suurin osa valtionyhtiöstä on tehottomia, ylivelkaantuneita ja niissä on liikaa työntekijöitä. Ammattiyhdistysliike vastustaa sitkeästi työreformia ja sellaisia teknisiä uudistuksia, jotka voisivat johtaa työntekijöiden määrän vähentämiseen. Inflaatio Inflaation uskotaan olevan kaksinumeroinen vuonna Syynä huikeaan nousuun ovat mm. polttoainetukien vähentäminen, johon on puututtu julkisen sektorin vajeen kasvaessa. Hintojen nopeaa nousua vauhdittaa myös kova kotimainen kysyntä sekä asuntojen ja kiinteistöjen hintojen nousu suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2011 inflaation ennustetaan putoavan 5,8 prosenttiin. Vaihtotase Intian vaihtotase on ollut alijäämäinen vuodesta 2005 lähtien. Alijäämä johtuu pääasiassa negatiivisesta kauppataseesta, jota on lisännyt öljytuotteiden, teollisuushyödykkeiden ja kulutustuotteiden voimakas tuonnin kasvu. Vaihtotaseen alijäämää rahoitetaan maahan tulevalla valuuttavirralla. Talouspolitiikka Intian valtiontalous on alijäämäinen ja velkaantunut

14 Intia 14 (58) Lainsäädännöllä pyritään alijäämän supistamiseen Makrotalouden kokonaistilanne vakaa Alijäämä on supistunut 1990-luvun alkuvuosista, mutta on edelleen mittava, ja on epävarmaa pystytäänkö sitä olennaisesti supistamaan seuraavien 10 vuoden aikana. Alijäämä on monien eri tekijöiden summa. Merkittävimmät syyt ovat rakenteellisia: heikko verokertymä, liittovaltion huono taloudenpito, osavaltioiden taloudenpidon riittämätön valvonta, elintarvikkeiden ja polttoaineiden runsaat tukiaiset ja tappiota tuottavien valtionyritysten pystyssä pitäminen. Puolustusmenojen jatkuva kasvu tuntuu myös budjetissa. Valtion tuloista noin 46 prosenttia menee valtionhallinnon palkkoihin ja eläkkeisiin sekä puolustusmenoihin. Muita menoja, kuten sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuurirakentamista joudutaan yhä enemmän rahoittamaan lainarahalla, mikä on keskushallitukselle raskasta. Noin kolme viidesosaa valtion menoista suuntautuu velkaobligaatioihin, palkkoihin ja tukiaisiin. Valtiontalouden tilikausi on huhti-maaliskuu. Suurin osa taloudellisesta tiedosta tilastoidaan tilikauden mukaan, mikä vaikeuttaa kansainvälisten vertailujen tekemistä. Intian tunnuslukuja tarkkaillaankin usein vuosineljänneksittäin. Työvoima Intian väestörakenne on painottunut nuoriin ja työvoima on yksi maailman nuorimmista. Työvoiman määrä on noin 470. Investointipankki Morgan Stanleyn mukaan työttömien määrä on noin 80 miljoonaa ihmistä. Virallinen luku on lähes 40 miljoonaa. Työllisyystilanteen kohentaminen on hallituksen yksi vaikeimmista poliittisista ja taloudellisista haasteista. Erilaisten resurssileikkausten takia julkisen sektorin merkitys työllistäjänä vähenee. Työttömyystilanteen heikkeneminen ja osa-aika- sekä pätkätöiden kasvu on todennäköistä. Naisten osuus työvoimasta kasvaa. Intia on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Englanti on ylemmän asteen koulutuksen kieli. Maassa toimii 421 yliopistoa ja niiden alaista collegea. Yhteistyö länsimaiden yliopistojen kanssa on nostanut yliopistojen tutkintojen tason lähelle länsimaisia standardeja erityisesti tieteen, tekniikan ja kaupan alalla. Lisäetu Intian koulutetulla työvoimalla on englannin kielen taito. Koulutetun työvoiman lisäksi Intiassa on myös erittäin paljon vähän koulutettua ja kouluttamattomia työntekijöitä, jotka pystyvät työskentelemään tuotantotehtävissä. Intian työvoimalait suojelevat työntekijöitä ja muodostavat monimutkaisen lakien viidakon. Lakien toteutuksessa on puutteita erityisesti maaseudulla. Lakeja on yritetty uudistaa viime vuosina useaan otteeseen, mutta niihin on vasemmistopuolueiden ja voimakkaasti politisoituneen ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen johdosta saatu ai-

15 Intia 15 (58) kaiseksi vain joitakin merkittäviä muutoksia. Lakot ovat edelleen yleinen työtaistelumuoto, vaikka niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Avautumisen ja yleinen uudistusten ilmapiiri on heikentänyt ammattiliittojen merkitystä. Hallitus määrittelee minimipalkkatason eri teollisuuden aloille. Palkat ja erilaiset edut vaihtelevat teollisuuden alan, yrityskoon ja sijaintipaikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen palkka koostuu elinkustannusindeksiin sidotusta peruspalkasta ja kuukausittain maksettavista etuuksista sekä aikaan tai tuotannon määrään perustuvaan palkanosaan. Etuudeksi voidaan laskea mm. asunnon vuokra. Erilaiset etuudet lisäävät peruspalkkaa jopa 60 prosentilla kuukaudessa. Varsinkin palvelualoilla on käytössä muita palkanperusteita. Työntekijöiden optiojärjestelmät ovat lisääntyneet erityisesti IT-aloilla. Yleinen palkkataso on ulkomaisten yritysten markkinoille tulon myötä noussut voimakkaasti. Lisäksi se vaihtelee paljon alueittain, Mumbai ja Delhi ovat selkeästi kalleimmat alueet. Työntekijöiden irtisanominen tai toiminnan lopettaminen on yli 100 työntekijän yrityksessä erittäin vaikeaa. Palvelualat, mm. IT-palvelut, ovat poikkeus tästä käytännöstä. Ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaaminen valmistusteollisuuteen on rajoitettu koskemaan asiantuntijatehtäviä. Yleisesti ottaen ulkomaisilla yrityksillä on Intiassa vähän ulkomaisia asiantuntijoita. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Intia on ollut Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Tätä ennen Intia oli mukana GATT:issa. EU:n ja Intian välillä ollaan neuvottelemassa vapaakauppasopimusta, ja sen odotetaan astuvan voimaan vuonna Intia onnistui poistamaan kaikki määrälliset tuontitullit vuoden 2001 loppuun mennessä. Samanaikaisesti säädettiin tosin uusia tuonnin esteitä tietyille tuotteille. Tullitariffitaso on noin 35 prosenttia, mutta se laskettiin 30 prosenttiin varainhoitovuonna Intia osallistuu alueellisen kauppayhteistyöhön. Se on mm. South Asian Association for Regional Cooperation (SAARC) perustajajäsen. Järjestön merkittävin saavutus toistaiseksi on Etelä-Aasian kauppaa säätelevä sopimus SAARC Preferential Trading Agreement (SAPTA), joka solmittiin vuonna Intia käy alustavia neuvotteluja ASEAN-maiden kanssa vapaakauppaneuvotteluiden aloittamisesta. ASEAN-alueen kautta Intia pyrkii tulevaisuudessa Kiinan markkinoille.

16 Intia 16 (58) Intia on allekirjoittanut myös Bangkokin sopimuksen (1975), jossa sovitaan tullien ja maksujen alentamisesta allekirjoittajamaiden välillä. Sopimuksen allekirjoittajia ovat myös Bangladesh, Etelä-Korea, Papua Uusi-Guinea ja Sri Lanka. Kaupan kehitys Intian ulkomaankauppa (mrd. USD) a 2010e 2011e Tavaravienti 123,8 149,3 203,1 164,3 194,6 219,3 Tavaratuonti 184,9 231,0 323,9 268,4 321,8 364,1 Kauppatase -61,2-81,7-124,5-109,7-127,3-144,7 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Intian kauppatase laski varainhoitovuonna reilusta 124 miljardista 109 miljardiin dollariin. Ulkomaankaupan rakenne Intian tärkeimmät vientituotteet vuonna olivat koneet ja laitteet, öljyjalosteet, jalo- ja korukivet sekä tekstiilit ja vaatteet. Intian tärkeimmät tuontituotteet olivat varainhoitovuonna öljy ja öljyjalosteet, elektroniikkatuotteet sekä kulta ja hopea.

17 Intia 17 (58) Kauppa Suomen kanssa Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Intiaan on ollut nousujohteista 2000-luvun alusta lähtien. Tosin vuonna 2009 vienti laski lähes 80 miljoonalla eurolla. Myös tuonti Intiasta on kasvanut tasaisesti ja viime vuonna sen arvo oli 230 miljoonaa euroa. Suomen vienti Suomen vienti Intiaan 2009 Valmiit tavarat 5,2 % Raaka-aineet, polttoaineet 4,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet 5,1 % Valmistetut tavarat 21,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 63,7 % Lähde: Tullihallitus

18 Intia 18 (58) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Intiaan 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus Muutos 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 66,8 15 % -12 % 2 71 Voimakoneet ja moottorit 64, Muut sähkökoneet ja -laitteet 54, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 37, Eri toimialojen erikoiskoneet 36, Rauta ja teräs 34,5 8 6 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja 7 74 laitteet 31, Toimistokoneet ja atk-laitteet 20, Kojeet, mittarit yms. 17, Muut metallit 14, tärkeintä yhteensä 376,3 84 Suomen koko vienti Intiaan 450, Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Suomen tuonti Suomen tuonti Intiasta 2009 Valmiit tavarat 32,5 % Elintarvikkeet ja juomat 3,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 19,0 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 15,7 % Valmistetut tavarat 18,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 10,5 % Lähde: Tullihallitus

19 Intia 19 (58) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Intiasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos 1 EUR % 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 51, % 2 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 37, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 20, Moottoriajoneuvot 10, Tuotteet epäjalosta metallista 10, Orgaaniset kemialliset aineet 9, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 7, Muut valmiit tavarat 6, Hedelmät ja kasvikset 6,1 3 0 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 5, tärkeintä yhteensä 164,8 72 Suomen koko tuonti Intiasta 230, Lähde: Tullihallitus, muutos % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten suorien investointien määrä on laskenut vuonna 2009 edellisvuodesta Investoinnit keskittyvät palvelualalle Intia on yrittänyt saada mahdollisimman paljon ulkomaisia suoria investointeja talousuudistuksen ensimmäisistä vuosista lähtien. Investointivirran kehitys on kuitenkin ollut hidasta ja maahan on tullut vain murto-osa verrattuna Kiinaan meneviin ulkomaisiin investointeihin. Vuoden 2009 investointien määrä oli 19,7 miljardia, mutta vuodelle 2010 ennuste on 26,5 miljardia dollaria. Investointeja houkuttelevat valtavat, nopeasti kasvavat kulutusmarkkinat sekä kustannustehokas tuotantoympäristö. YK:n mukaan Intian väkiluku ohittaa Kiinan vuoteen 2028 mennessä. Kulutustuotteiden osalta Intia on nopeassa kasvuvaiheessa. Vaikka keskimääräinen ostovoima henkeä kohden on vielä alhainen, löytyy maasta jo tarpeeksi suuri ja riittävästi ostovoimaa omaava kuluttajakunta ulkomaisten yritysten tuotteille. Suurimmat investoijamaat ovat Mauritius, USA ja Singapore. Tärkeimmät sektorit ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja telekommunikaatio.

20 Intia 20 (58) Intia houkuttelee myös kustannustehokkaalla toiminta- ja tuotantoympäristöllä. Maassa on saatavilla runsaasti erilaisia raaka-aineita ja koulutettua, edullista työvoimaa. Työvoimapula on alkanut esiintyä erityisesti IT-aloilla. Palkkakustannukset ovat kuitenkin nousussa, varsinkin IT-palvelualoilla ja teknisen koulutuksen saaneista ammattilaisista alkaa olla paikoin pulaa. Intian hallitus on erityisesti 2000-luvulla uudistanut ulkomaisia suoria investointeja koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Nykyään ulkomaisia suoria sijoituksia voidaan tehdä useimmille teollisuuden ja palvelusektorin aloille. Ulkomaista omistusta on rajattu muutamalla toimialalla ja eräitä toimialoja on edelleen suljettu ulkomaisilta investoinneilta. Lisenssejä tarvitaan investointeihin aloille, joilla on strategista, sosiaalista tai ympäristöllistä vaikutusta. Intiassa päätöksenteko on hidasta ja toimeenpano vielä hitaampaa. Siksi yhä, lähes 20 vuotta uudistusten aloittamisesta, monet ulkomaiset yritykset kokevat Intian markkinat säännellyiksi ja vaikeiksi. Investointihalukkuutta heikentävät byrokratia ja korruptio. Suuria ongelmia tuottaa myös heikko infrastruktuuri ja maan 28 osavaltion erilaiset toisistaan poikkeavat säännöt ulkomaisten investointien kohtelusta. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskittyneet Intian eteläisiin ja läntisiin osavaltioihin tai unioniterritorioihin, joissa on keskimääräistä vapaamielisempiä hallituksia. Näiden kilpailuetuja ovat mm. vahvat kaupunkikeskittymät, ostokykyinen väestö, merkittävät luonnonvarat ja strategisesti tärkeä sijainti rannikon läheisyydessä. Erityistalousalueet Erityistalousalueita määrittelevä laki tuli voimaan vuonna Vuoden 2008 lopulla Intia oli hyväksynyt reilut 200 erityistalousaluetta (special economic zones, SEZ). Toiminnassa oli 15 aluetta. Joidenkin lähteiden mukaan Intiassa ei olla enää perustamassa uusia vapaakauppa-alueita ja vanhoistakin koetetaan päästä eroon, koska ne eivät ole kyenneet keräämään pääomaa eivätkä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Yli puolet erityistalousalueista on perustettu IT-, bioteknologia- ja farmaseuttisen tuotannon aloille. Huomattava määrä on myös jalokivi- ja koruteollisuuden käytössä. Erityistalousalueet tarjoavat vientiyrityksille kustannustehokkaan tuotantoympäristön, toimivan infrastruktuurin, vapautuksen tuontitulleista, veroetuuksia (mm. viiden vuoden täysi verovapaus) sekä helpotuksia Intian tiukkoihin työvoimalakeihin. Erityistalousalueen maa-alasta 35 prosenttia voidaan käyttää teolliseen toimintaan, lopuille 65 prosentille on rakennettava työntekijöille mm. asuntoja, ostoskeskuksia ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Erityistalousalueille perustettavat tuotantoyritykset voivat olla joko ulkomaalaisenemmistöisiä yhteisyrityksiä tai 100 prosenttisesti ulkomaisessa omistuksessa olevia yhtiöitä.

21 Intia 21 (58) Erityistalousalueita on kritisoitu voimakkaasti Intian sisällä. Kritiikin kohteena on etenkin alueiden verovapaus, joka vastustajien mielestä heikentää valtion budjettia. Toiseksi merkittäväksi epäkohdaksi on nähty viljelymaan väheneminen, kun sitä luovutetaan erityistalousalueiden käyttöön. Alueiden keskikoko on noin 4,2 neliökilometriä. Tavoitteena on kasvattaa alueiden kokoa, sillä pienillä alueilla ei ole toimintaedellytyksiä. Uusilla erityisalueilla saattaa olla ongelmia energian riittävyyden ja kuljetusyhteyksien kanssa. Suomalaiset investoinnit ja yritykset Intia-kiinnostus kasvaa kaiken aikaa suomalaisyritysten keskuudessa. Intiassa toimivat jo suuret ja keskisuuret yritykset, pienten yritysten aalto on nyt alkamassa. Intia liiketoimintaympäristönä kehittyy koko ajan, mutta on yhä haastava. Hallitus koettaa edistää ja helpottaa ulkomaisia investointeja maahan mm. nopeuttamalla prosesseja, jotka kuitenkin vielä ovat yhä hitaat ja byrokraattiset. Intiaan on tällä hetkellä etabloitunut yli 85 suomalaista yritystä, lisäksi noin 100 yritystä toimii paikallisen agentin tai edustajan kautta. Valmistavaa toimintaa Intiassa on noin 40 suomalaisyrityksellä. Ensimmäiset suomalaisyritykset, mm Koneen hissitehdas ja Wärtsilä, rantautuivat Intiaan jo yli 20 vuotta sitten. Nokia on ollut Intiassa yli 10 vuotta. Nokian Chennain tehdas on Nokian suurin matkapuhelintehdas ja Nokialla on Bangaloressa suuri tuotekehityskeskus. Nokia on vetänyt etenkin Chennain alueelle useita suomaisyrityksiä ja sen vetovoima tuntuu myös muilla toimialueilla. Suomalaisia yrityksiä on sijoittunut eniten Mumbain/Punen, Suur-Delhin, Bangaloren ja Chennain alueilla. Suomalaiset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin työntekijää. Maailmanpankin ja IFC n Doing Business vertailussa Intia on sijalla 132, mutta alueelliset erot prosesseissa ovat suuria ja byrokratian mutkikkuudesta huolimatta yrityksen perustaminen onnistuu muutamassa kuukaudessa. Yrityksen ei kannata tuota prosessia opetella itse, vaan käyttää apuna asiantuntijoita. 100% ulkomaisomisteisen yhtiön voi perustaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikille toimialoille

22 Intia 22 (58) Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Lisätietoa toimialasta: Analyytikko Agnese Klavina-Kontkanen, Vuodelle 2009 rakennusalalle ennustetaan 5,4 % kasvuvauhtia. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on 6 % Intian rakennusalalla on noin yritystä, jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä. Rakennusalan kasvulle on hyvät edellytykset. Näin nopeasti laajentuvan kansan (ennustus 1,34 miljardia vuoteen 2018 mennessä) kysyntä kasvaa ja tarvetta tulee olemaan etenkin liikenneyhteyksiin ja tiloihin. Parhaat mahdollisuudet löytyvät asunto- ja tierakentamisessa. Sekä lainsäädölliset, että osaavan työvoiman puutteet vaikuttavat negatiivisesti alan kehittymiseen. Hallitus aikoo panostaa uusien säännösten luomiseen ja näin houkutella yksityissektorin yrityksiä investoimaan infrastruktuuriin. Alalla on minimaalinen uusimman teknologisen kaluston käyttö. Ulkomaalaisilla yrityksillä on vahva asema kilpaillessaan suurista projekteista. Asuntorakentaminen Intiassa on pula asuintiloista. Asuintiloja tarvitaan sekä kaupungeissa että vähemmän asutuilla alueilla. Tällä hetkellä tarvetta on noin 20 milj. uuteen asuntoon, varsinkin edullisiin asuntoihin. Noin 50 miljoonaa ihmistä asuu kaupunkialueilla, jotka ovat niin sanottuja slummeja. Hallitus aikoo parantaa tilanteen rakennuttamalla vuosittain 2 miljoonaa uutta asuntoa. Intian rakennusalan kasvuvauhti vuosina on ollut keskimäärin 17,3 prosenttia per vuosi. Maailmanlaajuinen talouskriisi, siihen liittyvä markkinoiden hiipuminen ja rajoitettu rahoitus tuovat uusia haasteita. Kasvuennuste vuodelle 2009 on 5,4 prosenttia. Infrastruktuurirakentaminen Intian infrastruktuuri on edelleen huono. Infrastruktuurin puutteellisuus vaikuttaa negatiivisesti maan taloudelliseen kehitykseen. Varsinkin satamat ja tiet ovat investointien tarpeessa. Juuri infrastruktuurin puutteellisuus estää Intiaa saavuttamasta Kiinan

23 Intia 23 (58) vertaisia kasvulukuja. Kehityshankkeiden jarruna on pitkään ollut julkisen sektorin varojen vähäisyys, joskin nykyisen pääministerin Manmohan Singhin johtama hallitus on luvannut huomattavia investointeja mm. maantie- ja rautatiehankkeisiin. Hallituksen viimeisimmässä viiden vuoden suunnitelmassa on määritelty 500 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin. Tästä 167 miljardia menee tilarakentamiseen, 92 miljardia tierakentamiseen, 65 miljardia rautatierakentamiseen, 22 miljardia satamarakentamiseen ja 8 miljardia lentokenttärakentamiseen. Hallituksen mukaan tästä noin 30 prosenttia olisi yksityisiä investointeja. Tilanne voi kylläkin synkistyä. Maailmanlaajuinen talouskriisin tuomat vaikutukset yksityissektoriin (etenkin vaikeutunut lainojen saaminen) tulevat vaikuttamaan myös hallituksen mahdollisuuksiin houkutella yksityissektorin investointeja. Infrastruktuuri-investointien tarve vuosina (%-osuus), yht. 320 mrd. USD lentokentät 3 % muut 12 % rautatiet 4 % satamat 4 % tiet 15 % energia 62 % Lähde: Fitch Ratings Tieverkosto ei ole laajentunut yhtä nopeasti kuin ajoneuvojen lukumäärä ja tavaraliikenne. Noin 6,8 prosenttia väestöstä omistaa auton ja vuoteen 2012 mennessä tämä luku kasvaa 9,3 prosenttiin. Noin 53 prosenttia tavaraliikenteestä kuljetetaan teitse. Puolet maanteistä on päällystämättömiä. Teiden uudistukset ja päällystystyöt vaativat suuria sijoituksia, jotta heikosta maantieverkostosta kärsivä kuljetusala pääsisi edes tyydyttäviin tuloksiin. Intian rautatieverkosto on maailman neljänneksi suurin. Rautatiet on yhä maan käytetyin kuljetusreitti sekä tavaroille (30,2 %) että matkustajille. Myös rautatiet tarvitsevat lisää moderneja vaunuja, enemmän sähköistettyjä reittejä ja rata-kilometrejä. Intiassa on 346 lentokenttää, joista kuusi palvelee kansainvälistä liikennettä. Nopeasti kasvava liike- ja lomamatkustaminen vaatii lentokenttien modernisointia. Sekä kotimaiset että kansainväliset kentät tarvitsevat uutta kalustoa ja tekniikkaa terminaaleihin, uusia kuljetusvälineitä jne. Lentokenttähankkeet on avattu myös ulkomaisille sijoittajille. Intiassa on 12 suurta ja noin 140 pientä tai keskisuurta satamaa. Isompia satamia hallinnoi paikallishallituksen muodostamat konsortiot ja pienemmät ovat valtion viras-

24 Intia 24 (58) tojen hallinnoimia. Nykyinen satamainfrastruktuuri on riittämätön maan tavaraliikenteelle. Intian kokonaiskaupasta noin 11,2 prosenttia kulkee vesiteitse. Nykyinen kapasiteetti on ylitetty, mikä on johtanut tavarakuljetuksien myöhästymisiin. Rannikkoliikenne on kehittymässä. Maan merkittävimmät satamat ovat sijoitettu Chennaihin, Cochiniin, Jawaharal Nehruun, Kandlaan, Kolkataan, Mumbaihin ja Vishakhapatnumiin. Uusia satamahankkeita on käynnistetty ja niissä on yksityistämisen jälkeen liiketoimintamahdollisuuksia myös ulkomaisille yrityksille. Lyhyt katsaus Intian suurimpiin infrastruktuuriprojekteihin. Suurimmat projektit Lentokentät Arvo, mn $ Projektin tila Chennai lentokentä, uusi terminaali n/a työt käynnissä Sikkim lentokentä 54 sopimus Thiruvananthapuram kansainvälinen lentokentän laajennus Satamat n/a sopimus Krishnapatnam satama 161 n/a Konttiterminaali Ennoren satama n/a n/a Dhamra satama, Orissa 57,22 työt käynnissä Tiet ja sillat Moottoritie, Maharashtra 340 sopimus 54 siltaprojektia, Maharashtra ja Gujarat 130 n/a West Bengal-Gangtok moottoritie 361 n/a Godavari joen silta, Projekti julistettu 11/08 Rautatiet Chennai metro projekti 180 projektin ensimmäinen vaihe vahvistettu Chennai Egmore-Madurai sähköistetty linja n/a työt aloitettu Metro, Hyderabad 483 n/a Logistiikka logistiikka-ala tuottaa noin 13 % BKT:stä

25 Intia 25 (58) logistiikka-alalla toimii noin 80 yritystä alalla on työllistetty noin 40 miljoonaa henkilöä mutta alan työvoiman osaaminen vielä puutteellinen sektori on kehittymätön Intian logistiikan sektori on vielä kehittymätön, mikä johtuu poliittisesta ympäristöstä, sektorin jakautumisesta ja hyvän perusinfrastruktuurin puutteesta. Koneiden ja laitteiden valmistus Teollisuustuotannon kasvua on viime vuosina leimannut epävakaus. Vaikka sääntelyä on vähennetty, on raskas teollisuus edelleen suureksi osaksi valtionyhtiöiden hallussa. Kasvua vaikeuttavat edullisten lainojen puute ja yritysten kannalta hankala työlainsäädäntö. Valtionyhtiöt vastaavat suurimmasta osasta perusteräksen, kuparin, sinkin ja lyijyn tuotannosta sekä noin puolesta alumiinin tuotannosta. Lisäksi valtionyhtiöillä on hallitseva asema laivanrakennuksessa, koneenrakentamisessa, kemianteollisuudessa ja paperintuotannossa. Teollisuuden päätuotteita ovat teräs, alumiini, elektroniikka. Intia on yksi maailman suurimmista skoottereiden, polkupyörien ja elektroniikkatuotteiden valmistajista. Maassa on vahva pk-sektori. Suuri ongelma on tehottomat ja kannattamattomat valtionyhtiöt, jotka ovat mittavan saneerauksen tarpeessa. Yhtiöiden yksityistäminen on aloitettu. Terästeollisuus on teollisuuspolitiikan tärkeimpiä alueita. Teräksen tuotannosta noin 40 prosenttia on keskittynyt muutamaan jättimäiseen tuotantolaitokseen. Mittava osa tuotannosta tehdään 180 pienessä tehtaassa (käyttävät valokaariuuneja), joista valtaosa on yksityisiä. Terässektoria hallitsevat valtiollinen Steel Authority of India Ltd. (SAIL), jolla on hallussaan noin 32 prosenttia raakateräksen tuotantokapasiteetista. Toinen iso toimija on Tata-yhtymään kuuluva Tata Steel. Intia lukeutuu maailman kymmenen suurimman teräksentuottajan joukkoon. Yhdysvaltojen uudet teräksen tuontitullit ovat kiristäneet kilpailua maailmanmarkkinoilla. Intian teräksen kulutuksen odotetaan nousevan 60 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä. Terästeollisuus tarjoaa arviolta miljardin dollarin investointimahdollisuudet vuoteen 2010 mennessä. Elektroniikkateollisuuden arvo on noin 11 miljardia dollaria, tuotannon arvon odotetaan nousevan 62 miljardiin dollariin vuoteen 2010 mennessä. Tärkeimmät tuotantoalat ovat kulutuselektroniikka (arvo noin 3,9 mrd. USD), teollisuuselektroniikka (2,1 mrd. USD), tietokoneet ja serverit (1,4 mrd. USD), puhelinlaitteet ja verkkolaitteet (1,6 mrd. USD) ja elektroniikkakomponentit (1,6 mrd. USD). Tuotanto on suunnattu pää-

26 Intia 26 (58) asiassa kotimarkkinoille. Tutkimusyhtiö Gartner ennakoi, että Intian matkapuhelintuotanto kasvaa 107 miljoonaan puhelimeen vuodessa vuoteen 2011 mennessä. Vuonna 2006 puhelimia valmistettiin 31 miljoonaa. Ulkomaiset suorat investoinnit ovat 100 prosenttisesti sallittuja alalla, poikkeuksia ovat avaruus- ja puolustusteknologia. Intiassa on kulutuselektroniikan ja/tai puhelinlaitteiden valmistusta mm. seuraavilla yrityksillä: Nokia, Samsung, Texas Instruments, Matsushita, Alcatel, LG, Siemens, Sharp ja Lenova. Suurista sopimusvalmistajista Intiassa toimivat mm. Elcoteq Network, Flextronics, Solectron ja Jabil Circuit. Nokia on matkapuhelimien markkinajohtaja. Ajoneuvoteollisuus on yksi Intian suurimmista ja nopeimmin kasvavista valmistusteollisuuden aloista. Ala avattiin ulkomaiselle investoinneille vuonna Alan liikevaihto on noin 19 miljardia dollaria, osuus bruttokansantuotteesta noin 2,8 prosenttia ja osuus teollisuustuotannosta noin 5 prosenttia. Ajoneuvoteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yli 10 miljoonaa ihmistä. Vuonna uusia autoja myytiin 1,4 miljoonaa, noin 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 69 prosenttia enemmän kuin vuonna Intia on Aasian kolmanneksi suurin automarkkina-alue Japanin ja Kiinan jälkeen. Ajoneuvotuotannon odotetaan kasvavan 15 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. Suurin kasvu tapahtuu henkilöautoissa sekä moottoripyörissä ja skoottereissa. Raskaat rekat ovat merkittävin kaupallisten ajoneuvojen lohkossa. Moottoripyöriä ja skoottereita myydään noin kuusi kertaa henkilautoja enemmän. Intia on hyvin hintaherkkä markkina-alue. Autonvalmistajat ovatkin satsanneet erittäin edullisten henkilöautojen kehittämiseen. Intialaiset arvioivat ajoneuvotuotannon investointipotentiaaliksi 13 miljardia dollaria vuoteen 2011 mennessä. Intian autonvalmistus on pirstaleinen. Ajoneuvoteollisuuden tuotantoa hallitsee Suzuki intialaisen tytäryrityksensä Maruti Udyogin kautta. Sen osuus tuotannosta oli 4,2 prosenttia varainhoitovuonna Marutin osuus markkinoista on kuitenkin pienenemässä. Muita tärkeitä valmistajia ovat Hyundai Motor, Tata Motor, Mahindra, Ashok Leyland, Bajaj, Hero Honda, TVS Motors ja kansainväliset yritykset GM, Ford, Daimler Chrysler, Toyota, Honda ja Volvo. Henkilöautojen tuotannosta menee yli 14 prosenttia vientiin. Varainhoitovuonna henkilöautojen vienti kasvoi yli 80 prosenttia. Vientikohteita ovat naapurimaat, Itä-Afrikka ja itäisen Keski-Euroopan maat. Intia on maailman suurin maataloustraktorien, toiseksi suurin skootterien ja viidenneksi suurin pakettiautojen valmistaja.

27 Intia 27 (58) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Lisätietoa toimialoista: Seniorianalyytikko Juha Wilén, Intia kuluttaa energiaa maailman viidenneksi eniten, mutta energiankulutus henkeä kohden on vielä hyvin alhainen Pääosa sähköntuotannosta, -siirrosta ja -jakelusta on edelleen julkisen sektorin hallussa. Sähköhuolto kaipaa runsaasti investointeja, mutta julkista sektoria vaivaa rahapula. Yksityiset investoinnit alalle onneksi kasvavat Energia-alaa on avattu ulkomaisille sijoituksille vuodesta 1990 lähtien. Polttoaineiden hankinta Hiili Intian todennetut hiilivarannot ovat noin 92 miljardia tonnia (tiedot vaihtelevat lähteittäin). Reservit ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Hiili on kuitenkin huonolaatuista. Maassa oli 565 hiilikaivosta vuonna Suurinta osaa niistä operoi Coal India Ltd. tytäryhtiöineen, jotka vastasivat noin 86 prosentista tuotantoa. Yksityiset investoinnit hiilenkaivuun ovat olleet rajalliset. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä vähintään 15 vuotta. Ala tarvitsee miljardin dollarin investointeja vuoteen 2015 mennessä mm. uuteen kaivos- ja rikastusteknologiaan ja uusien hiiliesiintymien etsimiseen. Öljy Oil & Gas Journalin mukaan Intialla oli 5,6 miljardin barrelin todennetut öljyreservit tammikuussa Luku oli Aasian-Tyynenmeren alueen toiseksi korkein Kiinan jälkeen. Intiassa tuotettiin noin barrelia öljyä päivässä vuonna Tästä oli raakaöljyä noin barrelia. Maassa on yli 3600 toimivaa öljylähdettä. Öljyntuotanto on kasvanut hieman viime vuosina, mutta se ei ole pysynyt kysynnän nousun tahdissa. Yhdysvaltain energiatietohallinto odottaa, että tuotanto laskee jonkin verran vuonna Intiassa kulutettiin öljyä noin 3 miljoonaa barrelia päivässä vuonna Noin 70 prosenttia kulutetusta öljystä tuotiin ulkomailta. Valtionyhtiö Oil and Natural Gas Corporation (ONGC), joka tuottaa noin 80 prosenttia maan raakaöljystä ja maakaasusta, on pyrkinyt lisäämään öljynetsintää ja tuotantoaan sekä voittojen kasvattamiseksi että Intian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Öljytuotteiden markkinat ovat kolmen yhtiön, Indian Oil Corporationin, Bharat Petroleumin ja Hindustan Petroleumin hallussa. Maakaasu

28 Intia 28 (58) Oil and Gas Journalin mukaan Intialla oli 38 biljoonan kuutiojalan todennetut maakaasureservit tammikuussa Yhdysvaltain energiatietohallinto arvioi, että maassa tuotettiin noin 1,1 biljoonaa kuutiojalkaa kaasua vuonna Samana vuonna kulutus oli noin 1,5 biljoonaa kuutiojalkaa. Kulutuksen odotetaan kasvavan huomattavasti, varsinkin siksi, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden määrä kasvaa. Sähköntuotanto ja lannoiteteollisuus kuluttavat noin kolmeneljäsosaa maakaasusta. Intia on ollut maakaasun nettotuoja vuodesta 2004 lähtien. Maassa investoidaan voimakkaasti uusien kenttien etsimiseen ja infrastruktuuriin, mm. jakeluverkkoon ja LNG-satamaterminaaleihin. Sähkö Sähkönkysyntä Intian sähkönkysyntä oli 107 gigawattia vuonna Nuclear Power Corporation of India odottaa kysynnän kasvavan keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa ja nousevan 532 gigawattiin vuonna Business Monitor International (BMI) toisaalta odottaa kysynnän kasvavan 7 prosenttia vuodessa vuodesta 2011 vuoteen Sähkönkysyntä kasvaa nopean väestönkasvun ja talouskasvun vuoksi. BMI ennustaa, että väkiluku kasvaa 1,34 miljardiin vuonna YK ennustaa, että Intiasta tulee maailman väkirikkain maa vuoteen 2025 mennessä. Nopea talouskasvu vaatii paitsi enemmän sähköä myös luetettavaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa. Vuonna 2006 sähkönkysyntä ylitti hankinnan (supply), ja Intian oli turvauduttava tuontiin. BMI ennustaa, että sähkönkulutus kasvaa 940 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1221 terawattituntiin vuonna Sähköntuotanto Intian sähköntuotantokapasiteetti oli 147 gigawattia vuoden 2009 maaliskuussa. Business Monitor International ennustaa, että sähköntuotanto kasvaa 870 terawattituntiin vuonna 2009 ja 1119 terawattituntiin vuonna BMI ennustaa myös, että vuonna 2009 Intian sähköntuotannosta hiili vastaa 55,2 prosenttia, vesivoima 18,6 prosenttia ja maakaasu 16,2 prosenttia. Hiilikäyttöiset sähkövoimalat synnyttävät yli puolet Intian sähköstä. BMI ennustaa, että hiilellä tuotetaan sähköä 480 terawattituntia vuonna Hiilen käyttö sähkötuotannossa kasvaa absoluuttisesti mitattuna huomattavasti lähivuosina, mutta osuus koko tuotannosta pysyy suunnilleen samana. Intiassa kulutettaneen maakaasua 15,28 miljardia kuutiometriä vuonna 2009 ja 19,21 miljardia kuutiometriä vuonna Maakaasun osuus sähköntuotannosta pysynee prosentissa näiden vuosien välillä.

29 Intia 29 (58) Öljy pysyy melko merkityksettömänä energianlähteenä sähköntuotannossa. Sen markkinaosuus laskenee hieman 4,1 prosentista, kun vain muutamia öljykäyttöisiä voimaloita rakennetaan lähivuosina. Pitkällä aikavälillä vanhojen öljykäyttöisten voimaloiden muuttaminen kaasukäyttöisiksi merkitsee sitä, että öljyn osuus laskee entisestään. Jotta Intian talous voi kasvaa 8 prosenttia vuodessa, maan täytyy tuottaa 500 megawattia sähköä viikossa seuraavien 25 vuoden ajan. Tätä tavoitetta ei voi saavuttaa vain hiilen ja maakaasun avulla. Intialla oli vuoden 2009 huhtikuun lopussa 4120 megawatin tuotantokapasiteetti ydinvoimaloissa. Kuudessa voimalakompleksissa oli yhteensä 17 reaktoria. Lisäksi oli rakenteilla 2660 MW kapasiteettia. Intia ei allekirjoittanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta ja testasi ydinasetta vuonna Tämän vuoksi ydinvoimaa käyttävät maat määräsivät kiellon viedä ydinpolttoainetta Intiaan. Kielto purettiin Yhdysvaltojen esityksestä vuonna Ydinvoimayhtiöt ovat olleet viimeisen vuoden ajan hyvin kiinnostuneita maasta. Suunnitellut ja mahdolliset investoinnit ovat jopa 150 miljardin dollarin arvoiset Intian Economic Timesin mukaan. Esisopimusten mukaan maahan rakennetaan megawattia uutta kapasiteettia ja lisäksi megawattia on suunnitteilla vuoteen 2032 mennessä. Intia on allekirjoittanut ydinvoimayhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ranskan kanssa. Vuonna 2050 hallitus toivoo ydinvoiman tuottavan 25 prosenttia sähköstä. Nyt osuus on vain pari prosenttia. Vuonna 2005 Intia oli valjastanut vain 20 prosenttia taloudellisesti kannattavasta vesivoimapotentiaalistaan, kun osuus teollisuusmaissa oli yli 80 prosenttia. Intiassa oli noin 3,5 prosenttia maailman vesivoimakapasiteetista vuoden 2009 alussa. Sitä paitsi rakenteilla ja suunnitteilla on suuri määrä uusia vesivoimaloita. Vesivoima otettiin mukaan hallituksen Ultra-Mega Power Projectiin (UMPP) tammikuussa Toukokuussa 2008 hallitus ilmoitti, että se aikoo tuoda MW vesivoimaa käyttöön vuosien 2012 ja 2022 välillä. Vesivoimalla tuotettaneen sähköä 162 terawattituntia vuonna Uusiutuvien energialähteiden (pl. vesivoima) osuus sähköntuotannosta on muutama prosentti. Osuutta halutaan kasvattaa. Intian teoreettinen aurinkosähkön tuotantokapasiteettipotentiaali on noin 600 gigawattia ja tuotantopotentiaali noin 5000 terawattituntia vuodessa. Aurinkosähkötuotannon nopea kasvu on epätodennäköistä korkeiden kustannusten vuoksi. Aurinkoenergialla lienee kuitenkin tärkeä merkitys pitkän aikavälin energiapolitiikassa ja energianhankinnassa (supply). On potentiaalia myös tuulienergialle ja jotain mahdollisuuksia biomassalle ja siitä saataville biopolttoaineille. Intian hallitus julkaisi kesäkuussa 2008 suunnitelman, jonka mukaan uusiutuvat energianlähteet vastaisivat 20 prosentista energiankulutuksesta vuonna Hallitus myös ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan vuonna 2030 joka neljäs kilowattitunti sähköä synnytettäisiin aurinko-, vesi-, tuuli- tai bioenergian avulla. Erityisiä rahoituslaitoksia on perustettu avustamaan rahoituksessa ja veroalennuksia on myönnetty.

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot