MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve"

Transkriptio

1 TIETEELLINEN ARTIKKELI Mika Ala-Kauhaluoma MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve Tutkimustehtävä MS-tauti on Suomessa yleinen ja suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä. Tästä huolimatta MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutustarvetta ei ole Suomessa maan kattavalla tasolla käytännössä lainkaan tutkittu. Tämä artikkeli rakentuu kahden tutkimuskysymyksen ympärille: Millaista kuntoutusta MS-tautia sairastavat ovat saaneet ja millaista kuntoutusta he kokevat tarvitsevansa? Lisäksi artikkelissa tuodaan esiin, onko kuntoutuksen avulla pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavien työuria. Viitanen ja Piirainen (2003) ovat selvittäneet Itä-Suomessa vuonna 2001 ryhmähaastatteluin MS-tautia sairastavien odotuksia omalle kuntoutumiselle. Haastatteluiden perusteella kuntoutukselta toivottiin erityisesti tukea sairauden ymmärtämiseen ja sen kanssa selviämiseen. Myös vertaistuki ja sosiaalinen tuki koettiin tärkeiksi. Myös kansainvälisellä tasolla MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista ja koettua kuntoutustarvetta on tutkittu sangen vähän. Esimerkkeinä mainittakoon, että vuoden 2008 MS-tutkimuksen maailmankongressissa ei ollut tuhannen esityksen joukossa ainuttakaan, joka olisi suoranaisesti liittynyt sairastavien kokemaan kuntoutuksen tarpeeseen tai kuntoutukseen osallistumiseen. Kansainvälinen tieteellinen artikkelitietokanta EBSCO puolestaan antaa hakusanayhdistelmällä Multiple sclerosis and need for rehabilitation ainoastaan kaksi osumaa. MS-tauti ei kuitenkaan ole kovin poikkeuksellisessa asemassa muiden pitkäaikaissairastavien ryhmien kuntoutukseen osallistumiseen ja kuntoutustarvetta koskevan tutkimuksen osalta. Kuntoutustarvetta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on ylipäätään eri sairausryhmissä tutkittu melko vähän (Ojala, Hautamäki, Rissanen 2007, 229). Ojala ym. (emt.) selvittivät sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutustarvetta Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen rekisterin pohjalta toteutetulla postikyselyllä (N=150). Tutkimus osoitti, että kuntoutustarpeeseen vaikuttavat tekijät liittyivät ennen kaikkea sairaudesta aiheutuvaan huoleen ja luopumiseen. 4 Kuntoutus

2 Lisäksi oheissairastavuus ja koulutustausta olivat yhteydessä koettuun kuntoutustarpeeseen. Valkosen (1994) sydänpotilaita koskevassa tutkimuksessa kuntoutukseen liittyvät odotuk set ja tarpeet liittyivät tukeen yksilöllisten tavoitteiden ja elämänprojektien toteuttamiseksi. Näin myös odotukset ovat moninaisia ja voivat paikantua vertaistuen tai sairauteen liittyvän tiedon saamiseen, keinoihin stressin käsittelyyn sekä sairauden hyväksymi seen. Myös työikäisillä astmaa sairastavilla (Aalto, Rissanen, Härkäpää, Puolanne 2001) koettu kuntoutustarve oli suurinta erityisesti mielialaan liitty vissä tekijöissä. Sen sijaan yleisempää, erityisesti ikäja ammattiryhmäkohtaista, kuntoutukseen osallistumista ja kuntoutustarpeen kokemusta on tutkittu jonkin verran enemmän. Esimerkkeinä mainittakoon rintamaveteraanien kuntoutustarve (Hanhela, Kallaranta & Kivelä 1995), kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve LEL-alojen naisilla (Rytkönen, Holappa, Krantz, Juntunen 2006) sekä uusimpana tutkimus ikääntyvien (55 69-vuotiaiden) työikäisten terveydestä, jossa mukana oli myös kuntoutustarpeen näkökulma (Pensola, Rinne, Kankainen, Roine 2008). Vajaakuntoisten työllisyys -tutkimuksen (Mannila, Notkola, Kaipainen, Juntunen, Rytkönen 2003) mukaan vajaakuntoisuus näkyy yleisesti kuntoutukseen osallistumisessa. Vajaakuntoisimmista eli niistä henkilöistä, joilla oli sairauksia ja niistä aiheutuvia työrajoitteita, lähes joka viides oli osallistunut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kuntoutukseen. Toisesta ryhmästä, jossa sairauksista ei ollut haittaa, joka kymmenes oli ollut kuntoutuksessa. Terveiden kuntoutus oli luonnollisesti vähäisintä eli vain 5 prosenttia heistä oli osallistunut kuntoutukseen. Naisten kuntoutukseen osallistuminen oli hieman yleisempää jokaisessa vajaakuntoisuusryhmässä. Saman tutkimuksen mukaan kuntoutukseen oli osallistunut työssäkäyvistä miehistä vajaat 7 prosenttia ja naisista vajaat 10 prosenttia. Kuntoutusta koki tarvitsevansa lähes neljännes kaikista tutkimukseen vastanneista miehistä ja 29 prosenttia naisista. Kuntoutuksen tarvetta voidaan tarkastella yleisen ja sairausryhmäkohtaisen tason lisäksi muistakin eri näkökulmista. Kuntoutuksen tarve voi olla lääketieteellinen ja diagnoosipohjainen. Se voi kytkeytyä erilaisiin lakeihin ja asetuksiin sekä kuntoutusorganisaatioiden antamiin toimintaohjeisiin. Tällöin kuntoutustarpeen arviointiperusteena saatetaan pitää erilaisista kuntoutustoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. (Härkäpää ja Järvikoski 2004, ) Yksilön kokema kuntoutustarve voi poiketa suuresti eri alojen asiantuntijoiden määrittämästä kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutukseen sitoutuminen jää kuitenkin tapahtumatta, ellei yksilön omaa kokemusta huomioida. Näin ollen koetun kuntoutustarpeen taustalla ole vien tekijöiden selvittäminen lisää todennäköisesti myös kuntoutuksesta saatavaa hyötyä. Tässä artikkelissa kuntoutustarvetta tarkastellaan sairastuneen omasta näkökulmasta. Tällöin koetun kuntoutustarpeen viitekehyksenä on aina yksilön oma elämäntilanne; hänen sairautensa, tarpeensa, voimavaransa ja identiteettinsä. Samoista seikoista muodostuvat myös kuntoutumiselle muodos- Kuntoutus

3 tuvat yksilölliset tavoitteet. Koetun kuntoutustarpeen taustalla ole vien tekijöiden selvittämisen tarkoituksena on auttaa siten myös kuntoutuk sen tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa ja sitä kautta auttaa kuntoutuksen palvelutoimintaan suunnattavien resurssien mitoittamisessa. Artikkelin aineisto muodostuu valtakunnallisesta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. Se on osa laajempaa tutkimushanketta, joka on toteutettu Kuntoutussäätiön ja Suomen MS-liiton yhteistyönä. Hankkeen rahoituksesta on vastannut Raha-automaattiyhdistys. Kokonaisuudessaan hankkeen tulokset on raportoitu Suomen MS-liiton julkaisusarjassa (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008). MS-taudin kuva Multippeliskleroosi (pesäkekovettumatauti) eli MS-tauti on krooninen keskushermoston valkean aineen sairaus. MS-taudin oireet määräytyvät sen mukaan missä osassa keskushermostoa sairauden aiheuttamat vauriot ovat. Tyypillisimpiä oireita ovat näön puutokset, lihasheikkoudet, tuntoaistin oireet, kivut, virtsaamiseen ja suolentoimintaan liittyvät oireet, seksuaaliongelmat, uupumus, kognitiiviset ongelmat ja mielialan vaihtelut (Erälinna, Laaksonen & Ruutiainen 2005, 28 30). Oireista tavallisin on uupumus eli fatiikki. Taudin oireiden vaihtelevuudesta ja moninaisuudesta johtuen varman MS-diagnoosin tekeminen saattaa joskus kestää hyvinkin pitkään. Tähän vaikuttaa myös se, että tautia ei voida todeta millään yksittäisellä kokeella tai tutkimuksella, vaan diagnoosi joudutaan tekemään useiden kriteerien perusteella. MS-taudissa voidaan erottaa neljä eri tautimuotoa kliinisen oirekuvan perusteella: aaltomainen (relapsoiva-remittoiva), toissijaisesti etenevä (sekundaarisprogressiivinen), etenevä aaltomainen (progressiivisrelapsoiva) ja primaaristi etenevä (primaarisprogressiivinen). Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen tautimuoto, jossa pahenemisvaiheet ja oireettomat jaksot seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheella tarkoitetaan uutta neurologista puutosoireistoa tai vanhojen oireiden selkeää lisääntymistä. MS-tautiin sairastumisen syytä ei tiedetä, mutta sairastumiseen ajatellaan vaikuttavan sekä ympäristö- että perintötekijät. Juuri ympäristötekijöiden on ajateltu vaikuttavan siihen, että MS-taudin esiintyvyys vaihtelee alueittain. Yleisimmillään tauti on alueilla, joilla asuu pohjoiseurooppalaisperäistä väestöä, kuten Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadan eteläosissa, Uudessa-Seelannissa ja Australian kaakkoisosissa. Sairaus on nykytietämyksen mukaan harvinainen puolestaan Aasiassa ja Afrikassa. (Kurtzke 1977, 3 14.) MS-taudin esiintyvyydessä on alueellisia eroja myös Suomessa, sen on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- tai eteläosissa. (kts. esim. Kinnunen 1984; Sumelahti 2002.) Taudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia, sitä sairastaa meillä yli 6000 henkilöä. Samalla se on myös nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Kuntoutuksella on varsin oleellinen osa MS-taudin hoidossa ja sairastavan tukemisessa. MS-tautiin ei ole yksiselitteisesti parantavaa hoitoa, mutta lääkehoidon lisäksi 6 Kuntoutus

4 sairauden kulkuun ja sairastavan hyvinvointiin voidaan vaikuttaa fysikaalisten ja psykososiaalisten hoitojen ja tukitoimien ansiosta. (Ruutiainen & Tienari 2001, 342, ) Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa MS-tautia sairastavan toimintakykyä, jolloin arjessa ja työelämässä selviytyminen helpottuu. Kunnat järjestävät yleensä MS-tautia sairastavien lääkinnällisen kuntoutuksen, mutta järjestämisvastuu siirtyy Kansaneläkelaitokselle (Kela) silloin, kun MS-tautia sairastava on alle 65-vuotias ja vaikeavammainen. Kela ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta tai vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, jos henkilöllä on oikeus kuntoutuspalveluihin tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella. Ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan puolestaan tukea MS-tautia sairastavan työelämässä pysymistä ja työelämään pääsyä sekä työssä selviämistä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, työhallinto, Kela ja vakuutuslaitokset. Tutkimuksen toteuttaminen ja aineiston perusjakaumat Artikkelin aineisto muodostuu valtakunnallisesta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. Kyselylomakkeet postitettiin alkuvuodesta Kyselyn otanta on rakennettu Suomen MS-liiton jäsenrekisterin pohjalta. Rekisteri on varsin kattava, sillä se pitää sisällään yhteystiedot lähes kaikista suomalaisista MS-tautia sairastavista henkilöistä (arviolta yli 90 %). Tämä on samalla tutkimuksen yleistettävyyden kannalta erinomainen seikka. Suomen MS-liiton potilasjäsenistä MSdiagnoosi on 5343 henkilöllä. Näistä henkilöistä 4576 kuuluu täysi-ikäiseen ja työikäiseen väestöön eli ikävälille vuotta. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat nämä 4576 henkilöä. Otantamenetelmänä käytettiin ositettua otantaa ja optimaalista kiintiöintiä. Otoskoko oli 768. Kyselyyn vastasi yhden uusintakyselyn jälkeen yhteensä 537 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 70, jota voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Taulukossa 1 esitetään kunkin neljän ositteen ositekohtaiset vastausprosentit. Taulukko 1. Ositekohtaiset vastausprosentit. Ikäluokka Otoskoko ositteessa Vastanneet Vastaus-% v % v % v % v % Yhteensä % Kuntoutus

5 Nuorimman ikäryhmän vastaushalukkuus muodostui ennakoitua paremmaksi ja heidän yliedustavuuttaan otoksessa täytyi häivyttää painokertoimilla pois. Muuten ryhmittäiset vastausprosentit eivät paljoa vaihdelleet keskiarvostansa. Vastauskato ei ollut iän mukaan systemaattista vaan kohdistui tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Huonoimmin kyselyyn vastasivat vuotiaat, mutta heidän havaittu otoskokonsa vastasi kuitenkin hyvin perusjoukon ikäjakauman mukaista otoskokoa. MS-tautia esiintyy selvästi yleisemmin naisilla. Tämä kävi ilmi myös tästä tutkimuksesta. Kyselyyn vastanneista MS-tautia sairastavista naisia oli 78 prosenttia ja miehiä 22 prosenttia. Perusjoukossa eli MS-liiton rekisterissä on miesten osuus 26 prosenttia ja naisten 74 prosenttia. Naiset tulevat miehiä nuoremmista ikäluokista. Alle 40-vuotiaista naisten osuus on 27 prosenttia kun vastaavasti miesten osuus samasta ikäluokasta on 19 prosenttia. Miehet ovat sen sijaan naisiin nähden yliedustettuina erityisesti yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta (keskihajonta 6,5 v). Suomalaiset MS-tautia sairastavat ovat hyvin koulutettuja, erityisesti naisten osalta. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on 41 prosenttia kaikista MS-tautia sairastavista. Naisista ylioppilaita on 45 prosenttia. MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja myös ammatillisen koulutuksen osalta, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai muihin sairausryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Kaikista sairastuneista kokopäivätyössä on tällä hetkellä 34 prosenttia ja osa-aikaisessa työssä kuusi prosenttia. Vastaajilta kysyttiin lisäkysymyksellä, olivatko he olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työelämässä. Niukka enemmistö (52 %) ei ollut lainkaan työssä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työssä olleista 34 prosenttia oli ollut kokopäivätyössä ja 14 prosenttia osa-aikaisessa työssä. Sairastuneista hieman yli puolet on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Virallisesti työttömiksi työnhakijoiksi itsensä ilmoittavia oli ainoastaan kolme prosenttia vastaajista. Työttömät työnhakijat ovat korkeasti koulutettuja, heistä vähintään keskiasteen koulutus on 77 prosentilla ja korkeaasteen koulutus 41 prosentilla. Työssäkäyvistä suurin osa sairastaa aaltomaista MS-tautia. Kolmen muun pääluokan edustajista työelämässä on ainoastaan noin joka viides (18 24 %), kun aaltomaista tautia sairastavista työssä on yli puolet (54 %). Tämä johtuu suurimmalta osin siitä, että aaltomaista MS-tautia sairastavat kokevat taudin oireet myös kaikkein vähiten vaikeiksi, mutta samaan suuntaan vaikuttaa todennäköisesti myös se, että muihin pääluokkiin verrattuna heillä taudin kesto on keskimäärin ollut kaikkein lyhintä. Aaltomaiseen MS-tautiin on myös kehitetty sairauden etenemistä hidastavia lääkkeitä, jolloin sairastavien toimintakyky säilyy parempana pidempään. 8 Kuntoutus

6 Kuntoutukseen osallistuminen ja koettu kuntoutustarve Kuntoutus on osa MS-taudin kokonaisvaltaista hoitoa. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettaman työryhmän Käypä hoito -suosituksen mukaan MS-potilaan kuntoutusketjuun kuuluu hyvä ensitieto sairaudesta, riittävä sopeutumisvalmennus, lihashuoltoja liikuntaneuvonta sekä yksilölliset terapiat ja laitosmuotoinen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus havaittujen tarpeiden mukaisesti (Duodecimin 2002). Kuntoutusketju on suurimmalla osalla MS-tautiin sairastuneista jäänyt kuitenkin vajaaksi. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen MS-tautiin liittyvään kuntoutukseen oli osallistunut 48 prosenttia kaikista vastaajista. Saman verran oli myös heitä, jotka eivät olleet koskaan osallistuneet tai edes hakeneet kuntoutukseen. Loput neljä prosenttia ilmoitti jossain vaiheessa hakeneensa kuntoutukseen, mutta heidän hakemuksensa oli tullut hylätyksi. MS-tautia sairastavien kuntoutusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti avohoidossa tai laitoksessa yhtenä tai useampana jaksona. Kyselyyn vastanneista ja kuntoutukseen osallistuneista 61 prosenttia oli osallistunut elämänsä aikana yhdelle kuntoutus- tai hoitojaksolle ja lopuilla MS-tautiin liittyviä jaksoja oli kertynyt kaksi (24 %) tai useampi (15 %). Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta yksi keskeisimmistä kuntoutuksen tuloksellisuuden mittareista on se, voidaanko kuntoutuksella vaikuttaa pidentävästi sairastuneen työuraan. MS-tautiin sairastuneiden eläkeviive eli kulunut aika taudin diagnosoinnista eläkkeelle siirtymiseen on keskimäärin 5,8 vuotta (Ala-Kauhaluoma & Laurila 2008, 57). Kysymys kuuluukin, voidaanko kuntoutuksen avulla pidentää eläkeviivettä? Vastaus on kyllä, mutta ei kovin paljoa, eikä tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Kuntoutuksen avulla voidaan pitkittää yksilön eläkkeelle siirtymistä keskimäärin noin puolellatoista vuodella. Kuntoutukseen osallistuneiden eläkeviive oli keskimäärin 6,4 vuotta ja kuntoutukseen osallistumattomilla 4,9 vuotta. Tulosta voidaan pitää tilastollisesti suuntaa antavana (p=.065). Eläkeviiveen kesto oli samankaltainen sekä ammatilliseen että lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden kohdalla, mutta tilastollisesti erillistarkastelun tulosta ei voida pitää edes suuntaa antavana. Taudinmukaisten oireiden voimakkuudella ei ollut varianssianalyysin mukaan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta eläkeviiveeseen. Taudinmukaisten oireiden trendinä kuitenkin oli, että kuntoutuksella on eläkkeelle siirtymistä pitkittävä vaikutus riippumatta siitä, oliko sairastunut parhaillaan oireeton tai kokiko hän lieviä tai voimakkaita oireita. Vaikuttaisi siltä, että erityisen hyvin kuntoutuksella voidaan vaikuttaa yksilön eläkeviiveeseen positiivisesti vielä silloin, kun sairauden oireet koetaan lieviksi. Tällaisissa tapauksissa eläkeviive kasvoi lääkinnällisen kuntoutuksen osalta 2,7 vuodella (p=.072) ja ammatillisen kuntoutuksen osalta 1,7 vuodella (p=.092). Kuntoutusjaksot ja niitä edeltävät kuntoutustarpeen arvioinnit lienevät harvinaisia ilman yksilön omaa kokemusta kuntoutuksen tarpeellisuudesta. Tästä syystä yksilön kuntoutustarpeen kokemuksella Kuntoutus

7 on keskeinen rooli kuntoutukseen sitoutumisen lisäksi myös kuntoutustoiminnan käynnistymisen ja laajuuden kannalta. Erityisesti lääkinnällisen kuntoutuksen tarve koetaan hyvin suureksi MS-tautia sairastavien keskuudessa, 64 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti tarvitsevansa vähintään jonkin verran sairauden haittoja lievittävää kuntoutusta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Terveys tutkimuksen (Gould, Ilmarinen, Järvisalo, Koskinen 2006) mukaan koko maan vuotiaasta työvoimasta neljäsosa arvioi tarvitsevansa lääkinnällistä kuntoutusta ja melkein joka kymmenes oli viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana siihen osallistunut. Ammatillisen kuntoutuksen tarve koettiin selvästi pienemmäksi: henkilöitä, jotka kokivat tarvitsevansa vähintään jonkin verran ammatillista kuntoutusta, oli 20 prosenttia koko aineistosta. Prosenttiosuutta voidaan pitää kohtuullisen matalana siinäkin mielessä, että Terveys tutkimuksen (Gould ym. 2006) mukaan koko maan aikuisikäisestä työvoimasta niin ikään viidesosa koki tarvitsevansa ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta. Toisaalta, ainoastaan 4 prosenttia työvoimaan kuuluvista oli osallistunut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana nykyisessä ammatissaan suoriutumista edistävään kuntoutukseen. Mikäli ammatillisen kuntoutuksen neljästä kyselylomakkeessa esitetystä vaihtoehdosta poistetaan kaikkein vähiten tarvetta herättänyt ammatillinen uudelleenkoulutus, jota 75 prosenttia kyselyyn vastanneista ei koe tarvitsevansa lainkaan, nousee ammatillista kuntoutusta tarvitsevien osuus kolmannekseen ja tarvitsemattomien puolestaan laskee 50 prosenttiin vastaajista. Ammatillinen kuntoutus näyttäisi olevan vastaajille sekä käsitteenä että sisällöltään jossain määrin abstrakti, ja on oletettavaa, että osittain siitä syystä sitä on vaikeampi mieltää samalla tavalla tarpeelliseksi kuin lääkinnällistä kuntoutusta. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan taustamuuttujittain MS-tautia sairastavien kuntoutustarpeen kokemista erikseen sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Taustamuuttujina tarkastelussa käytettiin asuinpaikkaa, ikää, koulutusta, työssäoloa, jonkin muun sairauden olemassaoloa sekä taudin vaikeutta ja taudin kokonaiskestoa. Taulukoissa esitetään ainoastaan tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Vastanneet ovat arvioineet kuntoutustarvetta ko. kuntoutusmuotoihin asteikolla 1 (=ei tarvitse lainkaan) 5 (=tarvitsee erittäin paljon). Henkilön on katsottu tarvitsevan ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta, mikäli vastausten keskiarvo on enemmän kuin 3 (=tarvitsee jonkin verran). Taulukosta 2 huomataan, että ammatillisen kuntoutuksen tarve on suurta erityisesti Itä-Suomessa asuvien miesten keskuudessa. Myös he, joilla MS-taudin oireet ovat lieviä, kokevat ammatillisen kuntoutuksen tarpeen suuremmaksi verrattuna heihin, joilla tauti ei aiheita lainkaan oireita tai joilla oireet ovat voimakkaita. Vastemuuttujaksi eli ammatilliseksi kuntoutukseksi on luettu 1) työkykyä tukeva kuntoutusohjelma tai -kurssi, 2) työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittely, 3) työpaikalla järjestetty työkykyä ylläpitävä toiminta sekä 4) ammatillinen uudelleenkoulutus. 10 Kuntoutus

8 Taulukko 2. Ammatillisen kuntoutuksen koettu tarve. Tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Koko aineiston keskiarvo on 1,95. Miehet Naiset Kaikki Asuinpaikka (p=.026) Etelä-Suomi 1,59 1,83 1,78 Länsi-Suomi 2,20 2,00 2,04 Itä-Suomi 2,46 2,12 2,19 Pohjois-Suomi 1,24 2,22 2,01 MS-vaikeus (p=.006) Ei oireita 1,94 1,75 1,76 Lieviä oireita 1,95 2,12 2,09 Voimakkaita oireita 1,68 1,86 1,79 Seuraavassa taulukossa puolestaan esitetään lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen kokemisen keskiarvot taustamuuttujien mukaan, sukupuolittain. Lääkinnällisen kuntoutuksen koettuun tarpeeseen vaikuttavat vastaajan ammatillinen koulutus, työssäolo, ikä sekä taudin vaikeus ja kesto. Tulokset eivät ole siinä mielessä yllättäviä, että suurin lääkinnällisen kuntoutuksen tarve esiintyy heillä, joilla taudin oireet ovat voimakkaita ja pitkään jatkuneita. (Taulukko 3.) Sekä korkea ammatillinen koulutus että työssäolo ennustavat lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen pienemmäksi verrattuna heihin, joiden koulutus on matalampi ja jotka ovat työelämän ulkopuolella. Erityisesti miehet, jotka osallistuvat työelämään, osaaikaisestikin, kokevat tarvitsevansa monin kerroin vähemmän lääkinnällistä kuntoutusta työssä käymättömiin miehiin verrattuna. Huomio kiinnittyy myös miehiin, joiden taudin kestosta on kulunut vain vähän aikaa. Heidän lääkinnällisen kuntoutuksen koettu tarve on selvästi suurempi verrattuna saman aikaa sairastaneisiin naisiin ja myös hieman pidemmän aikaa sairastaneisiin miehiin. Johtopäätökset Artikkelissa on tarkasteltu MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistumista sekä koettua kuntoutustarvetta. Lisäksi saatujen tulosten perusteella on tuotu esiin kuinka hyvin kuntoutuksen avulla on pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavien työuria. Artikkelin aineisto on muodostunut valtakunnallisesti edustavasta postikyselystä Suomen MS-liiton jäsenistölle. MS-taudin puhkeamisen jälkeen jäädään varsin nopeasti eläkkeelle. Sairauden varhainen diagnosointi ja tarpeenmukaisen lääkehoidon varhainen aloittaminen ovat tekijöitä, joiden avulla voitaisiin hidastaa MS-tautia sairastavien toimintakyvyn laskua. Näin myös nopea eläköityminen voisi hidastua. Eläkeviiveen pitkittämiseksi olisi järkevää aloittaa myös kuntoutus varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairauden oireet koetaan vielä lievinä. Tällöin tukitoimien löytäminen on helpompaa kuin MS-taudin kriisiyttämässä työelämän tilanteessa. Tuen ja avun saanti varhaisessa vaiheessa voi estää työelämässä ilmenneiden ongelmien kasaantumisen ja tilanteen kriisiytymisen. Kuntoutus

9 Taulukko 3. Lääkinnällisen kuntoutuksen koettu tarve. Tilastollisesti merkitsevät muuttujat. Koko aineiston keskiarvo on 3,10. Miehet Naiset Kaikki Ammatillinen koulutus (p=.010) Ei ammatillista koulutusta 2,95 3,43 3,22 Ammatilliset kurssit (alle 1v.) 4,09 3,72 3,85 Ammatilliset koulut (2-3v.) 3,25 3,00 3,06 Ammattikorkeakoulu 3,18 2,96 3,00 Yliopisto / Korkeakoulu 3,19 2,80 2,87 Töissä vuoden aikana (p=.000) Kokopäivätyö 2,35 2,16 2,18 Osa-aikatyö 2,44 3,04 2,95 Ei työssä 4,01 3,70 3,77 Työssä tällä hetkellä (p=.000) Ei 3,67 3,58 3,59 Kyllä 2,52 2,32 2,35 Taudin vaikeus (p=.000) Ei oireita 1,63 1,53 1,54 Lieviä oireita 2,73 3,10 3,04 Voimakkaita oireita 4,40 4,32 4,33 Ikäluokka (p=.000) v. 1,87 2,06 2, v. 3,13 2,41 2, v. 3,11 2,89 2, v. 3,58 3,72 3,66 Taudin kesto (p=.000) Alle 3 v. 3,26 2,61 2, v. 3,39 2,87 2, v. 2,82 2,92 2,90 Yli 15 v. 3,59 3,75 3,68 MS-tautia sairastavien kuntoutusvolyymit näyttävät kuitenkin pikemminkin pienentyvän. Vuonna 2007 Kelan vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden MS-tautia sairastavien määrä oli pienin koko 2000-luvulla. Vuonna 2004 ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus ja tavoitteena oli varhaisempi puuttuminen työ- 12 Kuntoutus

10 kyvyn ongelmiin. Näin ollen vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden määrän olisi voinut olettaa nousseen ennemmin kuin laskevan. Viime vuonna myös Kelan lääkinnällistä kuntoutusta saaneiden lukumäärä laski vuoden 2003 tason alapuolelle. (Ala- Kauhaluoma & Laurila 2008, 14.) Kuntoutuspalveluiden tarjonta on lisäksi jakautunut alueellisesti epätasaisesti. On paikkakuntia ja alueita, joiden ei ole mahdollista tarjota kuntoutettaville edes peruskuntoutusta. Tämä käy ilmi esimerkiksi itäsuomalaisten muita suurempana ammatillisen kuntoutuksen koettuna tarpeena. Kuntoutuspalvelut näyttäisivät olevan epätasaisesti jakautuneita myös sukupuolten välillä. Tulosten mukaan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarve on suurempaa sairastuneiden miesten kuin naisten keskuudessa. Erityishuomio kiinnittyy miehiin, joiden taudin kestosta on kulunut vain vähän aikaa. Heidän lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeensa on selvästi suurempi verrattuna saman aikaa sairastaneisiin naisiin ja myös kaikkein pisimmän aikaa sairastaneisiin miehiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, ovatko MS-taudin puhkeamisen jälkeiset ensitieto- ja sopeutumisvalmennuskurssit tavoittaneet riittävällä tavalla vasta sairastuneet miehet ja palvelevatko kurssien ohjelmat riittävästi myös miehiä? Kuntoutuksen ohella työssä jaksamiseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuten erilaiset tukitoimet, työtehtävien räätälöinti, työpaikan asenteet ja yhteisön tuki. MStautia sairastavien työssäoloa helpottaisivat työaikoihin ja tauotuksiin vaikuttamisen mahdollisuus. Tämän lisäksi työtehtävät tulisi mitoittaa oikein ja työolosuhteet pitäisi muodostaa ihanteellisiksi MS-tautia sairastaville. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ympäristön esteettömyyttä, apuvälineiden saannin mahdollisuutta ja ilmastointia. Uudenlaisten ja sairastaville suotuisten työpaikan käytäntöjen kehittämisessä tarvitaan ennen kaikkea rakentavaa ja hyväksyvää asenneilmapiiriä. Työyhteisön negatiiviset asenteet sairastavia kohtaan voivat nimittäin hankaloittaa työn tekemistä huomattavasti enemmän kuin taudin aiheuttamat fyysiset oireet. Työyhteisön asenteiden lisäksi lähiyhteisön ymmärrys ja tulkinnat sairaudesta ovat myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastavien työelämässä pärjäämiseen. Viitasen ja Piiraisen (2003) ryhmähaastatteluissa kävi ilmi, että MS-tautia sairastavilla oli tarve löytää ryhmä, johon he voivat liittyä ja jonka kanssa jakaa taudin mukanaan tuomia kokemuksia. Ryhmän toivottiin olevan samaa sukupuolta, sairauden samassa vaiheessa ja mielellään vaikkapa työelämässä olevia. Ainakin pääkaupunkiseudulla tähän tarpeeseen ollaan myös parhaillaan vastaamassa. Syksyllä 2008 käynnistyi kokeiluluontoisesti työkykyä tukeva avokuntoutuskurssi, joka on kohdennettu ei-vaikeavammaisille työelämässä oleville MS-tautia sairastaville henkilöille. Ryhmämuotoinen kurssi toteutetaan Suomen MS-liiton ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä. VTT Mika Ala-Kauhaluoma toimii erikoistutkijana Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Kuntoutus

11 Lähteet Aalto A-M, Rissanen P, Härkäpää K, Puolanne M. (2001) Astmaa sairastavien työikäisten koettu kuntoutustarve. Sosiaalilääketieteellinen Aika kauskirja 38, Ala-Kauhaluoma M. & Laurila H. (2008) MStautia sairastavat suomalalaiset, työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarja 13. Duodecim (2002) MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus; 118(13): Gould, R., Ilmarinen, I., Järvisalo, I ja Koskinen, S. (toim.). (2006) Työkyvyn ulottuvuudet Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Helsinki. Härkäpää K. & Järvikoski A (2004) Kuntoutuksen perusteet. WSOY; Helsinki. Erälinna, Juha-Pekka & Laaksonen Mikko & Ruutiainen, Juhani (2005): Lääkehoidot tehokkaita. Avain 3:36. s Hanhela T, Kallaranta T. & Kivelä S (1995) Rintamaveteraanien kuntoutustarve ja kuntoutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 7. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Kinnunen, E. (1984). Multiple Sclerosis in Finland. An epidemiological and genetic study. University of Helsinki. Helsinki. Kurtzke, J.F (1977). Geography in Multiple Sclerosis. Journal of Neurology 215:1 26. Mannila S, Notkola V, Kaipainen H, Juntunen J, Rytkönen H. (2003) Vajaakuntoisuus, työhön osallistuminen ja kuntoutuksen tarve Suomessa vuonna Kuntoutus 26:1, Pensola T., Rinne H., Kankainen H., Roine S. (2008) Työikäiset ikääntyvät: vuotiaiden terveys, toimintakyky, työkyky ja kuntoutustarve. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78, Helsinki. Ruutiainen, J., & Tienari, P. (2001): MS-tauti ja muut demyelinisaatisairaudet. Teoksessa Neurologia. Toim. Seppo Soinila, Markku Kaste, Jyrki Launes ja Hannu Somer. Duodecim, Helsinki. Rytkönen, T., Holappa, S., Krantz S., Juntunen J. (2006) Vajaakuntoisuus, kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutuksen tarve LEL-alojen naisilla. Eteran tutkimuksia 5, Helsinki. Ojala, S, Hautamäki K. & Rissanen P. (2007) Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutustarve. Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja 44: Sumelahti, Marja-Liisa (2002): Occurence, survival and prognostic factors of multiple sclerosis in Finland. Tampereen yliopisto, Tampere. Valkonen J. (1994) Tarinametafora sydäninfarktista kuntoutumisessa. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 45, Helsinki. Viitanen E. & Piirainen A. (2003) Kuntoutujan arvioima kuntoutustarve ja odotukset omalle kuntoutumiselle. Kuntroutus 26: Kuntoutus

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2014

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2014 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2014 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot