AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN TARVE AMMATTIKEITTIÖISSÄ Ennakointia Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN TARVE AMMATTIKEITTIÖISSÄ Ennakointia Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN TARVE AMMATTIKEITTIÖISSÄ Ennakointia Pohjois-Savossa Tuija Koukkari Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KUVAILULEHTI Pvä, jolloin työ jätetään arvioitavaksi Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö KOUKKARI, Tuija Sivumäärä 79 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN TARVE AMMATTIKEITTIÖISSÄ Ennakointia Pohjois-Savossa Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja HEIKKILÄ, Anna-Liisa Toimeksiantaja(t) opintoalavastaava Pirjo Melarto, Pohjois-Savon ammattiopisto Tiivistelmä Ammattitaidon ja ammatillisen osaamisen tuottaminen ammattikeittiöiden tarpeisiin määriteltiin opetussuunnitelmien perusteissa työelämän ja koulutuksen yhteiseksi tehtäväksi. Kymmenen vuotta sitten siirryttiin toteuttamaan koulutusta työelämälähtöisesti ja ottaen huomioon alueelliset näkemykset. Tutkintonimikkeitä, koulutussisältöjä ja koulutusaloja uudistettiin. Opinnäytetyön toimeksiantaja, Pohjois-Savon ammattiopisto, halusi selvitystä siitä, miten hyvin koulutus alueella palveli ammattikeittiöiden osaamistarpeita. Halusin myös selvittää näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista ja siitä, miten ammattikeittiöiden edustajat aikovat tulevaisuudessa turvata työvoiman saatavuuden. Opetushallituksen Mitenna-hankkeen pohjalta tehty alueellinen selvitys tuotti määrällistä tietoa koulutustarpeesta eri aloille. Ammattikeittiöiden töihin koulutettavien määrässä ei ole merkittävää muutosta nykyiseen. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin kymmentä alueen ammattikeittiön edustajaa sekä kolmea opettajaa. Ammattikeittiöiden tiedonantajat toimivat esimiestehtävissä ravintola- tai catering-alalla Pohjois-Savossa. Saadun aineiston pohjalta todettiin, että yhteistyöhalukkuutta on koulutuksen kehittämiseen työelämän tarpeita vastaavaksi. Käytettyjen ilmaisujen ja käsitteiden tulkinta vaati tarkennusta, joten yhteisen kielen löytäminen helpottaa osaamistarpeisiin vastaamista. Alan profiilin selkiinnyttäminen ja nostaminen koettiin tarpeellisena ammattikeittiöiden houkuttavuuden lisäämiseksi työpaikkoina. Osaamistarpeiden visiointia ei löytynyt näiden haastateltavien vastauksista. Tarpeet todettiin tämän hetken näkökulmasta. Sekä kouluttajien että ammattikeittiöiden etu on kehittää ammattikeittiöiden osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä. Avainsanat (asiasanat) ammattitaito, osaaminen, kvalifikaatio, ammattikeittiö, MARATA-ala, koulutus, Pohjois-Savo, kulutuskysyntä Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) KOUKKARI, Tuija Type of Publication Dissertation Pages 79 Language Finnish Confidential Until Title NEED FOR PROFESSIONAL SKILLS AND QUALIFICATIONS IN PROFESSIONAL KITCHENS Anticipation in Northern Savo Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor HEIKKILÄ, Anna-Liisa Assigned by Pirjo Melarto, Head of Department, Northern Savo Vocational College Abstract It was determined by the National Board of Education that producing professional skills and qualifications for the need of professional kitchens was a joint task off the field of education and working life. Ten years ago the region and its business life began to apply the princip and renew the contents of vocational education. Northern Savo Vocational College needed more information on how the education provided served working life. Further more, information of the skills needed in the future and availability of work force was gathered. The Mitenna-project made by the National Board of Education produced quantitative information of the needed vocational education. There is no need to educate more people to the professions of professional kitchens than now. By interviewing ten chefs of selected professional kitchens information of the staff s professional skills and qualified time was collected. It was found that the representatives of the professional kitchens were very co-operative in developing the education for better professionality and know-how. The meanings of the used terms and expressions had to be detined so that they would be understood in the completely same way. The common language helps reaching the purpose. The profile of the branch had to be turned into more attractive. The future professional skills and qualifications could not be found by this interview. The needs were seen from the present point of view. A good anticipation system is needed for serving the wanted professional skills and qualifications in the branch. Keywords Profession, professional skills, qualifications, professional kitchen, education, Northern Savo, consuming, the branch of Tourism, Catering and Services Miscellaneous

4 1 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI AMMATTIKEITTIÖT ATERIAPALVELUIDEN TUOTTAJINA POHJOIS- SAVOSSA Pohjois-Savo elinkeinoalueena Ammattikeittiöt Toimialan monimuotoisuus Ravintolat Suurkeittiöt Muut ammatillista osaamista tarvitsevat keittiöt Tuotantopainotteisuudesta asiakaslähtöisyyteen ERITYISOSAAJISTA MONITAITAJIIN Ammattitaito ja ammatillinen osaaminen Työn merkitys ihmiselle Kvalifikaatiot ja ammattitaito Koulutuksen kehittyminen Ammatillisen koulutuksen alkutaival Keskiasteen uudistus luvun koulutusreformi Haasteina työssä oppiminen ja näytöt Ammatillista koulutusta Juankoskella KOHTI UUSIA HAASTEITA Pohjois-Savon tulevaisuuden visioita Ruokajärjestelmän skenaario Kulutuksen trendejä Reflektiivinen asiantuntijuus Henkilöstöhallinnon merkitys uudistuvissa organisaatioissa AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN TARVE Selvityksen tekeminen Määrällinen tarve Laadullinen tarve Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen aineisto ja käytetyt menetelmät Alan vetovoima ja tulevaisuuden ennakointi Osaamisen kvalifikaatiot Osaamisen varmistaminen POHDINTA...65 LÄHTEET...66 LIITTEET...69 Liite 1. Poistuma Pohjois-Savossa muutamissa ammattiryhmissä Mitennan mukaan...69 Liite 2. Suurimmat opintoalojen aloituspaikkojen muutokset Pohjois-Savossa Mitennan mukaan...71 Liite 3. Työvoiman saatavuus ja osaaminen Pohjois-Savossa...72 Liite 4. Saatekirje...76 Liite 5. Haastattelukysymykset...76 KUVIOT

5 2 1 OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Kun työ on ilo, elämä on nautintoa! Kun työ on velvollisuus, elämä on orjuutta. Maksim Gorki Viimeisen kymmenen vuoden aikana on yhä enemmän korostettu työelämälähtöisyyttä ja alueen tarpeita ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä on tuonut paljon haasteita työpaikoille, työnantajille ja työntekijöille alan kehittäjinä. Koulutuksen ja työpaikkojen edustajilta edellytetään yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä. Koulutuksella tuotetaan työn tekemiseen tarvittavaa ammattitaitoa ja ammatillista osaamista. Työpaikoissa tätä osaamista voi harjoittaa ja kehittää. Muuttuvat tarpeet edellyttävät työntekijöiltä koulutushalukkuutta. Nykyisin puhutaan elinikäisen oppimisen mallista. Työn tekeminen ja työmarkkinoilla pärjääminen vaativat tietojen ja taitojen päivittämistä. Työvoiman tarpeisiin pohjautuva suunnittelu on aiempaa selvemmin koulutuksen järjestäjän velvollisuus. TE-keskus on tehnyt liitteessä kolme lueteltuja erilaisia työvoimatarpeisiin ja työvoiman osaamistarpeisiin liittyviä selvityksiä, kuten ammattitaitokartoitukset, työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimukset, suunnitellut koulutusta ja tehnyt vuonna 2002 valmistuneen opetushallituksen Mitenna-hankkeen Pohjois-Savon alueellisen sovelluksen. Siinä on ennustettu alueen määrällistä työvoiman ja koulutuksen tarvetta toimialoittain vuoteen Pohjois-Savon ammattiopiston matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opintoalavastaava Pirjo Melarto antoi minulle toimeksiannon tähän työhön. Hän toivoi minun tarkentavan opetushallituksen Mitenna-hankkeen Pohjois-Savon alueellisen sovelluksen tuloksia ammattikeittiöiden työvoiman osalta. Työni tavoitteena oli selvittää työntekijätason ammattitaito- ja osaamistarpeiden ennakointia alueen ammattikeittiöissä kymmenelle vuodelle eteenpäin. Haastattelun kohdensin Pohjois-Savon alueella kymmeneen ammattikeittiöön. Tie-

6 3 donantajina toimivat keittiöiden esimiehet, kuten emäntä, keittiömestari ja ruokahuoltopäällikkö. Lisäksi haastattelin kolmea toisen asteen opettajaa. Marja-Liisa Visanti on tehnyt opetushallitukselle majoitus-, ravitsemis- ja puhdistuspalvelualan ammattitaitoselvitystä koulutuksen rakenteen ja tutkintojen uudistamisen tueksi. Koulutuksen järjestäjät ovat viime aikoina kehittäneet erilaisia järjestelmiä ammatillisen koulutuksen ennakointiin alueellisesti Suomessa. Tiedon keruun ja tarpeiden ennakoinnin tulisi olla systemaattista: ennakointitietojen keruuta, toteuttamista ja arviointia ennakoinnin onnistumisesta. Skenaariot kulutuskäyttäytymisestä antavat suuntaa ruokapalvelujen kysyntään. Pohjois-Savon väestöennusteista selviää, millaisia kuluttajia palveluille löytyy tulevaisuudessa. Alueen kehittämissuunnitelmat tuovat esille matkailijat potentiaalisina asiakkaina. Ammattikeittiöiden toimintaan vaikuttaa myös muiden alojen kehittyminen. Mikäli elinkeinoelämän toiminta on vilkasta, ruokapalvelujakin kysytään. Opinnäytetyöni palvelee toisen asteen koulutusta antaen ajatuksia jatkotutkimukselle ja aktiiviselle ammattikeittiöiden ja koulutuksen edustajien yhteistyölle ammattitaidon ja osaamisen tuottamisessa. Osaamistarpeiden ennakointi, niihin vastaaminen ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen Pohjois-Savon alueella on tärkeää koko alueen hyvinvoinnille. 2 AMMATTIKEITTIÖT ATERIAPALVELUIDEN TUOTTA- JINA POHJOIS-SAVOSSA 2.1 Pohjois-Savo elinkeinoalueena Itä-Suomen läänissä sijaitseva Pohjois-Savon maakunta muodostuu viidestä suuremman asutuskeskuksen ympärille muodostuneesta seutukunnasta: Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Koillis-Savon ja Varkauden seutukunta. Suurim-

7 4 mat asutustaajamat 25 kunnasta tai kaupungista ovat Kuopio, Iisalmi ja Varkaus. Ne myös hahmottavat aluetta maantieteellisesti. Vuoden 2001 lopussa tällä alueella asui yhteensä asukasta, joka oli 4,9 % Suomen koko väestöstä. Pinta-alaltaan Pohjois-Savo on 5,5 % koko maasta. Asukastiheys oli 15 asukasta / km 2 maan keskiarvon ollessa 17,1. KUVIO 1. Pohjois-Savo maakuntana ja Suomen kartalla. Alueelle pääsee helposti sekä maa-, ilma- että vesiteitse. Savonrata kulkee pohjois-etelä- ja itä-länsi-suunnissa Kuopion kautta, vesiteitse yhteydet liittyvät Saimaan syväväylään ja Pohjois-Savossa kulkee viisi valtatietä. Siilinjärven Rissalassa ja Joroisissa, Varkauden kupeessa, sijaitsevat lentokentät. Alue kuuluu eteläboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja Järvi-Suomen alueeseen. Alueen vahvuudet ovat luonto, metsät ja vesistöt. Pohjois-Savon ympäristön tila on hyvä.

8 5 Kuopiossa sijaitsee aktiivisesti toimiva ja kehittyvä yliopisto. Ammattikorkeakoulujen toimipaikat ovat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Toisen asteen koulutusta annetaan kaikissa seutukunnissa. Väestöennusteiden mukaan alueen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Mikäli tilannetta ei pystytä korjaamaan, on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä Pohjois- Savon väkiluku vähenee asukkaalla, mikä vastaa Koillis- tai Sisä-Savon nykyistä asukaslukua. Väestön ennustetaan keskittyvän yhä selkeämmin tietyille, jo tälläkin hetkellä vetovoimaisille alueille. Tilasto-keskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä eniten kasvua tapahtuisi Helsingin, Oulun sekä Turun lähialueilla; Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutukunnat menettäisivät suhteellisesti eniten väestöä enimmillään yli kolmanneksen tämän hetkisestä tilanteesta. Ikärakennemuutos aiheuttaa sen, että työikäisten määrä vähenee ja vanhushuoltosuhde heikkenee. Savon Sanomien artikkelissa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Satu Nivalainen (2003) toteaa, että joka vuosi maalle muuttaa lähes uutta asukasta. Maaseudulle muuttajat ovat useimmiten heikommin koulutettuja ja iäkkäitä ja perheellisiä, joilla maalle muutto ajoittuu perheen elinkaaren alkupäähän tai työelämästä irtautumisen tienoille. Nivalainen arvioi, että kasvukeskusten ruuhkautuminen lisää halukkuutta muuttaa maalle. Myös suurten ikäluokkien lähivuosina alkava eläkkeelle siirtyminen lisää jossain määrin maaseudulle muuttamista. Maaseudulta haetaan edullisempaa asumista, lapsille turvallista kasvuympäristöä, rauhallista ja turvallista elämäntyyliä. Tässä tutkimuksessa maaseudulla on tarkoitettu kuntia, joissa väestöstä alle kolme viidesosaa asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai kuntia, joiden väestöstä vähintään kolme viidesosaa, mutta enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Pohjois-Savossa työllistivät eniten vuoden 2000 tilaston mukaan työpaikkojen lukumääränä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut , teollisuus , tukku- ja vähittäiskauppa liitännäispalveluineen ja maa-, riista- ja metsätalous niihin liittyvine palveluineen Yhteensä alueella oli tuolloin työpaikkoja , joista Kuopion seutukunnassa sijaitsi puolet.

9 6 Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa merkittäviä työllistäjiä olivat Kuopio, Siilinjärvi, Iisalmi, Nilsiä ja Varkaus. Nilsiä pienempänä taajamana korostuu Tahkon matkailuelinkeinon ansiosta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tyypillisiä työllistäjiä alueen palvelu-valtaisessa elinkeinorakenteessa. Erityisesti pienet yritykset vaikuttavat syrjäisempien alueiden elinvoimaisuuteen. Majoitusyritykset ravintoloineen ovat usein perheyrityksiä ja työllistävät pari ulkopuolista työntekijää. Suurimmissa asutustaajamissa, kuten Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa sekä Nilsiässä myös Tahkon alueella toimii keskisuuria yrityksiä, jotka yleensä kuuluvat johonkin ketjuun. Kuntien ja kaupunkien ateriapalveluista huolehtivien yritysten koko on suhteessa toiminnan laajuuteen. Esimerkiksi Kuopion ( asukasta) ja Juankosken (5 900 asukasta 2000) kaupunkien ateriapalveluissa on selkeä ero valmistettavien annosten lukumäärissä, valmistus- ja jakelukeittiöiden määrissä sekä henkilöstön määrissä. 2.2 Ammattikeittiöt Toimialan monimuotoisuus Palvelusektoriin kuuluvat julkinen hallinto ja palvelutuotanto, kauppa, liikenne, pankki ja vakuutus, kulttuuri- ja vapaa-aika-, ravitsemis- ja majoituspalvelut sekä yrityspalvelut. Keskityn tässä selvityksessäni ammattikeittiöihin, joiden yhteisenä tekijänä on monipuolisten ateriapalveluiden tuottaminen erilaisille yhteisöille, ryhmille ja yksityisille erilaisissa yhteyksissä toisen palveluksessa tai omassa yrityksessä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ammattikeittiöitä toimii hotellija ravintola- sekä cateringalalla (aiempi suurtalousala) nykyisen ryhmittelyn mukaan. Myös alaan kuuluva kotitalous-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala osallistuu ateriapalveluiden tuottamiseen. Ammattikeittiöiden palveluiden kysyntä on hyvin kuluttajakeskeistä; tarpeet ja mieltymykset ohjaavat tarjontaa. Alan pal-

10 7 veluita käytetään työpäivinä, koulupäivinä, matkoilla, kokous-, seurustelu- ja viihtymistarkoituksessa. Horeca-rekisteriin tilastoidaan kahviloiden, ravintoloiden, henkilöstö-ravintoloiden ja julkisten suurkeittiöiden palveluita, niiden myyntiä ja tuottamista. Vuonna 2002 tarjottiin 755 miljoonaa ateriaa. Virvokkeiden osuus oli 420 miljoonaa. Päivittäin väestöstä 33 % käytti näitä palveluita jossain muodossa. KOKONAISMARKKINAT % 49 % 8 % julkiset laitokset henkilöstöravintolat kahvilat ravintolat 20 % KUVIO 2. Myynnin jakautuminen palvelun tuottajien kesken A.C. Nielsenin Horeca-rekisterin mukaan (2002). Palveluiden kokonaismarkkinat vuonna 2001 olivat 5,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli tapahtunut neljä prosenttia. Ravintoloiden osuus tästä oli lähes puolet, julkisten laitosten noin neljännes, viidesosan muodosti kahviloiden myynti ja henkilöstöravintolat jäivät alle kymmenesosaan. Hotelli- ja ravintola-ala on työvoimavaltainen, suhdanneherkkä palveluala, joka on sidoksissa matkailun menestymiseen sekä kotimaisen kysynnän osalta

11 8 maamme taloudelliseen toimeliaisuuteen. Kausivaihtelut ja kansainväliset häiriöt heijastuvat nopeasti majoituselinkeinoon ja paikallinen kysyntä heijastuu myös ravitsemiselinkeinoon. (Nuotio, Backman, Pernu & Sisättö 2001, 57.) Liikeidealtaan hyvinkin kirjavat erilaiset yritykset tuottavat ravitsemispalveluiden lisäksi esimerkiksi majoitus- ja ohjelmapalveluita. Erilaiset hotelli- ja ravintolaalan yritykset jaetaan alalla virallisten toimialaluokitusten mukaan seuraavasti: 1. Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit 2. Kahvi-, olut- ja drinkkibaarit 3. Henkilöstöravintolat ja ateriapalvelut. Virallisessa toimialaluokituksessa ravintoloita ovat kaikki ruokailutiloja ja keittiöpalveluja tarjoavat, anniskeluoikeuksin toimivat yritykset, joiden toimintaan voi sisältyä erilaista ohjelmaa. Anniskelupaikat jakaantuvat anniskelulupien mukaan kolmeen luokkaan. A-lupa oikeuttaa väkevien (yli 22 tilavuus-%) ja B-lupa mietojen (enintään 22 tilavuus-%) alkoholijuomien anniskeluun. C-lupa oikeuttaa korkeintaan 4,7 tilavuus-% sisältävien juomien anniskeluun. Kahvila-ravintoloilla on enintään C-oikeudet. Hampurilaisketjujen toimipaikat, joilla on valmistuskeittiö, luetaan tähän ryhmään. Ruokakioskeihin kuuluvat tiskiltä lämmitettyjä ruokia myyvät kioskit ja ilman varsinaista keittiötoimintaa olevat pikaruoka- ja hampurilaispaikat. Kahvi-, olut- ja drinkkibaareihin kuuluvat keskiolutbaarit ja pubit. Myös keittiöttä toimivat diskot, yökerhot ja konditoria-kahvilat kuuluvat tähän ryhmään.

12 9 TAULUKKO 1. Anniskeluravintolat Pohjois-Savossa syksyllä Lähteenä sosiaali- ja terveysministeriön tuotevalvontakeskuksen tilastot. Pohjois-Savo lkm asiakaspaikat ravitsemismyynti myynti / asp / kk kaupunki 1000 A- ja B-luvat Iisalmi Kuopio Varkaus C-luvat Iisalmi Kuopio Varkaus Myyntitilastot ovat heinä- ja syyskuun väliseltä ajalta vuodelta A- ja B-anniskeluluvin varustettuja ravintoloita on ollut koko maassa tuolloin 5 335, joista 4,6 % eli 246 on sijainnut Pohjois-Savossa. Asiakaspaikkoja näissä ravintoloissa on ollut yhteensä , joista pohjoissavolaisten ravintoloiden osuus oli asiakaspaikkaa eli 4,8 %. Myynti asiakaspaikkaa kohden kuukaudessa on 177 euroa, joka jää alle maan keskiarvon 221 euron. Kaupunkien kohdalla tämä luku ylittyy reippaasti eli maaseutupaikoissa ravintoloiden toiminta ei ole niin kannattavaa. Tässä varmastikin näkyy edelleen suhtautuminen ravintoloihin. Maaseudulla potentiaaliset asiakkaat ovat harvemmassa; ihmisten imagoon ei sovi ravintolassa käyminen. C-luvin toimivia ravintoloita on Pohjois- Savon alueella 236, joka on 5,6 % maan keskiolutravintolasta. Asiakaspaikkoja näissä on yhteensä eli 5,7 % koko maan asiakaspaikoista. Asiakaspaikkakohtainen myynti kuukaudessa, 186 euroa, jää alle maan keskitason 225 euron. Mielenkiintoinen yksityiskohta Pohjois-Savon kohdalla on Varkauden C-ravintoloiden myynti, joka on 407 euroa asiakaspaikkaa kohden kuukaudessa. Elektroniikka- ja paperiteollisuuskaupunki yltää maan huippulukemaan. Voi miettiä, onko olutravintola kenties vuorotyöläisten olohuoneen jatke, sosiaalisen elämän keskus. Cateringalalla ammattikeittiöt tuottavat palveluita, joita jokainen suomalainen on jossain elämänsä aikana käyttänyt. Suurkeittiöt tuottavat ateriapalveluja päiväkodeille, eriasteisille oppilaitoksille, puolustusvoimille, sosiaali- ja terveysalan

13 10 laitoksille sekä henkilöstöravintoloille. Puhutaan myös joukkoruokailusta. Asiakaskuntaa on vauvasta vaariin. Ruokapalvelun laatua määrittävät ravitsemuksellisesti joukkoruokailusuositukset, hygieenisesti elintarvikevalvonta ja maittavuudeltaan asiakaskunta. A.C. Nielsenin suurkeittiörekisterin mukaan suurkeittiöitä oli sairaalasektorilla, vanhain- ja lastenkodeissa, lasten päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä muualla toimivia suurkeittiöitä. Sisällöllisesti ammattikeittiöissä tehtävää työtä voidaan ryhmitellä Visantin (1994) mukaan palvelutyöhön, tuotanto- ja valmistustyöhön sekä osin informaatiotyöhön. Palvelutyöhön kuuluu myynti ja tarjoilu; siinä pääasiallisena työvälineenä on työntekijä itse. Palvelutyö on tekoja toisen puolesta ja sille ovat ominaisia persoonallisuus ja yksilöllisyys. Palveluun liittyy usein aineellisten tavaroiden muokkaamista tai tiedon hankkimista ja muokkaamista. Tuotantotyö on aineen tai energian muokkaamista muodosta toiseen tai siirtämistä paikasta toiseen. Informaatiotyö on tiedon muokkaamista muodosta toiseen tai siirtämistä paikasta toiseen Ravintolat Ravintoloiden toimintaan liittyy ateriapalveluiden lisäksi anniskelutoimintaa. Tämä on luonut oman mielenkiintoisen vivahteen yrityksiin, ajoittain ja alueittain jopa kielteisesti leimaavan. Ravintoloita on pidetty paheellisina synnin pesinä, joissa juopotellaan ja vietetään muutenkin siveetöntä elämää. Tämä ajatus tuntuu ehkä kaupungeissa ja eteläisemmässä Suomessa hieman hämmentävältä tänä päivänä. Maaseudulla ja syrjäisimmillä alueilla näitä jäänteitä lepää vieläkin yritysten harteilla. Ravitsemistoimintaa harjoittivat tietojen mukaan 1100-luvulla luostarilaitokset ruokkien kaikki tarpeessa olevat. Mauno Ladonlukko sääti vuonna 1279 majatalolaitosasetuksen, ns. Alsnön säännön, jolla määrättiin, että kaikkien matkalaisten on itse kustannettava ravintonsa. Tämä sääntö, joka määräsi maksuväli-

14 11 neen käytöstä, oli voimassa aina vuoteen 1955 asti. Ruokahinnastot tulivat käyttöön 1500-luvun lopulla. Suomalainen ravintolaelämä kehittyi vilkkaasti ja 1900-lukujen taitteessa teollistumisen, elintason nousun ja ulkomailta tulleiden yrittäjien myötä. Ravintolat jakaantuivat kävijöiden mukaan sivistyneistön ja rahvaiden paikoiksi. Anniskeluyhtiöt perustettiin vuonna Kieltolaki astui voimaan vuonna Alkoholin valmistus ja myynti kiellettiin. Sen vaikutuksesta alan kehitys pysähtyi. Hotelli- ja kylpylätoiminta romahti, kotipoltto ja salakuljetus kukoistivat sekä juomatottumukset raaistuivat. Laki kumottiin kansan äänestyksellä Tällöin astui voimaan uusi väkijuoma- ja anniskelulaki, jolloin Oy Alkoholiliike Ab sai monopolin alkoholi-juomien myyntiin ja anniskeluun. Viinatrokareiden markkinat ehtyivät ja ravintolatoiminta alkoi elpyä. Sota-aikana vuosina kiellettiin tanssiminen, aukioloaikoja rajoitettiin ja elintarvikkeet sekä alkoholi olivat tarkan säännöstelyn alaisia. Tämä haittasi ravintoloiden liiketoimintaa. Raaka-ainepulan johdosta ravintolatoiminnan elpyminen oli hidasta sodan jälkeen luvun lopulla Suomessa toimi 328 anniskeluravintolaa. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 eivät odotuksista huolimatta kohottaneet ravintoloiden myyntilukuja. Osuustoiminnalliset liikkeet harjoittivat ravintolatoimintaa ja ne laajensivat toimintaansa myös majoituspuolelle. Muutto maalta kaupunkeihin 1960-luvulla lisäsi ravintoloiden määrää, koska kaupungeissa ravintoloissa käyntiä ei pidetty niin pahana. Keskiolutlakiuudistuksen vaikutuksesta syntyi keskiolutbaareja lähes joka kylään. Työvoimapulan uhka lisäsi alan koulutusta ja monissa kahviloissa siirryttiin itsepalveluun. Keski- Euroopasta tulivat Suomeen Tukholman kautta uudet liikeideat kuten diskot, grillit, pubit ja yökerhot. Hotelli- ja ravintolayritysten määrä lisääntyi vauhdilla 1970-luvun alussa. Pizzeriat, baarit ja lähiökapakat astuivat suomalaisten elämään. Ulkomaanmatkailun vaikutuksesta myös etnisiä ravintoloita perustettiin. Naisetkin olivat tervetulleita keskenään ravintolaan. Lounassetelin käyttöönotto toi uusia asiakasryhmiä. Ravintolat muodostuivat 1980-luvulla juppien ja uuden keskiluokan olohuoneiksi. Kulutus suosi ravintoloita; perustettiin gourmet- ja liikemiesravintoloita, musiikkipubeja ja pikaruokapaikkoja. Alan arvostus alkoi

15 12 nousta ja työpaikoista oli jopa ylitarjontaa, mikä vaikutti myös palkkakehitykseen. Taloudellinen lama vuosina ja vuosikymmenen lopun taloudellinen nousukausi heijastelevat tämän hetken hotelli- ja ravintola-alaan. Valtion tiukka säätely ja alkoholipoliittinen monopoliasema ovat vaikuttaneet aina 1990-luvun puoleenväliin asti. Ravintola on 1800-luvun lopulta nähty paikkana, jossa tarjoillaan alkoholia. Tämä teki niistä vaarallisen paikan erityisesti alemmille yhteiskuntaluokille. Kansa pelkäsi ravintoloita, vain sivistyneistö käytti niiden palveluita. Tätä pelkoa ei pyritty poistamaan vaan sen annettiin elää ravintolaelinkeinossa, ja ravintolapalveluiden rakenne tuki sitä hyvin pitkään. Pelko ilmeni kahdella tavalla: ravintolaa itseään pelättiin ja toisaalta pelättiin sitä, ettei olisi osattu käyttää niiden palveluita. Ravintolaelinkeinon alettua vapautua 1980-luvulla perinteisen suomalaisen ravintolan imago oli edelleen kielteinen, joten erilaiset ulkomailta matkitut esikuvat saivat erityisesti suomalaisten suosion. Tänä päivänä alkaa olla yhä laajempi joukko nuoria ihmisiä, joilla ei ole menneisyyden taakkaa ravintolapalveluiden käyttäjinä. Suhtautuminen ravintolaan on luonnollista myös ylimmän sosiaaliluokan edustajilla ja heidän jälkeläisillään. Asiakaskunta on naisistunut ja nuorentunut sekä palvelujen käyttäjien sosiaaliluokat ovat sekoittuneet. Ravintolat ovat myös arkipäiväistyneet. Niissä käydään viikoittain etsimässä seuraa, tapaamassa tuttuja, paetaan yksinäisyyttä ja omaa arkea sekä puretaan huolia.

16 13 TAULUKKO 2. Ravintola-alan ammattien sijoittuminen lukumääräisesti arvostuksessa Suomen Kuvalehden tutkimuksessa Lähteenä Sillanpää (2002). Ammatti Sijoitus Kokki (samalla sijalla myyntipäällikkö) 126 / 365 Ravintoloitsija (samalla sijalla pastori) 130 / 365 Hovimestari (samalla sijalla ATK-tallentaja) 215 / 365 Keittäjä (samalla sijalla mainostoimittaja) 231 / 365 Tarjoilija (samalla sijalla mannekiini) 327 / 365 Vahtimestari 340 / luvun lopulla majoitus- ja ravitsemisala kärsi työvoimapulasta. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen kahviloissa oli vapaana 650 työpaikka, vaikka siivoushenkilökunta ei ollut mukana tilastossa. Eniten oli pulaa keittiö- ja toiseksi eniten tarjoiluhenkilökunnasta. Alan ammattien arvostus oli kuitenkin noussut huikeasti, mikä saattoi johtua palkkojen noususta, koulutuksen lisääntymisestä ja miespuolisen työvoiman kasvusta. Miesten osuus keittiöhenkilökunnasta oli 33 % vuonna 1987, kun se vuonna 1971 oli vain 10 %. Kokin ammatin arvostus oli noussut myös 1980-luvulla. Ruokaharrastus oli tullut muotiin ja Suomi sai ensimmäiset TV-kokkinsa. Luovan työn ja käden taitojen arvostus nousi yleisesti 1980-luun lopulla. Muut ravintola-alan ammatit eivät nauttineet yhtä suurta arvostusta. Taustalla heijastelevat vanhat ennakkoluulot ravintola-alan ammatteja kohtaan. Toisaalta ammatteihin suhtautumisessa oli eroja eri ikäluokkien kohdalla. Vanhemmat ikäluokat eivät arvostaneet näitä palveluyhteiskunnan nuorekkaita ammatteja. (Sillanpää 2002, 198.) Ravintoloissa työskentelee keittiöapulaisia, jonka vaihtoehtoisia ammattinimikkeitä ovat keittiöharjoittelija, keittiötyöntekijä, ravitsemistyöntekijä, ruoanjakaja, annostelija, astianpesijä, tiskaaja, ruokataloudenhoitaja tai kölvi. Ravintolakokki vastaavasti voi olla kokki, kylmäkkö, pitokokki, pitsanpaistaja, pääkokki tai vuorokokki. Laivakokki työskentelee laivojen keittiöissä. Keittiön toiminnasta vastaa keittiöpäällikkö tai keittiömestari.

17 Suurkeittiöt Viime vuosisadan alussa kunnat ovat järjestäneet joukkoruokailua köyhäinapuna ruokapulan koetellessa Venäjän vallan alla eläviä suomalaisia. Helsingissä perustettiin vuonna 1917 kansanruokintakomitea, jolloin voidaan ajatella kunnallisen ruokahuollon alkaneen kehittyä. Kunnallinen joukkoruokailu laajeni myös muualle Suomeen. Vuonna 1943 tehtiin kansakoulun kustannuksia koskevaan lakiin lisäys, jonka perusteella maksuton kouluateria tuli tarjota kaikille oppilaille jokaisessa kunnassa viiden vuoden sisällä. Noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin kunnille tuli velvoite järjestää työpaikkaruokailu ja päiväkotilasten ruokailu. Peruskoulu-uudistuksen myötä kouluruokailua laajennettiin 1970-luvulla. Vanhusten ruokailua ruvettiin kehittämään 1980-luvulla. Tällöin vanhuksille järjestettiin ruokailumahdollisuus jossain kunnan ruokailukohteessa kuten esimerkiksi vanhainkodissa tai koululla. Vanhusten ateriapalvelu mahdollisti ruokailun tapahtumisen myös vanhuksen kotona. Ruokapalvelut tuotetaan omavalmistus- tai keskuskeittiöjärjestelmällä. Keskitetty ateriapalveluiden tuottaminen rakentuu keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden varaan, kun taas hajautetussa mallissa tuotetaan ateriapalvelut omavalmistuskeittiöissä. Keskuskeittiöjärjestelmät voivat vaihdella sen mukaan kuljetetaanko ruoka kuuma- vai kylmäkuljetuksena. Ruokapalvelujärjestelmät voivat toimia kunnan omana toimintona tai ostopalveluna. TAULUKKO 3. Suurkeittiöiden omistajat ja niiden tuottamat annokset vuonna 2002 Horeca-rekisterin mukaan. omistaja lkm % annos (milj) valtio 170 0,9 27,849 kunta ,4 330,835 osuustoiminnallinen 555 2,9 31,328 yksityinen ,4 318,923 yhteisö ,4 45,999

18 15 Yksityisellä sektorilla toimii määrällisesti eniten ateriapalveluita tuottavia yksiköitä (63,4 %), kun taas kuntien omistamat yksiköt tuottavat määrällisesti eniten annoksia (43,8 %). Monissa kunnissa ateriapalvelut huolehtivat ruokailusta vauvasta vaariin eli päiväkotien, koululaisten, terveyskeskusten tai sairaaloiden ja vanhainkotien ateriat valmistaa kunnallinen yksikkö. Tämä vaikuttaa suuriin annosmääriin. Pienin osuus sekä yksiköiden (2,9 %) että annosten (4,1 %) lukumäärissä on osuustoiminta-yrityksillä. Keittiöissä työskentelee keittiön koosta ja toimintatavasta riippuen työntekijöitä seuraavilla nimikkeillä: emäntä, emäntä-keittäjä, keittiöapulainen, keittiöapulainen-keittäjä, keittäjä, keittäjä-emäntä. Suurtalous- ja ruokapalvelualan keittiössä löytyy myös kokki, dieettikokki ja / tai ruokajakelupisteen hoitaja. Esimiestason ammattinimikkeitä ovat ravitsemus-, ruokahuolto- ja ravitsemispäällikkö ja emäntä-ruokahuoltopäällikkö Muut ammatillista osaamista tarvitsevat keittiöt Kotityöpalvelu Härkin, Kauppisen ja Raijaksen (2000) tutkimuksessa tarkennetaan kotityöpalvelun käsitettä. Se sisältää eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä elävien ihmisten arkipäivässä auttamisen. Kodinhoitoon kuuluviin tehtäviin sisältyy ruoanlaitto. Kotipalvelu sisältää tukipalvelua kuten esimerkiksi ateriapalvelun. Peruskotipalveluun kuuluu ammatillista perustyötä kuten jokapäiväistä kodinhoitoa. Kotipalvelutyötä on tehty ensin järjestöjen toimesta: kodinhoitaja on huolehtinut lapsiperheiden tarpeista. Vuonna 1966 astui voimaan laki kunnallisesta kodinhoitoavusta. Tällöin työnjako on ammatillisesti eriytynyt siten, että kodinhoitajat ovat huolehtineet lapsiperheistä ja kotiavustajat vanhuksista. Johtava kodinhoitaja on johtanut toimintaa. Laki määritteli kotiavustajan ja kodinhoitajan työtehtävät. Kokonaisvaltaisuuteen ruvettiin pyrkimään 1980-luvulla, jolloin yhteistyö

19 16 korostui työn tuottamisessa. Kotipalvelun työntekijä vastasi työprosessista apunaan kotisairaanhoidon ja sosiaalityöntekijän ammattitaito. Kotipalvelutyön merkitys ja tarve on lisääntynyt myös lainsäädännön vaikutuksesta: lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan on poistettu laista vuonna 1970 ja aviopuolisoiden keskinäinen huolehtimisvelvollisuus vuonna Yhteiskunnallisesti 1990-luvun lama ja työttömyys ovat myös vaikuttaneet perheiden jaksamiseen. Tulevaisuudessa pienenevä huoltosuhde vaikuttaa työn lisääntymiseen. Kun vuonna 2000 yhtä yli 65-vuotiasta kohden oli lähes viisi työikäistä, niin tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 luku olisi enää kaksi. Maaseutumatkailuyritykset Maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luontoon, maisemaan, kulttuuriin ja ihmiseen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa matkailutoimintaa (Maaseutumatkailu 1997). Maatilamatkailua puolestaan harjoitetaan toimivalla maatilalla tai sellaisella maataloustuotannon lopettaneella maatilalla, jolla tuottavan maatilan toiminnot ovat edelleen nähtävissä ja koettavissa. Maaseutumatkailupalveluja tarjotaan ympäri Suomen. Eniten yrityksiä on syrjäisellä maaseudulla, jota Pohjois-Savon alueella on runsaasti. Alueella markkinoitu Savon kesämatkailu rakentuu myös näiden yritysten palvelutarjontaan. Yritykset tarjoavat vaihdellen majoitus-, ohjelma- ja ravitsemispalveluja. Verkostoituminen on kannattava vaihtoehto näiden palveluiden tuottamiselle. Ravitsemispalveluja tarjotaan vaihdellen aamiaismajoituksena, puoli- tai täysihoitona, tilaustarjoiluna ryhmille ja juhlien järjestämisenä. 2.3 Tuotantopainotteisuudesta asiakaslähtöisyyteen Työn luonne on muuttunut historiallisen kehityksen tuloksena. Yhteiskunnalliset muutokset, teknologian kehittyminen ja arvomuutokset ovat vaikuttaneet siihen. Se on edennyt käsityömäisestä työstä, rationalisoidun ja humanisoidun työn

20 17 kautta teoreettisesti hallittuun työhön. Kaikkia näitä työn muotoja on edelleen löydettävissä. Kehitysvaiheet ovat alasta riippuvaisia; ammattikeittiön toiminnassa löytyy laaja-alaisesti ajatellen kaikkia näitä. Työn organisoituminen vaikuttaa myös työn luonteeseen, ja siihen liittyy johtamistapa. Käsityömäinen työ - itsenäinen, yksilöllinen työskentely - painopiste tuotteessa - työ suoritetaan alusta loppuun - ammattitaito perustuu kokemustietoon Rationalisoitu työ - vaatimuksena tehokkuus - työnjako ja ositus - työnjohdon ohjaama - työntekijä ymmärtää työprosessista vain osan tai hallitsee sen mekaanisesti Humanisoitu työ - motivaation kohottaminen - vastuuta työntekijälle, näennäisvastuu - ryhmätyö ja vastuu - osarutiinien yhdistäminen, kierto - työprosessien ymmärtäminen Teoreettisesti hallittu työ - ammatillinen laaja-alaisuus, tilannejoustavuus - työ hallitaan teoreettisesti - kognitiivinen säätely, suunnittelu ja itsekontrolli KUVIO 3. Työn ryhmitys historiallisen kehityksen mukaan (Toikka, 1982) 1990-luvulla tapahtui ammattikeittiöiden toimintaan ja osaamistarpeisiin voimakkaasti vaikuttava palvelukulttuurin korostuminen. Silloin alkoi jälkiteollisesta yhteiskunnasta melko kaoottisen kehityksen ja syvän arvomurroksen kautta siirtyminen palvelukeskeiseen tieto- ja tietoisuusyhteiskuntaan, jossa korostuvat ihmisten ja maiden välinen vuorovaikutus, keskinäinen riippuvuus, nopea tiedonvälitys ja jatkuva uuden tiedon hankkiminen ja koulutus (Visanti 1994, 16).

21 18 Työmarkkinoilla ei vielä tällä hetkellä ole sukupolvea, joka olisi tämän kehitysvaiheen aikana kasvanut. Kunnallista ruokapalvelutoimintaa leimasi pitkään tuotantokeskeisyys. Ajatus asiakkaiden tarpeista ja odotuksista lähtevästä toiminnasta, tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta tuli esille kunnallisessa ruokapalvelussa voimakkaimmin vasta 1980-luvun lopulla (Uudistuvat ruokapalvelut 1995, 90). Asiakaslähtöisen kokonaisvaltaisen ruokapalvelun tuottamisen kehittäminen on tapahtunut samanaikaisesti toiminnan taloudellisuuden ollessa tarkasteltavana. Säästöjä on tehty ja toimintaa tehostettu. Tuomiston (1997) mukaan kansainvälistyvässä maailmassa työelämän instituutioiden mahdollisimman hyvä toimivuus ja uudistumiskyky tulevat olemaan tärkeimpiä yksittäisiä kansantaloudellisia kilpailutekijöitä. Hän näkee EU:n vaikutuksen Suomelle ulkoisina muutosvaatimuksina, mutta samalla myös sisäisenä haluna kehittyä menestymään kansainvälisillä markkinoilla. Muutossuunnista ilmenee työelämän laaja-alainen ja ristiriitainen muutos. Paluuta entiseen ei ole, joten joka tapauksessa ihminen joutuu oppimaan uusia tietoja, taitoja ja asenteita. Yksi mahdollisuus on tehdä tämä työelämässä pehmeästi ottaen huomioon yksilön ikä sekä siihen liittyen hänen elämänkokemuksensa, kasvunsa ja kehityksensä.

22 19 TAULUKKO 5. Työelämän muutossuunnat 1990-luvulla jälkiteolliseen joustavaan yhteiskuntaan siirryttäessä (Tuomisto 1997, 14). Ennen Tulevaisuudessa Koulutus ja ammatillinen liikkuvuus ammatillinen peruskoulutus kiinnittyminen yhdelle alalle eliniäksi eteneminen vertikaalista työuran katkokset perifeerisen työvoiman piirre pysyvä työsuhde tavoitteena normaalityösuhde jatkuva koulutus useita ammatteja työuran aikana eteneminen horisontaalista työuran katkoksellisuus normaalia jatkuva liikkuvuus resurssina epätyypilliset työsuhteet Työtehtävien muuttuminen ammattitaidon pysyvyys työtehtävät kiteytyneet tehtäväspesifi osaaminen välineellinen työorientaatio inhimillistäminen työtä rikastamalla palkka aseman tai suorituksen mukaan työskentely yksilönä ammattitaidon jatkuva kehittäminen työtehtävät diffuuseja organisaatiospesifi osaaminen korkea-asteinen sitoutuminen työhön responsiivisuuden lisääminen palkka tuloksen tai osaamisen mukaan työskentely ryhmän jäsenenä Työllisyys ja toimeentulo miesten ensisijaisuus täystyöllisyys kiinteä eläkeikä palkkatyöperustainen sosiaaliturva perhe ja sosiaalivaltio tärkeimpinä tukirakenteina molemmat sukupuolet korkea työttömyys joustava vetäytyminen kansalaispalkka ja vapaaehtoiset vakuutusjärjestelyt kansalaisyhteiskunta ja sosiaaliset verkostot tukirakenteina

23 20 3 ERITYISOSAAJISTA MONITAITAJIIN 3.1 Ammattitaito ja ammatillinen osaaminen Työelämässä tarvitaan työntekijöiltä ammattitaitoa ja ammatillista osaamista. Nykyisin korostetaan joustavia ja muuttuvia työelämän tarpeita työpaikka-ilmoituksissa. Työntekijällä tulee olla oikea asenne, joka näkyy myönteisenä ja omaaloitteisena toimintana, vastuuntuntoisuutena ja sitoutumisena omaan työpaikkaan. Asiakaspalveluhenkisyys, joustavuus, yhteistyöhalukkuus, sitkeys ja hyvä paineensietokyky ovat myös hyviä ja toivottuja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Opetussuunnitelman perusteissa 2001 käsitys työstä ja ammattitaidosta on määritelty seuraavasti: Ammattitaito on laaja-alaista työ- ja toimintakokonaisuuksien hallintaa, jossa yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen ja yleissivistys. Ammattitaito on myös vahvaa erikoisosaamista sekä äänetöntä tietoa, tunteita, kokemuksia ja oivalluksia. Ammattitaito on myös oman osaamisen arviointitaitoa. Ammatillisella osaamisella ymmärretään vastaavasti: yhteisten ydintaitojen hallintaa työn perustana olevan tiedon hallintaa työmenetelmien, työvälineiden ja työmateriaalin hallintaa työprosessin hallintaa työturvallisuuden hallintaa. Poropudas (1995) jakaa ammattitaidon kahteen osaan. Ammattitaidolla pystytään hoitamaan yhteiskunnallisen työnjaon mukaan määräytyneitä työelämän tehtäviä. Yhteiskunnallinen työnjako nähdään tällöin staattisena ja ammattitaito

24 21 määritellään nykyisen työnjaon mukaan. Ammattitaito voidaan käsittää myös siten, että yhteiskunnallinen työnjako on dynaamista eikä pysyvää, vaan alati muuttuvaa ja kehittyvää. Ammattitaidon ydin on työn-tekijöiden kyky kehittyä ympäristön vaatimusten muuttuessa ja muuttaa itse ympäristöään, eli ammattitaito on kyky kehittyä ja kehittää (Poropudas 1995, 64). Ammatillinen osaaminen on tyypillistä alan työelämälle. Hyvään ammattitaitoon katsotaan sisältyvän arvo-osaaminen, kädentaidot sekä tietojen soveltaminen erilaisissa käytännön tilanteissa. Ammatilliseen osaamiseen kuuluvia tietoja, taitoja, asenteita sekä toimintavalmiuksia määrittävät toimintaympäristöt ja työkokonaisuudet. (Räisänen 1998, 10.) Ammattikeittiöiden osaamisvaatimukset ovat sekä laaja-alaista yleisosaamista että ammatillista erityisosaamista. Palvelutyönantajien 1999 tekemän selvityksen mukaan kaksi tärkeintä osaamisaluetta olivat vuonna 1998 ja vuodelle 2003 ennustettuna asiakaspalvelu ja tietojärjestelmien käyttö. Hotelli- ja ravintola-alan osaamistarveraportin (Visanti 1999) mukaan alan tulevaisuuden keskeisiksi osaamisvaatimuksiksi nousivat moniosaaminen, asiakasosaaminen ja palvelualttius, ihmissuhde- ja yhteistyötaidot sekä laatuosaaminen. Työn laaja-alaistuminen ja tehtävien monipuolistuminen yli ammattirajojen edellyttää moniosaamista. Asiakasosaaminen ja palvelualttius sisältävät nopean reagointikyvyn, joustavuuden ja palvelualttiuden asiakkaiden odotusten ja tarpeiden mukaan. Työn organisoituminen edellyttää ihmissuhde- ja yhteistyötaitoja. Palvelun laadun ymmärtäminen, sen varmistaminen ja parantaminen ovat toiminnan kannalta keskeisiä. Työntekijöiltä odotetaan palvelualttiutta, kiireen sietokykyä, oma-aloitteisuutta, yhteistyötaitoja, huolellisuutta ja siisteyttä. (Visanti 1999, )

25 Työn merkitys ihmiselle Ammatti-identiteetin uudelleen ymmärtäminen edellyttää paitsi työntekijän myös työnantajan panostusta. Laaja-alainen osaaminen voidaan nähdä myös palvelun erityisosaamisena, jolloin työntekijä pystyy auttamaan asiakasta ohjaamalla hänet lähimmän ammatillisen asiantuntijan luo. Mikäli ammattikeittiö haluaa tuottaa kannattavia ateriapalveluita, tarvitaan varmasti ruoanvalmistuksen erityisosaamista, jolloin tulee kunnioittaa työntekijän kapea-alaista syvällisempää osaamista. Hyvään tulokseen pyrittäessä ei pidä unohtaa asian toista puolta; mikä merkitys työllä on ihmiselle. Helakorven teoksessa Wileniuksen (1981) mukaan työn merkitystä yksilöllisessä mielessä voidaan ajatella tarpeiden tyydyttämisen kautta. Hän jaottelee tyydytysmotiivit seuraavasti: 1 Aineellisen toimeentulon saaminen 2 Ihmisen olemiseen kuuluu sosiaalisuus 3 Ihminen pyrkii luontaisesti käyttämään kykyjään. (Helakorpi 1992, 21.) Ihmisen asennoituminen työhön kuvastaa sen merkitystä hänelle. Asenne on henkinen valmiustila, joka on organisoitunut kokemuksen kautta, ja tällä käyttäytymistilalla on ihmisen käyttäytymistä ohjaava dynaaminen vaikutus (Juuti 1992, 18). Koska asenne on organisoitunut kokemuksen kautta, siihen voidaan vaikuttaa. Peruskoulun roolissa ja sanomassa työelämään kasvattajana ja ohjaajana löytyy varmasti useampia kunta- ja kaupunkikohtaisia versioita, jotka voivat jopa henkilöityä opettajiin luvulla vanhempien kyky ja tahto muokata lasten asenteita työtä kohtaan on saattanut heikentyä oman työhön syntyneen suhteen kautta. Medialla on myös vaikuttanut kehitykseen. Kauppalehti Optiossa (6/03) Riitta Lindegren näkee kuitenkin, että työnteon primääritarkoitus ei ole kivuus. Hän kärjistää aika paljon todetessaan myös, että ihmisen oletetaan olevan outo olento, joka ei kestä yhtään vastoinkäymistä yksin. On varmasti totta, että 1970-luvulta alkaen syntyneet ihmiset ovat kasvaneet toisenlaiseen suhteeseen työhön kuin aiemmat sukupolvet. Heidän täytyy

26 23 yhä enemmän opetella tekemään työtä, kantamaan vastuuta ja noudattamaan sääntöjä. Työn tekeminen ei ole luonnollinen osa elämää; työmoraali on muuttunut. Ehkä rutiinien tekeminen ja ahkeruus, jota voitaneen kutsua myös sisäiseksi yrittäjyydeksi, ovat kadonneet. Pyritään mieluummin tekemään niitä töitä, jotka miellyttävät eli paloitellaan työ miellyttävyydeltään erilaisiin tehtäviin. Tällöin voitaneen kyseenalaistaa myös henkilöstöjohtamisen taidot. Voidaan pohtia, miksi ihmiset eivät ymmärrä työtä kokonaisuutena, jossa on enemmän ja vähemmän miellyttäviä tehtäviä pyrittäessä tavoitteisiin ja päämääriin. Onko syynä se, että työ ei ole riittävän palkitsevaa. Motivaatiolla on myönteinen vaikutus työn tekemiseen, koska motivoitunut käyttäytyminen on päämäärähakuista ja tarkoituksenmukaista. Tämän vaikutuksesta yksilölliset ja yhteistoiminnalliset työsuoritukset tuottavat yrityksen kannalta hyvän tuloksen ja palkitsevat tekijäänsä. Voidaan ajatella, että motivaation syntyminen ja ylläpitäminen on yhteisen hyvän eteen toimimista. Ihmistä motivoivat tekijät voidaan ryhmitellä Pauli Juutin (1992, 55) mukaan pääosin seuraavasti: sisäiset yllykkeet, kuten tarpeet ja vietit sosiaaliset vertailut tulevaisuuden odotukset mielenkiintoiset tehtävät ja haastavat päämäärät. Henkilön valitessa kulloistakin toimintaansa hän noudattaa hedonismin periaatetta eli pyrkii maksimoimaan toiminnan seurauksena saamansa mielihyvän ja minimoimaan siitä aiheutuvan mielipahan. Näin toiminnan tuloksena hänen itsetuntonsa vahvistuu onnistumisen elämysten kautta. Juuti (1992) näkee, että hedonismin periaate on myös pitkällä tähtäimellä ihmisen pitkäaikaisten ja lopullisten päämäärien tavoittelua ohjaava pyrkimys. Ihmisten pyrkimyksenä voivat olla hyvyys, kauneus ja totuus pois pahuudesta, vääryydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Kulttuuriperinnöllä, sosiaalistumisella ja koulutuksella on oma sisäistetty vaikutuksensa näihin pyrkimyksiin. Kuitenkin nämä antavat viitteitä siitä, että ihmisen toiminta on kasvatuksen, koulutuksen ja ohjauksen tulosta.

27 24 Toinen ihmisen toimintaa ohjaava periaate, jota Juuti (1992) korostaa, on tasapainoisuuden periaate. Tällä tarkoitetaan ihmisen tasapainoa itsensä ja ulkoisen ympäristön suhteen sekä sisäistä tasapainoa. Vaikka ihminen on tästä johtuen varsin sopeutuva ja joustava, hän pyrkii kuitenkin säilyttämään ja parantamaan jo vakiintuneita tai muutoin oikeudenmukaisia suhteita. Kolmantena periaatteena Juuti tuo esille itsensä jatkuvan kehittämisen. Läpi elämänsä ihminen pyrkii kehittymään persoonallisuudeltaan yhä itsenäisemmäksi, suvaitsevaisemmaksi ja kypsemmäksi läpi elämänsä. Motivaatioteorioita ovat työn sisältöön pohjaten käsitelleet esimerkiksi Maslow, Herzberg ja Alderfer viime vuosisadalla. Vastaavasti työprosessiin pohjaavia ovat Lewin & Toolmanin, Vroomin, Porter & Lawlerin, Lawlerin, Festinger & Homansin ja Adamsin teoriat. Näistä kolme ensimmäistä ovat tarveteorioita, jotka alussa pohjasivat tarpeisiin turvallisuudesta, työturvallisuudesta ja humaaniudesta. Maslow loi hyvin tunnetun mallin tarpeiden hierarkisuudesta, jota Alderfer on viime aikoina täydentänyt kolmiluokkaiseksi tarveportaikoksi. Odotusarvoteoriat, joita loivat neljä seuraavina mainittua, eivät monimutkaisuutensa takia ole levinneet yleiseen käyttöön. Nämä teoriat pyrkivät kuvaamaan monipuolisemmin ihmisen motivaatiota. Odotusarvoteorioissa käsitellään sitä, miten ihmiset toimivat ja miksi he toimivat tietyllä tavalla. Adams käsittelee tasapainoteoriassaan sosiaalisia vertailuja motivaation lähteenä. TAULUKKO 4. Motivaatioteorioiden keskinäinen vertailu Pauli Juutin mukaan (1992). Herzbergin teoria Maslowin teoria Alderferin teoria Kannustetekijä Itsensä kehittäminen Itsensä toteuttaminen Kasvu Arvostus Liityntä Vuorovaikutus Toimeentulotekijä Turvallisuus Säilyttäminen Toimeentulo

28 25 Yksittäisen työntekijän kannalta on tärkeää osallistua työelämään, koska siten hän voi tyydyttää inhimillisiä tarpeitaan. Mutta jos työntekijä kokee työn vieraannuttavana, vähän arvostettuna ja epäkehittävänä, työstä tulee silloin vain keino, joka mahdollistaa palkan avulla tarpeiden tyydyttämisen vapaa-aikana. Työntekijät odottavat usein työsuhteeltaan usein aikaansaamista, vastuuta, vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta henkilökohtaiseen kasvuun. (Rissanen, Sääski &Vornanen 1996, 125.) 1990-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen työelämässä, euromääräiset tulostavoitteet ovat keskeisiä tunnuslukuja ja harmaa talous elää edelleen. Nämä vaikuttavat yritysten harjoittamaan henkilöstöpolitiikkaan; ei palkata uusia työntekijöitä toistaiseksi vaan harrastetaan tarpeenmukaisia määräaikaisia työsuhteita ja tilapäisiä työntekijöitä. Tämä lisää turvattomuuden tunnetta työelämässä paitsi työntekijän niin myös työnantajan kannalta. Ihmissuhteiden laadun uskotaan kuitenkin vaikuttavan merkittävästi taloudellisiin tuloksiin, joten tulostavoitteita seurattaessa ja niitä arvioitaessa ei tule unohtaa epävarmuutta työsuhteissa. Työnantajan ja yrityksen edun mukaista on varmasti huolenpito työntekijöistään, heistä välittäminen siten, että työntekijä kokee sen. On aiheellista pohtia, miten moniosaaja kokee onnistuneensa työssään. Fyysisen työsuorituksen tulee tarjota riittävästi tietoisen älyllistä haastetta. Tarvitseeko ajatella, että moniosaajankin tulisi olla asiantuntija jossain osaamisessa. Mikäli työntekijän päivä on pirstaleita täynnä eikä mikään työ tunnu valmiilta, olo on riittämätön, hän ei varmasti pysty antamaan parasta työpanostaan työpaikalleen. Kokonaisuuden hahmottaminen ja oman työpanoksen merkityksen ymmärtäminen sen tuottamisessa kannustaa työntekijää. Tulee toimia tiiminä toinen toistaan kunnioittaen. 3.3 Kvalifikaatiot ja ammattitaito Visantin (1994) mukaan kvalifikaatiotutkimus johtaa koulutussuunnittelun tarvitsemia tietoja kvalifikaatiovaatimuksista. Nämä vaatimukset ovat tieto- ja taitosi-

29 26 sältöjä, joita koulutuksen tulisi tuottaa. Sosiologinen työelämälähtöinen kvalifikaatiotutkimus analysoi, millaista työvoimaa työmarkkinat edellyttävät ja mitä vaatimuksia työelämässä toimiminen asettaa. Psykologinen kvalifikaatiotutkimus etsii perusteita ammattitaidon määrittelylle ja mittaamiselle analysoimalla, millaisilla kvalifikaatioilla työntekijä voi vastata näihin vaatimuksiin. Kvalifikaatioilla tarkoitetaan yleensä koulutuksessa hankittavia valmiuksia, joita tarvitaan työelämässä tai muussa toiminnassa. Kvalifikaatio voi olla kaikki ne tiedot ja taidot, joita yksilö tarvitsee voidakseen toimia työprosessissa (Tuomisto ym.1986). Reflektiivisessä asiantuntijuudessa käsitellään myös kokonaiskvalifikaatiota seitsemän erilaisen ongelmatyypin ratkomisen kautta. (Vrt. Pirttilä, Konttinen, Nuotio &Turjanmäki 1996, 43.) Keskeiset ammattitaitokvalifikaatiot voidaan jäsentää tuotannollisiin, normatiivisiin ja innovatiivisiin kvalifikaatioihin. Tuotannolliset kvalifikaatiot ovat perinteisesti ammatillisessa koulutuksessa korostettuja. Ne ovat teknisesti painottuvia tuotannollisia tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä työn välittömässä suorituksessa ja työprosessissa, kuten välineiden ja laitteiden käyttö, tarjoilu, tilauksen täyttäminen, siisteydestä huolehtiminen jne. Normatiiviset kvalifikaatiot ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja. Näitä on kolmea tyyppiä: mukautumiskvalifikaatiot, motivaatiokvalifikaatiot ja sosiokulttuuriset kvalifikaatiot. Mukautumiskvalifikaatiot ovat työn ulkoisiin ehtoihin ja työyhteisöön sopeutumisen peruskysymyksiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi työkuri, työaika, työtahti, luotettavuus ja tunnollisuus. Motivaatiokvalifikaatiot ovat edellistä syvällisempää sisällöllistä työhön sitoutumista, jotka ilmenevät oma-aloitteisuutena, itsenäisenä työotteena ja sisäisenä yrittävyytenä, työn ottamisena haasteena ja sisällöllisesti mielenkiintoisena projektina. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot korostuvat modernissa kansainvälistyvässä työelämässä. Vuorovaikutustaidot näkyvät työntekijän suhteessa työorganisaatioon ja ulospäin, yhteistyössä, palveluosaamisessa, viestintätaidoissa, roolinottokyvyssä, kielitaidossa, tyylien ja kielipelien hallinnassa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kyvykkyys kuuluu myös näihin kvalifikaatioihin. Innovatiiviset kvalifikaatiot tuottavat rutiineista poikkeavia luovia ratkaisuja. Pystytään kehittämään työtapoja ja menetelmiä sekä omaksumaan uusia. Hahmotetaan oma työ osana tuotantoprosessia, pystytään jat-

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA, SEN ARVOPERUSTA JA OSAAMISHAASTEITA 1 Hotelli- ja ravintola-alalla tuotetaan ja myydään vapaa-aikaan tai työhön liittyviä hotelli-, ravintola-, viihde- ja kokouspalveluja kotimaisille

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen osaajaksi

Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen teemaviikon seminaari LAATUISA LOKAKUU 9.10.2013 Raija Tissari Kotityöpalvelu Tuottaa palveluja eri ikäisille erilaisissa toimintaympäristöissä ja elämäntilanteissa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Tilaus- ja teemaruokien valmistus 10 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opintokokonaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila

Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila Puhdistuspalvelualan tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Karjalassa Anu Anttila 3.2007 www.ennakko2010.fi 9.2006 (A.A) työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto ja TE-keskus

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta tarjoilijan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot