MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve
|
|
- Urho Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEELLINEN ARTIKKELI Mika Ala-Kauhaluoma MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve Tutkimustehtävä MS-tauti on Suomessa yleinen ja suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä. Tästä huolimatta MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutustarvetta ei ole Suomessa maan kattavalla tasolla käytännössä lainkaan tutkittu. Tämä artikkeli rakentuu kahden tutkimuskysymyksen ympärille: Millaista kuntoutusta MS-tautia sairastavat ovat saaneet ja millaista kuntoutusta he kokevat tarvitsevansa? Lisäksi artikkelissa tuodaan esiin, onko kuntoutuksen avulla pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavien työuria. Viitanen ja Piirainen (2003) ovat selvittäneet Itä-Suomessa vuonna 2001 ryhmähaastatteluin MS-tautia sairastavien odotuksia omalle kuntoutumiselle. Haastatteluiden perusteella kuntoutukselta toivottiin erityisesti tukea sairauden ymmärtämiseen ja sen kanssa selviämiseen. Myös vertaistuki ja sosiaalinen tuki koettiin tärkeiksi. Myös kansainvälisellä tasolla MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista ja koettua kuntoutustarvetta on tutkittu sangen vähän. Esimerkkeinä mainittakoon, että vuoden 2008 MS-tutkimuksen maailmankongressissa ei ollut tuhannen esityksen joukossa ainuttakaan, joka olisi suoranaisesti liittynyt sairastavien kokemaan kuntoutuksen tarpeeseen tai kuntoutukseen osallistumiseen. Kansainvälinen tieteellinen artikkelitietokanta EBSCO puolestaan antaa hakusanayhdistelmällä Multiple sclerosis and need for rehabilitation ainoastaan kaksi osumaa. MS-tauti ei kuitenkaan ole kovin poikkeuksellisessa asemassa muiden pitkäaikaissairastavien ryhmien kuntoutukseen osallistumiseen ja kuntoutustarvetta koskevan tutkimuksen osalta. Kuntoutustarvetta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on ylipäätään eri sairausryhmissä tutkittu melko vähän (Ojala, Hautamäki, Rissanen 2007, 229). Ojala ym. (emt.) selvittivät sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutustarvetta Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen rekisterin pohjalta toteutetulla postikyselyllä (N=150). Tutkimus osoitti, että kuntoutustarpeeseen vaikuttavat tekijät liittyivät ennen kaikkea sairaudesta aiheutuvaan huoleen ja luopumiseen. 4 Kuntoutus
2 Lisäksi oheissairastavuus ja koulutustausta olivat yhteydessä koettuun kuntoutustarpeeseen. Valkosen (1994) sydänpotilaita koskevassa tutkimuksessa kuntoutukseen liittyvät odotuk set ja tarpeet liittyivät tukeen yksilöllisten tavoitteiden ja elämänprojektien toteuttamiseksi. Näin myös odotukset ovat moninaisia ja voivat paikantua vertaistuen tai sairauteen liittyvän tiedon saamiseen, keinoihin stressin käsittelyyn sekä sairauden hyväksymi seen. Myös työikäisillä astmaa sairastavilla (Aalto, Rissanen, Härkäpää, Puolanne 2001) koettu kuntoutustarve oli suurinta erityisesti mielialaan liitty vissä tekijöissä. Sen sijaan yleisempää, erityisesti ikäja ammattiryhmäkohtaista, kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutustarpeen kokemusta on tutkittu jonkin verran enemmän. Esimerkkeinä mainittakoon rintamaveteraanien kuntoutustarve (Hanhela, Kallaranta & Kivelä 1995), kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve LEL-alojen naisilla (Rytkönen, Holappa, Krantz, Juntunen 2006) sekä uusimpana tutkimus ikääntyvien (55 69-vuotiaiden) työikäisten terveydestä, jossa mukana oli myös kuntoutustarpeen näkökulma (Pensola, Rinne, Kankainen, Roine 2008). Vajaakuntoisten työllisyys -tutkimuksen (Mannila, Notkola, Kaipainen, Juntunen, Rytkönen 2003) mukaan vajaakuntoisuus näkyy yleisesti kuntoutukseen osallistumisessa. Vajaakuntoisimmista eli niistä henkilöistä, joilla oli sairauksia ja niistä aiheutuvia työrajoitteita, lähes joka viides oli osallistunut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kuntoutukseen. Toisesta ryhmästä, jossa sairauksista ei ollut haittaa, joka kymmenes oli ollut kuntoutuksessa. Terveiden kuntoutus oli luonnollisesti vähäisintä eli vain 5 prosenttia heistä oli osallistunut kuntoutukseen. Naisten kuntoutukseen osallistuminen oli hieman yleisempää jokaisessa vajaakuntoisuusryhmässä. Saman tutkimuksen mukaan kuntoutukseen oli osallistunut työssäkäyvistä miehistä vajaat 7 prosenttia ja naisista vajaat 10 prosenttia. Kuntoutusta koki tarvitsevansa lähes neljännes kaikista tutkimukseen vastanneista miehistä ja 29 prosenttia naisista. Kuntoutuksen tarvetta voidaan tarkastella yleisen ja sairausryhmäkohtaisen tason lisäksi muistakin eri näkökulmista. Kuntoutuksen tarve voi olla lääketieteellinen ja diagnoosipohjainen. Se voi kytkeytyä erilaisiin lakeihin ja asetuksiin sekä kuntoutusorganisaatioiden antamiin toimintaohjeisiin. Tällöin kuntoutustarpeen arviointiperusteena saatetaan pitää erilaisista kuntoutustoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. (Härkäpää ja Järvikoski 2004, ) Yksilön kokema kuntoutustarve voi poiketa suuresti eri alojen asiantuntijoiden määrittämästä kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutukseen sitoutuminen jää kuitenkin tapahtumatta, ellei yksilön omaa kokemusta huomioida. Näin ollen koetun kuntoutustarpeen taustalla ole vien tekijöiden selvittäminen lisää todennäköisesti myös kuntoutuksesta saatavaa hyötyä. Tässä artikkelissa kuntoutustarvetta tarkastellaan sairastuneen omasta näkökulmasta. Tällöin koetun kuntoutustarpeen viitekehyksenä on aina yksilön oma elämäntilanne; hänen sairautensa, tarpeensa, voimavaransa ja identiteettinsä. Samoista seikoista muodostuvat myös kuntoutumiselle muodos- Kuntoutus
3 tuvat yksilölliset tavoitteet. Koetun kuntoutustarpeen taustalla ole vien tekijöiden selvittämisen tarkoituksena on auttaa siten myös kuntoutuk sen tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa ja sitä kautta auttaa kuntoutuksen palvelutoimintaan suunnattavien resurssien mitoittamisessa. Artikkelin aineisto muodostuu valtakunnallisesta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. Se on osa laajempaa tutkimushanketta, joka on toteutettu Kuntoutussäätiön ja Suomen MS-liiton yhteistyönä. Hankkeen rahoituksesta on vastannut Raha-automaattiyhdistys. Kokonaisuudessaan hankkeen tulokset on raportoitu Suomen MS-liiton julkaisusarjassa (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008). MS-taudin kuva Multippeliskleroosi (pesäkekovettumatauti) eli MS-tauti on krooninen keskushermoston valkean aineen sairaus. MS-taudin oireet määräytyvät sen mukaan missä osassa keskushermostoa sairauden aiheuttamat vauriot ovat. Tyypillisimpiä oireita ovat näön puutokset, lihasheikkoudet, tuntoaistin oireet, kivut, virtsaamiseen ja suolentoimintaan liittyvät oireet, seksuaaliongelmat, uupumus, kognitiiviset ongelmat ja mielialan vaihtelut (Erälinna, Laaksonen & Ruutiainen 2005, 28 30). Oireista tavallisin on uupumus eli fatiikki. Taudin oireiden vaihtelevuudesta ja moninaisuudesta johtuen varman MS-diagnoosin tekeminen saattaa joskus kestää hyvinkin pitkään. Tähän vaikuttaa myös se, että tautia ei voida todeta millään yksittäisellä kokeella tai tutkimuksella, vaan diagnoosi joudutaan tekemään useiden kriteerien perusteella. MS-taudissa voidaan erottaa neljä eri tautimuotoa kliinisen oirekuvan perusteella: aaltomainen (relapsoiva-remittoiva), toissijaisesti etenevä (sekundaarisprogressiivinen), etenevä aaltomainen (progressiivisrelapsoiva) ja primaaristi etenevä (primaarisprogressiivinen). Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen tautimuoto, jossa pahenemisvaiheet ja oireettomat jaksot seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheella tarkoitetaan uutta neurologista puutosoireistoa tai vanhojen oireiden selkeää lisääntymistä. MS-tautiin sairastumisen syytä ei tiedetä, mutta sairastumiseen ajatellaan vaikuttavan sekä ympäristö- että perintötekijät. Juuri ympäristötekijöiden on ajateltu vaikuttavan siihen, että MS-taudin esiintyvyys vaihtelee alueittain. Yleisimmillään tauti on alueilla, joilla asuu pohjoiseurooppalaisperäistä väestöä, kuten Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadan eteläosissa, Uudessa-Seelannissa ja Australian kaakkoisosissa. Sairaus on nykytietämyksen mukaan harvinainen puolestaan Aasiassa ja Afrikassa. (Kurtzke 1977, 3 14.) MS-taudin esiintyvyydessä on alueellisia eroja myös Suomessa, sen on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- tai eteläosissa. (kts. esim. Kinnunen 1984; Sumelahti 2002.) Taudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia, sitä sairastaa meillä yli 6000 henkilöä. Samalla se on myös nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Kuntoutuksella on varsin oleellinen osa MS-taudin hoidossa ja sairastavan tukemisessa. MS-tautiin ei ole yksiselitteisesti parantavaa hoitoa, mutta lääkehoidon lisäksi 6 Kuntoutus
4 sairauden kulkuun ja sairastavan hyvinvointiin voidaan vaikuttaa fysikaalisten ja psykososiaalisten hoitojen ja tukitoimien ansiosta. (Ruutiainen & Tienari 2001, 342, ) Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa MS-tautia sairastavan toimintakykyä, jolloin arjessa ja työelämässä selviytyminen helpottuu. Kunnat järjestävät yleensä MS-tautia sairastavien lääkinnällisen kuntoutuksen, mutta järjestämisvastuu siirtyy Kansaneläkelaitokselle (Kela) silloin, kun MS-tautia sairastava on alle 65-vuotias ja vaikeavammainen. Kela ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta tai vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, jos henkilöllä on oikeus kuntoutuspalveluihin tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella. Ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan puolestaan tukea MS-tautia sairastavan työelämässä pysymistä ja työelämään pääsyä sekä työssä selviämistä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, työhallinto, Kela ja vakuutuslaitokset. Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston perusjakaumat Artikkelin aineisto muodostuu valtakunnallisesta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. Kyselylomakkeet postitettiin alkuvuodesta Kyselyn otanta on rakennettu Suomen MS-liiton jäsenrekisterin pohjalta. Rekisteri on varsin kattava, sillä se pitää sisällään yhteystiedot lähes kaikista suomalaisista MS-tautia sairastavista henkilöistä (arviolta yli 90 %). Tämä on samalla tutkimuksen yleistettävyyden kannalta erinomainen seikka. Suomen MS-liiton potilasjäsenistä MSdiagnoosi on 5343 henkilöllä. Näistä henkilöistä 4576 kuuluu täysi-ikäiseen ja työikäiseen väestöön eli ikävälille vuotta. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat nämä 4576 henkilöä. Otantamenetelmänä käytettiin ositettua otantaa ja optimaalista kiintiöintiä. Otoskoko oli 768. Kyselyyn vastasi yhden uusintakyselyn jälkeen yhteensä 537 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 70, jota voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Taulukossa 1 esitetään kunkin neljän ositteen ositekohtaiset vastausprosentit. Taulukko 1. Ositekohtaiset vastausprosentit. Ikäluokka Otoskoko ositteessa Vastanneet Vastaus-% v % v % v % v % Yhteensä % Kuntoutus
5 Nuorimman ikäryhmän vastaushalukkuus muodostui ennakoitua paremmaksi ja heidän yliedustavuuttaan otoksessa täytyi häivyttää painokertoimilla pois. Muuten ryhmittäiset vastausprosentit eivät paljoa vaihdelleet keskiarvostansa. Vastauskato ei ollut iän mukaan systemaattista vaan kohdistui tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Huonoimmin kyselyyn vastasivat vuotiaat, mutta heidän havaittu otoskokonsa vastasi kuitenkin hyvin perusjoukon ikäjakauman mukaista otoskokoa. MS-tautia esiintyy selvästi yleisemmin naisilla. Tämä kävi ilmi myös tästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastanneista MS-tautia sairastavista naisia oli 78 prosenttia ja miehiä 22 prosenttia. Perusjoukossa eli MS-liiton rekisterissä on miesten osuus 26 prosenttia ja naisten 74 prosenttia. Naiset tulevat miehiä nuoremmista ikäluokista. Alle 40-vuotiaista naisten osuus on 27 prosenttia kun vastaavasti miesten osuus samasta ikäluokasta on 19 prosenttia. Miehet ovat sen sijaan naisiin nähden yliedustettuina erityisesti yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta (keskihajonta 6,5 v). Suomalaiset MS-tautia sairastavat ovat hyvin koulutettuja, erityisesti naisten osalta. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on 41 prosenttia kaikista MS-tautia sairastavista. Naisista ylioppilaita on 45 prosenttia. MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja myös ammatillisen koulutuksen osalta, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai muihin sairausryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Kaikista sairastuneista kokopäivätyössä on tällä hetkellä 34 prosenttia ja osa-aikaisessa työssä kuusi prosenttia. Vastaajilta kysyttiin lisäkysymyksellä, olivatko he olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työelämässä. Niukka enemmistö (52 %) ei ollut lainkaan työssä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työssä olleista 34 prosenttia oli ollut kokopäivätyössä ja 14 prosenttia osa-aikaisessa työssä. Sairastuneista hieman yli puolet on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Virallisesti työttömiksi työnhakijoiksi itsensä ilmoittavia oli ainoastaan kolme prosenttia vastaajista. Työttömät työnhakijat ovat korkeasti koulutettuja, heistä vähintään keskiasteen koulutus on 77 prosentilla ja korkeaasteen koulutus 41 prosentilla. Työssäkäyvistä suurin osa sairastaa aaltomaista MS-tautia. Kolmen muun pääluokan edustajista työelämässä on ainoastaan noin joka viides (18 24 %), kun aaltomaista tautia sairastavista työssä on yli puolet (54 %). Tämä johtuu suurimmalta osin siitä, että aaltomaista MS-tautia sairastavat kokevat taudin oireet myös kaikkein vähiten vaikeiksi, mutta samaan suuntaan vaikuttaa todennäköisesti myös se, että muihin pääluokkiin verrattuna heillä taudin kesto on keskimäärin ollut kaikkein lyhintä. Aaltomaiseen MS-tautiin on myös kehitetty sairauden etenemistä hidastavia lääkkeitä, jolloin sairastavien toimintakyky säilyy parempana pidempään. 8 Kuntoutus
6 Kuntoutukseen osallistuminen ja koettu kuntoutustarve Kuntoutus on osa MS-taudin kokonaisvaltaista hoitoa. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettaman työryhmän Käypä hoito -suosituksen mukaan MS-potilaan kuntoutusketjuun kuuluu hyvä ensitieto sairaudesta, riittävä sopeutumisvalmennus, lihashuoltoja liikuntaneuvonta sekä yksilölliset terapiat ja laitosmuotoinen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus havaittujen tarpeiden mukaisesti (Duodecimin 2002). Kuntoutusketju on suurimmalla osalla MS-tautiin sairastuneista jäänyt kuitenkin vajaaksi. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen MS-tautiin liittyvään kuntoutukseen oli osallistunut 48 prosenttia kaikista vastaajista. Saman verran oli myös heitä, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet tai edes hakeneet kuntoutukseen. Loput neljä prosenttia ilmoitti jossain vaiheessa hakeneensa kuntoutukseen, mutta heidän hakemuksensa oli tullut hylätyksi. MS-tautia sairastavien kuntoutusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti avohoidossa tai laitoksessa yhtenä tai useampana jaksona. Kyselyyn vastanneista ja kuntoutukseen osallistuneista 61 prosenttia oli osallistunut elämänsä aikana yhdelle kuntoutus- tai hoitojaksolle ja lopuilla MS-tautiin liittyviä jaksoja oli kertynyt kaksi (24 %) tai useampi (15 %). Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta yksi keskeisimmistä kuntoutuksen tuloksellisuuden mittareista on se, voidaanko kuntoutuksella vaikuttaa pidentävästi sairastuneen työuraan. MS-tautiin sairastuneiden eläkeviive eli kulunut aika taudin diagnosoinnista eläkkeelle siirtymiseen on keskimäärin 5,8 vuotta (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008, 57). Kysymys kuuluukin, voidaanko kuntoutuksen avulla pidentää eläkeviivettä? Vastaus on kyllä, mutta ei kovin paljoa, eikä tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Kuntoutuksen avulla voidaan pitkittää yksilön eläkkeelle siirtymistä keskimäärin noin puolellatoista vuodella. Kuntoutukseen osallistuneiden eläkeviive oli keskimäärin 6,4 vuotta ja kuntoutukseen osallistumattomilla 4,9 vuotta. Tulosta voidaan pitää tilastollisesti suuntaa antavana (p=.065). Eläkeviiveen kesto oli samankaltainen sekä ammatilliseen että lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden kohdalla, mutta tilastollisesti erillistarkastelun tulosta ei voida pitää edes suuntaa antavana. Taudinmukaisten oireiden voimakkuudella ei ollut varianssianalyysin mukaan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta eläkeviiveeseen. Taudinmukaisten oireiden trendinä kuitenkin oli, että kuntoutuksella on eläkkeelle siirtymistä pitkittävä vaikutus riippumatta siitä, oliko sairastunut parhaillaan oireeton tai kokiko hän lieviä tai voimakkaita oireita. Vaikuttaisi siltä, että erityisen hyvin kuntoutuksella voidaan vaikuttaa yksilön eläkeviiveeseen positiivisesti vielä silloin, kun sairauden oireet koetaan lieviksi. Tällaisissa tapauksissa eläkeviive kasvoi lääkinnällisen kuntoutuksen osalta 2,7 vuodella (p=.072) ja ammatillisen kuntoutuksen osalta 1,7 vuodella (p=.092). Kuntoutusjaksot ja niitä edeltävät kuntoutustarpeen arvioinnit lienevät harvinaisia ilman yksilön omaa kokemusta kuntoutuksen tarpeellisuudesta. Tästä syystä yksilön kuntoutustarpeen kokemuksella Kuntoutus
7 on keskeinen rooli kuntoutukseen sitoutumisen lisäksi myös kuntoutustoiminnan käynnistymisen ja laajuuden kannalta. Erityisesti lääkinnällisen kuntoutuksen tarve koetaan hyvin suureksi MS-tautia sairastavien keskuudessa, 64 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti tarvitsevansa vähintään jonkin verran sairauden haittoja lievittävää kuntoutusta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Terveys tutkimuksen (Gould, Ilmarinen, Järvisalo, Koskinen 2006) mukaan koko maan vuotiaasta työvoimasta neljäsosa arvioi tarvitsevansa lääkinnällistä kuntoutusta ja melkein joka kymmenes oli viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana siihen osallistunut. Ammatillisen kuntoutuksen tarve koettiin selvästi pienemmäksi: henkilöitä, jotka kokivat tarvitsevansa vähintään jonkin verran ammatillista kuntoutusta, oli 20 prosenttia koko aineistosta. Prosenttiosuutta voidaan pitää kohtuullisen matalana siinäkin mielessä, että Terveys tutkimuksen (Gould ym. 2006) mukaan koko maan aikuisikäisestä työvoimasta niin ikään viidesosa koki tarvitsevansa ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta. Toisaalta, ainoastaan 4 prosenttia työvoimaan kuuluvista oli osallistunut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana nykyisessä ammatissaan suoriutumista edistävään kuntoutukseen. Mikäli ammatillisen kuntoutuksen neljästä kyselylomakkeessa esitetystä vaihtoehdosta poistetaan kaikkein vähiten tarvetta herättänyt ammatillinen uudelleenkoulutus, jota 75 prosenttia kyselyyn vastanneista ei koe tarvitsevansa lainkaan, nousee ammatillista kuntoutusta tarvitsevien osuus kolmannekseen ja tarvitsemattomien puolestaan laskee 50 prosenttiin vastaajista. Ammatillinen kuntoutus näyttäisi olevan vastaajille sekä käsitteenä että sisällöltään jossain määrin abstrakti, ja on oletettavaa, että osittain siitä syystä sitä on vaikeampi mieltää samalla tavalla tarpeelliseksi kuin lääkinnällistä kuntoutusta. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan taustamuuttujittain MS-tautia sairastavien kuntoutustarpeen kokemista erikseen sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Taustamuuttujina tarkastelussa käytettiin asuinpaikkaa, ikää, koulutusta, työssäoloa, jonkin muun sairauden olemassaoloa sekä taudin vaikeutta ja taudin kokonaiskestoa. Taulukoissa esitetään ainoastaan tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Vastanneet ovat arvioineet kuntoutustarvetta ko. kuntoutusmuotoihin asteikolla 1 (=ei tarvitse lainkaan) 5 (=tarvitsee erittäin paljon). Henkilön on katsottu tarvitsevan ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta, mikäli vastausten keskiarvo on enemmän kuin 3 (=tarvitsee jonkin verran). Taulukosta 2 huomataan, että ammatillisen kuntoutuksen tarve on suurta erityisesti Itä-Suomessa asuvien miesten keskuudessa. Myös he, joilla MS-taudin oireet ovat lieviä, kokevat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen suuremmaksi verrattuna heihin, joilla tauti ei aiheita lainkaan oireita tai joilla oireet ovat voimakkaita. Vastemuuttujaksi eli ammatilliseksi kuntoutukseksi on luettu 1) työkykyä tukeva kuntoutusohjelma tai -kurssi, 2) työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittely, 3) työpaikalla järjestetty työkykyä ylläpitävä toiminta sekä 4) ammatillinen uudelleenkoulutus. 10 Kuntoutus
8 Taulukko 2. Ammatillisen kuntoutuksen koettu tarve. Tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Koko aineiston keskiarvo on 1,95. Miehet Naiset Kaikki Asuinpaikka (p=.026) Etelä-Suomi 1,59 1,83 1,78 Länsi-Suomi 2,20 2,00 2,04 Itä-Suomi 2,46 2,12 2,19 Pohjois-Suomi 1,24 2,22 2,01 MS-vaikeus (p=.006) Ei oireita 1,94 1,75 1,76 Lieviä oireita 1,95 2,12 2,09 Voimakkaita oireita 1,68 1,86 1,79 Seuraavassa taulukossa puolestaan esitetään lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen kokemisen keskiarvot taustamuuttujien mukaan, sukupuolittain. Lääkinnällisen kuntoutuksen koettuun tarpeeseen vaikuttavat vastaajan ammatillinen koulutus, työssäolo, ikä sekä taudin vaikeus ja kesto. Tulokset eivät ole siinä mielessä yllättäviä, että suurin lääkinnällisen kuntoutuksen tarve esiintyy heillä, joilla taudin oireet ovat voimakkaita ja pitkään jatkuneita. (Taulukko 3.) Sekä korkea ammatillinen koulutus että työssäolo ennustavat lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen pienemmäksi verrattuna heihin, joiden koulutus on matalampi ja jotka ovat työelämän ulkopuolella. Erityisesti miehet, jotka osallistuvat työelämään, osaaikaisestikin, kokevat tarvitsevansa monin kerroin vähemmän lääkinnällistä kuntoutusta työssä käymättömiin miehiin verrattuna. Huomio kiinnittyy myös miehiin, joiden taudin kestosta on kulunut vain vähän aikaa. Heidän lääkinnällisen kuntoutuksen koettu tarve on selvästi suurempi verrattuna saman aikaa sairastaneisiin naisiin ja myös hieman pidemmän aikaa sairastaneisiin miehiin. Johtopäätökset Artikkelissa on tarkasteltu MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista sekä koettua kuntoutustarvetta. Lisäksi saatujen tulosten perusteella on tuotu esiin kuinka hyvin kuntoutuksen avulla on pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavien työuria. Artikkelin aineisto on muodostunut valtakunnallisesti edustavasta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. MS-taudin puhkeamisen jälkeen jäädään varsin nopeasti eläkkeelle. Sairauden varhainen diagnosointi ja tarpeenmukaisen lääkehoidon varhainen aloittaminen ovat tekijöitä, joiden avulla voitaisiin hidastaa MS-tautia sairastavien toimintakyvyn laskua. Näin myös nopea eläköityminen voisi hidastua. Eläkeviiveen pitkittämiseksi olisi järkevää aloittaa myös kuntoutus varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairauden oireet koetaan vielä lievinä. Tällöin tukitoimien löytäminen on helpompaa kuin MS-taudin kriisiyttämässä työelämän tilanteessa. Tuen ja avun saanti varhaisessa vaiheessa voi estää työelämässä ilmenneiden ongelmien kasaantumisen ja tilanteen kriisiytymisen. Kuntoutus
9 Taulukko 3. Lääkinnällisen kuntoutuksen koettu tarve. Tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Koko aineiston keskiarvo on 3,10. Miehet Naiset Kaikki Ammatillinen koulutus (p=.010) Ei ammatillista koulutusta 2,95 3,43 3,22 Ammatilliset kurssit (alle 1v.) 4,09 3,72 3,85 Ammatilliset koulut (2-3v.) 3,25 3,00 3,06 Ammattikorkeakoulu 3,18 2,96 3,00 Yliopisto / Korkeakoulu 3,19 2,80 2,87 Töissä vuoden aikana (p=.000) Kokopäivätyö 2,35 2,16 2,18 Osa-aikatyö 2,44 3,04 2,95 Ei työssä 4,01 3,70 3,77 Työssä tällä hetkellä (p=.000) Ei 3,67 3,58 3,59 Kyllä 2,52 2,32 2,35 Taudin vaikeus (p=.000) Ei oireita 1,63 1,53 1,54 Lieviä oireita 2,73 3,10 3,04 Voimakkaita oireita 4,40 4,32 4,33 Ikäluokka (p=.000) v. 1,87 2,06 2, v. 3,13 2,41 2, v. 3,11 2,89 2, v. 3,58 3,72 3,66 Taudin kesto (p=.000) Alle 3 v. 3,26 2,61 2, v. 3,39 2,87 2, v. 2,82 2,92 2,90 Yli 15 v. 3,59 3,75 3,68 MS-tautia sairastavien kuntoutusvolyymit näyttävät kuitenkin pikemminkin pienentyvän. Vuonna 2007 Kelan vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden MS-tautia sairastavien määrä oli pienin koko 2000-luvulla. Vuonna 2004 ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus ja tavoitteena oli varhaisempi puuttuminen työ- 12 Kuntoutus
10 kyvyn ongelmiin. Näin ollen vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden määrän olisi voinut olettaa nousseen ennemmin kuin laskevan. Viime vuonna myös Kelan lääkinnällistä kuntoutusta saaneiden lukumäärä laski vuoden 2003 tason alapuolelle. (Ala- Kauhaluoma & Laurila 2008, 14.) Kuntoutuspalveluiden tarjonta on lisäksi jakautunut alueellisesti epätasaisesti. On paikkakuntia ja alueita, joiden ei ole mahdollista tarjota kuntoutettaville edes peruskuntoutusta. Tämä käy ilmi esimerkiksi itäsuomalaisten muita suurempana ammatillisen kuntoutuksen koettuna tarpeena. Kuntoutuspalvelut näyttäisivät olevan epätasaisesti jakautuneita myös sukupuolten välillä. Tulosten mukaan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarve on suurempaa sairastuneiden miesten kuin naisten keskuudessa. Erityishuomio kiinnittyy miehiin, joiden taudin kestosta on kulunut vain vähän aikaa. Heidän lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeensa on selvästi suurempi verrattuna saman aikaa sairastaneisiin naisiin ja myös kaikkein pisimmän aikaa sairastaneisiin miehiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, ovatko MS-taudin puhkeamisen jälkeiset ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskurssit tavoittaneet riittävällä tavalla vasta sairastuneet miehet ja palvelevatko kurssien ohjelmat riittävästi myös miehiä? Kuntoutuksen ohella työssä jaksamiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten erilaiset tukitoimet, työtehtävien räätälöinti, työpaikan asenteet ja yhteisön tuki. MStautia sairastavien työssäoloa helpottaisivat työaikoihin ja tauotuksiin vaikuttamisen mahdollisuus. Tämän lisäksi työtehtävät tulisi mitoittaa oikein ja työolosuhteet pitäisi muodostaa ihanteellisiksi MS-tautia sairastaville. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ympäristön esteettömyyttä, apuvälineiden saannin mahdollisuutta ja ilmastointia. Uudenlaisten ja sairastaville suotuisten työpaikan käytäntöjen kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea rakentavaa ja hyväksyvää asenneilmapiiriä. Työyhteisön negatiiviset asenteet sairastavia kohtaan voivat nimittäin hankaloittaa työn tekemistä huomattavasti enemmän kuin taudin aiheuttamat fyysiset oireet. Työyhteisön asenteiden lisäksi lähiyhteisön ymmärrys ja tulkinnat sairaudesta ovat myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastavien työelämässä pärjäämiseen. Viitasen ja Piiraisen (2003) ryhmähaastatteluissa kävi ilmi, että MS-tautia sairastavilla oli tarve löytää ryhmä, johon he voivat liittyä ja jonka kanssa jakaa taudin mukanaan tuomia kokemuksia. Ryhmän toivottiin olevan samaa sukupuolta, sairauden samassa vaiheessa ja mielellään vaikkapa työelämässä olevia. Ainakin pääkaupunkiseudulla tähän tarpeeseen ollaan myös parhaillaan vastaamassa. Syksyllä 2008 käynnistyi kokeiluluontoisesti työkykyä tukeva avokuntoutuskurssi, joka on kohdennettu ei-vaikeavammaisille työelämässä oleville MS-tautia sairastaville henkilöille. Ryhmämuotoinen kurssi toteutetaan Suomen MS-liiton ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä. VTT Mika Ala-Kauhaluoma toimii erikoistutkijana Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Kuntoutus
11 Lähteet Aalto A-M, Rissanen P, Härkäpää K, Puolanne M. (2001) Astmaa sairastavien työikäisten koettu kuntoutustarve. Sosiaalilääketieteellinen Aika kauskirja 38, Ala-Kauhaluoma M. & Laurila H. (2008) MStautia sairastavat suomalalaiset, työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarja 13. Duodecim (2002) MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus; 118(13): Gould, R., Ilmarinen, I., Järvisalo, I ja Koskinen, S. (toim.). (2006) Työkyvyn ulottuvuudet Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Helsinki. Härkäpää K. & Järvikoski A (2004) Kuntoutuksen perusteet. WSOY; Helsinki. Erälinna, Juha-Pekka & Laaksonen Mikko & Ruutiainen, Juhani (2005): Lääkehoidot tehokkaita. Avain 3:36. s Hanhela T, Kallaranta T. & Kivelä S (1995) Rintamaveteraanien kuntoutustarve ja kuntoutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Kinnunen, E. (1984). Multiple Sclerosis in Finland. An epidemiological and genetic study. University of Helsinki. Helsinki. Kurtzke, J.F (1977). Geography in Multiple Sclerosis. Journal of Neurology 215:1 26. Mannila S, Notkola V, Kaipainen H, Juntunen J, Rytkönen H. (2003) Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna Kuntoutus 26:1, Pensola T., Rinne H., Kankainen H., Roine S. (2008) Työikäiset ikääntyvät: vuotiaiden terveys, toimintakyky, työkyky ja kuntoutustarve. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78, Helsinki. Ruutiainen, J., & Tienari, P. (2001): MS-tauti ja muut demyelinisaatisairaudet. Teoksessa Neurologia. Toim. Seppo Soinila, Markku Kaste, Jyrki Launes ja Hannu Somer. Duodecim, Helsinki. Rytkönen, T., Holappa, S., Krantz S., Juntunen J. (2006) Vajaakuntoisuus, kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve LEL-alojen naisilla. Eteran tutkimuksia 5, Helsinki. Ojala, S, Hautamäki K. & Rissanen P. (2007) Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutustarve. Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja 44: Sumelahti, Marja-Liisa (2002): Occurence, survival and prognostic factors of multiple sclerosis in Finland. Tampereen yliopisto, Tampere. Valkonen J. (1994) Tarinametafora sydäninfarktista kuntoutumisessa. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 45, Helsinki. Viitanen E. & Piirainen A. (2003) Kuntoutujan arvioima kuntoutustarve ja odotukset omalle kuntoutumiselle. Kuntroutus 26: Kuntoutus
Kela kuntouttaja 2009
Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
Lisätiedot05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould
05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotHeikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015
Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotKuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä
Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä Mitä on kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi? 2 Tietojen hyödyntäminen
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotToimiiko työeläkekuntoutus? Raija Gould
Toimiiko työeläkekuntoutus? Raija Gould 8.11.2012 Toimiiko työeläkekuntoutus? Esitys perustuu työeläkekuntoutujien seurantatutkimukseen (ETK, Kuntoutussäätiö, Lapin yliopisto, VATT) Gould, Härkäpää, Järvikoski
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotKYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ
KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotKuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio
Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotB-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta
B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä
LisätiedotMitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena
1 Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija, VTT, dos. Kelan tutkimus Työhönkuntoutukselle
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä
KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotVerkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.
Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotKuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner
Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotKelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA
Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTyöhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta
Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLataa Kuntoutus muutoksessa. Lataa
Lataa Kuntoutus muutoksessa Lataa ISBN: 9789524844772 Sivumäärä: 301 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.25 Mb Aila Järvikosken, Jari Lindhin ja Asko Suikkasen toimittamassa teoksessa Kuntoutus muutoksessa
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotVuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti
Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat
LisätiedotKuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia
Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotK O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita
K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen uudet haasteet
Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotMitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta
Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTyökyky työuran lopussa julkisella sektorilla
Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotKELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE
TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
Lisätiedot