I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / 2 0 0 9. Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä"

Transkriptio

1 Risk Consulting I F S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L 2 / Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä Orkla-konsernille riskienhallinta on intohimo

2 Sisältö Pääkirjoitus Markkinoiden myllerryksen keskellä olemme ylpeitä kumppanuudestamme! Oikein rakennetut seinät avainasemassa tulipalon sattuessa 10 Nanoteknologian uusimmat kehitysaskeleet 18 Ifin Poul Steffensen: Vakuutusmaksutason nousua odotettavissa Intohimona riskienhallinta Riskienhallinta suurennuslasin alle Oikein rakennetut seinät avainasemassa tulipalon sattuessa Laivakaappaukset todellinen uhka maailman merillä Satamien ja logistiikkakeskusten riskit keskiössä ihminen Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä 27 Nanoteknologian uusimmat kehitysaskeleet Ilmastonmuutos vastuukysymyskö? If ja Liberty Mutual globaalia riskienhallintaa yhteistyössä Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä Vahinkovakuuttaminen Saksassa Nimityksiä Kulunut vuosi on ollut kaikille yrityksille vaikeuksien ja voimakkaan turbulenssin aikaa, eikä finanssialakaan ole säästynyt markkinoiden myllerrykseltä. Vaikka olemmekin vielä keskellä taantumaa, johtavien ekonomistien ennusteisiin on alkanut tulla entistä positiivisempia sävyjä. Juuri tällaisina aikoina jotkut yritykset nousevat voittajiksi ja onnistuvat jopa kääntämään vaikean markkinatilanteen hyödykseen. If Vahinkovakuutuksella on selkeä tavoite: olla oman toimialansa voittaja Pohjoismaissa myös nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä. Tämän tavoitteen mukaisesti panostamme merkittävästi tuotteidemme ja palvelujemme kehittämiseen, vaikka monet kilpailijamme keskittyvät samaan aikaan lähinnä kulujen karsimiseen. Itse asiassa vuoden 2009 investoinnit ovat Ifin historian tähän asti suurimmat. Tässä markkinatilanteessa on ollut ilo todeta, että Ifin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien arviot yhtiön tuotteista, palveluista ja osaamisesta ovat olleet erittäin myönteisiä. Euromoneyn keväällä julkistetussa tutkimuksessa juuri te, pohjoismaisten suuryritysten päätöksentekijät, valitsitte Ifin Pohjoismaiden ja Baltian parhaaksi vakuutusyhtiöksi vuonna Samassa kyselyssä If sai parhaan vakuuttajan tunnustuksen myös korvaustoiminnastaan ja hinnoittelustaan. Tällainen palaute on luonnollisesti vahva kannustin Ifin kaltaiselle kunnianhimoiselle ja tulossuuntautuneelle yhtiölle. Nykyisen taantuman keskellä paras tunnustus on kuitenkin se, että yhä useampi asiakas ja meklari valitsee vakuutuksenantajakseen nimenomaan Ifin. Asiakaskantamme kasvaa, vaikka suuryritysten vahinkovakuutusmarkkinat sinänsä ovat olleet laskussa pohjoismaisten suuryritysten sopeutettua liiketoimintaansa vaikean taloustilanteen vuoksi. Teemme paljon töitä vastataksemme asiakkaidemme ja kumppaniemme odotuksiin. Jatkamme Ifin tuotevalikoiman ja vakuutuspalvelujen kehittämistä ja laajentamista ja panostamme edelleen organisaatiomme vahvistamiseen, jotta käytettävissänne olisivat aina vakuutusalan parhaat asiantuntijat. Aiomme olla myös jatkossa pohjoismaisten suuryritysten paras vakuuttaja ja luoda lisäarvoa asiakkaidemme toimintaan kaikkialla maailmassa. Kiitos luottamuksestanne! Jatkakaamme yhteistyötä Ifin tunnuslauseen mukaisesti: Managing Risks Together. Morten Thorsrud Julkaisija If Suurasiakkaat Niittyportti 4 A Espoo IF puh Päätoimittaja Juha Ettala Toimituskunta Olav Breen Ken Henningson Carita Hämäläinen Lars von Hertzen Harry Nordqvist Anna Maria Vähäkuopus Tuotanto Markkinointiviestintä Dialogi Oy Paino Painotalo Auranen Oy Osoitteenmuutokset Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen ja englanninkielinen versio. ISSN Kannen kuva Lehtikuva IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009

3 Ifin Poul Steffensen: Vakuutusmaksutason nousua odotettavissa ORKLA Monen yhtiön heikko vakuutustekninen tulos ja sijoitusmarkkinoiden suuri epävakaus nostavat vakuutusmaksuja, ennakoi Underwritingin Pohjoismainen johtaja Poul Steffensen Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueelta. If on pitänyt vakuutusmaksujen nostoa esillä jo yli vuoden. Miksi? Viimeksi kuluneiden 3 4 vuoden ajan vakuutusmaksut ovat olleet laskussa. Nyt monien markkinoilla toimivien yhtiöiden vakuutustekninen tulos on heikkenemässä. Vaikka joillakin yhtiöillä yhdistetty kulusuhde on edelleen kannattavuuden rajoissa, monilla suhdeluku kertoo jo vähimmäisedellytyksenä pidettävän tuottotason alittamisesta. Osalla kulusuhde on jo yli 100 prosenttia. Pitkällä aikavälillä yhtiöiden johto ja hallitus eivät voi hyväksyä tällaista tilannetta, sillä pelkkiin sijoitustuottoihin turvautuminen ei ole kestävä ratkaisu. Pääoman hankkiminen on vaikeaa vakuutusyhtiöillekin mikäli tehty tulos ei riitä ylläpitämään liiketoimintaa. Nykytilanteessa pääomasta on tullut niukka resurssi. Näistä syistä odotettavissa on korotuksia vakuutusmaksuihin, Steffensen ounastelee. Tulevaisuudessa maksukehitys tulee edelleen vaihtelemaan maittain ja asiakkuuksittain. On hyvin mahdollista, että vakuutusmaksut säilyvät ennallaan niissä asiakasyrityksissä, joilla on positiivinen vahinkohistoria ja asianmukainen suhtautuminen riskienhallintaan. Miksi tulokset heikkenevät? Nykykehitykseen johtaneita syitä voi kukin vapaasti pohdiskella. Todennäköisesti eri vakuutusyhtiöt painottavat eri asioita. On kuitenkin tosiasia, että markkinoilla toimivat yhtiöt ovat saaneet vastaansa entistä useampia ja vakavampia suurvahinkoja. Kun vakuutusmaksutkin ovat usean vuoden ajan laskeneet, kokonaistilanne on muodostunut yhtiöille epäsuotuisaksi, Steffensen määrittelee. Lisäksi asiaan vaikuttaa tietenkin yleinen talouskriisi. Vaikka elpymisestä on jo joitakin merkkejä, monen asiakkaamme tilanne on edelleen synkkä. Maailmantaloudessa toimeliaisuus on nyt normaalia alhaisemmalla tasolla, mikä laskee välittömästi monen vakuutusyhtiön maksuvolyymejä. Tämä taas vaikuttaa vakuutusyhtiöiden liikekulusuhteeseen ja asettaa lisäpaineita yhdistettyyn kulusuhteeseen. Vakuutusalalla kilpailu on kovaa. Miten se vaikuttaa hintoihin? Kova kilpailu on hyvä asia, josta hyötyy koko yhteiskunta. Näkemyksemme mukaan nykyinen vakuutusmaksutaso ei kuitenkaan säily pitkään, vaan yleinen hintataso tulee nousemaan, Steffensen arvioi. Joillakin markkinoilla yhtiöt ovat tehneet merkittäviä investointeja toimitiloihin ja työntekijöihin. Yleensä tällaisten investointien yhteydessä on volyymejäkin vastaavasti kasvatettava reilusti. Nähtäväksi jää, päätyvätkö kyseiset yhtiöt lopulta nostamaan vai laskemaan hintojaan. Usein tämäntyyppisissä tilanteissa nähdään kuitenkin varsin aggressiivisia liikkeitä. Jotkin kilpailijamme ovat kärsineet talouskriisistä niin pahasti, että ne ovat nyt täysin riippuvaisia valtiontuesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailu valtion tukemien kilpailijoiden kanssa on huolestuttavaa, sillä vaarana on kilpailun vääristyminen. Vaikka kilpailukykyinen hinta onkin tärkeä seikka, uskomme kuitenkin, että asiakkaat valitsevat vakuutuksentarjoajansa myös vakuutusyhtiön taloudellisen tilan, palvelutason, osaamisen, kansainvälisyyden ja vakauden mukaan, Steffensen arvioi. Anders Kumm Intohimona riskienhallinta Kun yrityksen tuotevalikoima ulottuu makeisista aurinkoenergiaan, tarvitaan aivan erityisiä ponnisteluja sen varmistamiseksi, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Norjalaiselle Orkla-konsernille riskienhallinta on intohimo. Yrityksen 350-vuotinen historia alkaa vuonna 1654 perustetusta kaivosyhtiö Løkken Verkistä, ja nykyisin Orklalla on kaikkiaan työntekijää. Tapasimme muutamia Orkla-konsernin avainhenkilöitä ja keskustelimme heidän kanssaan yrityksestä ja sen riskienhallinnasta. Hyödyllistä yhteistyötä Orkla ja If ovat tehneet kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Orkla on myös vaativa asiakas, jolta If on oppinut paljon. Yritys toimii useissa maissa eri puolilla maailmaa, ja sen liikevaihto on noin 66 miljardia Norjan kruunua vuodessa. Useimmille norjalaisille yrityksen tunnetuin tavaramerkki on Grandiosapizza, jota myydään 27 miljoonaa kappaletta vuodessa ja jolla on 51 prosentin markkinaosuus. Orkla tekee kuitenkin myös paljon muuta. Orklan omistamia yhtiöitä ovat muun muassa Borregaard, Stabburet, Nidar, Lilleborg, Elkem ja Sapa. Lisäksi yritys omistaa lähes 40 prosenttia aurinkoenergiayhtiö REC:stä ja noin 40 prosenttia maaleja tuottavasta Jotunista. Orklan tärkeimpiä markkina-alueita ovat Eurooppa ja Yhdysvallat, ja myös Aasia on vahvassa kasvussa. Photos To Go 4 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 5

4 ORKLA Arvioidaan yhdessä Orklan riskienhallintajohtaja Jan Thomsen on viime vuosina tuonut yritykseen aivan uudenlaisen riskienhallintajärjestelmän. Kaikissa Orklan yksiköissä on yhteinen riskienkäsittelymenettely, joka on dokumentoitu riskienhallintaohjeissa. Kerran vuodessa kaikki yksiköt laativat raportin vähintään kymmenestä tärkeimmästä riskistä. Tämä kattaa kaiken taloudellisista riskeistä tulipaloriskeihin, kertoo Orkla ASA:n vakuutusriskienhallintatoiminnon johtaja Anita Adeline Brenden-Veisal, joka vastaa kaikista Orkla-konsernin vahinko- ja vastuuvakuutuksista. Hän kertoo, että raportit voivat sisältää myös ehdotuksia riskiä vähentävistä toimenpiteistä eri riskien kohdalla. Kaikki riskitekijät käsitellään Orklan hallinnossa, ja lopuksi tärkeimmät riskit esitellään Orklan ylimmän johdon pohdittavaksi. Tämä merkitsee, että riskienhallintatyö on tiiviisti kytköksissä Orklan ylimpään johtoon, mikä on ratkaisevaa toteuttamisen kannalta, Brenden-Veisal toteaa. Brenden-Veisal on koulutukseltaan juristi. Hän aloitti Orkla-uransa heinäkuussa 2002 tytäryhtiö Elkemin lakiasiainosastolla, missä hänellä oli yleisten lakiasioiden lisäksi myös juridinen ja kaupallinen vastuu Elkemin vakuutussopimuksista. Riskien tarkastelussa tärkeintä ei Brenden-Veisalin mielestä ole välttämättä riskin eliminointi vaan se, että on tietty harkittu ja selvitetty näkemys siitä, mi- tä riskejä halutaan ottaa ja mitä riskejä halutaan välttää, esimerkiksi vakuutusten hankkimisen yhteydessä. Elkemistä opittua Vuonna 2005 Elkemistä tuli Orklan täysin omistama tytäryhtiö. Elkem on nykyään yksi maailman johtavista yrityksistä piimetallin, seosmetallien ja betonin seassa käytettävän erikoismateriaalin (käytetty mm. Juutinrauman sillassa) ympäristöystävällisessä valmistuksessa. Elkemin perusti Sam Eyde vuonna 1904, jolloin yritys keskittyi sähkömetallurgisten prosessien kehittämiseen. Tällä hetkellä Elkemissä on meneillään uudelleenjärjestelyjä, joiden myötä yhtiö pyrkii aurinkokennojen tuotannossa käytettävän erikoispuhtaan piin merkittäväksi tuottajaksi. Edellinen suuri investointi aloitettiin vuonna 2006, ja erikoispuhdasta piitä valmistavaan Elkem Fiskan uuteen tehtaaseen Kristiansandissa on investoitu tähän mennessä yli neljä miljardia Norjan kruunua. Näin 105-vuotias yritys valmistautuu tulevaisuuteen. Vuodesta 2002 lähtien Elkemissä on painotettu vahvasti vakuutustyötä. Tätä on jatkettu myös osana Orkla-konsernia, jonka ylin johto toteaa oppineensa paljon tytäryrityksensä vakuutusjärjestelyistä. Huipulle asti Tänä vuonna olemme omaksuneet tällä alueella aivan toisenlaisen ajattelutavan. Yrityksessä on tapahtunut miltei vallankumous, kertoo riskienhallintapäällikkö Magne Vindenes. Hän on alan veteraani, joka nauttii suurta kunnioitusta ammattipiireissä. Vindenes aloitti Elkemin vakuutusten ja riskienhallinnan parissa vuonna 2002, mutta hän on ollut yrityksen palveluksessa jo vuodesta Ennen sitä hän työskenteli kuusi vuotta Norjan patenttihallituksessa. Vindenesillä on maa- ja vesirakennusinsinöörin koulutus Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta (NTNU). Anita Adeline Brenden-Veisal kertoo, että Vindenes toimii kaikissa vakuutusasioissa puhemiehenä Orklan johdon suuntaan. Näin varmistetaan myös, että asia saa runsaasti huomiota ylimmältä johdolta. Tämän vahvistaa myös If. Hyvin harvassa yrityksessä on näin toimiva viestintä eri johtotasojen välillä. Sen me tiedämme, sillä olemme nähneet paljon yrityksiä, joissa tämä on iso ongelma, sanoo Ifin riski-insinööri Gisle Melhus. Kun voin puhua ylimpien johtajien kanssa, voimme varmistua siitä, että ehdottamamme toimenpiteet sisällytetään myös budjetin laatimiseen. Näin siis saamme toimenpiteet toteutetuksi, Vindenes lisää. Käyntejä tehtaalla Ifin ja Elkemin sekä Orklan välinen pitkäaikainen yhteistyö on tuonut molemminpuolista hyötyä. Meille on paljon hyötyä siitä, että teemme riskiarvioinnin yhdessä Ifin kanssa. Lisäksi If antaa parannusehdotuksia, joita voimme sisällyttää liiketoiminnan johtamiseen, Orklan edustajat kiittelevät. Kun kaikkien Orklan ja Elkemin tehtaiden riskejä arvioidaan vakuutuksia varten, Ifin edustajat käyvät tehtailla yhdessä yrityksen edustajien kanssa. Tässä yhteydessä If tarkistaa, että kaikki rutiinit toimivat kuten pitääkin. Tämä ei ole aivan ongelmatonta, sillä Elkem ja Orkla toimivat useissa eri maissa. Säännöt vaihtelevat maakohtaisesti, mutta ongelmat ovat samankaltaisia, Magne Vindenes kertoo. Edellytyksenä on tietysti, että noudatamme kyseisen maan lakeja ja säännöksiä. Lisäksi meillä on lukuisia lainsäädäntöä tiukempia lisävaatimuksia, sillä noudatamme konsernin omia normeja. Metalleista ruokaan Monilta osin Elkemissä hiottu turvallisuustyö on nykyään käytössä myös konsernin Orkla Brands -liiketoiminta-alueella. Orklan tavaramerkkivalikoimassa on useita tunnettuja tavaramerkkejä. Elintarvikesektorilla Orklalla on yhteensä 85 elintarviketehdasta 16 maassa. Vindenes kertoo olevansa todella positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka vakuutus- ja riskienhallintatyö on otettu vastaan ja kuinka sitä on toteutettu Orkla Brandsissa. Orkla Food Safety Standard Orkla on kiinnittänyt konsernissa erityistä huomiota elintarviketurvallisuuteen ja laatinut oman Orkla Food Safety Standard (OFSS) standardinsa. Standardin valvomiseksi on koulutettu omat tarkastajat, jotka kiertävät tarkastuskäynneillä yhtiön kaikissa elintarvike- ja juomatehtaissa. OFSS:n asettamat vaatimukset ovat tiukemmat kuin viranomaisten lakisääteiset vaatimukset. Orklan omien tehtaiden lisäksi seurataan myös alihankkijoita hiljattain käynnistetyssä OFSS & Purchasing -projektissa. Omasta erinomaisuudesta ei ole apua, jos alihankkijat ovat huonoja, Brenden-Veisal muistuttaa. Sekä omille tehtaille että alihankkijoille annetaan eri luokituksia: vihreä, keltainen tai punainen. Viime vuonna tehtiin 175 tarkastusta omiin tehtaisiin ja valikoitujen alihankkijoiden toimipaikkoihin. Tälle vuodelle on suunniteltu yli 200 tarkastusta. Elintarviketurvallisuuden parissa tehtävä työ on tärkeää myös Orklan vastuun kannalta, mikäli jokin menisi pieleen tällä osa-alueella. Orklan kanssa kehittämämme omaisuus- ja keskeytysvahinkoja koskevan riskienhallintayhteistyön pohjalta olemme keskustelleet yhteistyön laajentamisesta siten, että se kattaisi myös vastuuriskit, kertoo Olav Breen, joka työskentelee Ifissä vastuuriskien riskienhallintatehtävissä. Uskomme, että yritysten vastuuriskien kartoittamiseksi kehittämämme työkalu Vastuu-Navigaattori voi olla hyödyllinen lisä Orklan omaan riskienhallintatyöhön, Breen painottaa. Suuri pelko Anita Adeline Brenden-Veisal huomauttaa, että Orkla Brandsilla on aina korkea valmius elintarviketurvallisuutta koskevissa asioissa. Olemme laatineet valmiussuunnitelmia ja harjoittelemme usein niiden toteuttamista, hän täsmentää. Orklan kaikkein suurimpana prioriteettina on, että ruoka on turvallista kaikkien sitä ostavien ja nauttivien kannalta. Riskienhallintatyö tuo etuja Orkla katsoo säästävänsä vakuutuskuluissa panostamalla voimakkaasti riskienhallintaan, ja Ifin Gisle Melhus vahvistaa tämän. Onnistumisemme mitataan vahinkojen ja muiden vakuutustapahtumien lukumäärällä. Aikaisemmin vahinkopuolella kummitelleet ongelmat ovat nykyään lähes olemattomia pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta, Vindenes korostaa. Hän lisää, että kaikissa yrityksissä johdon pitäisi ajatella riskejä. Mitä tapahtuu, jos sattuu jotain odottamatonta? Kuinka nopeasti pääsemme takaisin normaaliin tuotantoon? Tätä kysymystä ei voi kyllin painottaa, Vindenes toteaa. JON BERGE 6 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 7

5 Riskienhallinta suurennuslasin alle Yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristön muutokset aiheuttavat yrityksille uudenlaisia riskejä. Kolme keskeistä liiketoimintaan vaikuttavaa tekijää ovat demografinen muutos, yritysrakenteiden muuttuminen ja ilmastonmuutos. Kun yrityksen ulkopuolisten riskitekijöiden vaikutukset kasvavat, on myös suurten omaisuusriskien kehittymistä ja vakuuttamista tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Yhteiskunnan ja liiketoimintaympäristöjen muuttuessa riskienhallinta tulee suunnitella kattamaan koko toimitusketju. Demograafinen muutos ohjaa kulutuskäyttäytymistä paketjujen toiminnassa tulee näin ollen logistiikkaketjujen hallinta. Tämä tarkoittaa, että kauppaketjujen riskienhallintaa ja vakuuttamista tulee miettiä aivan uudesta näkökulmasta, johtaja Pekka Miettinen Ifistä sanoo. Kiinteistövakuuttamisen rakenteita Suomessa muuttaisi puolestaan Asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahden ajatus siirtyä vaestökeskittymien rakentamisessa Hollannin malliin. Parhailta asuntoalueilta purettaisiin nyt jo peruskorjausta vaativat lukujen kerros- ja rivitalot ja niiden tilalle rakennettaisiin uusia. Peruskorjauskustannukset säästettäisiin ja tilalle saataisiin tämän päivän pinta-ala- ja laatuvaatimukset täyttäviä, Photos To Go Väestön ikääntyminen, elinajan piteneminen ja ihmisten arvomaailman uusiutuminen kasvattavat tulevaisuudessa palvelusektoria. Ikääntyvät tarvitsevat enemmän palveluja ja heillä on runsaammin aikaa niitä myös käyttää. Työikäiset arvostavat entistä enemmän terveyttä, liikuntaa ja omaa aikaa. Työelämään ei haluta panostaa kaikkia voimavaroja. Kasvavan palvelusektorin pitää kyetä palvelemaan suuria massoja työmäärään nähden vähäisellä henkilöstöllä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää automaation lisäämistä ja työn tehokkuuden parantamista. Asiakkaat vaativat entistä yksilöllisempää palvelua. Yksi skenaarioista on, että ihmiset eivät enää halua mennä ostokeskuksiin tekemään itse ostoksiaan, vaan tavarat halutaan tilata kotiin. Suuria kauppakeskuksia ei enää tarvita, sillä kauppaketjut toimittavat tavarat tilauksen mukaan asiakkaalle suoraan logistiikkakeskuksista. Keskeiseksi alueeksi kaupenergiatehokkaita asuntoja. Kun kerros- ja rivitaloasuntojen suunnitteluperuste on nykyisin 50 vuotta, voitaisiin tulevaisuudessa siirtyä vuoden suunnitteluperusteeseen. Tätä puoltaa vuonna 2007 tehty ROTItutkimus (Rakennetun Omaisuuden Tila 2007), joka osoittaa, että asunto-osakeyhtiöt eivät panosta riittävästi kiinteistöjen kunnossapitoon. Asteikolla 1 10 niiden kunto on keskimäärin 7+. Puhutaan siis koko ajan kasvavasta kunnossapitovelasta, Miettinen toteaa. Huolimatta siitä, että rakennusten purkamisesta syntyisi melkoisesti jätettä, Miettinen pitää sitä ympäristön kannalta hyväksyttävänä uhrauksena, kun tilalle saadaan sekä ihmisten että ympäristön vaatimuksia paremmin täyttäviä energiatehokkaita rakennuksia. Vakuuttamisen kannalta Hollannin malli herättää kysymyksen, kuinka vakuutusmaksut ja -korvaukset tulisi suhteuttaa kiinteistöjen laskennallisen elinkaaren viimeisiin vuosiin. Muuttuvien yritysrakenteiden tuomat haasteet Yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan jo pitkään ja niiden riippuvuus alihankkijoista on kasvanut. Osa riskeistä on siirtynyt niiden oman hallinta-alueen ulkopuolelle. Miettinen kertoo tästä varoittavan esimerkin: Vuonna 2000 Philipsin Meksikossa sijaitsevassa piirilevytehtaassa syttyi tulipalo. Tehdas valmisti piirilevyjä sekä Nokialle että LM Ericssonille. Philips ilmoitti asiakkailleen, että tehtaan tuotanto saadaan palautettua tulipaloa edeltäneelle tasolle viikon kuluessa. Nokia ryhtyi kuitenkin riskienhallintasuunnitelmansa mukaisesti välittömiin toimenpiteisiin korvaavan tuotannon ostamiseksi muilta valmistajilta. Ericsson jäi odottamaan, että alihankkija saisi tuotantonsa kuntoon. Niin ei kuitenkaan käynyt, eikä Ericsson saanut mistään korvaavaa tuotantoa, Miettinen kertoo. Kun tulipalon aiheuttama varsinainen vahinko oli 5 miljoonaa dollaria, palon vaikutukset Ericssonin tulokseen olivat miljoonaa dollaria 1). Sanotaan, että Ericssonin vaikeat vuodet alkoivat tästä tulipalosta. Nokia puolestaan selviytyi tehokkaan riskienhallintasuunnitelmansa ansiosta ja onnistui jopa kasvattamaan markkinaosuuttaan. Yhtenä tekijänä, joka vaikutti Ericssonin epäonnistumiseen, oli sen yrityskulttuuri, joka esti avoimen tiedonkulun alhaalta ylöspäin. Näin tiedottaminen ja päätöksenteko jäivät organisaation alatasolle, Miettinen jatkaa. HÄIRIÖN TODENNÄKÖISYYS Suuri Pieni Ei vakavat Tulva Miettinen esittelee yritysten haavoittuvuuskartan, jossa on punaisella ympyröity vahinkovakuutuksella vakuutettavissa olevat riskit. Kaavio osoittaa, että sekä liiketoiminnan riskit että merkittävän toimittajan toiminnassa tapahtuvien vahinkojen seurannaisvaikutukset ovat kasvaneet. Kun johto pitää ei vakavia ja todennäköisyydeltään suuria ongelmia jokapäiväiseen johtamiseen kuuluvina tehtävinä, jotka eivät edellytä ennalta varautumista, myös seurauksiltaan vakavat ja todennäköisyydeltään pienet ongelmat jäävät usein ennalta miettimättä. Kun vahinko sitten tapahtuu, siihen ei ole varauduttu. Yrityksen riskienhallinnasta vastaavien tulisi ottaa huomioon, että kaikkia vahinkoja ei voi vakuuttaa. Liiketoiminnan riskienhallintaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, Miettinen muistuttaa. Luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät Yritykset ulottavat sekä omaa valmistustaan että alihankintaketjujaan halvemman tuotannon maihin, erityisesti Aasiaan. Kiinasta on tullut USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin talousmahti. Mitä kauempana alihankintaketjujen pää on, sitä suuremmat mahdollisuudet on altistua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille riskeille. Vuonna 2007 trooppisia myrskyjä oli enemmän kuin ennustemallit pitivät mahdollisena. Vakavia luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkotapauksia oli 960 ja niiden yhteenlaskettu vahinkoarvio oli 82 miljardia dollaria. Vuonna 2008 luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkotapauksia oli 750, mutta vahingot olivat arviolta 200 miljardia dollaria. Yrityksen haavoittuvuuskartta Yksittäinen satama suljetaan Kuljetusketjun häiriö Tietovirus Myrskyvahinko SEURAUKSET Talouslama IT-järjestelmän pettäminen Kirjanpidon epäselvyydet Maanjäristys Työntekijän sabotaasi Merkittävän toimittajan menetys Tuotannon laatuongelmat Palo Useat satamat suljetaan Teknologinen muutos Vakavat Lähde: The Resilient Enterprice, Yossi Sheffi Tästä summasta vakuutettua omaisuutta oli vain 45 miljardin dollarin arvosta 2), Miettinen selittää. Vaikka vahingot tapahtuvat paikallisesti, kustannukset maksetaan jälleenvakuuttamisen vuoksi globaalisti. Luonnonilmiöt nostavat vakuutusmaksuja kaikkialla maailmassa. Maksumiehinä ovat niin yritykset kuin yksityisetkin vakuuttajat. Luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja olemme nähneet Pohjoismaissakin. Helsingin myrskyvahinkojen jälkeen Suomen valtiovalta on vetäytymässä korvauksista ja vakuutusyhtiöiltä on pyydetty lausuntoa tulvavahingot korvaavien vakuutustuotteiden kehittämisestä. Erityisesti yksityishenkilöille tämä tietäisi vakuutuskulujen kasvua, Miettinen toteaa. Monesta eri näkökulmasta tarkasteltuna Miettinen näkee yritysten riskien muuttuvan ja niiden kokoluokan kasvavan. Se tarkoittaa, että riskienhallintaan tulisi panostaa entistä enemmän ja riskienhallintaa koskeva päätöksenteko pitäisi siirtää organisaation ylätasolle. Apuna riskienhallinnan suunnittelussa kannattaa käyttää ammattilaisia, joilla on sekä syvää ammatillista kokemusta että laajaa globaalia bisnesnäkemystä. Teksti Marjatta Pietilä Lähteet: 1) The Resilient EnterpriseOvercoming Vulnerability for Competitive Advantage Author: Yossi Sheffi, an international expert in supply chain management, is Professor of Engineering Systems at MIT and Director of the MIT Center for Transportation and Logistics. He has worked with leading manufacturers around the world on logistics issues and is an active entrepreneur, having founded or cofounded five companies since ) Swiss Re 2008 Natural Catastrophes and Reinsurance 8 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009

6 Esimerkki tulipalon vaikutuksesta teräsrakenteisiin. Huomaa lämmön vaikutuksesta syntyneet teräsrakenteiden erittäin suuret muodonmuutokset. Oikein rakennetut seinät avainasemassa tulipalon sattuessa Teollisuusrakennukset rakennetaan ja varustellaan siten, ettei mahdollinen tulipalo pääse leviämään. Viranomaisten rakennusmääräyksissä esitetään lukuisia vaatimuksia, joita noudattamalla tulipalon leviäminen voidaan estää. Palosuojelu voi olla aktiivista (automaattiset paloilmoittimet, sammutuslaitteistot, automaattiset palo-ovet ja -luukut jne.) tai passiivista, jolla tarkoitetaan rakennuksen rakenteellisten tekijöiden vaikutusta mahdollisen tulipalon sattuessa. Rakennusmääräyksiin sisältyy yleisiä vaatimuksia virallisten palo-osastojen koosta ja rakentamistavasta. Nämä määräytyvät rakennuksen käyttötarkoituksen ja siihen liittyvien paloturvallisuusvaatimusten perusteella. Viranomaisvaatimusten lisäksi on kuitenkin syytä käyttää tervettä järkeä ja arvioida palo-osastoinnin tehokkuutta pitämällä lähtökohtana mm. yrityksen omaisuutta, tuotantomenetysten riskiä, tuotannon riippuvuusriskejä ja erityisriskejä (erityiset palovaaraa aiheuttavat prosessit, varastot tai toiminnot). Yritysten on suositeltavaa kartoittaa tärkeimmät osastoivat seinät sekä niiden vahvuudet ja heikkoudet. Ellei ole varmuutta siitä, onko seinät rakennettu oikein, on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Jos rakenteiden yksityiskohdista on kysyttävää, rakennuksen sijaintikunnan viranomaisilta löytyy usein alkuperäistä rakennushanketta koskevia tietoja. Vahingontorjunnan näkökulmasta rakennuksen kaikki seinät ja suljetut ovet viivyttävät osaltaan mahdollisen tulipalon leviämistä riippumatta siitä, onko kyse varsinaisista osastoivista seinistä vai muis- ta väliseinistä. Seinien on oltava tiiviit ja oikealla tavalla rakennetut sekä henkilöturvallisuuden takia että myös siksi, että näin palokunnalla on enemmän aikaa saada mahdollinen tulipalo hallintaan. Mihin seinät on sijoitettava? Seinien sijoittamista pohdittaessa on tärkeää selvittää, miten yrityksen omaisuus jakaantuu eri osastoihin ja merkitä tämä rakennuksen pohjapiirrokseen. Kyse on sekä aineellisista hyödykkeistä, kuten koneista ja laitteista, raaka-aineista, valmistuotevarastoista jne., että aineettomista hyödykkeistä. Tulipalon mahdollisesti aiheuttaman tuotantomenetyksen yksinkertainen analysointi voi auttaa selvittämään, mihin palon leviämistä estävät osastoivat seinät on sijoitettava. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita yritys, joka valmistaa komponentteja kahdella samaan tilaan sijoitetulla tuotantolinjalla. Tämän tilan jakaminen kahdeksi palo-osastoksi antaa yritykselle mahdollisuuden välttää täydellinen toimintakatkos ja jatkaa tuotantoaan, joskin rajoitetulla kapasiteetilla. Kun yrityksessä on näin tehty päätös palo-osastoinnista, käy usein ilmi, että tämä käy yksiin viranomaisten edellyttämän osastoinnin ja yrityksen omaisuuden suojaamiseksi suunnitellun osastoinnin kanssa. Näissä tapauksissa halutaan yksinomaan varmistaa seinien pysyminen tiiviinä ja turvallisina niin, että ne täyttävät myös käytännössä osastoiville rakennusosille asetetut vaatimukset. Tämäntyyppisten seinien olennaisin ongelma ovat seinien läpi tehtävät asennukset (vesi, IT, sähkö, paineilma jne.). Tanskan paloviranomaisten arvion mukaan yli puolessa tehdyistä palotarkastuksista havaitaan virheitä ja puutteita, koska läpivientejä ei ole tiivistetty paloteknisesti oikein. Nykyaikaisissa joustavan tuotannon yrityksissä läpivientejä edellyttäviä asennuksia muutetaan usein tuotannon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Ongelma on siis erittäin todellinen. Pienikin aukko seinässä saa aikaan sen, että palo leviää seinän läpi tai rakennuksen varsinaisiin rakenteisiin. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että uusia asennuksia ympäröivät ja puretuista vanhoista asennuksista jääneet aukot tiivistetään paloteknisesti oikein. Tiivistäminen voidaan tehdä eri tavoin, esimerkiksi palokatkomassalla, -vaahdolla, -mansetetilla, tehdasvalmisteisilla putki- ja kaapeliläpivienneillä sekä tilapäisasennuksissa palokatkotyynyillä. Yrityksen on syytä selvittää muutostöitä tai uusia asennuksia tekeville omille tai urakoitsijoiden työntekijöille, mitkä seinät ovat varsinaisia osastoivia seiniä ja vaativat siksi erityistä huomiota läpivientejä tehtäessä. Yrityksen on lisäksi valvottava, että läpiviennit todellakin tehdään paloteknisesti oikealla tavalla ja asianmukaisia tuotteita käyttämällä. Myös palo-ovien pettämisen mahdollisuus otetaan huomioon rakennuksen rakenteiden tiiviyttä luokiteltaessa. Näiden ovien pettäminen johtaa usein siihen, että tulipalo laajenee kohtuuttoman suureksi. Palo-ovet on periaatteessa mitoitettava niin, että niiden palonkestävyys on sama kuin seinän, johon ovet on sijoitettu. Niiden on myös oltava itsesulkeutuvia. Palo-ovien alkuperäisen palonkestävyyden säilyminen edellyttää kuitenkin järjestelmällistä kunnossapitoa. Ovet joutuvat usein alttiiksi mekaaniselle rasitukselle, koska niihin törmätään haarukkatrukeilla. Osastoinnin pettäminen palo-ovien kohdalla johtuu useimmiten siitä, että ovia pidetään auki kiilan avulla, jotta meidän ei tarvitse avata ja sulkea niitä jatkuvasti Tällaista ei tietenkään pidä hyväksyä. Mikäli suljettu palo-ovi haittaa huomattavasti päivittäistä toimintaa, se on varustettava automaattisella sulkulaitteella, joka on kytketty savuilmaisimien toimintaan. Jos yrityksen omaisuuden suojaamiseksi joudutaan pystyttämään uusi osastoiva seinä, hankkeesta vastaavien henkilöiden on otettava kantaa moniin asioihin. Mistä materiaalista seinät on tehtävä? Osastoivan seinän rakentamisessa käytetyillä materiaaleilla on merkitystä seinän palonkestävyydelle. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa eikä tärkein tekijä seinän rakennetta pohdittaessa. Esimerkiksi suojaamaton teräsrakenne (palamaton) luhistuu tulipalossa huomattavasti nopeammin kuin palava liimapuurakenne. Valittua materiaalia tärkeämpi tekijä on siis pikemminkin se, kuinka pitkään rakenteen suorituskyky säilyy. Palamattomien materiaalien käyttö ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Miten seinät on rakennettava? Osastoivina seininä käytettävien rakennuselementtien on lainsäädännön mukaan oltava paloluokiteltuja. Se tarkoittaa, että pätevä testauslaitos on testannut yksittäisten elementtien palonkestävyyden. Tämä tapahtuu käytännössä altistamalla rakennusosa standardipalolle ja mittaamalla vakioelementin kantavuus, tiiviys ja eristävyys. Testin jälkeen voidaan laatia eurooppalaisen standardin EN Fire classification of construction products and building elements Part 2: Classification using data from fire resistance tests excluding ventilation services mukainen luokitusraportti. Testit suoritetaan erikokoisissa uuneissa. Uunit ja koekappaleet ovat yleensä kooltaan 1,5 x 1,5 metriä 3 x 4,5 metriä. Useimmat pystytettävät seinät ovat huomattavasti suurempia kuin testattavat kappaleet. Lisäksi seinien mitat vaikuttavat niiden palonkestävyyteen; suuret seinät eivät ole yhtä kestäviä kuin pienet. Joskus tehdään myös täysimittaisia testejä tutkimustarkoituksessa. Myös seinien pystytyksellä, yhteen liittämisellä, yhdistämisellä muihin rakennusosiin jne. on suuri merkitys seinän palo-ominaisuuksia arvioitaessa. Rakennusosan testauksen ja luokittelun jälkeen yksittäisessä elementissä on nähtävissä koodi, joka kertoo kyseisen rakennusosan palo-ominaisuudet. Kantavien rakenteiden, kuten palo-osastoitujen seinien, ensisijaisesti tutkittavia ominaisuuksia ovat kantavuus, tiiviys ja eristävyys. Tällaisen seinän paloluokitus voi olla esimerkiksi paloluokka REI 60. Käytetyt koodit merkitsevät seuraavaa: R: kantavuus E: tiiviys I: eristävyys 60: aika, jossa edellä mainitut kriteerit täyttyvät (tässä 60 minuuttia) Erityisominaisuuksia sisältävän seinän rakentaminen edellyttää asiantuntemusta siitä, millä tavalla erilaiset materiaalit, rakennuselementit sekä niiden yhdistelmät reagoivat tulipalon syttyessä. Kyseessä onkin tieteenala, johon yksittäisen yrityksen ei yleensä kannata paneutua, vaan jättää se ammattitaitoisten konsulttien ja rakennusyritysten tehtäväksi. Vahinkoihin varautuminen kannattaa Arvioiden mukaan prosenttia yrityksistä, joiden toimitilat tuhoutuvat tulipalossa täysin, eivät koskaan käynnistä toimintaansa uudelleen. Palovahingon laajuus voidaan minimoida muun muassa kiinnittämällä entistä enemmän huomiota tehokkaaseen osastointiin. Alalla sovellettavat itsenäiset toimintamallit voivat myös tarjota yritykselle mallin, jonka mukaan se haluaa suojata omaisuutensa riippumatta siitä, mitä maakohtaiset viranomaismääräykset edellyttävät. Vapaaehtoiset osastoivat seinät edellyttävät tietenkin yksittäiseltä yritykseltä investointeja, mutta jos seinät rakennetaan oikein, mahdollisen tulipalon aiheuttamat tappiot jäävät minimiin ja näin myös vakuutusmaksu pienenee. Tulipalo voi myös merkitä asiakkaiden menettämistä. Vaikka toimitilat rakennetaan suurpalon jälkeen uudelleen, tuotannon uudelleenkäynnistämiseen kuluu aina jonkin verran aikaa. Tämä saattaa johtaa asiakasmenetyksiin, kun asiakkaat etsivät nopeasti korvaavan toimittajan. Yrityksen seinien perinpohjainen palotekninen arviointi edellyttää asiantuntemusta, jota on vain harvalla yrityksellä. Yrityksen onkin tärkeää käynnistää paloturvallisuutensa kehittämiseen tähtäävä prosessi ja kartoittaa rakennusten osastoivat seinät käyttämällä mahdollisesti apuna ulkopuolisia konsultteja. Ifin riskienhallinta-asiantuntijat ovat käytettävissänne ja antavat mielellään tämän prosessin käynnistämiseen liittyviä neuvoja ja apua. Bo Grunnet-Nielsen 10 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

7 Photos To Go Laivakaappaukset todellinen uhka maailman merillä SUOMEN KUVAPALVELU Nykyaikainen merirosvous on kasvussa, ja erityisesti Somaliaa ympäröivistä merialueista on tullut aseellisten hyökkäysten keskus. Somalimerirosvot ovat tehneet laivakaappauksista suunnitelmallista toimintaa, joka on todellinen uhka kaikelle Suezin kanavan kautta kulkevalle meriliikenteelle. If seuraa näitä tapauksia tarkasti varmistaakseen, että sen asiakkaiden kuljetusvakuutusturva on riittävä. Disney-yhtiön elokuvatrilogia Pirates of the Caribbean, jonka pääosassa on karismaattinen merirosvo Jack Sparrow (Johnny Depp), on ollut suuri yleisömenestys. Tämän päivän todelliset merirosvot edustavat kuitenkin merenkulun vähemmän viehättävää puolta. Jatkuvasti kasvussa oleva merirosvous on seurausta ennen kaikkea nälänhädästä ja levottomuuksista, jotka ovat arkipäivää eri puolilla maailmaa. Valtaosa merirosvojen hyökkäyksistä tapahtuu Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikan Norsunluurannikolla sekä ennen kaikkea Punaisellamerellä ja Adeninlahdella, joka sijaitsee Somalian edustalla. Iskut lisääntyvät jatkuvasti: vuonna 2008 ilmoitettiin 293 tapausta, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kansainvälisen merenkulkujärjestön International Maritime Bureaun (IMB) mukaan Somalian rannikolla ja Adeninlahdella tehtyjen hyökkäysten määrä kasvoi viime vuonna peräti 200 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja vuoden 2009 alkupuolella iskut ovat edelleen lisääntyneet nimenomaan Somaliaa ympäröivillä merialueilla. Somalian tilanne Afrikan sarvessa sijaitseva Somalia rajoittuu pohjoisessa Adeninlahteen ja idässä 12 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

8 Intian valtamereen. Somaliassa on vallinnut sisällissota vuodesta 1988, eikä maassa ole vuoden 1991 jälkeen ollut toimivaa hallintoa. Parin vuosikymmenen ajan somaliklaanit ja -ryhmittymät ovat pyrkineet saamaan Somalian alueen hallintaansa ja käyneet pienimuotoisia sotia keskenään. Rahoittaakseen sotatoimiaan klaanit alkoivat tehdä aseellisia ryöstöjä merellä, ja vähitellen heidän toiminnastaan on tullut todella merkittävä uhka alueen kansainväliselle meriliikenteelle. Suezin kanavan liikenne erityisessä vaarassa LEHTIKUVA / AFP PHOTO / US NAVY lisuustoimia merirosvojen hyökkäysten ehkäisemiseksi. Joissakin aluksissa käytetään pitkän kantaman akustisia laitteita, joiden läpitunkeva ääni aiheuttaa voimakasta kipua ja pahoinvointia ja estää merirosvojen keskinäisen viestinnän. Monet varustamot käyttävät aseistettuja turvamiehiä, jotka suojaavat alusta sen kulkiessa vaarallisilla merialueilla. Yhdysvallat ja EU sekä useat muut tahot ovat tuoneet Adeninlahdelle sota-aluksia, mikä on vaikeuttanut merirosvojen toimintaa ja vähentänyt iskujen määrää huomattavasti. Tämän seurauksena kaapparit ovat kuitenkin siirtyneet uusille alueille, esimerkiksi Punaisenmeren eteläosiin ja Omanin itärannikolle. YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätökset, joiden perusteella somalimerirosvoja saa ottaa kiinni sekä Somalian aluevesillä että maa-alueilla. Merirosvoudesta syytettyjen rankaisemiseksi ei kuitenkaan ole olemassa kansainvälistä oikeustain noin alusta eli noin 7 prosenttia koko maailman meriliikenteestä ja 11 prosenttia kaikista öljykuljetuksista. Suezin kanava ja Adeninlahti kuuluvat Euroopan, Afrikan ja Aasian välisessä liikenteessä ensiarvoisen tärkeään kuljetusväylään. Ainoa tapa päästä Välimereltä Intian valtamerelle kulkematta Adeninlahden kautta on kiertää Afrikan eteläkärjessä sijaitsevan Hyväntoivonniemen kautta. Tällöin matka kuitenkin kasvaa peräti kilometriä, mikä lisää kustannuksia huomattavasti. Kaappaukset ja lunnasvaatimukset Merirosvot saavat usein vinkkejä potentiaalisista ryöstökohteista alueen satamista. He käyttävät GPS-paikantimia, satelliittipuhelimia ja muita nykyaikaisia välineitä, joiden avulla he pitävät yhteyttä toisiinsa ja paikantavat kauppalaivoja. Merirosvot hyökkäävät aluksille pikaveneillä joko rannikolta tai merellä olevalta emoalukselta. Aseina heillä on muun muassa AK-47-tyyppisiä rynnäkkökiväärejä. Merirosvot iskevät useimmiten yöllä ja nousevat alukseen köysien ja köysitikkaiden avulla, jotka singotaan laivan partaaseen koukkujen ja harppuunoiden avulla. Kun rosvojoukko on noussut laivaan, se ottaa miehistön panttivangiksi ja ajaa kaapatun aluksen johonkin somalialaiseen satamaan, esimerkiksi Eyliin, josta on tullut somalimerirosvojen tunnetuin tukikohta. Kaapattuaan aluksen lasteineen merirosvot ja pitävät miehistöä panttivankinaan. Vapauttamisen ehdoksi esitetään lunnasvaatimus, jonka suuruus riippuu aluksen koosta ja lastista sekä miehistön Suezin kanavan kautta kulkevat alukset kulkevat myös Somalian ja Jemenin välissä sijaitsevan, noin 240 kilometrin levyisen Adeninlahden kautta. On arvioitu, että Adeninlahden ylittää vuositlukumäärästä. Esimerkiksi sotatarvikkeita tai öljyä kuljettavasta aluksesta vaaditaan suurempia lunnaita kuin hiililaivasta. Viime vuosina keskimääräinen lunnasvaatimus on kasvanut noin Yhdysvaltain dollarista jopa 3 miljoonaan dollariin. Saamillaan rahoilla merirosvot rahoittavat toimintaansa ja ostavat entistä tehokkaampia aseita, nopeampia veneitä ja nykyaikaisempia laitteita. Kun merirosvot ovat nousseet alukseen, heidän neuvottelijansa soittaa aluksen omistavalle varustamolle, jonka yhteystiedot löytyvät helposti laivassa olevista asiakirjoista. Tämän jälkeen varustamo hankkii avukseen lakimiehiä, konsultteja ja turvallisuusyrityksiä. Lunnaiden määrästä neuvotellaan, minkä jälkeen turvallisuusyritys toimittaa lunnasrahat kaappareille tai pudottaa ne helikopterista käsin. Varsinaisen lunnasmäärän ( dollaria) lisäksi varustamolle saattaa aiheutua jopa miljoonan dollarin kulut neuvotteluavun käyttämisestä ja rahojen toimittamisesta. Kun rahat on toimitettu, merirosvot laskevat ne, vapauttavat aluksen ja sen miehistön ja poistuvat paikalta. Eräissä viimeaikaisissa tapauksissa merirosvoja on lähdetty ajamaan takaa lunnaiden luovuttamisen jälkeen, mistä on aiheutunut sekä kuolonuhreja että rahojen menetyksiä. Ennaltaehkäisy ja rangaistukset Saamillaan rahoilla merirosvot rahoittavat toimintaansa ja ostavat entistä tehokkaampia aseita, nopeampia veneitä ja nykyaikaisempia laitteita. LEHTIKUVA / AP Photo / Norman J. Fisher Useimmissa Adeninlahden kautta kulkevissa laivoissa tehdään erilaisia turvaljärjestelmää. Joitakin somalimerirosvoja on tuotu oikeuden eteen esimerkiksi Keniassa ja Ranskassa. Merirosvous ja muut laittomuudet lisääntyvät ja kukoistavat Somaliassa kuitenkin vielä niin kauan, kunnes maahan saadaan toimiva hallinto. Merirosvous ja vakuutukset Terroristien toiminnan tavoitteet ovat poliittisia, kun taas merirosvot tavoittelevat nimenomaan rahaa. Tämän vuoksi terrori-iskut korvataan sotariskivakuutuksen tai -ehtojen perusteella, mutta merirosvojen aiheuttamat vahingot korvataan merikasko- tai kuljetusvakuutuksesta tai esimerkiksi erityisestä sieppausja lunnasvakuutuksesta. Tähän asti Somalian lähistöllä tapahtuneiden hyökkäysten taustalla on ollut nimenomaan rahan tavoittelu, ja siksi niitä on pidetty merirosvoutena eikä terrorismina, joskin hyökkäysten perusteet saattavat olla monitahoisia. Toistaiseksi somalimerirosvojen hyökkäyksistä on haettu vakuutuskorvauksia yleensä tavallisten merikaskovakuutusehtojen perusteella, paitsi niissä tapauksissa, joissa vahingon määrä on ollut niin vähäinen, että se on jäänyt asiakkaan omavastuuosuuden piiriin. Maksettujen lunnaiden ja niihin liittyvien kulujen voitaisiin kuitenkin katsoa kuuluvan myös yhteishaveriosuuden piiriin, jolloin ne korvattaisiin kuljetusvakuutuksesta. Yhteishaveri on merioikeuteen sisältyvä juridinen periaate, jonka mukaan kaikki vahinkoon liittyvät tahot osallistuvat tietyllä osuudella tappioihin, jotka aiheutuvat siitä, että osa aluksesta tai lastista uhrataan vapaaehtoisesti hätätilanteessa kokonaisomaisuuden pelastamiseksi. Yhteishaveritapauksessa kansainvälinen ICC (A) -kuljetusehto kattaa merirosvojen aiheuttamat vahingot, mutta ICC (B)- ja ICC (C) -ehdot eivät niitä kata ilman maksullista lisäturvaa. Lähi-idän vaarallisilla vesillä rahtia kuljettavien asiakkaiden kannattaa pitää vakuutusturvansa kunnossa. Suosittelemme ICC (A) -kuljetusehtoa, sillä somalimerirosvojen hyökkäyksestä saattaa aiheutua varustamolle ja lastin omistajille jopa viiden miljoonan dollarin yhteishaverikustannukset. Jenny Gardner 14 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

9 Satamien ja logistiikkakeskusten riskit keskiössä ihminen Yritykseen on tärkeää luoda turvallisuuskulttuuri, jossa ei hyväksytä riskinottoa. Kunnossapito ja koulutus ovat ensimmäisiä toimia, mutta työntekijöiden on myös oltava motivoituneita noudattamaan oikeita toimintatapoja. Maailman talouskriisi heijastuu myös kauppaan ja kuljetuksiin. Aina kriisin puhkeamiseen asti palvelujen kysyntä satamissa ja logistiikkakeskuksissa lisääntyy koko ajan. Tavaroiden yhä nopeampitahtinen käsittely ja aiempaa suurempien volyymien tavoittelu ovat johtaneet siihen, että yritykset ovat investoineet yhä kehittyneempään tekniikkaan, turvallisuuteen ja turvajärjestelmiin. Esimerkiksi trukeissa ja nostimissa on nykyään sisäänrakennetut turvajärjestelmät. Työtahdin kiristyessä on entistä vähemmän varaa tehdä virheitä, jonka seurauksena tapaturmariski kasvaa. Laittei- Photos To Go den turvajärjestelmistä huolimatta tapaturmien määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Samoin kuljetettaville tavaroille, aluksille ja laitteille aiheutuvat vahingot ovat edelleen tavallisia. Kilpailun kiristyessä tavaramerkkien merkitys on kasvanut koko ajan. Onnettomuudet, vauriot ja yllättävät seisokit vahingoittavat yrityksen tavaramerkkiä ja hyvää mainetta. Tätä hintaa on erittäin vaikea määritellä, ja seurausten korjaaminen on vieläkin vaikeampaa. Satamissa ja logistiikkakeskuksissa esiintyvistä riskeistä puhuttaessa on helppoa keskittyä käsittelyvirheisiin ja inhimillisiin tekijöihin, esimerkiksi vaurioituneisiin autoihin, pudonneisiin kontteihin ja säävaurioituneisiin tavaroihin. Inhimillisen tekijän aiheuttamaksi väitettyjä vahinkoja analysoitaessa nähdään, että usein on kyse taloudellisista tekijöistä, vaikkapa ennakoivaan huoltoon tai hyvin koulutettuun ja motivoituneeseen henkilöstöön kohdistuneista säästötoimista. Ennakoiva huolto Tuotantotahdin merkitys on ratkaisevaa nykypäivän kuljetusjärjestelmille, jotka ovat useimmissa tapauksissa sidoksissa just in time -periaatteeseen. Yllättävät seisokit vievät enemmän aikaa ja ovat noin kuusi kertaa kalliimpia kuin suunnitellut seisokit, ja ne saattavat vaikuttaa kuljetusketjuun tuhoisasti. Hyvin suunniteltu kunnossapito-ohjelma on hyvä lähtökohta. On tietysti vaikeaa määritellä yksityiskohtaisesti, millaisia kunnossapitojärjestelmien pitää olla. Kaikkien terminaalien toiminta on erilaista, niissä on erityyppisiä kriittisiä laitteita ja niiden kuormitus vaihtelee. Shanghain konttiterminaalien jatkuvan nopeatempoisen toiminnan tarpeet ovat varsin erilaiset kuin Suomen pohjoisosissa sijaitsevan kolme alusta viikossa käsittelevän metsäterminaalin tarpeet. Perusperiaate on niissä kuitenkin suurin piirtein sama. Sitä voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Ennakoiva kunnossapito, huolto sekä kunnonvalvonta 1. Päivittäinen huolto Päivittäisessä huollossa keskitytään puutteiden ehkäisyyn. Näistä toimista voidaan mainita esim. siivous, voitelu, tasapainotus sekä säätöihin ja huoltoon liittyvät työrutiinit. 2. Määräaikaishuolto Kiinteän kaavan mukaan suoritetut vaihdot kunnosta riippumatta, esimerkiksi etukäteen suunnitellut vaihdot ja korjaukset. 3. Kunnonvalvonta Kunnonvalvonta käsittää operaattorien tai huoltohenkilökunnan suorittamat erilaiset subjektiiviset eli aistinvaraiset tarkastukset sekä objektiivisen valvonnan kuten värähtelymittaukset, öljynäytteiden oton, lämpökuvaukset, painemittaukset, lukemien seurannan jne. Koulutettu ja motivoitunut henkilökunta Satamatyöt ja logistiikka ovat pohjimmiltaan perinteisiä töitä, jollaisia on tehty useiden vuosituhansien ajan. Niihin on aina liittynyt suurta dynamiikkaa ja tunne, jonka mukaan tilanteet ratkaistaan riskitekijöitä sen kummemmin analysoimatta. Toiminnan yhteydessä on tapahtunut vahinkoja ja tapaturmia, mutta sellainen ei ole hyväksyttävää nykypäivän toiminnassa. Pitkälle kehitettyjä laitteita käsittelemään tarvitaan hyvin koulutettuja työntekijöitä, joilla on oltava tarpeelliset tiedot työprosesseista. Työntekijöiden on tunnettava olemassa olevat riskit sekä laitteissa ja koneissa olevat varhaisessa vaiheessa reagoivat indikaattorit. Heidän on myös tiedettävä, millä tavalla erilaisissa riskitilanteissa on toimittava, kun otetaan huomioon yksilön kyvyt ja rajoitukset, esimerkiksi kuinka paljon tietoa ja varoituksia koneenkäyttäjä kykenee ottamaan vastaan ja omaksumaan. Yrityksen on tärkeää tutkia, ovatko työtehtävät niin monimutkaisia, että koneenkäyttäjän on miltei mahdotonta hallita niitä osaamistasosta riippumatta. Turvallisuuskulttuuri Inhimillisistä tekijöistä johtuvia tapaturmia lähemmin tarkasteltaessa havaitaan, että usein kyse on taloudellisista seikoista. Ihmisten joutuessa tapaturmiin huomataan usein, että yrityksissä on säästetty työntekijöiden määrässä, kunnossapidossa ja että työntekijöitä palkitaan nopeasta ja tehokkaasta työstä, jonka yhteydessä säästetään aikaa käyttämällä oikoteitä, poistamalla turvajärjestelmiä käytöstä jne. Kun yritys tai sen johto käyttää iskusanoja turvallisuus ensin, asia on aina suhteutettava todellisiin kustannuksiin. Yritykseen on tärkeää luoda ympäristö, jossa päivittäiseen työhön ei sisälly minkäänlaista riskinottoa. Yrityksessä kehittyy ajan mittaan hyviä tai huonoja perinteitä riippumatta siitä, kannatetaanko siellä turvallisuus ensin -periaatetta vai ei. Jos yrityksen johto osoittaa jatkuvasti ja aktiivisesti pitävänsä laatua ja turvallisuutta ensiarvoisen tärkeinä, se heijastuu organisaatioon ja luo perustan hyvälle turvallisuuskulttuurille. Hyvä turvallisuuskulttuuri ei luo pelkästään aiempaa turvallisempaa työpaikkaa, jossa noudatetaan säännöksiä ja ohjeita, vaan sen ansiosta työntekijät kantavat vastuuta itsestään ja työtovereistaan, prosesseista ja myös itse yrityksestä. Ennakoivat toimet Mitä siis voidaan tehdä tapaturmien ja onnettomuuksien sekä niistä johtuvien yllättävien seisokkien ehkäisemiseksi ja mikä on ihmisen rooli näissä pitkälle kehitetyissä järjestelmissä? Jotta investoinneista voidaan saada todellista tuottoa, tuotantotahtia on kiristettävä, laatua parannettava ja tapaturmien sekä onnettomuuksien määrää laskettava. Kunnossapito ja koulutus ovat ensimmäisiä toimia, mutta työntekijöiden on myös oltava motivoituneita oikeisiin toimintatapoihin. Minkä tahansa turvajärjestelmän tehokkuus riippuu siitä, millä tavalla sitä käyttävät ihmiset osaavat hyödyntää sitä. Yhtenä ongelmana on tuottavuuden kustannusten sekä turvallisuuden kustannusten välisen suhteen optimointi. Elleivät määrärahat olisi rajallisia, tällaista ongelmaa ei olisi. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Turvallisuuskulttuuriin ja ennakoivaan kunnossapitoon tehtyjen investointien kannattavuutta on vaikeaa arvioida luotettavasti. Tällaisessa arvioinnissa lähtökohtana onkin ehkä pidettävä investoinneista pidättäytymisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia. Keitä asiakkaita menetetään laadun pettämisen ja hyvän maineen menettämisen takia? Toivokaamme siis, että satamat ja logistiikkakeskukset käyttävät tilaisuutta hyväkseen taantuman aikana ja tekevät tarvittavia investointeja kunnossapitoon ja koulutukseen hyvän turvallisuuskulttuurin luomiseksi. Sen ansiosta yritysten asema on entistä vahvempi, kun tuulet jälleen kääntyvät ja pyörät alkavat pyöriä entistäkin nopeammin. Tapaturmataajuus Tapaturmien ja turvajärjestelmien käyttöönoton välinen suhde Päivittäinen huolto Ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen Vastuu omasta turvallisuudesta Ennakoiva kunnossapito, huolto ja kunnonvalvonta Objektiivinen Jonas Pehrson Määräaikaishuolto Kunnonvalvonta Vastuu muiden turvallisuudesta Subjektiivinen 16 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

10 SKOY / sciencephotolibrary Nanoteknologian Nanoteknologian avulla valmistetaan mitä erilaisimpia hiukkasia ja materiaaleja, ja uusien tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Nanomateriaaleja käytetään esimerkiksi elektroniikassa, rakennusmateriaaleissa, urheiluvälineissä, kosmetiikassa, itsestään puhdistuvissa pinnoitteissa (ikkunalasit, tekstiilit) ja elintarvikkeiden lisäaineissa. Yksi tärkeä nanoteknologian osa-alue on lääketiede; nanoteknologialla on jo merkittävä asema sekä diagnostiikassa että uusissa hoitomuodoissa, ja tulevaisuuuusimmat kehitysaskeleet Nanoteknologian avulla tuotetaan nanohiukkasia ja -materiaaleja, joiden hiukkaskoko on äärimmäisen pieni, vain nanometriä. Yksi nanometri on yksi miljoonasosa millimetriä. Nanohiukkasen kokoa voidaan verrata esimerkiksi flunssavirukseen, jonka koko on noin 25 nanometriä, tai DNA-molekyyliin, jonka koko on noin 2 nanometriä. dessa sen merkitys kasvaa edelleen. Nopeasti yleistyneen nanoteknologian avulla voidaan sekä parantaa olemassa olevia tuotteita että kehittää uusia kulutushyödykkeitä. Nanomateriaalien pieni koko ja uudet ominaisuudet ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä siitä, voivatko nämä materiaalit olla haitallisia ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Viimeisten 2 3 vuoden aikana markkinoille on tullut kiihtyvällä vauhdilla satoja uusia, nanoteknologiaan perustuvia kuluttaja- ja muita tuotteita. Samalla kun erilaisten nanohiukkasten valmistusmäärät ovat moninkertaistuneet, näille aineille altistuu entistä suurempi määrä ihmisiä, ja niitä vapautuu myös ympäristöön entistä enemmän. Nanoteknologiaa ja siihen liittyviä riskienhallinta- ja vakuutuskysymyksiä käsiteltiin Risk Consulting -lehden numerossa 1/2007. Saadaksemme tietoa nanoteknologian riskeistä tällä hetkellä haastattelimme tunnettua alan asiantuntijaa, professori Kai Savolaista, joka työskentelee Työterveyslaitoksella Helsingissä. 1Joitakin vuosia sitten nanoteknologiaan liittyvää riskienhallintaa pidettiin haasteellisena, koska alalla ei juuri ollut yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä, standardeja ja mittausmenetelmiä. Onko näissä asioissa päästy eteenpäin viime vuosina? Tilanne on pysynyt ennallaan. ISOstandardointiprosessin kautta on saatu aikaan joitakin standardeja, joissa määritellään tiettyjä nanomateriaaleja. Useimpien nanomateriaalien osalta tällaisia standardeja ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Hiljattain on julkaistu muutamia standardeja, jotka koskevat nanomateriaaleille altistumista. Keskeisin puute tällä alalla on kuitenkin se, että ei ole olemassa teknologiaa, jonka avulla voitaisiin erottaa ilmassa luonnostaan esiintyvät nanohiukkaset ja teollisesti tuotetut nanohiukkaset toisistaan. Tämä taas johtuu siitä, että meillä ei ole helppokäyttöisiä laitteita, joilla tarvittavia kemiallisia analyysejä voitaisiin tehdä. Ja niin kauan, kun emme pysty erottamaan luonnon taustahiukkasia ihmisen tuottamista, emme pysty esimerkiksi asettamaan rajaarvoja työpaikalla saatavalle hiukkasaltistukselle. Minkä nanohiukkasten tai -materiaalien on todettu tai epäillään ole 2 van vaarallisia ihmisen terveydelle tai ympäristölle? Useat koemallit sekä solumallit että koe-eläinmallit ovat osoittaneet, että eräät metallioksidien nanohiukkaset voivat aiheuttaa koe-eläimille esimerkiksi valtimotukoksia. Viimeaikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että eräät metallioksidien nanohiukkaset voivat kulkeutua aivoihin joko hajuhermon eli nenän kautta tai verenkierron kautta tultuaan ensin hengitetyksi sisään. Joissakin tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että hiilinanoputket saattavat aiheuttaa jyrsijöissä mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsaontelon syöpää, kun niitä altistetaan hyvin suurilla annoksilla ja epätavallisilla altistustavoilla. Näitä kaikkia tuloksia täytyy kuitenkin vielä tarkentaa erilaisilla lisätutkimuksilla, jotta tulosten luotettavuutta ja toisaalta niiden merkitystä riskien arvioinnin näkökulmasta voidaan arvioida. Milloin nanohiukkasten tai -materiaalien sitten arvellaan aiheuttavan sai 3 rauksia: kun näitä aineita valmistetaan tai käytetään eri tuotannonaloilla, kun ne päätyvät loppukäyttäjille tai kuluttajille vai jätteenkäsittely- ja kierrätysvaiheessa? Haittavaikutuksia aiheutuu todennäköisimmin työympäristössä. European Respiratory Journal -lehdessä julkaistussa artikkelissa kiinalaiset tutkijat kertoivat, että eräiden työntekijöiden altistuminen nanomateriaaleille aiheutti seitsemälle työntekijälle pysyviä keuhkovaurioita, ja kaksi heistä kuoli. Tutkimusraporttia ei ole vielä julkaistu, mutta se on jo herättänyt paljon huomiota eri puolilla maailmaa. Vaikka nämä sairastumiset aiheutuivatkin huonosta työhygieniasta ja hyvin suurista altistumisannoksista, ne yhdistettiin kuitenkin nimenomaan nanohiukkasaltistukseen, mikä todennäköisesti lisää keskustelua nanohiukkasiin liittyvistä haitoista. Lisäksi näillä henkilöillä todetut sairaudet eroavat joiltakin osin niistä sairauksista, joiden syynä on työperäinen altistuminen esimerkiksi isommille hiukkasille tai kaasuille. Erilaisten nanomateriaalien kirjo on 4 hyvin laaja. Tiedetäänkö joidenkin nanohiukkasten tai -materiaalien olevan turvallisia? Todennäköisesti orgaaniset, vesiliukoiset nanohiukkaset ovat vaarattomia. Sen sijaan useimmista teollisista nanohiukkasista saatavilla oleva tieto on vielä niin vajavaista, että varmoja johtopäätöksiä ei voida tehdä. Minkälaista tutkimusta tällä hetkellä tehdään nanoteknologiasta ja sen 5 aiheuttamista terveyshaitoista, missä tätä tutkimusta tehdään ja milloin näistä tutkimuksista voidaan odottaa tuloksia? Tutkimustyössä keskitytään erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: 1) useiden erilaisten (tärkeimpien) teollisesti valmistettujen nanohiukkasten vaikutusten määrittäminen ja niiden vaikutusmekanismien ymmärtäminen, 2) niiden elinten tunnistaminen, joihin nanohiukkaset vaikuttavat eri eliölajeissa, 3) uusien teknologioiden kehittäminen nanomateriaalialtistuksen arvioimiseksi, 4) eri ympäristöissä tapahtuvaan nanomateriaalialtistukseen liittyvän tietokannan luominen (ihmisten työ- ja ympäristöperäinen altistuminen), 5) ympäristövaikutukset ja vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin, 6) kehittyneiden ja luotettavien testausmenetelmien kehittäminen ja 7) luotettavien riskinarviointimenetelmien kehittäminen. Onko alan tutkimus enimmäkseen 6 epidemiologista vai kokeellista? Enimmäkseen kokeellista, koska nanohiukkasille altistuvien ihmispopulaatioiden tunnistaminen ja heidän altistumisensa mittaaminen on vaikeaa, eikä ole olemassa esimerkiksi tiettyjä myrkkyvaikutuksia, joita altistuneista henkilöistä voitaisiin mitata. Milloin nanoteknologiasta ja sen 7 mahdollisista terveyshaitoista voidaan tehdä johtopäätöksiä? Tiedon määrä lisääntyy nopeasti, mutta luulen, että menee vielä useita vuosia ennen kuin nanomateriaaleista voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Mitään kaikenkattavia päätelmiä ei voida tehdä koskaan, koska erilaisten nanomateriaalien kirjo on niin laaja, mutta yksittäisiin nanohiukkasiin liittyviä päätelmiä voidaan tehdä todennäköisesti jo muutaman vuoden kuluttua. Mitä toimia Euroopan ja Yhdysvaltain viranomaiset ovat toteuttaneet 8 suojellakseen ihmisten terveyttä ja ympäristöä niiltä tunnetuilta ja toisaalta vielä tuntemattomilta riskeiltä, joita nanomateriaaleihin liittyy? Tämä työ on vasta aivan alkuvaiheessa. Euroopan unionissa ollaan käynnistämässä työtä, jonka tavoitteena on laatia nanoteknologiaan liittyviä säädöksiä kuluttajien ja työntekijöiden suojaksi. Yhdysvalloissa ja muissa maissa tilanne on jokseenkin samanlainen. Eroavatko nanoteknologiaan liittyvät toimet perinteisestä kemikaali 9 sääntelystä? Ovatko esimerkiksi riskianalyysit ja rekisteröintivelvoitteet erilaisia kuin REACH-lainsäädännössä? Tällä hetkellä nanomateriaaleja arvioidaan ja säännellään valtaosin samalla tavalla kuin muitakin kemikaaleja, mikä ei tee oikeutta nanomateriaalien erityispiirteille. Uskon, että REACH-lainsäädäntöön sekä Yhdysvaltain, Japanin, Kanadan ja muiden maiden vastaavaan lainsäädäntöön tehdään muutoksia lähitulevaisuudessa, kun sääntelyprosessia tukevaa tietoa on saatu lisää. Miten nanoteknologiaa kehittävät yritykset ehkäisevät nano 10 hiukkasiin liittyviä ammattitauteja, ja ovatko nämä toimet tieteellisestä näkökulmasta katsottuna riittäviä? Yritykset voivat ehkäistä nanomateriaalien haittavaikutuksia olemalla tietoisia näiden aineiden käytöstä ja niiden kaikista tunnetuista myrkkyvaikutuksista, ja ennen kaikkea ehkäisemällä altistumista näille aineille. Olav Breen Matti Sjögren 18 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

11 Photos To Go Ilmastonmuutos Osa 2 vastuukysymyskö? Ilmastonmuutos on globaalin luonteensa vuoksi erityisen tulenarka aihe. Uusiutuvien energianlähteiden ja uuden, hiilidioksidipäästöjä vähentävän teknologian käytön lisääminen on ilmaston kannalta hyvä asia, mutta niihin sisältyy myös riskejä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kehityksen mahdollisia vaikutuksia vastuukysymyksiin ja vastuuvakuutustoimintaan. Kun pohditaan, miten yritykset voisivat omalta osaltaan suojella ilmastoa, keskitytään usein lähinnä energiakysymyksiin. Tämän vuoksi maailman energiantuotannossa odotetaan tapahtuvan keskipitkällä aikavälillä merkittäviä muutoksia. Uusiutuvat ja pienen hiilijalanjäljen tuottavat energiamuodot valtaavat nopeasti alaa esimerkiksi Euroopan komissio suunnittelee niiden osuuden nostamista nykyisestä kuudesta prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon teknologiassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nämä energiantuotannon muutokset vaikuttavat myös vakuutusriskeihin. Monimuotoinen vesivoima Vesivoiman avulla tapahtuva energiantuotanto edustaa niin sanottua kypsää teknologiaa. Tällä hetkellä 15 prosenttia Euroopan sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla, joskin sen osuus vaihtelee suuresti eri maissa. Yksi kokeilluista ja hyviksi havaituista teknologioista on turbiinikäyttöinen vesivoimalaitos, jossa hyödynnetään joen virtausta tai patoihin ja vuoristojärviin liittyviä korkeuseroja ja mahdollisuutta varastoida vettä. Vähemmän käytettyjä vesivoiman muotoja edustavat vuorovesi-, merivirta- ja aaltovoimalaitokset, joita voidaan edelleen kehittää ja laajentaa. Koska veden kiertokulku eli hydrologinen kierto riippuu ilmasto-olosuhteista, ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan myös vesivoimapohjaiseen energiantuotantoon. Vesistöihin vaikuttavien ääri-ilmiöiden odotetaan lisääntyvän siten, että joillakin alueilla kärsitään vedenpuutteesta, kun taas toisilla alueilla koetaan tulvia. Tämä kehitys vaikuttaa huomattavasti myös siihen, missä määrin vettä voidaan käyttää energian tuottamiseen. Näitä vaikutuksia havaittiin ensimmäisen kerran kesällä 2003, jolloin helleaalto johti vesipulaan monilla alueilla. Tämän kehityksen seurauksena voimalaitoksille saatetaan jatkossa esittää entistä enemmän korvausvaatimuksia energiantuotannossa tapahtuvien katkosten vuoksi. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan myös voimalaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvien arkkitehtien ja insinöörien sekä voimalaitoksia valvovien viranomaisten korvausvastuuseen. Rannikolla ja merellä tapahtuva tuulienergiatuotanto Tuulivoimalaitosten määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, ja tuulienergiasektori on kasvanut niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tätä kehitystä on vauhdittanut paitsi tekninen kehitys ja tuulivoimaloiden käyttökustannusten lasku, myös tuulivoimalle myönteinen poliittinen ilmasto. Koska tuulivoimalaitoksille on jatkossa entistä vaikeampi löytää uusia sijoituspaikkoja rannikoilta, niitä rakennetaan entistä enemmän merelle. Tämä puolestaan tuo mukanaan uusia, tuulivoimalaitosten perustuksiin, kunnossapitoon ja korroosionestoon liittyviä haasteita. Tuulipuistoja on myös arvosteltu, koska ne aiheuttavat melua ja maisemahaittoja sekä haittaa eläimille (pyörivät siivet ovat vaaraksi linnuille). Tuulivoima on ajankohtainen aihe myös EU:n ympäristövastuudirektiivin näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan myös voimalaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvien viranomaisten korvausvastuuseen. Tuulivoimalla tuotetun sähkön saantivarmuuteen liittyy se erityinen haaste, että tuulta ei ole saatavissa jatkuvasti ja tasaisesti. Näin ollen myös kansalliseen sähköverkkoon syötetyn energian määrä vaihtelee suuresti. Jotta tuulivoima tyydyttäisi jatkossa aiempaa suuremman osan maailman energiantarpeesta, tarvitaan älykkäitä syötönhallintajärjestelmiä sekä niitä tukevia varajärjestelmiä. Sähköverkkojen epävakauteen ja sähkökatkoihin liittyy monenlaisia välittömiä ja välillisiä riskejä, joista voi aiheutua myös vahingonkorvausvastuu. Hiilivoimalat ja hiilidioksidin erottaminen Hiiltä tai muuta fossiilista polttoainetta poltettaessa syntyy hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta. Teknisen kehitystyön tavoitteena on erottaa ja varastoida palamisen tuloksena syntynyt hiilidioksidi. Tähän liittyy vakiintunut käsite hiilidioksidin talteenotto ja varastointi eli CCS-teknologia (carbon capture and storage). Hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksissa on teknisesti haastavaa, energiaintensiivistä eli paljon energiaa vievää sekä kallista. Talteenotto on suurelta osin vasta kehittelyvaiheessa, ja sitä testataan parhaillaan useissa pilottihankkeissa. Hiilidioksidin varastointi on puolestaan teknisesti ja ekologisesti erittäin riskialtista. Ensin kaasu johdetaan putkistoa pitkin tai kuljetetaan laivalla varastointipaikkaan, missä se varastoidaan kallioperään tai käytöstä poistettuihin öljy- tai kaasukenttiin. Kuljetuksen tai varastoinnin aikana on olemassa vaara, että suuri kaasumäärä pääsee yhtäkkiä purkautumaan ilmaan. 20 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

12 Ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus vahingoittaisi ympäristöä, mutta se saattaisi aiheuttaa myös vahinkoalueella olevien ihmisten tukehtumisen. Yksi merkittävistä varastointiteknologiaan liittyvistä haasteista on estää kaasun vähittäinen purkautuminen varastointitiloista esimerkiksi vanhojen öljyn- tai kaasunporausreikien kautta. Biomassa, aurinkoenergia ja geoterminen energia Ilmastonmuutos edellyttää energiantuotantotapojen miettimistä uudelleen sekä uuden teknologian käyttöönottoa. Tästä aiheutuu riskejä paitsi edellä mainituilla osa-alueilla, myös muualla. Tässä yhteydessä on syytä mainita biomassan lisääntyvä käyttö sekä energiantuotannon polttoaineena että biogeenisten polttoaineiden raaka-aineena. Esimerkiksi Suomessa meneillään olevissa tutkimushankkeissa tutkitaan biopolttoaineiden uutta sukupolvea, jota voidaan erottaa mistä tahansa biomassasta. Niin sanotun biomassan nesteyttämisen avulla olisi mahdollista valmistaa polttoainetta puusta tai paperimassasta, mikä kiinnostaisi metsäja paperiteollisuusyhtiöitä valtavasti. Samalla kun aurinkoenergian käyttö aurinkosähkön ja aurinkolämmön muodossa lisääntyy, kasvaa myös geotermisen energian merkitys. Geotermisessä energiassa on keskeistä se, että sitä on saatavissa kaikkialla, eikä se koskaan lopu. Tämän energianlähteen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset ja riskit saattavat kuitenkin joissakin tapauksissa olla huomattavat. Esimerkiksi vuonna 2007 geotermisen hankkeen yhteydessä maaperään porattu reikä aiheutti useita maanjäristyksiä Baselin alueella Sveitsissä. On epäselvää, aiheutuivatko maanjäristykset todella poraamisesta vai laukesivatko järistykset vain ennenaikaisesti maaperätutkimusten seurauksena. Ydinenergia erityiskysymys Öljyn hinnannousu on kiihdyttänyt vaatimuksia lisätä ydinvoiman käyttöä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n arvioiden mukaan ydinenergian osuus Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy sekä uusia vahinkoriskejä että vanhojen riskien muuttumista. Juristien luovuutta ja tuomioistuinten sosiaalista tietoisuutta ei kannata aliarvioida. koko maapallon energiantuotannosta yli kaksinkertaistuu nykyisestä ja nousee 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koska ydinenergiaan liittyvät riskit vakuutetaan aina erikseen, niillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vaikutusta perinteiseen vastuuvakuutustoimintaan. Autoteollisuus siirtymävaiheessa: enemmän tehoa vähemmällä polttoaineella Energiantuotannon ohella autoja pidetään yhtenä suurimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Autoteollisuus onkin tehnyt merkittäviä investointeja alan perustutkimukseen jo muutaman vuoden ajan. Ilmastonmuutos ja ehtyvät öljyvarannot ovat käynnistäneet kehitystyön, jonka tavoitteena on autojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä vaihtoehtoisten ajoneuvokonseptien, kuten hybridi- ja vetyautojen, kehittäminen. Vaikka etanoliin, maakaasuun ja muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyviä mahdollisuuksia ei olekaan vielä täysin kartoitettu, biopolttoaineet ovat saaneet osakseen entistä enemmän myös kritiikkiä, koska niiden tuottamiseen kuluu paljon vettä sekä viljelymaata. Toisaalta kiinnostus sähköautoja kohtaan on jälleen kasvussa, mutta koska nykyinen akkuteknologia mahdollistaa vain lyhyet matkat, sähköautosta ei ole vielä tullut todellista vaihtoehtoa polttomoottoriautolle. Euroopan unioni kaavailee kaikkien autojen polttoaineenkulutuksen ja sen myötä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä huomattavasti vuoteen 2015 mennessä ilmaston suojelemiseksi. Tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat tällä hetkellä megatonnia vuodessa, ja mikäli tarvittaviin toimenpiteisiin ei ryhdytä, niiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Sekä kuluttajat että poliittiset päättäjät vaativat autoteollisuudelta entistä ponnekkaammin nykyistä ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä autoja. Autoteollisuuden olisikin viisasta vastata näihin vaatimuksiin nopeasti, sillä autojen tuottamista hiilijalanjäljistä on odotettavissa uusia oikeusjuttuja. Päästöjen vähentämisessä käytettävään teknologiaan liittyy kuitenkin vielä useita kysymysmerkkejä, joten tulevien toimenpiteiden vaikutukset autoteollisuuden ja sen alihankkijoiden riskeihin ja mahdolliseen korvausvelvollisuuteen eivät ole vielä tarkkaan selvillä. Muut toimialat Photos To Go Ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavasti myös muiden toimialojen, kuten elintarvike- ja rakennusalan sekä jätehuoltosektorin toimintaan. Kuluttajansuojajärjestöt vaativat elintarviketeollisuutta vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, sillä sen arvioidaan aiheuttavan prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tähän sisältyvät elintarviketeollisuuden koko arvoketjun aiheuttamat päästöt kasvinviljelystä ja jalostusteollisuudesta varastoinnin ja kuljetusten kautta kotitalouksien ruuanlaittoon asti. Ilmaston kannalta sekä karjankasvatus (mm. lehmien metaanipäästöt) että peltojen nitraattilannoitteet ovat ongelma, ja uudet keinot hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen. Hiilidioksiditasapainoa horjuttaa myös trooppisten sademetsien hävittäminen esimerkiksi peltopinta-alan lisäämiseksi. Rakennusteollisuuden odotetaan saavan lisätuloja valtavista, osittain valtioiden rahoittamista hankkeista, joiden tavoitteena on energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tehostaminen sekä suojautuminen myrskyjä ja muita sään ääri-ilmiöitä vastaan. Uusia vastuuriskejä syntyy erityisesti silloin, kun ennustettuja sään ääri-ilmiöitä ei ole otettu riittävästi huomioon suunnitelmissa. Ilmastonmuutos edellyttääkin, että vahingonkorvausvastuussa keskeinen state-ofthe-art-käsite, joka viittaa tämänhetkisen parhaan tietämyksen tasoon, määritellään uudelleen. Koska jätteiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ilmasto- ja ympäristöystävällisestä jätehuollosta on tulossa hyvin keskeinen kysymys kaikkialla maailmassa. Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä ympäristöystävällisen jätteenpolton merkitys kasvaa edelleen. Edellä mainitut toimialat ovat vain esimerkkejä ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa välittömästi tai välillisesti moneen muuhunkin toimialaan. Tätä taustaa vasten voimme tehdä sen alustavan johtopäätöksen, että ilmastonmuutoksen lisäksi myös riskit ovat muuttumassa. Ilmastonmuutos ja vastuuvakuutus Ilmastonmuutoksen seurauksia pohdittaessa ihmisille tulevat yleensä ensimmäisinä mieleen omaisuus- ja merivakuutukset sekä erilaiset tekniset ja maatalouteen liittyvät vakuutuslajit. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin konkreettisia seurauksia myös vastuuvakuutuksiin. Tässä yhteydessä on tärkeää erottaa kaksi osa-aluetta: ilmastonmuutokseen liittyvä vastuu sekä uuteen teknologiaan liittyvä vastuu. Ilmastonmuutokseen liittyvä vastuu Ilmastonmuutokseen liittyvä vastuu viittaa asiakokonaisuuksiin, joissa yksittäisten yhtiöiden tai laitosten katsotaan olevan vastuussa ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Tällaisia tapauksia on jo ollut esillä Yhdysvalloissa, ja niiden odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Toistaiseksi oikeuteen viedyt tapaukset ovat kariutuneet siihen, että syy-yhteyttä ei ole pystytty osoittamaan. Jatkossa tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä juristien luovuutta ja tuomioistuinten sosiaalista tietoisuutta ei kannata aliarvioida. Tällaiset riskinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea energia-alaan, autoteollisuuteen ja siihen liittyvään alihankintaan, kaikkiin perinteisiin kuljetusmuotoihin sekä muihin hiilidioksidi- ja energiaintensiivisiin toimialoihin, ja on todennäköistä, että vakuutusyhtiöt saavat korvaushakemuksia yritysten toiminnanvastuu- ja tuotevastuuvakuutusten perusteella. Ilmastonmuutoskeskustelussa huomio on kiinnittynyt erityisesti yritysten toimitusjohtajien vastuuseen. Siksi tuntuu järkeenkäyvältä, että tämä kohdistuisi erityisesti hallinnonvastuuvakuutuksiin (D&O). Toimitusjohtajien vastuuta yritystensä osuudesta ilmastonmuutokseen tarkastellaan jatkuvasti yhä tarkemmin niin valmistusteollisuudessa kuin sijoitusalallakin. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen, välinpitämättömyys ilmastonmuutosta kohtaan tai tiedottamisvelvollisuuden laiminlyönti saattavat johtaa vastuuvakuutuksista haettaviin korvausvaatimuksiin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset yksittäisen yrityksen toimintaan arvioidaan oikein. Lisäksi hallinnonvastuuvakuutuksia myöntävien vakuutusyhtiöiden on syytä valmistautua hyvissä ajoin näihin uusiin riskiskenaarioihin. Uuteen teknologiaan liittyvä vastuu Uuden teknologian käytöstä aiheutuvissa vastuukysymyksissä paneudutaan ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin. Uuden ja joissakin tapauksissa puutteellisesti testatun teknologian käyttöönottoon liittyy sekä uusia vahinkoriskejä että vanhojen riskien muuttumista. Nämä skenaariot on otettava huomioon vakuutusratkaisuja tehtäessä. Ympäristövahinkoihin liittyvää vastuuta voidaan myös pienentää. Esimerkiksi uusiutuvassa energiantuotannossa käytetään entistä vähemmän ympäristölle vaarallisia aineita, joten niistä myös aiheutuu paljon vähemmän päästöjä kuin ennen. Uuden teknologian käyttöönotossa avainasemassa ovat yritysten toiminnanvastuu- ja ympäristövastuuvakuutukset, tuotevastuuvakuutukset (esim. autoteollisuudessa) sekä arkkitehtien ja insinöörien konsulttivastuuvakuutukset (state-of-the-art). Uusiutuvien energianlähteiden osalta sekä tiettyihin vakuutuslajeihin erikoistuneet vakuutusyhtiöt että johtavien ensivakuuttajien asiantuntijatiimit sisällyttävät räätälöityihin vakuutusohjelmiinsa yrityksen toiminnanvastuuvakuutuksen, joissakin tapauksissa liitettynä johonkin muuhun vakuutukseen. Kaikesta huolimatta hyvin monella toimialalla on kuitenkin mahdollista, että yrityksen toimitusjohtaja asetetaan vastuuseen, mikäli todetaan, että yritys ei ole ottanut ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia riittävästi huomioon päätöksentekoprosessissaan. Tämä voi puolestaan aiheuttaa esimerkiksi yrityksen osakkeen arvon laskua, markkinaosuuksien menetyksiä ja mainevahinkoja. Muita haasteita Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin virheiden ja laiminlyöntien vakuuttamisen osa-alueisiin kutakuinkin samalla tavalla. Onpa kyseessä sitten tilintarkastusyhtiö, rahoituslaitos, konsulttiyhtiö tai vaikka hiilidioksidikauppaan liittyville ilmastonsuojeluhankkeille lupia myöntävä elin, ilmastonmuutoksesta voidaan johtaa monenlaisia vastuuryhmiä ja -käsitteitä. Vakuutusratkaisujen osalta on todettava, että uusien lakien voimaantulo ja niiden myötä erilaiset tiukennukset erityisesti verotuksessa, päästörajoituksissa ja hiilidioksidikaupassa ovat mahdollisia. Lisäksi vakuutuksen voidaan edellyttää kattavan myös yrityksen maineelle aiheutuneet vahingot, koska se vaikuttaa välittömästi yrityksen myyntituottoihin. Potentiaalisia riskiskenaarioita voidaan tunnistaa rajattomasti. Niiden arvioinnissa ratkaisevaa ei ole se, onko arvioinnin lopputulos vastuuvakuutusohjelma tai muu vakuutusratkaisu. Johtopäätökset Ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat hyvin monitahoinen aihealue, jonka arviointi edellyttää myös vastuuvakuuttamiseen liittyvää erityisosaamista. Vastuuvakuutusyhtiöiden on valmistauduttava näihin haasteisiin ja otettava ilmastonmuutosasiat huomioon arvioidessaan ja luokitellessaan asiakkaidensa riskejä. Vakuutuksenantajien on myös osattava tunnistaa ja arvioida oikein nämä uudet riskit ja niihin liittyvät mahdollisuudet jo varhaisessa vaiheessa. Christian Schauer, Swiss Re Rupert Nebauer, Swiss Re 22 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

13 Photos To Go Vakavimpien työtapaturmien ja ammattitautien arvioidut kokonaiskustannukset olivat Yhdysvalloissa vuonna 2006 noin 48,6 miljardia dollaria. Tutkimusten mukaan hyviä käytäntöjä liukastumis-, kompastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi ovat esimerkiksi yrityksen johdon vastuullisuus (ohjelmien toteuttaminen ja vastuu niistä) riskien havaitsemiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvä koulutus riskien proaktiivinen ja reaktiivinen seuranta lattiamateriaalien valinta lattioiden pintakäsittely siivous ja kunnossapito mattojen käyttö sisäänkäynneissä ja työalueilla liukastumista estävät jalkineet lattioiden liukkauden arviointi varoituskyltit ja -ohjeet. If ja Liberty Mutual globaalia riskienhallintaa yhteistyössä If ja Liberty Mutual tekevät yhteistyötä Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tarjotakseen asiakkailleen entistä parempia vakuutusratkaisuja. Osana tätä yhteistyötä yhtiöt vaihtavat tietoa hyvistä vahingontorjuntakäytännöistä sekä vakuutuksenantajille tarjottavista palveluista. Tässä artikkelissa esittelemme muutamia alansa kärkeä edustavia palveluja, joiden avulla Liberty Mutual tukee asiakkaidensa vahingontorjuntatyötä. Vuonna 2000 Liberty Mutualin turvallisuustutkimuskeskuksen (Liberty Mutual Research Institute for Safety) tutkijat luokittelivat Yhdysvalloissa sattuneiden työtapaturmien yleisimmät syyt sekä niistä aiheutuneet kustannukset. Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan ja perustui Liberty Mutualin, Yhdysvaltain työvoimatilastoja laativan viraston (Bureau of Labor Statistics) sekä Yhdysvaltain kansallisen sosiaalivakuutusakatemian (National Academy of Social Insurance) tietoihin. Tutkimuksen tuloksena Liberty Mutual kehitti työturvallisuusindeksin, jonka tarkoitus on auttaa julkisia ja yksityisiä toimijoita kohdistamaan työturvallisuuteen liittyvää tutki- musta työtapaturmien ja ammattitautien perimmäisiin syihin. Indeksi on myös hyödyllinen vertailukriteeri, jonka perusteella sekä yksityiset yritykset että julkisten palvelujen tuottajat voivat kohdistaa omaa työturvallisuustyötään niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Vuodesta 2000 lähtien joka vuosi julkaistu indeksi osoittaa selkeästi tärkeimmät osa-alueet, joihin on panostettava työtapaturmien ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Liberty Mutualin tuorein työturvallisuusindeksi julkaistiin vuonna 2008, ja se perustuu vuoden 2006 tietoihin. Indeksistä käy ilmi, että vakavimpien työtapaturmien ja ammattitautien arvioidut kokonaiskustannukset olivat Yhdysvalloissa vuonna 2006 noin 48,6 miljardia dollaria. Uusimpien työturvallisuustutkimusten tuloksia Liukastuminen, kompastuminen ja kaatuminen Suurin osa Yhdysvaltain työtapaturmista aiheutuu liukastumisesta, kompastumisesta tai kaatumisesta. Liberty Mutualin turvallisuustutkimuskeskus tekee tähän riskialueeseen liittyviä perusteellisia tutkimuksia, jotka antavat lisää tietoa liukastumis-, kompastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisystä. Näissä tapaturmissa tärkeimmät riskitekijät ovat hyvin monitahoisia, sillä niihin vaikuttavat esimerkiksi henkilön ikä, fyysiset tekijät kuten kitka, kenkien pohjamateriaali, lattian epätasaisuus ja epäpuhtaudet, puutteellinen siivous tai kunnossapito, huono valaistus tai psyykkiset tekijät, kuten kyky havaita liukkautta. (Research to Reality, Vol. 10, No. 3) Työhönpaluu ja esimieskoulutuksen merkitys Liberty Mutualin työkyvyttömyystutkimuskeskus (Center for Disability Research) tutki, mikä merkitys esimiehen saamalla koulutuksella on työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä. Koulutukseen sisältyi viestintä- ja ongelmanratkaisutaitoihin sekä ergonomiaan liittyviä osioita. Lisäksi todettiin, että yrityksen ylimmän johdon tuella ja hyväksynnällä oli ohjelman tehokkuuden kannalta keskeinen merkitys. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyden hallintakoulutusta saaneet esimiehet onnistuivat vähentämään tapaturmatiheyttä ja työkyvyttömyyden kestoa prosenttia. Lisäksi koulutus antoi esimiehille enemmän valmiuksia keskustella työtapaturmista alaistensa kanssa. Tutkimus osoitti myös, että esimiehen reagointi tapaturmailmoitukseen vaikutti suoraan siihen, palasiko työntekijä nopeasti töihin vai aiheutuiko tapaturmasta pidempiaikainen työkyvyttömyys. Joissakin tapauksissa todettiin, että esimiehen myönteinen ja kannustava asenne vaikutti työkyvyttömyyden kestoon jopa enemmän kuin vamman laatu tai vahingoittuneen saaman hoidon taso. Tutkimuksen tuloksena saatuja hyviä käytäntöjä olivat esimerkiksi esimiesten välittävä ja rohkaiseva asenne, kannustava suhtautuminen työkyvyttömään työntekijään, viikoittainen yhteydenpito poissaolijoihin, keskusteleminen tilapäisistä työjärjestelyistä, työhönpaluusuunnitelman laatiminen ja työntekijän tukeminen työhönpaluun jälkeen. (Research to Reality, Vol. 10, No. 1) Varoituskyltit Yksi Liberty Mutualin tutkimuskeskuksen tutkimuskohteista on työpaikoilla 24 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

14 Miljardia USD 12,4 25,7 % 6,4 13,3 % Vakavien työtapaturmien kymmenen yleisintä syytä Yhdysvalloissa vuonna ,3 10,8 % käytettävien varoituskylttien tehokkuus. Useita vuosia kestänyt tutkimus osoitti, että varoituskylttien noudattamiseen liittyi useita haasteita: niistä oli tullut liian tuttuja, joten niitä ei välttämättä enää noudatettu, varoitusten noudattamisesta aiheutui kustannuksia ja kieli- ja kulttuurierot saattoivat vaikeuttaa varoitusten ymmärtämistä. Tutkimuksen mukaan yritysten tulisi parantaa varoituskylttien tehokkuutta käyttämällä varoitustekstien lisäksi kuvasymboleja sijoittamalla varoituskyltit siten, että niitä ei voi olla huomaamatta (esimerkiksi oviin ja laitteiden käyttöpaneeleihin) antamalla esimerkkejä todellisista tapaturmista, joita varoitusten noudattamatta jättämisestä voi aiheutua esittämällä varoitus usealla eri tavalla (näkö- ja kuuloaistin kautta sekä havainnollisesti) esittämällä varoitus useiden kanavien kautta (käyttöohjeessa, laitteessa) varmistamalla, ettei varoituksen noudattamatta jättäminen nopeuta tai helpota työsuoritusta lisäämällä laiminlyönneistä aiheutuvia kustannuksia sisäisen sakkojärjestelmän avulla. (Research to Reality, Vol. 12, No.1) Fyysinen kuormittuminen 1 Kaatuminen Putoaminen Fyysinen reaktio 2 4,8 10,0 % 4,3 8,9 % 1 Äkillinen fyysinen kuormittuminen (esim. noston, työnnön, vedon tms. yhteydessä) 2 Vamma, joka aiheutuu liukastumisesta tai kompastumisesta, johon ei liity kaatumista Putoava esine 3 Törmäys esineeseen 4 2,5 5,1 % 2,4 4,9 % Liikenneonnettomuus Puristuminen/ruhjoutuminen 2,1 4,4 % Toistuva liike 5 2,0 4,0 % 3 Esimerkiksi työkalun putoaminen henkilön päälle 4 Esimerkiksi henkilön törmääminen oveen 5 Vamma, joka aiheutuu toistuvasta rasituksesta tai kuormituksesta Väkivalta Huom. Vakaviksi työtapaturmiksi katsotaan tapaturmat, jotka aiheuttavat vähintään kuuden päivän poissaolon työstä. 0,4 0,9 % Kuljettajan huomiokykyä häiritsevät tekijät Vaikka tutkimukset osoittavat, että kuljettajan huomiokykyä häiritsevät tekijät haittaavat ajosuoritusta, ajoneuvoissa käytetään entistä enemmän tekniikkaa, joka saattaa häiritä kuljettajan huomiokykyä ja vähentää näin turvallisuutta. Kun Liberty Mutualin tutkijat halusivat löytää ratkaisun tähän ongelmaan, he totesivat, että heidän pitää päästä kuljettajien pään sisälle ja tutkia heidän käyttäytymistään. Kontrolloidussa tutkimuksessa 40 kuljettajaa suoritti joukon erilaisia tehtäviä matkapuhelimella samalla, kun he ajoivat testiradalla, jossa heidän piti noudattaa nopeusrajoituksia ja muita liikennemerkkejä. Vertailuryhmä ajoi saman testiradan ilman matkapuhelimia. Tulokset osoittivat, että kuljettajilla ei ole riittävästi tietoa niistä riskeistä, joita huomiokyvyn herpaantuminen aiheuttaa. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten kuljettaja voi mukauttaa käyttäytymistään ja päätöksentekoprosessejaan vähentääkseen näitä riskejä. Myös yritysten on tunnistettava kuljettajien huomiokykyä häiritsevien tekijöiden aiheuttamat riskit ja ryhdyttävä toimiin niiden vähentämiseksi. Esimerkiksi matkapuhelimen käytön kieltäminen ajon aikana sekä kiellon valvonta parantavat kuljettajien huomiokykyä. (Research to Reality, Vol. 11, No. 2) Liberty Mutualin vahingontorjuntaan liittyvät neuvontapalvelut (LCAS) Liberty Mutualissa uskotaan, että työturvallisuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Turvalliset yritykset toimivat tehokkaammin ja ovat tuottavampia, ja niissä sattuu vähemmän vahinkoja kuin yrityksissä, joissa ei tehdä vahingontorjuntatyötä. Liberty Mutualin LCAS-yksikkö kartoittaa erilaisia mahdollisuuksia vähentää riskejä yhteistyössä vakuutuksenottajien kanssa. Lisäksi yhtiön alueorganisaatioiden asiantuntijat tekevät käyntejä asiakkaiden toimipaikkoihin, arvioivat riskejä ja antavat erilaisia teknisiä suosituksia, joiden avulla työturvallisuutta voidaan parantaa. Yleensä nämä toimenpiteet vähentävät sekä työtapaturmia että niistä aiheutuneita kustannuksia vakuutuskauden aikana edelliseen vakuutuskauteen verrattuna. Liberty Mutualin LCAS-yksikköön kuuluu Yhdysvalloissa 500 vahingontorjunta-asiantuntijaa, joista monella on tekninen tai turvallisuusasioihin liittyvä ylempi korkeakoulututkinto. LCAS-yksikkö tarjoaa asiakkaiden tarpeiden mukaista turvallisuusneuvontaa tekemällä yksityiskohtaisia riskianalyysejä ja tunnistamalla erilaisia mahdollisuuksia parantaa työturvallisuutta antamalla suosituksia käytännönläheisistä ja kustannustehokkaista tavoista, joilla työtapaturmia ja omaisuusvahinkoja voi merkittävästi vähentää tai ehkäistä kokonaan neuvontakeskuksensa (Consulting Center) välityksellä, jossa asiakkaat saavat yhdestä pisteestä turvallisuustietoa ja teknistä neuvontaa ja voivat ilmoittautua koulutukseen SafetyNet-sivuston kautta, jossa vakuutuksenottajat saavat yhdestä paikasta tietoa, turvallisuussuunnitelmamalleja, koulutusta ja teknistä tukea. ohjaamalla asiakkaan tarvittaessa Liberty Mutualin työhygienialaboratorioon, joka arvioi ympäristö- ja kemikaalikuormituksia. Laboratoriolla on American Industrial Hygiene Associationin (AIHA) myöntämä sertifiointi. tekemällä erilaisia tutkimuksia ja antamalla niiden perusteella työturvallisuuteen ja suojavälineisiin liittyviä ohjeita. Lisätietoa Liberty Mutualista ja sen neuvontapalvelu- ja turvallisuustutkimuskeskuksesta löydät osoitteesta MICHAEL Sample Vesa Lieho Lehtikuva Varmista yrityksesi vakuutusturva Venäjällä If on ainoa pohjoismainen Venäjällä toimiva vakuutusyhtiö ja sillä on pitkä kokemus Venäjän vakuutusmarkkinoista. Ifin pääkonttori sijaitsee Pietarissa, jonka lisäksi yhtiöllä on 12 palvelukonttoria eri puolilla Venäjää. Ifin talous on vakaalla pohjalla, ja sen kapasiteetti ja pääoma riittävät hyvin suurtenkin riskien vakuuttamiseen. Venäjällä myös kattava jälleenvakuutusturva on tärkeää. Vuosi 2009 on ollut ensimmäinen maailmanlaajuinen lamavuosi sitten toisen maailmasodan. Venäjällä laman vaikutusta on lisännyt maan talouden rakenteesta johtuva haavoittuvuus: riippuvuus öljy- ja kaasuteollisuudesta, kapea teollisuussektori ja melko pieni pk-sektori. Maan bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 8,5 prosenttia, mutta pientä nousua on odotettavissa jo vuosina Vaikka talouskriisi on iskenyt myös vakuutusmarkkinoihin, se voidaan nähdä myös mahdollisuutena alan kehitykselle. Haastavassa taloustilanteessa pienet ja epäluotettavat toimijat poistuvat markkinoilta ja jäljelle jäävät ammattimaisesti toimivat yhtiöt, joiden talous on vakaalla pohjalla. Tässä kilpailussa Ifillä on erinomaiset kasvumahdollisuudet. Venäjän vakuutusmarkkinat Ennen kansainvälistä talouskriisiä Venäjä oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä vakuutusmarkkinoista, jonka vahinkovakuutusmarkkinat kasvoivat prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon perusteella markkinoiden kasvun arvioidaan kuitenkin pysähtyneen, ja synkimmät arviot ennakoivat markkinoiden supistuvan 26 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

15 Mika Minetti 2 10 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Vakuutusmarkkinoilla näkyy myös Venäjän eri alueiden epätasainen talouskehitys: suurkaupungit, erityisesti Moskova ja Pietari, näyttävät selviytyvän lamasta paremmin kuin teollisuuskeskukset ja maaseutu. Tämä erittäin epätasainen alueellinen kehitys on talouskriisin erityispiirre Venäjällä, ja epätasaisuuden odotetaan jatkuvan edelleen. Vaikka Venäjän vakuutusmarkkinat ovat yhä pirstaloituneet, on toimijoiden määrä laskussa. Vuonna 1998 maassa toimi peräti vakuutusyhtiötä, mutta niiden määrä on vähentynyt uusien pääomavaatimusten myötä ja oli vuoden 2009 alussa enää 750. Venäjän vakuutusvalvontaviranomaisten mukaan ihanteellinen toimijoiden määrä olisi noin 400. Venäjän 20 suurimman vakuutusyhtiön yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 60 prosenttia. Suurimpien venäläisten ja kansainvälisten toimijoiden pääomapohja on vahva, ja niiden odotetaan kasvattavan markkinaosuuksiaan edelleen talouskriisin aikana. Venäjän vahinkovakuutusmarkkinat eivät ole yhtä kehittyneet kuin Pohjoismaiden markkinat. Venäjällä yritysten omaisuudesta on vakuutettu noin 15 prosenttia ja kotitalouksien omaisuudesta vain 5 prosenttia. Venäjän suurin vakuutuslaji on edelleen liikennevakuutus, joka tuli lakisääteiseksi vuonna Tänä vuonna liikennevakuutusten myynti on laskenut, koska uusien autojen myynti väheni tammi kesäkuussa noin 50 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Venäjä liittyi kansainväliseen Green Card -sopimukseen Tämä tarkoittaa, että autoilu Venäjällä ei enää edellytä venäläisen vakuutuksen ottamista, vaan kuljettajan kotimaassa voimassa oleva liikennevakuutus riittää. On kuitenkin tärkeää huomioida, että vahinkotapauksessa korvaus maksetaan Venäjän liikennevakuutuslain mukaan, ja että korvaustaso sekä henkilö- että omaisuusvahingoissa on pohjoismaiseen korvaustasoon verrattuna erittäin alhainen. Jos suunnittelet automatkaa Venäjälle, suosittelemme lisävakuutuksen ottamista ainakin kuljettajan ja matkustajien turvaksi. Vakuuttaminen Venäjällä Kun yritys on rekisteröity Venäjällä, sen on otettava vakuutukset paikallisesta, Venäjällä toimivasta vakuutusyhtiöstä. Jos vakuutus otetaan ulkomailta, mahdollinen vakuutuskorvaus on Venäjällä verotettavaa tuloa. Venäjällä ei ole käytössä vakuutusmak- Jos suunnittelet automatkaa Venäjälle, suosittelemme lisävakuutuksen ottamista ainakin kuljettajan ja matkustajien turvaksi. suveroa, mutta esimerkiksi vakuutuksenvälitystoiminta on arvonlisäveron alaista. Erityisesti suurasiakkaiden riskejä koskevat vakuutusehdot ovat lähes vastaavat kuin Länsi-Euroopassa. On kuitenkin olemassa joitakin eroja, ja suosittelemmekin asiakkaitamme kiinnittämään niihin huomiota paitsi oman vakuutusturvansa osalta myös arvioidessaan yhteistyö- ja muiden kumppaniensa vakuutusturvaa. Esimerkiksi all risks -tyyppinen turva ei ole yleinen Venäjällä, vaan vakuutus kattaa vain tietyt, erikseen mainitut vahinkoilmiöt. If Venäjällä If on toiminut Venäjällä vuodesta 1995, jolloin edustusto Pietarissa avattiin. Koska nykyaikainen vakuutusliiketoiminta alkoi kehittyä Venäjällä vasta vuoden 1991 jälkeen, meillä on nuoressa toimintaympäristössä ehtinyt kertyä jo pitkä kokemus vakuutustoiminnasta Venäjällä. Joulukuussa 2006 CJSC (Closed Joint Stock Company eli suljettu osakeyhtiö) If Insurance sai luvan harjoittaa vakuutustoimintaa Venäjällä, ja tammikuussa 2007 aloitettiin If-brändin mukainen vakuutustoiminta. Tuotevalikoimaamme sisältyivät omaisuus-, vastuuja kuljetusvakuutukset, joita tarjosimme pohjoismaisille yritysasiakkaille. Vuonna 2008 tuotevalikoimaan otettiin myös vapaaehtoiset auto- ja henkilövakuutukset. Kesäkuussa 2008 If osti venäläisen Region-vakuutusyhtiön, joka on erikoistunut yksityisvakuuttamiseen. Yritysoston myötä Ifin tuotevalikoima laajentui pakollisilla vakuutuslajeilla. Nyt tarjontaamme kuuluu kaikki tarvittavat vakuutukset sekä henkilö- että yritysasiakkaille Venäjällä. If Insurancen ja Regionin pääkonttori sijaitsee Pietarissa, ja sen lisäksi Ifillä on 12 palvelukonttoria eri puolilla Venäjää. Tällä hetkellä käynnissä on näiden kahden juridisen yhtiön yhdistäminen. Lisäksi kehitämme jatkuvasti tuote- ja palvelutarjontaamme asiakkaille, jotka arvostavat luotettavuutta ja pohjoismaista laatua. Rakennamme myös jakeluverkostoamme ja investoimme moderneihin vakuutusprosesseihin. Käyttöön on esimerkiksi otettu moderni ja yhdenmukainen IT-järjestelmä yksityis- asiakkaiden palvelemiseksi. Uuden teknologia käyttöönotto oli suuri harppaus henkilöasiakasliiketoiminnan nykyaikaistamiselle. Suurasiakkaiden osalta toteutamme Ifin pohjoismaista asiakaspalvelumallia ja käytämme samoja tietojärjestelmiä, joten asiakkaan on helppo hoitaa vakuutusasioitaan. Venäjällä toimii myös Ifin oma riskipäällikkö, joka palvelee asiakasyrityksiä riskien hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä. Vahinkotapauksissa tarjoamme asiakkaillemme korvauspalvelut kaikkialla Venäjällä. Muitakin kuin lakisääteisiä vakuutuksia If tarjoaa kaikki Venäjän lainsäädännön edellyttämät vakuutukset. Pakolliset vakuutukset Venäjällä Huomaa! Korvaustaso on erittäin alhainen länsimaiseen tasoon verrattuna. Jos suunnittelet automatkaa Venäjälle, suosittelemme lisävakuutuksen ottamista ainakin kuljettajan ja matkustajien turvaksi. Pakollinen liikennevakuutus Enimmäiskorvausmäärä henkilövahingoissa euroa ja omaisuusvahingoissa euroa. Korvaus maksetaan vain kolmannelle osapuolelle. Pakollinen sairausvakuutus Takaa sairaanhoidon vain julkisella sektorilla, missä jonot ovat pitkät ja yksittäisen vakuutetun hoitoon käytettävät varat erittäin pienet. Pakollinen ympäristövakuutus Pakollinen organisaatioille, jotka toimivat vaarallisissa tuotantotiloissa. Vaaralliseksi katsotaan esimerkiksi myös tuotantotila, jossa on oma hissi tai lämmitysjärjestelmä. Korvauksen enimmäismäärä riippuu vaarallisuuden asteesta (3 luokkaa). Autamme asiakkaitamme varmistamaan, että heidän pakollinen vakuutusturvansa on riittävä. Tarvittaessa täydennämme turvaa asiakkaan tarpeiden mukaisilla lisäturvilla. Vapaaehtoiset vakuutukset Perinteisten vakuutuslajien lisäksi tarjoamme vapaaehtoisia auto- ja henkilövakuutuksia. Kaskovakuutukseen on mahdollista liittää lisäturvana vapaaehtoinen liikennevakuutus. Vakuutettuina ovat sekä kuljettaja että matkustajat, ja korvaustaso on lähes yhtä hyvä kuin Pohjoismaissa. Turvaa yrityksesi tärkein voimavara työntekijät sekä työssä että vapaa-aikana. Tarjoamme vapaaehtoisia henkilövakuutuksia (sairaus, tapaturma ja matka). Lisbeth Norrgård-Eklund Tiesitkö tämän Venäjästä? Venäjän federaatiossa on tapahtunut yli 30 erityyppistä luonnonkatastrofia. Kolmannes maan väestöstä asuu seismisesti aktiivisilla alueilla, jotka kattavat 20 prosenttia maan pinta-alasta. Yleisimpiä luonnonkatastrofeja ovat tulvat sekä vaikutusalueensa että vahinkojen määrällä mitattuna. Erittäin tulvaherkkiä alueita on noin neliökilometriä, ja näillä alueilla asuu 4,6 miljoonaa ihmistä. Kuiviin kausiin liittyvät säännölliset suuret maasto- ja metsäpalot, jotka aiheuttavat mittavia vahinkoja erityisesti Siperiassa ja Kaukoidässä. Useimmiten lämmitysjärjestelmiä ei ole mitoitettu koville pakkasille, joita esiintyy useilla alueilla. 28 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

16 Nimityksiä Vahinkovakuuttaminen SAKSASSA Saksa on yksi pohjoismaisten yhtiöiden tärkeimmistä markkina-alueista. Tällä tärkeällä markkina-alueella Ifin Saksan toiminnot keskittyvät palvelemaan yksinomaan pohjoismaisia yritys- ja suurasiakkaita. On luonnollista, että globaali talouskriisi on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen myös Saksassa. Maa on hyvin riippuvainen viennistä. Saksan teollisuuden todellinen kivijalka, autoteollisuus, on kärsinyt talouskriisistä huomattavasti, ja sen elvyttämiseksi on esitetty monenlaisia kaavailuja. Vahinkovakuutusmarkkinat Saksan vahinkovakuutusmarkkinat ovat yksi Euroopan suurimmista. Vuoden 2008 yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli noin 59,2 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin vakuutuslaji ovat autovakuutukset (20,3 miljardia euroa) sekä vapaaehtoinen tapaturmavakuutus (6,4 miljardia euroa). Muita merkittäviä henkilövakuutuslajeja ovat henkivakuutus ja sairausvakuutus, joita saavat tarjota ainoastaan erilliset, tähän liiketoimintaan erikoistuneet juridiset yhtiöt. Saksassa toimii tällä hetkellä yli 200 vakuutusyhtiötä, joiden palveluksessa on yhteensä noin työntekijää. Noin näistä yhtiöistä on kooltaan merkittäviä. Kilpailutilanne Saksan kypsillä vakuutusmarkkinoilla on hyvin vähän orgaanista kasvua, joten kilpailu on todella kovaa. Vaikka kilpailu on ollut kovaa ja markkinat heikot jo useiden vuosien ajan, vakuutusyhtiöt tekivät erinomaista tulosta vuoteen 2007 asti. Vuonna 2008 talouskriisin vaikutukset alkoivat näkyä ja tällä hetkellä tilanne on hyvin erilainen aiempiin vuosiin verrattuna. Eri yhtiöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua sen mukaan, miten hyvin ne ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan. Saksan viiden suurimman vakuutusyhtiön yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 32 prosenttia ja kymmenen suurimman yhtiön markkinaosuus noin 44 prosenttia. Mielenkiintoista on se, että vuodesta 2005 lähtien Saksan suurasiakasvakuu- tusmarkkinoille on tullut useita ulkomaisia vakuutusyhtiöitä. Tämän vuoksi toimijoiden kokonaismäärä ei ole vähentynyt, vaikka markkinoilla on tapahtunut samaan aikaan yhtiöiden fuusioita (esimerkiksi HDI-Gerling). Vakuutuksenvälittäjät Meklareilla on tärkeä asema Saksassa erityisesti suurasiakkaiden vakuuttamisessa. Suurimmat meklariyhtiöt ovat AON, Marsh ja Willis, mutta niiden lisäksi maassa toimii useita keskikokoisia, yksityisomistuksessa olevia meklariyhtiöitä, jotka ovat kasvaneet vähitellen ja onnistuneet säilyttämään asemansa varteenotettavina toimijoina. Meklariyhtiöiden lisäksi useilla suurilla teollisuusyhtiöillä, kuten Daimlerilla, BMW:llä, BASFilla, Thyssenillä ja Siemensillä, on ollut jo vuosikymmenien ajan omat meklariyksiköt, joilla on edelleen tärkeä asema. Nämä yksiköt tekevät usein yhteistyötä jonkin suuren meklariyhtiön kanssa tai jopa muodostavat yhteisyrityksiä niiden kanssa. Maksujen osalta on siirrytty yhä enenevässä määrin nettohinnoitteluun, jossa meklarinpalkkio laskutetaan asiakkaalta erikseen sen sijaan, että se sisällytettäisiin vakuutusmaksuun. Mitä suurempi asiakas, sitä todennäköisempää nettohinnoittelu on, mutta pienempien yritysten kohdalla perinteinen käytäntökin on yhä melko tavallinen. Vakuutustuotteet Vakuutustuotevalikoima on hyvin samankaltainen kuin muissakin maissa, mutta ympäristövastuuvakuutuksen osalta kiinnostus on kuitenkin suurempaa kuin muissa maissa. Ympäristövastuuvakuutus koostuu siviilioikeuden alaisesta ympäristövahinkovakuutuksesta sekä julkisoikeuden alaisesta ympäristökustannusvakuutuksesta. Vakuutusmaksuvero Vakuutusmaksuvero on yleensä 19 prosenttia (lukuun ottamatta joitakin yhdistelmävakuutuksiin liittyviä poikkeuksia). Palovakuutuksen vakuutusmaksuvero on 14 prosenttia + 8 prosentin palosuojelumaksu. Vakuutusmaksut Erityisesti suurasiakasmarkkinoilla vakuutusmaksutulon ei odoteta kasvavan vuosina 2009 ja Kehitys on pikemminkin päinvastainen: asiakasyritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän lasku, toimipaikkojen vähentäminen sekä tuotantolaitosten lakkauttaminen ja konkurssit vähentävät myös vakuutusmaksutuloja. Kun tähän yhdistetään vielä sijoitusten huonot tuotot, maksukorotukset ovat välttämättömiä. Korotusten arvioidaan tulevan voimaan vuosina 2010 ja Joissakin vakuutuslajeissa, kuten hallintoelinten vastuu- ja luottovakuutuksissa, vakuutuskapasiteetti on pienentynyt ja vakuutusmaksut ovat jo nousseet. Vahingot Suurvahinkojen osalta vuosi 2008 oli tavanomainen. Saksassa sattui vain yksi poikkeuksellisen suuri tulipalo, eikä Emma-myrsky aiheuttanut yhtä suuria vahinkoja kuin Kyrill vuonna Vuoden 2008 suurimmat vahingot (palo- ja keskeytysvahingot yhteensä): Makkara- ja lihanjalostustehtaan tulipalo milj. Elintarviketehtaan tulipalo...46 milj. Makkara- ja lihanjalostustehtaan tulipalo...44 milj. Räjähdys kemiantehtaassa...40 milj. Puunjalostuslaitoksen tulipalo...28 milj. If Vahinkovakuutuksen toiminta Saksassa Ifin Saksan-toimintojen juuret ulottuvat vuonna 1869 aloittaneeseen merivakuutusagentuuriin. Tänä päivänä If keskittyy yksinomaan pohjoismaisten yritys- ja suurasiakkaiden vakuuttamiseen. Ifin Saksan toimisto sijaitsee Neu-Isenburgissa, vain 12 minuutin ajomatkan päässä Frankfurtin lentokentältä. Kuvassa vasemmalta Patricia Wolf, Sammy Toungi, Ingrid Plank, Claus Maurer, Ottmar Zeizinger, Nicole Hildebrand ja Tatjana Ott Pohjoismainen asiakaskantamme on pysynyt vuosien saatossa rakenteeltaan hyvin samanlaisena (tuotantoteollisuudesta palvelualoille), ja asiakkaiden kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti. Työhönsä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstömme tarjoaa asiakkaillemme paikallisesti kaikki vakuutuspalvelut, kuten korvauskäsittelypalvelut riskienhallintaan liittyvät neuvontapalvelut paikallisten markkinoiden tuntemuksen vakuutusten myöntämis- ja voimassapitopalvelut kattavan myynti- ja asiakaspalvelun. Käytämme joskus korvauskäsittelymme tukena ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi teknisissä tai juridisissa asioissa. Korvauspäätösten tekemisen ja korvausten maksamisen hoitaa kuitenkin aina oma korvauskäsittelyhenkilöstömme. Kokenut riskienhallintatiimimme antaa vakuutusten myöntämisprosessissa tarvittavat tekniset tiedot Ifin pohjoismaisissa päätoimipaikoissa toimiville kollegoilleen. Riski-insinööreillä on kuitenkin vielä tärkeämpikin tehtävä: he auttavat asiakkaita vähentämään riskejä. Paikallisella kielellä annetut neuvontapalvelut sekä kattavat tiedot paikallisista vaatimuksista ja asiakkaan liiketoiminnasta ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta voimme tarjota asiakkaille pitkän aikavälin riskienhallintaohjelmia. Ennalta ehkäisevässä vahingontorjuntatyössä saavutettu luottamus ja ymmärrys on erittäin arvokasta erityisesti kriisi- ja vahinkotilanteissa, sillä se nopeuttaa tapausten käsittelyä. Tätä myös asiakkaamme arvostavat aivan erityisesti. Teknisissä erityiskysymyksissä, kuten materiaalien hyväksyntään liittyvissä asioissa, palontorjuntalaitteiden testaamisessa sekä säännös- ja määräysasioissa otamme tarvittaessa yhteyttä Verband der Sachversichereriin (VDS). VDS on Saksan johtava valtuutettu sertifiointilai- tos, jonka on myös useimpien vakuutusyhtiöiden ja asiakkaiden hyväksymä. Osana Ifin pohjoismaista organisaatiota toimimme aina tiiviissä yhteistyössä pohjoismaisten kollegojemme kanssa. Kaikki Ifin toimipaikat eri maissa käyttävät samoja tietojärjestelmiä, joten muutamalla hiiren napsautuksella saamme aina kattavat tiedot asiakkaan tilanteesta ja vakuutussopimuksista. Olemme mukana asiakastiimeissä, joita If perustaa jokaista asiakastaan varten. Asiakastiimit pitävät säännöllisesti yhteyttä ja tuomme niissä esiin paikallista tietoutta, josta on hyötyä sekä paikallisten vakuutusratkaisujen että asiakkaan kokonaisvakuutusratkaisujen rakentamisessa. Claus Maurer Saksa Saksan pinta-ala on noin neliökilometriä ja asukkaita on yli 82 miljoonaa. Saksan talous on maailman neljänneksi suurin, ja se on yksi maailmantalouden suurimmista vetureista Konkurssien määrä OIKAISU Risk Consultingin edellisen numeron sivun 7 graafin maita kuvaavat värikoodit olivat väärässä järjestyksessä. Tässä korjattu graafi. Konkurssit Pohjoismaissa viiden viime vuoden aikana Helene Lundborg- Steinsaphirista uusi myyntijohtaja Ruotsiin Helenellä on kattava vakuutusosaaminen jälleenvakuutuksesta sekä omaisuus- ja vastuuvakuutuksista. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Pohjoismaisesta vastuuvakuutuspäällikön tehtävästä. Phil Prestonista Pohjoismainen kehityspäällikkö omaisuusriskienhallintaan Phil on työskennellyt Ifin riski-insinöörinä Tanskassa 2 vuoden ajan. Aiemmin hän työskenteli riski-insinöörinä AONilla Tanskassa sekä projektipäällikkönä ympäristökonsulttiyrityksessä Englannissa. Anne Negårdista Pohjoismainen vastuuvakuutusjohtaja Annella on pitkä kokemus vastuuvakuutuksista ja -vahingoista. Hän siirtyy tehtävään Norjan vastuuvakuutuspäällikön tehtävästä Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Lähde: https://www.uc.se/show.php?id= IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2009 IF S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/

17 SWEDEN If P&C Insurance S Stockholm SWEDEN Visit: Barks väg 15 If tel. P&C +46 Insurance (0) S-106 fax (0)8 Stockholm Visit: Barks väg 15 tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan 4 S Gothenburg If tel. P&C +46 Insurance (0) Vikingsgatan fax. +46 (0) S Gothenburg tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Västra Varvsgatan 19 S Malmö If tel. P&C +46 Insurance (0) Västra fax. +46 Varvsgatan (0) S Malmö tel. +46 (0) fax. If P&C +46 Insurance (0) Box 190 S Sundsvall If Visit: P&CUniversitetsallén Insurance 2 Box tel (0) S-851 fax (0)60 Sundsvall Visit: Universitetsallén 2 tel. +46 (0) fax. +46 (0) DENMARK If P&C Insurance Stamholmen 159 DENMARK DK-2650 Hvidovre If tel. P&C +45Insurance Stamholmen fax DK-2650 Hvidovre tel fax. FINLAND If P&C Insurance FIN IF FINLAND Visit: Niittyportti 4 If Espoo P&C Insurance FIN tel IF Visit: fax Niittyportti Espoo tel NORWAY fax If P&C Insurance P.O. Box 240 NORWAY N-1326 Lysaker Visit: If P&CLysaker Insurance Torg 35 tel. P.O. +47 Box fax. N Lysaker Visit: Lysaker Torg 35 tel fax. If Safety Centre Ringvoll N-1827 Hobøl If tel. Safety Centre Ringvoll fax N-1827 Hobøl tel fax FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage FRANCE F Paris AND LUXEMBOURG tel. If Assurances France fax. 4, rue +33 Cambon, e 09étage 76 F Paris tel GERMANY fax If Schadenversicherung AG Direktion für Deutschland GERMANY Siemensstrasse 9 If D Schadenversicherung Neu-Isenburg AG Direktion tel für Deutschland Siemensstrasse fax D Neu-Isenburg tel fax. THE +49 NETHERLANDS AND BELGIUM If P&C Insurance THE Boompjes NETHERLANDS 413 NL-3011 AND BELGIUM XZ Rotterdam tel. If P&C +31Insurance fax. Boompjes NL-3011 XZ Rotterdam tel fax. GREAT +31BRITAIN If P&C Insurance 2nd floor, 40 Lime Street GREAT London BRITAIN EC3M 7AW If tel. P&C +44 Insurance fax. 2nd +44 floor, Lime7629 Street London EC3M 7AW tel fax ESTONIA AS If Eesti Kindlustus Pronksi 19 ESTONIA EE Tallinn AS tel. If +372 Eesti6 Kindlustus Pronksi fax EE Tallinn tel LATVIA fax AAS If Latvia Mûkusalas 101 LATVIA LV-1004 Riga AAS tel If Latvia Mûkusalas fax LV-1004 Riga tel fax. LITHUANIA UAB If Draudimas Zalgirio 88 LITHUANIA LT Vilnius UAB tel If Draudimas Zalgirio fax LT Vilnius tel fax. RUSSIA CJSC If Insurance P.O.Box 16, FIN Lappeenranta RUSSIA Visit: Chernaya rechka emb. 41, CJSC If Insurance St. Petersburg P.O.Box tel , 313 FIN Lappeenranta Visit: fax. + Chernaya rechka emb. 41, St. Petersburg tel fax Relax, we ll help you. Relax, we ll help you.

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Ikkunat Tyyppihyväksyntäohjeet 2008 Ympäristöministeriön asetus ikkunoiden tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2008 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen Tunnistaminen, arvioiminen ja hallinta Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Marko Merontausta RISKIENHALLINTA Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Oriola-KD The Channel for Health

Oriola-KD The Channel for Health Oriola-KD The Channel for Health Sijoitus Invest 14 12.-13.11.2014 Oriola-KD tänään Liikevaihto 2013 2,6 miljardia euroa Ruotsi 50 % Venäjä 33 % Suomi ja Baltia 17 % Henkilöstö 4700 työntekijää Venäjä

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Ibas Kroll Ontrack Tietojen palautus. 2008 ibas Kroll Ontrack www.ontrackdatarecovery.fi

Ibas Kroll Ontrack Tietojen palautus. 2008 ibas Kroll Ontrack www.ontrackdatarecovery.fi Ibas Kroll Ontrack Tietojen palautus 2008 ibas Kroll Ontrack www.ontrackdatarecovery.fi Tietojen palautus Tietojen menettäminen kiintolevyltä voi johtua monesta eri syystä. Fyysiset tietovauriot syntyvät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008

Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 18.4.2008 Q1 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi-maaliskuussa 2008 Saadut tilaukset kasvoivat yli 26 % ja olivat 1 155 (1 3 /2007: 915) milj. euroa Liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ICT-yrityksen vastuuvakuutus. 19.4.2012 Tiina Schaarschmidt-Pernaa

ICT-yrityksen vastuuvakuutus. 19.4.2012 Tiina Schaarschmidt-Pernaa ICT-yrityksen vastuuvakuutus 19.4.2012 Tiina Schaarschmidt-Pernaa Sanomalehdistä poimittua 2 Koodausvirhe Virhe koodissa. Muoviankkaperhe tukki tuotantolinjan. Eräs eteläsuomalainen IT-yritys oli saanut

Lisätiedot

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä

Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 17.4.2015 Antti Toivainen Nordea Markets Mikä on valuuttariski ja mitä sille voi tehdä 1. Valuuttariski on riski joka syntyy siitä, että: yrityksellä on euroalueen

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Muuttuva riskiympäristö

Muuttuva riskiympäristö Muuttuva riskiympäristö Trendejä Vaikutuksia riskiympäristöön Vakuuttamisen näkökulma 1 23.10.2015 Mäkinen Pekka Yleisesti yrityksiä koskevat megatrendit Kolme merkittävää suuntausta nostattaa merkittäviä

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Hauhon kirkko Danielson-Kalmarintie 1, 14700, Hauho Raporttipäivä: 15.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Hauhon kirkko

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan

Ålandsbanken ja kestävä toiminta. täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan Ålandsbanken ja kestävä toiminta täyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omia tarpeitaan 2014 Tiemme kestävään kehitykseen Meidän tulee olla luonnollinen valinta

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Ensiluokkaisia. vakuutusratkaisuja

Ensiluokkaisia. vakuutusratkaisuja Ensiluokkaisia vakuutusratkaisuja Kanssamme et ole koskaan yksin! Elämä on kasvamista, oppimista, oman kodin perustamista, matkustamista ja liikeasioiden hoitamista. Elämä on sekoitus menestystä ja ongelmia,

Lisätiedot

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi?

Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät. Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Helsingin asuntopalot ja niihin johtaneet tekijät Mitä asukas voi itse tehdä turvallisuutensa parantamiseksi? Pelastustoiminta Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien paloja pelastustehtävien kokonaismäärä

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle if.fi Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi lääkäripalveluyrityksen riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa

Lisätiedot

Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa

Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa www.airliquide.fi Maailmanlaajuinen teollisuusyritys Air Liquide on maailman johtava teollisuuden ja terveydenhoitoalan kaasuja, teknologioita ja palveluja

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia liiketoiminnasta Ukrainassa

Käytännön kokemuksia liiketoiminnasta Ukrainassa Käytännön kokemuksia liiketoiminnasta Ukrainassa Mikko Elomaa KIEMET, Joensuu 7.10.2010 10/7/2010 1 Esitykseni perustuu kokemuksiini Ukrainassa vuosina 2004 2009 jolloin toimin Nokian, Nokia Networksin

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If HS 19.1.2011 HS 20.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot