OPINNÄYTETYÖ. Silmänruokaa korville ja keholle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖ. Silmänruokaa korville ja keholle"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Silmänruokaa korville ja keholle Tapaustutkimus ruoka-annosten kuvailusta kuurosokealle Johanna Närä Viittomakielentulkki (240 op) Huhtikuu / 2014

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Viittomakielentulkin koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä Johanna Närä Sivumäärä 45 ja 3 liitesivua Työn nimi Silmänruokaa keholle ja korville Tapaustutkimus ruoka-annosten kuvailusta kuurosokealle Ohjaava(t) opettaja(t) Outi Mäkelä Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Suomen Kuurosokeat ry, KT Riitta Lahtinen Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten puheella kommunikoivalle kuurosokealle luodaan mielikuva ruoka-annoksesta valokuvista kuvailtuna. Tutkimuksessa tutkittiin miten lautasannoksesta luodaan mielikuva puheen ja selkään piirtämisen keinoin ja mistä osa-alueista ruoka-annosten kuvailu koostuu. Selkään piirtämisestä tutkittiin millaisia haptiiseja ruoka-annosten kuvailussa käytettiin ja lisäksi työssä kartoitettiin gastronomisen esillelaiton perusperiaatteiden hyödyllisyyttä ruoka-annosten kuvailussa. Ruoka-annosten kuvailusta kuurosokealle ei ole tehty aikaisempaa tutkimusta. Työn tilaajana toimii Suomen Kuurosokeat ry ja työelämäohjaajana KT Riitta Lahtinen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistossa havainnoitiin kolmea tulkkia, jotka toteuttivat ruoka-annosten kuvailun valokuvista samalle asiakkaalle. Ruoka-annoksia kuvailtiin kolme; alku-, pää- ja jälkiruoka. Tutkimusmenetelminä kuvailutilanteissa käytettiin havainnoinnin lisäksi dokumentointia ja dokumentin laadullista sisällönanalyysia. Sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavana analyysinä. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kirjallisuutta kuvailusta, sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta ja kuurosokeille tulkkauksesta. Gastronomista ruoan esillelaittoa käsiteltiin kirjallisuuden ja alan ammattilaisten haastatteluiden kautta. Ruoka-annosten kuvailu muodostui aloituksesta, tarjoiluastian ja ruoka-aineiden kuvailusta, kuvailujärjestyksestä, kuvailun laajuudesta ja kuvailun lopetuksesta. Ruoka-annosten mielikuvan muodostumiseen vaikuttivat kuvailussa käytettävät sanat, kuvailun järjestelmällisyys ja ruoka-aineen olemusta kuvailevien haptiisien käyttö. Käytetyt haptiisit ilmensivät ruoka-aineen olemusta käsimuotojen, liikkeen, koon ja painovoiman käytön kautta. Puhe ja selkään piirtäminen tukivat toisiaan mielikuvan hahmottamisessa. Kuvailuissa tuli esiin kellotaulun käyttö ruoka-aineiden paikantamisessa. Kellotaulua käytetään myös ruoka-annosten esillelaiton perustana. Ruoka-annoksen esillelaitossa pyritään korostamaan kalleinta raaka-ainetta, joten annoksen kokoajan näkökulmasta se olisi luontainen ruoka-annoksen kuvailun aloituspiste. Ruoka-annokset ovat yleensä mietittyjä kokonaisuuksia, joilla pyritään visuaaliseen näyttävyyteen ja ruokahalun herättämiseen. Tämä on hyvä tiedostaa annoksia kuvailtaessa. Tapaustutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta työstä voidaan hyödyntää tietoa käytännön kuvailutilanteisiin. Tutkimuksestani hyötyvät kuurosokeiden parissa työskentelevät viittomakielen tulkit ja muut työntekijät sekä näkövammaisten kanssa työskentelevät henkilöt. Lisäksi kuurosokeiden ja näkövammaisten läheiset voivat hyödyntää tuloksia. Tuloksia voidaan hyödyntää myös merkityksellisen ruoka-annosten kuvailun elementtejä pohtiessa. Asiasanat kuurosokeat, kuvailu, ruoka-annosten kuvailu, esillelaitto, sosiaalishaptinen kommunikaatio

3 HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in Sign Language Interpreting ABSTRACT Author Johanna Närä Number of Pages 48 Title A Case Study of Describing Food Dishes for a Deafblind Person Supervisor(s) Outi Mäkelä Subscriber and/or Mentor The Finnish Deafblind Association, Riitta Lahtinen, PhD Abstract The purpose of this study was to discover how food dishes are described to a deafblind person who communicates with speech. This study traces the categories that are involved in food description and how the image of a dish on a plate is constructed through verbal description and drawing onto the back. The hapteces, touch messages that were present when describing food were studied and analysed. Also the basics of food presentation were presented in order to reflect the usefulness of that theory in food description to a deafblind person. Environmental description of food dishes has not been studied before. The subscriber of the thesis is The Finnish Deafblind Association and the mentor is Riitta Lahtinen, PhD. The study was performed as a case study. Three qualified sign language interpreters described three food dishes from pictures to the same deafblind person. There were three pictures to be described, a starter, a main course and a dessert. The main methods used in this study were observation, documentation and qualitative content analysis of the data. The qualitative content analysis was implemented through theory orientated analysis. Literature about environmental description, social-haptic communication and deafblind interpretation were used as the theoretical context of this study. Information on gastronomical food presentation was gathered through literature and interviews of professionals from that field. The categories involved in food description were the beginning and the end of description, describing the plate and food items on it, the order of describing the items and the length of the description. The use of words, systematical description and hapteces that present the food item described affect the image that one gets of the dish. The hapteces used presented the essence of the item that was described through the use of hand shapes, movement, size and pressure, i.e grammar of touch, haptemes. Verbal description and drawing onto the back simultaneously supported each other as methods for creating an image of the presented food. When localising the food items onto the back the use of clock face emerged from the study material which is the very basic element of food presentation too. In a dish, the main ingredient is usually highlighted on purpose so from that point of view the main ingredient is a natural starting point for food description. Dishes are usually well thought entities that strives for visual and appetising impact. This is something that is good to be aware of when describing food. Since the nature of this study is a case study, the results are not universal. Regardless, the results and conclusions benefit interpreters and other people who work with the deafblind. Also the results may be applicable to other groups such as the vision impaired. The close relations of the vision impaired and the deafblind people profit from this study too. The results of this case study can be applied when reflecting upon what makes a meaningful description of food dishes. Keywords deafblind, environmental description, describing food, food presentation, social-haptic communication

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 TYÖN TAUSTAA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Aikaisempi tutkimus 2.2 Tutkimusmenetelmät KUUROSOKEUDESTA 11 4 KUVAILUSTA Kuvailun menetelmiä 4.2 Sosiaalishaptinen kommunikaatio Keholle piirtäminen RUOKA-ANNOSTEN ESILLELAITTO 16 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 18 7 RUOKA-ANNOSTEN KUVAILU Kuvailun aloitus 7.2 Kuvailujärjestys 7.3 Tarjoiluastian kuvailu 7.4 Ruoka-aineden kuvailu Alkuruoka Pääruoka Jälkiruoka 7.5 Kuvailujen laajuus 7.6 Kuvailun lopetus 8 POHDINTA 8.1 Tutkimuskysymyksiin vastaaminen 8.2 Tutkimuksen arviointi LÄHTEET LIITTEET Liite 1- Lupalomake Liite 2 - Haastattelukysymykset Liite 3 - Menu

5 1 JOHDANTO Hyvännäköisestä ruoka-annoksesta herahtaa nopeasti vesi kielelle. Ruokaan ja sen esillelaittoon kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota myös arkiruoassa. Syöminen on tärkeä osa ihmisen elämää ja sen merkitys kokonaisvaltaisena kokemuksena on lisääntynyt. Kuvailu on tärkeä osa kuurosokeille tulkkausta ja ruokailutilanteiden kuvailu on sen yksi osa-alue. Olen itse ravintola-alan ammattilainen ja olen pitänyt ruoan kuvailua helppona aiheena, sillä taustallani tiedän ruoasta ja aterioiden valmistamistavoista paljon sekä tunnistan hyvin erilaisia ruoka-aineita. Tutkimusaiheeni myötä heräsin siihen, että harvalla tulkilla on tällaista taustaa ja aloin pohtia miten ruoka-annoksia kuvaillaan kuurosokeille. Miten heille herautetaan vesi kielelle kun visuaalinen ruoka-annoksen viesti puuttuu? Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ruoka-annosten kuvailua puheella kommunikoivalle kuurosokealle. Tutkimusaihe on lähtöisin työn työelämäohjaajalta Riitta Lahtiselta ja työn tilaajana toimii Suomen Kuurosokeat ry. Työssä hahmotetaan tapaustutkimuksella miten kuurosokealle luodaan mielikuva annoksesta puheen ja selkään piirtämisen keinoin ja millaisista osa-alueista ruoka-annosten kuvailu koostuu. Lisäksi työssä pyritään selvittämään millaisia sosiaalishaptisen kommunikaation keinoja selkään piirtämisessä käytetään ruoka-annoksia kuvailtaessa. Aihe on varsin mielenkiintoinen, sillä kuurosokeille kuvailua on tutkittu taiteiden, reittien ja tilojen osalta, mutta yhtään tutkimusta ruoan kuvailusta ei ole tehty. Tutkimuksessani käytän teoreettisena viitekehyksenä pääasiallisesti tutkimuksia kuurosokeudesta, kuvailusta ja sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta. Kartoitan lisäksi tietoa gastronomisesta ruoan esille laitosta ja hahmotan tätä kautta ajatusta siitä, mikä on ruoka-annoksen tekijän tavoite annosta kootessa. Ruoka-annosten kuvailun tutkiminen toteutettiin tapaustutkimuksena havainnoimalla ja dokumentoimalla tulkkien toimintaa opinnäytetyötä varten järjestetyissä kuvailutilanteissa. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa tulkkausalalle kuurosokeiden kanssa työskenteleville. Tutkimustuloksista voivat hyötyä myös muut kuurosokeiden ja näkövammaisten parissa työskentelevät henkilöt sekä kuurosokeiden ja näkövammaisten läheiset. Työni tavoite on herättää ajatuksia ja tietoisuutta siitä, millaisin keinoin ruoka-annosten kuvailua voi-

6 6 daan toteuttaa. Tietoisen kuvailun lisääntyessä tutkimustulokseni hyödyttävät kuvailijoiden lisäksi kuvailun vastaanottajia. Tutkimuksestani tehdään artikkeli Tuntosarvilehteen ja Suomen Kuurosokeat ry:n verkkosivuille.

7 7 2 TYÖN TAUSTAA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ruoka-annosten kuvailua valokuvista puheella kommunikoivalle kuurosokealle. Idea tutkimukseen lähti keskustelusta Riitta Lahtisen kanssa. Olen itse aikaisemmalta koulutukseltani ravintolakokki ja minulla on ravintola-alalta yli kahdeksan vuoden kokemus tarjoilijana. Päätimme Lahtisen kanssa yhdistää osaamiseni ravintola-alalta kuurosokeille tulkkaukseen ja lopputuloksena syntyi ajatus tutkia ruoka-annosten kuvailua kuurosokealle. Monet kuurosokeat haluavat, että tarjolla olevia ruokia kuvaillaan (Paasonen 2008, 60). Työlle on siis työelämä- ja asiakaslähtöistä tarvetta. Tutkimuksessani pyrin selvittämään miten kuurosokealle asiakkaalle luodaan mielikuva lautasannoksesta puheen ja selkään piirtämisen keinoin ja millaisista osaalueista ruoka-annoksen kuvailu koostuu. Näiden kuvaamisessa ja analysoinnissa käytän hyödykseni kuvailun ja sosiaalishaptisen kommunikaation kieliopin perusteita. Työni tavoitteena on lisäksi tuoda esiin ravintola-alalta lautasannoksen kokoamiseen liittyviä perusperiaatteita, joita tulkit voivat hyödyntää ruoka-annosten kuvailussa. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole kartoittaa oikeita tai vääriä tapoja ruoan kuvailuun vaan tutkia millaisin keinoin kuvailua tehdään. Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan kysymyksiin Miten asiakkaalle luodaan mielikuva lautasannoksesta puheen ja selkään piirtämisen keinoin? Millaisista osa-alueista ruoka-annoksen kuvailu koostuu? Millaisia haptiiseja ja hapteemeja ruoka-annosten kuvailussa käytetään ilmentämään kuvailun kohdetta selkään piirtäessä? Miten ruoka-annosten esille laiton perusperiaatteita voidaan hyödyntää ruokaannosten kuvailussa?

8 8 2.1 Aikaisempi tutkimus Kuvailusta eri tilanteissa on tehty useampia opinnäytetöitä, samoin kuvailua sivutaan useissa kuurosokeille tulkkausta käsittelevissä teoksissa. Opinnäytetöitä on tehty muun muassa musiikin (Lahtinen & Varjonen 2011), taiteiden (Ritala 2006), kuvien (Niemelä 2011; Murtola 2013) ja reittien kuvailusta (Niemi & Reunanen 2012). Edellä mainituista tutkimuksista voidaan hyödyntää tietoa myös ruoka-annosten kuvailuun, mutta varsinaista pelkkään ruoka-annosten kuvailuun keskittyvää tutkimusta ei ole tehty. Opinnäytetyöt ovat valmistuneet Humanistisesta ja Diakonia- ammattikorkeakouluista. Teoksessa Aisti kuvailu (Lahtinen & Palmer & Lahtinen, 2009) perehdytään kuvailuun perusteellisesti, mutta ruoka-annosten kuvailua käsitellään lyhyesti ruokalistan ja noutopöydän kuvailusta kertovassa osiossa. Kuvailua sivutaan myös näkövammaisille suunnatuissa kuvailutulkkausta käsittelevissä lähteissä. Kuvailutulkkausta taideteoksista ja veistoksista on tutkinut Aino YliKerttula (2011) Aalto-yliopistosta Taiteen maisterin opinnäytetyössä. Kuvailutulkkauksesta löytyy tietoa lisäksi muun muassa Kulttuuria kaikille palvelun julkaiseman Anu Aaltosen (2007) kirjoittamasta Kuvailutulkkauksen tietopaketista ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:n verkkosivuilta. Sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta on tehty tutkimusta väitöskirjatasolle asti. Kirjassa Haptiisit ja hapteemit (Lahtinen 2008) käsitellään sosiaalishaptista kommunikaatiota ja siihen liittyvää kielioppia. Tutkimusaineistoni selkään piirtämisen haptiisien analysointi tulee pitkälti perustumaan tähän kirjallisuuteen. Haptiisien käytöstä röntgentutkimuksessa on valmistunut Hottisen (2013) opinnäytetyö Metropolia ammattikorkeakoulusta. Ruoan esille laitosta ei tämän opinnäytetyön selvitysten puitteissa tullut esiin tieteellisiä tutkimuksia. Yhteydenottoni alan koulutuslaitosten kirjastoihin ja tekemäni lyhyet haastattelut alan ammattilaiselle ja kouluttajalle eivät myöskään tuottaneet tulosta aikaisempien tutkimusten osalta. Lautasannosten sommittelusta on kirjoitettu jonkin

9 9 verran kirjallisuutta ja aihetta sivutaan ravintola-alan oppikirjoissa lyhyesti. Aalborgin yliopistossa Tanskassa toimii Rakennustekniikan laitoksen alaisuudessa koulutusohjelma, joka keskittyy muotoiluun ja ruokaan (Division of Food and Design) (Aalborg University 2014). Heidän julkaisemansa tutkimukset ja artikkelit keskittyvät havaintojeni mukaan ruokailun holistiseen kokemukseen ruokailuympäristöstä ruokailukäyttäytymiseen. Varsinaisesti ruoka-annosten esille laitosta en löytänyt tutkimuksia heidänkään julkaisuistaan. Lautasannosten kokoamisessa on kuitenkin tiettyjä estetiikkaan perustuvia perusperiaatteita, joita käsittelen kartoittamani kirjallisuuden, tekemieni ammattilaisten haastatteluiden ja omien kokemuksieni pohjalta tarkemmin luvussa Tutkimusmenetelmät Toteutin tutkimukseni tapaustutkimuksena, jossa tarkastelin pientä joukkoa tapahtumia havainnoinnin, dokumentoinnin ja laadullisen sisällön analyysin avulla. Tapaustutkimukselle tyypillinen piirre on, että sen avulla pyritään selvittämään jotain, mikä ei ole entuudestaan tiedossa, mutta vaatii lisävalaisua. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tutkittavasta tapauksesta ja olosuhteista, joiden lopputuloksena tapauksesta tuli sellainen kuin tuli. Tapaustutkimuksessa tutkimuksen kohde on usein yksi ilmiö, johon pyritään perehtymään perusteellisesti ja antamaan ilmiöstä mahdollisimman hyvä kuvaus. (Laine, Bamberg & Jokinen 2007, 10; Kananen 2013, 28.) Tapaustutkimus määritellään laadullisen tutkimuksen lajiksi ja sen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen ja tutkiminen kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, ). Käytin tutkimuksessani yhtenä tiedonkeruumenetelmänä havainnointia, koska sen avulla saadaan välitöntä tietoa yksilöiden toiminnasta (Hirsjärvi ym. 2009, 213). Havainnointia käytetään perustellusti tiedonkeruumenetelmänä, jos tutkittavasta ilmiöstä tiedetään hyvin vähän (Tuomi & Sarajärvi 2012, 81). Sitä suositellaan käytettäväksi tutkimuksissa, joissa tutkitaan vuorovaikutusta ja vaikeasti ennakoitavia tilanteita (Hirsjärvi ym. 2009, 213), jota ruokien kuvailu usein on (Lahtinen 2004, 89; Lahtinen, Palmer & Lahtinen 2009, 82).

10 10 Dokumentointi on yksi laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmistä, jota käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Dokumentit ovat tutkijoiden itsensä tuottamaa materiaalia, jolla kuvataan todellisuutta. (Hirsjärvi ym. 2009, 217). Dokumentoin havainnoidut tilanteet videotallenteen muotoon myöhemmin tapahtuvaa sisällönanalyysia varten. Pyysin tutkimukseen osallistujilta suostumuksen kuvatun materiaalin käyttöön tutkimuksessa Lupalomakkeen (LIITE 1) ehdoin. Suostumukset pyydettiin ennen kuvailutilanteita. Valitsin dokumentoinnin tiedonkeruumenetelmäksi, jotta mahdollisimman tarkka analyysi tutkittavasta ilmiöstä olisi mahdollinen. Tutkimuksen pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytin dokumentin laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimusaineiston laadullisessa sisällönanalyysissa aineisto ensin puretaan pieniin osiin, käsitteellistetään ja lopuksi järjestetään uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Sisällönanalyysin tavoitteena on pyrkiä muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus, jolla kytketään tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Tarkemmaksi analysointimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava analyysi, joka on yksi laadullisen sisällönanalyysin analysointitapa. Teoriaohjaavassa analyysissä edetään aluksi aineistokohtaisesti, mutta teoria ohjaa ja auttaa analysointia. (Tuomi ym. 2012, 9697.) Ruoka-annosten esille laiton perusperiaatteiden kartoittamisessa käytän hyödykseni ravintola-alan kirjallisuutta, alan asiantuntijoita ja omia kokemuksiani. Ruokaannosten esillepanosta oli hyvin vaikea löytää ajankohtaista kirjallista materiaalia, joten päätin käyttää haastattelua tiedonkeruumenetelmänä saadakseni ajankohtaisempaa tietoa aiheesta. Haastattelin alalla pitkään ollutta keittiömestaria ja ravintolakoulun ruokatuotannon lehtoria. Haastattelulajiksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu ja haastattelut olivat lyhyitä, muutaman kysymyksen mittaisia kokonaisuuksia. Puolistrukturoidulle haastattelulle on tyypillistä, että haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan (Hirsjärvi & Hurme 2010, 47-48). Haastattelukysymykset löytyvät liitteestä 2.

11 11 3 KUUROSOKEUDESTA Tässä luvussa käsittelen kuurosokeutta lyhyesti. Työn tilaajataho on alan etujärjestö ja työ on pääasiallisesti suunnattu viittomakielentulkeille ja henkilöille, jotka tekevät työtä kuurosokeiden parissa, joten en koe tarkempaa selvitystä asiakasryhmästä tämän työn yhteydessä tarpeelliseksi. Pohjoismaissa käytetään yhteistä määritelmää kuurosokeudelle, jonka mukaan kuurosokeus on vaikea-asteinen kuulon ja näön toimintarajoitteinen yhdistelmä. Määritelmä keskittyy kuurosokeuteen toiminnallisesti, joten kuurosokeaksi luokiteltu henkilö ei ole välttämättä aina täysin kuuro ja täysin sokea. (Suomen Kuurosokeat ry 2014a; Förbundet Sveriges Dövblinda 2014.) Kuurosokeiden ryhmä on varsin moninainen vamman laadusta, sen etenemisestä ja vammautumisiästä riippuen. Osalla kuurosokeista kuulon ja näön tilanne voi vaihdella jopa päivittäin (Lahtinen 2002, 207.) Suomessa on arviolta noin 850 kuurosokeaa. Kuurosokeutta aiheuttavat monet tekijät, kuten erilaiset oireyhtymät, sairaudet, tapaturmat ja ikääntyminen. Kuurosokeuden yleisimpiä aiheuttajia ovat CHARGE- ja Usherin oireyhtymät. (Suomen Kuurosokeat ry 2014a; Rouvinen 2003,14). Kuurosokeat jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella, onko kuurosokeutuminen tapahtunut ennen kielenkehittymistä vai sen jälkeen. Ennen kielenkehitystä kuurosokeutuneista käytetään nimeä syntymästä kuurosokeat ja kielenkehityksen jälkeen ilmenevästä kuurosokeudesta nimeä kuurosokeutunut. Kuurosokeiden ryhmästä puhuttaessa käytetään termejä kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset, jotka molemmat tarkoittavat kuulonäkövamman yhdistelmää. (Rouvinen 2003, 13.) Käytän opinnäytetyössäni ryhmästä termiä kuurosokeat, sillä se on tulkkausalalla yleisesti käytetty termi ja se esiintyy myös Suomen Kuurosokeat ry:n nimessä. Kuurosokeilla on useita kommunikaatiotapoja vamman laadusta, vammautumisiästä, tilanteesta ja ympäristöstä riippuen (Rouvinen 2003, 18). Kuurosokeat käyttävät

12 12 usein yhtä tai useampaa kommunikaatiotapaa samanaikaisesti (Kovanen & Lahtinen 2006, 8). Kuurosokean henkilön käyttämä kieli valikoituu yleensä hänen kuuloasteensa perusteella (Lahtinen 2006, 185). Syntymästä kuurot tai varhaislapsuudessa kuuroutuneet kuurosokeat käyttävät viittomakieltä kukin näkökykynsä mukaan. Kun henkilö ei enää pysty seuraamaan viittomista näkönsä avulla, siirrytään käyttämään taktiilia viittomakieltä. (Rouvinen 2003, 19.) Kuulevina syntyneet kuurosokeat käyttävät puhuttuun kieleen pohjautuvia kommunikaatiomenetelmiä, kuten puhetta, viitottua puhetta, sormiaakkosviestintää, suuraakkoskirjoitusta ja pistekirjoitusta. He käyttävät usein jotain kuulon apuvälinettä kuten kuulolaitetta tai sisäkorvaistutetta, mutta apuvälineillä ei välttämättä saa puheesta selvää meluisissa tiloissa. Tällöin kommunikaation tukena voidaan käyttää erilaisia kosketukseen perustuvia menetelmiä. (mt., 20.) Tämä opinnäytetyö on tehty näitä kommunikaatiomenetelmiä käyttävien kuurosokeiden näkökulmasta. Kuurosokealla henkilöllä on oikeus Kelan järjestämään tulkkauspalveluun. Kuurosokealle tulkkaus koostuu viestin välittämisestä, opastuksesta ja kuvailusta. Viestin välittämiseen voidaan käyttää puhetta, viittomakieltä, viitottua puhetta ja kirjoitustulkkausta. Lisäksi voidaan käyttää kosketukseen perustuvia menetelmiä, kuten sosiaalishaptista kommunikaatiota ja taktiileja menetelmiä. Ympäristöä koskeva tieto tulkkaustilanteissa välittyy kuvailun ja opastamisen kautta. (Kela 2013.) Tasavertainen tiedonsaanti on tärkeää, jotta voidaan elää samanvertaisesti muiden ihmisten kanssa (Paasonen 2008, 67). 4 KUVAILUSTA 4.1 Kuvailun menetelmiä Kuurosokea henkilö ei saa samanlaista tietoa fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstään kuin näkevät ja kuulevat henkilöt. Ympäristöstä saadut auditiiviset ja visuaaliset viestit auttavat kuulevia ja näkeviä sopeutumaan tilanteisiin ja ohjaavat tilanteissa

13 13 käyttäytymistä. Kuvailu muiden aistikanavien kautta mahdollistaa tasavertaisen tiedonsaannin ympäristöstä tai kohteista kuurosokealle. (Raanes 2001; Lahtinen 2008, 22.) Kuvailu jaetaan osa-alueisiin kielen ja menetelmien mukaan. Kielellistä kuvailua tehdään puheella, viittomakielellä ja kirjoitetulla kielellä, ja sitä voidaan tukea erilaisin menetelmin kuten liikkeillä, kohteita osoittaen tai sosiaalishaptisin menetelmin. (Lahtinen 2006, 191). Eri kuvailumenetelmät täydentävät ja tukevat toisiaan, mikä mahdollistaa elämyksen kokemisen kuurosokealle (Ritala 2006). Kuvailu ei ole sama asia kuin selittäminen. Kuvailun tarkoituksena on kertoa ympäristöstä ja tapahtumista sellaisina kuin ne näyttäytyvät, jotta kuurosokea voi muodostaa kuvan ympäristöstään itse omiin taustatietoihinsa perustuen (Raanes 2001.) Kaikkea ympäristöstä saatavaa informaatiota ei ole mahdollista kuvailla vaan kuvailijan on tehtävä tilanteissa valintoja ja poimittava tilanteen kulkuun liittyviä olennaisia asioita johdonmukaisesti. Kuvailun toteuttamiseen ei ole olemassa kirjoitettuja sääntöjä, mutta Raanes (2001) korostaa järjestelmällisyyden ja toiminnallisen ajattelutavan tärkeyttä. Järjestelmällisen kuvailun kautta henkilö saa tukea muille aistihavainnoilleen saaden näin selkeän kokonaiskuvan ympäröivästä tilanteesta, joka puolestaan mahdollistaa tilanteissa toimimisen (Lahtinen 2006, 193). Kuvailun tarve ja määrä ovat tilannesidonnaisia ja riippuvat henkilöiden tarpeista sekä kiinnostuksen kohteista (Marttila 2006, 19). Kuvailuun sisältyy yleisen, fyysisen, henkilökohtaisen sekä sosiaalisen tilan ja toiminnan kuvailua (Lahtinen ym. 2009, 12). Ympäristöstä voidaan kuvailla myös yksittäisiä kohteita, kuten taideteoksia tai tarjolla olevaa ruokaa. Raaneksen (2001) mukaan sosiaalisen tilan kuvailuun kuuluu lisäksi kuurosokean henkilökohtaisen tilan kuvailu. (Lahtinen 2006, 191.) Kuvailu mahdollistaa kuurosokealle itsenäisen toiminnan erilaisissa tilanteissa, lisää tilanteiden hallinnan tunnetta sekä tukee kontaktin saamista ja osallistumista ympäristöön. (Lahtinen ym. 2009, 13; Raanes 2001.) Kuurosokealle on kuvailun kautta kerrottava erilaisista vaihtoehdoista, jotta hän tietää mitä on odotettavissa. Hänen tulisi arkielämässä saada itse päättää muun muassa siitä, mitä hän syö. (Paasonen 2008, 67.) Kuvailtavista kohteista kerrotaan niiden eri ominaisuuksista. Näitä ovat muun muassa koko, korkeus, muoto, määrä, etäisyys, syvyys ja pituus. Kielellisen kuvailun lisäksi

14 14 voidaan ominaisuudet myös piirtää keholle. Esineiden kokoa voidaan tunnustella myös käsin. Mikäli tunnusteleminen ei ole mahdollista, kokoa voidaan kuvailla kädestä käteen näyttämällä. (Lahtinen ym. 2009, ) Kuvailun sisällön laajuus voidaan jakaa neljään alueeseen. Ne ovat perusominaisuuksien ilmaisu, peruskuvailu, tarkka kuvailu ja laajennettu kuvailu. Perusominaisuuksien ilmaisussa kerrotaan lyhyesti kohteen ominaisuuksista. Peruskuvailussa kohteesta ja toiminnasta kerrotaan perusasiat vastaanottajan tarpeisiin. Tarkkaan kuvailuun kuuluu kohteen yksityiskohtaista kuvailua, jonka kautta vastaanottaja hahmottaa kokonaisuuden kuvailtavasta asiasta. Laajennettuun kuvailuun kuuluu tarkan kuvailun lisäksi taustatietoja kohteesta. Kuvailu voi olla joko spontaania tai etukäteen valmisteltua. (Lahtinen ym. 2009, ) Yksi kuvailun menetelmistä on edetä laajasta yksityiskohtaiseen. Kohteesta kerrotaan ensin pääasiat, jonka jälkeen kuvaillaan yksityiskohtia. Käsitteet luovat jo tietoa tilasta tai kohteesta, esimerkiksi torin käsite luo mielikuvan aukeasta tilasta, jossa on toripöytiä. (mt., 46.) Samoin ruoka-annoksissa esimerkiksi alkuruoan käsite luo ajatuksen pienikokoisesta suolaisesta annoksesta. 4.2 Sosiaalishaptinen kommunikaatio Sosiaalishaptisen kommunikaation lähtökohtana on vuosia tutkittu kosketuskäyttäytyminen. Sen perusajatuksena on kosketuksen ja kehon liikkeisiin perustuvan kielen ja ympäristön jaettu kokeminen. (Lahtinen 2008, ) Haptinen järjestelmä on monimuotoinen ja sillä ei ole tiettyä aistielintä vaan se sijaitsee lähes koko kehon alueella. Kädet ja muut kehonosat ovat aktiivisia, kokonaisvaltaisia tiedon vastaanottajia. Haptinen järjestelmä pitää sisällään kehon ja objektin vuorovaikutuksellisuuden ja kokemuksellisuuden ympäristön kontakteissa. (mt., ) Sosiaalis-etuliite laajentaa haptiikan koskemaan ihmisten välistä vuorovaikutuksellisuutta, tunnetiloja, käyttäytymistä ja reaktioita. Sosiaalishaptinen kommunikaatio mahdollistaa kokonaisvaltaisen orientoitumisen tilanteisiin ja toimintaan. Sosiaalishaptisten menetelmien kautta kuurosokea saa kosketukseen perustuvaa reaaliaikaista tietoa ympäristöstä. (mt., 77).

15 15 Sosiaalishaptinen kommunikaatio koostuu haptiiseista ja hapteemeista. Haptiisit ovat keholle kosketuksella tehtyjä viestejä, jotka täydentävät aistitietoa, mutta ne voivat toimia myös itsenäisenä kommunikaationa. Haptiisit välittävät visuaalista ja auditiivista tietoa. Hapteemit kuvaavat kosketuksen kehomuuttujia. Haptiisit muodostetaan, tunnistetaan ja erotetaan toisistaan kosketuksen muuttujien, hapteemien avulla. Kosketuksen muuttujia ovat muun muassa kosketuksen kesto, paikka, painovoima, laajuus, toistot, rytmi, liike, haptinen etäisyys ja käsimuodot (Lahtinen 2008, 140; Lahtinen 2013.) Sosiaalishaptiset viestit ovat syntyneet eri tavoin ja ne perustuvat kehon liikkeisiin, keholle tehtyihin liikkeisiin ja kehokosketuksiin. Osa viesteistä perustuu luonnollisiin liikkeisiin ja kosketuksiin, osa visuaalisiin perusmuotoihin, ja osa viittomiin ja niiden muunnoksiin. Viestit voivat perustua myös käyttäjien välisiin sovittuihin viesteihin. (Lahtinen 2008, 76.) Keholle piirtäminen Keholle piirtämisellä jaetaan kuurosokealle ympäristötietoa kosketuksen kautta. Sillä voidaan viestittää tietoa ympäristöstä, ihmisten käyttäytymisestä, toiminnasta ja taiteesta. Piirrettäessä luodaan kuvailtavasta kohteesta mielikuvakartta, joka perustuu keholliseen kokemukseen. Keholle piirtäminen voidaan tehdä kehon neutraaleille alueille eli vastaanottajan käteen, reiteen tai selkään. Vastaanottajan kanssa on tärkeää sopia etukäteen mitä aluetta kehosta saa käyttää kuvailuun. (Lahtinen 2008, 67.) Keholle piirtäminen on kuvailun osa-alue, jolla voidaan helpottaa kohteen ja ympäristön suhteiden hahmottamista (Lahtinen ym. 2009, 123). Piirtämiseen liittyy kuvailun kohteen paikantaminen suhteessa kehoon. Sillä on suora suhde visuaaliseen ja kosketeltavaan maailmaan. Piirtäessä ilmaistaan muun muassa suuntia. Esineen yksityiskohtaisessa kuvailussa piirretään sen muoto, koko, kaltevuus ja muiden kohteiden suhde tarkasteltavaan objektiin. Jos objekti on pöydällä tai muulla pinnalla, aloitetaan piirtäminen peruspinnasta, jolle objekti sijoitetaan. Piirtä-

16 16 mistä hahmottaessaan vastaanottaja kokoaa mielikuvaa, joten on tärkeää, että piirtäminen etenee loogisessa järjestyksessä. (Lahtinen 2008, 127.) Opinnäytetyöni keskittyy havainnoimaan selkään tehtävää kuvailua. Selkään piirrettäessä vastaanottaja tuntee ja tunnistaa selkään piirretyt kosketustavat ja liikkeet. Selkään on helppoa piirtää suuria kokonaisuuksia. Selkään piirtäminen toteutetaan useimmiten yhdellä tai kahdella kädellä etusormilla, useammalla sormella tai koko kämmenellä. (mt., 68.) Selkään piirrettäessä on hyvä huomioida haptinen etäisyys. Haptinen etäisyys on kahden kosketuspinnan välinen matka. Sormien tulee olla riittävän kaukana toisistaan, jotta vastaanottaja hahmottaa kahden erillisen viivan piirtämisen. Jos sormet ovat liian lähellä toisiaan, vastaanottaja havaitsee vain yhden viivan piirtämisen. Toinen piste voi jäädä paikoilleen orientaatiopisteeksi osoittamaan suuntautumispistettä ja toinen sormi voi jatkaa piirtämistä. Tällöin henkilö hahmottaa piirrettävät suhteet helpommin. (mt., ) 5 RUOKA-ANNOSTEN ESILLELAITTO Ruoan esillelaitto on oma taiteenlajinsa, ja kuten ei muissakaan taiteissa, ei lautasannosten kokoamiseenkaan ole olemassa tarkkoja sääntöjä (Avotie 1991, 34). Ruoan esillepanoa voidaan verrata esimerkiksi valokuvaukseen, sillä molemmissa käytetään tiettyjä estetiikkaan perustuvia perusperiaatteita. Ihmissilmää miellyttävät yleensä tietyt perusmuodot ja sommitelmat kulttuuritaustasta riippumatta. Yksi näistä on kultainen leikkauspiste, joka perustuu matemaattisiin suhteisiin. (Digikuvaus 2010). Lautasella tällä tarkoitetaan oikealla, vähän alaviistossa olevaa pistettä. Tähän kohtaan sijoitetaan usein annoksen pääraaka-aine, koska asiakkaan katse kiinnittyy siihen ensimmäisenä (Avotie 1991, 35). On hyvä muistaa, että ihmiset näkevät asiat lukusuuntansa mukaan, länsimaissa vasemmalta oikealle, ja tämän myötä katselijan silmä usein kiinnittyy ensimmäisenä vasemmalle (Digikuvaus 2010). Annoksen osat ryhmitellään lautaselle, sillä ryhmitelty annos on selkeämpi. Yleensä vältetään täysin symmetristä sommittelua, sillä toispuoleisuus mielletään tyylikkäämmäksi. Pariton asetelma miellyttää silmää enemmän

17 17 kuin parillinen. (Avotie 1991, ) Kuvailu on kuurosokeiden mielestä selkeää, kun tulkki kertoo asioista, joihin ihmiset yleensäkin kiinnittävät huomiota (Lahtinen 2006, 193). Haastattelin ruoka-annosten esillepanoon liittyen kahta ravintola-alan ammattilaista. Avotien kirja on julkaistu vuonna 1991 ja haastatteluiden tavoite oli päivittää edellä mainitun kirjan tietoja. Vastaajilla on työkokemusta alalta molemmilla yli 20 vuotta. Ensimmäinen haastateltava on toiminut alalla pitkään keittiömestarina ja toinen toimii ravintolakoulussa ruokatuotannon lehtorina. Vastausjoukon pienuus ei tee vastauksista yleistettäviä, mutta vastaukset tukevat myös omaa kokemustani alalta. Värien käyttöä ruokahalun herättäjänä on tutkittu ja annosten värimaailma määrittelee pitkälti yhdessä makujen yhteensopivuuden kanssa mitä lautaselle laitetaan ja missä järjestyksessä (Nikula 2014). Taiteissa värien käyttöä ohjaavat erilaiset väriteoriat, jotka perustuvat tiettyjen perusvärien olemassaoloon, niiden variaatioihin, vastakohtaisuuksiin ja näiden jaottelu kylmiin ja lämpimiin sävyihin. Väriteorioita on olemassa useita erilaisia, ja näiden pohjalta sopivia väriyhdistelmiä käytetään sovelletusti ruoka-annosten kokoamisessa. Klassisia värien yhdistämistapoja ovat vastavärien sekä kylmien ja lämpimien sävyjen yhdistäminen. (Avotie 1991, ) Lämpimät sävyt herättävät ruokahalua paremmin kuin kylmät, joten lautaselle pyritään saamaan näistä tasapainoinen kokonaisuus. (Nikula 2014). Lämpimiä värejä ei saisi olla lautasella kuitenkaan liikaa, sillä ne kilpailevat keskenään, jolloin vaikutelma annoksesta on epätasapainoinen. Tummat värit ovat vaaleita raskaampia, jonka vuoksi ne sijoitetaan lautasella alapuolelle ja vaaleat värit yläpuolelle. (Avotie 1991, 17, 3537.) Eurooppalaiseen ruoka- ja ravintolakulttuuriin vaikuttaa suuresti ranskalainen keittiö ja tähän perustuen opetetaan lautasannosten kokoamisen perusteita myös kokkikouluissa. Klassisessa ranskalaisessa esillelaitossa pääraaka-aine sijoitetaan lähimmäs asiakasta ja lautasella käytetään vain muutamaa lisäkettä. (Nikula 2014.) Opiskelijoiden apuna lautasannoksen perusteiden hahmottamiseen käytetään kellotaulua; pääraaka-aine sijoitetaan viiden ja kahdeksan tienoille, päälisäke, jolla tarkoitetaan perunaa tai riisiä on yleensä kello seitsemän ja kymmenen suunnassa ja toinen lisäke, kasvikset, kello kymmenen ja kolmen suuntaan. (Mänttäri 2014; Nikula 2014.)

18 18 Vastauksissa esillelaiton perusteena korostettiin estetiikkaa ja visuaalisuutta. Puhuttiin myös vaihtelevista trendeistä ja erimaalaisista ruokakulttuureista ja niiden vaikutuksesta esillelaittoon. Kultaisen leikkauksen olemassaolo tiedostetaan, mutta nykyään se ei enää ole aina lähtökohta annosten esillelaitossa. Tänä päivänä vaikutteita haetaan skandinaavisesta esillelaittotyylistä, joka eroaa hieman ranskalaisesta maanläheisyydellä, suuremmalla komponenttimäärällä ja niiden sijoittamisella laajemmalle lautasalueelle. Lautasannosten kokoamiseen vaikuttaa paljon niiden esillelaittajan ajatusmaailma ja luovuus. Myös ravintolan liikeidealla on vaikutusta siihen, miten annoksia laitetaan esille. Visuaalisuutta haetaan eri muodoilla, ilmavuudella, väreillä ja erilaisilla tekstuureilla. Myös lautasella on osansa visuaalisessa kokonaisuudessa. (Nikula 2014.) Tärkeintä annoksen esillepanossa on kuitenkin se, että maut ovat kohdillaan ja annos on syötävissä (Mänttäri 2014; Nikula 2014). Kuten kuvailussa, myös esillepanossa tärkeänä elementtinä on sen käytännöllisyys ja toimivuus. 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineistonkeruumenetelmien määrittelemisen jälkeen aloin kerätä sopivaa tutkimusjoukkoa, jota kartoitettiin yhdessä opinnäytetyön ohjaajien kanssa. Tutkimukseen osallistuvilla henkilöillä on tärkeää olla mahdollisimman paljon tietoa tai kokemusta tutkittavasta asiasta (Tuomi ym. 2012, 85-86). Laadullisessa tutkimuksessa tutkimus perustuu suhteellisen pieneen tapausmäärään, jolloin aineisto on usein harkinnanvaraista ja tarkoituksenmukaisesti poimittu (Eskola & Suoranta 2001, 61). Piirtämällä kuvailu vaatii vastaanottajalta ja piirtäjältä tiettyä harjaantuneisuutta (Lahtinen ym. 2009, 124). Tässä opinnäytetyössä tutkimusjoukko muodostui yhdestä asiakkaasta ja kolmesta tulkista. Tutkimusjoukon tulkit ovat kaikki olleet vähintään kolme vuotta töissä kuurosokeiden parissa ja ovat käyneet Sosiaalishaptinen kommunikaatio -kurssin. Kurssin laajuus on kolme opintopistettä ja kurssilla syvennytään tietoisen kosketuksen käyttämiseen sosiaalishaptisen kommunikaation avulla (Keskuspuiston ammattikoulu 2013). Tutkimustilanteen asiakas on tottunut kuvailun ja sosiaalishaptisten menetelmien käyttäjä, joten hänelle on muodostunut analyyttinen ote kuvailun vastaan-

19 19 ottamiseen. Lisäksi osallistuin itse Sosiaalishaptisen kommunikaatio -kurssille tutkimusta tehdessäni, jotta pystyin paremmin analysoimaan tutkimusmateriaaliani. Opinnäytetyön resurssien puitteissa ruoka-annosten kuvailu päätettiin toteuttaa valokuvista. Ruoka-annoksia kuvailtiin kolme; alku-, pää- ja jälkiruoka (kuva 1). Kuvat otin itse Helsingin eri ravintoloissa omalla kamerallani. Kuvista kuvailtavien annosten esillelaittotapojen tuli olla riittävän erilaisia, jotta tutkimuksessa saataisiin mahdollisimman monipuolista tietoa annosten kuvailusta. KUVA 1. Kuvailtavat ruoka-annokset: alku-, pää- ja jälkiruoka Yhteydenotot tulkkeihin ja asiakkaaseen tapahtuivat marraskuun 2013 puolivälissä ja tutkimukset tehtiin saman vuoden joulukuun alussa kahtena peräkkäisenä päivänä. Tutkimuspäivinä kävin tutkimuksen kulun läpi ensin asiakkaan kanssa ja sitten kunkin tulkin kanssa ennen kuvailun alkua. Tutkimustilanteessa simuloitiin hetkeä, jolloin asiakas on tulkin kanssa etsimässä ravintolaa, ja he pysähtyvät katsomaan esillä olevaa menua (LIITE 3) ja sen ruoka-annoksia kuvina, jotka tulkki kuvailee asiakkaalle. Tulkit saivat kukin noin minuutin aikaa tutustua kuviin ja ruokalistaan ennen kuvailua. Kuvailut toteutettiin seisten, tulkit olivat asiakkaan takana viistosti vasemmalla puolella. Kuvat oli sijoitettu päälaen korkeudelle, jotta ne eivät näkyisi tallenteella. En halunnut kuvien näkyvän tallenteella, sillä tulisin käyttämään videolta kuvakaappauksia tutkimustulosteni havainnollistamisessa. Videomateriaali toimi apuna aineiston analysoimisessa, sitä ei julkaista missään ja materiaali tuhottiin opinnäytetyön valmis-

20 20 tuttua. Kuvailun jälkeen asiakkaalla oli mahdollisuus antaa tulkille palautetta ja tulkki pystyi halutessaan kommentoimaan suoritustaan. Näin päästiin käsiksi mahdollisiin kuvailuissa ilmenneisiin epäselvyyksiin ja saatiin asiakkaan näkökulmaa tutkimukseen mukaan. Tutkimukseni on rajattu koskemaan tulkkien tekemää kuvailua ruokaannoksista, joten asiakkaan ja tulkkien kommentteja ei käsitellä varsinaisissa tutkimustuloksissa vaan nostan keskustelussa ilmenneitä asioita esiin lyhyesti luvussa 8. Havainnoinnin ja dokumentoinnin jälkeen siirryin tutkimuksessa kuvatun aineiston käsittelyyn. Tallennettu laadullinen aineisto on usein tarkoituksenmukaista kirjoittaa puhtaaksi sanasanaisesti eli litteroida (Hirsjärvi 2009, 222). Litteroinnissa on tarkkuuden suhteen eri tasoja. Tarkin taso, jolla pyritään mahdollisimman autenttiseen kuvaukseen, huomioi sanojen lisäksi eleet ja äänenpainot taukoineen. (Kananen 2013, 99.) Tutkimukseni tavoitteen kannalta tarkan litteroinnin tekeminen on perusteltua, sillä edellä mainitut eleet voidaan tässä työssä tulkita tarkoittavan selkään piirtämistä. Selkään piirtämisen analysointi on puheen analysoinnin rinnalla keskeisessä osassa tutkimuksessani. Aloitin litteroinnin kirjaamalla puheen tekstiksi tietokoneella. Tämän jälkeen tulostin tekstin isolla rivinvälillä, jotta saisin käsin kirjattua selkään luodut haptiisit. Kuten viittomakielen kirjoittamiseen (Savolainen 2000, 189), ei myöskään haptiisien ja hapteemien kirjaamiseen ole luotu vakiintunutta yhtenäistä tapaa. Kehitin oman tapani kirjata haptiiseja piirtäen. Piirroksilla pyrin ilmentämään eri hapteemeja, kuten liikettä, käsimuotoja ja suuntia. Kirjaamistapani oli tilannesidonnainen joka luotiin vain tämän tutkimuksen analysointia varten, joten en käsittele sitä tarkemmin tässä työssä. Litteroidusta tekstistä hapteemeineen analysoin kuvailua ruoka-annoksittain. Analysointimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa analyysia, joka on yksi laadullisen sisällönanalyysin analysointitapa. Teoriaohjaavasta analyysista on tunnistettavissa aikaisemman tiedon vaikutus, mutta sen tavoitteena ei ole testata teoriaa vaan luoda uusia ajatuksia. Tutkijan analysointiprosessissa vaihtelevat aineistolähtöisyys ja valmiit mallit, joita pyritään yhdistelemään toisiinsa. (Tuomi ym. 2012, ) Luokittelun apuna käytin sekä teoriaa että tutkimusaineistoa. Kirjasin ylös kuvailun piirteitä, missä järjestyksessä kuvailu tapahtui tilanteessa yleisesti ja yksityiskohtai-

21 21 sesti kunkin ruokalajin kohdalla. Tarkastelin, millä tavalla ruoka-annosten raakaaineita kuvailtiin ja niiden sijoittumista suhteessa toisiinsa lautasella. Koska kuvailu puheella ja selkään piirtäen tapahtuu samanaikaisesti, en katsonut tarpeelliseksi erotella niitä toisistaan analysointivaiheessa vaan käsittelin niitä samanaikaisesti. Puheesta analysoin käytetyt ilmaisut ja hapteemeista käytetyn kehoalueen, käsimuodot, sijainnin, koon, painovoiman ja käden liikkeen sekä liikkeen nopeuden ja toistuvuuden. Keskityin myös tarkastelemaan puheen ja selkään piirtämisen yhteyttä toisiinsa. Luokittelin aineiston kuvailun etenemisen ja annosten ruoka-aineiden mukaan. Käytin apuna Suomen Kuurosokeat ry:n sivuilta Sosiaalisten pikaviestien selityksiä haptiisien perushapteemeista. (Suomen Kuurosokeat ry 2014b). Hapteemien käsimuotojen ja liikkeiden kirjaamisessa käytin hyväkseni Lahtiselta saamaani tämän työn valmistumiseen mennessä painamatonta versiota hapteemien kuvailusta. Saamassani versiossa hapteemit oli kuvattu sanoin ja piirroksin. Kyseinen materiaali tullaan julkaisemaan Suomen Kuurosokeat ry:n verkkosivuilla. Ravintola-alan ammattilaisten haastatteluiden litterointia en katsonut tarpeelliseksi, sillä niiden tavoite tiedonkeruumenetelmänä erosi havainnoiduista kuvailutilanteista. Haastatteluiden tavoitteena oli päivittää kirjallisuudesta jo löytyvää tietoa ja ne toimivat tutkimuksessani suullisena lähteenä lähdekirjallisuuden tavoin. Haastatteluiden tarkka analysointi ei ollut työn tavoitteiden mukaista. 7 RUOKA-ANNOSTEN KUVAILU Tässä luvussa pyrin kuvaamaan tutkimustuloksiani ruoka-annosten kuvailusta tarkasti ja järjestelmällisesti. Käsittelen ruoka-annosten kuvailuun liittyviä osa-alueita siinä järjestyksessä kuin ne tutkimusmateriaalissani ilmenivät. Annoksissa, joissa esiintyi ruoka-aineiden kuvailujärjestyksessä hajontaa tulkkien kesken, esittelen ruoka-aineet työssäni pääraaka-aineesta kellotaulun mukaisesti myötäpäivään tai vasemmalta oikealle järjestyksessä. Tutkimukseeni osallistui kolme tulkkia, joihin viittaan tässä opinnäytetyössä kirjainkoodeilla A, B ja C. Luettavuuden vuoksi en ole eritellyt kunkin

22 22 tulkin kuvailuja yksityiskohtaisesti vaan olen nostanut esiin kuvailuissa ilmenneitä asioita. Kuvailut toteutettiin selän eri alueille, jotka olen havainnollistanut kuvassa 2. Kuvailuissa käytettiin koko selkää (1), keskiselkää (2), lavan aluetta (3) ja yläselkää (4). Viittaan näihin alueisiin tutkimustuloksissani. KUVA 2. Kuvailussa käytetyt selän alueet 7.1 Kuvailun aloitus Kaikki tulkit aloittivat kuvailun tilaan orientoitumisella. Asiakkaalle kuvailtiin paikka, missä ollaan (ravintolan etuovi) sekä ikkunanäkymä ruokalistasta ja kuvista. Ruokalistan kuvailu voidaan aloittaa yleiskuvailulla kertomalla alku-, pää-, ja jälkiruoat. Lisäksi voidaan kertoa menukokonaisuudet. (Lahtinen ym. 2009, 82.) Ruokalistan maininnan yhteydessä kerrottiin kyseessä olevan kolmen ruokalajin menu. Kuvailut tapahtuivat pääasiallisesti vain sanallisesti, mutta yksi osoitti lisäksi ohjaavalla kädellä ruokalistan ja kuvien paikkojen sijainnit sekä järjestyksen eteen ilmaan. Yleiskuvailun avulla asiakas orientoituu tulevaan. Kuvailut etenivät yleisestä yksityiskohtaiseen. Ruoka-annosten kuvailu aloitettiin nimeämällä annos alku-, pää- tai jälkiruoaksi. Kielellisessä kuvailussa käsitteet sisältävät kohteeseen liittyvää tietoa ja perusolemuk-

23 23 sen oivaltamisen (Lahtinen 2008, 68). Tämän jälkeen ruoka-annoksesta kerrottiin annoskokonaisuus sanallisesti ruokalistalta ennen tarkemman kuvailun aloittamista. 7.2 Kuvailujärjestys Alkuruoan kuvailujärjestyksessä tapahtui suurin hajonta. Alkuruoassa oli myös eniten kuvailtavia komponentteja. Kuvailut aloitettiin joko lautasesta tai leivästä. Tämän jälkeen tapahtui jo eroavaisuuksia, osa aloitti kuvailun lohiviipaleista ja osa majoneesista. Kuvailut etenivät aloituskohdasta loogisesti vasemmalta oikealle, päättyen tilliin, kananmunaan tai lohiviipaleisiin. Kurkkukuutioiden, majoneesin, kananmunaviipaleiden ja tillin kuvailujärjestys oli vaihtelevin. Tuotteet näkyvät kuvassa limittäin. Pääruoan kuvailussa kaikki tulkit käyttivät kellotaulua. Pääruoka itsessään edustaa klassista ranskalaista esillelaittotapaa, jossa käytetään myös kellotaulua asettelun pohjana. Tehdyissä kuvailuissa aloituskohdat vaihtelivat, mutta aloitetusta kellonajasta edettiin kellotaulun mukaisesti myötäpäivään järjestyksessä. Kuvailut aloitettiin kello kuudesta (erikoisuus), yhdeksästä (pääraaka-aine) ja kahdestatoista (kellotaulun aloituskohta). Kellotaulun aluetta selvennettiin piirtäen kämmensyrjällä osoittaen kellonajan paikka edestakaisella sivuttaisliikkeellä, paikantamalla tuotteet suoraan kellonaikaan tai pyyhkäisemällä kämmensyrjällä alueen alkamiskohdasta loppumiskohtaan siten, että kosketus kämmenen ulkosyrjältä vaihtuu pyyhkäisyn aikana avoimen käsimuodon kautta kämmenen sisäsyrjälle (kuva 3). KUVA 3. Kellotaulun alueen kuvailu kämmensyrjällä pyyhkäisten

24 24 Eniten yhteneväisyyksiä kuvailujärjestyksessä ilmeni jälkiruoan kuvailussa, kaikki aloittivat kuvailun alhaalta ylöspäin edeten. Jälkiruoan kohdalla haasteena vaikutti olevan ruoka-aineiden tunnistaminen. Kaikissa jälkiruoan kuvailuissa tuli ilmi raakaaineiden kerroksellisuus lasissa. Tieto kerroksien vinoudesta tuli ilmi kuvailuissa hieman eri kohdissa, useimmiten ylintä kerrosta kuvailtaessa sanallisesti ja selkään piirtäen. Ruoka-aineiden suhde toisiinsa nähden tarjoiluastiassa ilmeni paikantamalla ruokaaineita selkään piirrettyyn tarjoiluastiaan, järjestelmällisesti etenevällä kuvailulla ja sanallisesti. --hapankorppu, jossa on päällä lohiviipaleita Tulkki B tällä kulmalla on majoneesi ja -- päälle on aseteltu kurkkua ja tilliä ja sitten kaksi neljäsosaa kananmunaa Tulkki C Lisäksi salaatin vierellä ja lihapullien välissä -- näkyy lautasen pohjalla kastiketta. Tulkki A 7.3 Tarjoiluastian kuvailu Tarjoiluastian ollessa lautanen sen muodot piirrettiin aina yhdellä tai kahdella etusormella. Osa tulkeista käytti kahta kättä jättäen vasemman käden etusormen orientaatiopisteeksi joko ylä- tai alavasemmalle. Itse muoto piirrettiin yhdellä kädellä myötäpäivään. Astioista neliön ja ympyrän muoto kuvattiin koko selän alueella. Alkuruokalautasen ristikkokuvio piirrettiin selkään neljällä sormella vetäen ensin ylhäältä alas ja sitten vasemmalta oikealle tai tuotettiin vastaavalla tavalla kädestä käteen. Alkuruokalautasen todettiin olevan lasilautanen. Pääruoka-annoksen lautanen kuvailtiin sanallisesti pyöreäksi ja ravintolalautaseksi. Kaikki eivät kuvailleet alkuruokalautasta.

25 25 Jälkiruoan tarjoiluastia piirrettiin keskiselkään. Astiaa kuvailtaessa kaksi kolmasosaa tulkeista käytti kuvailussa puoliavointa kättä, jossa peukalo ja kämmensyrjä koskevat selkää (kuva 4). Samaa käsimuotoa käytetään myös viittoman juomalasi pohjana. Yksi käytti lisänä molempien käsien kämmensyrjiä keskiselässä kuvaamaan lasin alku- ja loppukohtaa pituussuunnassa. Käsien kämmenet olivat vastatusten toisiinsa nähden. Yksi tulkki piirsi kahta etusormea käyttäen lasin suorakulmaisen muodon ylhäältä alaspäin keskikohdasta ulospäin symmetrisesti (kuva 5). Lisäksi hän havainnollisti muotoa piirtämällä ylhäältä leveän, alaspäin kapenevan maljan muodon ylhäältä alaspäin kahdella etusormella samalla todeten sanallisesti, että astian muoto ei ole tällainen. Jälkiruoan tarjoiluastian, lasin todettiin olevan pitkä, korkeahko ja tavallisen juomalasin kokoinen. Kuvan todettiin olevan suurennettu. KUVA 4. Puoliavoin käsimuoto jälkiruoan tarjoiluastiaa kuvailtaessa

26 26 KUVA 5. Muodon piirtäminen ylhäältä alaspäin ja keskeltä ulospäin symmetrisesti 7.4 Ruoka-aineet Alkuruoka Alkuruoan leivän suorakulmainen muoto toteutettiin selkään vaihtelevasti yksi- tai kaksikätisesti, joko etusormella ja peukalolla tai kahdella etusormella piirtäen. Paikkana käytettiin keskiselkää tai vasemman lavan aluetta. Leivät piirrettiin aina ylhäältä alaspäin ja keskeltä ulospäin symmetrisesti (kuva 5). Leivän muoto toistui osassa kuvailuista useampaan kertaan kuvailun aikana. Useimmiten muodon piirtämisen jälkeen vasemman käden etusormi ja peukalo jätettiin selän yläosaan orientaatiopisteiksi kuvaamaan leivän leveyttä (kuva 6). Sormien haptinen etäisyys vaikuttaa olevan seitsemisen senttiä. Vähemmistö kuvailijoista ei käyttänyt orientaatiopistettä lainkaan. Leivän suunta lautasella ilmeni piirtämisen kautta. Yksi tulkki käytti havainnollistamiseen myös kellotaulua ilmaisten sanallisesti leivän olevan kello 12 ja 6 suuntaisesti. Kaikki kuvailijat totesivat leivän olevan hapankorppu tai jokin muu ohut leipä.

27 27 KUVA 6. Orientaatiopiste etusormi-peukalo käsimuodolla ja lohiviipaleiden kuvailu kahdella sormella Lohiviipaleiden sijainti leivällä ilmeni paikantamalla viipaleet leivän vasempaan reunaan. Puheella sijainti paikannettiin vasempaan reunaan tai tälle reunalle. Viipaleet joko piirrettiin suoraan paikalleen tai leivän vasenta reunaa pyyhkäistiin ylhäältä alas paikan osoittamiseksi. Käsimuotona käytettiin joko kahta (etusormi-keskisormi, kuva 6) tai neljää sormea. Viipaleita piirrettäessä kuvailija pysäytti liikkeen hetkeksi jokaisen viipaleen kohdalla ja painoi sormiaan kevyesti asiakkaan selkään. Liike toistettiin neljästä kuuteen kertaa edeten ylhäältä alaspäin tai alhaalta ylöspäin. Piirtämisen ja sanallisen kuvailun lisäksi yksi tulkki havainnollisti viipaleiden limittäisyyttä asiakkaan käteen kuvan 7 tavoin ja vertasi sitä tapaan, jolla omenaviipaleet asetellaan omenapiirakkaan. Lohiviipaleista todettiin sanallisesti niiden sijainti, muoto ja määrä. Kokoa verrattiin sormen paksuuteen.

28 28 KUVA 7. Limittäisyyden ilmaiseminen kädestä käteen Majoneesi piirrettiin suhteutettuna leivän leveyttä ilmaiseviin orientaatiopisteisiin tai edellä kuvattuihin muihin ruokatuotteisiin. Sijainti ilmaistiin myös sanallisesti. Piirrettäessä selkään käsimuotona käytettiin joko etusormea, neljää sormenpäätä tai puoliavointa kättä. Liike on joko alhaalta ylöspäin kiemurteleva, ylhäältä alaspäin sormien väristelyä tai puoliavoimen käsimuodon sulkeutuminen keskiselän oikeasta keskireunasta alas keskelle. Sanallisesti majoneesin kuvailtiin pujottelevan. Majoneesin määrä ilmenee liikkeen ja käsimuodon kautta. Kananmunan sijainti ilmeni suhteuttamalla sijainti orientaatiopisteisiin ja edellä kuvattuihin ruoka-aineisiin. Sanallisesti kananmunan kuvattiin olevan kurkun tai majoneesin päällä. Kananmunan muoto ilmeni sekä sanallisesti käyttäen sanoja viipale ja puolitettu puolikas että käsimuodosta ja liikkeestä. Käsimuotona käytettiin kahta sormea tai peukaloa ja etusormea. Liike tehtiin joko ylhäältä alas kuten lohiviipaleet, vasemmalta oikealle viistosti alas tai oikealta vasemmalle viistosti ylös. Liike toistettiin kaksi kertaa allekkain, josta kävi ilmi viipaleiden määrä. Määrä ilmaistiin myös sanallisesti numeroin. Kurkun sijainti määräytyi samoin kuin majoneesin. Sanallisesti kurkku sijoitetaan oikeaan laitaan ja majoneesin päälle. Käsimuotona käytettiin pieniä muotoja, kuten avoimen käden (kuva 8) sormenpäitä ja suppukättä (kuva 9). Liike tehtiin kevyellä

29 29 painovoimalla ylhäältä alaspäin värisyttäen tai töpötellen. Sanallisesti kurkun muotoa kuvattiin hakkelukseksi tai kuutioksi. KUVA 8. Avoin käsimuoto KUVA 9. Suppukäsimuoto Tillin kuvailussa käytettiin samoja elementtejä kuin kurkun kuvailussa. Käsimuotona käytettiin avoimen käden sormenpäitä ja liikkeenä kevyttä hipaisua ylhäältä alas joko töpötellen tai väristellen. Kaikki eivät kuvailleet tilliä.

30 Pääruoka Pääruoan ruoka-aineet kuvailtiin koko selän alueelle. Pääruoassa paikantamiseen käytettiin lähes poikkeuksetta kellotaulua, joten käytän sitä myös tässä selän alueiden jaottelun sijaan. Lihapyörykät sijoitettiin kello kahdeksan ja yhdentoista välille vaihtelevasti. Käsimuotona käytettiin puoliavointa kättä, jossa sormet ovat harallaan ja sormenpäät koskettavat selkää (kuva 10). Käsimuoto toistettiin kolme kertaa edeten joko ylhäältä alaspäin tai alhaalta ylöspäin. Pyöryköitä todettiin sanallisesti olevan kolme kappaletta. Yksi kuvailija näytti pyöryköiden paksuuden ja muodon asiakkaan käteen ja toteamalla niiden olevan kämmenen levyisiä. Pyöryköiden koko tuli muilla tavoin ilmi käsimuodossa ja sanallisesti ilmaisten pyöryköiden olevan aika kookkaita ja reilun kokoisia. KUVA 10. Puoliavoin käsimuoto, jossa sormet harallaan ja sormenpäät koskevat selkään Perunat paikannettiin poikkeuksetta kello kahdentoista kohdalle sekä sanallisesti että selän kellotauluun. Perunat kuvailtiin pieniksi, lohkoperunoiksi ja paistinperunoiksi. Yksi totesi perunoiden olevan valmiiksi kuorittuja. Määrästä todettiin perunoita olevan pieni keko, joka piirrettiin selkään saman käden sisäkämmensyrjältä ulkokämmensyrjälle kekomaisena liikkeenä vuoroittaisella kosketuksella selkään, jossa peukalo jäi koskettamaan selkää liikkeen ajaksi, tai avoimella käsimuodolla kello kahdessatoista

31 31 pyörivällä liikkeellä. Lisäksi määrän ilmaisussa käytettiin suppukäsimuotoa töpötellen ja kapeaa puoliavointa kättä, jossa sormet ovat harallaan pysäytettynä keholle. Yksi tulkki kuvaili omalla kädellään perunakeon koon asiakkaan kämmenpohjaan. Salaatti sijoitettiin vaihtelevasti kello yhden ja kuuden välille. Aloituskohta vaihteli, mutta kaikki lopettivat salaatin sijoittamisen kello kuuteen. Salaattia kuvattiin alueena kellonaikojen välillä ja avoimen käden pysähdyksellä tai pyöreällä liikkeellä kuvatulla alueella. Sanallisesti kuvailtiin salaatin olevan vihersalaattia, joka sisältää kurkkuviipaleita, tomaattilohkoja, paprikasiivuja ja erilaisia salaatinlehtiä. Yksi tulkki vertasi salaatin vievän hieman suuremman osan lautasesta kuin muut ruoka-aineet paikantamalla pyörykät ja perunat puoliavoimella kädellä, jossa sormet koskettavat selkää, uudelleen suhteessa salaattiin. Lisäksi hän näytti salaattikukkurallisen vastaanottajan kämmenen pohjaan. --annoksessa ruoka-aineiden suhde on suurin piirtein kolmasosa jokaista ruoka-ainetta. Salaattia, vihersalaattia on hieman enemmän. Tulkki C Kastikkeen sijainti ilmennettiin niin ikään kellotaulun avulla, mutta myös suhteutettuna muihin lautasen ainesosiin. Samanaikaisesti selkään paikannetaan uudestaan salaatin ja lihapyöryköiden paikat koskettamalla edellä kuvattuja paikkoja. Kellotaulu ilmenee epätyypillisesti vastapäivään yhdessä kuvauksessa. --lautasen melkein koko alueella, että käytännössä tuolta kello yhdestätoista takaisinpäin niin kellotaulua aina kello kolmeen asti Tulkki C Kastikkeen todettiin olevan keltaista sitruuna-oliiviöljykastiketta lautasen pohjalla. Kaikki käyttivät kastikealueen kuvaamisessa avoimella kädellä tapahtuvaa edestakaista kaariliikettä koko selän alueen alaosissa. Persilja kuvailtiin joko pelkällä puheella tai puheella sekä piirtäen. Selkään piirrettäessä persiljasilppu ilmeni samoin tavoin kuin alkuruoan tilli, käsimuotona käytettiin avointa kättä ja liikkeenä sormien väristelyä. Persiljasilppu paikannettiin aikaisemmin

32 32 piirretyn lautasen reunoja mukaillen ympyrän muotoisesti koko selän alueella. Persiljan määrää kuvasivat lisäksi sanat silppu, pikkusen ja koristeena. Kaikki eivät kuvailleet persiljaa Jälkiruoka Jälkiruoan kuvailu aloitettiin lasin alaosasta. Se kävi ilmi sijoittamalla mustikkahilloke keskiselän alaosaan ja toteamalla tämän sijaitsevan lasin alaosassa tai pohjalla. Paikan ilmaisemiseen selässä käytettiin joko avointa käsimuotoa, etusormi-peukaloa tai puolittain avointa kättä kapealla muodolla, jossa sormet koskevat selkään. Etusormen ja peukalon välinen haptinen etäisyys oli muutaman sentin ja puoliavoimen käden peukalon ja sormien välillä etäisyys näytti olevan nelisen senttiä. Määrästä mainittiin sanallisesti hillokkeen olevan pieni kaistale pohjalla. Mustikkahilloketta kuvailtiin lisäksi sanoilla tumma kastike, ihan tumman ruskea ja mustikkahilloke. Marja-kookoskreemin sijainti ilmaistiin siirtämällä kuvailtavaa paikkaa keskiselässä hieman ylemmäksi suhteessa alempaan kerrokseen. Sanallisesti siirtymistä ilmaistiin siirtymällä kakkoskerrokseen, keskelle tai väliin. Käsimuodot pysyivät muuten samoina kuin edellä, mutta etusormi-peukalon haptinen etäisyys leveni hieman kuvaamaan kreemin suurempaa määrää suhteessa mustikkahillokkeeseen. Sanallisesti ilmaistiin kerroksen punaisuus ja kerrosta kuvailtiin täytteeksi, kreemiksi ja sorbettimaiseksi. Seuraavaksi lasissa siirryttiin keskiselän yläselkään kuvaamaan uutta kerrosta. Käsimuodot pysyivät samoina kuin edellä. Lisänä kuvailuun lisättiin tieto kerroksien rajapintojen vinoudesta lasin pintaan nähden, joka ilmaistiin eri tavoin selkään piirrettäessä. Vinoutta kuvattiin joko piirtämällä selkään kämmensyrjällä vinot viivat (kuva 11) tai puolittain avoimella käsimuodolla, jossa kämmensyrjä ja peukalo koskettavat selkää ja käsimuoto sulkeutuu suppukäsimuodoksi liikkuen samalla alaspäin aloituskohdasta. Kaikki eivät ilmaisseet vinoutta selkään piirrettäessä. Sanallisesti kuvailtiin siirtyneen ylimpään kerrokseen ja todettiin kerroksien olevan vinoja tai moussen valuneen lasin reunaa pitkin. Kerrosta kuvailtiin lisäksi suklaiseksi, vaalean ruskeaksi ja huokoisen, ilmavan näköiseksi.

33 33 KUVA 11. Jälkiruoan kerroksien vinouden kuvailu kämmensyrjällä Strösseliä kuvatessa käsi siirtyi jälleen hieman ylemmäksi suhteessa edellisiin kerroksiin, yläselkään. Sanallisesti strösselin kerrottiin olevan annoksen päällä ja lasin yläreunassa. Käsimuotona käytettiin avointa kättä, jossa sormet ovat hieman koukussa ja suppua. Sormia värisyteltiin avoimessa käsimuodossa hitaasti ja suppukäsimuodossa käsi pysyi joko paikallaan tai liikkui pyöreää liikerataa vastapäivään nopeana liikkeenä. Liikerata molemmissa käsimuodoissa mukaili pyöreä lasin yläreunaa ja liikettä toistettiin useita kertoja. Strösseliä kuvailtiin koristekeoksi, tummanruskeiksi papanoiksi, kököiksi, irrallisiksi klönteiksi, rikotuiksi muodoiksi ja isoiksi lohkareiksi. Strösselin kuvattiin myös muistuttavan tavanomaista riisisuklaalevyä. 7.5 Kuvailujen laajuus Tutkimustilanteen kuvailut olivat pääasiallisesti sisällölliseltä laajuudeltaan tarkkoja, mutta muutamia laajennettuja kuvailujakin esiintyi. Jos kuvailijalla on tarkempaa yksityiskohtaista tietoa tai asiantuntemusta kuvailtavasta kohteesta, kuvailusta tulee tarkempi (Lahtinen ym. 2009, 24-27). Karitsan lihapyörykät näyttää olevan tehty täyslihasta ja melko vähärasvaisia. Siinä ei muuta sidosainetta näytä olevan kuin pelkkää täyttä lihaa. Tulkki C

OPINNÄYTETYÖ. Ulostulokanavista matalataajuuksiin

OPINNÄYTETYÖ. Ulostulokanavista matalataajuuksiin OPINNÄYTETYÖ Ulostulokanavista matalataajuuksiin Tapaustutkimus sanallisen kuvailun tukena hyödynnetyistä menetelmistä Jenni Pekkonen Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 04 / 2016 www.humak.fi

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö

Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö Esteetön oppimisympäristö seminaari 2016 - Riitta Lahtinen, KT kommunikaatiopäällikkö Suomen Kuurosokeat ry Kosketustutkimuksen taustaa laadullinen

Lisätiedot

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein Riitta Lahtinen, KT kuvailutulkki, viittomakielentulkki, liikkumistaidon ohjaaja Kuurojen Palvelusäätiö Abstract Environmental description is description of general, physical, personal and social space

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Varmaan tosi vaikea, jos mä vaan viittosin, enkä tekis mitään kehollista

OPINNÄYTETYÖ. Varmaan tosi vaikea, jos mä vaan viittosin, enkä tekis mitään kehollista OPINNÄYTETYÖ Varmaan tosi vaikea, jos mä vaan viittosin, enkä tekis mitään kehollista Kuurosokeiden ja viittomakielen tulkkien kokemuksia liikunnan ja liikkeiden tulkkauksesta Anna Räihä Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kuvasommittelun lähtökohta

Kuvasommittelun lähtökohta KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

ESIPUHE: ERITYISRYHMIEN VIESTINTÄ JA VIESTINNÄN ESTEETTÖMYYS

ESIPUHE: ERITYISRYHMIEN VIESTINTÄ JA VIESTINNÄN ESTEETTÖMYYS Puhe ja kieli, 33:3, 85 89 (2013) 85 ESIPUHE: ERITYISRYHMIEN VIESTINTÄ JA VIESTINNÄN ESTEETTÖMYYS Anukaisa Alanen ja Maija Hirvonen Helsingin yliopisto Jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa puhe ja kieli

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Tietoinen (kirjallinen) lupa

Tietoinen (kirjallinen) lupa Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

EFFLEURAGE - sivelyhieronta

EFFLEURAGE - sivelyhieronta EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta

OPINNÄYTETYÖ. Viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta OPINNÄYTETYÖ Viittomakielen tulkkien kokemuksia opastusta edeltävästä ja opastuksen aikaisesta liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta Laura Hakala Viittomakielentulkin koulutusohjelma (240 op) 4/ 2013

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat Seniori-taulusto on suunniteltu aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi -kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Jenni Hautamäki. Komentonäppäinten viittomat ja niiden keholle tehtävät muodot, kehoviittomat

Jenni Hautamäki. Komentonäppäinten viittomat ja niiden keholle tehtävät muodot, kehoviittomat Jenni Hautamäki Komentonäppäinten viittomat ja niiden keholle tehtävät muodot, kehoviittomat Jenni Hautamäki Komentonäppäinten viittomat ja niiden keholle tehtävät muodot, kehoviittomat Suomen Kuurosokeat

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Käyttöopas Ajanvaraus

Käyttöopas Ajanvaraus Käyttöopas Ajanvaraus Tarjoa asiakkaillesi mahdollisuus varata aikojasi kellon ympäri Sisällys Kalenterin käyttö osana arkea 3 1. Luo aukioloaikoja Luo aukioloaikoja 4 Viikkoaikataulupohja 6 2. Varaukset

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI...

3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI... 7 3.2 VIESTIN LUKEMINEN... 9 3.3 SAAPUNEET JA LÄHETETYT... 9 3.4 KANSIOT... 10 3.5 ROSKAKORI... OHJE HUOLTAJALLE 2 / 22 1 YLEISTÄ TIETOA HELMESTÄ... 3 2 ETUSIVU... 4 2.1 YHTEENVETO... 4 2.2 LUKUJÄRJESTYS / KOTITEHTÄVÄT / HUOMAUTUKSET... 4 2.3 VIESTIT... 6 2.4 KOKEET... 6 3 VIESTIT... 7 3.1 UUSI VIESTI...

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot