Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2009"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2009

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Edistetään terveyttä ja työkykyä Lisätään työelämän vetovoimaa Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Perheiden hyvinvointi Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen omassa toiminnassa Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelu Koulutus Tiedonvälitys Laatu Alueellinen toiminta Kansainvälinen ja EU-toiminta HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT... 40

3 2 1. Johdon katsaus Toimintaympäristö ja toiminnan vaikuttavuus Vuonna 2009 työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat esille näkyvämmin kuin koskaan aikaisemmin. Työuran pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta käytiin vilkasta keskustelua, johon osallistuimme korostaen inhimillisen työelämän näkökulmaa ja myönteisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, sillä vuosittain menetetään puoli miljoonaa työvuotta ja miljardeja euroja huonon työkyvyn vuoksi. Tarjosimme kiteytettyä tietoa työelämän laadusta sekä työolojen ja työterveyden kehityksestä. Samalla kehitimme menetelmiä työhyvinvoinnin tukemiseksi, työurien pidentämiseksi sekä osaavan ja työkykyisen työvoiman turvaamiseksi. Antamamme sadat analyysivastaukset, lukuisat lausunnot sekä koulutukset ja kehittämishankkeet tukivat työhyvinvointia työpaikoilla. Avasimme myös kanavia sosiaaliseen mediaan, missä ihmiset hakevat tietoa ja vaihtavat ajatuksia. Korostimme sitä, että työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen pitää panostaa myös vaikeina aikoina. Työllisyystilanteen heikentyessä hyödynsimme oppeja, jotka kertyivät luvun laman aikana. Pääviestimme oli, että kriisistä voi päästä eteenpäin ja että työelämän ulkopuolelle joutuneiden työkyvyn säilyttäminen laman yli on ensiarvoisen tärkeää. Tarjosimme asiantuntemustamme niin päätöksentekijöiden, työterveyshuollon, työpaikkojen kuin työttömyyden koettelemien kansalaisten tueksi. Alueellinen toimintamme oli aktiivista. Valmistelimme kumppanuussopimuksia yliopistojen kanssa, kokosimme alueellisia työhyvinvointiprofiileja sekä työhyvinvointifoorumin alueellisia verkostoja. Alueellisille neuvottelukunnillemme määriteltiin uusi, aiempaa aktiivisempi rooli. Osallistuimme myös alueellisten osaamiskeskittymien toimintaan. Kansainvälinen toimintamme ja EU-yhteistyömme jatkui monipuolisena. Osallistuimme työterveysalan strategiseen kehittämiseen, asiantuntijaryhmien ja verkostojen toimintaan sekä yhteishankkeisiin, joista näkyvimmät liittyivät nanopartikkeleille altistumisen vaikutuksiin. Järjestimme myös kansainvälisen kokouksen nanoteknologioiden turvallisuudesta. Talous ja henkilöstö Yleisen taloustilanteen heikentyminen näkyi toiminnassamme, sillä maksullisen koulutuksen ja joidenkin palvelujen kysyntä välillä lähes pysähtyi. Toimintaedellytystemme turvaamiseksi teimme nopeita ratkaisuja syksyllä Leikkasimme hankintamenoja ja käyttömenoja, ja säästimme myös henkilöstökuluissa: henkilöstökuluja vähensivät henkilöstömäärän supistuminen, rekrytointien viivästyttäminen ja sosiaaliturvamaksun aleneminen, mutta myös lomarahojen vaihtaminen vapaaksi sekä joulukuussa toteutetut viiden työpäivän mittaiset lomautukset. Maksullisen sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus koko toiminnastamme on kasvanut selkeästi viime vuosina. Tuloutetun valtionavun määrä Työterveyslaitoksen kokonaismenoista oli 56 prosenttia. Tuloslaskelma osoittaa valtionapusiirtojen jälkeen 0,2 miljoonan euron alijäämää. Lopputulos on hyvä suhteessa siihen, miltä tilanne vielä syksyllä näytti. Pääsimme aloittamaan vuoden 2010 kohtuullisessa talouskunnossa. Otimme käyttöön uuden johtamisen tietojärjestelmän, joka auttaa jatkossa seuraamaan toimintamme kustannuksia ja kannattavuutta huomattavasti aikaisempaa tarkemmin. Henkilötyövuosia teimme yhteensä 751. Henkilötyövuodet vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 48:lla, tästä lomautuksen osuus oli 11 henkilötyövuotta. Pyrimme tekemään henkilötyövuosivähennyksiä tarkoituksenmukaisesti ja siksi vähennykset jakautuvat budjettirahoitteisen toiminnan ja maksullisen/yhteisrahoitteisen toiminnan kesken hieman eri tavoin kuin tulossopi-

4 3 muksessa oli määritelty. Olemme kuitenkin hyvää vauhtia toteuttamassa valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaatimuksia. Arvio toiminnan onnistumisesta Onnistuimme täyttämään tulossopimuksessa asetetut tavoitteet pääosin arvosanalla 4. Sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen tähtäävät tavoitteet olemme jopa ylittäneet. Sen sijaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kanssa on vielä alkuvaiheessa, ja tavoite jäi saavuttamatta. Suoritemäärät jäivät alle tavoitteen, mikä johtui osin henkilöstömäärän vähenemisestä, osin taantuman seuraamuksista asiantuntijakysyntäämme. Koulutuskysynnän vähenemisen pystyimme ennakoimaan jo helmikuussa 2009, jolloin tarkensimme koulutettavapäiviin liittyvää tavoitetta. Tämän tarkistetun tavoitteen pystyimme saavuttamaan. Suoritemäärän notkahduksesta huolimatta suoritetuotannon ja toiminnan kustannusten suhde kuitenkin koheni jonkin verran, eli pystyimme toimimaan aiempaa tuottavammin. Maksullisen palvelutoimintamme kannattavuus oli 101 % ja yli 95 % asiakkaista oli tehnyt lausuntomme perusteella korjaavia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä arvion siitä, onko Työterveyslaitos onnistunut saavuttamaan tavoitteensa vuosina Ryhmä arvioi, että olemme suoriutuneet tehtävästämme erittäin hyvin: ponnistelumme työelämän laadun parantamiseksi ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan ja voimaan hyvin työssään. Toimintatapamme, jossa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus ja tiedonvälitys, on vaikuttava. Olemme myös saavuttaneet merkittävän aseman kansainvälisessä yhteistyössä, jota teemme Maailman terveysjärjestön (WHO:n), Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n), EU:n toimielinten sekä muiden maiden tutkimuslaitosten kanssa. Arvio sisälsi myös monia kehittämisehdotuksia, jotka liittyivät toiminnan vaikuttavuuteen, pienyritysten toiminnan tukemiseen, yhteistyön tiivistämiseen, oman osaamisemme markkinointiin sekä oman henkilöstömme jaksamisen tukemiseen. Aloitimme strategiakauden valmistelun, jossa otamme huomioon kansainvälisen arvioinnin tuloksen, työuran pidentämisestä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun, sidosryhmien odotukset sekä oman henkilöstön asiantuntijanäkemykset.

5 4 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Työterveyslaitos vaikuttaa makro-, meso- ja mikrotasoilla. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella asiakkaittemme mukaan, joista keskeisimpiä ovat julkinen valta, välittäjäorganisaatiot, työpaikat ja kansalaiset. Työterveyslaitoksen vaikuttamiskeinoja ovat tutkimus ja kehittäminen, tiedonvälitys, koulutus ja palvelu. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jolla tuotamme ratkaisuja asiakkaittemme tarpeisiin. Vaikuttamisen kannalta merkittävää on, että Työterveyslaitoksella on vaikuttamisen keinoina informaatio-ohjauksen lisäksi suoran implementaation keinot: viestinnän lisäksi koulutus ja palvelu, joiden avulla olemme tekemisissä suoraan asiakkaittemme kanssa. Tarkasteltaessa Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta vuonna 2009 on syytä huomata, että vaikuttavuuden osoittaminen riippuu tarkasteltavasta tasosta, asiakkaista ja keinoista, joita vaikuttamiseen käytetään. Makrotason asiakkaamme, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sen kolmikantaiset neuvottelukunnat, tilaavat Työterveyslaitokselta tulossopimuksen kautta tai suoraan erilaisia hankkeita, joiden toteutuminen sellaisenaan on Työterveyslaitoksen toiminnan vaikuttavuutta. Vuonna 2009 STM:n ja Työterveyslaitoksen tulossopimuksen mukaiset hankkeet toteutuivat pääosin arvosanalla 4, joten vaikuttavuus tällä tavoin tarkasteltuna oli hyvä. Työterveyslaitos teki sovitusti vuoden 2009 aikana STM:n tilaamia hankkeita, joilla edistetään työterveyttä ja työkykyä, lisätään työvoiman vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva sekä toteutettiin hallituksen politiikkaohjelmia ja STM:n ohjelmia. Tämän toiminnan tarkemmat kuvaukset ovat luvussa 2.2 (toiminnan tuloksellisuus). Välittäjäorganisaatioista Työterveyslaitoksen asiakkaina ovat työsuojeluorganisaatiot, viranomaiset ja työsuojelutoimijat työpaikoilla sekä eritoten työterveyshuollot. Uudistimme vuonna 2009 työterveyshuollon pätevöittämiskoulutuksen sisältöjä ja paransimme sen laatua siten, että se toteutuu tasalaatuisesti neljällä paikkakunnalla. Pätevöittävä koulutuksemme kattaa käytännössä kaikki työterveyshuollossa toimivat ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Yhtenä esimerkkinä vaikuttavuudesta on se, että valtakunnallisesti sovitun tarvearvion mukaisesti Työterveyslaitos toimi keskeisenä koulutuksen tuottajan työterveyshuollon erikoislääkäreille. Tavoitteena on kouluttaa 50 uutta erikoislääkäriä vuodessa, vuonna 2009 valmistuneita erikoislääkäreitä oli 53. Työterveyshuollon henkilöstön koulutus kattaa pätevöittävä ja täydennyskoulutus yhteenlaskettuna Työterveyslaitoksen koulutusvolyymista n. 40 %. Tämän koulutuksen kautta veimme käytäntöön työelämän tarpeiden mukaisia hyviä käytäntöjä ja muita ajankohtaisia tuotteita. Esimerkkinä voidaan mainita masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämishankkeen (Mastohankkeen) osana tuotettu depressiosuositus ja opas työterveyshuolloille, joka vietiin käytäntöön kuudella eri paikkakunnalla. Koulutuksen tavoitteena olivat masennuksen tunnistaminen ja ehkäisy sekä masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy suosituksen mukaisen hoitokäytännön keinoin. Osallistujia työterveyshuolloista oli 658. Vaikuttavuutta tehostaa se, että samaan aikaan oli käynnissä kaksi interventiohanketta, joiden keskeinen sisältö on juurruttaa masennuspotilaiden uusi hoitokäytäntö, jossa työterveyshuolto koordinoi hoitoa siten, että masennuspotilaat palaavat työhön mahdollisimman varhain. Masto-hankkeeseen liittyen tuotimme viestintämateriaalia sekä osallistuimme vaikuttavuuden tehostamiseksi muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Näin tavoitimme koko sen kentän, jossa masennuspotilaita kohdataan. Välittäjäorganisaatioihin ja niiden kautta vaikuttaminen on hyvä esimerkki Työterveyslaitoksen toiminnan systeemivaikuttavuudesta. Työterveyslaitos vaikuttaa myös politiikkaohjelman kautta. Esimerkiksi terveyden edistämisen politiikkaohjelman (TEPO:n) toteuttamiseen Työterveyslaitos osallistuu 18 hankkeella tai toiminnolla. Toiminta on luonteeltaan systeemivaikuttavuuden aja-

6 5 tukseen perustuvaa esim. työterveyshuollon sisällön ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Toisaalta Työterveyslaitoksen TEPO-toiminnalla tavoitellaan terveyttä edistävien ja työkykyä tukevien hyvien käytäntöjen, mallien ja menetelmien implementoimista työelämään työpaikkojen arjen toimintatapoihin ja rakenteisiin. Lisäksi tuotamme tietoa julkisen päätöksenteon tueksi tavoitteena vaikuttaa tätä kautta työelämää ohjaaviin säädöksiin tuomalla esiin työterveyden näkökulmaa. Työterveyslaitoksen TEPO-toiminta palvelee myös yksittäistä kansalaista ja työntekijää erilaisia kanavia kautta tapahtuvalla monimuotoisella yleistajuisella tiedonvälityksellä. Vuonna 2009 TEPO-hankkeemme toteutuivat suunnitellusti. Työpaikkoihin ja kansalaisiin vaikuttavat Työterveyslaitoksen kaikki innovaatiomallin keinot: t&khankkeissa toimintamme vaikuttaa erityisesti mukanaoleviin (erityisesti interventiohankkeisiin osallistuviin) ja koulutuksessa koulutukseen osallistuviin, joista n. 60 % on työpaikoilta. Tiedonvälityksemme kohdistuu asiantuntijoiden lisäksi kansalaisiin ja palvelutoimintamme työpaikkoihin. Palvelumme tyypillisiä asiakkaita ovat yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka kehittäessään toimintaansa, työoloja ja ympäristöään ja halutessaan parantaa henkilöstönsä työkykyä ja hyvinvointia haluavat tukeamme. Näin vaikutamme suoraan työpaikkoihin niiden omasta pyynnöstä, jolloin Työterveyslaitoksen vaikuttavuus kasvaa erityisen suureksi. Vaikuttavuuden kannalta systeemivaikuttavuus kohdistuu siis kaikkiin neljään asiakasryhmäämme. Palvelutoiminnan kautta vaikutamme paikallisesti ja yksittäistapauksiin, mutta toisaalta saamme sieltä tietoa ja signaaleja, jotka vaikuttavat siihen, mitä t&k-hankkeita aloitamme asiakkaidemme tarpeiden ratkaisemiseksi. Osallistuimme työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan panostamalla kansallisen Työhyvinvointifoorumin suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelimme alueellisten ja toimialakohtaisten työhyvinvointiprofiilien mallit ja saatamme ne osaksi Työterveyslaitoksen verkkopalvelua vuoden 2010 aikana. Asiantuntijatulkintaa sisältävät profiilit parantavat työelämän laadun seurantaa ja ennakointia. Suunnittelimme ja toteutimme pilotti- ja avausseminaarin Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen -seminaarisarjasta. Seuraavat seminaarit pidämme eri puolilla Suomea vuoden 2010 aikana. Työterveyslaitoksen alueelliset neuvottelukunnat toimivat jatkossa myös Työhyvinvointifoorumin alueellisina yhteistoimintaverkostoina, jotka pohjaavat toimintansa alueen elinkeino- ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Neuvottelukuntien uudesta roolista säädettiin vuoden 2010 alussa voimaan tulleella asetusmuodolla.

7 6 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Edistetään terveyttä ja työkykyä Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö, mini-interventiomenetelmä Tulostavoite 2009: TTL jatkaa kolmivuotista yhteiskehittelyhanketta, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö. TTL jatkaa Mini-intervention käytön juurruttamista. 1 Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöt valmistuivat yhteiskehittelyn tuloksena. Kriteeristöissä otetaan huomioon terveyden edistämistä työpaikalla vahvistavat ja mahdollistavat positiiviset voimavaratekijät, jotka työpaikka ottaa aktiiviseen käyttöönsä. Yhteiskehittelyyn osallistuneet työpaikat tekivät konkreettiset toimintasuunnitelmat kriteeristöjen käyttämisestä ja sopivat seurantamenettelyistä. Mini-intervention juurruttamiseksi tarjosimme mini-interventiokoulutusta sekä koulutusta työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Sisällytimme päihdetyön ja päihteiden ehkäisyn koulutusta sekä pätevöittävään että täydennyskoulutukseen. Toteutimme yhteistyössä Alkoholiohjelman kanssa kolme valtakunnallista Alkoholihaittojen ehkäisy ja ennakointi -koulutusta. Koulutuksen kohderyhmänä olivat terveyskeskusten lääkärit ja hoitajat sekä yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuollon ammattihenkilöt. Lisäksi toteutimme kaksi paikallista mini-interventiokoulutusta työterveyslääkäreille yhteistyössä Työterveyslääkäriyhdistyksen kanssa ja toimme asiaa esille vuoden 2009 Lääkäripäivillä. Työikäisen väestön terveyserojen kaventaminen Tulostavoite 2009: TTL on käynnistänyt kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä työikäisen väestön terveyserojen kaventamiseksi. Selvitimme rekisteri-, tilasto- ja kyselytietoja yhdistämällä riskiammattiryhmät, joissa työn kuormitus- ja altistustekijät, työkyky- ja elintapakäyttäytymisen ongelmat kasautuvat, sekä ne ammattiryhmät, joissa sairastavuus on yliedustettuna. Valitsimme analyysien pohjalta interventioiden kohteeksi talonrakennus-, konepaja- ja rakennusmetallityö-, massa- ja paperityö- sekä elintarviketeollisuuden toimialat sekä ammattiryhmiä kiinteistöhuolto- ja siivoustyön toimialoilta. Suunnittelimme ja toimeenpanimme interventioita riskiammattiryhmille terveyttä kuormittavien tekijöiden vähentämiseksi ja elintapakäyttäytymisen parantamiseksi. Vakiinnutimme työttömien työkykyä ylläpitäviä terveyspalveluita muutamassa kunnassa. Implementointi jatkuu vuonna 2010 toimintatavan laajentamisella valtakunnalliseksi sekä vahvistamalla toiminnassa työterveyshuollollista näkökulmaa. Olimme mukana THL:n vetämässä Paltamon Työtä kaikille -työllistämishankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointitutkimuksessa sekä väestöryhmittäisen tarkastelun mahdollistavassa alueellisessa terveys- ja hyvinvointikyselyssä. Tavoitteeseen liittyvät myös kohdassa Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä raportoidut tulokset. 1 Tässä asiakirjassa STM:n ja Työterveyslaitoksen välisen tulossopimuksen pitkiä tavoitekuvauksia on joiltakin osin voitu lyhentää. Asiasisältö on kuitenkin pyritty pitämään samana.

8 7 Tupakkalainsäädännön toimeenpanon seuranta ja arviointi Tulostavoite 2009: TTL järjestää ravintoloita ja muita työpaikkoja koskevan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa tukevaa koulutusta sekä seuraa, arvioi ja raportoi lain toteutumista. Järjestimme eri puolilla maata ravintolatyöntekijöiden työterveyshuolloista vastaaville työterveyshuolloille koulutustapahtumia tupakoinnin vieroituksesta. Laadimme myös työterveyshuolloille suunnatun käytännön ohjeen. Toteutimme tupakkalain seurantatutkimuksen, jossa ravintolatyöntekijöille ja yrityksille jaettiin kysely sekä tehtiin mittauksia ravintoloissa. Kyselyn perusteella työntekijöiden altistuminen tupakansavulle jatkui tupakkalain siirtymäajan saaneissa ravintoloissa, mutta loppui niissä, jotka kielsivät tupakoinnin kokonaan. Tupakkalaki näyttää toteutuvan ravintoloissa hyvin. Tupakoijat noudattavat tupakointikieltoa ja ravintola-alan työntekijöiden altistuminen tupakansavulle on vähentynyt merkittävästi. Osasairauspäivärahaetuuden toimivuus, sairauspoissaolojen hallinta, masennuksen ehkäisy (Masto-hanke) Tulostavoite 2009: TTL selvittää valmiutta ottaa käyttöön osasairauspäivärahaetuus ja kartoittaa järjestelmän esteitä ja mahdollisuuksia, kohteena erityisesti liikuntaelinsairaudet. TTL laatii suosituksia työolojen arviointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan. Masto-hankkeen tukemiseksi TTL antaa koulutusta tth-henkilöstölle depression ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa sekä kehittää mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvitysmallin. Masto-hankkeessa TTL jatkaa asiantuntijaryhmän toimintoja ja tarvittaessa perustaa uusia ryhmiä. Toteumisen arvio: 4. Selvitimme työhön paluuta tukevia toimintatapoja sairauspoissaolojen hallinnassa ja teimme Kelalle selvityksen osasairauspäivärahan toteutettavuudesta. Osasairauspäivärahatutkimuksella selvitimme lainsäädännön vaikutusta työterveyteen, työssä jaksamiseen ja jatkamiseen, työilmapiiriin ja työyhteisöjen toimintaan sekä työterveyshuollon toimintoihin. Lisäksi selvitimme osasairauslomaa käyttäneiden työntekijöiden ja heidän työnantajiensa sekä yrittäjien näkemyksiä järjestelmän toimivuudesta. Aihetta koskeva loppuraportti julkaistaan vuoden 2010 alussa. Tuotimme interventiotutkimuksella tietoa työhön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksista liikuntaelinten sairauksien aiheuttamiin sairauspoissaoloihin ja työn tuottavuuteen; tutkimus osoitti, että yhteydenotto esimieheen ja työergonomian parantaminen lisäävät työntekijöiden tuottavuutta työssä. Saimme valmiiksi työterveyshuolloille, työpaikoille ja terveydenhuollon toimijoille tarkoitetut hyvä käytäntö-, depressio- ja stressisuositukset sekä niiden käytäntöön vientiä koskevat osiot. Molemmat suositukset liittyvät STM:n Masto-hankkeeseen. Tutkimme myös tietoa psykososiaalisista tekijöistä masennuksen ennustajina. Sosiaalinen pääoma ja hyvä ammattitaito ennustivat vähäisempää depressio-oireiden ilmaantuvuutta. Hyvä työilmapiiri ja työssä saatu sosiaalinen tuki olivat yhteydessä vähäisempään masennukseen ja masennuslääkitykseen. Tutkimukset osoittivat, että työuupumus ennustaa varhaista työelämästä poistumista, ja että psykoterapian ja masennuslääkkeen yhdistelmä on tehokas hoitomuoto myös sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Toteutimme implementaatiokoulutuksen Varhainen tehokas hoito ja työssä jatkamisen tuki työterveyshuollon tiimin yhteistyönä kuudella eri paikkakunnalla. Koulutuksen keskeisiä tavoitteita olivat masennuksen tunnistaminen ja ehkäisy sekä masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy hyvän hoitokäytännön keinoin. Koulutus sisälsi käytännön harjoituksia kognitiivisten työkalujen käyttöön ottamiseksi. Muita koulutuksia osana implementaatiota olemme toteuttaneet mm. Lääkäripäivillä, Psykiatripäivillä sekä muissa koulutustilaisuuksissa.

9 8 Koulutusmateriaaliksi julkaisimme opaskirjasen Masennuksen hoito työterveyshuollossa - työkaluja ja toimintamalleja 2009, josta olemme kehittäneet kenttäpalautteen ja kehittämishankkeiden käyttökokemusten pohjalta laajempaan käyttöön suunnatun opaskirjasen julkaistavaksi vuonna Jatkoimme Terve mieli työssä -hankkeessa toteutetun työpaikkaselvitysmallin levittämistä mm. terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille suunnatuilla tilauskoulutuksilla ja työterveyshuollon ammattilehdissä julkaistuin kirjoituksin. Lisäksi jatkoimme Masto-hankkeen, kansallisen mielenterveys- ja päihdestrategia-työryhmän sekä WHO:n Collaborating Centre For Mental Health'n toiminnan tukemista niiden tai niiden ohjausryhmien jäseninä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen (4) Tulostavoite 2009: TTL toteuttaa osaltaan Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyviä tavoitteita. Selvitimme yhteistyössä THL:n ja Säteilyturvakeskuksen (STUK:n) kanssa ympäristö- ja työaltisteiden aiheuttamien terveyshaittojen riskien suuruutta Suomessa 2000-luvulla. Selvityksessä havaittiin, että altisteiden aiheuttamien sairaustapausten lukumäärissä on yli kymmentuhatkertaisia eroja. Työympäristössä suurimmat terveysvaikutukset aiheutuivat eri altisteiden, kuten pölyjen ja kemikaalien aiheuttamista ammattiperäisten ihotautien ja astmariskin lisääntymisestä. Myös melun aiheuttamat kuulovauriot ja sydäntautikuolleisuusriski ovat kansanterveydellisesti merkittävä tekijä. Kvartsipöly, dieselpakokaasut ja hitsaushuurut ovat edelleen merkittäviä altisteita työympäristössä. Edustajamme osallistuivat Sisäisen turvallisuuden ohjelmaryhmän kokouksiin, erityisalueena muun muassa turvallisuuden tietojärjestelmät. Sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaisumenetelmien tuottaminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu sairaalakiinteistöjen kehittämishankkeen (VALSAI) tulosten jalkauttamiseen sekä käynnistää alueellisen kehittämishankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan kehittämiseksi. Toteumisen arvio: 5 Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VALSAI) tuotti uusia toimintatapoja sairaaloiden peruskorjaukseen. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit (8) ja yritykset (10) käyttävät nyt VALSAI-työmenetelmiä käynnistäessään sairaalarakennusten peruskorjauskohteita. Käynnistimme sairaalarakennusten kehittämisen jatkohankkeen Hyvinvointirakentaminen osana TEKESin Rakennetun ympäristön ohjelmaa. Tuotimme sairaalakiinteistöjen kunnon arviointiin uusia työkaluja, joita kehitettiin ja testattiin hankkeessa mukana olevissa sairaaloissa. Jalostimme kehitettyjä työkaluja myös muiden kiinteistöjen kunnon ja korjauskohteiden kiireellisyyden arviointiin. Peruskorjauskohteiden kiireellisyyttä arvioidaan uudella menetelmällä ottamalla huomioon kiinteistön kunto sekä tiloissa työskentelevien terveys ja sairastumisen vaara. Menetelmä on uusi ja sille on merkittävä yhteiskunnallinen tilaus erityisesti kuntasektorilla, mutta myös muissa työpaikkarakennuksissa patoutuneen korjaustarpeen takia. Kokosimme laajassa työryhmässä STM:n johdolla kosteus- ja homevaurioita koskeva työsuojelun ohjeistuksen (Kosteusvauriot työpaikoilla, STM:n selvityksiä 2009:18). Siihen sisältyy luettelo kosteusvaurioiden yleisimpien mikrobien viitearvoista sisäilmanäytteissä, joita työsuojelu voi jatkossa käyttää. Työryhmän esitys on, että sisäilmaa tutkivilta asiantuntijoilta tulee edellyttää riittävää pätevyyttä. Olemme valmistelleet yhdessä STM:n työsuojeluosaston ja työsuojelupiirien kanssa käytännön toimia työryhmämietinnön tulosten jalkauttamiseksi.

10 Lisätään työelämän vetovoimaa Työhyvinvointifoorumi Tulostavoite 2009: TTL osallistuu Työhyvinvointifoorumin toiminta-suunnitelman mukaisesti foorumin tavoitteiden toteuttamiseen (työhyvinvointiprofiilien tuottaminen, alueelliset asiantuntijaverkostot, kuormittavuutta koskevat työpaikkaverkostot). Suunnittelimme alueellisten ja toimialakohtaisten työhyvinvointiprofiilien mallit ja saatamme ne osaksi Työterveyslaitoksen verkkopalvelua vuoden 2010 aikana. Asiantuntijatulkintaa sisältävät profiilit parantavat työelämän laadun seurantaa ja ennakointia. Suunnittelimme ja toteutimme pilotti- ja avausseminaarin Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen -seminaarisarjasta. Seuraavat seminaarit pidämme eri puolilla Suomea vuoden 2010 aikana. Työterveyslaitoksen alueelliset neuvottelukunnat toimivat jatkossa myös Työhyvinvointifoorumin alueellisina yhteistoimintaverkostoina, jotka pohjaavat toimintansa alueen elinkeino- ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Neuvottelukuntien uudesta roolista säädettiin vuoden 2010 alussa voimaan tulleella asetusmuutoksella. Koordinoimme STM:n Työhyvinvointifoorumin Työturvallisuuden teemaryhmän toimintaa ja osallistuimme Kuormittavuuden hallinta -asiantuntijatyöryhmän toimintaan. Työturvallisuuden teemaryhmä järjesti Työturvallisuuden ajankohtaisiltapäivät sekä Työturvallisuuden teemaistunnon. Kuormittavuuden hallinta -asiantuntijatyöryhmä laati Työterveyslaitoksen uuteen verkkopalveluun Työkuormitus hallintaan -sivuston. Osallistuimme lisäksi STM:n julkaisun Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta kirjoittamiseen ja laadimme käsikirjoituksen Osaaminen ja työkuormitus-esitteeseen. Osallistuimme myös Työhyvinvointifoorumin tuottamien aineistojen muokkaamiseen ja Työhyvinvointifoorumin järjestämiin Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä -, Eettinen kuormitus työssä -, sekä Työhyvinvointi ja taide -seminaareihin. Yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiskäytäntöjen kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL luo asiantuntijaverkoston asian hoitamiseen ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta sekä materiaalin tuottamisesta ja levittämisestä.. Kehitimme eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa Työpaikkojen tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelun ja -konsultaation mallin. Hankkeessa käytettiin esimerkkinä Suomen tasaarvosuunnittelua. Tasa-arvosuunnittelu koskee sukupuolten tasa-arvon lisäksi useimmiten työpaikan monikulttuurisuutta laajasti ja niissä tarkastellaan mm. henkilöstön ikää, etnistä taustaa ja uskontoa. Mallin tueksi kehitimme koulutusohjelman, jossa käytetään sähköisen oppimisen alustaa. Asiantuntijakoulutus tapahtuu vuoden 2010 aikana. Hanke käynnistyi Työterveyslaitoksessa tehtyjen tutkimusten pohjalta ja on laajentunut EU:n tasoiseksi. Osallistuimme maahanmuuttajuutta käsitteleviin tapahtumiin ja seminaareihin sekä STM:n Työhyvinvointifoorumin Tasa-arvo ja monimuotoisuus -seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-aluilla - esiselvitykseen osallistui Työterveyslaitoksen johdolla yli 20 tutkijaa eri organisaatioista. Toteutimme HR-asiantuntijoille, esimiehille ja konsulteille koulutuksen monikulttuurisuuteen liittyvistä hyvistä rekrytointikäytännöistä, koska henkilöarvioinnit kansainvälisiin tehtäviin ja monikulttuurisiin työyhteisöihin ovat kansainvälistymisen myötä lisääntyneet.

11 10 Toistotyö Tulostavoite 2009: TTL laatii suunnitelman toimenpiteistä toistotyöhön liittyen ja aloittaa sen käytännön toteuttamisen. Toteutimme suunnitelmaamme toistotyön haittojen vähentämiseksi. Esittelimme kansainvälisellä yhteistyöllä valikoidut kriteerit fyysisen työn riskitekijöiden turvarajoiksi kriteeriryhmän seminaarissa syksyllä Kolmekymmentä fyysisen kuormituksen havaintomenetelmää on jo arvioitu ja raportoitu. Toistotyön kuormittavuuden arviointiin kehitimme EMG-mittauksiin sekä lihaskudosten verenkierron, hapetusasteen ja rakenteellisen muutosten mittauksiin perustuvan menetelmäpaketin. Sitä käytettiin ensimmäisessä yläraajojen lihasten kuormittumista ja palautumista selvittävässä kokeellisessa tutkimuksessa laboratorio-oloissa. Verkkopalveluumme laadimme Ergonomia -aihesivuille sivuston, joka sisältää toistotyön arviointimenetelmän, hyviä ergonomiaratkaisuja toistotyön vähentämiseksi eri toimialoilla ja esimerkkejä käytännön ergonomiahankkeista. Sivustolle lisättiin myös kansainvälisen työryhmän systemaattiseen arviointiin perustuva havaintomenetelmien tietopankki. Saimme valmiiksi laajan tutkimuksen elintarviketeollisuuden toistotyön haitoista kylmissä työtiloissa, jossa osoitettiin, että toistotyön haittoja voidaan vähentää mm. ajoittaisilla lihasharjoituksilla. Esittelimme tutkimustuloksia ja niihin pohjautuvia suorituksia elintarviketeollisuudessa ja valmistelimme niiden pohjalta sovellushankkeita toistotyön haittojen vähentämiseksi. Uudet työelämän riskit Tulostavoite 2009: TTL osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen (mm. Bilbao-virasto) toimintaan uusien terveysriskien tunnistamiseksi. TTL osallistuu EU:n riskienarviointikampanjaan ja toteuttaa tutkimus- ja asiantuntija-hankkeita seuraavaa kaksivuotista kampanjaa varten. Osallistuimme yritysten työsuojelutietoisuuden lisäämiseksi EU:n riskinarvioinnin teemavuoden tapahtumaan Oulussa sekä alueellisen tapahtuman järjestämiseen Kouvolassa. Osallistuimme myös STM:n vetämän kampanjatyöryhmän toimintaan. Laadimme vuosina 2008 ja 2009 kampanjamateriaalia yhdessä EU:n Bilbao-viraston kanssa. Johdamme Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston rahoittamaa työturvallisuuden ja -terveyden osaamiskeskusta, johon kuuluu 13 kumppanilaitosta ja 7 pienempää työ-, terveys ja -turvallisuusalan organisaatiota alihankkijoina. Osaamiskeskus tuotti uutta ja analysoitua tietoa neljässä laajassa raportissa vuoden 2009 aikana. Seuraavaa kaksivuotista kampanjaa (huolto- ja kunnossapitotyöt) varten olemme keränneet taustamateriaalia kyseisen alan riskiprofiilin tuottamiseksi sekä laajemman tutkimushankkeen käynnistämiseksi. Selvitimme inhimillisten tekijöiden merkitystä tapaturmantorjunnassa yhteistyössä FITPIS -verkoston (Suomalaisen turvallisuusteknologia-alusta -verkoston) kanssa. Ihmisen mukainen suunnittelu Tulostavoite 2009: TTL:n suunnitteluyhteistyöverkosto markkinoi ihmisen mukaista suunnittelua verkostolleen. Suunnittele kaikille (Design for all) -näkemystä voimistetaan suunnittelu - hankkeissa. Suunnittelun ja ergonomian merkitystä sekä käyttäjien tarpeiden yleistä huomioimista työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa on saatu Suomessa lisättyä. Esimerkiksi TEKESin Tila-ohjelmassa ja RYM SHOK:ssa (Rakennetun ympäristön strategisessa huippuosaamiskeskittymässä) käyttäjälähtöisyys on yksi ohjelmien kulmakivistä. Olemme edistäneet näkökulmaa

12 11 koulutuksessamme ja useissa työpaikka- sekä tuotesuunnittelupalveluhankkeissamme. Olemme antaneet työvälineitä vapaasti suunnittelijoiden käyttöön verkkopalvelumme ergonomian aihesivujen kautta. Vuoden 2009 aikana julkistimme kolme uutta ergonomista ratkaisutietopankkia teollisuudesta, ravintolatyöstä ja kuljetusalasta. Suomen Standardisoimisliiton (SFS:n) käsikirjahankkeessa suunnittelijoille edistimme ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden vaatimusten huomioon ottamista. Käynnistimme yhteistyössä Kelan kanssa selvityshankkeen Työn sisältö ja työolosuhteiden sopeuttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja vajaakuntoisilla henkilöillä, minkä avulla täydennämme laitoksen esteettömyysratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmää. Joustojen työhyvinvointivaikutukset Tulostavoite 2009: TTL tuottaa joustojen työhyvinvointivaikutuksia koskevaa tutkimustietoa erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvän kasautuvan univajeen toimintakyky- ja terveysvaikutuksista sekä vuorotyön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Tuotimme uutta tietoa yksityisen palvelusektorin joustojen merkityksestä työhyvinvointiin. Kaupan alan oppaassa Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa kuvasimme alan työolojen ja hyvinvoinnin kehitystä 30 vuoden jaksolta ja teimme konkreettisia kehittämisehdotuksia. Kerroimme tutkimustuloksista laajasti mm. työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen seminaareissa. Vuorotyöhön ja terveyteen liittyneet tutkimuksemme osoittivat, että työviikon kestävä osittainen univaje aiheuttaa joillain henkilöillä voimakkaan kognitiivisen toimintakyvyn ja vireyden heikkenemisen, josta palautuminen vaatii vähintään kaksi palautumisyötä. Toisaalta joillakin henkilöillä sekä kognitiivinen toimintakyky että vireys kärsivät vain vähän vastaavasta vähäisestä nukkumisesta. Näiden yksilöllisten erojen tunnistaminen erityisesti turvallisuuskriittisissä tehtävissä on keskeistä. Vuorotyö, johon liittyy sekä univajetta että vuorokausirytmin häiriintymistä, näyttää lisäävän valtimoiden haurauskovettumistaudin riskiä erityisesti miehillä jo alle 40 vuoden iässä. Tutkimustietoa vireyden hallinnasta maantieliikenteessä veimme käytäntöön koulutuksen ja Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto -oppaan avulla. Terveyttä ja vireyttä edistävistä vuorotyömalleista annoimme sektorikohtaista koulutusta. Riskitoimialan valtakunnallinen altistus- ja terveysselvitys Tulostavoite 2009: TTL viimeistelee valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen ja valmistelee toisen riskialan selvityksen toteuttamisen osana Työhyvinvointifoorumia. Julkaisimme rakennusalaan liittyvän riskiprofiilin verkkopalvelussamme ja toimitimme materiaalin tiedoksi työsuojeluviranomaisille. Käytimme riskiprofiilia ja sen materiaalia hyväksi mm. työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksessa ja esittelimme sen Työterveyspäivillä Jätehuoltoalaan liittyvä riskiprofiili valmistui vuoden 2009 lopulla. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseksi laadimme EU:n Topic Centre - Work Environment -raportin: Accidents and Emergencies. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseen tuotimme tietoa myös pelastushenkilöstön toimintakykyyn ja pelastuslaitosten toimintaan kohdistuneessa STM:n vetämässä hankekokonaisuudessa. Laadimme neljälle altisteelle biomonitoroinnin raja-arvoehdotukset, joiden käyttöönotto tulkintamalleineen tapahtuu vuonna Laadimme tavoitetasoja etanolamiinialtistumiselle metallintyöstössä ja dieselpakokaasualtistumiselle. Lisäksi laadimme luonnoksen tavoitetasoista PAHaltistumiselle valimotyössä, koksaamotyössä, kyllästämöissä ja kyllästetyn puutavan käsittelyssä.

13 12 Pk-yrityksille soveltuvat riskinarviointimenetelmät Tulostavoite 2009: TTL osallistuu pk-yrityksille soveltuvien riskinarviointimenetelmien viimeistelyyn ja käynnistää yhteistyön niiden levittämiseksi valituilla toimialoilla alueellisten seminaarien avulla. Kehitimme mikroyritysten (80) yrittäjien ja työntekijöiden yhteistä osaamista tunnistaa ja korjata työpaikkansa laadussa ja toimivuudessa ilmeneviä puutteita osana normaalia yritystoimintaa. Selvitimme control banding -riskinarviointimenetelmän sovellettavuutta Suomessa työturvallisuus- että REACH-lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Menetelmä on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Laadimme control banding -menetelmälle suomenkielisen tietosisällön. Puusepänteollisuudessa kehitimme riskinarvioinnin menettelytapoja niiden saamiseksi osaksi yritysten johtamiskäytäntöjä. Saimme pk-yritysten johtamisoppaan aineiston valmiiksi. Toimitimme tietokannan Risk Assessment Tools osana vuoden kampanjamateriaalia EU:n Bilbao-viraston kanssa. Tietokannan työkalujen arvioinnissa tärkeimpinä arviointikriteereinä olivat riskinarviointimenetelmien ilmaisuus ja niiden soveltaminen erityisesti pk-sektorille. Annoimme yrityksille riskinarviointikoulutusta sekä hankekohtaisesti että avoimilla kursseilla. Rakensimme alueellista pk-verkostoa työhyvinvointifoorumin ja alueyksiköiden toiminnan kautta. Kehitimme verkostoa luomalla yhteyksiä paikallisiin toimijoihin työhyvinvointifoorumin kautta sekä yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Valtakunnallisen verkoston suunnittelussa kävimme keskusteluja lähinnä TEM:n kanssa. Selvitimme rahoitusta ja teimme suunnitelman verkoston muodostamisesta ja sen tehtävistä. REACH ja kemikaaliohjelma Tulostavoite 2009: TTL on arvioinut altistumisseurantaa varten käytössä olevat ja suunnitellut tietojärjestelmät. TTL kohdentaa altistumisseurantaa riskialttiille toimialoille. Saimme altistumisseurantaa varten käytettävissä olevien ja suunniteltujen tietojärjestelmien selvityksen toteutettua jo vuonna 2008, jolloin osallistuimme myös tehtyyn kartoitukseen muiden tahojen tietojärjestelmistä. Vuonna 2009 jatkoimme työperäisen altistumistietojärjestelmän kehittämistä täydentämällä THAM -tietokantaa (työhygieenisten altistumismittausten rekisteriä) sekä kehittämällä LIMS-järjestelmää (laboratorion ja näytteenoton tiedonhallintajärjestelmää). Täydensimme myös FINJEM (Finnish National Job-Exposure Matrix) -tietoja. Valmistelimme raportin altistumisesta Suomen työpaikoilla vuosien työhygieenisten ja biologisten mittausten perusteella. Raportti julkaistaan vuonna Julkaisimme vuosilta 2007 ja 2008 biomonitoroinnin vuositilastot. (Ks. riskitoimialojen altistumisseurannasta edeltä kohdasta Riskitoimialan valtakunnallinen altistus- ja terveysselvitys.) Tiedotimme yrityksille REACH:n/CLP:n tuomista muutoksista sekä yleensä kemikaaliturvallisuudesta järjestämällä kahdeksan avointa kurssia sekä kurssin kemikaalien uusista merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Lisäksi valmistelimme painovaiheeseen uuden REACH:n/CLP:n mukaan päivitetyn painoksen Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirjasta ja laadimme CLPverkkomoduulin työterveyshuollon koulutukseen. Tuotimme myös päivitetyn painoksen Työterveyshuolto ja REACH -esitteestä ja aloitimme oppaan tuottamisen kemikaalien uusista merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Turvallisuusjohtaminen Tulostavoite 2009: TTL on selvittänyt turvallisuusjohtamisen konseptin kriteerit ja sisällön. TTL toteuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelmaa sekä käynnistää projektin yhteisten

14 13 työpaikkojen turvallisuuden hallinnasta. Liikkumisturvallisuutta edistetään EU-SLIP- ja Liukuesteiden tehokkuus -hankkeiden avulla. Työsuojelutoiminnan yhtenä kehittämistapana julkaisimme työhyvinvoinnin tavoitetasomallin (itsearviointimatriisin). Tavoitetasomallista teimme toimialakohtaisen (kaivosala) sovelluksen, jota pilotoidaan työpaikoilla tammikuussa Kehitimme vanhustenhuollon turvallisuusjohtamiseen toimintamallin (julkaistaan vuonna 2010). Palveluyritysten arviointiin kehitimme ja julkaisimme menettelytavan yritysten yhteistyöhön liittyvän turvallisuustason varmistamiseksi. Olemme olleet mukana kehittämässä yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta työpaikkakohtaisissa hankkeissa mm. lentoasemalla, rakennusalalla ja kaivosteollisuudessa. Erilaisista ajankohtaisista selvityksistä kokosimme tietoa työpaikkojen työsuojelutoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Tulokset esitetään Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa kausijulkaisussa. Kehitimme työpaikan ja työterveyshuollon yhteisiä hyviä käytäntöjä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi turvallisuusjohtamisen näkökulmasta. Sovelluksia kehitimme myös toimialakohtaisesti mm. koneyrittäjien kanssa. Toteutimme Nolla tapaturmaa -foorumia. Sen jäsentyöpaikkojen lukumäärä vuoden 2009 lopussa oli 208. Foorumi julkaisi vuonna 2009 neljä uutislehteä, turvallisuushavaintovihkon, vuoden 2010 seinäkalenterin sekä julisteita. Arvioimme foorumin vaikutuksia. Foorumin jäsentyöpaikoista muodostettu ryhmä oli tarkastelujaksolla alentanut työpaikkatapaturmataajuuden keskiarvoa 20 %. Levitimme tuloksia liukuesteiden ja nastakenkien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjuntaan. Annoimme suositukset jalkineiden, jalkinesuojien ja lattiamateriaalien valinnasta ja niiden kunnossapidosta teollisuudessa. Tuotimme EU-yhteistyössä turvaluokittelun sekä suunnittelu- ja huoltosuosituksia keraamisille lattiapinnoille. Palvelut työsuojeluhallinnolle Tulostavoite 2009: TTL tuottaa tietoa työsuojeluhallinnon päätöksenteon tueksi ja antaa muuta asiantuntijatukea sekä käynnistää Työsuojelun tuki -toiminta-ohjelman jatkon. Tuotimme tietoa työsuojeluhallinnon päätöksenteon tueksi mm. päivittämällä Työolot Suomessa - tietojärjestelmää ja suunnittelemalla yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa maakunnallisia ja toimialakohtaisia työhyvinvointiprofiileja. Laadimme myös alueelliset toimintaympäristön analyysit, jotka toimitimme työsuojelupiireille. Tuotimme työsuojeluviranomaisille pyydetyt lausunnot työoloista ja terveydestä sekä osallistuimme ministeriöiden työoloja ja terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja vaikuttavuusseurantaan. Kansallisiin toimintaohjelmiin kehitimme työolo- ja terveysindikaattoreita yhdessä muiden tiedontuottajien ja kumppaniorganisaatioiden kanssa. Osallistuimme vuoden 2009 aikana käynnistyneeseen THL:n Terveyden, hyvinvoinnin ja palveluiden avainindikaattorit (INDI) -ohjelmaan ja jatkoimme työtä Työsuojelun tuki -toimintaohjelmassa. Jatkoimme myös yhteistyötä työsuojeluviranomaisten kanssa.

15 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Työttömien terveydenhuolto Tulostavoite 2009: TTL osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päävastuulla olevaan työttömien terveydenhuoltohankkeeseen. Kehitimme työterveysneuvontaa Kuopiossa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeessa on ollut tähän mennessä yli 100 asiakasta, joilla on ollut vaikeuksia työllistyä. Hanke on toteutunut suunnitellusti, vaikkakin uusien yhteisten toimintatapojen hyväksyminen ja omaksuminen terveydenhuollon sisällä ja ulkoisten yhteistyötahojen kanssa on haaste kaikille osapuolille ja vie aikaa toteutuakseen arjen työssä. Työelämän kriittisten siirtymävaiheiden tukeminen Tulostavoite 2009: TTL tarjoaa menetelmiä peruskoulun päättävien sekä ammatillisesta koulutuksesta työhön siirtyvien ura-suunnittelun ja -hallinnan tueksi. TTL kehittää malleja työttömyydestä työhön siirtymisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi Koulutuksesta työhön -menetelmää käytettiin vilkkaasti, koska koulutettuja ohjaajia on nyt yli 300. Itse valmennuksessa oli noin 1370 henkilöä. Peruskouluihin suunnatun Kohti työelämää - menetelmän valmentajia on nyt yli 160. Uusia ohjaajia saimme koulutettua melko vähän, sillä oppilaitokset vähensivät valmennuskoulutusta taloudellisesta tilanteesta ja osin myös ESR - kehittämisrahakauden päättymisestä johtuen. Kohti työelämää -menetelmän ryhmäohjaajiksi koulutimme 13 uutta opettajaa, joista 8 myös sertifioitiin. Koulutuksesta työhön -menetelmän ohjaajiksi koulutimme 7 uutta henkilöä, joista 6 sertifioitiin. Työttömäksi jääville olimme laatimassa elämänhallintaopasta (Terveenä työttömyydestä - Miten hallitset elämäntilanteesi). Opas ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi vuoden 2010 alussa Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Työterveys periaatepäätöksen toteuttaminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu palvelujärjestelmän, työterveyshuollon sisällön ja koulutuksen sekä työterveyshuoltolain mukaisen yhteistyön kehittämiseen valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveys 2015 mukaisesti. Olemme toteuttaneet Työterveys periaatepäätöstä hankekokonaisuudessa yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyöllä parempaa työterveyttä -osahanke (SEITTI) kohdistui perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämisen ja liittyy siten sekä PARAS -hankkeeseen että KASTE - ohjelmaan. Yhteistyön konkreettisia kohteita olivat masennus ja diabetes. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon osiossa koottiin nykyiset yhteistyön käytänteet valittujen kohteiden osalta. Tämän pohjalta aloitettiin kehittämisyhteistyö, jossa keskiössä on työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon rajapinnat, työterveyshuollon rooli sekä saumattomat hoitopolut. SEITTIkokonaisuuteen liittyy myös mikroyritysten työterveyshuoltoon uudella yhteistyörakenteella ja sisällöllä kokeiltava malli (FUSK-hanke) ruotsinkielisellä saaristoalueellamme Kemiössä ja Ahve-

16 15 nanmaalla. FUSK-hanke ei ole kuitenkaan saanut toivottua rahoitusta, jonka vuoksi hankkeen jatko on vaarassa. Ammattitautien preventio- ja toimialakohtainen työterveyshuollon kehittäminen -osahankkeessa kehitetään ammattitautien diagnostiikkaa ja palveluketjun toimintaa, sen sisältöä ja järjestelmää. Työterveyshuoltoa kehitämme liikennealan yksinyrittäjien ja mikroyritykset ammattiliikenteessä -hankkeena sekä rakennusalan työterveyshuollon kehittämisenä. Osahankkeet etenivät vuoden 2009 aikana, mutta emme saaneet aikaisemmin sovittua aikataulua kiinni mm. potilasrekrytointien hitauden vuoksi. Kosteusvauriohankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2010 sitä edeltäneen tutkimuksen viivästymisen vuoksi. Ergonomiaosahanke valmistui syksyllä Laadimme työstressisuosituksen. Työterveyshuolloilla voi olla käytössään hyvinkin erilaisia hyviä käytäntöjä ja omia toimintamalleja stressin kartoitukseen ja sen vähentämiseen. Yhtenäistämällä käytäntöä näyttöön perustuvalla suosituksella pyrimme parantamaan työterveyshuollon toiminnan laatua ja vakinaistamalla yhtenäisiä käytäntöjä vaikuttamaan työterveyshuollon toimintaan. Suosituksella selkeytetään vastuurooleja ja parannetaan yhteistyöprosessia työterveyshuollon asiakasryhmien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Samaan aikaan työstressisuosituksen kanssa teimme aiheeseen liittyvää käytännön ohje- ja työkirjaa työterveyshuollon ammattihenkilöitä varten. Käynnistimme pienyrittäjien työterveyshuoltomallin kokeilun Päijät-Hämeessä. Kokeilussa testataan mallin toimivuus työterveyshuollon toimintakonseptina, asiakkaiden tyytyväisyys mallin mukaiseen toimintaan sekä liittyminen työterveyshuoltoon. Tarkoituksena on tuottaa työterveyshuoltohenkilöstölle opas mallin soveltamisesta sekä asiakkaille suunnattu esite. Suositus mallin käyttöönotosta sisältyy Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaan kuuluvan Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin. Uudistimme työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta niin, että se perustuu yhteiseen tarkennettuun opetussuunnitelmaan. Se on kaikilla neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopio) rakenteellisesti samanlaista verkkotuettua opiskelua. Opiskelun sisällöllinen yhtenäistäminen on menossa niin, että se valmistuu vuonna Tähän tavoitteiseen liittyvistä osatuloksista on lisäksi raportoitu edellä kohdissa Osasairauspäivärahaetuuden toimivuus, sairauspoissaolojen hallinta, masennuksen ehkäisy (Masto-hanke) ja Terveyserojen kaventaminen. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osallistuimme edelleen Sateenkaarihankkeeseen, jossa on tutkittu työterveyshuollon prosessien toimivuutta ja kehittämistarpeita. Hankekokonaisuus on luonut hyvän kuvan työterveyshuollon käytännön toiminnasta. Vuonna 2009 saimme valmiiksi kolme osahankeraporttia (asiakasyritysten toiminnan suunnittelu, työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen vaikuttavuus sekä työyhteisön toimivuuden edistäminen työterveyshuollon toimintana). Hyvien käytäntöjen viimeistely tehdään vuonna Olemme vieneet tuloksia koulutuksen ja muiden kehittämishankkeiden välityksellä työterveyshuoltojen käyttöön sitä mukaa, kuin niitä on tullut. Työhygienian ja työturvallisuuden koulutus Tulostavoite 2009: TTL tarjoaa työhygienian ja työturvallisuuden koulutusta ja osaamista eritasoisessa koulutuksessa.

17 16 Toteutimme tavoitteen mukaisia koulutuksia yhteensä 105 kurssia ja niihin osallistui 2611 henkilöä. Koulutettavapäiviä kertyi Tilauskoulutuksia näistä oli 44 eli 42 %. Tilauskoulutuksien aihealueita olivat mm. kemikaaliturvallisuus, riskien arviointi työpaikalla ja turvallisuuskymppiaudiointi. Lisäksi järjestimme sisäilmatekijöiden liittyvän koulutushankkeen yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Työhygienian aihe-alueella suosittuja koulutuksia olivat mm. kemikaalien turvalliseen käyttöön ja riskin arviointiin liittyvät koulutukset. Työturvallisuuden alueella suosittuja koulutuksia olivat mm. työturvallisuuskorttikouluttajien koulutukset, putoamissuojainten määräaikaistarkastajien koulutukset sekä työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät. Käynnistimme työhygieniaan pätevöittävän koulutuksen omalle henkilöstöllemme. Kolmisenkymmentä työhygienian asiantuntijaksi aikovaa laati henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL kehittää yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kouluja opiskeluterveydenhuoltoa. Toteutumisen arvio: 2 Osallistuimme Kuopiossa työterveysneuvontahankkeeseen, jossa kehitettiin perusterveydenhuollossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon yhteistyötä. Ensimmäinen opiskelijaterveydenhuoltoon liittyvä koulutuspäivä järjestettiin vuonna Vanhempien alkoholinkäyttö Tulostavoite 2009: TTL tukee vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. Toteutimme mini-interventiokoulutusta työterveyshuolloille suunnatussa koulutuksissamme. Alkoholin riskikulutuksen vähentäminen sisältyi myös A-Step -koulutuksiin, joissa kohderyhminä olivat sekä työpaikat että näiden työterveyshuollot. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisemiseksi tukee työpaikkoja ja -yhteisöjä kehittämään sekä hyvää käytäntöä ja mallipäihdeohjelmaa alkoholinhaittojen ehkäisemiseksi että työntekijöiden alkoholin kohtuukäyttöä tai raittiutta. Integroimme alkoholiteeman TTT-lehden sisältöihin ja suuntasimme Tipaton tammikuu -kampanjan kansalaisille. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämistä yksityisten palveluntuottajien kautta mahdollistavan lainsäädännön toimeenpanoon. Maatalousyrittäjät ovat saaneet vuoden 2009 alusta alkaen samantasoiset korvaukset työterveyshuollon kustannuksista palveluntuottajasta riippumatta. Tiedotimme Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön (Mytkyn) toimesta asiasta laajasti sekä yksityisiä että kunnallisia palveluntuottajia. Tiedottamisen tuloksena saimme jonkin verran yhteydenottoja. Yksityisten työterveysasemien edustajia osallistui järjestämiimme maatalouden työterveyskoulutuksiin. Myös Mytky neuvotteli kahden eri yksityisen palveluntuottajan kanssa maatalouden työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä.

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mytky työterveyshuollon palveluksessa koulutamme, neuvomme, tutkimme ja autamme maatalousalan työterveyshuoltoon ja työympäristöön liittyvissä asioissa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot