Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2011 LAPSEMME. Mummit skypessa. Kiitä ja kehu lasta. Välipala auttaa jaksamaan. Perhevapaat uudistumassa

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2011 LAPSEMME Mummit skypessa Kiitä ja kehu lasta Välipala auttaa jaksamaan Perhevapaat uudistumassa

2 Pääkirjoitus Viisaita päätöksiä, uusia ideoita U usi eduskunta on aloittanut työnsä. Toivon kansanedustajille voimia ja viisautta, sillä alkavalla hallituskaudella on päätettävänä monia lapsiperheiden elämään vaikuttavia asioita. Listalla ovat ainakin vanhempainvapaiden ja verotuksen linjaukset, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen sekä jo pitkään uudistamista odottanut varhaiskasvatuslaki. Kun päätöksiä esimerkiksi palvelujen järjestämisestä, verotuksesta tai alkoholipolitiikasta tehdään, on muistettava pohtia niiden vaikutus lapsiin ja nuoriin. On myös huomattava, että osa vaikutuksista tulee vanhempien kautta. Kun esimerkiksi alkoholiveroa joitakin vuosia sitten alennettiin, ei huomioitu, kuinka paljon lisääntynyt alkoholin käyttö perheissä lisää lasten pahoinvointia. Kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan päättäjien halusta ja taidosta käyttää tietoa, hahmottaa kokonaisuuksia ja muistaa millaista arkea perheissä eletään. Kansanedustajat tekevät lainsäätäjän työnsä parhaansa mukaan. Meille kansalaisille jää tehtäväksi seurata mitä päätetään, muistuttaa ja osallistua keskusteluun. Omaan edustajaan on hyvä pitää yhteyttä myös vaalien välillä. Tänä kesänä linjataan myös MLL:n työtä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Ohjelman yhteinen valmistelu alkoi jo viime syksyn Puheenjohtajapäivillä ja jatkui yhdistyksille ja piireille suunnatulla kyselyllä. MLL-aktiivit nostivat huolenaiheiksi lasten eriarvoistumisen ja vanhempien väsymisen. Oulun liittokokouksessa pohditaan, mitä MLL:n yhdistykset eri puolilla maata voisivat tehdä, että perheiden hyvinvointi paranisi. Kansalaisjärjestöllä ja sen vapaaehtoisilla on iso vaikutus sekä asioiden esiin nostajana että käytännön tuen toteuttajana. On hyvä muistaa, että monet uudistukset ovat lähteneet järjestöistä, yllättävän monet juuri MLL:sta. Meillä on nytkin mahdollisuus luoda rohkeasti uusia malleja sen edistämiseksi, että jokaisella lapsella olisi turvallinen ja onnellinen lapsuus. Iloisiin tapaamisiin Oulussa! Kesä alkaa laivalla! Sisältö Liisa Partio, päätoimittaja Viking Line tarjoaa matkoja erikoishintaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenille! Jäsenedut ja jäsenmatkojen varaukset: tai puhelimitse myyntipalvelustamme, puh (1,64e/vastattu puhelu + pvm) Iloiset punaiset laivat vievät koko perheen jäsenhintaan kesäisille seikkailuille Tukholmaan ja Tallinnaan. Meiltä löydät kivaa ohjelmaa koko perheelle, monia makunautintoja laivojen eri ravintoloissa ja hauskaa shoppailua edullisin merihinnoin. Varaa kesämatkasi nyt! 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Perhevapaat uusiksi? 15 Puheenjohtajalta 16 Lapsi asiakkaana Suomessa opetellaan lasten asiakaspalvelua 20 Välipalassa on väriä 24 Kuritus kielletty Kuritusväkivalta on pahoinpitelyä 26 Lomaillaan! 28 Kiitä ja kehu lasta 31 Isän kynästä 32 "Laitetaanko mummi päälle?" Netti auttaa yhteydenpidossa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Taitoa ja elämyksiä sirkuskoulusta Kulttuurikierros 39 Lasten asialla 40 Palkkana parempi maailma 42 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , lapsemme@ mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) , jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@ bouser.fi. Lapsemme 3/2011 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta. Lapsemme 2/2011 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Antero Aaltonen MLL:ssa on jäsentä. Anna toisenlainen lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p / Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. Koulu alkaa lapsuus jatkuu MLL ilahduttaa jälleen kaikkia ekaluokkalaisia ja heidän vanhempiaan Hyvä alku koulutielle -pusseilla. Kampanjalla MLL haluaa kiinnittää vanhempien huomion lapsen jokapäiväiseen hyvinvointiin uudessa elämänvaiheessa. Kolmattatoista kertaa toteutettavan kampanjan viesti on: Koulu alkaa lapsuus jatkuu. Koulurauha julistetaan Oulussa. Parhaat juhlat selvin päin Järjestöjen yhteinen Selvin päin kesään! -kampanja viestittää tärkeää kesään ja juhlimiseen liittyvää asiaa nuorille ja heidän vanhemmilleen. Ajatuksia ja ideoita koulun loppumisen juhlistamiseen ilman päihteitä saa kampanjan sivuilta Uusi julkaisu Vapaaehtoisten vauhtipäivä Linnanmäellä vietettiin vapunaattona Lasten päivää, jolloin huvipuisto täyttyi eri puolilta Suomea saapuneista lastensuojelujärjestöjen vapaaehtoistyöntekijöistä. MLL:sta Lasten Päivän Säätiön tarjoamaan päivään osallistui toista tuhatta vapaaehtoista perheineen. Kuva: Antero Aaltonen Ei nettikiusaamiselle! on neljän oppitunnin mittainen opetusmateriaali luokille. Siinä kerrotaan nettikiusaamisen erityispiirteistä ja siitä, miten opettaja voi toimia tilanteessa, jossa hän epäilee nettikiusaamista. Toiminnalliset harjoitukset perustuvat mm. empatiataitojen kehittämiseen. Materiaalipaketin opettaminen ei vaadi opettajilta erityisiä i iänettitaitoja eikä luokkaan tietokoneita. Hinta: Julkaisu on maksuton, postituskulut 4 e. Tilaukset Julkaisun voi ladata osoitteesta Mitaleja äideille Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa palkittiin tänä vuonna 37 äitiä työstään kasvattajina. Äidit saivat MLL:n järjestämässä juhlassa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit. Äideistä kolme on ollut mukana myös MLL:n toiminnassa. Kuvassa MLL-äidit: henkilöstöpäällikkö Marja-Liisa Uusitalo, emäntä, perhehoitaja Raili Sneck ja perhepäivähoitaja Vuokko Oksa yhdessä pääsihteeri Mirjam Kallandin kanssa. MLL Suomi Areenalla Periytyykö hyvinvointi? Miksi lasten ja nuorten terveyserot kasvavat? Miten kehitystä voidaan kääntää? Näitä kysymyksiä pohditaan MLL:n järjestämässä keskustelussa Suomi Areenalla Porissa klo Keskustelijoina professori Tuula Tamminen, dosentti Matti Rimpelä, johtava sosiaalityöntekijä Marketta Raivio, johtava asiantuntija Esa Iivonen sekä suurimpien puolueiden edustajat. Kiitos kaikille Kevätilo -keräykseen osallistuneille! Keräyksen tuotolla paikallisyhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, retkiä ja tapahtumia ja tukevat tukioppilastoimintaa. Auta meitä vastaamaan - ryhdy kuukausilahjoittajaksi Kuva: Matti Matikainen Pääsihteerin pohdintoja yhteiskunnallisesta vanhemmuudesta Suomessa kunnioitetaan yksityisyyttä. On hankalaa puuttua toisten asioihin, vaikka tilanne tuntuisi vaativan sitä. Kun pihalla juoksevat pellavapäiset vintiöt roikkuvat pyykkinaruissa, emmin. Voiko lapsia oikaista tai torua, kun he eivät ole omia? Voiko edes hyväntahtoisesti puuttua toisten elämään, onko sallittua tarjota apua? Ja onko aikuisilla yhteistä vastuuta kasvavista lapsista ja nuorista, vai onko lapsen kasvattaminen jokaisen oma asia? Minusta yhteiskunta on juuri sitä yhteistä vastuuta. Yhteinen vastuu tarkoittaa, että vanhemmaksi tai isovanhemmaksi voi ryhtyä, vaikka ei olisi omia lapsia. Aikuinen voi olla lapsen tai nuoren tukena ja turvana monissa eri yhteyksissä: kerhotoiminnassa, nuoren perheen tukihenkilönä, kylämummina tai -vaarina. Toisaalta moni kokee auttamisen halua, mutta kokee samalla, ettei ole ajallisia voimavaroja. Eräs tapa kantaa yhteistä vastuuta on auttaa auttamaan: voi liittyä MLL:n jäseneksi vaikkei lasten asiat olisikaan henkilökohtaisessa elämässä ajankohtaisia. Toinen uudempi tapa tukea lasten ja perheiden hyväksi tehtyä työtä on ryhtyä kuukausilahjoittajaksi esimerkiksi kymmenellä eurolla kuukaudessa. Ja niille suloisille vintiöille sanoin: pojat, pojat! He lopettivat pyykkinaruissa roikkumisen, ja katsoivat minua teevadin kokoisilla silmillään. Minulla oli olo kuin Justiinalla vanhassa Suomi-elokuvassa. Sisäisesti hymyillen. Mirjam Kalland Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Turvallinen päivähoito ja koulu -seminaari järjestetään pe klo Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaarissa puhuvat mm. professori Christina Salmivalli, professori Kari Uusikylä, pääsihteeri Mirjam Kalland ja tutkija Laura Kirves. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Sen järjestävät MLL:n tutkimussäätiö ja MLL. Lisätietoa Tavataan Oulussa liittokokouksessa ! 4 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/2011 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuvassa Vihdin yhdistyksen vuoden 2010 hallituksen jäseniä Vas. Päivi Peltomäki, Paula Mäkelä, Heidi Miettinen, Satu Parikka, Tiina Stenberg ja Erja Immonen Vihdille voitto jäsenkilpailussa KAISA EEROLA KUVAT MATTI KUUSILEHTO Isyys yhdistää Vihdin paikallisyhdistys Uudellamaalla sai viime vuonna 31 uutta aikuisjäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 16 prosenttia, 225 jäseneen. Mainiolla tuloksella ja toiminnallaan yhdistys voitti MLL:n viime vuoden jäsenhankintakilpailun keskisuurten yhdistysten sarjan. Uutta oli se, että hankimme 11 yritystä yhteistyökumppaniksemme. Jäsenkorttia näyttämällä jäsenemme saavat nyt tuntuvia etuja esim. kampaamoista, elokuvateatterista, kuntoklubilta ja lahjatavarakaupasta, jäsenvastaava Paula Mäkelä kertoo. Hänestä koko vapaaehtoistoiminnan pohja on, että hallituksessa on henkilöitä, jotka nauttivat siitä, että saavat järjestää lapsille ja perheille toimintaa. Onnistumisen salaisuus on innostus ja hyvä meininki. Suojaa lapsen koulutie Lapsille yhdistys tarjoaa monipuolista harrastustoimintaa, on liikuntaleikkikoulua, taidetunteja, vauvojen värikylpyä, lapsikuoroa... Jäsenet saavat maksuista alennuksen. Yhdistys tekee yhteistyötä myös neuvoloiden kanssa, joissa kaikille vauvaperheille jaetaan yhdistyksen esite ja perhekahvilaseteli. Viime vuoden puolella perustimme Facebook-ryhmän, johon voivat liittyä kaikki, jotka haluavat tietää mitä me teemme. Olemme kunnassamme näkyvä toimija, Paula Mäkelä sanoo. Jäsenkilpailun tuhannen euron palkintosummasta Vihdin yhdistys käyttää suuren osan jäsentensä iloksi ja hyödyksi. Jäsenhankintakilpailussa pienten yhdistysten sarjan voitti Liperin yhdistys Pohjois-Karjalasta ja suurten sarjan Laitilan yhdistys Varsinais-Suomesta. Kolme neljästä lapsille sattuvista liikenneonnettomuuksista tapahtuu taajamaalueella ja tietä ylitettäessä. MLL:n Uudenmaan piiri ja alueen paikallisyhdistykset järjestävät kouluvuoden alkaessa suojatiepäivystyksen vapaaehtoisten voimin. Päivystys toteutetaan yhteistyössä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Viime vuonna järjestettyyn suojatiepäivystykseen osallistui 34 paikallisyhdistystä ja satoja vapaaehtoisia. Tempaus on toteutettu ainakin 100 koulun läheisyydessä, ja se on saanut paljon myönteistä palautetta ja kiitosta. Suojatiepäivystys järjestetään tänä syksynä kolmannen kerran. Lisätietoja: Kari Koponen p tai Isät ovat löytäneet MLL:n kerhot, perhekahvilat ja tapahtumat. Isä-hankkeessa isyyttä vahvistetaan vertaisryhmissä ja yhteistyössä ammattihenkilöiden kanssa. I syys on nousemassa yhteiskunnallisesti merkittäväksi keskustelunaiheeksi. Perheiden arki on kiireistä, joten ajan ja perusasioiden arvostaminen kasvaa, ja siihen Isä-hanke pyrkii vastaamaan, toteaa Isä-hankkeen koordinaattori Hans Keihäs. Isä-hanke on viiden piirin ja keskusjärjestön yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tukea ja lisätä tasavertaista ja kestävää vanhemmuutta sekä isän roolia kasvattajana ja parisuhteen toisena osapuolena. Hanke on käynnistynyt hyvin. Yhä useammat isät ovat lähteneet mukaan yhdistystoimintaan. Neuvolan ja perhevalmennuksen kanssa olemme löytäneet kehittämiskelpoisia malleja isyyden tukemiseksi. Toimintaan kuuluu työ perheiden parissa ja ammattihenkilöiden kanssa toteutettava kehittämistyö. Koordinaattorin lisäksi Isä-hankkeessa on mukana neljä isätoiminnan ohjaajaa. Hanke toteutetaan MLL:n Varsinais- Suomen, Hämeen, Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Kymen piireissä vuosina , ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Vertaisryhmissä on vetovoimaa Isä-hankkeen kuukausikalenteri on komeaa luettavaa, sillä tapahtumia on reilusti yli 40 yli kahdessakymmenessä pilottiyhdistyksessä. Isä-lapsikerhoissa askarrellaan, nikkaroidaan, urheillaan ja kokataan. Suosituimpia ovat puutyö- ja kalastuskerhot. Perhekahviloissa isät seuraavat lastensa leikkejä kahvikupin äärellä. Tapahtumat ja retket ovat parhaimmillaan vetäneet väkeä satamäärin. Isien palaute on suoraa ja vilpitöntä. Hyvää sanottavaa on sisällöstä, ja he esittävät myös toivomuksia. Arvostus toimintaa kohtaan on yllättävän positiivista, kertoo isätoiminnan ohjaaja Matti Kuusilehto Varsinais-Suomesta. Uusia isiä lapsineen pitää saada mukaan ja jo mukana olevat sitoutumaan ja jatkamaan toimintaa. Vapaaehtoisia isiä kaivataan lisää vetäjiksi. Turkulainen Olli Laivoranta käy Marakatin iltaperhekahvilassa kerran viikossa yksivuotiaan Eero-poikansa kanssa. Tämä on meidän ensimmäinen yhteinen harrastuksemme, joka on mukavaa vaihtelua kotona olemiselle. Vaimokin saa oman vapaahetken. Samaa sanoo Kainuussa Ristijärven yhdistyksen isä-lapsiliikuntaryhmässä käyvä neljän lapsen isä Juha Määttä. Raision paikallisyhdistyksen isä-lapsikerho teki kalastusretken Aina-laivalla. Myös puutyö- ja nikkarointikerhot ovat suosittuja. Me nykyajan isät olemme avoimempia kuin omat isämme. Miesten kesken tulee juteltua lapsista ja elämästä yleensä. Tukiverkkoja tarvitaan, jos ei muuten jaksa. Isyyteen valmistu! Yhdistyksissä järjestettävän isätoiminnan ohella Kainuussa kehitetään perhevalmennuksen ja neuvolakäyntien sisältöä yhdessä neuvoloiden henkilökunnan ja perhetyön kanssa. Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa yhteistyötä viritetään Puolustusvoimien kanssa. Isätyö kiinnostaa, sillä noin 200 henkeä osallistui neuvolaväelle suunnattuihin seminaareihin isänpäiväviikolla. Kainuussa tietoa haki 80 kävijää. Tarkoitus on ottaa isät paremmin huomioon, jotta he kasvavat isyyteen jo odotusaikana, sanoo ohjaaja Risto Tervonen, jonka yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun Maakunta-kuntayhtymä. Pitämällä oppitunteja muun muassa terveydenhoidon opiskelijoille pyrimme vaikuttamaan tuleviin ammattilaisiin korostamalla isien merkitystä perheessä. Puolustusvoimissa Isä-hankkeen kumppaneita ovat Satakunnan Lennosto, Isä-hanke Viiden piirin ja keskusjärjestön yhteinen hanke. Perheiden parissa työtä kehitetään yhdessä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa: kerhotoiminta, isä-lapsiryhmät, toiminnalliset kurssit, vertaisryhmätoiminta, tapahtumat. Ammattihenkilöiden kanssa luodaan luodaan uusia toimivia työkaluja isien kohtaamiseen. Puolustusvoimien kanssa laaditaan varuskuntiin koulutusohjelma parisuhteen ja isyyden tueksi. Hanke kohdistuu Kainuussa odotusaikaan ja vauvaikäisen isyyteen, Kymessä ja Varsinais-Suomessa leikki- ja kouluikäisen lapsen isyyteen, Hämeessä ja Pohjois- Karjalassa parisuhteeseen ja murrosikäisen lapsen isyyteen. Lisätietoja: hans.keihas@mll.fi Ilmavoimien Teknillinen Koulu ja Pohjois-Karjalan Prikaati. Varuskuntien koulutusohjelman pohjaksi laadittiin syksyllä 2010 kysely. Sen avulla kartoitettiin varusmiesten arviota omasta itsestään, odotuksia ja kokemuksia parisuhteesta, näkemyksiä vanhemmuudesta ja palvelusajan vaikutuksia hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja päihteiden käyttöön. Ensimmäinen kouluttajien koulutus Ilmavoimien kanssa toteutetaan elokuussa ja varusmiesten koulutus syyskuussa. 6 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/2011 7

5 MARJO HENTUNEN Kuvat MATTI MATIKAINEN Perhevapaita on kehitetty pala palalta. Tuloksena on monimutkainen kokonaisuus, johon nyt etsitään uusia linjoja. Vanhempainvapaatyöryhmä antoi alkuvuodesta ehdotuksensa perhevapaiden uudistuksesta. Perhevapaat uusiksi? T ällä hetkellä vanhempainvapaa kestää siihen saakka, kunnes lapsi on 9 10 kuukautta. Lapsi on 10 kuukauden iässä vielä kovin pieni päivähoitoon. Eroahdistus on silloin pahimmillaan. Lapsi ei välttämättä osaa kävellä tai juoda mukista, ja vanhempia saattaa mietityttää, saako lapsi tarvitsemaansa apua päivähoidossa, luonnehtii politiikan vaikuttavuus -yksikön päällikkö, erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Läheskään kaikki lapset eivät mene hoitoon vanhempainvapaan päättyessä. Keskimäärin lasta hoidetaan kotona 1,5 2-vuotiaaksi. Lapsen kanssa kotiin jääminen on valinta, joka tehdään vaikka talous kiristyy. Kotihoidontuki on parhaimmillaankin kuntalisän kanssa alle 600 euroa kuukaudessa. Tuki on niin pieni, että se voi ajaa lapsiperheitä köyhyysloukkuun. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat perheet, joiden tulot muodostuvat pääosaksi tulonsiirroista. Vanhempainvapaatyöryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että vapaita pitäisi pidentää ja isiä pitäisi saada houkuteltua käyttämään enemmän vapaata, Lammi- Taskula sanoo. Myös osa-aikatyön mahdollisuuksia haluttaisiin parantaa. Työelämässä mennään joko tai -asenteella. Joko ollaan kokopäivätyössä tai niin, että jompikumpi vanhemmista, yleensä äiti, jää lasten kanssa kotiin. Osittaisen hoitorahan nostaminen 90 eurosta 180 euroon kuukaudessa sai laajaa kannatusta. Työryhmä kannatti myös alle 1,5-vuotiaiden lasten kotihoidon tuen korotusta, sillä se parantaisi lasten hyvinvointia ja perheiden toimeentuloa. 8 Lapsemme 1/2011 2/2011 Lapsemme 2/2011 9

6 Vanhempainvapaatyöryhmän ehdotukset Malli A perustuu nykymalliin, jossa isän vapaa pitenisi 66 päivään. Mallin tavoitteena on pitää perhevapaiden kustannukset kohtuullisina, mutta tukea nykyistä enemmän isien vapaiden käyttöä. Isyysvapaa täytyisi pitää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Mallissa ei oteta kantaa siihen, voiko yksinhuoltaja pitää toisen vanhemman osuuden. Toisin kuin muissa malleissa, isälle kiintiöityä osuutta ei voi siirtää lähiomaiselle. Isälle ja vauvalle yhteistä aikaa Vanhempainvapaita ei ole pidennetty 20 vuoteen, isäkuukautta lukuun ottamatta. Kun isyysvapaat tulivat Suomeen vuonna 1978 kymmenen vuoden väännön jälkeen, niille naureskeltiin, Lammi- Taskula sanoo. Nyt yli 70 prosenttia isistä pitää keskimäärin 2,5 viikon isyysvapaan vauvan syntyessä. Lammi-Taskulan mukaan se, että vanhemmat saisivat olla yhtä aikaa lomalla, helpottaisi äidin kuormaa, varsinkin, jos perheessä on muita lapsia. Äiti voi olla synnytyksen jälkeen väsynyt ja tarvita apua. On myös tärkeää, että isä voisi osallistua vauvan elämään alusta alkaen. Muuten isä voi herkästi jäädä syrjään lasten elämästä ja uppoutua pitkiin työpäiviin. Isäkuukauden pitää vain joka viides isä. Sen tarkoituksena on tukea isän itsenäistä hoitovastuuta. Jos äiti pitää koko vapaan, perheeseen syntyy äidin työhön paluun jälkeen helposti kaksoistaakkailmiö, jossa päävastuu kodista ja lapsista lankeaa naiselle. Tässä vaiheessa erotaan paljon. Hoitovastuuta jakamalla eroja ehkä voitaisiin vähentää, Lammi-Taskula miettii. Isien perhevapaiden kehittymistä saattavat hidastaa työelämän asenteet. Luotetaanko isään hoitajana ja ajatteleeko työnantaja, että mikäs mies tuo on, kun jää lapsen kanssa kotiin. Toisaalta ennakkoajatukset ovat hälvenemässä, ja osa miehistä pitää maksimimäärän eli kolmen viikon isyysvapaan ja kuuden viikon mittaiseksi pidentyneen isäkuukauden. Kuka rahoittaisi? Pien- ja yksinyrittäjille vanhempainvapaat ovat usein mahdoton yhtälö. Suomen Pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko kertoo, että usein lasten hankintaa siirretään juuri tämän vuoksi. Jos yrittäjä on pitkään poissa, pieni yritys kaatuu. Keskustelussa unohtuu, että yrittäjilläkin on lapsia, joita pitää hoitaa. Tasangon mielestä perhevapaiden kustannukset pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Esimerkiksi naisvaltaisessa kirjanpitotoimistossa kustannukset työnantajalle ovat melkoisia. Verotili ehdottomine määräpäivineen tekee alan joustamattomaksi, ja myöhästymisistä tulee sanktio. Järjestelmä ei jousta lasten ja työntekijöiden sairastelun mukaan. Vanhempainvapaalle jäävän henkilön tilalle pitää löytää ja perehdyttää uusi ihminen. Lisäksi osa yrittäjätoiminnasta on luvanvaraista. Esimerkiksi apteekkarin voi korvata vain proviisorin koulutuksen saanut. Yhteiskunnan asenteiden lapsia kohtaan pitäisi muuttua suvaitsevaisemmaksi, nykyään lapset nähdään liiaksi vain kulueränä, Aimo Tasanko sanoo. Työryhmässä osa kannatti valtion rahoitusosuuden lisäämistä, osa nykyistä mallia, jossa rahat kerätään työnantajilta, työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista ja valtion osuuksista. Kolme mallia Vanhempainvapaatyöryhmä on päätynyt pohdinnoissaan kolmeen malliin, jotka eroavat toisistaan vanhempien kesken jaettavan vapaan ja isälle nimetyn vapaan pituuden suhteen. Malli A perustuu nykymalliin, jossa isän vapaa pitenisi 66 arkipäivään. B-mallissa isän vapaa olisi kolme kuukautta ja vanhempien jakama vapaa 9 kuukautta. C-malli on niin sanottu malli, jossa vapaista yksi osa kuuluisi isälle, toinen äidille, ja kolmannen käytöstä vanhemmat saisivat päättää keskenään. Lammi-Taskula on yhdessä tutkimuspäällikkö Minna Salmen kanssa suunnitellut mallin, jossa vanhempainvapaa pitenisi 18 kuukauteen. Vapaata voisi käyttää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme. Vapaan ajalta maksettaisiin ansiosidonnaista päivärahaa. Jos isät alkaisivat käyttää enemmän vapaita, äidit voisivat palata töihin nopeammin. Näin äideille kertyisi työ- ja eläketuloja ja yhteiskunnalle verotuloja. Samalla säästettäisiin kotihoidontuissa, kun lapsi voitaisiin hoitaa kotona 1,5-vuotiaaksi. Monissa Pohjoismaissa isien vanhempainvapaat ovat pidempiä. Erityisesti Islannissa on satsattu isien vapaisiin. Islannissa isien vapaa kestää kolme kuukautta, Ruotsissa ja Norjassa kaksi kuukautta. Monessa maassa asiat ovat silti Suomeakin huonommin. Malli B:n tavoitteena on perheen valinnanvapauden lisääminen, isyyden tukeminen sekä erilaisten perhetilanteiden ja työn ja perheen parempi yhteensovittaminen. Isän vapaa pitenisi kolmeen kuukauteen ja vanhempainvapaa 404 arkipäivään. Isän osuus voidaan siirtää lähiomaiselle, ja yksinhuoltaja voi pitää isälle kiintiöidyn osuuden. Isä voi pitää vapaan, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Malli C perustuu niin sanottuun malliin, joista yksi osa kuuluisi isälle, toinen äidille ja kolmannen käytöstä vanhemmat voisivat päättää keskenään. Mallin tarkoituksena on vahvistaa isyyttä sekä parantaa sukupuolten välistä tasaarvoa niin työpaikalla kuin perheessä. Vanhemmat voisivat pitää vapaat siihen mennessä, kunnes lapsi täyttää kolme. Isälle kiintiöity osuus on mahdollista siirtää lähiomaiselle. Yksinhuoltaja voi pitää toisen vanhemman osuuden. MLL kannattaa valinnanvapautta Mannerheimin Lastensuojeluliiton mielestä on erittäin tärkeää, että perhevapaiden kehittäminen sekä perhevapaaetuuksien, kuten kotihoidon tuen, osittaisen hoitorahan ja vanhempainpäivärahojen korottaminen kirjataan uuteen hallitusohjelmaan. Vapaita kehitettäessä tulee ottaa huomioon se, että kaikki perheet eivät ole miehen ja naisen muodostamia ydinperheitä, vaan joukossa on paljon myös yksinhuoltajia, sateenkaari- ja monikkoperheitä sekä adoptioperheitä. Kaikilla tulee olla tasavertaiset oikeudet vanhemmuuteen ja perhe-etuuksiin. Vanhempainvapaatyöryhmän ehdotuksista MLL pitää B-mallia parhaana, koska se on joustavin ja vastaa parhaiten perheiden erilaisiin tarpeisiin. Malli soveltuisi parhaiten myös vanhempien yhtäaikaiseen vapaiden käyttöön. Kiintymyssuhdeteorian mukaan vauva on rakentanut ensimmäiset kestävät vuorovaikutussuhteensa noin vuoden ikäisenä. Siksi perheellä tulee olla mahdollisuus olla vanhempainvapaalla ainakin siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden. Jos isyysvapaa pidennettäisiin kolmeen kuukauteen, se tekisi hyvää niin vauvan kiintymyssuhteelle kuin vanhempien parisuhteelle. MLL painottaa, että kotihoidon tuen hoitorahaa tulee korottaa ainakin siihen saakka, kun lapsi täyttää 1,5 vuotta. MLL pitää myös tärkeänä, että vähimmäisvanhempainpäivärahoja korotetaan. Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen tukee lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäksi myös työssä jaksamista. Osa-aikatyön mahdollisuuksia pitää parantaa korottamalla osittaista hoitorahaa. Työelämän vaatimusten kiristyminen heijastuu perheiden arkeen. Vanhemmat joutuvat liian usein joustamaan lasten ehdoilla turvatakseen perheen toimeentulon. 10 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

7 Pidempi vapaa olisi taloudellinen mahdottomuus tä, mutta lopulta kaikki meni hyvin, Salla toteaa. Molemmat isovanhemmat asuvat Raumalla, mutta Sallan sisarukset pääsevät välillä lastenhoitoavuksi. Antin mielestä C-malli on toimivin, sillä silloin isä voisi olla tarpeeksi pitkään kotona, myös kolmannen jakson joustava jakaminen vaikuttaa hyvältä. Toisaalta juuri puoli vuotta saattaa olla työnantajalle vaikein pituus rekrytoida sijaisia. Se aika menee helposti uuden työntekijän perehdytykseen. Haluaisimme olla pidempään kotona Kalle ja Kirsi Sulkanen haluaisivat olla lastensa kanssa pidempään kotona. Ehdottomasti! Tämä on niin lyhyt aika. Perheeseen kuuluvat 3-vuotias Felix ja 10,5 kuukauden ikäinen Max. Kun Felix oli alle vuoden ikäinen, minut pyydettiin töihin, ja äitini alkoi hoitaa Felixiä. Poika sai olla kotihoidossa kaksivuotiaaksi, kertoo Kirsi. Felixin syntyessä Kalle piti kolmen viikon isyysloman ja isäkuukauden. Maxin kanssa hän ei aio pitää isäkuukautta, koska päivähoidon aloitusajankohdasta ei ole varmuutta. Lokakuussa työt aloittava Kirsi on ollut hoitovapaalla helmikuusta. Päiväkoteihin on pitkät jonot, ja äidit, joiden on pakko mennä töihin alkusyksystä, menevät jonon ohi. Pahimmassa tapauksessa työhön paluuni siirtyy vuodella tai joudumme sahaamaan kahden päiväkodin väliä, hän sanoo. Tipahdus 400 euron kotihoidontuelle oli niin raju, ettei se olisi onnistunut ilman säästöjä. Emme halua tässä elä- 12 Lapsemme 2/2011 Salla Rohiolan ja Antti Lehdon perheeseen kuuluvat 2,5-vuotias Siiri ja 10 kuukauden ikäinen Viivi. Tyttöjen syntyessä Antti piti kolmen viikon isyysloman ja isäkuukauden. Jos jäisin hoitovapaalle, se tekisi elämästämme asuntolainojen kanssa liian tiukkaa. Kotiin jääminen pidemmäksi aikaa ei olisi muutenkaan oma juttuni, toteaa elokuussa töihin palaava Salla. Antin työpaikalla isyysvapaisiin kannustettiin. Siellä on hyvin myönteinen ilmapiiri. En tuntenut huonoa omaatuntoa siitä, että lähden vähäksi aikaa lomalle. Siiri meni päiväkotiin vuoden ikäisenä. Se oli kauheaa, pelkäsin, jääkö Siiri muiden jalkoihin, ja pidättelin kyyneleimäntilanteessa elää veitsi kurkulla, siksi valitsimme asumisoikeusasunnon. Kalle Sulkasen mielestä malli kuulostaa fiksulta, erityisesti siksi, että vapaat voisi ajoittaa kolmelle vuodelle. Pieni vapaa syntymän hetkellä olisi hyvä, mutta koska vauva on vielä silloin kiinni äidin rinnassa, isästä on myöhemmin paljon enemmän apua. Nyt Max ottaa jo kontaktia, leikimme ja harjoittelemme syömistä yhdessä, ja Kirsi saa vähän omaa aikaa, Kalle iloitsee. Kirsi oli ennen Maxin syntymää 8 kuukautta osa-aikatyössä. Hän oli töissä maanantain, tiistain ja torstain, ja sai neuvoteltua itselleen kilpailukykyisen palkan. Viikko katkesi ihanasti, se teki mielettömän hyvää koko perheelle. Nykyään osa-aikatyö ei enää onnistuisi työpaikan rakenteellisten muutosten vuoksi.

8 Puheenjohtajalta Kesä puskee päälle Paljon makuja koko perheelle Läkerol Dents -ksylitolipastillit ovat herkullisin tapa pitää huolta hampaista. Tutkimusten mukaan 5 grammaa ksylitolia eli 8 Läkerol Dents -ksylitolipastillia päivässä auttaa pitämään hampaat ehjinä. Läkerol Dents on ainoa tutkittu ksylitolipastilli ja siksi se on myös virallisesti terveysvaikutteinen elintarvike. Lisätietoa tutkimuksesta Peipposen riemukas laulu ja kiurun maailmoja syleilevä viserrys ovat varma merkki siitä, että kesä on todella tuloillaan. Kaupungissa asuvien muutoin niukkoihin luontokokemuksiin linnut tuovat tutkimuksenkin mukaan aivan oman väriläiskänsä. Ja miten voisi muutoin ollakaan; muuttolintujen paluu, pesänrakennuksen riemukkuus ja lintuperheiden reviirilaulut vetävät väistämättä huomion puoleensa niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Taakse jäänyt talvi on ollut kautta koko maan kunnollinen vanhan ajan talvi. Koettiin kovat pakkaset ja lunta riitti kaikkialla. Lapset saivat kokea niin lumilinnan kuin lumiukonkin pystyttämisen ja pääsivät nauttimaan liukumäkien vauhdista. Taas uudet lasten sukupolvet pääsivät hiihtämisen ja luistelun makuun ja tulevat pitämään yllä Suomen urheilukunniaa myös tulevaisuudessa. Kesän tulo lupaa meistä aikuisista monille myös lomailun mahdollisuutta. Olisiko nyt hyvä aika miettiä kesäsuunnitelmia ja päättää, mitä kaikkea kesällä tehdään? Vai olisiko niin, että nyt hyllytetäänkin kaikki aikuisten tiukat suunnitelmat. Täytetään kesäsuunnitelmien toiveidentynnyri yhdessä lasten kanssa väljällä yhdessäolemisella, johon kuuluu mittava määrä rentoa oleskelua, leikkejä, lukemista, onkimista, yhteistä ruoanlaittoa ja muiden käden taitojen kehittelyä. Mukaan yhdessäoloon voitaisiin kelpuuttaa lasten päätöksellä ja ilman velvoitteita ainakin tilapäisesti myös isovanhemmat ja miksei myös joku muukin luotettava laiskottelija. Onko kuitenkin niin, että juuri tuollainen olisikin se oikea ihannekesä, johon on muistoissa mukava palata. Annetaan kiireettömälle, leppoisalle lomalle tällä kertaa mahdollisuus! Olli Simell professori, ylilääkäri MLL:n liittohallituksen puheenjohtaja Läkerol Dents -ksylitolipastillien ainutlaatuinen, pureskeltava koostumus pidentää ksylitolin vaikutusaikaa suussa. Kaikenikäisille maistuvat maut tekevät hampaiden hoidosta mieluisaa. Runsaasta valikoimasta löytyy jokaiselle oma suosikkimaku! Lapsemme 2/

9 MARIANNE SAINE Kuva KRISTIINA KONTONIEMI Etelänmatkoilla jää usein mieleen hotellivirkailija tai ravintolan tarjoilija, joka ällistyttää suomalaislasta huomioimalla hänetkin asiakkaana. Suomessa lasten asiakaspalvelua vasta opetellaan. Etsitkö lapsiystävällistä ruokapaikkaa Helsingin reissulle? sivuilta löydät luettelon niistä. Klikkaa Matkailu ja vapaa-aika > Ravintolat ja majoitus > Lapset ja perheet > Ravintolat lapsiperheille Lapsi asiakkaana R uotsinlaivalla minä söin jättilautasellisen katkarapuja aikuisten seisovasta pöydästä, kertoo Alva, 9 vuotta. Alvan lempiherkkua ovat äyriäiset. Niitä ei ravintoloiden lastenlistoilla vielä näy. Nykyään lapset ovat tottuneet erilaisiin makuihin, eksoottisiinkin. Miksei niitä tarjota nakkien ja ranskalaisten ohella? Alvan äiti Mari Häyry ihmettelee. Häyryn perhe matkustaa usein sukulaisiin Englantiin ja talvisin pohjoismaiden laskettelukeskuksiin. Perhelomakohteissa lapset otetaan mukavasti huomioon. On lasten hiihtokouluja, metsäretkiä ja leikkihuoneita. Jos vertaa Suomea, Ruotsia ja Norjaa, Suomi jää Marin mukaan hännille. Tuntuu siltä, että Suomessa toteutetaan opeteltuja standardikuvioita. Ruotsissa ollaan kekseliäämpiä lasten huomioonottamisessa. Toisaalta Englannissa ei matkailualalla ole juuri mitään lastenkulttuuria, Mari kertoo. Alva ja hänen siskonsa, 12-vuotias Amanda ovat lentäneet kertaalleen yksin, Alva Englantiin ja Amanda leirille Islantiin. Lentomatka oli tyttöjen mielestä kivalla tavalla jännää. Finnair pitää hyvän huolen yksin matkustavista lapsista. Lentoemäntien erityishuomio oli tyttöjen mielestä selvästi mukavaa. Häyryillä on kolmaskin lapsi, kuusivuotias Anton. Mari kritisoi matkailualalle pesiytynyttä ajattelua standardiperheen koosta. Hinnat, tarjoukset ja hotellihuoneiden tilat on lähes aina mitoitettu standardiperheen mukaan, kaksi aikuista ja kaksi lasta. Matkan hinta voi tulla kummallisen kalliiksi ja järjestelyt vaikeiksi, kun tämä standardiraja ylitetään. Normiperhe-ajattelusta joustavuuteen Saman on havainnut kulutustutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Lapsiperheitä ajatellaan matkailuyrityksissä yhtenäisenä kohderyhmänä, jossa kaikki haluavat samanlaisia palveluja. Lapsiperheen koko on aina tuo 2+2 sekä Suomessa että ulkomailla. Lasten palvelut on myös usein kohdistettu vain tenavaikäisille, noin 3 7-vuotiaille, Wilska listaa. Suomessa on yli lapsiperhettä, jotka käyttävät keskimäärin 30 prosenttia tuloistaan vapaa-aikaan. Kun lapsiperhe matkustaa, koko perheelle halutaan elämyksiä ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Perheet ovat nykyään monenlaisia. Yksinhuoltajat ja isot uusperheetkin matkustavat, lasten kavereita voi matkustaa perheen mukana, perheet matkustavat kimpassa, tai isovanhemmat vievät lapsenlapsikaartinsa hemmottelumatkalle. Hotellihuoneet eivät kuitenkaan muuntaudu perheen koon mukaan, koska ne on suunniteltu pääosin liikematkustajille. Lasten pitäisi Wilskan mielestä saada matkailubisneksessä erityiskohtelua aina 17-vuotiaaksi asti. Hotelli Glo Espoossa on tuunannut osan huoneistaan lapsiperheille. Lapsikulttuuri haussa Lapsiin suhtautuminen on kulttuurisidonnaista. Etelä-Euroopan maihin verrattuna Suomessa lapsille ei turhia lirkutella. Lasten leikkihuoneiden varustelua suurempi haaste on se, ettei lasta osata palvelutilanteessa kohdata yksilönä, Wilska sanoo. Lapsimyönteisessä kulttuurissa huomaa, että lapsia puhutellaan suoraan henkilöinä. Se on pienestä kiinni. Ajatellaanpa tuttua tilannetta, jossa perhe majoittuu hotelliin pitkän automatkan jälkeen. Hotellivirkailija kirjaa perheen saapuneeksi, lomakkeet täytetään ja avainkortit annetaan. Lapset pyörivät väsyneinä vanhempien jaloissa. Heitä ei usein kukaan huomioi. Entä jos virkailija astuisi esiin tiskin takaa tervehtimään lapsia kädestä, kysyisi nimet ja iät ja kertoisi leikkipaikkojen sijainnit? Tosi mukavaa olisi se, että hän vielä muistaisi lasten nimet ja huikkaisi: Hei Emma ja Elias, oliko kiva päivä?, kun lapset kulkevat respan ohi. Mukavat muistot yhdistyvät Wilskankin perheessä useimmin ulkomaanmatkojen kokemuksiin. Pienet yksityiskohdat ovat saaneet koko perheen hyvälle mielelle. Lasten henkilökohtainen huomioiminen ja nimeltä puhuttelu on ollut aivan ykkösasia. Kekseliäs lastenateria, lapsiperheen tarvikkeet valmiina hotellihuoneessa ja toimivat huoneratkaisut isolle porukalle ovat myös jääneet mieleen. Nakit ja ranskalaiset on yksityiskohta, josta Terhi-Anna Wilskan mielestä pitäisi päästä jo kokonaan eroon. Miksi lastenlistat koostuvat ylipäätään epäterveellisistä ruokalajeista? On kuitenkin ilahduttavaa, että ravintoloihin on alkanut ilmestyä monipuolisempia juniorilistoja vähän isommille lapsille, Wilska sanoo. Teemoittelu lisääntyy Toki Suomessa osataan jo järjestää matkailupalveluita lapsiperheille. Esimerkiksi SokosHotels-ketju kehitti Onni Oravan perhelomat jo kymmenkunta vuotta sitten. Matkailuyritysten brändääminen lapsiperheille on kuitenkin vasta aluillaan. Tekes on valtion puolesta kehittämässä vapaa-ajan palveluita yritysten mukana. Lapsiperheiden matkailupalveluissa yhä suurempi rooli on palvelukulttuurilla sekä tuotteiden, palvelujen ja elämysten yhdistämisellä teemojen kautta eli niin kutsutulla disneysaatiolla, Tekes ennustaa. Suomessa historialliset kohteet tai vaikkapa maatilamatkailu hyötyisivät teemoittelusta, Terhi-Anna Wilska ehdottaa. Teemoittelu pitäisi kuitenkin tehdä niin, ettei kaupallisuus tunge elämyksen edelle. Perheiden pitää saada yksilöllistä palvelua tuotteistetussakin palvelutapahtumassa. Matkailun palveluyritysten kouluttaminen perhepalveluihin on myös aluillaan. Mainostoimisto KidsFactory on suunnitellut koulutuspakettia yhteistyössä Tekesin ja Haaga-Perho koulutuslaitoksen kanssa siihen, miten ravintoloiden palvelukulttuuria lapsille kehitetään. Fiksut yritykset tekevät säännöllisiä asiakastyytyväisyystutkimuksia ja seuraavat kuluttajapalautetta tarkasti. Moitteet ja toiveet kannattaa saattaa yrityksen tietoon. Ja kiitoskin on paikallaan, kun hotellin täti oli kiva, hiihtokoulun vetäjä osasi huomioida lapset, ruoka oli maittavaa tai bussikuski tervehti myös lapsia. Kuvauspaikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Lasten henkilökohtainen huomioiminen jättää matkasta mukavat muistot. 16 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

10 Tilaa perheen kesäpaidat! Lahjaksi Poikanen-tuotteet ovat laadukkaita, värikkäitä ja mukavia. Tuotteiden valinnassa on painotettu eettisyyttä ja turvallisuutta. Sulka-koru. Mukana tulee palloketju sekä nahkajäljitelmänauha 39 e Hopeinen kukkapinssi 15 e Äiti-paita punainen S XL 20 e Mummi-paita i tummansininen S XXL 20 e Sisko-paita 100 % luomupuuvillaa punainen cm 14 e Veli-paita 100 % luomupuuvillaa oliivi ja tummansininen cm 14 e Isä-paita 100 % luomupuuvillaa oliivi S XXL 20 e Vaari-paita 100 % luomupuuvillaa tummansininen S XXL 20 e Poikanen-huivit 100 % puuvillaa 7 e Kangaskassi Reilun kaupan 100 % puuvillaa musta 5 e Luomu-body 100 % luomupuuvillaa luonnonvalkoinen 20 e Essu kotimainen 100 % puuvillaa punainen 110, 120 cm 15 e Pyykkipussi kotimainen 100 % batiikkivärjättyä puuvillaa Sininen verstas -työpajanuorten valmistama 30 e Onni löytyy arjesta -tiskirätti kotimainen selluloosakuituinen ekoliina 4 e Onni löytyy arjesta -pyyhe kotimainen 60 % pellavaa, 40 % puuvillaaa valkoinen 8 e Lentoon-paita kotimainen 100 % puuvillaa luonnonvalkoinen, punainen ja turkoosi cm 26,50 e 18 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

11 KAARINA KOKKONEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI, KOTIMAISET KASVIKSET RY, COLOURBOX Välipalassa on väriä Koulupäivän jälkeen maistuu välipala. Kelpo pala koostuu aina kasviksista, marjoista tai hedelmistä ja viljatuotteista. Juomaksi sopii rasvaton maito tai vesi. Välipala on pieni ateria Mansikkajuoma (4:lle) 500 g mansikoita 7 dl maustamatonta rasvatonta jogurttia 4 rkl kauraleseitä 1 2 rkl hunajaa Lisäksi 1 dl raejuustoa tai leipäjuustoa pieninä kuutioina M ikä on välipalan tehtävä, ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimushankkeesta? Välipalan tarkoitus on auttaa jaksamaan ja pysymään käynnissä koko päivä. Se on lapselle ennen kaikkea tärkeä iltapäivän ateria. Kasvavalle lapselle pelkästään pääateriat eivät riitä, sillä lapsi ei pysty syömään paljon kerralla. Koska välipaloilla rytmitetään päivän energian ja ravintoaineiden saantia, on tärkeää kiinnittää huomio välipalan laatuun. Mitä tutkimus paljasti pienten koululaisten välipaloista? Tutkimuksessa välipaloiksi laskettiin kaikki syömis- ja juomiskerrat aamupalaa, lounasta ja päivällistä lukuun ottamatta. Hyvä asia oli, että välipaloja syötiin, mutta niistä saatiin turhan paljon energiaa suhteessa muihin ravintoaineisiin. Välipaloista saatiin liian vähän kuitua, liikaa kovaa rasvaa ja erityisen paljon sokeria. Päivän sokerinsaannista kaksi kolmasosaa tuli välipaloista. Tyypillisiä sokerinlähteitä voivat olla esimerkiksi maustetut jogurtit, viilit, vanukkaat, murot, makeat juomat sekä karkit, keksit ja muut herkut. Miten paljon päivän energiasta pitäisi tulla välipaloista? Suositus on, että prosenttia päivän kokonaisenergiasta saadaan välipaloista. Tutkimuksen mukaan lapset eivät aivan pysyneet näissä rajoissa. Välipalojen osuus lasten energiansaannista oli yli 40 prosenttia. Suuri osa eli prosenttia päivän energiasta pitäisi tulla iltapäivän välipalasta, eli se on iso osa jokapäiväistä ruokavaliota. Miten tutkimuksen elintapaohjaus on vaikuttanut lasten ruokavalioon? Tutkimukseen osallistuvien lasten ruokailutottumuksissa on alustavissa tuloksissa havaittu hyviä muutoksia. Parin vuoden ajan ohjausta saaneiden perheiden lapsilla muun muassa kuitujen ja D- vitamiinin saanti on parantunut. Myös kovien rasvojen ja sokerien määrä ravinnossa on vähentynyt. Lapsuuden elintavat vaikuttavat myöhempään terveyteen. Ekaluokkalaisia lapsia seurataan aikuiseksi asti, jolloin lopulliset terveysvaikutukset nähdään. Miten vanhemman pitäisi hoitaa välipala-asiat? Perhe tarvitsee usein yhteiset pelisäännöt siitä, mitä koulun jälkeen syödään. Säännöt koskevat myös isovanhempia tai muita aikuisia, jos he huolehtivat lapsen välipaloista. Jos lapset tekevät välipalansa itse, vanhemman tehtävä on huolehtia, että kotona on tarjolla terveellisen välipalan ainekset. Kasvisten kanssa kannattaa olla tavallista tarkempi, sillä pieni koululainen ei valitse niitä aina oma-aloitteisesti. Vihannekset ja hedelmät voi kuoria ja pilkkoa lapselle valmiiksi, jolloin niitä on kiva rouskutella. Tarkistussoitto kotiin ja muistutus, että olethan syönyt välipalan, myös kasvikset, on usein tarpeen. Miksi keksit, vanukkaat tai urheilujuomat ovat huonoja välipaloja? Ne sisältävät paljon energiaa, mutta vain vähän tärkeitä ravintoaineita. Sokeri ei pidä nälkää, koska se imeytyy nopeasti pois verenkierrosta. Runsaasta energiansaannista huolimatta kohta on taas nälkä. Sokeripitoiset tuotteet vievät myös tilaa kunnon ruualta. Välipala-aikaan napostellun karkkipussin päälle ei lapsi välttämättä jaksa syödä muuta ruokaa. Sokeri on huono myös hampaille, varsinkin jos makeisia ja sokeroituja juomia nauttii pitkin päivää. Herkkupäivänä makeat kannattaa nauttia terveellisen välipalan yhteydessä, jolloin niistä on hampaille vähiten haittaa. Kuinka usein välipala syödään? Lapsi tarvitsee säännöllisen ateriarytmin. Se auttaa pitämään kurissa nälän ja tarpeettoman napostelun, ja ruoka maistuu myös pääaterioilla. Kun aterioiden väli on kolme neljä tuntia, päivään mahtuu tavallisesti kahdesta kolmeen välipalaa. Usein ensimmäinen välipala on iltapäivällä lounaan ja päivällisen välissä. Päivällisen jälkeen tulee illan välipala eli iltapala. Säännöllisellä syömisellä ehkäistään myös liiallista painonnousua. Säännöllinen ateriarytmi pienentää ylipainon riskiä. Välipalat ovat iso osa päivittäistä ruokavaliota, joten ne kannattaa mieltää pieniksi aterioiksi, jotka syödään aina pöydän ääressä. Mistä syntyy hyvä välipala? Nyrkkisääntö on, että välipalaan kuuluu aina annos kasviksia, marjoja tai hedelmiä sekä viljatuotteita. Välipalaa voidaan täydentää maitotuotteilla tai leikkeleillä. jatkuu sivulla 22 Kasvikset ja viljatuotteet ovat välipalan perusta. Kasvikset ovat runsasravinteisia, mutta sisältävät vain vähän energiaa. Niillä voi herkutella huolettomasti. Soseuta marjat, jogurtti, leseet ja hunaja tasaiseksi sauvasekoittimella. Annostele juusto laseihin ja kaada marjajuoma päälle. Napostelukasvikset Viipaloidut kurkut, paprikat, salaatinlehdet, hedelmälohkot ja juurespalat eivät paljon valmisteluja kaipaa. Tee haluamasi yhdistelmä jääkaappiin valmiiksi ja nauti sellaisenaan dippikastikkeen kanssa. Välipalaleipä Leipä maistuu aina, erityisesti kun päällä on meheviä vihanneksia tuomassa väriä ja makua. Raejuustohedelmäsalaatti Kuori ja paloittele hedelmät esim. omenat, banaanit ja viinirypäleet. Asettele hedelmäpalat vuorotellen raejuuston kanssa tarjoiluastiaan tai jälkiruokakulhoihin. Lähde: 20 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

12 Kasvisten mitaksi käy lapsen oma koura. Annos kasviksia tarkoittaa esimerkiksi yhtä mandariinia tai puolikasta omenaa. Määrääkin tärkeämpi on, että lapsi syö joka aterialla kasviksia, vaikkapa sitten muutaman kurkkuviipaleen leivän päällä. Viljatuotteista täysjyväleipä on aina hyvä valinta. Rasvaiset, suolaiset ja sokeriset leivonnaiset, kuten pasteijat ja munkit, eivät sovi päivittäiseksi välipalaksi. Hyvä välipalajuoma on rasvaton maito tai vesi. Saman ohjeen mukaan kootaan myös välipala, joka otetaan esimerkiksi evääksi harrastuksiin. Jo kauppareissulla mietitään, mitä reppuun voi pakata. Mukana kulkevat mainiosti esimerkiksi naposteluporkkanat tai kirsikkatomaatit, joista useimmat lapset pitävät. Mikä saisi lapsen tarttumaan paremmin kasviksiin? Niitä pitää tietenkin ostaa kotiin ja tarjota lapselle. Lapsi tarttuu harvemmin kokonaisiin omenoihin tai kaapin kätköissä oleviin porkkanoihin toisin kuin valmiiksi kuorittuihin, pilkottuihin ja eteen tarjottuihin paloihin. Lapsen kasvuun kuuluu myös se, ettei aina maistu. Eikä kaiken tarvitse maistua, pääasia on, että joku kelpaa. Pientä vaivaa kannattaa nähdä siinä, että etsii sellaisia marjoja, hedelmiä tai kasviksia, joista lapsi tykkää. Monet lapset syövät mieluummin myös yhden maun kerrallaan. Sekoitetut salaatit eivät välttämättä maistu, mutta erillisinä paloina kyllä. On myös tärkeää, että vanhemmat näyttävät itse esimerkkiä ja syövät kasviksia, myös välipaloina. Lisätietoa: Tiedätkö mitä haukkaat? -tuotevertailu osoitteessa Laaja tutkimus lasten terveydestä Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa mm. lasten liikunnasta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, aineenvaihdunnasta, verenkierrosta, suun terveydestä, elämänlaadusta sekä ravitsemuksen ja liikunnan vaikutuksesta terveyteen. Vuonna 2007 käynnistyneeseen tutkimukseen osallistuu yli 500 kuopiolaista lasta, joiden elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia seurataan ensimmäisestä luokasta aikuisikään saakka. AUTA MEITÄ VASTAAMAAN Lasten ja nuorten puhelimeen tulee vuosittain puhelua. Näistä 10 % pystytään vastaamaan. Avuksi tarvitaan uutta kuukausilahjoittajaa. Vain 10 eurolla kuussa autat meitä vastaamaan. RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI Piitu Mape Nicke Jaana Mica Katso samalla mihin olemme lupautuneet hyvän asian puolesta! Keräyslupa POHA nro 2020/2010/ Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

13 ANNI-ELINA KARVONEN Kuva PETTERI KIVIMÄKI KURITUS KIELLETTY Pieni vauva valvottaa ja itkee. Uhmaikäinen tappelee pukiessa ja syödessä, kaupassa käynti on tuskaa, eikä nukkumaanmenokaan suju aina mallikkaasti. Väsyneen vanhemman pinna palaa helposti. Missä menee raja? L apset voivat olla hyvin hermostuttavia. Jos vanhempi alkaa mennä liiaksi mukaan valtataisteluun tai hänen oma harkintansa meinaa sumentua, pitää asiaan kiinnittää huomiota ja hankkia tarvittaessa apua, neuvoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Lapsiperheaika voi olla vanhemmille raskasta myös elämäntilanteeseen liittyvien paineiden ja odotusten vuoksi. Työssä pitää olla aikaansaava, rahasta on tiukkaa ja parisuhteelle ei ole muuta kuin kiukutteluaikaa. Riskit väsymiseen, stressaantumiseen ja jopa masennukseen kasvavat. Samalla madaltuu myös kynnys menettää pinna ja kurittaa lasta. Joskus vanhempi on niin uupunut, että voi tukistella tai läimäyttää lasta äkisti. Jälkeenpäin häntä kaduttaa, koska hän tietää tehneensä väärin. Silloin on erittäin tärkeää saada kuormaa keveämmäksi, Aula sanoo. Kuritusväkivalta kielletään laissa Kuritusväkivalta tarkoittaa sitä, kun aikuinen käyttää fyysistä ylivoimaansa lasta rangaistakseen tai tämän käytöstä säädelläkseen. Näin hän aiheuttaa lapselle kipua tai epämukavan olon. Kuritusväkivalta ei ole kasvattamista vaan yksi väkivallan muoto. Se kiellettiin Suomessa lailla vuonna Kuritusväkivaltaa on esimerkiksi läpsiminen, läimäytys, töniminen, luunappi, tukistaminen, retuuttaminen tai muu kovakourainen käsittely. Ne ovat vakavia uhkia lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kaikki kuritusväkivallaksi katsottavat teot ovat rangaistavia pahoinpitelyrikoksia. Kuritusväkivalta on aina myös henkistä väkivaltaa. Se loukkaa lasta ja osoittaa piittaamattomuutta hänen hyvinvoinnistaan. Kuritusväkivaltaa ei ole se, että lasta rajoittaa tai estää voimaa käyttäen silloin, kun ei pyri aiheuttamaan kipua. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun vanhempi suojaa lasta vahingolta tai kun hän joutuu ottamaan lapsen syliin viedäkseen tämän ulkoa sisälle, vaikka lapsi ei sitä haluaisikaan. Tukea voi pyytää esimerkiksi omalta lähipiiriltä tai neuvolasta, sanoo Maria Kaisa Aula. Ajoissa apua Vanhempien voimavaroja koetellaan etenkin vauvaperheissä. Vauva vaatii jatkuvaa huomiota, voi olla itkuinen ja nukkua huonosti. Paljon itkevää lasta voi kantaa sylissä, liikutella, keinutella, silitellä tai vaikka laulaa. Jos lapsi siitä huolimatta ei rauhoitu ja oma pinna meinaa palaa, kannattaa mennä hetkeksi vaikka toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Sen jälkeen voi palata uudestaan tyynnyttelemään vauvaa, jos ketään muuta aikuista hoitajaa ei ole silloin saatavilla. Kovakourainen käsittely on vahingollista: mitä pienempi lapsi on, sitä vaikeampia vammoja hän voi saada. Esimerkiksi pienen vauvan ravistelu on erittäin vaarallista ja voi aiheuttaa lapselle jopa hengenvaarallisia vammoja. Vaikeahoitoisen vauvan kanssa on tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja etenkin riittävästä yöunesta. Jos omasta lähipiiristä ei löydy tukihenkilöä, kannattaa kysyä kotiapua neuvolasta. Sieltä saa apua myös vauvan itkuisuuden syiden selvittämiseen, Aula sanoo. Kuritusväkivallan kohteina ovat useimmiten pienet lapset vauvat ja muut alle kouluikäiset. Jos vanhemmat eivät ole käyttäneet kuritusväkivaltaa ennen lapsen kouluun menoa, on hyvin harvinaista, että he turvautuisivat siihen myöhemminkään. Koska väkivallalla on vakavat seuraukset, asiaan on syytä tarttua heti, jos vaaran merkkejä liiallisesta väsymyksestä tai väkivallan käytöstä ilmenee. Aula muistuttaa, että apua kannattaa pyytää. Sitä voi löytyä isovanhemmilta, sisaruksilta ja tutuilta. Unohtaa ei pidä myöskään eri vertaistukiryhmiä tai -palveluja, kuten esimerkiksi MLL:n Vanhempainpuhelinta ja -nettiä. Aina voi ottaa yhteyttä myös ammattiauttajaan, esimerkiksi neuvolaan, sosiaalityöntekijään tai perheasian neuvottelukeskukseen. Omasta väsymyksestä voi olla vaikea puhua esimerkiksi neuvolassa. Asia on kuitenkin syytä ottaa puheeksi, sillä mitä varhemmassa vaiheessa perhe saa apua, sitä paremmin tukea voidaan antaa ja ongelmien kärjistyminen pystytään ehkäisemään. Ammattilaistenkin voi olla joskus vaikea ottaa hankalia asioita puheeksi. Siksi on hyvä olla itse aloitteellinen ja kertoa omista huolistaan, Maria Kaisa Aula muistuttaa. Vakavat seuraukset Välittömän fyysisen kivun lisäksi kuritusväkivalta vaikuttaa pitkään kielteisesti lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja käyttäytymiseen. Pieni lapsi ei useinkaan ymmärrä syy-seuraussuhteita. Väkivallan käyttäminen on lapselle viesti siitä, että se on sallittu ja hyväksytty tapa selvittää ristiriitoja. Niinpä lapsella on riski alkaa itse käyttäytyä aggressiivisesti, epäsosiaalisesti tai ongelmallisesti. Hän ei erota oikeaa väärästä. Lähde: Vuoden 1981 ja 1985 tutkimukset: Teuvo Peltoniemi, Optula Vuosien 2004, 2006 ja 2007 tiedot: Lastensuojelun Keskusliitto, Taloustutkimus Väkivalta voi tuntua nopealta tavalta saada lapsi tottelemaan. Siksi se voi joskus tuntua vanhemmasta toimivalta. Pitkäaikaistutkimukset kuritusväkivallan toimivuudesta osoittavat kuitenkin muuta. Väkivaltaisesti kohdellun lapsen psyykkisten ongelmien riski kasvaa, hänen itseluottamuksensa voi olla huono eikä hän arvosta itseään. Kuritusväkivalta vaikuttaa usein aikuisuuteen saakka. Väkivaltaa lapsena kokenut aikuinen altistuu herkemmin päihdeongelmille ja rikoksille. Hän saattaa myös siirtää väkivallan perintöä vanhasta muistista omiin lapsiinsa tai puolisoonsa. Lähteenä: Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma Hae apua Ruumiillisen kurituksen hyväksyminen vuosina 1981, 1985, 2004, 2006 ja 2007, % vastanneista. jos perheessä on väkivaltaista käyttäytymistä. jos lapsi on joutunut väkivallan kohteeksi. Vie tällöin lapsi välittömästi lääkäriin, jotta vammat eivät pahene. jos sinun on vaikea hallita vihamielisiä tunteitasi. jos pelkäät satuttavasi lastasi tai olet satuttanut häntä aiemmin. Muista, että jokaisella lapsella ja aikuisella on oikeus turvalliseen elämään. 24 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

14 Nuoret kertovat 2. Lomaillaan! Koulu loppuu, loma alkaa. Pyysimme yläkoululaisia kertomaan ja kuvaamaan mikä lomassa on parasta. Saa nukkua pitkään!!! Vapaus ja kaverit. Valo ja valvominen. Parasta on joskus valvoa koko yö. Kaverit ja reissut. Aikaa harrastuksille. Matkat on ihania, mutta joskus kotiin paluu on parasta. Aurinkoa, rantaa, mansikoita, löhöilyä. Ihanaa vaan olla kavereiden kanssa, nukkuu pitkään ja valvoo myöhään. Lepo. Uimista, rannalla oloa ja hyvät eväät. Kavereiden kanssa olo, ihana vapaus. Pääsee matkalle. Ihanaa vaan olla eikä tartte tehdä yhtään mitään. Ensin työ, sitten huvi. Omilla rahoilla on kiva tehdä jotain kivaa. Lämpöä ja uimista. Joskus ihania on sadepäivät ja lukeminen mökillä. Parasta on pelimatkat ja turnaukset ja kaikki hyvät pelikaverit. Aurinkoo J Ihanaa rantaelämää. Grillailua. Mut EI tarttis olla hyttysiä. Koulurauha-työryhmä Kuvat: Siiri Harju, Vilma Laukkanen, Katariina Leinonen, Anni Tikka 26 Lapsemme 1/2011 2/2011 Lapsemme 2/

15 Sosiaaliset taidot 0 3 v 4 6 v 7 12 v v VIRVE JÄRVINEN PIIRROKSET PEKKA RAHKONEN Kiitä ja kehu lasta I sän ja äidin kanssa on kiva touhuta, mutta neljä kuusivuotias tarvitsee myös samanikäisiä leikkitovereita. Leikki vanhemman kanssa ei ole tasaveroista, sillä aikuinen tahtoo ohjata sitä, osin huomaamattaan. Kun lapsi leikkii ikätovereidensa kanssa, hän harjoittelee samalla muun muassa vuorottelua, toisen osaan asettumista, pettymysten sietoa ja neuvottelutaitoja elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. 28 Lapsemme 2/2011 Leikki haastaa ja harjoittaa lapsen sosiaalisia taitoja. Pohja taidoille syntyy kotona lapsen ja vanhemman yhdessäolosta. Ikävuosia neljästä kuuteen kutsutaan hyvällä syyllä leikki-iäksi, sillä tämän ikäinen lapsi on yleensä hyvin seurallinen ja kaipaa ympärilleen leikkitovereita. Esikouluiässä kaverin kaipuu tuntuu loputtomalta, edes päiväkotipäivä ei tahdo riittää sen tyydyttämiseen, esiopetusryhmän lastentarhanopettaja Päivi Pora Kangasalta kertoo. Kun kaverit ovat tärkeääkin tärkeämpiä, porukasta syrjäytyminen sattuu. Puutteelliset sosiaaliset taidot karsivat kaverin joukosta. Sellainen kaveri jää usein sivuun, jonka kanssa tulee toistuvasti riitaa. Aikuisilla on vastuu opastaa sosiaalisilta taidoiltaan vähemmän kehittyneitä lapsia tutustumaan toisiin samoin niitä lapsia, joiden jokin temperamenttiin liittyvä piirre, kuten ujous, hidastaa toisiin tutustumista. Pysähdy ja kosketa Vaikka leikki-ikäisistä valtaosa viettää suurimman osan valveillaoloajastaan päivähoidossa, pohja kaverisuhteissa tarvittaviin taitoihin luodaan kotona. Lapsi oppii mallista, ja se millaista arkea kotona eletään, näkyy usein lapsen käytöksessä. Vanhemman aito läsnäolo osoittaa lapselle, että häntä arvostetaan ja hän on tärkeä. Nämä kokemukset ovat välttämättömiä, jotta lapsi oppisi kohtelemaan toisia ihmisiä arvostavasti. Aito läsnäolo ei tarkoita sitä, että lapsi on koko ajan huomion keskipisteenä. Se tarkoittaa sitä, että vanhempi pysähtyy kohtaamaan lapsen: puhuu tälle kohteliaasti, kiittää lasta tämän tekemisistä, kuuntelee ja uskaltaa näyttää ja vastaanottaa erilaisia tunteita. Aito läsnäolo ei myöskään vaadi vanhempaa vastaamaan lapsen tarpeisiin ja kysymyksiin aina välittömästi. Jos vanhemmalla on vaikka ostoslistan kirjoittaminen kesken, hän voi pyytää lasta odottamaan asiansa kanssa, kunnes lista on laadittu. Sanojensa tueksi vanhemman kannattaa katsoa lasta silmiin ja vaikka koskettaa olkapäälle: odota hetki, jutellaan heti, kun olen saanut tämän valmiiksi. Lapsen ohittaminen puolihuolimattomalla joo-joo -vastauksella herättää lapsessa vaille jäämisen tunteen ja monesti vaikeuden odottaa omaa vuoroaan. Myöhemmin koulussa kyky odottaa omaa vuoroa palvelee työrauhaa ja edistää myös muiden oppimista. Se on koulualokkaalle huomattavasti tärkeämpi kyky kuin vaikkapa ennen koulua hankittu lukutaito. Auta lasta löytämään kaveri 1. Mieti lapsesi kanssa tapoja, joilla ehdottaa toisille leikkiä tai yrittää päästä leikkiin mukaan. Muistelkaa hetkiä, jolloin leikit ovat onnistuneet. Miten lapsi toimi silloin? 2. Vahvista ryhmähenkeä. Kutsu kotiin syntymäpäiville koko päiväkotiryhmä tai kaikki kerhokaverit. Jos haluat pitää pienemmät kekkerit, älä tuo kutsuja päiväkotiin kaikkien nähtäville. Pohdi, annatko lapsen valita tarkasti leikkitai pelikaverinsa ja jättää toisia lapsia ulkopuolisiksi vai rohkaisetko häntä yhteisleikkeihin ja -peleihin. 3. Unohda stereotypiat. Älä vahvista puheissasi huonoja toimintamalleja, Huomaavaisuus tarttuu Syntymäpäivät ovat oivia tilaisuuksia vuorottelutaitojen treenaamiseen. Nykyisin suosittu tapa antaa lahja myös vieraille ja sisaruksille latistaa vuorotteluperiaatteen oppimismahdollisuuden. Lahjan anto vain päivänsankarille opettaa iloitsemaan toisen puolesta. Mitä tahansa uutta lapselle opetetaankin, sitä vahvistetaan, mitä toivotaan. Lasta tulee kehua ja kiittää tämän hyvistä teoista ja huomaavaisuudesta välittömästi. Kun kehu vielä lausutaan kaverien tai perheen kuullen, sen teho kasvaa entisestään. Positiivinen juoruaminen on myös oiva tapa kehua. Kun lapsi leikkii kuuloetäisyydellä, vanhemmat puhuvat keskenään lapsestaan hyvää tyyliin arvaa, olinko tänään Villestä ylpeä, kun hän laittoi itse takkinsa naulakkoon. Leikki-ikäisten suosimat roolileikit opettavat sekä taitoa eläytyä toisen asemaan että vaikuttaa omalla käytöksellä toisen käytökseen. Aikuinen voi tehostaa lapsen oppimista menemällä mukaan roolileikkiin vaikka tervehtimällä nukenrattaita huoneen läpi työntävää lasta: Hyvää päivää rouva, minne matka? tai kommentoida autolla leikkivälle lapselle: Onpa parkkipaikalla tänään ahdasta. Huomaavaisuus ja kohtelias puhe tarttuvat. Ikävä kyllä samalla tavalla myös aikuisen huonot tavat ja tapa kohdella muita siirtyvät lapselle. Takapenkkiläinen esimerkiksi omii herkästi ratin takana sadattelevan vanhemman asenteen muihin tilanteisiin. Keskustelutaito on huomaavaisuutta, harjoiteltavissa oleva taito sekin. Vanhemman kannattaa virittää lapsen kanssa juttuhetkiä päivän tapahtumista. Mitä olet tänään tehnyt? voi olla lapselle liian laaja kysymys. Vanhempi voi vaikka kysyä, mikä lapsesta on tänään ollut mukavaa ja johdatella keskustelua kertomalla itse omasta työpäivästään. Lasta on hyvä opettaa myös kuuntelemaan. Se sujuu vaikka itse keksityn tarinan avulla, jonka kertojina lapsi ja vanhempi vuorottelevat: toinen jatkaa aina siitä, mihin toinen lopettaa. Viisi-, kuusivuotiaan leikki perustuu paljon kielen varaan. Jos sanoja ei ole, lapsi voi jäädä leikistä sivuun. Sanavarasto kasvaa muun muassa lukemalla lapselle. Saa suuttua Leikeissä sattuu erimielisyyksiä, joista selviämisessä tarvitaan taitoa sietää pettymyksiä. Tätä taitoa voi opetella pelien ja niihin kuuluvan häviämisen avulla. Joskus lapsella voi olla vaikeuksia päästä muiden lasten joukkoon. Aikuisen tehtävä on tukea ja rohkaista lapsia toimimaan yhdessä ja pitää huoli siitä, että kukaan ei jää yksin. kuten tytöt eivät osaa leikkiä isoissa ryhmissä tai tytöt puhuvat aina toisistaan pahaa selän takana. Tällä tapaa ne jatkavat olemassaoloaan lasten maailmassa ikään kuin aikuisten luvalla. 4. Kannusta ja tue lapsen itsetuntoa. Rohkaise ujoa ja harjoittele helposti tulistuvan kanssa itsehillintää. 5. Tarjoa lapselle mahdollisuuksia tutustua toisiin. Osallistukaa yhdessä lapsi-vanhempiryhmiin. Ole yhteistyössä toisten aikuisten kanssa: keksikää keinoja yksinjääneen lapsen aseman parantamiseen ryhmässä ja mahdollisuuksiin löytää kavereita. Lapsemme 2/

16 Vanhempien asettamat rajat kasvattavat myös kykyä kestää pahaa mieltä. Kun vanhemmat pysyvät lujina eivätkä anna periksi lapsen kiukuttelulle, lapsi pystyy luottamaan vanhempiinsa hädän hetkellä. Kaveripiirissä kyky sietää pettymyksiä vähentää riitoja. Rajojen asettaminen tarkoittaa väistämättä sitä, että joskus vanhempi suuttuu lapselle ja sanoo tälle asioita tiukasti. TURVAA KESÄN RETKILLE 4,50 Lasten inforanneke - TILAUKSET JA LISÄTIEDOT Asiasta saa suuttua, mutta aikuisen on reilua pyytää anteeksi, kun hän on käyttäytynyt väärin tai epäreilusti lasta kohtaan. Kun aikuinen osaa pyytää anteeksi, lapsikin oppii. Lasta saa rangaista ei-toivotusta käytöksestä, mutta rangaistus tulee mitoittaa tekoon oikein. Moite, aikuisen pettymyksen osoitus ja sovittujen etuoikeuksien ottaminen pois tietyksi aikaa käyvät rangaistuksesta. Oikeudenmukainen rangaistus ei vahingoita lasta, vanhemman välinpitämättömyys vahingoittaa. Riitatilanteessa lapsen kanssa tulisi käydä läpi oikea toimintamalli tilanteen selvittämiseen. Vanhemman tehtävänä on opettaa lapselle pienin askelin ja omalla mallillaan, kuinka toisia lähestytään ja miten heidän kanssaan ollaan: kaveria ei satuteta, ei sanoin eikä muutenkaan, Päivi Pora muistuttaa. Lähde: MLL, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2010 Tutustu myös: Laura Kirves, Maria Stoor-Grenner: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. MLL, Folkhälsan Bumerang-avainpalvelu 7,50 Sarjakuva selvittää riitatilanteen Piirtämisestä on apua silloin, kun lapsen on vaikea ymmärtää pelkän puheen varassa omaa osuuttaan tapahtumaan. Kysy riitapukareilta, mitä tapahtui: Milla löi Kallea. Piirrä tapahtuma paperille tikku-ukoilla. Selvitä, mitä ennen riitatilannetta tapahtui: Kalle vei Millan repusta tavaroita. Piirrä paperille Kalle repun kanssa. Kysy lapsilta, tekikö Kalle oikein. Ei. Entä tekikö Milla oikein? Ei Mitä Millan olisi pitänyt tehdä toisin? Tulla aikuisen luo. Piirrä Milla kertomaan aikuiselle, että Kalle meni hänen repulleen. Huolehdi, että lapset pyytävät ja antavat toisilleen anteeksi. 14,50 Matkailijan ensiapupakkaus - - Kuva: Ulriikka Lipasti Kun pienten lasten kanssa lähtee mummolaan, mukaan pitää ottaa huikea määrä tavaraa: nukkumatarpeet, ruokaa, tuttelia, vaippoja, vaihtovaatteita, ulkovaatteet, sänky, syöttötuoli, kymmenen kiloa tutteja sekä sata kiloa muuta tarpeellista. Ja voi vain kuvitella millaista muilla on ollut, kun meiltä mummolaan oli matkaa vain kaksi kilometriä. Mutta sellaista se on pikkulasten kanssa matkustaminen, hankalaa. Itse asiassa se on niin hankalaa, että viisas ei lähde alunperinkään. Pikkuisten kanssa helpoin tapa vaihtaa maisemaa on mennä alakerrasta yläkertaan. Jos haluaa vaihtelua, voi mennä yläkerrasta alakertaan. Valitettavasti jossain vaiheessa lapset vääjäämättä kasvavat ja keksivät, että maailmaa on tontin rajojen ulkopuolellakin. Jos kasvatus on onnistunut, he huomaavat sen vasta hyvin myöhään. Ellei, kuten useimmissa perheissä, edessä on matkoja puuhalandioihin, huvipuistatuksiin ja pahimmissa tapauksissa jopa maihin, joissa ei puhuta suomea. Sellaisiakin nimittäin on. Tästä alkavat todelliset haasteet. Veikka Gustafssonia ja hänen kaltaisiaan aina ihaillaan, koska he kiipeävät korkean vuoren huipulle tai kävelevät käsillään etelämantereelle, mutta se on kuitenkin aika pientä verrattuna siihen, että viettää kaksi päivää Tukholmassa neljän lapsen kanssa. Ensinnäkin siellä etelämantereella on helppoa, kun siellä ei ole kauppoja, Matkalla joten joka askeleella ei tuhraannu tonnia. Toiseksi rinkka ja ahkio on kuitenkin helkutisti helpompia raahata mukana kuin kolmevuotias, joka on päättänyt, ettei halua tehdä yhteistyötä. Hotellit ovat tietenkin yksi asia. On aina jotenkin mielipuolista seurata, kuinka kateellisia ihmiset ovat, jos joku pakolaisrukka on majoitettu hetkeksi hotelliin ikään kuin hotellissa olisi jotenkin hauskaa. Ei ole. Keskimäärin hotelleissa käy näin: lapsille lykätään käteen muovilelu tai värityskirja ja se on siinä sitten. Itse huone on kahden neliön koppi, johon majoittuu neljä ihmistä tai viisi, kun se vauva mahtuu nukkumaan siinä vanhempien välissäkin. Paljon kivempaa olisi, jos olisi kunnollisia perhehuoneita. Entä miksi lasten puuhanurkkaus täytyy piilottaa pari kerrosta kellarin alapuolelle, niin että vanhemmat eivät missään tapauksessa voi istuksia mukavasti hotellin antimista nauttien ja samalla sivusilmällä vahtia jälkikasvuaan? Kun ei voi niin ei voi. Lasten kanssa matkaaminen alkaa olla aidosti kivaa vasta siinä vaiheessa, kun he ovat koululaisia. Paras kohta on silloin, kun yhtenä päivänä huomaa voivansa tilata ihan oman ruoka-annoksen ravintolassa. Yhtäkkiä ei enää tarvitsekaan syödä pikkubambinon pizzanjämiä, ei onnioravan spagettia eikä Dumbon korvalehtipihviä, jossa on Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä päällä järjettömästi ketsuppia (anteeksi, nyt tuli puistatus). Niin kauan kun lapset ovat pieniä, ravintolareissu menee nimittäin näin: ensin kaikki hihkuvat ilosta, että jee, mennään ravintolaan, kivaa! Seuraavaksi tapellaan siitä, mihin ravintolaan mennään. Sellaista vaihtoehtoa ei löydy, joka kelpaisi kaikille. Kun viimein päästään pöytään, kaikki tilaavat jotain, mutta jokaisessa annoksessa on jotain vialla. Yäk kuinka tulista kastiketta. Muuten hyvää makaroonia, mut mä en kato tykkää makaroonista. Mitä toi on no toi tossa lautasella, ei kai se oo se ruoka? Lopputuloksena reissu maksaa ihan tolkuttomasti, mutta kukaan ei ole tyytyväinen. Vähentääkseen yhteisen, perhettä toisiinsa lähentävän, ruokailuhetken taloudellisia kustannuksia isin on järkevää olla tilaamatta mitään. Riittää, kun odottaa hetken, niin saa syödä lasten ruuat. Ja juuri tästä syystä ravintoloiden tulisi satsata lasten ruokalistaan merkittävästi enemmän kuin ne satsaavat. Kuinka vaikeaa esimerkiksi voi olla tehdä hyvänmakuisia lihapullia? Entä kuka on keksinyt, että lapset pitävät ranskalaisista? Nauravat nakit sentään ovat ihan ok siis grillijonossa klo 03 lauantaiaamuna. Eivät muulloin. Roope Lipasti 30 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

17 KUVA TUULI OJAKANGAS Kuvayhteys auttaa muistamaan Laitetaanko mummi päälle? Mikään ei korvaa fyysistä läsnäoloa, mutta internetissä voi luoda lapseen vankankin yhteyden. Etäsuhteeseen tarvitaan aina jokin viestintäväline, ja läsnäolo suhteessa on osittaista. Verkkovuorovaikutusta tutkineen lehtori Janne Matikaisen mukaan viestintävälineillä voidaan silti saavuttaa yllättävän suuri psykologinen ja sosiaalinen läsnäolo. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi verkon keskusteluryhmissä voi syntyä aikuisten välillä hyvinkin läheisiä ihmissuhteita. Kameran välityksellä läsnäolo on vielä todellisempaa kuin pelkän tekstin kautta sähköpostissa tai puhelimessa, sillä ihmiset tulkitsevat asioita kuulemansa lisäksi myös ilmeiden ja eleiden perusteella. Kamerayhteys on välittyneeksi vuorovaikutusmuodoksi rikas. Kuten Lindien tarinasta käy ilmi, isovanhemmat iloitsevat siitä, että voivat nähdä lastensa juttelevan, heidän kasvunsa ja olemuksensa, joka ei välity kuin live-kuvassa, Matikainen sanoo. Pienille lapsille videopuhelut ovat siksi hyvä kommunikointitapa, ettei niissä tarvitse luku- ja kirjoitustaitoa. KUVA KAISA SIRÉN Etäsuhdetta voi rakentaa jo vauvaiässä Jo ihan pieni vauva voi erottaa ihmiskasvot ruudulta. Liike ja ääni vielä lisäävät mielenkiintoa. Neuropsykologian professori Jari Hietasen mukaan kolmikuinen vauva jaksaa jo seurata kuvaa pidempäänkin ja pystyy videoyhteyden perusteella luomaan muistikuvia ruudulla olevasta hahmosta ja yhdistämään ne oikeaan henkilöön. Tunnistamista auttaa myös, jos vanhemmat toistelevat vauvalle, missä ovat mummi ja pappa. Internetissä seniori- ja nuorisotyötä tekevä Marjatta Laine muistuttaa, että tunnistamista helpottaa riittävän iso kuva. Esimerkiksi Skypellä ja Windows Messengerillä kuvan saa säädettyä koko ruudun kokoiseksi. Jos kiintymyssuhde on syntynyt muualla, videopuhelut ovat erinomainen keino ylläpitää tätä suhdetta. Jos lapsi taas ei ole tavannut isovanhempiaan, hän voi tietokoneen kautta luoda kontaktin heihin, muttei välttämättä osaa yhdistää heitä isovanhempien käsitteeseen. Lapsi saattaa näissä tilanteissa ajatella isovanhempien olevan kilttejä aikuisia, joiden kanssa on kiva jutella. Tämäkin on parempi kuin ettei kontaktia ole ollenkaan. Kun sitten lapsella on mahdollisuus kohdata isovanhempansa netin ulkopuolellakin, hän useimmiten osaa yhdistää heidät netissä tapaamiinsa henkilöihin, Laine kertoo. Aikuiset voivat näissä tilanteissa muistuttaa niistä asioista, joista netissä on puhuttu ja käyttää samaa tuttua puhetapaa ja vaikkapa samoja asusteita internetissä ja kasvokkain tavatessa. Katse kameraan Ihminen kuitenkin tarvitsee fyysistä läsnäoloa, yhdessä olemista ja tekemistä. Kameran välityksellä ei juuri voi tehdä asioita, vaan pikemminkin viestiä niistä. Videopuhelun vuorovaikutus tuntuu myös epäluonnolliselta. Jari Hietasen mukaan tämä johtuu ensinnäkin siitä, että nettikameralla puhuttaessa katsotaan yleensä ruutua, ei kameraa. Näin katsekontakti jää puuttumaan. Toiseksi vuorovaikutusta haittaavat videopuhelun nykimiset ja hidastelut, jotka saavat puheen ja kuvan synkronian särkymään. Aikuisten olisi siis hyvä katsoa suoraan kameraan vauvoille puhuessaan. Isommille lapsille epäluonnollisuuksia voi jo selittääkin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että videopuhelu on mainio mahdollisuus rakentaa silta etäisyyksien yli. TUULI OJAKANGAS Isovanhemman ikävä helpottuu nykyään nopeasti videopuheluiden kautta. Kaukana asuvat mummut ja vaarit voivat osallistua lapsenlapsen arkeen etänä. K un äiti on vaihtamassa pikkusiskolle vaippaa, mummi lukee Alexandralle satua. Tavallisesta poikkeavaa on vain se, että mummi lukee Suomen Rovaniemellä ja Alexandra kuuntelee Yhdysvaltojen Philadelphiassa. Välissä on kilometriä, jotka kutistuvat internetin välityksellä tietokoneen ruudulle. Siinä he ovat. Etämummi ja etälapsenlapsi. Suvut hajaantuvat yhä laajemmalle alueelle, ja yhä useampi isovanhempi asuu kaukana jälkikasvustaan. Monessa suvussa on myös ulkomaalaisia vävyjä ja miniöitä, joiden myötä etäisovanhemmuus ja videopuhelut viimeistään tulevat tutuiksi monelle mummolle ja vaarille. Kun Seija Lind aloittaa Skype-puhelun tyttärensä ja tämän neli- ja kaksivuotiaiden lasten kanssa, lapsenlapset pyytävät ensimmäisenä pappaa tulemaan myös näyttäytymään. Sitten alkavat uutuusleluesittelyt ja tanssinäytökset. Pienemmän, Isabellan, ensiaskeleetkin isovanhemmat ovat nähneet tietokoneruudulta. Luojan kiitos, että meillä on nämä kamerat. Näin voimme seurata tyttöjen kasvua, vaikkemme siinä voi varsinaisesti mukana ollakaan, Seija Lind sanoo. Tietokoneesta on tullut tärkeä kapine myös Espanjassa asuvalle kaksivuotiaalle Ainalle. Hän on jo tottunut siihen, että mummit ja vaarit muuttavat pienelle kuvaruudulle. Ainan isovanhemmista toiset asuvat Tampereella ja toiset Meksikossa. Onko mummi? Laitetaanko mummi päälle? Tyttö kyselee tietokoneen nähdessään. Minä talk to mummi Seija Lind ja miehensä Risto puhuvat näköpuheluita lastenlastensa kanssa säännöllisesti noin kerran viikossa. jatkuu sivulla 34 Rovaniemeläiset isovanhemmat Seija ja Risto Lind pitävät yhteyttä tyttärensä USA:ssa asuvaan perheesen ja lastenlapsiinsa skypen avulla. Ruudussa vas. Alexandra Williams pian 4 v. ja Isabella Williams pian 2 v. 32 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/

18 KUVA TUULI OJAKANGAS Lastenkulttuuri Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Espanjassa asuva Aina, 2 v., on tottunut siihen, että Tampereen isoäiti on tietokoneessa. Yhdessä vietetään vauhdikkaita hetkiä aina kun ehditään. Kuvat kirjoista: Minttu, Jason ja Peikonhäntä, BTJ Finland OY, 2010 ja Suomen lasten linnakirja, Minerva kustannus Oy, Kirjakko Kirjan kautta voi löytää monenlaista: vanhemmille kasvatustukea, lapsille ajanvietettä ja koko perheelle jännittäviä matkakohteita. Kirjakirjoja ja linnanherroja Puhelut ajoittuvat useimmiten lasten aamutouhuihin, sillä seitsemän tunnin aikaerolla se on ainoa luonteva hetki. Alexandra osaa jo itse laittaa tietokoneen päälle ja on usein itsekseen kameran edessä, kun äiti ja pikkusisko puuhaavat muuta. Jutellessa voi hurahtaa muutama tuntikin. Kun pienet lapsenlapset kasvavat toisessa kulttuurissa, voi videopuheluilla ylläpitää heidän yhteyksiään suomen kieleen ja kulttuuriin vaikkapa juuri satuja lukemalla tai muuten vain juttelemalla. Kerran Alexandra tokaisi äidilleen: Äiti, hiljaa, minä talk to mummi!, Seija Lind kertoo kielten sekamelskasta nauraen. Kameramummi tulee kehiin, jos englannin kieli alkaa voittaa tyttöjen puheessa. Suomessa pitkään asunut Aina puolestaan kuulee kaukaiselta kameramummolta espanjankielisiä lastenloruja ja oppii näin tuntemaan meksikolaisia juuriaan. Risto Lind kertoo toimineensa kameran kautta eräänlaisena lapsenvahtinakin. Myös Ainan Meksikon isoäiti katsoi tietokoneen kautta vilkkaan vauvan perään tämän ollessa ryömintäiässä ja hälytti vanhemmat ruuanlaitosta, jos meno yltyi liian vauhdikkaaksi. Huomionkiinnittäjinä videopuhelut ovat pettämättömiä. Lentosuukkoja ja visiittejä Alexandra ja Isabella tapasivat isovanhempansa fyysisesti viimeksi vuosi sitten, kun mummi ja pappa kävivät Philadelphiassa vierailulla. Alexandra tunnisti heidät saman tien ja hyppäsi syliin, mutta Isabella, joka oli nelikuinen perheensä muuttaessa Suomesta, arasteli tulokkaita muutaman päivän. Seuraava tapaaminen on jälleen ensi kesänä, ja nyt toiveissa on, että nuorempikin tytöistä jo muistaisi isovanhempansa paremmin. Lentosuukkoja Isabella ainakin jo ahkerasti kameralle lähettelee. Säännöllinen kuvayhteys ja isosiskon esimerkki varmasti auttavat pientä mieltä muistamaan. Aina tapaa Tampereen mummin ja vaarin pian. Meksikon isovanhemmat saavat toistaiseksi lentosuukkoja tietokoneelta. Lapsi tunnistaa ruudusta helpommin, kun puet usein samat vaatteet päälle. säädät kuvan isoksi. katsot kameraan. käytät samaa puhetapaa. Jos tekniikka pelottaa tai askarruttaa isovanhempaa, apua voi hakea esimerkiksi juttuun haastatellun Marjatta Laineen Nettimuori-sivustolta Myös useat kansalais- ja työväenopistot sekä yhdistykset tarjoavat eritasoisia atkkursseja senioreille. Vertaistukea etsitään nykyisin niin isoissa kuin pienissä kriiseissä. Sitä löytyy myös kirjoista, kuten todistaa Päivi Heikkilä-Halttusen tutkimus ja hakuteos Minttu, Jason ja Peikonhäntä Lasten kuvakirjoja kipeistä aiheista (Avain 2010). Teos käsittelee ongelmakeskeisiä kuvakirjoja sekä historiallisesti että teemoittain noin tuhannen kirjan pohjalta. Aineisto tuntuu isolta, mutta runsaus lisää kirjan käyttökelpoisuutta, ja se on myös hyvin jäsennelty ja siinä on toimivat hakemistot. Heikkilä-Halttunen näyttää, että lastenkirjallisuudessa on romutettu lähes jokainen tabu seksistä kuolemaan ja masennukseen. Kaikki käsitellyt aiheet eivät silti ole rankkoja, sillä mukana ovat myös tavalliset nukkumis- ja syömispulmat ja sosiaaliset kiemurat, myös hauskasti ja keveästi. Kuvakirjan roolikin näyttäytyy monenlaisena: se voi olla kaveri tai ymmärryksen lisääjä mutta toisaalta myös ammattiterapeutin työkalu. Jäljittäessään ongelmakirjallisuuden vaiheita 1940-luvulta tähän päivään Heikkilä-Halttunen kirjoittaa paitsi kuvakirjojen myös lapsuuden muuttumisesta. Hämmästyttävän nopeasti yhteiskunnan murrokset, esimerkiksi maaltamuutto tai globalisoitumi- nen näkyy sekä lasten elämässä että kirjoissa. Ongelmakirjallisuus on runsastunut etenkin viimeisten 20 vuoden aikana. Eniten mallia on aina otettu Ruotsista, josta on saatu paitsi Mikko Mallikkaan ja Teemun kaltaisia käännösklassikoita myös uusia aiheita ja asenteita. Heikkilä-Halttusen teksti houkuttaa ja koukuttaa, mutta Minttu, Jason ja Peikonhäntä kannattaa pitää ulottuvilla pelkästään lopun kirjaluettelonkin vuoksi. Kahdenkymmenenyhden otsikon alta löytyvät kaikki isot ongelmat siinä kuin vuotuisaiheetkin, esimerkiksi koulun tai päiväkodin aloittaminen. Muhkeaa teosta tutkiessa vain kaksi asiaa harmittaa: se, ettei kustantaja ole kuvakirjoja käsittelevään kirjaan satsannut värikuvitusta, ja se, ettei vastaavaa lähdettä ole kuvakirjojen lisäksi muusta lastenkirjallisuudesta. Lapsille kirjoja, kaikille linnoja Jos on aikuisten kirjakirja muhkea, niin lasten on pikkuruinen: Maija Korhosen ja Ismo Loivamaan Kirjavisakirja Hattivatista Heinähattuun (BTJ Kustannus 2010) mahtuu vaikka taskuun. Se sisältää erilaisia kysymys- ja tunnistamistehtäviä alakouluikäisten klassikoista ja nykykirjoista ja on myös ovelaa kirjavinkkausta. Tutut kirjat herättävät muistoja ja oudot opukset kutkuttavat uteliaisuutta vastausosaston kautta voi suunnata kirjastoon. Raili Mikkasen ja Laura Valojärven Suomen lasten linnakirjan (Minerva 2011) kautta voi taas suunnata kotimaan historiaan. Mikkanen esittelee, aikuistakin kiinnostavasti, keskeiset linnamme Turun linnasta Suomenlinnaan ja kertoo myös, mitä niissä on nykyään. Lisäksi hän on joka kohteesta kirjoittanut kertomuksia, joissa lapsen tai nuoren kautta koetaan ajan karuus ja pienet ilot sekä jännittävät viholliskahakat, kummitukset ja linnanherrat. Tunnelma kasvaa myös Valojärven ruskeasävyisestä kuvituksesta ja Leena Kilven ulkoasusuunnittelusta; raudoitettua lipasta muistuttava kansi ja otsikoiden antiikkinen kirjasinlaji houkuttelevat menneeseen. Paljon ei lukija jää kaipaamaan. Sanasto olisi selittänyt bastionit ja nihdit, ja mukana olisivat saaneet olla myös Viipurin linna, joka on historiaamme ja matkakohteemme, sekä Kajaanin linna, joka on tuttu muun muassa Topeliuksen Välskärin kertomuksista. Joidenkin kertomusten alkuun olisi kaivannut ajanmäärettä selailun vähentämiseksi, ja myös linnoihin liittyvien kirjojen luettelo olisi ilahduttanut, romaanejahan on sekä lapsille että aikuisille. 34 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/2011 1/

19 Lastenkulttuuri Taitoa ja elämyksiä sirkuskoulusta Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kulttuurikierros TEATTERI KIRJALLISUUS Lastenkulttuurin festivaali Sirkus on monipuolinen harrastus, jolla on yhteiskunnallistakin merkitystä. Tamperelainen Sorin Sirkus on eräs alan uranuurtajista Suomessa. A krobatiaa, jongleerausta, taikuutta ja tasapainoilua. Voltteja, keinuntaa trapetseilla, kiepuntaa narujen varassa, ihmispyramideja. Sirkuskoulun treenisalissa ihan tavalliset peruskoululaiset tekevät temppuja, joita olemme tottuneet ihailemaan ammattisirkusten esityksissä. Tamperelainen Sorin Sirkus on suomalaisen sirkusharrastuksen pioneereja. Sen toiminnassa on mukana tällä hetkellä yli 300 oppilasta, ja mukaan haluavia on enemmän kuin opetusryhmiin mahtuu. Sorin Sirkuksen tirehtööri Taina Kopra on entinen kilpatason telinevoimistelija, joka aloitti vuonna 1985 sir- kusopetuksen ottamalla itse selvää eri lajien tekniikoista. Sorin Sirkukselle viime vuonna myönnetty lastenkulttuurin valtionpalkinto on hieno tunnustus Kopran ja muiden sorilaisten toimijoiden 25 vuoden sirkusalan työstä. Sirkuksen treenaus on innostavaa puuhaa 1. Mikä on suosikkilajisi ja -temppusi sirkuksessa? 2. Mikä on vaikeinta, mitä ole tehnyt sirkuskoulussa? Glamouria ja kovaa työtä Sirkus vetoaa helposti lapsiin, jotka ihailevat esiintymisen glamouria. Harrastus vaatii kovaa työtä, mutta monipuolisuutensa vuoksi sirkuskouluista löytyy useimmille oma laji. Akrobatia vetää Kuvat: Ananya Tanttu puoleensa notkeita ja rohkeita, temput sopivat pitkäjänteisille ja toistoista pitäville, taikuus vaatii nokkeluutta. Viimeiset kymmenen vuotta sirkusharrastus on ollut nousukiidossa, Taina Kopra myöntää. Suomen NuorisoSirkusliittoon kuuluu nykyisin noin 30 jäsensirkusta, ja mukana on tuhansia harrastajia. Sirkus sopii sekä tytöille että pojille noin neljästä vuodesta ylöspäin. Pohjoismaissa tyttöjä on harrastajien joukossa enemmän, koska ryhmäpaine vetää poikia joukkuelajien pariin etenkin vuotiaina. Silti sirkus on nyt yhä trendikkäämpää myös nuorten parissa. Sirkuksen yhteiskunnalliset ulottuvuudet on huomattu työskentelyssä erilaisten erityisryhmien kanssa. Sorin sirkus kuuluu Sosiaalinen sirkus -hankkeeseen, jossa viedään sirkusopetusta vaikkapa maahanmuuttajataustaisten sekä oppimisvaikeuksista tai sairauksista kärsivien lasten ja nuorten ulottuville. Fyysisyytensä vuoksi sirkus voi toimia ilmaisukeinona niille, joilla on kielellisiä tai muita kommunikaatio-ongelmia. Sirkuksen ilmapiiri ja taitojen kasvaminen parhaimmillaan kehittävät sosiaalisuutta ja kohentavat itsetuntoa, iloitsee Taina Kopra. Kuva: Ananya Tanttu Kangasalan lapset ja nuoret teatterin tähtinä Kangasalan Pikkuteatterin näyttelijät ovat paikallisia lapsia ja nuoria, jotka ohjaaja Mika Eerolan johdolla tekevät teatteria. Alle 13-vuotiaat esittävät Satumainen seikkailu -näytelmän, joka perustuu klassisiin satuihin, kuten Punahilkka ja Kolme pientä porsasta näyttämön valloittaa nuorten esittämä Iso Paha Susi, joka on Katja Krohnin kirjoittama tarina tutusta teemasta. Lisätiedot: Robin Hood valloittaa Taaborinvuoren Miten nuoresta Robinista kasvoi rohkea ja epäitsekäs köyhien puolustaja? Millaista oli elämä Sherwoodin metsissä, kun Maria-tyttö varttui kauniiksi neidoksi? Taaborinvuoren kesäteatteri kertoo Robin Hoodin seikkailuista ja lainsuojattomien sankareiden taistelusta prinssi Juhanan julmaa hovia vastaan. Nuorena Robinina nähdään nurmijärveläinen lahjakkuus Joni Leiponen, ja aikuisen Robinin roolissa miekkoja kalistelee Oskari Katajisto. Koko perheen Kaikkien aikojen Robin Hood -näytelmän on ohjannut Taavi Vartia. Esitykset Nurmijärven Taaborinvuorella. Lisätiedot: Hiirikoulu rohkaisee oppilaita ja opettajia Timotei haluaa oppia lukemaan, Silmu virkkaamaan ja Rentukka tuntemaan kasvit, mutta Ratamo aikoo urheilijaksi eikä koulu kiinnosta. Kun metsähiirten kesäkoulu alkaa, ensimmäinen koulupäivä jännittää Minttu-opettajaa jopa enemmän kuin oppilaita. Tuula Korolaisen kirjoittama ja Marjo Nygårdin kuvittama kertomus Kuono kohti koulua vie koulun aloituksen tunnelmiin. Ihmislasten on helppo samaistua hiirioppilaiden kommelluksiin ja luokkaan, jossa erilaiset oppilaat löytävät yhteisen sävelen. Kirjan elävä kieli ja värikäs piirrosjälki toimivat koulupelkojen lieventäjinä. Kirjaan liittyvä tehtäväkirja ilmestyy kevään aikana. Lasten Keskuksen julkaisemaa kirjaa saa hyvin varustetuista kirjakaupoista tai nettisivuilta Kiljusten äänekästä tanssiteatteria Hiljaisen maalaiskylän rauha rikkoutuu, kun paikkakunnalle muuttaa Kiljusen perhe, joka ei säästele naapureiden korvia. Niin kahvikestit, puutarhahommat kuin iltatoimetkin ovat äänekästä kaaosta. Hippalot on Hämeenlinnassa järjestettävä lasten taidefestivaali, jonka pääesityksenä nähdään Jalmari Finnen kirjasarjaan perustuva Kiljusen herrasväki Tanssiteatteri Hurjaruuthin esittämänä. Verkatehtaalla nähdään myös aimo annos teatteria, nukketeatteria, elokuvia, tanssia, työpajoja, näyttelyitä ja kirjallisuutta. Koko ohjelma on nähtävissä nettisivuilla Kehtolaulut auttavat uneen Kehtolaulut ovat tulleet Eira Tähtiselle tärkeiksi omassa lapsuudessa ja työssä lastentarhanopettajana. Nyt hän on toteuttanut unelmansa ja koonnut yhteen levyllisen uusia ja vanhoja kehtolauluja. Mukana ovat traditionaaliset kappaleet Lennä, lennä leppäkerttu, Nuku, nuku lapsi ja Loru. Tähtisen omia sävellyksiä ovat Unen siemeniä, On ilta ja Tuuti, tuuti lasta. Hänen lauluaan säestävät piano, viulu, sello ja trumpetti. Unen siemeniä -levyä on saatavissa Positiivarit Puodin nettisivuilta Ankkalinnan sankarit Retretissä Aino Sipilä, 9 vuotta Petja Päivärinne, 9 vuotta Gaia Iovine, 11 vuotta Carl Barksin sanotaan piirtäneen Aku 1. Pidän trapetsista ja ilmaakrobatiasta. 1. Suosikkilaji on jonglee- 1. Trapetsi on suosikki- Ankalle sielun. Hänen keksintöään ovat Olen aloitraus, pidän myös taikuuni. Myös narut ja tanssi- myös Ankkalinna ja monet sen hahmois- tanut sirkuskoulun neljä desta ja akrobatiasta. Olen trapetsi ovat kivoja lajeja. ta kuten Roope Ankka, Pelle Peloton ja vuotta sitten. treenannut sirkusta nyt Aloitin sirkuskoulun kaksi Milla Magia. Barksin öljymaalauksis- 2. Roikkuminen trapetsilla kolme vuotta. vuotta sitten ja ihastuin ta tehtyjä litografioita, kaksi alkupe- katonrajassa pää alaspäin 2. Jongleerauksessa vaikeinta heti lajiin. räismaalausta sekä piirroksia nähdään pelotti aluksi. Myös pallon on neljän pallon 2. Yksipyöräisellä polkemi- Retretin Carl Barksin Ankkalinna -las- päällä tasapainoilu on temput, joissa heitellään nen ja enkelitemppu trapetsilla tennäyttelyssä Punkaharjulla vaikeaa rytmillä. ovat vaikeimpia. Lisätiedot netissä tiivarit.fi 36 Lapsemme 2/2011 Lapsemme 2/ Musiikki Näyttelyt

20 Lasten asialla Esa Iivonen on MLL:n johtava asiantuntija, jonka vastuualueena on lapsen oikeuksien edistäminen ja lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen. 6 KK VAIN (norm 36,00) + 2 lahjaa! Lasten hyvinvointia edistettävä suunnitelmallisesti Arvo Puhinapakka Piirrostehtäviä, sokkeloita, eroavaisuuksien etsimistä, hoksattavaa ja muuta kivaa. Myös kavereiden kanssa pelattavia pelejä. Mukana poispyyhittävä tussi tehtävien ratkomiseen. Ikäryhmä 6+. Finlayson Ruokokassi Monikäyttöinen ostoskassi. NÄIN TILAAT HELPOSTI JA NOPEASTI! NETISSÄ: www. asiakaspalvelu.fi/ tarjous SOITA ilmaiseksi (24 h/vrk) Näppäile tarjoustunnus: Tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan Meidän Perhe -lehden itselleni lahjaksi edulliseen tutustumishintaan 6 kk kestotilauksena* vain 21,60 (norm. 36,00 ) Saan tilaajalahjaksi Puhinapakan ja Finlayson-ostoskassin, arvo yht. 33,90. Tarjoustunnus: TILAAJA / MAKSAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Arvo 20 Etunimi Leikkaa irti ja postita heti tänään! Syntymävuosi K LAHJATILAUKSEN SAAJA: Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh./GSM Lehti, jonka käsikirjoittaa elämä. Meidän Perhe maksaa tilauksen postimaksun Sanoma Magazines Finland Oy Tunnus Info: MEILMO VASTAUSLÄHETYS Sähköpostiosoite Antamalla sähköpostiosoitteesi voit saada hyviä tarjouksia sähköpostiisi. Minulle saa lähettää mobiiliviestintää Sanoma Magazines Finlandilta. Tarjous on voimassa 2 kk ja koskee Suomeen tulevia uusia tilauksia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksulisä, tiedustelut Asiakaspalvelusta arkisin klo 8-18 puh Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaajalahja toimitetaan Sinulle, kun tilausmaksusi on kirjautunut. Etunimi Syntymävuosi *Kestotilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein voimassa olevaan kestotilaushintaan, joka on aina edullisempi kuin saman pituisen määräaikaistilauksen normaalihinta. Kestotilaus jatkuu ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Irtisanominen tulee voimaan 4 viikon kuluttua. Tilauksen päättyessä veloitetaan ennen irtisanomisen voimaantuloa toimitettujen lehtien hinta. Jos laskutusjakso tai maksuerä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, päättyy tilaus maksetun jakson päättyessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä on tällä hetkellä enemmän tutkimus- ja tilastotietoa kuin koskaan. Tätä tietoa ei kuitenkaan riittävästi hyödynnetä kuntien ja valtiovallan päätöksenteossa. Lapsiväestön hyvinvointia kuvaavissa tiedoissa on myös aukkoja. Tietopohjaa tulee vahvistaa erityisesti alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten osalta. Esimerkiksi THL:n toteuttama Kouluterveyskysely tulee ulottaa alakouluikäisiin lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Arvioinnissa selvitetään, millaisia vaikutuksia päätöksillä ja toimilla on lasten hyvinvointiin ja kasvu- ja elinoloihin. Peruskysymyksenä arvioinnissa on eri päätös- ja toimenpidevaihtoehtojen ennakoidut hyödyt ja haitat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä valtion ja kuntien hallinnossa. Lapsiin vaikuttavan päätöksen ratkaisutilanteissa tulee olla käytettävissä arvio eri vaihtoehtojen vaikutuksista lasten hyvinvointiin sekä kasvu- ja elinoloihin. Näin päätöksenteossa voidaan tehdä ratkaisuja, joissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen edellyttämällä tavalla. Päätöksentekijöiden tulee ottaa vastuuta päätösten vaikutuksista lapsiin. Lapsivaikutusten arviointia kunnissa vahvistaa toukokuun alussa voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolaissa edellytetään, että kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Kunnan on myös strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Terveydenhuoltolaissa edellytetään, että kunta nimeää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen tulee tehdä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan on myös tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten kunnassa toimivien järjestöjen, kanssa. Siten uusi terveydenhuoltolaki vahvistaa järjestöjen ja kuntien yhteistyötä. On myös hyvä muistaa, että vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa lastensuojelulaissa edellytetään, että kunta edistää tavoitteellisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee yksin tai useamman kunnan yhdessä laatia suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien laitosten ja yhteisöjen, kuten paikkakunnalla toimivien järjestöjen, välillä. Piirros: Kari Puumalainen Lapsemme 2/