MS-TAUTIA SAIRASTAVAT SUOMALAISET TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN JA KUNTOUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-TAUTIA SAIRASTAVAT SUOMALAISET TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN JA KUNTOUTUS"

Transkriptio

1 MS-TAUTIA SAIRASTAVAT SUOMALAISET TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN JA KUNTOUTUS Mika Ala-Kauhaluoma Heidi Laurila Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 13

2 Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 13 Kannen kuva: Futureimagebank.com Kuvankäsittely: Milla Forstén Ulkoasu: Milla Forstén Paino: Vammalan Kirjapaino Oy 2008 ISBN Julkaisussa on noudatettu vertaisarviointia.

3 TIIVISTELMÄ Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, MS-tautia sairastavat suomalaiset työssä selviytyminen ja kuntoutus Vaikka MS-tauti on Suomessa yleinen ja suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä, ei tautia sairastavien työuraan ja työssä jatkamiseen vaikuttavia seikkoja ole Suomessa juurikaan tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten MS-tauti vaikuttaa työkykyyn ja työhön osallistumiseen sairauden eri vaiheissa sekä millaisia ovat MS-tautia sairastavien työurat ja millaisia rajoitteita MS-tauti niille eri vaiheissa asettaa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, millaista kuntoutusta MS-tautia sairastavat kokevat tarvitsevansa ja onko kuntoutuksen avulla pystytty esimerkiksi jatkamaan MS-tautia sairastavien työuraa? Tutkimuksen empiirinen osa muodostuu sekä kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta aineistosta. Kvantitatiivinen osuus antaa yleistettävän kuvan MS-tautia sairastavien tilanteesta. Osuus muodostuu pääosiltaan vuonna 2007 suoritetusta valtakunnallisesta postikyselystä (N=768) Suomen MS-liiton jäsenistölle. Kyselyn vastausprosentti oli 70. Kyselyssä keskityttiin työikäiseen väestöön. Tutkimuksen toinen osuus perustuu kvalitatiiviseen aineistoon ja siinä keskitytään erityisesti MStautia sairastavien työssä selviytymiseen. Osuudessa on teemahaastateltu kymmentä MS-tautia sairastavaa henkilöä, joiden työkyvyn säilyttämisessä tai palauttamisessa on onnistuttu. Tulosten avulla pystytään syventämään ja laajentamaan kvantitatiivisen analyysin avulla tuotettua kuvaa MS-tautia sairastavien työssä olemisesta. MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai vajaakuntoisten eri ryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Tästä huolimatta MS-tautiin sairastuneista kokopäivätyössä on ainoastaan kolmannes ja osa-aikatyössä kuusi prosenttia. Yli puolet sairastuneista on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Noin puolet arvioi työkykynsä joko parantuvan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Viidenneksellä MS-tauti ei aiheuta nykyisin lainkaan oireita, 55 prosenttia kokee oireet lieviksi ja loput (25 %) vaikeiksi. Reilu kolmannes (36 %) MStautia sairastavista sairastaa myös jotain muuta pitkäaikaissairautta. Ensimmäiset taudin oireet havaitaan keskimäärin 30-vuotiaana. Ensimmäisistä oireista varsinaiseen MS-diagnoosiin kuluu aikaa keskimäärin viisi vuotta ja tästä vajaan kuuden vuoden kuluttua siirrytään työelämän ulkopuolelle. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen oli hakenut vajaa puolet (48 %) kyselyyn vastaajista. Ammatillisen kuntoutuksen tarve on suurta erityisesti Itä-Suomessa asuvien miesten keskuudessa. Myös he, joilla MS-taudin oireet ovat lieviä, kokevat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen suuremmaksi verrattuna heihin, joilla tauti ei aiheita lainkaan oireita tai joilla oireet ovat voimakkaita. Lääkinnällisen kuntoutuksen koettuun tarpeeseen vaikuttavat vastaajan ammatillinen koulutus, työssäolo, ikä sekä taudin vaikeus ja kesto. Haastateltavien työurat koostuvat neljästä eri vaiheesta: (1) ammattiin valmistuminen, (2) työelämään kiinnittyminen, (3) sairaus muuttaa työn tekemisen ehtoja ja (4) oman toimijuuden palauttaminen. Kuntoutuksen ohella työssä jaksamiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten erilaiset tukitoimet, työtehtävien räätälöinti, työpaikan asenteet ja yhteisön tuki. MS-tautia sairastavien työssäoloa helpottaisivat työaikoihin ja tauotuksiin vaikuttamisen mahdollisuus sekä asenneilmaston muutos. Avainsanat: MS-tauti, kuntoutus, kuntoutustarve, työhön osallistuminen, työssä selviytyminen

4 SAMMANDRAG Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, MS-sjuka finländare arbetsförmåga och rehabilitering Fastän Multipel skleros i Finland är en allmän och stor faktor som orsakar pensionering, har de omständigheter som påverkar den insjuknandes arbetskarriär och dennes fortsatta arbete kanppast alls undersökts i Finland. Syftet med undersökningen har varit att utreda hur MS påverkar arbetsförmågan och deltagandet i arbete i olika stadier av sjukdomen och hurdana arbetskarriärerna varit för dem sin insjuknat i MS och hurdana begränsningar som kan ställas för dem i olika skeden. Dessutom har i undersökningen granskats hurdan rehabilitering som de som lider av MS upplever att de behöver och om man till exempel genom rehabilitering har kunnat förlänga arbetskarriären MS-sjuka. Den empiriska delen av undersökningen består av både ett kvantitativt och kvalitativt material. Den kvantitativa delen ger en generaliserande bild av situationen för de MS-sjuka. Andelen består av en riksomfattande enkät (N=768) till medlemmarna av Finlands MS-förbund, vilken genomfördes till största delen år Svarsprocenten för enkäten var 70. I enkäten koncentrerade man sig på befolkningen i arbetsför ålder. Den andra delen av undersökningen består av ett kvalitativt material och där koncentrerar man sig särskilt på hur de som lider av MS klarar sig i arbetet. I detta avsnitt har tio personer som lider av MS temaintervjuats, där man lyckats bevara eller återställa arbetsförmågan. Med hjälp av resultaten kan bilden av arbetsförmågan för MS-sjuka, vilken tagits fram med hjälp av en kvantitativ analys, fördjupas och utvidgas. De som lider av MS är bättre utbildade än genomsnittet, de må sedan jämföras med hela befolkningen eller olika grupper av funktionshindrade. Hos dem som insjuknat i MS saknar endast 13 procent en examen efter grundstadiet, medan motsvarande procent är 36 procent för den befolkning som är över 15 år. Det oaktat är endast en tredjedel av dem som lider av MS i heltidsarbete och sex procent i deltidsarbete. Över hälften av de insjuknade har pension, antingen invalidpension (45 %) eller delinvalidpension (8 %). Cirka hälften uppskattade att deras arbetsförmåga antingen förbättras eller bevaras oförändrad under de två kommande åren. Hos en femtedel orsakar MS i dag inte alls symtom, 55 % upplever symtomen som lindriga och resten (25 %) som svåra. Drygt en tredjedel (36 %) av dem som lider av MS-sjuka har också någon annan kronisk sjukdom. De första symtomen på sjukdomen upptäcks i medeltal vid 30 års ålder. Från de första symtomen till en egentlig MSdiagnos tar det i genomsnitt fem år och räknat från detta kommer man inom knappt sex år att stå utanför arbetslivet. Knappt hälften (48 %) av dem som svarade på förfrågan har ansökt om yrkesmässig eller medicinsk rehabilitering. Behovet av yrkesmässig rehabilitering är stort särskilt bland män som är bosatta i östra Finland. Även de som har lindriga symtom på MS upplever behovet av yrkesmässig rehabilitering som större i jämförelse med dem för vilka sjukdomen inte alls medför symtom eller som har kraftiga symtom. Det behov som upplevs av medicinsk rehabilitering påverkas av besvararens yrkesutbildning, arbete, ålder samt sjukdomens svårighetsgrad och varaktighet. De intervjuades arbetskarriärer består av fyra olika faser: (1) utexaminering för ett yrke, (2) etablering i arbetslivet, (3) sjukdomen förändrar villkoren för att utföra arbete och (4) återställande av den egna funktionsförmågan. Vid sidan av rehabiliteringen påverkas arbetsförmågan även av andra faktorer, såsom olika slags stödåtgärder, skräddarsydda arbetsuppgifter, attityderna på arbetsplatsen och samfundets stöd. För de MS-sjuka skulle arbetet underlättas av en möjlighet att påverka arbetstiderna och pauserna i arbete. Nyckelord: MS, multipel skleros, rehabilitering, rehabiliteringsbehov, deltagande i arbete, arbetsförmåga

5 ABSTRACT Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Finnish MS sufferers coping at work and occupational therapy Even though MS is a common and significant reason for retirement in Finland, the factors affecting people s careers and their opportunities to carry on working have not been researched here. This research was intended to find out how MS affects people s working ability and participation at different stages of the illness, to discover what kinds of career paths people with MS in Finland have, and to establish how MS limits those career paths at different stages. The study also looked at what kinds of occupational rehabilitation MS sufferers consider themselves to need, and sought to find out if the rehabilitation has for instance extended the careers of people with MS. The empirical part of my research consists of quantitative and qualitative material. The quantitative part gives an overall picture of the current situation of people with MS. This part comprises the re-sults of the postal questionnaire sent nationally to Finnish MS Association members (N=768) in 2007, to which 70 % of the members responded. The questionnaire concentrated on the working age population. The second part of this research is based on qualitative material and it concentrates on the coping at work of MS sufferers. In this part I interviewed ten MS sufferers who had succeeded in their attempts to maintain or restore their working ability. With these results it is possible to deepen and widen the overall picture of MS sufferers experiences at work which was gained in the quantitative analysis. MS sufferers seem to be better educated on an average than the rest of the population or other disabled groups. Among MS sufferers, only 13 per cent lack a post-secondary stage diploma or degree, when this figure for the 15 + age group overall is 36 per cent. Despite of this, only a third of MS sufferers work full time, with 6 per cent working part time only. More than one half of the sufferers have retired either on disability pension (45 %) or part time disability pension (8 %). Approximately one half of the interviewees estimated their working ability to improve or remain the same in the next two years. One fifth of MS sufferers are currently experiencing no symptoms, 55 % experience slight symptoms and the rest (25 %) experience severe symptoms. Just over one third (36 %) of MS sufferers also suffer from some other long-term illness. The first symptoms of the illness are usually experienced at around the age of 30. The actual MS diagnosis is made on an average 5 years after the first symptoms of the illness, and the sufferer normally retires just under six years later. Just under one half of the respondents (48 %) applied to take part in occupational or medical rehabilitation. The need for occupational rehabilitation was particularly acute among men in East Finland. Those sufferers whose MS symptoms were mild felt that they needed occupational reha-bilitation more than those sufferers who had no symptoms or whose symptoms were severe. The need to have medical rehabilitation was influenced by the respondents professional education, working experience, age and the severity and duration of their illness. The occupational careers of the respondents consisted of four stages: (1) qualifying for a profession, (2) getting and keeping a job, (3) the illness affecting the respondents work, and (4) the process of restoring the respondents working ability. There are other factors besides rehabilitation that have an impact on the sufferers ability to cope at work, such as support measures, tailoring of tasks, attitudes at the workplace and the support of colleagues. The working ability of MS sufferers would be significantly improved if they could have more of a say in their own working hours and breaks during the working day. Key words: MS, rehabilitation, the need for rehabilitation, participation at work, coping at work

6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet MS-TAUTI JA SEN KUNTOUTUS MS-tauti tutkimuskohteena Lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus MS-TAUTIA SAIRASTAVAT TYÖMARKKINOILLA Työuran pituus ja hyvinvointi Työuran pituutta ennustavat tekijät Yksilölliset tekijät Sosiaalisen tason tekijät MS-tautia sairastavien työssä selviytyminen TUTKIMUKSEN EMPIIRISEN OSAN TOTEUTUS Kyselyaineisto Valtakunnallisen postikyselyn toteutus Aineiston kertyminen ja käytetyt painokertoimet Elämäkerta-aineisto Haastateltavat ja haastattelut Haastateltavien juonitiivistelmät Juonirakenneanalyysin tekeminen ja juonirakenteet 46 8

7 TUTKIMUS 5. MS-TAUTIA SAIRASTAVAT SUOMALAISET MS-tautia sairastavien sosio-ekonominen tilanne Suomessa MS-taudin oireet ja sairauden kulku TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA KUNTOUTUS Työssäkäynti ja työssä selviytymistä tukevat tekijät MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve TYÖURAN RAKENTUMINEN JA TYÖELÄMÄN ONGELMAT MS-tauti työuran eri vaiheissa Ammattiin valmistuminen ja työelämään kiinnittyminen Sairaus muuttaa työn tekemisen ehtoja Oman toimijuuden palauttaminen Työssä pärjääminen Suunnittelusta elämänhallintaan Työpaikan käytännöistä asenteisiin YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 96 LÄHTEET 106 LIITTEET 112 Liite 1. Kyselylomake 112 Liite 2. Haastattelurungot 122 9

8 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta MS-tautia sairastaa Suomessa yli 6000 henkilöä. MS on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudin kulku on hyvin yksilöllinen, vaihteleva ja vaikeasti ennustettava luvulla markkinoille tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet kuitenkin vähentävät sairauteen liittyviä pahenemisvaiheita ja kliinisesti havaittavaa invaliditeettia. Tästä huolimatta MS-potilaiden työssä oloa koskevat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että varsin suuri osuus MS-tautiin sairastuneista siirtyy muutaman vuoden aikana työelämän ulkopuolelle. Alustavat tiedot ja kokemukset näyttävät Suomessa viittaavan samaan suuntaan. Ongelmana on, että Suomessa ei ole systemaattisesti juurikaan tutkittu MS-tautia sairastavia, heidän työuransa pituutta ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tällä hetkellä ei ole myöskään käytettävissä ajankohtaista tutkimustietoa kuntoutuksen eri muotojen merkityksestä MS-tautia sairastavien kohdalla. Käsillä oleva tutkimusraportti pyrkii osaltaan peittämään edellä esitetyt tutkimukselliset katvealueet. Tutkimushanke on toteutettu Kuntoutussäätiön ja Suomen MS-liiton yhteistyönä ja sen rahoituksesta on vastannut Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen ohjausryhmän on muodostanut Suomen MS-liiton työllisyystoimikunta. Toimikunnassa on edustajat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, Suomen MS-liitosta, Kansaneläkelaitoksesta ja Kuntoutussäätiöstä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii ylilääkäri Juhani Juntunen (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera). Hän on samalla toiminut myös tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. Tutkimuksen kirjoittajat ja Suomen MS-liitto haluavat kiittää kaikkia tutkimuksen tekemisen mahdollistaneita tahoja. Erityisen kiitoksen haluamme antaa työllisyystoimikunnan jäsenille sekä postikyselyyn vastanneille ja haastatteluihin osallistuneille MS-tautia sairastaville henkilöille. 10

9 TUTKIMUS 1.2. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimushanke käynnistyi konkreettisesti syksyllä 2006 tietokantahauilla ja niiden pohjalta tehdyllä katsauksella aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostuu kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta aineistosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: 1. Ketkä suomalaiset sairastavat MS-tautia (sosiodemografiset tiedot)? 2. Miten MS-tauti vaikuttaa työkykyyn ja työhön osallistumiseen sairauden eri vaiheissa? 3. Millaisiksi MS-tautia sairastavien työurat rakentuvat ja millaisia hankaluuksia sairastavat kohtaavat työuralla? 4. Millaista kuntoutusta MS-tautia sairastavat kokevat tarvitsevansa ja miten kuntoutus kohdentuu (keille kuntoutusta annetaan)? 5. Millaisia vaikutuksia kuntoutuksella nähdään olleen? Onko kuntoutuksen avulla pystytty esimerkiksi jatkamaan MS-tautia sairastavan työuraa? Tutkimusraportti jakautuu kahdeksaan päälukuun. Se alkaa kattavalla kirjallisuuskatsauksella aikaisempaan tutkimukseen (luvut 2 3). Luvussa kaksi esitetään perustiedot MS-taudista ja sen levinneisyydestä. Tämän lisäksi luvuissa käsitellään MS-taudin kuntoutusta ja kuntoutuksen muotoja Suomessa. Luvussa kolme siirrytään kohti työelämää. Kyseisessä luvussa tarkastellaan lähinnä kansainvälisten tutkimusten valossa MS-tautia sairastavien työmarkkinoille sijoittumista ja työssä selviytymistä. Tutkimuksen aineistot ja niiden analysointitavat kuvataan luvussa neljä. Luku jakautuu kahteen alalukuun, joista ensimmäisessä esitellään kvantitatiivinen postikyselyn avulla kerätty aineisto. Toisessa alaluvussa kuvataan tutkimuksen laadullinen aineisto, joka koostuu elämäkerta- ja teemahaastatteluista. Luvuissa viisi ja kuusi käydään läpi tutkimuksen kvantitatiiviset tulokset ja luvussa seitsemän tutkimuksen kvalitatiiviset eli haastatteluihin perustuvat tulokset. Raportin päättävässä luvussa kahdeksan esitetään tutkimuksen yhteenveto ja johtopäätökset. 11

10 2. MS-TAUTI JA SEN KUNTOUTUS 2.1. MS-tauti tutkimuskohteena Multippeliskleroosi (pesäkekovettumatauti) eli MS-tauti on krooninen etenevä neurologinen sairaus. MS-taudissa keskushermoston valkeaan aineeseen muodostuu tulehduspesäkkeitä, joiden myötä hermosolujen myeliinitupet (hermovaipat) ja aksonit (viejähaarakkeet) vaurioituvat. Aksoneiden vauriot ovat palautumattomia ja ne liittyvät edenneisiin MS-taudin muotoihin. Myeliinituppien vauriot ja aksoneiden tuhoutuminen aiheuttavat moninaisia neurologisia oireita. (Ruutiainen & Tienari 2001, 342, 344.) Nykykäsityksen mukaan valkean aineen lisäksi myös aivojen kuorikerros eli harmaa-aine vaurioituu ja aiheuttaa aivokudoskatoa, joka lisääntyy vähitellen sairastamisvuosien edetessä (Kuusisto 2005, 23). Multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Yli puolet potilaista saa diagnoosin 20 ja 40 ikävuoden välillä. Naisten riski sairastua MS-tautiin on kaksi kertaa suurempi kuin miesten. Lisäksi naisten on havaittu sairastuvan keskimäärin miehiä nuorempina. (Ruutiainen & Tienari 2001, ) MS-taudissa voidaan erottaa neljä eri tautimuotoa kliinisen oirekuvan perusteella: aaltomainen (relapsoiva-remittoiva), toissijaisesti etenevä (sekundaarisprogressiivinen), etenevä aaltomainen (progressiivisrelapsoiva) ja primaaristi etenevä (primaarisprogressiivinen). Suurimmalla osalla, noin 70 prosentilla, potilaista on aaltomainen tautimuoto, jossa pahenemisvaiheet ja oireettomat jaksot seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheella tarkoitetaan uutta neurologista puutosoireistoa tai vanhojen oireiden selkeää lisääntymistä. Aaltomaisessa MS-taudissa toimintakyvyn vajaus ei kuitenkaan lisäänny pahenemisvaiheiden välillä. Vuosien kuluessa MS-tauti siirtyy toissijais-etenevään tautimuotoon lähes kaikilla sairastavilla. Toissijais-etenevässä tautimuodossa oireet etenevät myös pahenemisvaiheiden välillä. Sairaus voi edetä alusta alkaen myös pahenemisvaiheiden välillä, jolloin on kyse etenevästä aaltomaisesta tautimuodosta. Primaaristi etenevässä tautimuodossa ei ole pahenemisvaiheita, mutta siitä huolimatta vammaisuus lisääntyy sairauden alusta asti. Primaaristi etenevä sairaus todetaan noin 10 prosentilla MS-tautia sairastavista. Noin 20 prosenttia sairastaa kuitenkin niin sanottua hyvänlaatuista MStautia, joka aiheuttaa vain lieviä oireita, eikä näin ollen vaikuta merkittävästi sairastavan toiminta- ja työkykyyn. (Ruutiainen & Tienari 2001, ) Kaikesta tutkimustiedosta huolimatta MS-taudin yksilöllisen pitkäaikaisennusteen tekeminen on mahdotonta (Sumelahti 2005, 12 13). 12

11 TUTKIMUS MS-tautiin sairastumisen syytä ei tiedetä, mutta sairastumiseen ajatellaan vaikuttavan sekä ympäristö- että perintötekijät. Juuri ympäristötekijöiden on ajateltu vaikuttavan siihen, että MS-taudin esiintyvyys vaihtelee alueittain. Yleisimmillään tauti on alueilla, joilla asuu pohjoiseurooppalaisperäistä väestöä kuten Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadan eteläosissa, Uudessa-Seelannissa ja Australian kaakkoisosissa. Sairaus on nykytietämyksen mukaan harvinainen puolestaan Aasiassa ja Afrikassa. (Kurtzke 1977, 3 14.) MS-taudin esiintyvyydessä on alueellisia eroja myös Suomessa, sen on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- tai eteläosissa. (ks. esim. Kinnunen 1984; Sumelahti 2002.) Epidemiologiassa sairauden esiintyvyyttä kuvataan vallitsevuuden eli prevalenssin ja ilmaantuvuuden eli insidenssin avulla. Prevalenssi ilmaisee sairaustilan yleisyyttä eli sairaiden osuutta tietyllä hetkellä tutkimusväestöstä. Insidenssi puolestaan kuvaa sairauden ilmaantuvuutta suhteessa tutkimusväestön kokoon. (Auvinen 2002, 79.) MS-taudin ikävakioitu prevalenssi oli vuonna 1993 Uudellamaalla 93/ , Seinäjoella 188/ ja Vaasassa 107/ Seinäjoella MS-taudin yleisyys oli siis lähes puolet suurempaa kuin Uudellamaalla. Prevalenssi oli kasvanut vuodesta 1983 Uudellamaalla 26 ja Seinäjoella 45 prosenttia. Vaasassa MS-taudin prevalenssi puolestaan laski tällä kymmenen vuoden ajanjaksolla kahdeksan prosenttia. Seinäjoella riski sairastua primaaris-progresiiviseen MS-tautiin oli nelinkertainen ja riski sairastua relapsoivaan remittoivaan tautimuotoon kolminkertainen verrattuna Uudenmaan ja Vaasan alueisiin. Uudellamaalla ja Seinäjoella miehillä prevalenssi oli korkeimmillaan vuoden iässä, kun taas naisilla prevalenssi vaihteli asuinalueen mukaisesti. Uudellamaalla ja Seinäjoella prevalenssi oli korkeimmillaan vuotiailla naisilla ja Vaasassa vuotiailla naisilla. Naisten sairastavuus oli kaikilla alueilla suurempaa kuin miesten. (Sumelahti 2002, ) MS-taudin vuotuinen ilmaantuvuus eli insidenssi vuosina oli Uudellamaalla 5,1/ , Seinäjoella 11,6/ ja Vaasassa 5,2/ Kyseisellä aikavälillä MStaudin ilmaantuvuus pysyi Uudellamaalla stabiilina, kun taas Vaasan alueella ilmaantuvuus laski. Seinäjoella ilmaantuvuus oli koko periodin ajan suurinta ja se kasvoi tarkasteltavalla aikavälillä. Edellä esitettyjen prevalenssin ja insidenssin avulla on mahdollista arvioida Suomalaisten MS-tautia sairastavien kokonaismäärä, joka oli vuonna 1993 noin 5500 ja vuonna 2000 noin Tämä kasvu selittyy osittain diagnostisoinnin nopeutumisella ja eliniän pitenemisellä. (Sumelahti 2002, 24 25, 32.) MS-taudin oireet määräytyvät sen mukaan missä osassa keskushermostoa tulehduspesäkkeet ja muut sairauden aiheuttamat vauriot ovat. Tyypillisimpiä oireita ovat näön puutokset, lihasheikkoudet, tuntoaistin oireet, kivut, virtsaamiseen ja suolentoimintaan liittyvät oireet, seksuaaliongelmat, uupumus, kognitiiviset ongelmat ja mielialan vaihtelut (Erälinna, Laaksonen & Ruutiainen 2005, 28 30). Tavallisin näistä oireista on uupumus eli fatiikki, ja osa MS-tautia sairastavista pitääkin sitä suurimpana taudin aiheuttamana ongelmana. Fatiikin syntymekanismia ei tiedetä, mutta ulkoisten tekijöiden kuten 13

12 stressin, lämmön ja fyysisen rasituksen on todettu edesauttavan fatiikin syntymistä. Nukkuminen, töiden tauottaminen ja viilentäminen ennaltaehkäisevät uupumusoireilua. Fatiikin onkin todettu olevan suurin syy MS-tautia sairastavien eläköitymiseen. (Sumelahti 2005, ) Fatiikin ohella kognitiivisiin toimintoihin liittyvät oireet heikentävät MS-tautia sairastavien toimintakykyä (Sumelahti 2005, 12 13). Tyypillisimmin heikentyvät ne suoritukset, joissa vaaditaan muistia, abstraktia päättelyä, nopeaa tiedonkäsittelyä ja tarkkaavaisuutta. Noin 40 prosentilla MS-tautia sairastavista on lieviä tai kohtalaisia muutoksia kognitiivisissa toiminnoissa. (Ruutiainen & Tienari 2001, 350.) MS-tauti vaikuttaa myös liikunta- ja toimintakykyyn. Tutkimusten mukaan hyvä sairauden ennuste liittyy aaltomaiseen tautimuotoon (Sumelahti 2005, 12 13). MS-tautiin ei myöskään ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeiden avulla sairauden etenemistä voidaan hidastaa (Erälinna, Laaksonen & Ruutiainen 2005, 26). MS-taudin ennuste on parantunut markkinoille tulleiden uusien MS-taudin kulkuun vaikuttavien lääkkeiden ansiosta (esimerkiksi beetainterferonit ja glatirameeriasetaatti sekä natalizumabi). Ensimmäinen beetainterferoni tuli markkinoille vuonna 1993 ja glatirameeriasetaatti otettiin Suomessa käyttöön MS-taudin hoitona vuonna Glatirameeriasetaatti on teholtaan beetainterferonien luokkaa ja se on siten niiden ohella ensisijainen hoitovaihtoehto aaltomaiseen MS-tautiin. (Erälinna, Laaksonen & Ruutiainen 2005, 26.) Tutkimusten mukaan beetainterferonihoito vähentää aaltomaisessa tautimuodossa pahenemisvaiheiden määrää kolmanneksella (ks. esimerkiksi Fisher ym ja Calabresi 2002). Lisäksi beetainterferonit vähentävät aivojen magneettikuvissa todettujen vaurioiden määrää (ks. esimerkiksi Gasperini ym. 1999). Natalizumabi on lääkkeistä uusin ja tehokkain, mutta sen käyttö on vielä rajoitettua pitkäaikaisseurannan puuttumisen ja eräiden vakavien sivuvaikutustensa vuoksi (Polman ym. 2006). Toiminnanvajauksen arvioinnissa käytetään MS-taudin yhteydessä yleisesti EDSSluokitusta (Expanded Disability Status Scale), joka on 20-portainen ja sisältää asteikon Arvot 1,0 3,5 tarkoittavat hyvää toimintakykyä ja vähäisiä neurologisia löydöksiä, arvot 4,0 7,0 kuvastavat eri asteisia rajoituksia kävelyssä, arvot 7,5 8,5 yläraajojen toimintakyvyn puutteita ja arvot 9,0 9,5 aivorunkotoimintojen ongelmia. (Ruutiainen & Tienari 2001, 349.) Patti ym. (2006) tutkivat kahden eri beetainterferonihoidon (1a ja 1b) eroja kuuden vuoden ajan. Beetainterferonien todettiin hidastavan MS-taudin aiheuttamaa toimintakyvyn alenemisen prosessia. Yli 50 prosentilla tutkimukseen osallistuneista MS-tauti ei edennyt tai toimintakyky jopa parani kuuden vuoden seurantajaksolla. (Patti, F ym., 245.) Tutkimuksessa huomionarvoisinta oli se, että suurimmalla osalla liikuntakyky ei huonontunut merkittävästi beetainterferonihoidon aikana. Ainoastaan 20 prosentilla 6 10 vuotta sairastaneista tutkittavista toimintakyky laski niin, että EDSS-luokitus oli neljä 14

13 TUTKIMUS tai sitä suurempi. (Pattin ym. 2006, 245.) Yleensä relapsoivaa-remittoivaa sairastavien toiminnanvajaus kehittyy EDSS-luokituksen arvoon neljä noin 11-vuodessa, kun taas etenevää tautimuotoa sairastavien tauti aiheuttaa alusta asti toiminnanvajautta (Confavreux ym. 2000, 1433). Uudet lääkkeet siis hidastavat MS-tautia sairastavien toiminnanvajauksen kehittymistä. Erityisesti aaltomaista tautimuotoa sairastavien joukko on sellainen, joiden toimintakyky säilyy lääkehoitojen ansiosta parempana. Lääkehoitojen ansiosta monet MS-tautia sairastavat voinevat jatkaa myös työelämässä pidempään Lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Kuntoutusvaihtoehdot Kuntoutuksella on varsin oleellinen osa MS-taudin hoidossa ja sairastavan tukemisessa. MS-tautiin ei ole yksiselitteisesti parantavaa hoitoa, mutta lääkehoidon lisäksi sairauden kulkuun ja sairastavan hyvinvointiin voidaan vaikuttaa fysikaalisten ja psykososiaalisten hoitojen ja tukitoimien ansiosta. (Ruutiainen & Tienari 2001, 342, ) Kuntoutusvaihtoehdot voidaan jakaa perusmuodoissaan lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa MS-tautia sairastavan toimintakykyä, jolloin arjessa ja työelämässä selviytyminen helpottuu. Lääkinnälliseen kuntoutukseen lasketaan kuuluvaksi sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, fysioterapia, apuvälinepalvelut, kuntoutusohjaus ja tarpeenmukaiset psykososiaaliset terapiat (esimerkiksi puheterapia ja toimintaterapia). Kunnat järjestävät yleensä MS-tautia sairastavien lääkinnällisen kuntoutuksen, mutta järjestämisvastuu siirtyy Kansaneläkelaitokselle (Kela) silloin, kun MS-tautia sairastava on alle 65-vuotias ja vaikeavammainen. Kela ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta tai vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, jos henkilöllä on oikeus kuntoutuspalveluihin tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella. (ks. esim. Kelan kuntoutustilasto 2005, 9) Ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan puolestaan tukea MS-tautia sairastavan työelämässä pysymistä ja työelämään pääsyä sekä työssä selviämistä. Ammatillinen kuntoutus voi olla ammatinvalinnanohjausta, perus-, jatko- tai ammatillista koulutusta, kuntoutustutkimusta, työ- ja koulutuskokeiluja, työhön valmennusta, työvoimaneuvontaa ja työhön sijoitusta, elinkeinotukea sekä työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä ja työolosuhteiden järjestelytukea. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, työhallinto, Kela ja vakuutuslaitokset. Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat kiinnittyneet työelämään ja joille on siten kertynyt eläkettä. Työhallinto järjes- 15

14 tää ammatillista kuntoutusta omille asiakkailleen ja Kela niille, jotka eivät saa kuntoutusta muualta. Vakuutusyhtiöt taas järjestävät ammattitauteihin ja tapaturmiin liittyvää ammatillista kuntoutusta. Kela voi velvollisuudekseen säädetyn kuntoutuksen lisäksi järjestää myös muuta niin sanottua harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta, kuten esimerkiksi ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta (Aslak-kurssit) sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli vuoden 2004 alussa lakisääteinen työeläke-etuus. Sekä Kelan järjestämään vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen että työeläkekuntoutukseen tehtiin uudistuksia, joiden tavoitteena on varhentaa ammatillisen kuntoutuksen aloittamista. Varhaisemmalla reagoinnilla pyritään vaikuttamaan siihen, että työelämässä pysyttäisiin entistä pidempään ja näin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisen ikä nousisi. Lisäksi uudistuksella pyrittiin siihen, että eläkemenojen kasvu taittuisi. Uudistuksen myötä keskeisiksi ammatillisen kuntoutuksen saannin kriteereiksi tulivat (sekä Kelan järjestämässä vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa että työeläkekuntoutuksessa) olemassa oleva työkyvyttömyyden uhka ja ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus. Ammatillisessa kuntoutuksessa työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan sitä, että hakija tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti lähivuosina (noin viisi vuotta) niin työkyvyttömäksi, että hänelle myönnettäisiin työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke. Toinen keskeinen kriteeri on se, että ammatillisen kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista. Ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena silloin, kun sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä siten, että hän voi jatkaa sopivassa ammatissa tai palata työelämään. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Työeläkekuntoutuksen saamiselle on lisäksi eräitä muitakin kriteereitä. Ensinnäkin ammatillisen kuntoutuksen hakijalla on oltava tulevan ajan oikeus kuntoutustapahtumapäivänä tai työkyvyttömyyseläkkeen tulee olla täysitehoinen. Hakijan tulee myös olla kiinnittynyt suhteellisen vahvasti työelämään ja työeläketurvaa tulee olla ansaittu kohtuullisesti. Hakijalla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta työeläkekuntoutukseen silloin, kun hänellä on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. MS-tautia sairastavat henkilöt täyttävät yleensä edellä mainitut ammatillisen kuntoutuksen yleiset kriteerit. Kuitenkin työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuskriteereitä käytetään usein perusteena sille, että MS-tautia sairastavien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen hakemukset hylätään. Kuntoutuksen ei vallitsevien käytäntöjen mukaan yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen ammatillisesta kuntoutuksesta huolimatta. Esimerkiksi 16

15 TUTKIMUS ammatillista uudelleenkoulutusta koskevat päätökset ovat harvinaisia MS-tautia sairastavien vakuutettujen kohdalla. Monet eläkelaitokset katsovat, ettei uudelleenkoulutuksella ole heidän kohdallaan eläkemenoja säästävää vaikutusta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus Kelan järjestämä kuntoutus on viime vuosina keskittynyt aiempaa enemmän lyhytkestoiseen kuntoutukseen, ei niinkään pitkäkestoiseen kuntoutukseen, kuten esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutujien lukumäärä on hieman kasvanut vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa, harkinnanvaraisessa muussa ammatillisessa kuntoutuksessa ja harkinnanvaraisessa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. (Kelan kuntoutustilasto 2005, 15.) Seuraavasta taulukossa (taulukko 1) näkyvät niiden MS-tautia sairastavien määrät, jotka ovat saaneet 2000-luvulla Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Luvut kuvaavat kyseisenä vuonna kuntoutusta saaneiden henkilöiden lukumäärän. Luku ei siis kuvaa myönteisen päätöksen saaneita sairastavia. Taulukkoa lukiessa kannattaa huomioida myös se, että sairastava on voinut saada useaa eri kuntoutuksen muotoa. Taulukko 1. Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saaneet MS-tautia sairastavat vuosina * VUOSI TOIMENPIDE Kaikki Kuntoutuslaitoshoito Sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskurssit Toimintaterapia Puheterapia Fysioterapia *Luvut perustuvat tiedonantoon Kelan vuosittaisista tilastoinneista (Partio 2008). Lääkinnällistä kuntoutusta saaneiden lukumäärä kasvoi vuoteen 2004 saakka. Vuonna 2007 lääkinnällistä kuntoutusta saaneiden lukumäärä laski vuoden 2003 tason alapuolelle. Lääkinnällinen kuntoutus ei kompensoi kuitenkaan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta, mikä työelämässä mukana olevilla usein ei-vaikeavammaisilla MS-tautia sairas- 17

16 tavilla on. Kansaneläkelaitokselta vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden lukumäärät MS-tautia sairastavien osalta kuvataan taulukossa 2. Taulukko 2. Kelan vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneet MS-tautia sairastavat vuosina * VUOSI TOIMENPIDE Kaikki Pohjakoulutus Ammattikoulutus Yliopisto-opiskelu Kurssimuotoinen koulutus Vaikeavammaisten apuvälineet Työssäkuntoutus (Tyk) Elinkeinotuki Tutkimukset, lausunnot Kuntoutustutkimus Työ- ja koulutuskokeilut Muu 2 : muk. kuntoutus *Luvut perustuvat tiedonantoon Kelan vuosittaisista tilastoinneista (Partio 2008). Vuoden 2007 Kelan vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden MS-tautia sairastavien määrä oli pienin koko 2000-luvulla. Vuonna 2004 ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus ja tavoitteena oli varhaisempi puuttuminen työkyvyn ongelmiin. Näin ollen vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden määrän olisi voinut olettaa nousseen ennemmin kuin laskevan. Yksittäisistä toimenpiteistä ovat MS-tautia sairastavien kohdalla selkeästi vähentyneet ammattikoulutus ja kuntoutustutkimus. (Taulukko 2.) Vuonna 2006 Kelan yleisin kuntoutustoimenpide oli kuntoutustutkimus. (Kelan kuntoutustilasto 2006, 15.) Ammattikoulutus ja osin myös kuntoutustutkimus olivat niitä toimenpiteitä, jotka olivat MS-tautia sairastavien kohdalla vähentyneet. Tästä huolimatta ammattikoulutus ja kuntoutustutkimus olivat yliopisto-opiskelun ja tyktoiminnan kanssa yleisimpiä toimenpiteitä MS-tautia sairastavien kohdalla. (Taulukko 2.) 18

17 Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus TUTKIMUS Kelan ammatillisen kuntoutuksen ohella MS-tautia sairastavat ovat saaneet myös työeläkelaitosten järjestämää ammatillista kuntoutusta. Työeläkelaitosten ammatillista kuntoutusta saaneiden MS-tautia sairastavien lukumäärät vuosilta on ilmoitettu taulukossa 3. Tilasto on rakennettu niin, että yksi kuntoutuja on kirjattu vain yhteen kuntoutuslajiin. Näin ollen yhteensä rivi kuvaa kunakin vuonna kuntoutusta saaneiden summan. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Työeläkelaitosten järjestämää ammatillista kuntoutusta saaneiden MS-tautia sairastavien lukumäärät vuosina * VUOSI KUNTOUTUSLAJI Muu ammatillinen koulutus Koulutus Koulutus ja muu amm. koulutus Työpaikkakuntoutus Työpaikkakuntoutus ja koulutus Tutkimus Tutkimus ja koulutus Tutkimus, työpaikkakuntoutus Tutkimus, työpaikka-kuntoutus ja koulutus Yhteensä *Luvut perustuvat tiedonantoon Eläketurvakeskuksen vuosittaisista tilastoinneista (Lampi 2008). Työeläkekuntoutusta saaneiden määrä on kasvanut vuodesta 1992 alkaen tasaisesti. Vuonna 2006 työeläkekuntoutusta sai 7409 henkilöä, joka oli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna MS-tautia sairastaneiden kohdalla ammatillista kuntoutusta saaneiden määrä puolestaan laski vuonna 2007 edellisvuosiin verrattuna. Suurimmat ammatillisen kuntoutuksen lajit MS-tautia sairastavien kohdalla olivat vuonna 2007 koulu- 19

18 tus ja työpaikkakuntoutus. Ammatillista kuntoutusta saaneiden lukumäärä oli korkeimmillaan vuonna Tämän jälkeen saajien lukumäärä on vähitellen taas pienentynyt. Vuoden 2004 työeläkelakiin tullut muutos on voinut aiheuttaa vuoden 2005 kuntoutuksen saajien määrän kasvun. Pitkäaikaisia vaikutuksia muutos ei kuitenkaan näyttänyt tuovan. (Taulukko 3.) Taulukossa 4 on kuvattu työeläkelaitosten maksamat kuntoutusrahat MS-tautia sairastaville vuosilta Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työelämästä suoraan kuntoutukseen lähtevälle maksettu toimeentuloetuus, jota maksetaan ainoastaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta. Taulukossa on ilmoitettu myös niiden MS-tautia sairastavien henkilöiden määrä, jotka ovat saaneet kuntoutusrahaa. Taulukko 4. Vuosien aikana maksetut kuntoutusrahat MS-tautia sairastaville ja niiden henkilöiden määrä, jotka ovat saaneet kuntoutusrahaa* VUOSI LUKUMÄÄRÄ EUR *Luvut perustuvat tiedonantoon Eläketurvakeskuksen vuosittaisista tilastoinneista (Lampi 2008). Vuonna 2000 työeläkelaitosten henkilöä kohden maksama kuntoutusraha oli noin 5946 euroa ja nousi vuoteen 2007 mennessä 7495 euroon per henkilö. Kuntoutusraha kuitenkin laski vuodesta 2005, jolloin se oli henkilöä kohden noin 2500 euroa enemmän. Henkilöä kohden maksetun kuntoutusrahan lasku kertoo osaltaan kuntoutuksen painopisteen siirtymisestä lyhytkestoisen kuntoutuksen suuntaan. (Taulukko 4.) Taulukossa viisi esitellään ammatillisen kuntoutuksen hakemusten hylkäämiseen johtaneet syyt MS-taudin osalta. Ammatillisen kuntoutuksen saamisen kriteereinähän ovat, että työkyvyttömyyden uhka on olemassa ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus on nähtävissä. Kuntoutushakemusten hylkäyssyyt liittyivät juuri näihin tekijöihin. Eniten kuntoutushakemuksia on hylätty, koska kuntoutusta ei nähty tarkoituksenmukaisena. MS-taudin kroonisen ja etenevän luonteen vuoksi voidaan perusteluissa usein helposti 20

19 TUTKIMUS käyttää juuri tätä hylkäämisperustetta. MS-taudin etenevä luonne ei kuitenkaan tarkoita yksioikoisesti työkyvyn menetystä. Taulukko 5. Työeläkelaitosten järjestämän ammatillisen kuntoutuksen hylkäyssyyt vuosilta * VUOSI HYLKÄYSSYYT Ei työkyvyttömyyden uhkaa Kuntoutus ei tarkoituksenmukaista *Luvut perustuvat tiedonantoon Eläketurvakeskuksen vuosittaisista tilastoinneista (Lampi 2008). Suomen MS-liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on keskeinen asema MS-tautia sairastavien kuntoutuksessa ja neuvonnassa. Suurin osa MS-tautia sairastavista liittyy johonkin jäsenyhdistykseen. MS-liitto järjestää sopeutumisvalmennusta ja avokuntoutusta Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa sekä Avokuntoutusyksikön kolmessa toimipisteessä. Avokuntoutuksen palvelut on suunnattu niille, jotka eivät saa tarkoituksenmukaisia kuntoutuspalveluja muualta. Näitä ovat usein juuri työssäkäyvät ei-vaikeavammaiset MS-tautia sairastavat. MS-liitto tarjoaa jäsenistölleen lisäksi lakimiehen, viestinnän työntekijöiden sekä liikunta-asioiden ja työllisyysasioiden erikoissuunnittelijoiden palveluja. MS-liiton järjestämillä työllisyyspalveluilla on tärkeä osa MS-tautia sairastavien työssä jatkamisen kannalta, koska harva sairastava saa tukea ja tietoa työssä käymiseen muilta tahoilta. MS-liiton työllisyysasioiden erikoissuunnittelija tukee MS-tautia sairastavien työuran jatkumista ja työssä selviämistä. Erikoissuunnittelija pohtii yhdessä sairastavan kanssa erilaisia ratkaisuja työelämässä ilmenneisiin ongelmiin ja työnantaja otetaan mukaan tilanteen selvittelyyn aina kun se on mahdollista. Jäsenistöä tukee tarvittaessa myös MS-liiton lakimies työllisyyteen liittyvien oikeuksien valvonnassa. MS-liiton työllisyyspalveluiden tarjoamaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa hyödyntää vuosittain yli 100 asiakasta, joista noin puolet tarvitsee pitkäkestoista ja intensiivistä tukea. (Kemppi 2008, tiedonanto). 21

20 3. MS-TAUTIA SAIRASTAVAT TYÖMARKKINOILLA 3.1. Työuran pituus ja hyvinvointi Suomessa oli vuonna 2005 kaikkiaan noin työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Heistä MS-tauti oli päädiagnoosina reilulla prosentilla eli 3423 henkilöllä. Tästä joukosta miehiä oli Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista MS-tautia sairastavista suurin osa kuului vanhimpien vuotiaiden ikäryhmään. Lähes yhtä paljon työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vuotiaiden ikäryhmässä ja vähiten MS-taudin takia oli työkyvyttömyyseläkkeellä vuotiaita. Kun tarkastellaan tätä nuorimpien työkyvyttömyyseläkeläisten ikäryhmää päädiagnoosikohtaisesti huomataan, että MS-tauti on kolmanneksi suurin päädiagnoosiryhmä älyllisen kehitysvammaisuuden ja selkäsairauksien jälkeen. (Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2005, 90.) MS-tauti on siis varsin suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä jokaisessa (myös kaikkein nuorimmassa) ikäryhmässä. Tästä huolimatta Suomessa ei ole juuri tutkittu MS-tautia sairastavien työuria ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Sirppa Kinos (2006) tarkasteli lisensiaattityössään MS-kuntoutujien hyvinvointi, koettu terveys ja osallistuminen osittain myös MS-tautia sairastavien työssäoloa. Kinos tutki 100 kuntoutujaa, jotka olivat Maskun Neurologisessa Kuntoutuskeskuksessa kuntoutusjaksolla vuonna Kuntoutujista 60 osallistui vaikeavammaisten yksilölliseen laitoskuntoutukseen ja 40 sopeutumisvalmennukseen. Yksilöllisessä laitoskuntoutuksessa olevista 90 prosenttia oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä ja sopeutumisvalmennuksessa olevista 30 prosenttia oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Sopeutumisvalmennuksessa olevilla eläkkeelle jäämisestä oli kulunut keskimäärin 3,3 vuotta kun taas yksilöllisellä kuntoutusjaksolla olevien eläkkeelle jäämisestä oli kulunut keskimäärin 12,3 vuotta. Ylipäätään eläkkeelle oli jääty noin 5,2 vuotta diagnoosin saamisen jälkeen. Kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista jopa 72 prosenttia oli eläkkeellä. (Kinos 2006, 88.) Tuloksiin on suhtauduttava varauksellisesti, vaikka ne ovatkin varsin yhteneväisiä kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Tulkintoja tehdessä tulee huomioida se, että aineistosta ei voida tehdä yleistyksiä kaikkiin MS-tautia sairastaviin. Tutkimuksessa ei oltu huomioitu myöskään sitä, miten eläkkeelle jääminen vaihtelee esimerkiksi eri tautimuotojen suhteen. Tämän selvittäminen on mielenkiintoista, sillä eri tautimuodoissa työssäolon mahdollisuudet voivat olla huomattavankin erilaisia. 22

21 TUTKIMUS Pohjoismaista ainakin Ruotsissa ja Norjassa on tutkittu kattavasti MS-tautia sairastavien työssäoloa. Ruotsalaisen kyselytutkimuksen mukaan (Sundström, Nyström, Svenningsson & Forsgren 2003, ) vain 23 prosenttia MS-tautia sairastavista työskenteli kokoaikaisesti ja pitkäaikaiselle sairauslomalle jäätiin yleensä keskimäärin 40-vuotiaana. Etenevä taudin muoto, korkeampi sairastumisikä ja miessukupuoli lyhensivät sitä aikaa, joka kului sairauden puhkeamisesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. (Sundström ym. 2003, ) Norjassa on tehty MS-tautia sairastavien työssäolosta tutkimus 90-luvulla. Se perustui potilastietoihin, joita kerättiin vuodesta 1974 vuoteen 1982 Tromsøn yliopistollisesta keskussairaalasta. Tutkimukseen osallistuneista kaikki olivat työelämässä diagnoosin saannin aikaan. Viiden vuoden jälkeen 65 prosenttia oli työelämässä ja kymmenen vuoden jälkeen diagnoosin saannista työelämässä mukana oli enää vain 54 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. (Grønning, Hannisdal & Mellgren 1990, ) Phillipsin ja Stuifbergen (2006) ovat tutkineet vuosina Yhdysvalloissa MStautia sairastavia seitsemän vuoden pitkittäistutkimuksessa. Vuonna 1996 tutkimukseen osallistuneista MS-tautia sairastavista 75 prosenttia ilmoitti olevansa kokopäiväisesti töissä, mutta seitsemän vuoden jälkeen, vuonna 2003, enää 55 prosenttia ilmoitti olevansa mukana työelämässä. Kokopäiväisesti työelämässä oli kuitenkin vielä vähemmän, vain 46 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Eläkkeelle jääneiden naisten keski-ikä oli 55,7 vuotta ja miesten 56,2 vuotta, joten eläkkeelle oli jääty selvästi normaalia eläkeikää aiemmin. (Phillips & Stuifbergen 2006, 38.) O Dayn (1998, ) tutkimuksen mukaan jopa prosenttia MS-tautia sairastavista on poissa työmarkkinoilta viiden vuoden päästä diagnoosinsa saamisesta. Myös useissa muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia MS-tautia sairastavien työssä olemisesta ja eläkkeelle siirtymisestä (esim. Hakim, Bakheit, Bryant, Roberts, McIntosh-Michaelis, Spackman, Martin & McLellan 2000, 290). Amerikkalaisissa tutkimuksissa MS-tautia sairastavien työttömyysluvut vaihtelevat prosentin seutuvilla (Roessler ym. 2001). MS-tautia sairastavat ovat koulutus- ja ammattihistoriansa huomioon ottaen poikkeuksellisen huonossa asemassa työmarkkinoilla. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin myös osoitettu, että MS-tautia sairastavat ovat motivoituneita työntekoon ja haluaisivat palata työelämään (esim. Gordonin, Feldmanin Shipleyn & Weissin 1997, 54; Roessler, Rumrill & Fitzgerald 2004a, 43). MS-tautia sairastavien työmarkkinatilannetta on tarkasteltu myös sukupuolen mukaan ja tulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia. Phillipsin ja Stuifbergenin (2006, 40) tutkimuksesta käy ilmi, että naiset pysyivät työelämässä pidempään kuin miehet. Tätä saattaa selittää se, että Yhdysvalloissa naisvaltaisilla myynti- ja palvelualoilla ei ole yhtä hyviä sosiaaliturvaetuuksia sairauden ja siitä seuraavan työkyvyttömyyden varalle kuin miesvaltaisilla aloilla. Tällöin naisten on pakko olla sairaudesta huolimatta työelämässä pidempään (Dyck & Jongbloed 2000, 344). Toisaalta, myös Ruotsissa tehdyn (Sundström 23

22 ym. 2003) tutkimuksen mukaan, MS-tautia sairastavat naiset ovat pidempään työelämässä kuin miehet, vaikka Pohjoismaissa sosiaaliturvaetuudet ovat periaatteessa mies- ja naisvaltaisilla aloilla yhtäläiset. On kuitenkin otettava huomioon, että myös Ruotsissa miesten keskimääräinen ansiotaso on naisia parempi, eikä miesten työura ole aina niin katkonainen kun naisilla. Tämän vuoksi miehillä voi käytännössä olla myös Ruotsissa korkeampi etuuksien taso. Aiemmin myös LaRocca, Kalb, Scheinberg ja Kendall (1985, ) olivat saaneet tutkimuksensa tulokseksi, että sukupuoli vaikuttaa työmarkkinastatukseen, mutta kuitenkin niin, että miehillä on naisiin verrattuna 11 prosenttia suurempi todennäköisyys pysyä työelämässä mukana. Roesslerin, Fitzgeraldin, Rumrillin ja Kohchin (2001) tutkimuksessa ei puolestaan havaittu yhteyttä työttömyyden, eläköitymisen ja sukupuolen välillä. Työmarkkinoilta poistumisen seuraukset MS-tautiin sairastutaan yleensä nuorella iällä, jolloin ollaan perustamassa perhettä ja rakentamassa uraa. Tästä johtuen MS-tauti aiheuttaa sairastuneelle huomattavia ansionmenetyksiä (Judicibus & McCabe 2005, 50). Nämä ansionmenetykset vaikuttavat välittömästi elintasoon, mutta pitkällä tähtäimellä myös ansiosidonnaisiin eläkkeisiin. Hakimin ym. (2000, 290) tutkimuksessa lähes 40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista koki elintasonsa laskeneen MS-taudin diagnosoinnin jälkeen. Syy elintason laskuun johtui työmarkkinoilta poistumisesta ja sairauden aiheuttamista kuluista. Sukupuoli ja ikä näyttivät vaikuttavan siihen, miten paljon MS-taudin koettiin aiheuttavan taloudellisia ongelmia. Miehet raportoivat naisia enemmän sairauden aiheuttamia taloudellisia vaikeuksia ja vanhemmissa vuotiaiden ikäryhmässä koettiin enemmän taloudellisia vaikeuksia kuin nuorimmassa alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. (Hakim ym. 2000, 290.) MS-tautia sairastavat saattavat kokea hyvinvointinsa huonontuneen usein juuri odottamattomien taloudellisten vaikeuksien vuoksi (Judicibusin ja McCaben 2005, 58). Suurimpia taloudelliset vaikeudet ovat pienituloisissa perheissä, joissa on teini-ikäisiä lapsia. Työpaikan menettäminen vaikutti sairastavien taloudelliseen tilanteeseen, mutta sillä oli myös muita hyvinvointia huonontavia vaikutuksia. Työpaikan menetys vähensi sosiaalisten kontaktien määrää ja vaikutti negatiivisesti tutkimukseen osallistuvien minäkuvaan. (Judicibusin & McCabe 2005, ) Varsinkin edennyttä MS-tautia sairastavat raportoivat elämänlaatunsa huonontuneen. Nämä huonompikuntoiset MS-tautia sairastavat olivat usein menettäneet työpaikkansa MS-taudin takia. He kokivat elintasonsa huonontuneen sekä sosiaalisen verkostonsa kaventuneen (Hakimin ym. 2000, 292). Sairastavat kokevat myös terveydentilansa ja työkykynsä huonommaksi kuin terve vertailuryhmä. (McCabe & Di Battista 2004, 437.) Elämänlaatuun positiivisesti näyttävät vaikuttavan stressittömyys, sairauden lievät oireet, työssä oleminen ja korkea koulutus (Rumrill, Roessler ja Fitzgerald 2004a, 160). 24

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve

MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve TIETEELLINEN ARTIKKELI Mika Ala-Kauhaluoma MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve Tutkimustehtävä MS-tauti on Suomessa yleinen ja suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä. Tästä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8. Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 3.8.21 6 5 4 3 2 1 Ammatillinen kuntoutus 29 6 (M5, M6, M8) Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen

Lisätiedot

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot