Saunassa. Näin Itämeri voidaan pelastaa. Henna ja homekoirat. Gustav Hägglundin kanssa. Kun kauhu saapui kylään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saunassa. Näin Itämeri voidaan pelastaa. Henna ja homekoirat. Gustav Hägglundin kanssa. Kun kauhu saapui kylään"

Transkriptio

1 Sähköyhtiösi asiakaslehti Näin Itämeri voidaan pelastaa Henna ja homekoirat Saunassa Gustav Hägglundin kanssa Kun kauhu saapui kylään Sähköalan uudet sopimusehdot tämän lehden liitteenä Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen kja atternö Vetelin 1 Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Tärkeää seistä tukevasti Miten hoidat metsääsi? Mitkä ovat Pohjanmaan vahvuudet ja miten vahvuuksia voisi hyödyntää ja käyttää hyväksi? Mielestäni Pohjanmaan vahvuus on sitkeä ja periksiantamaton kansa. Vahvuus näkyy mm. vahvassa yrittäjäperinteessä siis yrittäjyytenä elinkeinoelämässä, mutta myös sisäisenä yrittäjyytenä, joka ilmenee kaikessa työssä, mihin pohjalainen ryhtyy. Miten meidän tulisi suhtautua tulevaisuuden energiasaantiin? Suomen työllisyyden ja talouskasvun tärkeimpiä tekijöitä on kohtuuhintainen, turvallinen ja luotettava energiansaanti. Meidän on panostettava monipuoliseen energialähteiden yhdistelmään ja parannettava energiaomavaraisuutta (ml. tuuli- ja vesivoima, turve). Kotimaiset luonnonvarat tulee laittaa tulevaisuuden energiapolitiikan keskiöön, koska ne parantavat kotimaamme energiaomavaraisuutta ja luovat työpaikkoja kotimaahan. Monipuoliseen energiapalettiin on kuuluttava myös ydinvoima. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Paula Risikko on liikenne- ja kuntaministeri. Hän on varttunut Ylihärmässä ja asunut Seinäjoella 1980-luvulta lähtien. Ennen poliitikon uraansa hän opiskeli ja työskenteli hoitoalalla ja väitteli terveystieteiden tohtoriksi v Hän on poliitikkona kiinnittänyt runsaasti huomiota juuri terveydenhuoltoon. Hänet valittiin eduskuntaan v ja hän toimi vuodesta 2007 alkaen peruspalveluministerinä Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa sekä sosiaali- ja terveysministerinä Kataisen hallituksessa. Elämänlaatu merkitsee minulle perhettä, läheisiä ja ystäviä. Se on myös terveyttä ja sisäistä rauhaa eli olemista sinut itsensä kanssa. Yksimielisyyttä energiapolitiikassa? 4 Sähkö on ylivertainen 5 Kenraalin tilinpäätös 6 Metsänhoito on parasta ilmastonsuojelua 12 Elämä palaa mereen 16 Suvaitsevainen raamattuvyöhyke 24 Henna ja koirat 26 Kun kauhu saapui kylään 34 Miltä todellisuus näyttää? 42 Tuuli ja aurinko luultua kalliimpia 43 Fennovoiman suunta ylöspäin 44 Jätteestä energiaa ahkerien bakteerien avulla 46 Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Kauppiaankatu 10, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, tel. (06) , Projektipäällikkö Svenolof Karlsson, Toimittajat Svenolof Karlsson, Johan Svenlin, Susanne Strömberg Käännös Paula Bertell Layout Gun-Marie Wiis, Kaj Frilund, Terje Tiilikka Kansikuva Sammy Steen Paino Forsberg 2014 Lehden aiempia numeroita on luettavissa osoitteessa Jos syventyy sähkömarkkinan toimintaan, saattaa ehkä alkaa hirvittää. Markkina ei ole vain monimutkainen, vaan sen ehdot muuttuvat nopeaa tahtia ja tavalla, jota ei aina pysty ennakoimaan. Euroopan tasolla on perustavanlaatuinen ristiriita. Julkilausuttuna poliittisena tavoitteena on kansallisten sähkömarkkinoiden integrointi yhteiseurooppalaiseen markkinamalliin. Mutta samalla EU:n jäsenmaat ottavat käyttöön yhä enemmän sääntelyä ja kansallisia tukijärjestelmiä, nykyään myös kapasiteetin osalta. Toinen julkilausuttu poliittinen tavoite on kysyntäjouston luominen eli siis järjestelmän, jossa sähköasiakkaat luopuvat korvausta vastaan käyttämästä sähköä huippukuormitustunteina tai korkean sähköpörssihinnan kausina. Mutta mitä siitä seuraa? Tutkimuksen (Elforsk, Ruotsi) mukaan kysyntäjousto voi ilman kytkentää sähköpörssin hinnanmuodostukseen toimia vain tiettyyn rajaan saakka. Simuloitaessa suuren aktiivisen sähköasiakasryhmän osallistumista kysyntäjoustoon tulokseksi saatiin uusia kysyntähuippuja ja hintapiikkejä toisiin ajankohtiin aiempien sijaan. Toinen tekijä on pohjoismainen sähkön järjestelmähinta viitearvona rahoitusriskien hallintainstrumenttien hinnoittelussa. Ongelma siinä on, etteivät nykyiset huutokauppamallit sovi suurille määrille sellaista sähköntuotantoa, joka ei ole säädeltävissä, esim. tuulivoimalle. On luotava vaihtoehtoisia malleja, mutta kukaan ei vielä tiedä millaisia. Edelleen yhtenä tekijänä on uusi EU-lainsäädäntö jäsenvaltioiden sähköverkkotoiminnan sääntelemiseksi, mikä toimii yhteisten sisämarkkinoiden kulmakivenä. Sekin vaikuttaa markkinaan perinpohjaisesti ilman että sen seurauksia pystytään nykyään tarkastelemaan. Mitä tulee valtakunnanrajat ylittävään säätökapasitettiin, meillä on lähialueelta esimerkki Venäjän otettua jokunen vuosi sitten käyttöön oman kapasiteettijärjestelmänsä. Venäläisen sähkön hinta nousi yhdellä iskulla suuren osan vuorokauden tunneista. Onneksi Suomi on Venäjän sijaan voinut ostaa sähköä Ruotsista ja Norjasta ja onneksi sähkö on siellä ollut viime aikoina halpaa. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten sähkömarkkinoiden jo nykyisin monimutkainen luonne on hankaloitumassa entisestään. Miten Katternö-ryhmän tulee suhteellisen pienenä toimijana suhtautua siihen? Tarvitsemme osaamista. Mitä mieltä sitten olemmekaan kehityssuunnasta, meidän on pystyttävä toimimaan viisaasti. Meidän on valmistauduttava sähkönhintojen yhä suurempaan vaihteluun. Loppuasiakkaiden maksama hinta vaihtelee tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin voimakkaasti, ja meidän on valmistauduttava itse ja valmisteltava asiakkaitamme siihen. Tätä taustaa vasten olemme mielestämme toimineet oikein puoltaessamme Katternö-ryhmässä energiatuotannon korkeaa omavaraisuusastetta ja siirtoverkon pitämistä omissa käsissä. Sen ansiosta seisomme tukevammin, kun maailmalla tulee, ja meillä on paremmat edellytykset säilyttää asiakkaidemme sähkönhinta vakaana ja kilpailukykyisenä. Peter Boström, hallituksen puheenjohtaja, Katternö Oy, Katternö Ab u Carol Dahlbacka, Kruunupyy Ostin metsää 20 vuotta sitten, ja nyt alkaa olla hakkuun aika. Olen aiemmin raivannut metsää jonkin verran, mutta yritykseni vie nykyään niin paljon aikaa, etten ehdi hoitaa metsää niin kuin sitä kuuluisi. Joudun käyttämään muiden raivauspalveluja. Meillä on kotona kalliolämpö ja meillä kuluu vain vähän polttopuita avotakan lämmittämiseen silloin tällöin. u Lars Kronlund, Kruunupyy Puunmyynnistä saa tosi pienen korvauksen, mutta omaa käyttöä varten metsä on hyvä olemassa. Kun rakensimme uuden navetan ja korjasimme kotia, kaadoimme 150 puuta ja sahasimme ne lankuiksi ja laudoiksi. Isäukko on eläkkeellä ja kaataa meille polttopuut. Olisi mukavaa, jos ehtisi hoitaa metsää enemmän, mutta minulla on kädet täynnä työtä maitotilalla. u Harriet Bäck, Kruunupyy Kotimme lämpiää omasta metsästä kaadetulla sekapuulla. Mieheni huolehtii siitä, että meillä riittää polttopuuta koko vuodeksi. Hän raivaa itse metsää ja kuljettaa polttopuut kotiin traktorilla. Minun osuuteni rajoittuu puiden pinoamiseen. Viime talvi oli leuto, ja puuta kului vähemmän. Nyt meille on kertynyt puita varastoon kolmeksi talveksi eteenpäin. u Ulf Vikström, Luoto Olen työskennellyt maanviljelyn rinnalla metsässä koko ikäni. On palkitsevaa, kun näkee päiväurakkansa selvät tulokset metsässä. Olen nykyään eläkkeellä, ja metsä siirtyi pojalleni viime vuonna, mutta autan vielä hakkuutöissä. Kaadamme ja myymme sekä saha- että sellupuuta. Omaan käyttöön teemme haketta kodin lämpökeskusta varten. 2 k atternö k atternö 3 Mats Sandström Johanna Forsman

3 Yksimielisyyttä energiapolitiikassa? Veikkaukseni on, että seuraava hallitustunnustelija esittää jo hyvin varhaisessa vaiheessa puolueille tiukkoja kysymyksiä energiapolitiikasta. Se mitkä puolueet osallistuvat hallitusneuvotteluihin, ratkennee jo siinä, Esa Härmälä kirjoittaa. Viime viikkojen energiakeskustelun perusteella voisi luulla, että Suomessa ollaan liki kaikesta energiapolitiikkaan liittyvästä erimielisiä. Ihan niin huono tilanne ei kuitenkaan ole. Monesta asiasta vallitsee puolueiden välillä yksimielisyys ja nähdään, että tietyt asiat on joka tapauksessa tehtävä. Tärkein näistä asioista on yksimielisyys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Kaikki ovat sitoutuneet eurooppalaiseen tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä % vuoteen 2050 mennessä. Tätä yksimielisyyttä ei pidä aliarvioida. Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että me lisäämme uusiutuvaa energia myös tulevina vuosina. Siihen emme itse asiassa edes tarvitse mitään eurooppalaisia tavoitteita, koska teemme sitä ihan omasta halustamme ja omien etujemme vuoksi. Jatkossakin suurin osa uusiutuvasta energiasta tulee metsistä, mutta muutakin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa tarvitaan. Yksimielisiä olemme myös energiatehokkuuden parantamisesta. Suomella on tässä hyvät perinteet ja jo nyt olemme korkealla tasolla, mutta kovasti voidaan vielä mennä eteenpäin. Energiatehokkuuden parantaminen on myös keskeinen motiivi sille, että Suomen panostus energiatutkimukseen on mittava. En tiedä toista maata, joka vuositasolla satsaisi yhtä paljon energiatutkimuksen edistämiseen kuin uusiutuvan energian tukemiseen, niin kuin Suomi tekee. Kukaan ei Suomessa myöskään kiistä sitä, että tarvitsemme energiaintensiivistä teollisuutta myös tulevina vuosikymmeninä ja että sen täytyy saada energiansa kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan. Kaikki puolueet kannattavat Suomessa sitä, että olemme osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, rakennamme lisää kansainvälisiä yhteyksiä, uskomme energian eurooppalaiseen sisämarkkinaan ja samaan aikaan haluamme turvata perushuoltovarmuutemme omin resurssein. Puolueiden väliset erimielisyydet energiapolitiikassa koskevat ennen muuta sitä, miten energiaa, erityisesti sähköä, pitäisi tuottaa. Mie- Karl Vilhjálmsson Esa Härmälä on työskennellyt eri rooleissa Suomen poliittisessa johdossa ja hallinnossa. Toimittuaan kolme vuotta työ- ja elinkeinoministeriössä energia-asioiden ylijohtajana hän siirtyy Metsähallituksen toimitusjohtajaksi 1. marraskuuta lipiteet ydinvoiman suhteen ovat olleet jakautuneita niin kauan kun ydinvoimaa on Suomeen suunniteltu tai rakennettu. Myös turpeen energiakäyttö jakaa mielipiteitä. Yhdet korostavat turpeen hyötyjä kotimaisena energialähteenä ja toiset sitä, että se on kuitenkin fossiiliseksi luokiteltu polttoaine, jonka nostaminen muuttaa suoluontoa. Tunnettuja ovat myös voimakkaasti jakautuvat mielipiteet vesivoiman lisärakentamisesta, vaikka sitä onkin suunniteltu vain jo rakennettuihin vesistöihin. Tuulivoimakin jakaa mielipiteitä, mutta lähinnä sen mukaan, kuinka lähelle omaa kotia voimaloita suunnitellaan. Puolueiden väliset näkemyserot kuuluvat demokratiaan, mutta ovat erityisen haastavia tilanteessa, jossa Suomea uhkaa jo lähivuosina kapasiteettipula sähköntuotannossa. Jo seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ensi keväänä pitäisi pystyä tekemään päätöksiä siitä, miten kapasiteettipulaa lähdetään ratkomaan. Se on kovin vaikeaa, jos itse kukin puolue haluaa käyttää veto-oikeuttaan jonkin erityisen sähköntuotantomuodon suhteen. Veikkaukseni on, että hallitustunnustelija jo hyvin varhaisessa vaiheessa esittää puolueille tiukkoja kysymyksiä energiapolitiikasta ja erityisesti sähkön tuotannosta. Ensimmäinen karsinta puolueiden välillä tapahtunee jo tässä vaiheessa ja hallituksen muodostavat puolueet, jotka ovat näistä asioista edes kohtuullisen samanmielisiä. Kapasiteettipulaa ei kuitenkaan torjuta vain poliittisilla linjauksilla. Markkinaolosuhteiden tulee olla investoijien kannalta kokonaisuudessaan suotuisia. Suomen on päästävä taas menetettyjen vuosien jälkeen vankalle kasvu-uralle. Esa Härmälä Karl Vilhjálmsson Nykyisten matkapuhelinten suorituskyky on miljoona kertaa suurempi kuin GSM-puhelinten alkutaipaleella. Tehokkaassa sähkön käytössä ollaan vasta alkutaipaleella, sanoo Yrjö Neuvo. Sähkö on ylivertainen Yrjö Neuvo varttui Vaasassa ja toimi Nokian johtokunnassa ja teknologiajohtajana vuosina Nykyään hän johtaa Aalto-yliopiston professorina laajamittaista energiatehokkuushanketta, josta Katternö-lehti myöhemmin raportoi. Olemme niin tottuneet sähkön käyttöön arkielämässämme, ettemme tule edes miettineeksi, miten hieno juttu sähkö itse asiassa onkaan. Luultavasti luet tätä artikkelia sähkölampun valossa. Lampun tarvitsema sähkö voi tulla koskesta, tuulesta, jätteenpolttolaitoksesta tai ydinvoimalasta. Sähkö on voitu tuottaa aivan lähistöllä tai vaikka Norjassa riippuen siitä, mistä juuri tällä hetkellä on saatavilla edullista sähköä. Öljyyn, kaasuun, turpeeseen tai mihinkään muuhun energian muotoon verrattuna sähköä on ylivertaisen näppärää siirrellä vaivattomasti ja nopeasti paikasta toiseen. Sähkölaiteet ovat erinomaisen energiatehokkaita. Esimerkiksi sähkömoottorin hyötysuhde on yli 90 %, kun esim. polttomoottoreilla se on vain puolet siitä. Yli puolet bensiinin energiasta katoaa siis suoraan lämpönä harakoille. Sähkön kulutusta on myös erinomaisen helppo optimoida nykyaikaisilla mikroprosessoreilla kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä sujuu sutjakasti vaikka toiselta puolelta maapalloa internetin kautta. Kuinka sähköä voidaan varastoida? Matkapuhelinten akkujen riittämättömyys on ollut suosittu puheenaihe jo useita vuosikymmeniä. Harvoin kuitenkaan huomataan, että matkapuhelinten suorituskyky on tässä samassa ajassa noussut noin miljoonakertaiseksi, jos mittarina käytetään esim. internet-yhteyden nopeutta, pelien ketteryyttä, kameran suorituskykyä tai näytön kirkkautta ja tarkkuutta. Tämä huima kehitys perustuu suurelta osin mikroelektroniikan kehitykseen, mutta myös akkujen kapasiteetin kasvuun. Jos nykypäivän matkapuhelimen akku valmistettaisiin GSM-puhelinten alkuvuosien akkutekniikalla, se painaisi luultavasti pari kiloa. Akkujen kehitys näkyy hienosti jokamiehen sähkökäyttöisissä työkaluissa. Itse ihmettelen edelleen sitä terassiruuvien määrää, jonka pienehkö akkuporakoneeni jaksaa ruuvata. Akkuporakone ja ruuvit ovat käytännössä korvanneet vasaran ja naulat. Vuosi sitten ostin kokeilumielessä akkukäyttöisen moottorisahan bensiinisahojeni rinnalle. Sahaa ostaessani suhtauduin erittäin epäluuloisesti valmistajan lupaukseen: yhdellä latauksella voi katkaista 50 kappaletta 10x10 cm pöllejä, mutta totta se oli. Ensimmäiset sähköautot kulkivat vajaat 100 km yhdellä latauksella. Tähän kategoriaan kuului Uudessakaupungissakin valmistettu Think City kaupunkiauto. Sähköautojen toista ääripäätä edustaa Norjan eniten myyty automalli Tesla. Kyseessä on suuri henkilöauto, jonka hinta Suomessa on euron luokkaa. Teslalle luvataan lähes 400 km ajomatka latausta kohti. Auton akku, ohut ja litteä levy, on sijoitettu auton pohjaan ja painaa 950 kiloa. Toisaalta painoa ja tilaa säästyy, koska autossa ei tarvita esim. vaihdelaatikkoa. Sähkömoottorilla on nimittäin liikkeelle lähdössä luonnostaan erinomainen vääntömomentti. Uusia akkutekniikoita on runsaasti kehitteillä. Erityisen mielenkiintoinen on akku, jossa sähkö on varastoitunut nesteeseen. Kun varaus on kulutettu, neste vaihdetaan ladattuun nesteeseen huoltoasemalla. Akkuteknologia jatkaa kaikella todennäköisyydellä kehittymistään samaan tahtiin kuin matkapuhelinten akuissa on havaittu. Kymmenen vuoden kuluttua Teslan akku on varmuudella merkittävästi nykyistä tehokkaampi ja halvempi. Tuuli- ja aurinkoenergiassa on suurena haasteena riippuvuus säästä; sähköä tuotetaan joko liian paljon tai liian vähän suhteessa kysyntään. Yksi ratkaisu voisi löytyä akkuteknologiasta. Tutkimuksissa on kehitetty kontin kokoisia akkupaketteja, joihin ylijäämäsähköä voi varastoida myöhempää käyttöä varten. Toinen keino on tehdä sähköverkosta älykkäämpi, jolloin sähkön tuotantoa ja kulutusta tasapainotetaan. Esimerkiksi pesukone tai vedenlämmittin kytkeytyvät päälle, kun se on energiankäytön kannalta optimaalista. Tutkimme Aalto-yliopistossa lukuisia mielenkiintoisia tulevaisuuden ideoita. Mitä sanotte materiaalista, joka tuottaisi sähköä lämmöstä? Ehkä meillä on joskus kakluuneja, jotka pimeinä syys-ja talvi-iltoina eivät tuota vain lämpöä vaan myös huoneen valaisemiseen tarvittavan sähkön. Yrjö Neuvo 4 k atternö k atternö 5

4 Sammy Steen Kenraali Gustav Hägglund, Suomen puolustusvoimain entinen komentaja, syyskesän metsästysretkellä kaukana Norrlannin erämaassa. Klassisen koulutuksen kasvatti, ainutlaatuinen kokemus kansainvälisistä rauhanturvatehtävistä. Hän kertoo avoimesti johtajuutensa periaatteista. Gustav Hägglund juuri ampumansa ukkometso kädessään Ången lähellä Ruotsin Västernorrlannissa. Kenraa lin tilinpäätös 6 k atternö k atternö 7

5 Olen ajatellut, etten edusta Gustav Hägglundia vaan Suomea. Asema on ihmisellä lainaa. Ajattelulle ja mietinnälle varattu aika on tärkeä osa elämää, Gustav Hägglund sanoo. Gustav Hägglundin isänisä Johan Alfred Klåvus, kutsumanimeltään Klåvus-Janne, varttui Klåvuksen tilalla Purmon Nybrännissä. Jannen äiti Anna Lisa oli tilanomistajan tytär, Jannen isää ei tiedetä mutta opettaja kuuluu epäiltyjen joukkoon, kuten Gustav Hägglund asian ilmaisee. Klåvus-Janne muutti parikymppisenä äitinsä kanssa etelään ja otti sukunimekseen Hägglund. Janne avioitui Aleksandra Henriksonin kanssa, heidän ainoa lapsensa Johan Woldemar syntyi v Minä arvostan Janne-isoisää suuresti. Hän aloitti nollasta ja saavutti elämässään jotain, oli ahkera, tunnollinen ja kunnianhimoinen. Hän aloitti konenikkarina Valtionrautateiden konepajalla, eteni työnjohtajaksi, osallistui innokkaasti ammattiliiton toimintaan ja valittiin sekä Helsingin Ruotsalaisen Työväenyhdistyksen että Suomen Ruotsalaisen Työväenliiton puheenjohtajaksi. Vuonna 1903 Johan Hägglund muutti perheineen työn vuoksi Viipuriin. Jäädessään eläkkeelle 67-vuotiaana hän osti talon Villähteeltä Lahden edustalta ja omistautui puusepän töille aina kuolemaansa saakka v Minulla on kotona edelleen höyläpenkki ja joukko työkaluja, mm. kymmenkunta höylää, jotka isoisä on tehnyt. Muistan hänet kansanmiehenä, aina hyväntuulisena, Gustav Hägglund sanoo. Gustavin isä Johan Woldemar liittyi jääkäriliikkeeseen v. 1915, ja sotilasuransa lopussa hän oli kenraali. Hän johti tapahtumaa venäläisjoukkojen ja punakaartilaisten riisumista aseista Viipurissa 21. tammikuuta 1918 josta ainakin karjalaiset katsovat vapaussodan alkaneen. Kollaa kestää Vuosina Johan Woldemar Hägglund toimi 2. divisioonan komentajana Viipurissa, ja Gustav-poika syntyi lapsikatraan kolmantena vuonna Ole oma itsesi, suora, rehellinen ja vilpitön. Sammy Steen Johan Woldemar muistetaan talvisodasta mm. kysymyksestään Kestääkö Kollaa? jonka hän IV armeijakunnan komentajana esitti luutnantti Aarne Juutilaiselle. Tämän kuuluisa vastaus kuului Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan. Sotavuosina Gustav Hägglund muutti äitinsä kanssa eri evakuointipaikkoihin, Joensuuhun, Koivumäelle, Mikkeliin ja Pertunmaalle. Äiti yritti puhua pojalleen ruotsia mutta tuloksetta näissä täysin suomenkielisissä ympäristöissä. Jatkosodan päättyessä 6-vuotias Gustav puhui vain suomea. Aloitin kansakoulun Mikkelissä, ja minua kiusattiin r-äänteeni takia. Äitini kutsui luokkakaverini syntymäpäiväjuhlilleni ja selitti heille, ettei minulla ollut puhevikaa, vaan minun r:äni oli sama kuin ranskalaisten ja saksalaisten hienompi r. Seuraavana päivänä luokkakaverini sorauttivat parhaansa mukaan ärrää, Gustav Hägglund kertoo. Hägglundin perhe muutti Helsinkiin, ja Gustav laitettiin ruotsinkieliseen kouluun. Se ei ollut vain rankka kielellinen haaste vaan myös fyysinen sellainen, kun finnitupille ruvettiin näyttämään kuka määrää. Mikkelissä hankittu tappelutaito tuli hyvään tarpeeseen. Klassinen koulutus Kansakoulun jälkeen vuorossa oli Svenska normallyceet ja sen klassinen linja, jossa latina, saksa ja ranska olivat etusijalla ja Vergiliuksen runot pakollista luettavaa. Olen miettinyt, olisiko reaalilinja jossa painotettiin matematiikkaa, fysiikkaa ja englantia ollut parempi valinta. Mutta toisaalta klassinen koulutus ja filosofia antoivat käsitekehyksen, josta on ollut suurta hyötyä sotilasurallani. Sivistyshän on tunnetusti se, mikä jää jäljelle, kun on unohtanut kaiken oppimansa. Gustav ei suunnitellut seuraavansa isän jalanjälkiä, ja tämä kehotti Gustavia opiskelemaan liikejuristiksi. Taipumusta siihen oli: Gustav oli jo kouluvuosina tilannut sarjakuvalehtiä ja vuokrannut niitä luokkakavereille tuntikorvausta vastaan. Moninkertaisella voitolla. Hyödyllistä kokemusta kertyi myös, kun Gustav 15-vuotiaana lähetettiin kesätyöhön maatilalle Saksaan. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita mutta tarjosivat tehokasta harjoitusta saksan kielessä. Gustav Hägglund kuvaa Leijona ja kyyhky -omaelämänkerrassaan sympaattisesti ja humoristisesti monipolvista uraansa Uudenmaan prikaatin 19-vuotiaasta kesävänrikistä Suomen puolustusvoimain komentajaksi vuosina ja EU:n sotilaskomitean puheenjohtaksi vuosina Hänen laaja kansainvälinen kokemuksensa sisältää mm. opintoja US Army Command and General Staff Collegessa Kansasissa. Myöhemmin hän toimi vuoden tutkijaprofessorina Harvardin yliopistossa ja kolme kautta YK:n rauhanturvatehtävissä Lähi-Idässä: suomalaisten joukkojen komentajana Siinailla v , YK:n rauhanturvaoperaatio UNDOFin komentajana Golanilla v ja UNIFILin komentajana Libanonissa v Kirjoittamisen merkitys Gustav Hägglund kertoo, kuinka hänen koulutuksessaan harjoiteltiin tiivistä ja ytimekästä kirjoittamista. Siitä oli paljon hyötyä monissa tehtävissä, joissa hänellä oli keskeinen rooli uransa aikana, mm. kahden parlamentaarisen puolustuskomitean sihteerinä [lue: mietinnön kirjoittajana]. Hägglundin astuessa puolustusvoimain komentajaksi v kylmä sota oli pelkkä muisto ja Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin. Oli uusi aika, ja armeijaa oli modernisoitava. Gustav Hägglund ajoi kolmea uudistusta: että naiset voisivat saada saman sotilaskoulutuksen kuin miehet, että upseerikoulutusta syvennettäisiin ja sille annettaisiin korkeakouluasema ja että varusmiesaikaa uudistettaisiin 8 ja 11 kuukauden koulutuksista tuli 6 ja 12 kuukauden koulutuksia. Aloin tosissani miettiä naisten asevelvollisuutta, kun nuorin tyttäreni kysyi, miksei hän saanut käydä armeijaa. En keksinyt ainuttakaan järkevää syytä miksi ei. Ensimmäiset naiset aloittivat varusmiespalvelun Suomessa syksyllä Siitä tuli nopeasti todellinen hitti. Yksikään epäilyistä ei toteutunut. Miesten käyttäytyminen parani, kun ryhmässä oli mukana naisia, Gustav Hägglund sanoo. Vastenmielinen simputus Hägglund mainitsee harmissaan simputuksen, armeijassa perinteisesti esiintyneen kiusaamisen, jonka lopettamiseen hän tarttui hyvin päättäväisesti. Simputuksen väitetään olevan peräisin preussilaisesta armeijasta. Väite on täysin väärä, Saksan periaatteena oli antaa tehtävä, Auftrag, jonka sotilas sai suorittaa omaa harkintaa noudattaen. Tehokas menetelmä, jossa luotettiin yksilöön ja minimoitiin tappiot. Simputus on venäläistä perintöä, varsinkin ratsuväestä. Se näkyy valitettavasti edelleen Venäjällä, jossa 2000 sotilasta vuodessa menettää henkensä sotilaskoulutuksessa, Gustav Hägglund sanoo. Suomen varusmieskoulutuksen uudelleenjärjestelystä tuli kova pähkinä purtavaksi. Kaikki toiset vastustivat, puolustusvoimain johdossa tilanne oli 1 8. Vasta-argumenttina oli, että ryhmien epätasa-arvo kasvaisi 6 ja 12 kuukauden palveluaikojen myötä ja että poliitikot kyllä hyväksyisivät 6 kuukauden palvelun mutta eivät 12 kuukauden. Otin kritiikistä opikseni ja muokkasin esitystä, kuitenkaan muuttamatta 6/12-periaatetta. Kun päätös sitten oli tehty, kaikki olivat siitä innoissaan. Johtamiskulttuurin pitää olla sellainen, jossa kaikki sanovat mielipiteensä selkeästi ja uskaltavat esittää kritiikkiä ja jossa on aikaa miettiä päätöstä. Mutta kun päätös on tehty, on yhtä tärkeää, että kaikki ovat sen takana. Salaisuus? Mikä on Gustav Hägglundin menestyksekkään uran salaisuus? Olen tietenkin miettinyt sitä. Kyse ei ole urasuunnittelusta. Nuorena sotilaana osasin haaveilla korkeintaan kadettikoulun johtajuudesta tai mahdollisesti sotilasattasean asemasta. Yhtenä selityksenä on velvollisuudentuntoni. Teen loppuun tehtävän, joka minulle on annettu. Jos lupaan jotain, pidän sanani. Hyvänä esimerkkinä toimiminen on ratkaisevaa. Liha on heikkoa. Mukavia kiusaauksia voi olla vaikea joka tilanteessa vastustaa. Minun lähtökohtanani on ollut, etten ole edustanut Gustav Hägglundia vaan Suomea. Asema on ihmisellä lainaa. Hän muistelee erästä tapausta Siinain komentajuutensa ajoilta. Jouduin viettämään liian paljon aikaa kirjoituspöydän ääressä ja halusin kohentaa kuntoani. Niinpä päätin aloittaa päivän aina hölkällä puoli kuuden aikaan aamulla. Kahden viikon kuluttua minulla oli hölkkäseuranani lähestulkoon koko pataljoona. Gustav Hägglund tulee hyvin toimeen muiden kanssa, ja hän on helposti lähestyttävä. Mutta johtajuudessa ei kalastella suosiota. Johtajana ei tavoitteena voi olla kaikkien kaveruus. Ihmiset pettyvät matkan varrella kun heitä ei ylennetä, kun heidän ideansa eivät saa vastakaikua. Gustav Hägglund pitää harvakseltaan esitelmiä johtajuuden periaatteistaan. Hän on kerännyt ne Johtajan venttiin nimi mukailee Blackjack-peliä (venttiä), jossa pitää yrittää päästä lukuun 21. Johtajan ventti esitellään seuraavalla aukeamalla. Maailmantilanne Gustav Hägglund on hiljattain julkaissut Rauhan utopia kirjan, järjestyksessään kahdeksantensa, jota voidaan pitään maailmantilanteen turvallisuuspoliittisena analyysinä. Kirjoitin sen lyhyessä ajassa Phuketissa viime talvena, ammensin itsestäni. Haluan tarjota realistisen arvion siitä, mihin maailmamme on menossa. Euroopassa monet kuvittelevat suurten konfliktien kuuluvan vain historiaan. Mutta enemmistössä maapallon valtioita demokratia 8 k atternö k atternö 9

6 On sinisilmäistä luottaa, että meillä on pysyvä rauha. Minun maailmankuvani on synkempi. ja kansalaisaktiivisuus ovat arvoasteikolla hyvin alhaalla. On sinisilmäistä luottaa, että meillä on pysyvä rauha. Minun maailmankuvani on paljon synkempi, hän sanoo. Hän selittää, miten helppoa on sokeutua omille oloille ja että Suomi on hyvin pieni. Suomi ei ole pinta-alaltaan tai väkimäärältään edes tuhannesosaa maailmasta. Se on meidän suhteellinen painoarvomme. Kolmella suurvallalla USA:lla, Venäjällä, Kiinalla on omat mittatikkunsa. Kriittisissä tilanteissa ne katsovat vain omaa etuaan. Kansainväliset sopimukset eivät käytännössä sido suuria, vain pieniä. Kaikki muu on harhakuvitelmaa, Gustav Hägglund sanoo. Hän sai itsekin kokea suomalaista ahdasnäköisyyttä Harvardin tutkijavuotensa jälkeen. Hän kirjoitti siellä, kuten tapana oli, tutkielman itse valitsemastaan aiheesta. Tutkimukseni koski risteilyohjuksia, jotka olivat silloin 1980-luvulla tekniikan kärkeä. Ymmärsin, että Neuvostoliitto häviäisi sotilasteknologisen kamppailun USA:lle niin kuin sitten kävikin ja Neuvostoliitto hajosi. Harvard halusi julkaista tutkimukseni, joten menin sen kanssa [pääesikunnan silloisen johtajan] Jaakko Valtasen puheille. Hän kommentoi, että tutkimus pitäisi ensin suomettaa, siis sisällöllisesti sopeuttaa Neuvostoliiton odotuksiin. Tutkimus lukittiin kaappiin eikä kukaan lukenut sitä. Olen jälkikäteen miettinyt, että minun olisi pitänyt lähettää se presidentti Koivistolle. Hän seurasi sotilasteknologian kehitystä ja olisi nähnyt asian eri tavalla, Gustav Hägglund sanoo. Naton jäseneksi? Pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi? Gustav Hägglund on aiemmin puoltanut sitä, mutta ei enää. Jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan on perusteita, mutta täytyy ottaa huomioon, että Nato merkitsee yhä vähemmän sille, miten USA toimii kriisitilanteessa. Gustav Hägglund kertoo kirjassaan esimerkin: Ruotsin vastavalittu puolustusministeri Björn von Sydow tuli vierailulle Suomeen helmikuussa Hän esitti lounaalla puolustusvoimiemme syvempää yhteistyötä. Pidin ehdotusta kannatettavana, asetimme kolme työryhmää, yhden kullekin puolustushaaralle, Gustav Hägglund kertoo. Merivoimien yhteistyöryhmä sai nopeasti aikaan konkreettisia ehdotuksia merivalvonnan koordinoinnista, mutta vastaava ilmavoimien koordinointi kaatui siihen, ettei Ruotsi yllätykseksemme hoitanut ilmatilaansa yhtenäisesti vaan oli jakanut sen puolustuksen kolmeen alueeseen. Sitten Ruotsi odottamatta katkaisi yhteistyön. Emme Suomessa käsittäneet miksi. Sain Ruotsin kollegaltani, ylipäällikkö Owe Viktorinilta, kuulla Ruotsin ulkoministeriön lyöneen jarrut pohjaan. Siellä pelättiin, että puolustusyhteistyö Suomen kanssa johtaisi Natoon ja se vaikeuttaisi Ruotsin yhteyksiä USA:han, Gustav Hägglund sanoo. Kytkös oli meistä käsittämätön. Emme nähneet USA:n ja Naton kesken vastakkainasettelua. Perustelu tuli ymmärrettäväksi vasta Snowdenin ja muiden paljastettua Ruotsin ja USA:n sotilasyhteistyön laajuuden. Ruotsi saattoi luottaa USA:n tulevan sotilasresursseillaan avuksi, jos Ruotsiin hyökättäisiin. Tämä sopimus on ymmärtääkseni kytköksissä Ruotsi päätökseen luopua omasta ydinaseestaan 1960-luvulla. Kahdenvälinen yhteistyö USA:n kanssa oli Ruotsille siis liian tärkeä, jotta yhteistyö Suomen kanssa saisi tulla häiritsemään sitä. Työnjako Gustav Hägglund tukee nykyään läheistä työnjakoa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimain kesken. Suomi estäisi tehokasta puolustusta ylläpitämällä maitse tapahtuvan hyökkäyksen Ruotsiin. Ruotsi turvaisi Suomen kauppayhteydet Itämeren yli. Maiden ilmataisteluvoimat integroitaisiin siten, että niitä voitaisiin käyttää siellä, missä niitä tarvittaisiin. Se ei vaatisi maiden välistä puolustusliittoa, vaan kyseessä olisi kummankin vahvuuksien hyödyntäminen. Suomella on vahva armeija, Ruotsilla modernit sukellusveneet ja lentokoneet, jotka voivat valvoa Suomen merenkulun pääväyliä. Gustav Hägglund sanoo, että Suomen voimakkain argumentti Naton ulkopuolelle jättäytymiseen on, että se heikentäisi puolustustahtoa, jos maa luottaisi muiden apuun. Suomen kaltaisen asevelvollisuusarmeijan vahvuus perustuu kollektiiviseen kokemukseen siitä, kuinka me sodassa pelastimme itsenäisyytemme. Se antaa sellaista moraalista voimaa ja uskottavuutta, jollaista ammattiarmeijalla ei voi koskaan olla, Gustav Hägglund sanoo. svenolof karlsson Jos haluat elää pitkään, älä vihaa, sillä se syövyttää sisimpääsi, älä kadehdi, sillä se synnyttää mielipahaa, älä huolehdi tulevaisuudesta, sillä se turmelee nykyhetken, vaan ihaile kauniita maisemia, juo silloin tällöin lasi viiniä ja nauti vastakkaisen sukupuolen läheisyydestä. Onnea matkaan! Tämän pitkän iän reseptin opin Golanilla eräältä iranilaiselta. Saunanlauteet, erinomainen paikka käydä keskustelua Gustav Hägglundin kanssa. Sammy Steen Menestyksen avain: johtajan ventti 1. Tärkein tehtäväsi on suunnan määritys ja alaistesi innostaminen varaa tähän riittävästi aikaa. 2. Järjestä hallinto niin, ettei sinua tarvita kuin poikkeamien valvontaan. 3. Muokkaa organisaatio sellaiseksi, että jokaisella asialla on hoitaja eikä työryhmiä tarvita. 4. Pistä matriisit pöytälaatikkoon, luo selkeät johtosuhteet ja vastuut. 5. Tarkkaile uudessa tehtävässä kuukauden päivät ennen kuin pistät tuulemaan, mutta älä odota puolta vuotta kauemmin. 6. Jos joudut väkeä vähentämään, aloita yläpäästä. Sinne tuppaa kerääntymään ylimiehitystä. 7. Kansainvälisissä yhteisöissä yritä sijoittaa sinulle määrätyt alaiset tehtäviin, joissa heidän heikkoutensa vähiten haittaavat toimintaa ja joissa heidän vahvuutensa sitä edistävät. 8. Älä pyytele ohjeita toimivaltaasi kuuluvista asioista vaan ratkaise ne ja ilmoita esimiehellesi. Älä tuo minulle ongelmia vaan ratkaisuja on hyvä ohje myös omille alaisillesi. 9. Kannusta alaisiasi esittämään kriittisiä mielipiteitä ennen ratkaisua, vaadi ehdotonta solidaarisuutta kun päätös on tehty. 10. Älä panttaa päätöksiä. Huonokin päätös on parempi kuin pitkä epävarmuus. 11. Ole oma itsesi, suora, rehellinen ja vilpitön. 12. Esimerkki on mahtava voima. Sinua pidetään herkästi esikuvana,älä lipsu normeissasi. 13. Anna palautetta, varsinkin kiitosta mutta myös moitetta. Rankaise armotta kun tarvetta on. 14. Pidä kiinni muodollisesta arvovallasta kunnes saavutat aidon arvovallan. 15. Delegoi mahdollisimman runsaasti. Se innostaa alaisiasi ja vapauttaa sinut johtamaan kokonaisuutta oikeaan suuntaan. 16. Kasvata pystyvimpiä alaisiasi kierrättämällä heitä suunnitelmallisesti erilaatuisissa tehtävissä. 17. Valvo tarkasti, että ylennykset ja palkitsemiset osuvat henkilöille, jotka ovat ne ansainneet. 18. Pitkän tähtäyksen suunnitelmat saavat olla korkeintaan hahmotelmia. Niitä parempia ovat skenaariot, kunhan muistaa, etteivät ne ole ennusteita. 19. Tavoitteet kannattaa asettaa yläkanttiin, se motivoi haasteellisia ihmisiä. Näihin kannattaa satsata sillä he vievät kehitystä eteenpäin ja vetävät muut mukaansa. 20. Kilpailuta alaisiasi, se saa heihin vipinää suomalaiset ovat kilpailuhullu kansa. 21. Murra muutosvastarinta organisaatiota aika ajoin muuttamalla, henkilöstöä kierrättämällä, aloitteita palkitsemalla, jarrumiehiä siirtämällä ja popularisoimalla uudistukset. Gustav Hägglund 10 k atternö k atternö 11

7 Mikael Nybacka Suomelle sopiva? Metsänhoidon dosentti Kenneth Sahlén, metsänomistaja Håkan Önneholm, projektinjohtaja Hanna Öhman, ja metsänomistaja Bengt Toolanen Övertorneån metsänhoitohankkeesta Kattilakoskella Ruotsin puolella Tornionjokea. Suomen metsää vastarannalla. Metsänhoito on parasta ilmastonsuojelua Voisiko Suomessa ottaa käyttöön metsänkasvuun perustuva hiilidioksidin päästökauppa? Tällaista mallia ollaan parhaillaan kehittämässä Övertorneåssa, Ruotsin puolella rajaa. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yksi keino pyrittäessä saavuttamaan ilmastopolitiikan tavoitteita. Mutta on olemassa toinenkin tapa: kasvattaa metsien kykyä sitoa hiilidioksidia. Aivan kuin talouselämässäkin. Taloutta voi parantaa kahdella tavalla: vähentämällä kuluja tai kasvattamalla tuloja. Se ei ole mitään nollasummapeliä. Jokainen ylimääräinen hiilidioksidimolekyyli, jonka kasvit onnistuvat sitomaan ilmakehästä, koituu ilmaston hyödyksi, kertoo Kenneth Sahlén, Uumajan Lantbruksuniversitetet-yliopiston metsänhoidon dosentti ja Övertorneån hankkeen tieteellinen vastuuhenkilö. Päämenetelmänä on vanha tuttu metsänhoito eli metsän kasvua edistävä hoito. Mutta sen lisäksi metsänkasvua voidaan huomattavasti lisätä ravinteiden ja tiheämmän puuston avulla. Ruotsissa on varovaisestikin arvioiden potentiaalia 25 % suurempaan metsänkasvuun 40 vuodessa. Sen ansiosta hiilidioksidia sitoutuisi 26 miljoonaa tonnia enemmän vuosikeskiarvona laskettuna seuraavien 50 vuoden aikana. Eli enemmän kuin Ruotsin koko kuljetussektorin päästöt, Kenneth Sahlén sanoo. Siis: Ruotsin kaikki liikennepäästöt voidaan hyvittää pelkästään metsänkasvua lisäämällä, jolloin metsä pystyy sitomaan enemmän hiilidioksidia. Tämä mahdollisuus on boreaalisen alueen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen erikoispiirre, siis Pohjois-Venäjän, Pohjois-Euroopan, Kanadan ja Alaskan. Metsämme ovat ainutlaatuisia Meidän metsäekosysteemimme pystyy sitomaan valtavasti hiiltä toisin kuin sademetsät, joissa hiilimäärä on vakio. Sademetsän kaikki ravinteet ovat kasvillisuudessa, ja kaikki metsän tuottama happi kuluu orgaanisen materiaalin hajottamiseen. Puheet sademetsästä maapallon keuhkoina eivät siksi pidä paikkaansa, Kenneth Sahlén sanoo. Sitä vastoin pohjoisissa havumetsissämme hiili sitoutuu puiden lisäksi myös humuspeitteeseen, joka kasvaa vuosi vuodelta. Ennen kaikkea on kyse neulasten määrästä, tai pikemminkin neulasten kokonaispinta-alasta. Mitä enemmän neulasia, sitä enemmän yhteyttämistä, fotosynteesiä. Yhteyttämisen lisääntyessä puut ottavat ilmasta enemmän hiilidioksia ja näin sitovat enemmän hiiltä, Kenneth Sahlén selittää. Tämän vuoksi havupuut ovat huomattavasti lehtipuita tehokkaampia hiilinieluja. Kun lehtipuut pudottavat lehtensä vuosittain, kuusenneulasten elinkaari on seitsemisen vuotta ja männynneulasten neljä vuotta. Neulaset kasvavat kokoonsa ensimmäisenä vuotenaan, ja niiden koko ja määrä kasvaa erityisesti silloin, jos ravinteiden (pääasiassa typen) saanti lisääntyy. Kasvu voi nelinkertaistua Metsänkasvu voi nelinkertaistua, jos metsää lannoitetaan hyvin tarkasti ja lannoitus mitoitetaan paikallisista tekijöistä johtuvien tarpeiden mukaan. Potentiaali on valtava, Kenneth Sahlén kertoo. Ruotsin metsänhoitolaki sallii lannoittamisen kolme kertaa metsän elinaikana. Normaali määrä on 150 kiloa typpeä hehtaaria kohden. Lannoitusvaikutus säilyy kymmenisen vuotta. Nykyään Ruotsissa lannoitetaan noin hehtaaria metsää vuodessa. Toinen tapa kasvun lisäämiseen on puuntaimien istuttaminen tiheämpään. 400 ylimääräistä taimea hehtaarille tar- 12 k atternö k atternö 13

8 Neulaset tehokkaita hiilidioksidinieluja Mikael Nybacka Metsänhoito on pitkäjänteinen hanke. Mutta ajan mittaan metsän hyvä hoito kuitenkin kannattaa. Hanna Öhman, Bengt Toolanen ja Kenneth Sahlén. Mikael Nybacka Puu sitoo paljon hiilidioksidia Yksi kuutiometri puuta sitoo noin 0,9 tonnia hiilidioksidia. Suomen metsät kasvavat runsaat 100 miljoonaa m 3 vuodessa, joten metsämme sitovat yli 90 miljoonaa tonnia hiilidioksidia joka vuosi. Lisäksi hiilidioksidia varastoituu maahan, sillä kaikki lehtikarikkeet eivät hajoa. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kaikkiaan noin miljoonaa tonnia vuodessa. Suuri ero lannoituksella Oikeanlaisella lannoituksella on suuri vaikutus metsän kasvuun. Vaikutukset tosin vaihtelevat metsätyypistä riippuen, eikä yksittäisellä lannoituskerralla saavuteta huimia tuloksia. Metsän lannoittaminen sen koko elinkaaren ajan on iso investointi ja vaatii sukupolvet ylittävää sitoutumista. Toisena vaihtoehtona voi olla siirtyminen nopeakasvuisempaan puulajiin, esim. kontorta-mäntyyn. Omistussuhteet mutkistavat suurimittaisempaa panostusta. Jokainen päättää omasta metsästään. Suurimuotoisen hoitostrategian toteuttaminen koordinoidusti voi olla hankalaa. Kaikki metsänomistajat, etenkään kaupunkilaiset, eivät ole perillä metsänsä tilasta. Metsiin liittyy paljon romanttisia mielikuvia, joiden takia järkiperäiset ratkaisut eivät aina ole etusijalla. Mitä useampia ja isompia neulasia, sitä enemmän yhteyttämistä, fotosynteesiä. Kuusenneulanen sitoo valtavan määrän ilman hiilidioksidia seitsemän elinvuotensa aikana, Kenneth Sahlén kertoo. koittaa raivausvaiheessa, että hehtaarille jätetään noin 2000 taimea eikä Kuinka tällaiset toimet vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen? Puhumme pienistä muutoksista ei sen suuremmista kuin mitä metsän elinaikana luonnollisestikin tapahtuu. Metsähän ei ole muuttumaton, vaan eri kasveilla ja eläimillä on suotuisat elinolot metsänkierron eri vaiheissa. Yllä kuvatut toimet ovat muuten yhteneviä metsänhoitolain määräysten kanssa, Kenneth Sahlén sanoo. Esimerkki kasvuvoimasta. Lannoitettuja mustikanvarpuja vasemmalla, lannoittamattomia oikealla. Suuremmasta kasvusta päästöhyvitystä Övertorneån hankkeen, Koldioxidkrediter från skogen (suom. Päästöhyvitystä metsästä), päätarkoituksena on kehittää malli, jossa metsänomistajille voidaan myöntää päästöhyvitystä Euroopan päästöoikeuskauppaan liittyen. Edellytyksenä on, että metsänomistaja lisää metsänkasvua sen yli, mitä normaalisti ilman toimenpiteitä olisi odotettavissa. Menettelyn on läpäistävä tarkastus- ja validointiprosessi, mutta sen vaikutuksia ei asian puolesta tarvitse epäillä. Metsänkasvun tutkimustulokset ovat selviä, Kenneth Sahlén sanoo. Haasteet ovat enemmänkin hallinnollisia. Tällaisten hankkeiden seuranta on pitkäkestoista, ja lisäksi järjestelmä on rakennettava siten, ettei jokainen metsänomistaja joudu erikseen selvittämään joka yksityiskohtaa. Hanke toteutetaan vuosina , ja siihen osallistuvat Övertorneån kunta (pääkumppani), Sveaskog, Lantbruksuniversitetet-yliopisto, LRF Norrbotten, Kalix Naturbruksgymnasium -lukio ja SweMin (kaivos-, mineraali- ja metallituottajien Ruotsin toimialajärjestö). Rahoittajina ovat mm. Vinnova (Ruotsin innovaatiojärjestelmän viranomainen) noin eurolla sekä lääninhallitus ja maakäräjät. Järjestelmä toimii pienemmässäkin mittakaavassa; se on todistettu aiemmassa ABCD-hankkeessa Norrbottenissa. Siihen osallistuneet 14 metsänomistajaa raivasivat ja lannoittivat metsiään ja saivat näin päästöhyvitystä, jonka he sitten myivät LKAB-kaivosyhtiölle noin 2100 eurolla metsänomistajaa kohden. Enemmän puuta Puumäärän kasvu lisää metsän arvoa. Päästöhyvitykset kasvattavat pitkällä aikavälillä metsänomistajien tuloja ja lisäävät metsäraaka-aineen saantia samalla kun ehkäisemme kasvihuoneilmiötä. Raaka-aineita voidaan puolestaan jalostaa ja näin luoda työpaikkoja. Päästöoikeuksia voi hankkeen avulla ostaa paikallisesti eikä kansainvälisestä pörssistä. Näytämme, etteivät tehokkaat ympäristötoimet aina vaadi suuria kustannuksia ja uhrauksia, Kenneth Sahlén sanoo. svenolof karlsson 14 k atternö k atternö 15

9 Karl Vilhjálmsson Elämä palaa mereen Ihana päivä merellä. Anders Stigebrandt soutaa vuonolla, jolle hänen kokeilunsa palautti kuolleeseen pohjaan elämän ja kalat takaisin. Täällä Ruotsin Uddevallan Byfjorden-vuonolla tehdyt kokeilut ovat korvaamattoman arvokkaita. Voimme samalla menetelmällä elvyttää Itämeren terveeksi, hän sanoo. 16 k atternö k atternö 17

10 Pohjimmiltaan on kyse luonnollisesta prosessista. Itämerestä voi tulla jälleen elävä meri. Osaselitys kuolleisiin merenpohjiin perustuu veden kerrostumiseen esim. eri lämpötilan tai suolapitoisuuden vuoksi, jolloin kevyempi vesimassa asettuu raskaamman yläpuolelle. Raja voi olla terävä. Kuvakooste lautasta ja pumpuista, jotka 2½ vuoden ajan ruiskuttivat pintavettä Byfjordenin merenpohjan tuntumaan. Ruotsin länsirannikon Bohusin lääniä kiitetään usein luonnonkauniiksi, ja Anders Stigebrandt on samaa mieltä. Hän on viettänyt lapsuutensa täällä Byfjordenilla Uddevallan kaupungin kupeessa. Merestä tuli myös hänen elämäntehtävänsä, mm. oseanografian professorina läheisessä Göteborgin yliopistossa. Oseanografiassa tutkitaan maapallon valtameriä ja meriä, tutkimusalue on erittäin laaja ja meriä tarkastellaan monesta näkökulmasta biologian, geologian, merivirtojen, pohjakerrostumien jne. Minä kuten monet muutkin olen ollut huolissani etenkin Itämerta leimaavasta rehevöitymisestä ja kuolleesta merenpohjasta. Mutta jälkikäteen olen ymmärtänyt, että jotkut asiayhteydet on ymmärretty väärin. Itämeren uhanalainen tila ei esimerkiksi aiheudu vain ihmisen toiminnasta. Itämeren pohjan ongelmia voi pitkälti kuvata luonnon omana vaikutuksena, Anders Stigebrandt sanoo. Meri saattoi olla levän peitossa jo kauan ennen kuin ihmisen aiheuttamat päästöt alkoivat kasvaa luvulta on kuvauksia siitä, miten Itämeri saattoi olla rannalta rannalle paksun vihreän mönjän peitossa. Fosfori perusongelmana Ratkaisevana oivalluksena on Anders Stigebrandtin mukaan ollut ongelman johtuminen ennen kaikkea meren fosforimäärästä, ei maataloudesta ja teollisuudesta lähtöisin olevasta typestä. Typpimäärien vähentämiseksi laadituilla tiukoilla päästömääräyksillä ei ole ollut vaikutusta leväkukintoihin, hän toteaa. Hän selittää asian näin: Jos varsinaiselle Itämerelle (alueelle joka ulottuu Ahvenanmereltä etelään ja länteen aina Tanskan salmiin) jää paljon fosforia kevätkukinnan jälkeen, seuraavana kesänä on odotettavissa laajoja syanobakteerien kukintoja. Tällainen tilanne on vallinnut viime vuosikymmenenä, mutta ei aina. Varsinaisen Itämeren fosforipitoisuus laski 1980-luvun jälkipuoliskolla ja vielä 1990-luvun alussa noin 40 prosenttia, mutta nitraattipitoisuus ei mainittavasti muuttunut, Anders Stigebrandt sanoo. Silloin ei Itämerelle nimittäin virrannut Bengt Liljebladh suuria suolavesimääriä, minkä vuoksi veden kerrostuminen heikkeni ja pohjat hapettuivat yli 100 metrin syvyyteen saakka. Vuoden 1993 suuri suolavesipulssi tosin toi lisää happea, mutta myös valtavasti suolaa, joka palautti veden kerrostumisen ennen 1980-luvun puoliväliä vallinneeseen tilanteeseen. Ainutlaatuinen hapettuminen 1980-luvun jälkipuoliskon hapettuminen jatkui vielä vähän matkaa 1990-luvun puolelle, ja se on ainutlaatuista. Itämeren syväveden hapenpuute oli pienimmillään v. 1995, ja fosforipitoisuus oli silloin yhtä alhaalla kuin 1970-luvun alussa. Tätä tulkittiin niin, että varsinaisen Itämeren syväveden aiemmin hapettomat pohjat voivat sitoa fosforia kun niitä hapetetaan mutta että sitoutuminen purkautuu, kun vesi muuttuu jälleen hapettomaksi. Se on toki totta, mutta olemme sittemmin ymmärtäneet, että hapettomat pohjat luovuttavat suuria määriä fosforia pitkän ajan kuluessa ja että fosforin vähentyminen johtui pääasiassa siitä, että hapettomien pohjien pinta-ala supistui. Anders Stigebrandtin mukaan Itämeren hapettomat pohjat luovuttavat vuosittain noin tonnia fosforia, kun taas ulkoiset lähteet ihminen ja valumat vastaavat noin tonnista fosforia vuodessa. Jos suuntaukseen haluaa radikaalia muutosta, pohjia on sen vuoksi hapetettava. Jos Itämeren syvävesi onnistutaan pitämään hapekkaana tietyn ajan, sisäisen fosforikuormitus pysähtyisi ja fosforin kokonaiskuormitus vähenisi tehokkaasti. Silloin Itämeri voitaisiin palauttaa 1950-luvun tilaansa, jolloin ulkoinen kuormitus oli suunnilleen nykyisen suuruinen, Anders Stigebrandt sanoo. Hapettamista olisi jatkettava, kunnes on saavutettu tasapaino ulkoisen kuormituksen suhteen. Se veisi arviolta 10 vuotta. Sen jälkeen syvävesi ei tarvitsisi ylimääräistä hapettamista, vaan Itämeri selviäsi omillaan. Miten se voitaisiin tehdä? Juuri tässä Byfjordenin kokeilu on merkittävä. Siinä kaksi pumppua ruiskutti happipitoista vettä merenpohjalle 2½ vuoden ajan, yhteensä tuntia. Pumput imivät 2 m 3 pintavettä sekunnissa ja ruiskuttivat sen 35 metriä alemmas, muutama metri pohjan yläpuolelle. Tuloksia ei tarvinnut odottaa kauan. Heti kun vesi hapettui, eläimet ja toukat pystyivät elämään alueella. Näimme pelkkiä myönteisiä vaikutuksia, Anders Stigebrandt sanoo. Syväveden happipitoisuus kasvoi kymmenkertaiseksi pumppauksen ansiosta. Veden fosfaattimäärä supistui viidesosaan. Haittavaikutuksia, esim. raskasmetallien tai myrkyllisten orgaanisten aineiden lisääntymistä, ei havaittu. Päinvastoin, eliöt asuttivat aiemmin kuolleen pohjan. Tulokset julkaisiin Ambio-tiedelehdessä viime keväänä. Anders Stigebrandt haluaa seuraavaksi kokeilla pumppuja isommalla alueella. Hän ehdottaa 10 pumpun sijoittamista ajoittain täysin hapettomaan Bornholmin altaaseen. Hän on vakuuttunut, että se edistäisi turskakantoja, sillä alue on juuri turskan lisääntymisaluetta. Bornholmin altaan pohja oli 1950-luvulle saakka simpukoiden ja muiden eliöiden peitossa, mutta sen jälkeen se on ollut kuollutta. Se olisi täydellinen paikka esitellä pumppujen vaikutusta. Itämeren pumput Seuraavassa vaiheessa pumppuja voitaisiin sijoittaa koko Itämeren alueelle 10 vuodeksi, jonka jälkeen hapettamisen pitämiseksi käynnissä riittäisi muutama yksittäinen pumppu. Tähän tarvittaisiin noin sata pumppua. Hinta olisi vähäinen, yhteensä noin 2 miljardia euroa. Jos se kuulostaa kalliilta, verratkaa sitä Itämeren nykyisten puhdistamojen kustannuksiin, hän sanoo. Ne maksavat vuositasolla liki 6 miljardia euroa, vaikka niiden vaikutus ei ole läheskään sama. Anders Stigebrandt esitti ideansa ensimmäistä kertaa v Siihen suhtauduttiin pitkään epäillen, mutta sitten Ruotsin valtionhallinnon alainen Formas-tutkimusneuvosto myönsi varat rannikkoaltaiden hapettamiskokeiluun. Sittemmin Stigebrandt sai tutkimusryhmineen suuremman määrärahan Byfjordenin kokeiluun. Sen jälkeen Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco, HELCOM (Baltic Sea Action Plan rahastonsa kautta) sekä Ruotsin Meri- ja vesivirasto ovat myöntäneet rahoitusta Bornholmin altaassa tuulivoimalla toimivan pumppauksen esitutkimukseen sekä pumppauksen ympäristövaikutusten mallintamiseen. HELCOMin Ruotsin edustaja ehdotti aivan äskettäin, että järjestön tulisi panostaa Itämeren rehevöitymisen torjuntaan avomerellä tapahtuvin menetelmin. Anders Stigebrandtin menetelmää pidetään realistisimpana. Kokeilusta on kertynyt pelkästään myönteisiä vaikutuksia, professori Anders Stigebrandt sanoo. Vastustusta Tähänastisista hyvistä tuloksista huolimatta menetelmä on kohdannut vastustusta. Muun muassa koska hapettamista voidaan pitää insinööritieteenä. Ruotsin ympäristöministeriön ministeriösihteeri Anders Alm: Jotkut haluavat levittää kauhupropagandaa geo-insinööritieteestä väittäen, että manipuloimme luonnonjärjestystä. Mutta itse asiassahan manipuloimme luontoa monin tavoin, esim. laajamittaisella kalastuksella ja maatalousmaillamme. Anders Stigebrandt: Karl Vilhjálmsson Tietenkin meidän on tarkkaan seurattava, onko hapettamisella myös kielteisiä vaikutuksia. Ehdotan, että Bornholmin altaan pilottikokeilua seurattaisiin tiukalla valvontaohjelmalla, joka antaisi mahdollisuuden keskeyttää kokeilu, jos siinä havaittaisiin vahingollisia vaikutuksia. Veden hapettaminen on aivan luonnollinen prosessi. Byfjordenissa saamamme kokemukset tukevat vahvasti sitä, että voimme tällä menetelmällä tuoda Itämeren jälleen eloon, Anders Stigebrandt sanoo. svenolof karlsson 18 k atternö k atternö 19

11 Leo ajattelee aina linjoja Johanna Forsman Liikkuva työ. Osa sähköverkosta sijaitsee vaikeapääsyisessä maastossa kaukana toimistosta. Työssä vaaditaan hyvää kuntoa. Turhan tiuhat kahvimunkittelut tekevät huonoa linjoille, Leo Saari vitsailee. u Vielä tämän syksyn Leo Saari joutuu pitämään puhelimensa päällä vuorokauden ympäri ja saappaansa lähtövalmiina eteisessä. Mutta tammikuussa hän jää eläkkeelle Vetelin sähkölaitokselta työskenneltyään linja-asentajana 39 vuotta. Leo on tottunut lähtemään liikkeelle lyhyellä varoitusajalla korjaamaan sähkölinjan vikoja. Pienessä sähkölaitoksessa on oltava joustava ja valpas. Suurin osa työtehtävistä suunnitellaan toki etukäteen ja tehdään päiväsaikaan. Työhöni kuuluu pääasiassa sähköverkon kunnossapitoa ja uusien liittymien kytkentää, Leo Saari kertoo. Raitis ilma on hänelle yksi työn eduista ainakin kesäisin. Luonnossa liikkuminen on hyödyksi, ja se pitää sekä kropan että pään kunnossa. Työssä vaaditaan tietysti hyvää kuntoa. Teknologian kehitys on tuonut suurimmat muutokset Leon lähes 40-vuotisella työuralla Vetelin sähkölaitoksella. Vetelin sähköverkko on kasvanut valtavasti sekä maantieteellisesti että kapasiteetiltaan. Työurani alussa meillä oli 58 muuntajaa, nyt niitä on 160. Tietotekniikkaa on nykyään kaikkialla, ja myös kaapelit ovat paksumpia, jotta ne kestäisivät suurempaa kuormitusta. Maaseudunkin sähkönkulutus on kasvanut moninkertaiseksi viime vuosikymmeninä. Tänä päivänä iso osa maatalouden toiminnoista hoidetaan automaattijärjestelmien avulla. Asiakkailla saattoi 1970-luvulla olla sähköt poikki koko iltapäivän ilman, että kukaan edes huomasi sitä. Nykyään navetan ilmastointilaitteen pysähtyminen on lähestulkoon katastrofi. Leo odottaa ensi vuoden eläkepäiviltä mahdollisuutta määrätä itse omaa päivärytmiään. Vaarana on, että eläkkeellä hankkii niin paljon uusia harrastuksia, että se alkaa stressata sen sijaan että voisi ottaa rauhallisesti. Minä aion tehdä metsätöitä ja kaikenlaisia mukavia asioita, Leo sanoo. johan svenlin Sähköasiakkaiden sopimusehdot uusitaan u Tämän lehden mukana toimitetaan liite, joka sisältää sähköalan uudet sopimusehdot. Sopimukset noudattavat Energiaviraston (aiemman Energiamarkkinaviraston) ehtoja. Liittymisehdot (LE 2014) koskevat Pietarsaaren Energialaitoksen, Herrfors Nät-Verkon, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Vetelin sähkölaitoksen, Esse Elektro-Kraftin ja Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen asiakkaita. Sähköntoimitusehdot (STE 2014) ja verkkopalveluehdot (VPE 2014) koskevat Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Vetelin sähkölaitoksen, Esse Elektro-Kraftin ja Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen asiakkaita. Sähkönmyyntiehdot (SME 2014) koskevat Herrforsin asiakkaita ja verkkopalveluehdot (VPE 2014) Herrfors Nät-Verkon asiakkaita. Lähetämme sopimusehdot kokonaisuudessaan asiakkaille, jotta kaikki pääsevät tutustumaan niihin, sanoo Oy Herrfors Ab:n laskutusosaston esimies Mia Liljekvist. Energiavirasto on päivittänyt sopimusehdot valtakunnallisesti vastaamaan muuttuneeseen lainsäädäntöön ja toimintaoloihin sekä uusiin sopimusja hinnoittelujärjestelyihin. Lisäksi niillä halutaan toteuttaa energiansäästötarkoituksessa sovitut toimenpiteet. Uudet ehdot astuvat voimaan alkaen kaikissa Katternöyhtiöissä. Yksityisasiakkaat voivat lakkauttaa asiakassuhteensa 30 päivän kuluessa siitä, kun ovat saaneet tiedon ehtojen muuttumisesta. Muille kuin yksityisasiakkaille aikaraja on 15 päivää. Kaikkien irtisanomisaika on 14 päivää. Jos asiakkaalla on määräaikainen sähkönmyyntisopimus, uudet ehdot astuvat voimaan sopimuksen päättyessä. Uudet ehdot korvaavat vanhat eikä asiakkaiden tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin uusien ehtojen käyttöönottamiseksi, Mia Liljekvist sanoo. Päivitetty. Uudet sopimukset perustuvat lainsäädännön ja sähkömarkkinoiden muutoksiin. Lähetämme sopimusehdot kokonaisuudessaan asiakkaille, jotta kaikki pääsevät tutustumaan niihin, Mia Liljekvist sanoo. Karolina Isaksson Älä osta ruokaa keittiön koristeeksi u Kiiltävissä sisustuslehdissä on aina suuri kulho täynnä tuoreita ja värikkäitä hedelmiä. Toiseen kulhoon on aseteltu tyylikkäästi vihanneksia, joiden nimeä tuskin tuntee. Harvojen arki muistuttaa sisustuslehtien kuvia, mutta saattaahan se houkutella luoda keittiöönsä ripauksen niiden prameutta. Ehkä jokin eksoottinen hedelmä toiselta puolelta maapalloa? Todellisuus osuu silmiin viimeistään pikkukärpästen pitäessä juhliaan ja hedelmien ja vihannesten menetettyä maukkautensa. Hyi, ulos roskikseen! Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään keskimäärin 23 kg ruokaa roskiin henkeä kohti vuodessa. Lisäksi suomalaisissa ruokakaupoissa hävitetään vuosittain 12 kg ruokaa henkeä kohti. Pilaantuneet hedelmät ja nahistuneet vihannekset ovat suurin hävikkiryhmä. Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä tuotannossa, kuljetuksissa, kaupassa ja etenkin jätteenkäsittelyssä. Enemmän suunnittelua. Anette Mattson-Väätäjä ja Josefina Broberg eivät suosittele tuoretuotteiden impulssiostoja. Perustuotteita voi hamstrata, mutta ei nopeasti pilaantuvia ruokia, heidän vinkkinsä kuuluu. Mausta valmiiksi hellan ääressä Mutta hävikkiä voi vähentää suunnittelemalla ja tiedostamalla asian paremmin. Kannattaa tutkia ruokakaapit huolella ja tehdä ostoslista ennen kauppamatkaa. Erityisen tarkka pitää olla nopeasti pilaantuvien ruokatarvikkeiden suhteen, neuvoo Anette Mattson-Väätäjä, joka toimii kotitalousopettajana Kruunupyyn Ådalenin koulussa. Toisena vinkkinä hän neuvoo miettimään, osuvatko reseptin ainesosat ja perheen nälkä yksiin. Määrät ovat joissain resepteissä todella suuria. Kannattaa harkita ja käyttää maalaisjärkeä myös resepteissä, toteaa opettajakollega Josefina Broberg. Ruokaa ei heidän opetuksessaan tuhlailla. Oppilaat oppivat maistamaan kaikkea ja syömään sen, mitä ovat lautaselleen kasanneet. Olen oppinut vuosien mittaan, että oppilaat syövät kaiken, jos ruoka on heti tarjottaessa maustettu hyvin. Ruokapöydässä sitä on liian myöhäistä alkaa maustaa. Joskus voi myös olla hyväksi kokea, ettei ruoka ihan riittänyt, Anette sanoo. Lasagneen voi käyttää mitä vain Elintarvikkeiden järkevä ja hyvä säilytys kotona vähentää hävikkiä. Jääkaapin ja pakastimen sisältöä kannattaa tarkkailla. Yritä saada pakastin joskus tyhjäksi ja pidä selvillä, mitä siellä on. Rasvaisia elintarvikkeita ja valmisruokia ei saa pakastaa 3 kuukautta kauempaa, Anette huomauttaa. Viimeisen käyttöpäivän lähestyessä aineksista voi valmistaa jonkin jättiannoksen. Jotkut tekevät pyttipannua, toiset nasi gorengia. Anetten kotona vaaravyöhykettä lähestyvät ainekset päätyvät lasagneen. Perheeni on tottunut siihen, että lasagne on erilaista sen mukaan, mistä minun on pitänyt hankkiutua eroon. Maidosta, kermasta, tomaattimurskeesta, tuoreista vihanneksista, kuivuneesta juustonpalasta, kunhan se ei ole homeessa. Jos käyttää lasagnelevyjen sijaan viipaloitua kesäkurpitsaa, saa moussakaa. Homeiset aina roskiin Anette Mattson-Väätäjä huomauttaa, että vaaravyöhykkeellä olevia elintarvikkeita on toki edelleen käytettävä varoen. Täällä koulukeittiössä olen vastuussa toisten lapsista, ja silloin tietenkin noudatan päiväysmerkintöjä tarkasti. Kotona ruskistan jauhelihaa vähän enemmän, jos päiväys umpeutui edellisenä päivänä. Homehtunut leipä ja hillo joutavat kompostiin, niitä ei saa syödä, vaikka poistaisikin näkyvän homeen, koska homemyrkky voi olla levinnyt koko leipään tai hillopurkkiin. Talouskompostori on hyvä investointi, jos haluaa itse huolehtia ruoantähteistä eikä siirtää ongelmaa jätteenkäsittelylaitokselle. Vaatiihan se työtä, mutta ruoantähteistä tulee hyvää multaa, Anette toteaa omasta kokemuksesta. Ådalenin koulun opetuskeittiössä on täysin vedenpitävä kolmiportainen malli ruokahävikin välttämiseksi. Oppilaat syövät suurimman osan valmistamastaan ruoasta ja leipomistaan herkuista tunnin lopuksi. Jos he eivät jaksa kaikkea, he vievät loput kotiin. Sen mitä he eivät halua Johanna Forsman ottaa kotiin, me viemme opettajainhuoneeseen. Siellä ei mikään ole ehtinyt vanhentua, Anette ja Josefina toteavat pilke silmäkulmassa. Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi: Päiväys ei ole aivan ehdoton, käytä nenääsi ja silmiäsi arvioidaksesi, onko ruokatarvike syömäkelpoista. Pidä jääkaappi ja pakastin järjestyksessä äläkä tunge niitä niin täyteen, ettet tiedä, mitä takimmaisena on. Pakasta leivät ja ota edellisiltana esiin se määrä, jonka arvioit kuluvan seuraavana päivänä. Älä osta ruokaa vain keittiön koristeeksi. Osta nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita vain pieniä määriä. Etsi helppoja reseptejä, jotka sisältävät sitä ruokatarviketta, jonka viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Ota kännykällä kuva jääkaapin sisällöstä ennen kuin lähdet työhön, jolloin voit välttää ostamasta niitä elintarvikkeita, joita sinulla jo on. johan svenlin 20 k atternö k atternö 21

12 Piirrokset: Terese Bast Teksti: Svenolof Karlsson Tuuli ja Tarmo ovat puolukassa vaarin kanssa. He eivät ymmärrä, miten vaari onnistuu saamaan ämpärinsä täyteen niin nopeasti. Poimintatekniikasta se johtuu. Ja nopeista näpeistä. Yhtäkkiä vaari jähmettyy paikoilleen. Kuulkaas, puhukaa hiljaa ja liikkukaa varovasti. Nyt kävelemme rauhallisesti ja hitaasti kotiinpäin. Tuuli ja Tarmo näkevät, kuinka jokin liikkuu metsässä vähän matkan päässä. Karhunpennun Karhu. kanssa. Sinähän olet ehtinyt harjoitella monta vuotta. He liikkuvat varovaisesti, jotta karhu ei pitäisi heitä vaarallisina. Hetkeä myöhemmin Tuuli ja Tarmo jo istuvat mummun ja vaarin luona. Vaari on riemuissaan. Epäreilua, mekin haluamme! Mutta miksi juuri tässä on näin paljon puolukoita? Vaari kertoo, että Ähtävän sähköyhtiö rakensi sähkölinjan hänen ollessaan vielä lapsi. Sitä sanotaan makulinjaksi, ja sen varrella kasvaa paljon vadelmia ja puolukoita, sillä metsä pidetään linjan takia aukeana, joten kasvit saavat paljon auringonvaloa. Vaari on poiminut marjoja linjan varrelta koko elämänsä. Se on ähtäväläisten ansiota. Kun kävin koulua, saimme syksyisin puolukanpoimintalomaa. Koko perhe poimi puolukoita. Äiti toi mukanaan punaista limonaatia ja leipomiaan pullia. Mummun piirakkaresepti: Ajatelkaas, että sain viimeinkin nähdä karhun metsässäni! Karhu ei ole mikään leikin asia. Sitä pitää kunnioittaa. 2 omenaa 3 dl puolukoita 1/2 dl sokeria 75 g voita 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1 1/2 dl kaurahiutaleita 1 dl hienoasokeria 1 tlk kanelia 1/2 tlk leivinjauhetta 1 1/2 dl kuohukermaa Pian he saavat syödäkseen maailman parasta piirakkaa. Mummu on paistanut suosikkipiirakkansa, johon hän on käyttänyt osan lasten ja vaarin poimimista puolukoista sekä puutarhan omenoita. Nam! Mutta sinähän pelästyit. Lämmitä uuni 200 C:een. Viipaloi omenat lohkoiksi. Laita omenat ja puolukat (pakasta puolukoita ensin hetki pakastimessa) uunivuokaan ja sekoita joukkoon sokeri. Sulata rasva ja sekoita joukkoon loput ainekset. Levitä taikina omenoiden ja puolukoiden päälle. Paista uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Vatkaa kerma ja tarjoile se piirakan kanssa. Tulkaa takaisin huomennakin! Silloin minulla on tarjota itse leipomaani puolukkaleipää. 22 k atternö k atternö 23

13 Suvaitsevainen raamattuvyöhyke Johanna Forsman Kjell Herberts, sosiologi ja tutkija Institutet för finlandssvensk samhällsforskning -tutkimuslaitoksessa. Puheenjohtajana Svensk-Österbottniska Samfundet -yhdistyksessä. Erilaisten näkemysten suvaitseminen on mahdollistanut yhteistyön uskonnollisesti moniarvoisessa maakunnassa. Tutkija Kjell Herberts on yllättynyt konfliktien vähyydestä, vaikka seudullamme on paljon erilaisia uskonnollisia liikkeitä. Raamattuvyöhyke on latautunut käsite erityisesti Pohjanmaalla. Nimitys on tullut Pohjanmaalle Ruotsista, jossa Smoolannin Jönköpingin ympäristöä kutsutaan usein raamattuvyöhykkeeksi. Alkujaan käsitteellä on tarkoitettu Yhdysvaltojen vahvasti protestanttisia itäisiä etelävaltioita. Nimitys herättää erilaisia mielleyhtymiä. Useat täällä asuvat ottavat sen loukkauksena, kun taas monet ulkopuoliset näkevät sen selityksenä kaikelle, mitä Pohjanmaalla tapahtuu, kertoo Åbo Akademin tutkija Kjell Herberts. Hänestä raamattuvyöhyke on osuva nimitys edellyttäen, ettei sitä käytetä alentuvasti. Jönköping ja Pietarsaari ovat aika samanlaisia siinä, että uskonnollisuus on vahvempaa kuin muilla paikkakunnilla, vaikka maallistuminen on leviämässä näillekin seuduille. VAHVUUDET: Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Vastuullisuus Luottamus Mahdollisuuksien näkeminen MAHDOLLISUUDET: Keskittyminen lähimmäiseen, pehmeät arvot Henkilökohtainen vastuunotto + vahva yhteisöllisyys Kansainvälisyys HEIKKOUDET: Konservatiivisuus, sulkeutuneisuus Eristyneisyys Lähisokeus UHAT: Kjell Herbertsin mini-swot uskonnollisesta Pohjanmaan maakunnasta. Paljon kirkkoja Sosiologian tutkija Kjell Herberts on Pohjanmaan ajan hermolla. Hän on johtanut suomenruotsalaisten vuosittaista asennemittausta vuodesta 2002 lähtien. Sen tulokset osoittavat Pohjanmaan olevan kansallisesta näkökulmasta yhtenäistä seutua, jossa on kuitenkin poikkeavia osaalueita. Suupohjassa on negatiivinen ikärakenne, ja seutu on vahvasti suuntautunut Ruotsiin päin. Vaasan seutu on kehittynyt voimakkaasta maantalousalueesta kansainväliseksi teknologiakaupungiksi, kun taas maakunnan pohjoisosa on väestötieteellisesti vakaa ja siellä on seurakuntia huomattavan tiheässä. Rannikkoa pohjoiseen päin matkatessa huomaa jonkin muuttuvan Jepuan seutuvilla. Kirkossa käydään useammin, lapsia kastetaan enemmän ja monien mielestä kirkot ovat tärkeitä. Myös suomenkielisellä puolella Lapuaa pidetään maan jäsenuskollisimpana ja arvokonservatiivisimpana hiippakuntana. Luottamus poliitikkoihin Silmiinpistävänä piirteenä on siis väestöllisesti vakaa yhteisö, jossa muutokset tapahtuvat hitaasti ja muihin luotetaan harvinaisen lujasti. Yhteisössä on perusturvallisuuden tunne, ja naapureihin luotetaan. Tämä on ainut seutu, jossa jopa paikallispoliitikot nauttivat luottamusta, Kjell Herberts selittää. Kristillisdemokraatteja kannatetaan Pietarsaaren seudulla harvinaisen laajalti, ja yleiset arvot noudattavat kirkon perinteistä moraalin ja hyveiden sanomaa. Kaikkea ei tosin voida pistää uskonnon piikkiin. Myös Ahvenanmaalla on samankaltainen yhteisörakenne, mutta se on huomattavasti maallistuneempaa aluetta. Kansainvälistä sykettä Pietarsaarella lienee maan epävirallinen ennätys seurakuntien määrässä suhteessa asukaslukuun, sillä siellä on parisenkymmentä kirkkoa asukasta kohti. Vapaakirkkojen suurta määrää selitetään usein merenkulkuperinteellä ja vilkkaalla siirtolaisuudella, jotka toivat seudulle jo varhain tietoa muista kulttuureista. Suvaitsemattomuus Kuppikunnat ( me-ja-muut ) Erilaisuuden eristäminen, poismuutto Myös pienissä kylissä oli jo varhain kansainvälisiä kontakteja siirtolaisten ja lähetystyöntekijöiden kautta ja niissä tiedettiin, mitä maailmalla tapahtui. Paluumuuttajat toivat mukanaan uusia ideoita ja perustivat omia liikkeitään. Tarkastellessani sosiologina radikaalien liikkeiden määrää Pohjanmaalla olen hämmästynyt siitä, ettei seudulla ole ollut enemmän konflikteja. Rajanvedot eri liikkeiden välillä eivät ole olleet niin ehdottomia, että ne olisivat jarruttaneet yhteisön kehitystä. Turvallisuus lisää suvaitsevaisuutta Turvallisessa yhteisössä on suvaittu erilaisia elämäntyylejä. Eri liikkeillä on ollut omat sosiaaliset piirinsä ilman, että on koettu tarvetta ottaa selvää muiden liikkeiden tekemisistä. Liikkeiden sisällä on saattanut vallita monenlaista tietämättömyyttä kaikki ovat pitäneet samaa sääntöjen sanelemaa julkisivua pystyssä, mutta salaa rikkoneet määräyksiä. Kuiluja on tietysti silloin tällöin syntynyt, kun seurakunnan johtajat ovat osallistuneet yleiseen poliittiseen keskusteluun. Erilaiset ajattelutavat eri seurakuntien kesken ja saman seurakunnan jäsenten kesken korostuvat tietyissä yhteiskunnallisissa asioissa. Meillä on ollut erilaisiin uskontulkintoihin perustuvia naispappeuden ja äskettäin Jeppis Pride kulkueen vastustajia, mutta ne eivät siltikään ole synnyttäneet syviä ristiriitoja tai jakaneet yhteisöä. Lisää yksilönvapautta Suvaitsevaisuus nousi keskeiseksi käsitteeksi viime kesän Jeppis Pride -keskustelussa, vaikka eri mielipideryhmien tulkinta vaihtelikin. Johanna Forsman Jepualta pohjoiseen siirryttäessä tapahtuu jotain uskonto saa tärkeämmän roolin ihmisten elämässä, sanoo Kjell Herberts, tässä kuvattuna Kruunupyyn kirkon edustalla. Suvaitsevaisuus on hankala käsite. Lähtökohtana on, että ihmisten annetaan tehdä omat valintansa eikä heitä tuomita niistä. Jos joku kokee olevansa suvaitsevainen ja vapaamielinen, hänen täytyy silloin suvaita myös konservatiivisempien kanssaihmisten mielipiteitä. Kjell Herbertsin mielestä seutumme kehittyy tulevaisuudessa yksilökeskeisempään suuntaan, vaikka yhteisö onkin vakaa ja varovainen muutoksissaan. Eri uskonnollisten liikkeiden sosiaalinen pääoma säilyy, mutta omille valinnoille luodaan tulevaisuudessa enemmän tilaa. Sukupolvien väliset erot muodostuvat ehkä suuremmiksi kuin saman sukupolven yksilöiden väliset erot. Vastakkainasettelu synnin ja ei-synnin välillä vaimenee vähitellen, uskoo Kjell Herberts. Johan Svenlin 24 k atternö k atternö 25

14 Johanna Forsman Henna ja koirat Pinkin pehmeä kuono löytää kaiken ja muistaa kaiken. Ihmisen nenä ei sille pärjää ensinkään. Home, hiiva, bakteerit, sädesieni Pink paljastaa tarkasti, mitä ympäristössä piilee. Pinkin emäntä Henna Karihtala tuntee koiransa. Kannuksesta käsin toimivana homekoirayrittäjänä Henna tuntee nykyisin aivan liian hyvin myös Pohjanmaan riesan: hometalot. 26 k atternö k atternö 27

15 Aika pian Muisku merkkasi hometta. Talo osoit tautui peruskorjauskohteeksi. Johanna Forsman Muisku on vanhin koirista ja saa ottaa vähän rauhallisemmin. Se katsoo tyytyväisenä emäntäänsä. Peppi-tytär oikealla. Home sweet home -vahdit. Lapsena Henna Karihtala, 30, ajatteli, että hänestä tulee isona joko poliisi tai eläinlääkäri. Kumpaakaan hänestä ei tullut tai oikeastaan vähän molempia. Kannuksesta käsin toimivana homekoirayrittäjänä hänen työssään on sekä poliisin että eläinlääkärin piirteitä. Koirat ovat aina kuuluneet Hennan elämään. Lapsena hän leikki usein isän metsästyskoirien kanssa. Niinpä Hennalle oli täysin luontevaa aloittaa 17-vuotiaana opinnot Keski-Pohjanmaan maatalousopiston kennelalan perustutkinnon linjalla. Koulu sijaitsi sitä paitsi vain kivenheiton päässä kotoa. Koulutus kesti kolme vuotta ja antoi Hennalle perusteelliset tiedot koirista. Hänen ammattitutkintonsa nimi ei ole ehkä kovin sujuva, maaseutuyrittäjä, suuntautumisena kennelala. Nykyään ammattinimike on lyhyesti pelkästään eläintenhoitaja. Työ koirien parissa ei kuitenkaan kävellyt heti vastaan. Koirat olivat aluksi harrastus asiakaspalvelutyöni ohessa. Ajatuksena oli kuitenkin, että voisin jonain päivänä työskennellä haukkujen kanssa täyspäiväisesti, Henna sanoo. Siinä Keski-Pohjanmaan maaseutuopistolla oli taas sormensa tai pikemminkin tassunsa pelissä: opistolla alkoi syksyllä 2010 Suomen ensimmäinen ja edelleen ainut homekoirakoulutus. Se perustui Ruotsin vastaavaan koulutukseen. Keväällä 2012 Henna sai sitten tituleerata itseään homekoirayrittäjäksi. Koska hänelle oli selvää, mitä hän halusi, hän perusti saman tien oman yrityksen. Sen nimeksi tuli Homehukka. Hyppään autoon ja suuntaan nokan kohti Kannusta. Haluan omin silmin nähdä, miten koirat työskentelevät, miten ne löytävät homeen. Olen sopinut Hennan kanssa, että hän piilottaa taloonsa homenäytteitä sinne ja tänne. Henna asuu viime vuonna ostamassaan, vuonna 1947 rakennetussa omakotitalossa. Takapihalla on kotoisa pitkänomainen puutarha. Se sopii loistavasti koirien ja ihmistenkin temmellyskentäksi. Ulko-ovi on kirkkaanpunainen, talo keltainen. Hennalla on päällään työasunsa: farkut ja mustanruskea liivi. Hennasta tulee oitis mielikuva vahvasta tee se itse -naisesta. Joo, olen tämmöinen, joka tekee koko ajan jotain. Mutta hermorakenteeni ei kestä mitään pikkunäpertelyä, Henna kertoo. Vierestäni kulkee iso koira. Se on kuusivuotias labradorinnoutajanarttu Muisku, ensimmäinen Hennan täysin itsenäisesti kouluttama homekoira. Muisku alkaa vähitellen antaa tilaa nuoremmille kollegoilleen. Se jää kohta eläkkeelle homehommista, Henna sanoo. Henna on kahden lapsen yksinhuoltaja. Kahdeksanvuotias Peppi istuu keittiönpöydän ääressä. Nelivuotias Kerkko on tarhassa. Punaisesta Moccamasterista leijuu kotoinen kahvintuoksu. Keittiön nurkassa jököttää niin ikään punainen, amerikkalaistyylinen kaksiosainen jääkaappi. Otan matkaevääni esiin ja tarjoan Muiskulle pari pientä broilerinpalaa, emännän luvalla tietenkin. Minulla ja koiralla synkkaa. Jälkiruokana on makeita mansikoita ja ne jaan Pepin kanssa. Tien toisella puolella näkyy autio haamunvaalea rintamamiestalo. Siitä tulee mieleen Muumilaakso. Talon voisi helposti kuvitella vaikkapa Nuuskamuikkusen kodiksi! Hennalla on omakohtaista kokemuksta hometalossa asumisesta. Ensimmäinen Home sweet home oli Hennan lapsuudenkoti. Hän oli silloin 12-vuotias. Haju oli hirvittävä ja sairastelin koko ajan. Niistin aamuisin verta. Olin väsynyt ja jatkuvat poskiontelotulehdukset vaivasivat. Tuohon aikaan ei puhuttu ho- meongelmista, ei yksinkertaisesti oikein tiedetty, mistä oli kyse. Saatuaan omia lapsia Henna asui jälleen, tietämättään, talossa, jossa oli hometta. Etenkin Peppi alkoi oireilla voimakkaasti. Hänellä oli usein yskää ja flunssaa ja vastustuskyky heikkeni. Myös poika sairasteli alituiseen. Lopuksi sairastuin itsekin keuhkoputkentulehdukseen, minun oli vaikea hengittää ja joka paikkaa särki. Tuntui sitä kuin happi loppuisi. Kun avasin viimeisen kerran vaatekaapin, home pöllähti oikein kunnolla silmille. Ironista oli, että samaan aikaan Henna opiskeli homekoirayrittäjäksi. Henna, lapset ja koirat muuttivat seuraavaan vuokra-asuntoon. Mutta sielläkin vastassa oli vähemmän miellyttävä yllätys, muurahaislegioona. He löysivät pesuhuoneen lattialistan vierestä ison muurahaiskeon. Muurahaiset ovat usein merkki homeesta. Sain iho-oireita maalatessani olohuoneen seinää. Myöhemmin aloimme tuntea kitkerää ja pistävää hajua tyttären huoneessa. Sadevettä oli päässyt rakenteisiin. Henna soitti kaupungin tekniseen virastoon. Sieltä tultiin kosteusmittarin kanssa, ja kosteutta todettiin olevan. Mutta kosteusmittari mittaa vain kosteuden, se ei näytä hometta. Tässä vaiheessa en enää jaksanut homeisia asuntoja. Jälleen oli siis aika muuttaa, mutta minne? Terveessä talossa ei haise Talon ostaja haluaa yleensä varmistua, ettei talossa ole hometta. Jos talossa tuntuu tunkkainen haju, sen syy on aina selvitettävä. Valitettavasti talo tarkastetaan yleensä vain kosteusmittarilla ja mittaus tehdään tavallisesti vain pesuhuoneessa. Se on selkeä puute, josta ongelmat usein alkavat, sanoo Henna. Terveessä talossa ei haise mikään. Terve talo on raikas eikä korvausilma tule alapohjan kautta. Hennan mielestä talot pitäisi tarkastaa perusteelliseemmin. Vähintäänkin pitäisi tehdä tarkastus, joka kattaa talon ala- ja yläpohjat, vesipisteet sekä sadevesijärjestelmät. Hyviä kuntotarkastajia voi löytää puskaradion kautta. Hennalla on selkeät mielipiteet nykypäivän taloista. Uusien talojen ongelmien syynä on yleensä se, että niistä tehdään niin äärettömän tiiviitä. Niissä on myös koneellinen ilmanvaihto, joka ei aina toimi optimaalisesti. Henna oli saanut vihiä myynnissä olevasta kaksikerroksisesta omakotitalosta. Minulla oli hyvin vahva intuitio kyseisestä talosta ja päätin kuunnella sisäistä ääntäni. Niinpä lähdin käymään siellä. Mukaan tuli tuttu kuntotarkastaja ja Muisku, joka sai tutkia kaikki huomeet. Ei ollut yllätys, että tarkka nenä löysi hometta. Talo osoittautui peruskorjauskohteeksi. Hometta oli esimerkiksi vessan lattian kohdalla. Vaatehuoneeseen tehdyssä pesuhuoneessakin oli luultavasti sattunut aikoinaan vesivahinko. Kellarikaan ei saanut puhtaita papereita. Kannattaisiko taloa sittenkään ostaa? Pitäisikö se ensin purkaa atomeiksi? Henna kävi vakavan keskustelun ostosta kollegoidensa kanssa. Mutta hän oli ihastunut kyseisen vanhan talon henkeen. Hän yritti laittaa tunteensa sivuun, mutta se oli vaikeaa. Ei mitenkään harvinaista, on nimittäin tutkittu, että ihmiset ostavat talonsa suurimmaksi osaksi tunteella. 28 k atternö k atternö 29

16 Ihmisellä on miljoona hajuaistisolua, koiralla 220 miljoonaa! Johanna Forsman Pink ottaa emännältä lupaa aloittaa työt. Tässä sitä on! Pink näyttää innoissaan, mistä se on löytänyt hometta, ja saa kehuja emännältään. Päätin kuntotarkastaja sivustatuen turvin lyödä kaupat lukkoon. Vakuuttelin itselleni, että kyllähän vanhoissa taloissa aina jotain puutetta on, joten... Seuraavaksi piti lyödä rahat pöytään. Hänellä ei vain ollut tarvittavaa rahatukkua. sekin järjestyi loppujen lopuksi. Vanhempani takasivat lainan. Vaikka oikeastaan kiitos kuuluu koirilleni, sillä niiden ansiosta laina tuli. Pankinjohtajalla oli nimittäin erittäin myönteinen käsitys homekoirista. Hennasta tuli siis omakotitalon onnellinen omistaja. Mutta ennen kuin asuntoon pystyi muuttamaan, oli tehtävä remontti, joka kesti kolme kuukautta. Märkätilat uusittiin kokonaan. Eristyksiä lisättiin, kaikki aikansa eläneet viemäri- ja käyttövesiputket vaihdettiin. Vesikattokin vaihdettiin. Nyt koko talo alkaa joka tapauksessa olla valmis. Jonain päivänä, kun saan rahaa, aion tehdä pihaan salaojitukset sadevesille ja uusia ulkovuorauksen, Henna sanoo. Hajuaisti on koiran tärkein aisti. Ihmisellä hajusoluja on noin miljoona, koiralla 220 miljoonaa! Lähes kahdeksasosa koiran aivoista ja puolet sen kuonon sisäosista on valjastettu haistamiseen. Lisäksi koiralla on erittäin tarkka hajumuisti ja uskomaton kyky erottaa eri hajuja. Koira pystyy tunnistamaan hajun perusteella ihmisen, jonka se on tavannut vuosia sitten, vaikka tapaaminen olisi kestänyt vain pienen hetken. Koira löytää sille opetetun tietyn hajun satojen samankaltaisten joukosta, esimerkiksi yhden tietyn kantarellin sadan kanttarellin joukosta. Koiraihmisten mielestä koirien hajuaistia voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Koira osaa haistaa jopa ihmisen syövän. Voisiko koira siis toimia myös oivana ja takuulla lahjomattomana apuna lääketieteessä? Miksi homeen etsimiseen kannattaa käyttää koiraa? Koira löytää kuivuneenkin homeen, jota kosteusmittari ei havaitse. Ja homekoira on nopea ja puolueeton, Henna vastaa. Homekoiranohjaajan on tunnettava useita eri aloja, kuten koirakoulutusta, rakennustekniikkaa, fysiikkaa ja mikrobiologiaa. Kaikkia näitä koulutuksessa opetetaankin yrittäjyyden, asiakaspalvelutaitojen sekä lainsäädännön lisäksi. Homekoiran koulutus perustuu samoihin periaatteisiin kuin poliisin, tullin ja armeijan virkakoirien, jotka oppivat muun muassa etsimään huumeita ja räjähdysaineita. Missä vaiheessa on syytä käyttää homekoiraa? Parasta on tuoda koira paikalle heti. Silloin voi säästää aikaa ja rahaa. Homekoira löytää luotettavasti ja nopeasti homevauriot ilman turhaa rakenteiden purkamista tai poraamista, Henna sanoo. Homekoirayritykset ovat Suomessa vielä melko harvinaisia. Ihmiset eivät ehkä tiedä, miten tehokas koira on tässä asiassa, mutta valmisteilla oleva sertifiointi varmasti lisää alan tunnettuutta, Hanna uskoo. Homekoirien sertifioinnin odotetaan valmistuvan vuoden tai kahden kuluessa. Sertifiointi helpottaisi ja virallistaisi koko homekoiratoimintaa. Sen avulla voi mitata koirakon pätevyyttä ja myöntää eräänlaisen laatutakuun. Mitä ominaisuuksia homekoiralla tulee olla? Koiran pitää olla reipas ja energinen. Se ei saa pelätä ihmisiä, tiloja tai pintoja. Motivaatiota ja innostusta etsimiseen ja nuuskimiseen pitää tietenkin olla. Tärkein työkalu on kuono. Tietyillä roduilla on toisia paremmat edellytykset käyttää hajuaistia. Lyhytkuonoisilla koirilla haistamiselimet ovat yksinkertaisesti pienemmät, jolloin hajuaisti on heikompi. Hennan mukaan jo pennusta voi nähdä, onko siinä mahdollisesti ainesta hyväksi homekoiraksi. Mutta koiraa ei saa pentunakaan huomioida liikaa, jotta sillä säilyy halu miellyttää omistajaansa. Sillä siitähän periaatteessa on kyse. Koiran tulee haluta työskennellä ohjaajalle. On tärkeää, että koira saa työskennellessään huomiota. Ihmisen ja koiran yhteistyön pitää toimia. Kotioloissa voi sitten vähän enemmän hömpöttää. Hennalla ja koirilla on tähän mennessä ollut 300 kiinteistöjen homejäljitystoimeksiantoa. Se on paljon kahdessa vuodessa. Puskaradio on viestinyt Hennan palveluista satojen kilometrien päähän. Kentällä Henna on oppinut työstään entistä enemmän. Tiedän enemmän siitä, miten talot on eri aikakausina rakennettu. Tiedän paljon enemmän talojen ongelmista ja ongelmien syistä. Kyllä tässä aikamoinen insinööri saa itsekin olla, Henna sanoo. Kuinka asiakas tilaa homekoiran? Alkukartoitukseen Henna kysyy tilaajalta muun muassa talon rakennusvuoden, koon, osoitteen, eristeet, remontit, ilmanvaihdon, lemmikkieläimet (jotka eivät saa olla kotona tarkastuksen aikana) sekä mahdolliset homeoireet. Haluan myös tietää, onko talossa kellaria, millainen alapohjan rakenne on, millainen katto talossa on ja lopuksi syyn, miksi homekoira halutaan paikalle. Lopuksi pyydän kohteen pohjapiirustuksen. Pohjapiirustuksen avulla Henna tekee etsintäsuunnitelman. Kun tulen paikalle koirien kanssa, toivottavaa on, että paikalla on myös työn tilaaja tai hänen edustajansa. Työn tilaaja tai edustaja saavat osallistua varsinaiseen etsintätehtävään, Henna kertoo. Koska vauriokohdat löytyvät useimmiten ulkoseinustoilta, on tärkeää, että koira pääsee seinien vierustoille. Tutkimusta ei suoriteta kliinisissä olosuhteissa, mutta koira sietää myös häiriötekijöitä. Homekoiraohjaajan on oltava neutraali ja asiallinen. Vaitiolovelvollisuus pätee. Mutta asiakkaalle tietenkin kerrotaan tilanne. Aina on parempi sanoa suoraan, miten asiat ovat ja mitä on löytynyt. Sen jälkeen asiakkaalle neuvotaan, mitä ongelmalle voi tehdä. Monet järkyttyvät saatuaan kuulla, että talossa on hometta. Toiset ottavat asian rauhallisemmin. Jotkut sanovat korjaavansa homeongelman itse. Minä en tietenkään sano asiakkaalle tyyliin, että voi voi, nyt olemme löytäneet teiltä myrkyllistä hometta. Kerron vain, että koira on ilmaissut tietyn paikan. En kerro myöskään, miten vahvasti koira reagoi, enkä ota kantaa siihen, minkätyyppisestä homeesta voisi olla kyse. Koiran käytön ideana on se, Siinä hajosi heidän unelmansa. Olen miettinyt, miten he selvisivät eteenpäin. että se näyttää kohdat, joissa se tuntee hajuja. Koira ei kuitenkaan pysty ihmeisiin. Tutkimuksen jälkeen Henna valokuvaa kohdat, jotka koirat ovat ilmaisseet ja merkitsee ne pohjapiirustukseen. Viikon sisällä käynnistä toimeksiantaja saa raportin ja pohjapiirustuksen. Seuraavaksi asiakkaalle jää päätettäväksi, tilaako hän rakennusteknisen tutkimuksen asianmukaiselta taholta. Joskus Henna miettii asiakkaitaan, joiden kodista löytyi hometta. Muistan erään nuorenparin, joka oli juuri ostanut ensimmäisen talonsa. Talosta löytyi kuntotarkastuksesta huolimatta hometta. Se oli heille lähestulkoon katastrofi, etenkin taloudellisesti. Siinä rikkoutuivat unelmat. Mietin vielä nykyäänkin, miten he jatkoivat siitä eteenpäin. Joissain tapauksissa kauppa voidaan purkaa, mutta aika usein joudutaan käy- 30 k atternö k atternö 31

17 Homeen etsiminen käy koirilta luonnostaan Pink nuuhkii avoimen ikkunan ääressä, sattuisiko ohi leijumaan homeen hajua tai vastaavaa. Eihän sitä koskaan tiedä... mään käräjiä. Asiakkaat purkavat Hennalle usein tunteitaan. Joskus jään tarkastuksen jälkeen muutamaksi tunniksi puhumaan ihan muista asioista asiakkaan kanssa. Tällaiset keskustelut voivat olla hyvinkin tunnepitoisia. Altistuuko Henna itse homeelle työssään? Tuleeko oireita? Riippuu kohteesta, ja kuinka paljon mikrobeja on ilmassa. Jossain paikoissa voin saada vähän iho- ja hengitysoireita. Mutta ne loppuvat, kun lähden pois. Entä koirat? Vaikuttako home niihin? Soitan Piritta Pärssiselle, joka vastaa homekoirakoulutuksesta Keski-Pohjanmaan maaseutuopistossa. Ei, yleensä ei. Koiran elinikä on paljon lyhyempi kuin ihmisen, ja niiden solut jakautuvat nopeammin kuin ihmisen. Jotta koira saisi oireita, homeelle altistumisaika pitäisi olla pitkä. Mutta totta kai homekoiraa pitää tarkkailla. Koirillekin pystyy tekemään allergiatestejä, hän sanoo. Piritta Pärssinen on nähnyt Hennan kehittyvän koiraihmisenä. Henna oli vain 17-vuotias tullessaan meille kouluun. On ollut mielenkiintoista nähdä hänen matkansa vasta-alkajasta ammattilaiseksi. Hienoa, että hän on löytänyt työn koirien parissa. Homekoirayrittäjän työ ei ole helppo, joten arvostan kovasti Hennaa! Seuraava homekoirakoulutus alkaa joulukuussa Koulutukseen otetaan viitisentoista opiskelijaa. Oma, terve ja aktiivinen koira pitää olla mukana. Koira saa olla 1 10-vuotias. Onko rodulla väliä? Metsästyskoirat eivät yleensä sovi kovin hyvin homekoiriksi, ne ovat liian innokkaita metsästäjiä. Eivätkä myöskään seurakoirat, jotka ovat etääntyneet koiranvaistoistaan. Mutta muuten ei ole suurempaa väliä, mitä rotua koira on, Piritta Pärssinen kertoo. Koira toimii periaatteessa samalla tavoin kuin lämpökamera ja kosteusmittari. Sanoisin, että kaikkia näitä yhdessä käyttäen tulee paras lopputulos. Mutta monet homevauriot ovat sellaisia, joita ei löydetä ennen kuin käytetään koiraa. Kosteusvaurion voi tunnistaa rakenteen värjääntymisestä, pinnoitteen kupruilusta sekä materiaalin hilseilemisestä ja irtoamisesta. Homekasvustot ovat usein rakenteiden sisällä, josta niitä on vaikea havaita. Mutta homekoiran avulla pystyy paikallistamaan vauriot, jonka jälkeen rakenteita puretaan tarkempia tutkimuksia varten. Kun koira ilmaisee homeen, prosentissa kyse on kosteusvaurioista. Muisku katsoo minua anovasti suloisilla ruskeilla silmillään. Se haluaa viimeisen broilerinpalani ja minä hellyn. Pudotan sen ja Muisku lipoo mielissään suunpieliään. Mutta, nyt asiaan! Missä muut koirat ovat? Tuolla, Henna sanoo ja osoittaa pihassa seisovaa autoaan. Mustaturkkiset labradorinnoutajanartut Ymmi ja Pink sekä suklaanruskea cockerspanielinarttu Hilda istuvat hiirenhiljaa auton takaosassa. Kaikki ovat Hennan kouluttamia homekoiria. Ymmi, joka on vasta 5 kuukautta, opettelee sekin jo haistelemaan homeita. Muisku on Pinkin emo ja Pink on Ymmin emo. Hilda erottuu joukosta erirotuisena ja -värisenä sekä pienempikokoisempana. Hilda on sellainen häkkyrä. Sen voisi kuvitella juoksevan Benny Hill -televisiosarjan tunnusmusiikin taustalla, Henna nauraa. Noutajat ovat rauhallisempia. Ensin autosta ulos hyppää Pink. Sen tunnusmerkkinä on turkin vesilaineet. Ne ulottuvat puolivälistä selkää aina takalistoon asti. Henna päästää Pinkin vapaaksi. Se on innoissaan. Henna ohjaa koiraa rauhallisesti ja järjestelmällisesti. Koira seuraa emäntänsä pienintäkin elettä ja katsetta. On mahtavaa katsella, kuinka mielellään Pink haluaa miellyttää emäntänsä. Työ sujuu kuin tanssi. Koira ei välitä tippaakaan muista paikalla olevista ihmisistä. Minä ja valokuvaaja Johanna Forsberg saamme olla rauhassa. Se johtuu siitä, että minulla on työvaatteet päällä. Koira tietää silloin, että se on töissä. Pink tepastelee villisti olohuoneessa. Joo, ei näillä kauan nokka tohise, Henna nauraa. melkein kuin ammattitauti Johanna yrittää epätoivoisesti ehtiä kuvata. Hänenkin on oltava nopea käänteissään. Salamavalojen välke ei häiritse Pinkiä. Hetken päästä se käy istumaan määrätietoisesti lattialle ja raaputtaa tiettyä paikkaa. Tässä sitä on, sen katse sanoo. Pink on ilmaissut homelöydöksen. Samalla Henna naksauttaa naksutintaan. Se on merkki koiralle siitä, että se teki oikein. Palkinnoksi Pink saa herkkupalan. Joskus se saa pallon leikkikalukseen. Seuraavaksi on Hildan vuoro. Se liikkuu ketterämmin kuin Pink. Se nuuhkii koko huoneiston, senttimetri senttimetriltä. Pian Hildakin asettuu makaamaan lattialle. Se on sen tapa ilmaista löydös. Työkeikoilla minulla on aina kaksi koiraa mukana. Käytän niitä yksitellen, vuoronperään. Näin asiakas voi olla varmempi tuloksesta. Molemmat koirat löytävät aina samat homepaikat. Asiakkaan luona koira kiertää kaikki tilat läpi ja seuraa ilmavirtoja, Henna vanavedessään. Useimmiten hän ei sano mitään, joskus etsi -komennolla saa koiraan lisävirtaa. Hennan kaveritkin hyötyvät koirista, melkein luontaisetuna. Kun menen ystävien luokse kylään ja koirat ovat mukanani, ne haistelevat sielläkin oma-aloitteisesti talon läpi. Homeen etsintä on niille luontaista melkein kuin ammattitauti, Henna nauraa. Miten ihmiset ovat ottaneet homekoiratoiminnan vastaan? Useimmat tosi hyvin. Ja olen huomannut, että mitä enemmän ihmiset tietävät homekoirista ja näkevät koirat työssään, sitä vähemmän esiintyy vääriä ennakkokäsityksiä. Helppo ammatti tämä ei ole eikä kahta samanlaista kohdetta ole olemassa. Palkitsevinta tässä työssä on se, että voi auttaa ihmisiä ja tarjota heille apua ongelmatilanteissa. Henna aloitti syksyllä työn ohessa kaksivuotisen sisustusrakentajan opinnot. Energiaa häneltä ei puutu, tältä Henna Karihtalalta. Susanne Strömberg Hilda, Muisku, Ymmi ja Pink vasemmalta oikealle rakastavat emäntäänsä ja hän niitä. Ne ovat narttukoiria ja tulevat hyvin toimeen keskenään. Johanna Forsman 32 k atternö k atternö 33

18 Gun-Marie Wiis Kun kauhu saapui kylään On syksy Hirvittävät huhut ovat puhuneet totta. Kasakat ovat saapuneet ja murhaavat ja polttavat armoa tuntematta. Piilostaan aitannurkan takaa Olof näkee, miten hänen isoveljensä ja tämän vaimo pistetään kuoliaiksi ja heidän kolme poikaansa viedään orjiksi. 34 k atternö k atternö 35

19 Vilken konstig Kaupunkilaiset anoivat nöyrässä kirjelmässä bok. pääsyä keisarin kaikkein armollisimpaan suojelukseen Wikipedia Kaarle XII, 24-vuotiaana, David von Krafftin maalauksessa vuodelta Kaarle XII tunnetaan soturikuninkaana, mutta hän oli saanut laajan klassisen koulutuksen aikansa oppineilta. Häntä kuvattiin lahjakkaaksi lapseksi, joka oppi latinaa, saksaa ja ranskaa ja oli erittäin kiinnostunut matematiikasta. Hän oppi myöhemmin sotaretkillään auttavasti myös suomea voidakseen puhua myös suomalaisjoukoille. Lapsena hän osallistui isänsä metsästys- ja ratsastusretkille ja karastui fyysisiin rasituksiin. Olof Hanssonin on jälkikäteen vaikea ymmärtää säilymistään hengissä. Venäläiset kasakat olivat saapuneet yllättäen. Aitan takaa piilostaan hän kuuli kasakoiden kauhutekojen äänet Hansveljen ja tämän vaimon Marian kuolinparkaisut, epätoivoisten lasten itkun ja asuintalon tuhonneen tulipalon kohinan. Olof onnistui kenenkään näkemättä pakenemaan läheiseen metsään. Kun hän illalla hiipi takaisin, kasakat olivat lähteneet ja hävitys oli täydellinen. Kaikki muut rakennukset paitsi aitta oli poltettu. Hansin ja Marian ruumiit makasivat savuavien raunioiden keskellä. Olof ymmärsi kasakoiden palaavan. Vähän matkan päässä haassa lehmät seisoivat levottomina lypsyä odottaen kasakat varmasti suunnittelivat täyttävänsä lehmillä lihavarastonsa. Aitta oli säästetty tuhopoltolta, koska siellä oli viljaa, jauhoja ja muuta, jonka kasakat varmasti ajattelivat myös ryöstävänsä. Kaikkein tuskaisin Olofin mieli oli hänen ajatellessaan veljenpoikia Erikiä, Johania ja Andersia 11, 9 ja 8 vuotta vanhoja. Hienoja poikia, jotka kasakat olivat pakottaneet mukaansa. Huhu siitä, että kasakat ryöstivät lapsia myydäkseen nämä orjiksi, oli siis totta. Hansia ja Mariaa ei voinut jättää sijoilleen. Olof kantoi heidät itse aikoinaan rakentamaansa pieneen vajaan lehmihakaan. Päässä jyskytti ajatus, että heille on saatava kristilliset hautajaiset, mutta nyt ei asialle voinut tehdä mitään. Juuri ennen pimeän laskeutumista hän täytti aitan antimista syötävää reppuunsa ja lähti metsäpolkua pitkin takamaille. Heikko kuunkajo auttoi löytämään suunnan. Hän kuuli lehmien mylvinnän ja huomasi vasta nyt olevansa veren ja noen peitossa. Purmon Svarvarin kylän Olof Hanssonin tarina voisi jatkua näin. Se tiedetään, että isoveljen tila siirtyi myöhemmin hänelle ja että hänen lapsensa jatkoivat tilanpitoa. Miten kertoa? Yllä kuvattu julma kohtaus oli yksi tuhansista samankaltaisista Pohjanmaalla vuonna Se oli Isonvihan pahin vuosi; venäläisille sotilaille oli annettu määräys polttaa ja ryöstää koko maakunta. Pohjanmaa piti saada ikuisiksi ajoiksi asuinkelvottomaksi, jotta Ruotsin armeija ei koskaan voisi hankkia huoltoaan täältä. Miten kertoa Isonvihan historiaa? Kuinka tahansa sanojaan asetteleekin, ne eivät riitä. Yksi aloituskohta voisi olla Kaarle XII, joka kruunattiin Ruotsin (ja Suomen) kuninkaaksi joulukuussa Hän oli silloin 15-vuotias ja yksinvaltansa merkkinä hän asetti kruunajaisseremoniassa itse kruunun päähänsä. Toinen aloituskohta voisi olla Pietari I, joka tunnetaan myös Pietari Suurena. Hänet oli kruunattu Venäjän tsaariksi jo 10-vuotiaana v Kaarle XII:n kruunajaisten aikaan Pietari oli Hollannissa 1½ vuotta kestäneellä matkalla, jolla hän opetteli tuntemaan Länsimaita muun muassa osallistumalla neljän kuukauden ajan työhön maailman silloin suurimmalla laivatelakalla Amsterdamissa. Kaarle XII ja vuosikymmenen vanhempi Pietari I muovaisivat paitsi toistensa myös valtakuntiensa kohtalon ratkaisseet tapahtumat, jotka tunnetaan historiassa Suurena Pohjan sotana ( ). Päivä päivältä pelko alkoi yhä enemmän vallata jokaisen mielen Pietari I:n puolelta oli kyse vanhan venäläisen unelman saavuttamisesta: sataman saamisesta valtakunnan länsiosaan. Se vaati sotaa Ruotsia vastaan. Ruotsi oli tuolloin suurvalta, jonka rajat ulottuivat Lapin erämaista nykyisen Saksan Bremenin-Verdenin maanviljelysseuduille. Itärajana oli Pähkinäsaaren linna Nevan niskassa lähellä Laatokkaa. Syyskuussa 1699 Pietari sai aikaan salaisen liiton Ruotsia vastaan siihen kuuluivat Venäjä, Tanska ja Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas August II. Ruotsi liittyi sotaan heinäkuussa 1700, menestyksekkäästi, Ruotsin armeijan noustua maihin Själlannissa ja pakottaessa Tanskan rauhaan. Mutta suurin voitto odotti Narvan, silloisen Inkerinmaan, edustalla. Ruotsin miehen armeija murskasi siellä 20. marraskuuta 1700 Kaarle XII:n henkilökohtaisella johdolla Venäjän miesmäärältään yli kolminkertaisen armeijan. Noin venäläistä kaatui taistelussa, Ruotsin puolella kaatuneita oli 667, ja Venäjän armeijan komentaja Charles Eugène de Croÿ otettiin vangiksi. Pietari I:stä ei ollut kuitenkaan kukistettu. Kaarle XII:n siirtyessä joukkoineen etelään päin jatkaakseen sotaa Baltiassa, Puolassa ja Saksissa Pietari I antoi määräyksen terrorisoida Karjalaa. Tuloksena oli pakolaisaalto Suomeen, ensimmäinen lukuisista, joita oli tuleva. Vuonna 1703 hän päätti röyhkeästi perustaa uuden kaupungin, Pietarin, ruotsalaiselle maaperälle. Kaarle XII:n sotaonni kääntyi Pultavan taistelussa 28. kesäkuuta Hän oli silloin haavoittunut jalkaansa eikä pystynyt henkilökohtaisesti johtamaan taistelua, mutta Pietari I pystyi. Venäläiset voittivat ensimmäistä kertaa suuren taistelun ruotsalaisia vastaan, ja kolme päivää myöhemmin ruotsalaisjoukot antautuivat Perevolotsnassa ja henkilöä joutui venäläisten vangiksi. Sotaa sodan jälkeen Kaarle XII:ta ei kuitenkaan ollut nujerrettu. Armeijasta oli jäljellä 2000 miehen vahvuus, ja kuningas lähti joukkoineen Benderiin (nykyisin osa Itä-Moldovaa) Osmanien valtakuntaan yrittääkseen muodostaa liiton sulttaani Ahmed III:n kanssa ja taivuttelemaan tämän julistamaan sodan Venäjälle. Se avasi mahdollisuuden Pietari I:lle jatkaa Suomen vastaisia toimiaan. Kesäkuussa 1710 venäläiset valtasivat Viipurin ja miehittivät Karjalan ja Savon itäosat. Mutta Pietari I joutui jälleen vaihtamaan suuntaa, kun Ahmed III todella Kaarle XII:n ylipuhumana julisti sodan Venäjälle marraskuussa Pietari I:n hallintokausi olisi saattanut päättyä tähän, sillä hänen joukkonsa piiritettiin ja hänet otettiin vangiksi Stănileştin taistelussa (nykyisen Romanian alueella). Kaarle XII:n suunnattomaksi kiukuksi Pietari I onnistui neuvottelemaan itsensä vapaaksi. Kaarle joutui jäämään sulttaanin luo, ja Pietari saattoi jatkaa hyökkäystään Suomea vastaan v Ja nyt tältä tieltä ei ollut enää paluuta. Vuosina 1712 ja 1713 venäläiset miehittivät Etelä-Suomen alue alueelta. Kumpikin osapuoli poltti kaupunkeja, laivoja ja tarvikkeita, jotta ne eivät joutuisi vihollisen käsiin. Ruotsalainen ylipäällikkö Georg Lybecker esimerkiksi määräsi Vehkalahden poltettavaksi, kun taas kenraali Carl Gustav Armfelt poltatti Helsingin venäläistä rakuunaa marssi Turkuun 28. elokuuta Ruotsin armeija kärsi saman vuoden lokakuussa suuren tappion Pälkäneellä ja vetäytyi Hämeenkyrön kautta pohjoiseen Kauhajoelle. Venäläiset asettuivat joukkoineen talvimajoitukseen Porin liepeille. Tuhansia pakolaisia virtasi vuosina valtakunnan läntiseen osaan laivoilla, jos olivat niin onnekkaita, että saivat sellaisesta paikan, tai jalkaisin pitkää reittiä Pohjanmaan ja Perämeren pohjukan kautta. Kaikissa pohjalaiskaupungeissa oli karjalaisia ja viipurilaisia pakolaisia. Pietarsaaren varhemmasta historiasta kirjoittanut Alma Söderhjelm kuvaa, kuinka pelko alkoi päivä päivältä yhä enemmän vallata jokaisen ihmismielen. Muu elämä päättyi ja kaikki huolenpito ajatukset, kiinnostus, voimat ja ponnistukset keskittyivät sotaan. Ensimmäinen terroriaalto Venäläiset aloittivat helmikuussa 1714 hyökkäyksen Pohjanmaan valtaamiseksi. Armeijat kohtasivat 19. helmikuuta Napuella, 40 kilometrin päässä Vaasasta. Taistelu oli ohi kahdessa tunnissa, ja Ruotsin armeija oli murskattu. Maaherra Lorentz Clerk kirjoitti kolme päivää myöhemmin, 22. helmikuuta, että Vaasa oli yhtä sanoinkuvaamatonta kauhua ja valitusta, ja niin paljon pakolaisia, että pelätä sopii, etteivät he mitenkään pääse pakoon vaan joutuvat, jumala siltä varjelkoon, vihollisen käsiin. Taistelun jälkeen Armfelt vetäytyi loppujoukkoineen Raahea kohti, ja venäläiset seurasivat perässä. Pietarsaaren porvarien ja Pedersören väestön kauhu kävi heille ylivoimaiseksi, Alma Söderhjelm kertoo. He anoivat nöyrässä kirjelmässä pääsyä Venäjän keisarin kaikkein armollisimpaan suojelukseen. Kolme viestinviejää vouti Simon Jordman, porvari Hendrich Pellinen Pietarsaaresta ja talonpoika Hans Michelson Kruunupyystä Wikipedia Pietari I:tä, tässä Paul Delarochen maalauksessa vuodelta 1838, olisi voitu kutsua Pietari Suureksi pituutensa vuoksi hän oli 203 cm pitkä ja kirjaimellisesti päätään pidempi muita. Lisänimellä viitataan kuitenkin Venäjän vallan merkittävään kasvuun Pietari I:n hallintokaudella. Hänen tavoitteenaan oli Venäjän modernisointi länsimaiseen suuntaan, hän mm. perusti Pietarin kaupungin ja teki siitä uuden pääkaupungin. Yhtenä osana modernisaatiota vanhavenäläiset aatelismiehet, pajarit, velvoitettiin ajamaan perinteen mukaiset partansa. Joka vaatimalla vaati säilyttää partansa, joutui maksamaan vuosittaisen 100 ruplan partaveron. 36 k atternö k atternö 37

20 Heitä oli kidutettu, poltettu ja silvottu, piesty ja piin attu, ruhjottu ja rääkätty vihollisen kynsissä. kuljettivat kirjelmän Venäjän kuvernöörille, ruhtinas Golitsynille. Etuvartio otti heidät kuitenkin kiinni ja heitti vankeuteen. Venäläiset saapuivat Pietarsaareen 4. maaliskuuta, ja aivan kuin oli pelättykin, polttivat ja hävittivät kaiken näkemänsä. Alma Söderhjelm: Raatihuone, koulutalo ja useimmat yksityisrakennukset päätyivät poroksi, tulliportit poltettiin ja barbaarisen vihollisen tielle joutuneita kohdeltiin äärimmäisen raa asti ja julmasti. Venäläiset olivat suunnattoman julmia lapsille, ja ryöstivät joukon lapsia mukaansa. Kaupunginkirkko ja sitä ympäröivät talot jäivät vielä koskemattomiksi, samoin satama ja laivatelakka. Sen sijaan poltettiin viisi alusta, joihin oli jo valmiiksi lastattu tervaa, viljaa ja muita tarvikkeita ja joilla oli tarkoitus pyrkiä turvaan jäiden lähdettyä. Venäläisjoukot riehuivat Pedersöressäkin, kiduttivat asukkaita ja ryöstivät lapsia, Alma Söderhjelmin mukaan. Uusi terroriaalto Hävitysretket ulottuivat tässä vaiheessa Lohtajalle saakka. Mutta pahempaa oli tulossa. Syyskuun 1714 alussa Armfelt tuli yllätetyksi: venäläiset hyökkäsivät kaleerilaivoilla pitkin Pohjanlahden rannikkoa. Pian sen jälkeen jalkaväen pääjoukko lähti Raahesta sadat pakolaiset Erityisen julmasti he kohtelivat lapsia vanavedessään. Pohjanmaan pohjoisosakin oli näin ollen suojaton miehittäjien tulla. Marraskuussa venäläiset saapuivat Pietarsaareen toistamiseen, ja nyt he tuhosivat kaiken jäljellä olevan, myös kaupunginkirkon uuden kirkon, joka oli ollut kaupunkilaisten ylpeys ja sinetti sille, että kaupunki oli kokonainen ja hyvin järjestetty yhteisö. Tällä kertaa venäläisten poistuessa Pietarsaaren kaupungista ei ole käytännössä mitään jäljellä, se oli yhtä ainoaa tuhottua ja poltettua maata, Alma Söderhjelm kertoo. Pietari I oli ennen Suomen miehitystä antanut käskyn, ettei väestöön saanut kohdistaa liiallista väkivaltaa. Mutta käsky ei sisältänyt Pohjanmaata. Päinvastoin: Pietari määräsi hävitettäväksi 10 peninkulmaa leveän kaistaleen Pohjanmaan rannikolta, Vaasasta Raaheen, jotta Ruotsin armeija ei mitenkään voisi asettua talvimajoitukseen tänne. Venäläisten hallussa oleva alue ulottui loppusyksyllä Pyhäjoelle saakka. Rannikkopitäjien kautta kulkenut rantatie oli käytännössä lakannut olemasta. Tienvarsikylät oli poltettu ja hävitetty. Kaarle XII oli nyt viettänyt viisi vuotta Osmanien valtakunnassa. Viimein, syyskuussa 1714, hän lähti kuuluisalle ratsastusmatkalleen kohti Ruotsia. Kun hän 11. marraskuuta saapui Stralsundiin, ruotsalaiseen kaupunkiin Pohjois-Saksassa, hän sai ajantasaista tietoa valtakunnan itäisen osan katastrofaalisesta tilanteesta. Pako paras strategia Jälkikäteen on selvinnyt, että pakeneminen oli paras strategia Pohjanmaata kohdanneen terrorin aikana. Mutta talonpojilla ei tätä tietoa ollut, ja koko heidän omaisuutensa oli yleensä kiinni heidän asuinpaikassaan. Järjestelmällinen pako oli mahdotonta venäläisten saavuttua. Metsät täyttyivät pakolaisista, partisaaneista ja rosvojoukkioista. Partisaanit olivat joukko-osastoiksi järjestäytyneitä sotilaita ja talonpoikia, jotka tekivät sissi-iskuja venäläisjoukkoja vastaan. Rangaistakseen niistä venäläiset polttivat usein kokonaisia kyliä. Kun myös partisaanit vaativat kyläläisiltä muonavaroja, heitäkin alettiin vähitellen vihata yhä enemmän. Lars Brenner, kokkolalainen raatimies, on kuvannut pakolaisjoukkojen elämää. Hän kulki usean sadan pakolaisen saattueessa, jossa väki vaelsi pohjoista kohti käsikärryineen ja nyytteineen. Itsellään hänellä oli neljä kärryä täynnä vuodevaatteita, tinaesineitä ja erilaisia kauppatavaroita. Brenner kertoo, kuinka aiemmin venäläisten kanssa tekemisiin joutuneet halusivat kiristää marssivauhtia. Paniikki vaani jatkuvasti taustalla, pieninkin melu sai etujoukoissa kulkevat heittämään nyyttinsä peloissaan tiensivuun päästäkseen nopeammin eteenpäin. Pietarsaaren kappalaisesta Elias Teliinistä tiedetään, että hänellä oli mukanaan vanha äitinsä, kaksi siskoa lapsineen sekä lanko, joka kuoli matkalla. Lisäksi mukana olivat hänen oma vaimonsa ja heidän lapsensa sekä palvelusväkensä. Tämä kolmentoista hengen ryhmä saapui lopulta Lidenin pitäjään Medelpadiin. Monien kerrottiin olevan vihollisen tärvelemiä. Heitä oli kidutettu, poltettu ja silvottu, piesty ja piinattu, ruhjottu ja rääkätty. Maaherra Lorentz Clerk oli syyskuussa Oulussa. Hän ilmoitti pyrkivänsä kansliaväkensä kanssa Västerbotteniin, koska ei pystynyt enää tekemään mitään läänissään. Kaikki olivat paenneet niin kaupungeista kuin maaltakin, ja alamaiset olivat nyt niin kauhuissaan ja sekaisin, etteivät totelleet annettuja määräyksiä, hän selitti. Yksi suurista tragedioista tapahtui Hailuodossa. Sadat pakolaiset olivat hakeutuneet turvaan sinne rannikkopitäjistä ja Uudestakaarlepyystä, Pietarsaaresta, Kokkolasta, Raahesta ja Oulusta. Mutta 200 kasakkaa yllätti heidät ja löivät armotta kuoliaiksi kaikki miehet ja veivät lapset vangeiksi pakeni Ruotsiin Monet yllä mainitut esimerkit ovat Johanna Aminoff-Winbergin väitöskirjasta På flykt i eget land. Internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget (2007). Kuinka moni pakeni Ruotsiin? Aminoff-Winbergin kokoaman tilaston mukaan 5368 pakolaistaloutta joutui jollain tavoin tekemisiin viranomaisten kanssa. Varmasti osa määrästä jäi pimentoon on henkilöiksi muunnettuna uskottava määrä, hän sanoo. Suunnilleen kymmenesosa Suomen silloisesta väestöstä. Suurin osa pakolaisista oli rahvasta, 2498 taloutta. Tiedämme sen, koska käytössämme on erittäin hyvää lähdeaineistoa Härnösandin hiippakunnasta, joka levittäytyi laajalle alueelle Uppsalan pohjoispuolelle. Sinne asettui etenkin Pohjanmaalta paennut rahvas. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat porvarit, 757 taloutta. Ruotsi oli aikaansa nähden hyvin organisoitu yhteiskunta, jossa valtiolla oli luja ote alamaisistaan. Pakolaiskomissio aloitti toimintansa v pyrkien auttamaan pakolaisia. Avustuksia maksettiin jonkin verran. Ne rahoitettiin kirkkokolehdeilla. Monilla oli jonkinlainen käsitys siitä, mitä Pohjanlahden toisella puolella odottaisi. Valtakunnan eri osien kesken oli solmittu yhteyksiä vuosisatojen ajan. Monet pohjalaiset olivat olleet kausitöissä Pohjanlahden länsipuolella. Erilaiset verkostot auttoivat pakolaisia selviämään maanpaossa. Monilla oli sukulaisia, jotka pystyivät ojentamaan auttavan käden. Monilla oli kauppakontakteja, jotka olivat varmuudella tärkeitä heidän asettuessaan uudelle paikkakunnalle, Johanna Aminoff-Winberg sanoo. Pakolaissaattueissa pidettiin yhteyttä ja tuettiin toinen toistaan. Ihmiset suostuivat vieraiden lasten kummeiksi ja huolehtivat köyhien pakolaisten kunniallisesta hautaamisesta. Useissa pitäjissä oli pakolaispappeja, jotka pitivät suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Papit auttoivat myös kirjoittamaan todistuksia pakolaisten elinoloista näiden hakiessa pakolaisavustusta. Tulella kiduttamista Kidutus oli toistuva osa venäläisten harjoittamaa terroria; Johanna Aminoff- Winbergin aineisto kertoo siitä monia esimerkkejä. Venäläiset tuntuivat mieltyneen tulen käyttöön pahoinpidellessään ja kiduttaessaan uhrejaan. Ihmisiä hakattiin ja raajoja murskattiin, ja naisia aivan varmasti raiskattiin, vaikka siitä ei puhuttukaan avoimesti, Johanna Aminoff-Winberg sanoo. Lisa Michelsdotterin kohtalo ei luultavasti ollut harvinainen. Hän oli kotoisin Maalahdesta ja oli onnistunut pääsemään Västerbottenin Nordingråhon. Venäläinen kapteeni oli raiskannut hänet ja sitten pakottanut kääntymään ortodoksiuskoon, jotta hänet sen jälkeen voitiin naittaa venäläiselle pillipiiparille. Johanna Aminoff-Winberg mainitsee muina esimerkkeinä isokyröläisen Valpuri Pietarintyttären ja oululaisen Margareetta Tuomaksentyttären. Heidät oli kumpikin tahollaan kaapattu ja pakotettu venäläisten joukkojen mukaan, piesty ja raiskattu ennen kuin he viimein onnistuivat pakenemaan. Valpuri synnytti kaksoispojat, jotka kuolivat pian kasteen jälkeen, ja Margareetta sai tyttären. Molemmat anoivat pääsyä takaisin oman kirkkonsa piiriin. Tuomiokapituli katsoi, että vihollisen häväisemien naisten tapaukset oli siirrettävä maallisiin tuomioistuimiin. Hovioikeus päätti jättää Valpurin rankaisematta, vaikka isokyröläiset todistajat eivät pystyneet vahvistamaan hänen kertomustaan. Margareetta vapautettiin kaikista syytöksistä, Johanna Aminoff-Winberg kertoo ryöstettiin muualle Pia Uppgårdin pro gradu -tutkielma keskittyy Isonvihan ihmisryöstöihin, Af ryssen bortförda Bortrövandet av människor från Österbotten till Ryssland under Stora ofreden (2002). Kuinka moni ryöstettiin muualle? Suomesta kaikkiaan noin ihmistä, joista 8000 Pohjanmaalta, Pia Uppgård arvioi. Heistä 4767 on dokumentoitu hänen aineistossaan. Vertailun vuoksi, Pohjanmaalla oli Isonvihan aikaan noin asukasta. Karl Vilhjálmsson Johanna Aminoff-Winberg kirjoitti väitöskirjansa Isonvihan aikana Ruotsiin siirtyneistä pakolaisista. Tässä työpaikallaan Ritarihuoneella Helsingissä, jossa hän työskentelee genealogina. 38 k atternö k atternö 39

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000 RAHA KASVAA PUUSSA. 11 20200 000 000 000 000 18 16 20 % Jos puuta saataisiin yksityismetsistä käyttöön selvästi nykyistä enemmän, Suomen bruttokansantuote kasvaisi sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena?

Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena? Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena? Ylijohtaja Jaakko Lehtonen 9.4.2013 JAAKKO LEHTONEN 2 1 käsitteestä kulttuuri voidaan keskustella pitkäänkin yhteneväistä lopputulosta ei saavuteta 9.4.2013

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot