Asikkalan kesäpäivät s Eduskunnan Agrologit s Agrologit Sloveniassa ja Kroatiassa s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asikkalan kesäpäivät s. 4 11. Eduskunnan Agrologit s. 12 13. Agrologit Sloveniassa ja Kroatiassa s. 18 19"

Transkriptio

1 Asikkalan kesäpäivät s Eduskunnan Agrologit s Agrologit Sloveniassa ja Kroatiassa s

2 t ä s s ä n u m e r o s s a AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja, (09) Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 40 Aineisto: Pääkirjoitus 4 5 Salpaus kutsuu kesäpäiville Asikkalaan 6 8 Asikkala on elämyksiä täynnä 9 11 Lehmonkärki-Lomakylä Päijänteen rannalla Agrologit säilyttivät asemansa eduskunnassa Balkanin pienet maat kurovat länsimaiden etumatkaa kiinni Kymppikurssit 22 Ajankohtaista Henkilöuutisia Kahvilla Martalla Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: KATJA RAJAOJA

3 Tämänvuotinen yhdistysten vuosikokouskierros on parin yhdistyksen kokousta vaille valmis. Monessa yhdistyksessä hyväksyttiin ylijäämäinen tilinpäätös. Rahaa toimintaan yhdistyksillä näyttää olevan, mutta luottamushenkilöpuolella useassa yhdistyksessä on alijäämää: johtokuntaan ei tahdo löytyä jäseniä - puheenjohtajiksi tai sihteereiksi haluavia ei löydy sitäkään vertaa. Aina näiden vajeiden takana ei ole osaamattomuus vaan piittaamattomuus. Jälkimmäistä pidän pahempana puutteena kuin osaamattomuutta, sillä onhan yhdistystoiminnassa noudatettava yhdistystoimintaa sääteleviä lakeja. Osaamattomuudesta voimme moittia koulujen opetussuunnitelmia, joissa yhdistystoiminnan perusasioiden käsittelyyn ei ole varattu tarpeeksi aikaa. Esimerkiksi pöytäkirjan laatimista pitäisi koulussa harjoitella. Yhdistystoiminnan taidot ovat yhteiskunnassamme edelleenkin tärkeitä. Työelämässä on hyödyllistä osata kokouksen vetämisen ja päätösten kirjaamisen taidot. Yksi tapa parantaa yhdistystoiminnan osaamista on järjestötoimintaan osallistuminen vapaa-ajalla. Harjoittelupaikkoja yhdistystoiminnan luvatussa maassa, Suomessa, takuulla riittää. Agrologeille yksi foorumi on maakunnalliset agrologien Vetäjiä kaivataan Pari-kolme vuotuista tapahtumaa järjestävän yhdistyksen hallinto ei ole mahdoton ajansyöjä; varsinkin, jos johtokunnassa on edes jonkinlainen työnjako. Taitava puheenjohtaja osaa jakaa tehtäviä. Yhdistyksen vetäminen ei saa koskaan olla yhden ihmisen kivireki. Vetovastuuseen suostumista helpottaisi tieto siitä, että pesti ei ole ikuinen, vaan että se loppuu aikanaan. Jotkut yhdistykset ovat luoneet omia, sääntöihin kirjaamattomia, tehtävien kierrätysjärjestelmiä ja toimintavuosien aikarajauksia. Tätäkin kannattaa kokeilla. Haluttomuus yhteisten tehtävien hoitoon on osittain ymmärrettävää, sillä ihmisiä revitään moneen lähtöön. Monella myös työ rajoittaa osallistumista. Yhdistystoimintaa agrologiyhdistysten ulkopuolellakin seuranneena minulle on syntynyt epäilys, että myös ihmisten kokous- ja yhdistystoiminnan osaamisessa on alijäämää. Näitä taitoja ei enää hallita kuten ennen: sääntömääräisten kokousten asialistat eivät aina sisällä kaikkia sääntöjen määräämiä asioita, kokousten päätöksistä kertovat pöytäkirjat eivät ole selkeitä, kirjanpidon merkitystä ei ymmärretä jne. yhdistykset. Mutta kuka osaisi vetää uusia ja tuoreita voimia niihin? Agrologien yhdistysten vapaamuotoiset tapahtumat yleensä saavat väkeä liikkeelle, mutta yhdistysten hallintoon liittyvä valitettava tosiasia on se, että kokouksiin osallistuvien määrät laskevat kuten jumalanpalveluksiin osallistuvien määrät. Molemmissa myös ikärakenne muistuttaa toisiaan: nuoret puuttuvat lähes tyystin, keski-ikäisiäkään ei ole paljoa, mutta yli 70-vuotiaat jaksavat osallistua. Monessa agrologiyhdistyksessä toivoisi naisagrologien runsaampaa näkymistä. Ei kai nykyajan agrologille yksi vuosikokouksessa vietetty ilta ole liian suuri ajallinen uhraus? Toivottavasti ei. Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa Esko Lappalainen

4 Koulutuskeskus Salpaus Asikkalan koulukiinteistöt sijaitsevat keskellä maaseudun rauhaa. Taustalla harjumuodostuman Aurinkovuori, jonka irtomaakerroksen paksuus 110 metriä on Suomen oloissa poikkeuksellinen. Salpaus kutsuu kesäpäiville Asikkalaan Koulutuskeskus Salpaus toivottaa agrologit perheineen tervetulleiksi kesäpäiville Asikkalaan. Salpauksen Asikkalan toimipisteessä uskotaan sen pystyvän pitämään vieraistaan hyvää huolta ja tarjoamaan Agrologien Kesäpäiville niiden onnistumisen edellyttämät juhla-, kilpailu-, kokous-, ja majoitustilat sekä viihtyisän ympäristön ja maistuvat ravintolapalvelut. Koulutuskeskus Salpaus Asikkalan toimipisteestä, koulutuspäällikkö Seppo Leppänen sanoo arvostavansa agrologien kokoontumista Asikkalaan ja tämän vahvistavan koulun opiskelijoiden mahdollisuuksia sijoittua maaseudun työmarkkinoille sekä lisäävän tartuntapintaa nuorten opiskeluun hakeutuessa. Kesätapaaminen lisää Asikkalaan saapuvien agrologien kautta myös koulun yhteistyöedellytyksiä maatalousjärjestöjen ja alan yritystoiminnan kanssa. Koulutuskeskus Salpaus vuodesta 2006 Koulutuskeskus Salpaus Asikkalan toimipisteen lähtökohdat juontuvat vuosikymmeniä Lahdessa toimineeseen Ahtialan Maamieskouluun, jonka toiminta vuonna 1982 siirrettiin Asikkalaan. Siinä Koulutuspäällikkö Seppo Leppänen toivottaa agrologit perheineen tervetulleiksi Asikkalan Salpaukseen. yhteydessä myös koulun nimi muutettiin Päijät-Hämeen Maatalousoppilaitokseksi. Oppilaitoksen sijoituspaikaksi koulua ylläpitänyt Päijät-Hämeen maaseutusäätiö osti Asikkalan kunnalta kunnalliskodin maa-alueita. Alueelle rakennettiin uusi koulurakennus ja maatalouden tuotanto- ja opetuksen hallitilat. Maatalousoppilaitos siirtyi vuoden 1999 alussa osaksi Päijät-Hämeen kuntien omistamaa koulutuskuntayhtymää. Päijät-Hämeen maaseutusäätiön omistukseen jäivät edelleen maatilan pellot ja metsät. Vanha kunnalliskoti, Mummola kunnostettiin oppilasasuntolaksi ja opetuksen käyttöön. Vuoden 2006 alusta koulutuskonserni keskitti hallinnoinnin, suunnittelun ja toisen asteen opetuksen Koulutuskeskus Salpaukseen, jonka toimipisteet sijaitsevat Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Salpauksen keskustoimipaikka sijaitsee Lahdessa. Koulutuskeskus Salpaus järjestää laaja-alaisesti ammatillista- ja lukiokoulutusta sekä nuorille että aikuisille, toteuttaen opetustehtävää tiiviissä yhteistyössä toimialueensa elinkeinoelämän kanssa. Salpauksen koulutustarjonta on monipuolinen ja käytännönläheinen. Se tarjoaa erilaisia valinnanmahdollisuuksia opiskeluun. Ammattialoittain esittäytyvästä koulutusohjelmasta on opiskeluun hakeutuvan todella helppo löytää se oikea opetuksen vaihtoehto, joka tuntuu omalta ja mieluisalta. Koulutuskeskus Salpauksella on 14 eri toimipistettä, joissa vuosittain saa oppia lähes nuorta tai aikuista opiskelijaa.

5 Laituri ja rannalla olevat kotagrilli ja kotasauna ovat luontoyrittäjä ja kalatalousalan opetuksen käytössä, mutta palvelevat nyt myös kesäpäivien vieraita. Hevosten paljous on yllättävä. Opettaja-agrologit: Luonnonvara alan koulutus Asikkalassa Maatalouteen, eläinten hoitoon, kalastukseen ja luontoon liittyvä koulutus on Koulutuskeskus Salpauksen toimialueella keskitetty Asikkalaan. Koulutusalana tämä sektori tunnetaan luonnonvara-alan koulutuksena. Toimiyksikön henkilöstön määrä on 80, joista opettajia 30. Opettajakunnassa agrologien määrä on merkittävä, sillä peräti 30 % heistä on koulukuntaamme kuuluvaa. Luonnonvara-alaa Asikkalassa opiskelee vuosittain 220 nuorta ja 50 aikuista oppilasta. Koulutusohjelmat Salpauksessa suoritettavat ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon laajuisia ja opiskeluajan pituus keskimäärin kolme vuotta. Perustutkintoja suorittamaan voi hakeutua sekä peruskoulun että lukion pohjalta. Tutkinnon voi suorittaa oppilaitoksessa tapahtuvana koulutuksena, osan Arto Ala-Hemmilä Jari Laine Pekka Valkjärvi Elisa Lehto Susanna Ollila Ritva Ollinmäki Mia Majuri Heini Vauhkonen Mari Pelkonen-Mutanen tutkinnosta näyttönä tai oppisopimuskoulutuksena. Salpauksen koulutusohjelmissa on mukana 25 elinkeino- tai toimialaa ja tutkinnon suorittajille 45 eri ammattinimikettä. Maatalouteen tai luontoon läheisesti liittyvää koulutusta kutsutaan nykyisin luonnonvara-alaksi. Koulutus antaa valmiudet toimia maatalousyrittäjänä, eläintenhoitajana tuotanto- ja lemmikkieläimille, hevostenhoitajana, luontoyrittäjänä matkailualalla sekä kalastajana tai kalanjalostajana. Koulutuksen opintomäärästä käytetään opintoviikkoa käytännön työharjoitteluun, joko koulun omissa työkohteissa tai kasvituotanto/maatalousteknologia maatalousteknologia maatalousteknologia karjamestari kotieläinhoito ja -tuotanto kotieläinhoito ja -tuotanto hevostenhoito ja -käsittely hevostenhoito ja -käsittely hevostenhoito ja -käsittely yhteistyöyrityksissä. Koululla tehtävän työosaamisen harjaannuttamiseksi on koulun maatilalla peltoa 80 ha, lypsylehmiä noin 30 ja hevosia 20. Päijänne ja Vesijärvi tarjoavat Myös kalatalousyrittäjäkoulutukseen tarvittavat kalavedet. Koulutusohjelman suoritettuaan on jokainen valmis astumaan työelämän palvelukseen. Teksti ja kuvat Matti Värri Kesäpäivien järjestelyvastaava Jari Laine esittelee lauantai-illan tapahtumapaikkaa.

6 1300 metriä pitkä Vääksyn kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen toisiinsa. Kanava on koko pituudeltaan asikkalalaista kulttuurimaisemaa Asikkala on elämyksiä täynnä Asikkalan kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Päijät-Hämeen maakunnassa. Matkaa Asikkalasta Lahteen on 25 km, Hämeenlinnaan 80 km ja Helsinkiin 130 km. Kunnan perustamisvuosi on Kunnan alueelle sijoittuu osittain kaksi suurta järveä Päijänne ja Vesijärvi, ja niinpä rantaviivaakin on komeasti 580 km. Järvineen ja saarineen kunta on kauneinta Päijät-Hämettä. Asukkaita kunnassa on 8 600, joista alle 14-vuotiaita 15,5 % ja yli 64-vuotiaita 21,4 %. Elinkeinoaloittain asukkaat sijoittuvat: kaupan- ja palvelun alalle 53,5 %, teolliseen jalostukseen 29,5 %, maa- ja metsätalouteen 10,5 % ja muuhun tuotannolliseen toimintaan 6,5 %. Tuloveroprosentti on 19,00. Asikkalan maantieteellinen synty perustuu jääkauden jälkeisiin tapahtumiin, jossa valtavat vesimassat ja vedenpinnan suuret korkeuseron vaihtelut saivat aikaan alueen perusteellisen uudelleen muotoutumisen. Esimerkiksi Vääksynjoki on syntynyt kaksi eri kertaa. Ensimmäisen kerran 9500 vuotta sitten, jolloin vedenpinta laski 90 metriä jään vetäytymistä seuranneesta tasosta. Se johti Päijänteen kuroutumiseen omaksi järveksi, irti nykyisestä Vesijärvestä. Maankohoamisen kallistettua maanpintaa etelään, alkoi myös vesi tulvia Päijänteen eteläosaan peittäen alleen suuria maaalueita. Tuolloin vedenpinta oli Vääksyn kohdalla kohonnut uudelleen jo 20 metriä alimmasta tasostaan ja vedet ulottuivat taas Vesijärven alueelle ja aina Lahteen saakka. Tulva laukesi Kymijoen syntyyn ja vedenpinta pääsi jälleen putoamaan, Vääksyn kohdalla noin 12 metriä. Vesijärvi ja Päijänne jakautuivat uudelleen kahdeksi eri järveksi ja niitä yhdistämään syntyi uusi Vääksynjoki. Myös saaret ja rantaviivat saivat koko järvialueella uudet muotonsa. Jääkauden aikaisten jäiden sulaminen, maanpinnan kohoaminen ja suurten vesimassojen liikehdintä synnytti alueelle syvänteitä, vuoria ja harjumuodostelmia. Maisemallisesti kaunista aluetta Kaunis ja antimiltaan runsas luonto houkutteli puoleensa asukkaita jo tuhansia vuosia sitten. Merkkejä asutuksesta on aina rautakaudelta asti. Vauraassa luontoympäristössä myös alueen asukkaat vaurastuivat, viihtyivät ja lisääntyivät ja nauttivat komeasta ympäristöstä. Myös nykyiset asukkaat ymmärtävät luonnon merkityksen ja haluavat sitä, ja vuosikymmenten aikana rakennettua kulttuuria, laajasti muillekin esitellä.

7 Kilometrien mittainen Pulkkilanharju on osa kauneinta Asikkalaa. Selkeän ja avartavan kuvan Asikkalasta ympäristöineen voi ulkopaikkakuntalainen saada kuljettuaan Jääkausitieksi nimetyn 100 km:n mittaisen reitin. Valtakunnallisesti tunnetuimmat nähtävyydet reitin varrella ovat tietenkin Pulkkilanharju ja Vääksyn kanava. Vääksyn kanava on historiallinen vesiliikenteen solmukohta, Euroopan vilkkaimmin liikennöity vapaa-ajan kanava ja koko 1300 metrin pituudeltaan hienoa kulttuurimaisemaa. Vesijärven pinta on kolme metriä korkeammalla Päijänteen vesipintaa. Kanavassa on yksi sulku. Vääksyn kanavan tuntumassa sijaitseva Päijännetalo on päijäthämäläinen kalastusja luontokeskus, joka tarjoaa monipuolista tietoa, hienon ympäristön ja paljon elämyksiä. Siellä on muun muassa vapaa-ajan kalastusmuseo ja siellä voi tutustua asikkalalaisen Lauri Rapalan veistämiin ensimmäisiin vaappuihin ja hänen menestystarinansa kehittymistä suureksi Rapalan -uistimia valmistavaksi yritykseksi. Talossa on myös monipuolinen matkamuistomyymälä. Asikkalanselkä Asikkalanselkä on laaja avovesialue Päijänteessä, ja sen jakaa kahtia kilometrien mittainen, kapea Pulkkilanharju. Harju on yhtenäisin sulamisvesivirtausten kerrostama selänne. Sen sijoittumisen ja suunnan on määrännyt jäätikön alla vallinnut paine ja kallioperän korkeusvaihtelut. Harjun ydinosa syntyi jäätikön alle tunneliin, joka laajeni selänteen kasvaessa. Sulavan jääreunan tuntumassa tunneli avautui avoimeksi railoksi, jonka kautta purkautuvat vedet kerrostivat hiekkaa ja soraa. Samantyyppinen harjusaari, Kelvene, sijaitsee hieman pohjoisempana, Padasjoen kunnan puolella. Päijänteen Asikkalanselkä on myös pääkaupunkiseudun asukkaille jokapäiväinen tuttavuus. Sieltä johdetaan raakavesi tunnelia pitkin seudun miljoonalle asukkaalle. Päijännetunneli on 120 km pitkä, peruskallioon louhittu tunneli. Omalla paineellaan etenevän veden virtaus Helsinkiin kestää 10 päivää. Eteläisen Päijänteen vedenlaatu on erinomaista, vesi on juotavan hyvää. Jatkettaessa jääkausitietä eteenpäin saavutaan Kalkkisten kanavalle. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen kallisti maakamaraa tällä alueella hitaasti kohti kaakkoa. Koska sen aikainen Päijänteen lasku-uoma oli altaan luoteispäässä, alkoi vesi kaakossa tulvia kuivalle maalle. Nouseva vesi uhkasi sulauttaa alueella sijaitsevan Ruotsalainen -järven osaksi Päijännettä ja Kalkkisten koski oli muuttua järviä yhdistäväksi leveäksi salmeksi, kunnes tapahtui ratkaiseva käänne. Syntyi uusi etelään johtava laskuuoma, joka johti Heinolan ja Vuolenkosken kautta järvialueen vedet Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Nykyinen Kalkkisten kanava luo osaltaan sisävesilaivoille kulkuväylän Lahden Vesijärveltä, Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle ja edelleen Ruotsalaiselle ja Heinolaan. Jääkausitien viimeisin suuri kohde on Vesivehmaankangas. Kangas on osa toi- sen Salpausselän muodostumien kaarta, joka alkaa Asikkalasta ja jatkuu Jaalan ja Taipalsaaren kautta Pohjois-Karjalaan. Nämä muodostumat rakentuivat pääosin sulamisvesien kuljettamasta hiekasta ja sorasta Järvi-Suomen jäätikkökielekkeen eteen. Tutustuminen muinaisten aikakausien luonnonvoimien suuruuteen opettaa meidät kunnioittamaan ja arvostamaan luontoa ja sen mahtavuutta. Asikkalan kesä on täynnä tapahtumia On taidetapahtumia, näyttelyitä, museoita, Päijänne-risteilyjä jne. Tarkan ohjelma- ja kohdeluettelon voi saada Asikkalan Päijännetalon matkailutoimistosta, osoitteesta tai Kekkonen kalasti -näyttely on katsaus Presidentti Urho Kekkosen kalastusmenetelmiin ja kalastusmatkoihin. 7

8 Muistomerkki viestiksi tuleville sukupolville on pystytetty Vääksyyn vuonna Menneiden sukupolvien työlle vaikeina aikoina Talvi- ja jatkosota Itsenäistymisvaiheet Nälkävuodet talo.net, puhelinnumero on Esimerkkinä näyttelytarjonnasta esittelemme yhden niistä: Kekkonen kalasti -näyttelyn, joka on avoinna Päijännetalossa välisen ajan, arkisin klo , lauantaisin ja sunnuntaisin Näyttely Kekkonen kalasti luotaa presidentin suhdetta kalastukseen aina nuoruudesta lähtien, sekä sen muuttumista hänen politiikan pyörteissä toimiessaan. Kalastus on minulle vakaumus, tiedetään presidentin sanoneen, mikä suhde pyyntiin säilyikin koko elinajan. Aikalaisten jutut, muistelut ja kuvavälähdykset kalastavasta presidentistä heräävät näyttelyssä eloon. Näyttelyssä käydään läpi presidentin mieluisimmat kalastusmenetelmät ja luodaan näkymiä hänen kalastusmatkoihinsa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Urho Kekkonen oli vannoutunut heittokalastaja, mutta oli hänellä runsaasti mielenkiintoa koko kalastuksen kirjoon. Tärkeä sija oli myös saaliilla. Mielenkiintoista ohjelmaa Kekkonen kalasti -näyttelyssä on sunnuntaisin kello järjestettävä Kalamiehen tunti, jossa asiantuntijat ja kalakaverit kertovat kalastuksesta ja Kekkosen kalaretkistä. Tervetuloa, Asikkala odottaa! Teksti ja kuvat Matti Värri Päijännetunnelia pitkin Päijänteen Asikkalanselältä talousvesi johdetaan pääkaupunkiseudulle. Tunnelin pituus on 120 km.

9 Rinteeseen sijoitetusta lomamökistä avautuu hyvä näköala alas Päijänteelle. Kuva Marjo Yrjölä Lehmonkärki Lomakylä Päijänteen rannalla Lehmonkärki on korkeatasoinen lomailu-, kokous- ja juhlapaikka Asikkalan kunnassa, Päijänteen rannalla. Tyylikkäät hirsihuvilat, toimivat edustus- ja ravintolatilat luonnonkauniilla ranta-alueella sekä yrityksen tarjoamat ohjelma- ja harrastusmahdollisuudet takaavat vaativankin asiakkaan viihtyvyyden. Paikan mielekkyyden kruunaa keittiön tarjoama, lähiruokaan perustuva ammattimainen osaaminen. Lomakylän omistavat ja sitä isännöivät metsänhoitaja Marjo ja agrologi Ari Yrjölä. Lomakylän nimi Lehmonkärki juontaa alkunsa sen sijaintipaikan nimestä. Lehmonkärki on Päijänteeseen työntyvä hiekkarantainen harjualue. Se on jo historiallisesti tunnettua aluetta, muun muassa siellä toimineesta laivanrakentamisesta. 150 vuotta sitten Lehmonkärjessä rakennettiin muun muassa Suomen ensimmäinen höyrylaiva, S/S Suomi. Alueen historiaan liittyy myös sieltä löydetyt ikivanhat syyrialaiset ja arabialaiset rahat. Lehmonkärki kuuluu maa-alueena aikanaan ratsutilana toimineeseen Yrjölän sukutilaan. Maatila on ollut saman suvun hallussa jo 1600-luvulta luvulta lähtien Yrjölä toimi vuosikymmenet kirjanpitoti- lana, joka mm luvulla palkittiin Euroopan parhaiten kannattavana kirjanpitotilana SEA -mitalilla. Maataloustuotannon kehityksessä tila kuului aina kärkijoukkoon, esimerkiksi yksi Suomen ensimmäisistä pihatoista rakennettiin sinne. Viimeksi tämän sukutilan isännyys vaihtui v.1985, kun se perintönä siirtyi tuolloin vasta 20-vuotiaalle Ari Yrjölälle. Muutok- Sisäkuva lomamökin olohuoneesta. Avoin ovi johtaa saunatiloihin.

10 set sukutilan perinteisessä toiminnassa ovat Arin isännyyskaudella olleet todella suuret. Jo edellisen isännän aloittamasta lomakylätoiminnasta on kasvanut Yrjölän päätoimiala, ja maataloustuotannossa tila on siirtynyt karjataloudesta kasvintuotantoon. Tilan nykyinen peltoala on 42 ha ja kokonaispinta-ala on 180 ha. Oli muutosten aika Lomakylän rakentaminen sai alkunsa jo vuonna 1967, kun tilan silloiset omistajat Aune ja Antti Yrjölä rakensivat vuokrakäyttöön ensimmäiset kesämökkinsä. Ne olivat hirsirakenteisia, mutta niiden käyttö, vähäisestä lämpöeristyksestä johtuen, oli sidottu kesäkauteen. Isännyyden vaihtuessa v kesämökkejä oli yhdeksän. HOT-Tub -lämminvesiallas on käytössä talvellakin luvulle tultaessa teimme maatilataloudessa radikaalimuutoksen, kun perinteisestä karjataloudesta siirryttiin viljanviljelyyn. Samalla oma työpanoksemme keskitettiin lomakylän rakentamiseen ja siellä olevan toiminnan monipuolistamiseen, Ari Yrjölä kertoo. - Tuohon aikaan oli selvästi ennakoitavissa kotimaan matkailun yleistyminen ja korkeatasoisten majoituspaikkojen kysynnän kasvu. Eikä kysyntä kohdistuisi vain kesäkauteen vaan entistä enemmän myös syksyyn ja talveen. Hyvin varustelluista ja tasokkaista kohteista oli jo suoranaista pulaa. Lomailevat asiakkaat halusivat omaa yksityistä, rauhallista olotilaa ja sen läheltä vapaa-ajan peruspalvelut sekä ravintola- ja harrastetoiminnot. - Tähän nousevaan buumiin oli meidän- kin päästävä mukaan ja mieluusti etenemään sen kehityksen kärjessä. Rakensimme uusia tasokkaita huviloita tai peruskorjasimme vanhoja kesämökkejä 2-3 huvilan vuosivauhdilla, Ari Yrjölä selvittää. - Emme kuitenkaan halunneet olla riskirakentajia, vaan etenimme sillä vauhdilla, mitä markkinoiden kasvu ja tulorahoituksen kehitys edellyttivät. Se oli hallittua investointia ja sellaisena se edelleenkin jatkuu. - Lomakylän rakentamisessa olemme pitäneet kiinni itsellemme asettamasta vaatimuksesta, eli se mitä rakennetaan, sen tulee ehdottomasti olla tasokasta. Sama vaatimus koskee myös asiakaskunnalle suunnattua palvelutoimintaa. Jokaisen toiminnon tai virikkeen on oltava niin laadukasta, että vaativinkin asiakas sen hyväksyy, Ari Yrjölä linjaa. 20 korkeatasoista lomakiinteistöä Tällä hetkellä Lehmonkärki tarjoaa useita majoitusvaihtoehtoja. Harjumaiseen niemeen väljästi sijoitetut pyöröhirsihuvilat ovat lähes kaikki omarantaisia. Niissä on oma piha, soutuvene, laituri ja hyvä hiekkapohjainen uimaranta. Asiakkaan valittavissa on kulloiseenkin käyttötarpeeseen sopivankokoinen huvila. Huvilakoot vaihtelevat perhehuvilasta, jopa 14 majoituspaikan ryhmähuvilaan. Suurimpia huviloita yleensä varataankin joko perhejuhlien tai yritysten kokouspaikoiksi. Yhteensä majoitustilaa on henkilölle. Huvilat ovat arkkitehtuurisesti näyttäviä rakennuksia ja sisätiloiltaan viimeisteltyjä ja varustukseltaan korkeatasoisia. Asumisviihtyvyyttä niissä lisää lattialämmitys. Pienimmissäkin huviloissa on oma sauna ja lähes jokaisessa huvilassa sisävessa. Lehmonkärjen päärakennuksessa on vastaanotto, oleskelutilat, keittiö, 120 henkilön ravintola, takkahuone ja sauna. Alueella on lisäksi komea metsästysmaja, liikuntavälinevarasto ja kaksi pienoiskirkkoa muistuttavaa huussia. 2,5 km päässä lomakylästä sijaitsevan maatilan vanha, 1700-luvulta peräisin oleva kivinavetta on remontoitu A-oikeuksin varustetuksi 140-paikkaiseksi ravintolaksi. Asiakaskuntansa keskuudessa Lehmonkärki on tunnettu erinomaisesta ruuasta. Metsänhoitajan koulutuksen saanut Marjo Yrjölä on kouluttautunut Helsingissä Ravintolakoulu Perhossa ja myöhemmin valmistunut keittiömestariksi Lahdessa. Ravintola-alan koulutuksen saaneena ja alaa myös vapaa-aikanaan harrastavana henkilönä pystyy Marjo osaavan henkilökuntansa kanssa todella uskomattomiin suorituksiin. Mahdollisuuksien rajoissa keittiö käyttää raaka-aineena tuoretta lähiruokaa. Oleiluun Lehmonkärjessä ei pitkästy Lehmonkärjessä on paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kesäisiä harrastuksia ovat kalastus-, vene- ja sukellusretket, ralliautoilu, jettisafarit, kalliokiipeily sekä helikopteri- ja kuumailmapallolennätykset. Rauhallisempaa menoa voi harrastaa lentopalloilun, tenniksen, suunnistuksen tai lavatanssien muodossa. 18-reikäinen Golf-rata löytyy 15 kilometrin päästä Vääksystä. Syksyisin metsämiehille tarjoutuu mahdollisuus metsästykseen. Onnistuneen liikuntasuorituksen jälkeen voi piipahtaa HOT-Tub lämminvesialtaaseen, ja halutessaan siinä voi ottaa yrttikylvyn. Talviharrasteet ovat nekin mielenkiintoisia; husky -koiravaljakkoajot, moottorikelkka- ja lumikenkäsafari, jäärata-ajo ja avantouinti. HOT-Tub -lämminvesialtaat ovat myös talvikäytössä. Vieraita ympäri maailmaa Suomen lomamaana löytäneet turistit tulevat Lehmonkärkeen aina Japania, Australiaa ja Brasiliaa myöten. Ja mukavaa on tullakin, kun heitä lomakylässä odottaa asiakasystävällinen ja kielitaitoinen henkilökunta. Isäntäväen kielitaitoon kuuluvat suomi, ruotsi, englanti, ranska ja saksa. Sen 10

11 1700-luvulla rakennetussa kivinavetassa toimii A-oikeuksin 140- paikkainen ravintola. lisäksi henkilökunta osaa vielä muutamia muitakin kieliä. Työntekijöitä Lehmonkärjessä on kehdeksan vakituista ja 14 osa-aikaista. Lehmonkärjen liikevaihto on ollut viime vuodet huimassa kasvussa. Liikevaihdon lisäys on vuosittain ollut yli 20 % ja niinpä veroton myynti v.2006 nousikin jo yli miljoonaan euroon. Asiakasmäärä oli viime vuonna yli henkilöä. Jos haluat lisätietoja yrityksen toiminnasta tai tehdä loma- tai majoitusvarauksen, onnistuu se nettiosoitteessa tai puhelimitse Tervetuloa elämysten pariin, Ari Yrjölä toivottaa. Teksti ja kuvat Matti Värri Päivällispöytä on katettu. Marjo Yrjölä toivottaa asiakkaat nauttimaan maistuvasta lähiruuasta. Kuva Marjo Yrjölä Lomailusta elävä Matkailuyrittäjä, agrologi Ari Yrjölä on syntynyt viljelijäperheeseen Asikkalassa v Hän kasvoi ja varttui kotitilallaan Yrjölässä ja kirjoitti ylioppilaaksi Vääksyn lukiosta v ja valmistui agrologiksi Hyvinkäältä v Hän tutustui jo poikavuosista lähtien isänsä aloittamaan matkailualan yritystoimintaan ja jatkoi sitä isännäksi tultuaan itsenäisenä yrittäjänä vuodesta Perheeseen kuuluu vaimo, metsänhoitaja Marjo Yrjölä ja kaksi lasta, Pinja-Henriikka 6 v. ja Arno 3 v. Perhe asuu Arin kotitilan päärakennuksessa, josta matkaa Lehmonkärki -lomakylään on 2,5 km. Ari vastaa lomakylän kiinteistöistä, markkinoinnista, ohjelmatoiminnasta ja henkilöstöstä. Marjon vastuulla ovat asiakaspalvelu sekä keittiö- ja ravintolatoiminta. Kiireiselle yrittäjäperheelle ei juuri vapaa-aikaa jää, sillä työpäivät venyvät aamuaikaisesta iltamyöhään. Silloin kun vapaata kuitenkin otetaan, käyttää Ari sen golfiin, valokuvaukseen, veneilyyn ja pyöräilyyn. Ruokaihmisenä Marjo jaksaa vielä vapaa-aikanaankin harrastaa ruokaa ja myös perhettä. Yhteisenä harrastuksena heillä on matkailu. Yhteiskunnalliseen-, yhdistys- tai järjestötyöhön ei yrittäjiltä aikaa liikene. Lomakylän päärakennuksessa on viihtyisä takkahuone. Takkatuli lämmittää niin mieltä kuin huonettakin, Ari Yrjölä sanoo. 11

12 Agrologit säilyttivät asemansa eduskunnassa Kevään eduskuntavaaleissa eduskunnan kokoonpano muuttui kovasti. Agrologit säilyttivät neljä paikkaa, mutta ryhmän edustajista vaihtui puolet. Agrologien eduskuntaryhmä noudattaa tunnollisesti tasa-arvolakia, sillä ryhmässä sukupuolijakauma on tasan 50:50. Edellisen kauden kansanedustajista Susanna Haapoja ja Antti Rantakangas uusivat paikkansa. Uusina nousivat Elsi Katainen Pohjois-Savosta ja Timo Korhonen Oulun vaalipiiristä. Vaasan vaalipiiristä edustajana ollut Lasse Hautala jäi ensimmäiseksi varamieheksi. Edustajapaikan uusimiseen hän olisi tarvinnut 465 ääntä lisää. Agrologivaramiehistä Arto Pirttilahden valinta Pirkanmaalta jäi 265 äänen päähän. Satakunnassa agrologi-agronomi Jukka Tuori tuli myös ensimmäiseksi varamieheksi, mutta hänen äänieronsa kansanedustajapaikkaan jäi selvästi suuremmaksi. Näissä vaaleissa oli keräämieni tietojen mukaan ehdolla 22 agrologia. Vuoden 2003 vaaleissa agrologiehdokkaita oli 19. Puolueittain ehdokkaat jakaantuivat niin, että keskustasta oli 17 ehdokasta, kokoomuksesta kaksi ja itsenäisyyspuolueesta, kristillisdemokraateista sekä vihreistä yksi kustakin. Suuressa Oulun vaalipiirissä eduskuntapaikkaa tavoitteli viisi agrologiehdokasta. Oulun vaalipiiriä huomattavasti pienemmässä Kymen vaalipiirissäkin kolme agrologia taisteli kansanedustajan paikasta. Eduskunnan agrologien keski-ikä nousi edellisestä kerrasta vuodella - 42,5 vuoteen. Elsi Katainen on kautta aikojen toinen naispuolinen agrologikansanedustaja. Hän on myös ensimmäinen Peltosalmen maaseutuopistosta valmistunut agrologikansanedustaja. Sama tilanne on Koivikosta valmistuneen Timo Korhosen kohdalla. Agrologiehdokkaat keräsivät yhteensä ääntä eli 2,2 % koko valtakunnassa annetuista äänistä. Neljä vuotta sitten kolmen ehdokkaan pienempi agrologijoukko keräsi ääntä. Suurimman henkilökohtaisen äänimäärän, 7263 ääntä, keräsi Susanna Haapoja Vaasan vaalipiirissä. Muut läpimenneet agrologit keräsivät kukin ääntä. Maatalouden ja maaseudun puolesta Uuteen eduskuntaan valitut agrologit asettavat maatalouden ja maaseudun asioiden puolustamisen etusijalle. Koska kaikki neljä edustajaa toimivat kunnallisissa luottamustehtävissä, on myös kuntatalouden asioiden edistäminen heidän tavoitteenaan. Agrologi-lehti kyseli eduskuntaan valituilta agrologeilta alkaneen edustajakauden tavoitteita, toivottujen valiokuntapaikkojen toteutumista sekä vaalitaistelun tuntoja. Jatkavilta edustajilta kysyttiin vielä edellisen edustajakauden onnistumisia ja pettymyksiä. Alkaneella vaalikaudella agrologeja eduskunnassa edustavat Elsi Katainen ja Timo Korhonen (eturivissä) ja Susanna Haapoja ja Antti Rantakangas. 12

13 Susanna Haapoja (40) Toisen kauden kansanedustajana aloittanut Susanna on Ilmajoen agrologi vuosimallia Tällä kaudella hänen tavoitteenaan on kokonaisen Suomen tasapainoinen kehittäminen. Maaseudun infrastruktuuriin laajasti koskettavat päätökset, kuten tiestön kunto ja laajakaistayhteydet koko maassa, ovat erityisen tärkeitä. Susanna toivoo maatalouden byrokratian kehittymistä järkevämpään suuntaan. Koko valtakunnan ykkösasioiksi Susanna listaa paremman työllisyyskehityksen sekä eri väestöryhmien toimeentulon. Susanna on maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varsinainen jäsen. Jälkimmäisessä hän on puolueen vastuuhenkilö, joten taustatyö ja vastuu hänen kohdallaan lisääntyivät. Puolustusvaliokunta, jonka varajäsenenä Susanna aloitti, on uusi tuttavuus. Hän pitää valiokuntaa tärkeänä. Vaalikampanjasta Susanna toteaa, että etukäteen ei voinut tietää, mikä on lopputulos. Omalla tavallaan taisto oli tiukka. -Tein lyhyen kampanjan, istuvana oli erilaista pakertaa. Vaalit ovat aina yllätyksiä täynnä, ja valmistauduin myös toisenlaiseen lopputulokseen. Olen Onnellinen ja Kiitollinen saamastani luottamuksesta, toteaa hän. Edellisen eduskunnan onnistuneimpina asioina Susanna pitää Vanhasen 1. hallituksen ja eduskunnan onnistumista työllisyystavoitteessaan. -Alueellistamispäätökset lämmittivät myös, toisaalta talous oli tiukoilla, koska valmistauduimme tulevaan. Henkilökohtaisesti onnistuin muutamissa konkreettisissa hankkeissa ja opin toimimaan eduskunnassa, arvioi Susanna. -Varsinaisia pettymyksiä ei ollut, vaikka jotkut maatalouspoliittiset tavoitteet olisivat voineet toteutua paremminkin, Susanna tuumaa. Susanna hoitaa maatilaansa eduskuntatyön ohessa, kun hänen taloudessa ei ole muita, jotka osallistuisivat. Hän käyttää rahtiajoa paljon, mutta täyttää kaavakkeet itse. -Ohran ja kauranviljely onnistuu näinkin. Onneksi naapurit ja yhteistyökumppanit ovat apunani! Kansanedustajan tehtävä on tuonut Susannalle uusia tehtäviä. Puolueen luottamustehtävien lisäksi hän on mm. Kauhavan kaupunginvaltuuston ja Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin puheenjohtaja sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän että Vaasan läänin nuorisolautakunnan jäsen. Timo Korhonen (47) MTK-Kainuun toiminnanjohtaja Timo Korhosella ensimmäinen yritys eduskuntaan tuotti tuloksen. Sotkamolainen pesäpallofani Timo vaikuttaa jäsenenä hallinto- ja ympäristövaliokunnissa. Valiokunnat ovat toiveitteni mukaiset: Hallintovaliokunta on keskeinen toimija kunta- ja palvelurakennepolitiikassa ja ympäristöpolitiikan paineen lisääntyessä mm. maanomistuksen suuntaan, on ympäristövaliokunnan rooli erittäin tärkeä, kertoo Timo. Timo Korhosella on näkyvä asema Kainuussa, sillä hän on mm. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja. Kainuun maakuntakokeilun vuoksi maakuntavaltuuston rooli on erityisen suuri. Maakuntavaltuuston lisäksi hän on toiminut vuosia Sotkamon kunnanvaltuuston jäsenenä. Kunnallismiehenä Timo pitää tärkeänä julkisten palveluiden turvaamista kunta- ja palvelurakennehanketta eteenpäin viemällä. Hänen sydämellään on monta muuta edistettävää asiaa: Vaikuttaminen ilmastomuutokseen ilmasto- ja energiapolitiikkaa uudistamalla, työllisyyden vahvistaminen ja toimenpiteet yrittäjyyden edellytysten parantamiseen, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen pitkälle tulevaisuuteen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen. Vaalikamppailua Timo kuvaa tiukaksi, sillä hänellä oli yli 200 tilaisuutta, ajokilometrejä kertyi yli , rahaa kului yli euroa ja paino tippui yli 8 kg. Timolla on veljensä kanssa maatila yhtymänä. Tilan pellot on vuokrattu naapureille. Timo tekee jonkin verran metsänhoitotöitä, mutta päävastuu hoitotöistä on metsänhoitoyhdistyksellä. Agrologin tutkinnon Timo suoritti vuonna 1981 Koivikon maatalousopistossa. Timon perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi lasta. Elsi Katainen (40) Elsi nousi eduskuntaan toisella yrittämällä. Ensimmäisellä kerralla saatu hyvä tulos innosti jatkamaan. Hän sanoo, että eduskuntapaikat eivät tule ikinä helposti, mutta on tyytyväinen saatuaan riittävän vahvan valtakirjan tähän työhön. Pohjois-Savossa käytiin Elsin mukaan tiukka, mutta rehti, taisto paikoista, jonka tuloksena puolet keskustan edustajista vaihtui. Maataloudessa viljelijöiden tulotason turvaaminen ja byrokratian vähentäminen ovat Elsin työlistan kärjessä. Maaseutua ja maaseutumaisia kuntia ajatellen hän pitää tärkeimpinä Paras-hankkeeseen liittyviä ratkaisuja, jotka vaikuttavat koko kunnallisen palvelutarjonnan laatuun ja saatavuuteen. -Hallintovaliokuntaan halusin ja pääsin, perustuslakivaliokunta tuli pyytämättä ja siitä osaan jo iloita, Elsi kertoo valiokuntatoiveidensa täyttymisestä. Eduskuntaviikon jälkeen Elsiä odottaa kotona agrologiaviomies Petri ja kaksi lasta. Kotitilan lypsykarjan hoitovastuu on Petrillä, sillä Elsin kertoman mukaan kansanedustajan työ on kokoaikaista ja vaativaa työtä kuten myös maidontuottajan työ. Tällä hetkellä hän keskittyy uuteen työhönsä. Kesäaikana Elsi sanoo ehtivänsä myös navetalle. Oman aikansa nielaisevat myös kunnalliset luottamustoimet. Elsi on heilutellut Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtajan nuijaa vuodesta Hän on myös Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuuston ja Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsen. Elsi on valmistunut agrologiksi Peltosalmen maaseutuopistosta v Agrologi (AMK)-tutkinnon hän suoritti Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa v Hän on suorittanut myös opettajan tutkinnon Jyväskylän opettajakorkeakoulussa v Elsi on toiminut Pemossa tuntiopettajana vuodesta 1996 lähtien. Alkuvuosina hän opetti kasvituotantoa, nykyisin pääasiassa yritystaloutta perusopetuksen puolella. Antti Rantakangas (43) Pulkkilalainen Antti Rantakangas on agrologikansanedustajaryhmän nestori, sillä hän aloitti kolmannen edustajakautensa. Tämän kauden ykkösasiaksi Antti nostaa Suomen myönteisen talous-ja työllisyyskehityksen turvaamisen. Antin mielestä se mahdollistaa sovittujen panostusten toteuttamisen mm. maa- ja metsätalouteen sekä perusturvaan. Maaseudun kehityksen kannalta hän otaksuu energiapolitiikan nousevan vahvaan rooliin. Antti uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa. -Kyllä talousvaliokunnan varapuheenjohtajana pääsen vaikuttamaan elinkeino- ja energiapolitiikkaan ja valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön budjettiin sekä 13

14 Agrologiehdokkaiden äänimäärät vaalipiireittäin Uudenmaan vaalipiiri Keskinen Jarmo, 1438 ääntä, Kokoomus Lankia Eero, 1303 ääntä, Keskusta Sorsa Simo, 1386 ääntä, Keskusta Satakunnan vaalipiiri Aalto Katri, 69 ääntä, Itsenäisyyspuolue Palomäki Lea, 697 ääntä, Keskusta Tuori Jukka (agr. 1985), 2350 ääntä, 1. varamies, Kokoomus Pirkanmaan vaalipiiri Pirttilahti Arto, 4300 ääntä, 1. varamies, Keskusta Pohjonen Päivi, 686 ääntä, Keskusta Keski-Suomen vaalipiiri Laitinen Markku, 1890 ääntä, Keskusta Tuohiniitty Hannes, 230 ääntä, Vihreät Kymen vaalipiiri Harju Kyösti, 3029 ääntä, Keskusta Kekki Anni, 1290 ääntä, Keskusta Tulkki Jarmo, 2954 ääntä, Keskusta hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsenenä mm. kuntarahoitukseen, arvioi hän. Antti tuntuu olevan tyytyväinen saamiinsa valiokuntapaikkoihin. Pohjois-Savon vaalipiiri Katainen Elsi, 5683 ääntä, valittu, Keskusta Vaasan vaalipiiri Haapoja Susanna, 7263 ääntä, valittu, Keskusta Hautala Lasse, 5509 ääntä, 1. varamies, Keskusta Oulun vaalipiiri Häyrynen Heikki, 197 ääntä, Kristillisdemokraatit Isola Sanna, 3168 ääntä, Keskusta Korhonen Timo, 5597 ääntä, valittu, Keskusta Rantakangas Antti, 5933 ääntä, valittu, Keskusta Pylväs Keijo, 3141 ääntä, Keskusta Lapin vaalipiiri Ruotsalainen Ari, 3476 ääntä, Keskusta Kevään vaalitaistelua Antti kuvaa poikkeuksellisen tiukaksi. Oulun vaalipiirissä keskustan äänistä taisteli neljä agrologia, joista Antti ja Timo Korhonen tulivat valituiksi. Viime vaalikauden parhaiksi saavutuksiksi Antti Rantakangas laskee hallituksen saavuttaman työllisyystavoitteen ( uutta työpaikkaa). Viime kaudella pettymystä aiheutti ajoittainen vastakkainasettelu maaseuturahoista hallituksen sisällä. Sen pitäisi EU-jäsenyyden oloissa olla taakse jäänyttä elämää, Antti tuumii. Muiden agrologikansanedustajien tavoin Antti on mukana kunnallis- ja maakuntapolitiikassa. Hän on ollut Pulkkilan kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1992 lukien. Maakunnallisella tasolla hän on toiminut pitkään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa hän on vaikuttanut vuodesta 2003 lukien. Aikaisemmin hän oli seitsemän vuotta Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtajana. Antti Rantakangas on myös Suomen Keskustan varapuheenjohtaja ja Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Lomayhtymä ry: n hallituksen puheenjohtaja. Agrologiksi Antti valmistui v Ilmajoen maatalousopistosta. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluu kolme tytärtä. Eduskuntatyön kiireiden vuoksi Antti on vuokrannut tilansa pellot. Teksti ja kuvat Esko Lappalainen Tule kesän ykköstapahtumaan! paljon eläimiä ja koneita huikeita elämyksiä myös lapsille vinkkejä pihaan ja puutarhaan monenlaista upeaa näytöstä ja tapahtumaa retkikohteita maakunnassa Ammattiasiaa ja nähtävää kaikille. Tule ja viihdy! Suomen Maatalousnäyttely Kuopiossa Sorsasalon raviradalla Järjestäjä: ProAgria Pohjois-Savo Puijonkatu 14, Kuopio Puh

15 Aikataulu klo 15 yhteinen ohjelmaosuus laivalla klo lähtö Helsingistä klo Viking buffet-päivällinen klo 9.40 laiva saapuu Tukholmaan, päivä Tukholmassa klo Lähtö Tukholmasta klo Viking buffet-päivällinen klo saapuminen Helsinkiin Agrologien pikkujouluristeily Tukholmaan Hinnat A-luokan kahden hengen hytissä 135 A-luokan neljän hengen hytissä 105 B2L-luokan kahden hengen hytissä 125 B2L-luokan neljän hengen hytissä 100 C-luokan kahden hengen hytissä 118 C-luokan neljän hengen hytissä 98 Lapset alle 6 vuotta veloituksetta. Lapset 6-17 vuotta maksavat vain ateriat 30 (2 kertaa buffet ja kaksi meriaamiaista) Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse os. tai puh mennessä. Peruutuksissa menetellään laivayhtiön käytännön mukaisesti. Hinnat/henkilö (hinnat sis. hyttipaikan, päivälliset ja meriaamiaiset) Huom! Tiedustele matka-avustusta omasta jäsenyhdistyksestäsi Yhteystietojen muutoslomake Nimi : Syntymäaika : Uusi sukunimi: Entinen sukunimi: Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanha osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Uusi osoite Katuosoite : Postinumero: Postitoimipaikka: Uusi GSM-numero : Uusi sähköpostiosoite : Agrologien Liitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Olen vaihtanut työpaikkaa: AGROLOGI Nykyinen 2/2007 työantaja: 15

16 Agrologien kesäp Ohjelma pe klo klo la klo klo majoittuminen sauna lämpimänä kahvio auki sauna lämpimänä klo aamupala klo 9.00 lipunnosto klo 9.00 kesäpäivien avaus ja rataselostus klo taitomestaruuskilpailu klo puolisoiden ja nuorten tehtäväkilpailu klo lounas klo oheisohjelmaa lapsiparkki klo lasten harrastuspuisto klo klo mahdollisuus tutustua koulutilan toimintaan, kotiseutumuseoon tai Vääksyn kanavaseutuun, työnäytöksiä yms. klo kilpailutoimisto sulkeutuu klo Kiinteistö Oy Ylläs-Agrolan yhtiökokous klo Toimihenkilöagrologit ry:n kokous klo aluevaliokuntien kokoukset klo Agrologien Liiton edustajiston kokous klo päivällinen klo 19- hämäläiset sahtipidot Päijänteen rannalla, palkintojen jako, rantajamit juhlapuhe: maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila su 1.7. klo jumalanpalvelus Asikkalan kirkossa klo seppeleenlasku sankarihaudalle klo kahvit Tervetuloa kesäpäivill 16

17 äivät Asikkalassa Majoitus ja ruokailut Majoitus koulutuskeskus Salpauksen oppilasasuntolassa, 2-4- tai 8- hengen solut 4 hengen solu/80 /vrk 8 hengen solu / 160 /vrk HUOM! Liinavaatteet 5 /hlö, muista mainita varauksen yhteydessä Karavaanareille paikkoja sähköliittymällä 20 /vrk Veneilijöille laituripaikkoja 50 /3 vrk Aamiainen 4,80 Lounas 10 Päivällinen 7 Iltapala, kalalautanen sis. rantajamilipun hintaan 20 Paikka ja ajo-ohjeet Koulutuskeskus Salpaus Laurellintie 55 Asikkala Lisätiedot ja varaukset Lahden Seudun Agrologit/Jari Laine tai p Sitovat ilmoittautumiset mennessä e Päijät-Hämeeseen! 17

18 Balkanin pienet maat kurovat länsimaiden etumatkaa kiinni Balkanin maat mielletään usein sekaisiksi ja synkän historian omaaviksi takapajuloiksi. Sloveniassa ja Kroatiassa huhtikuussa vieraillut 48 hengen agrologiryhmä totesi tämän mielikuvan virheelliseksi. Molemmissa maissa talous kasvaa ripeästi. Ryhmä Agrologos hotellin edustalla Portorozissa. Slovenian lisäksi Agrologien Liiton ryhmä vieraili Kroatiassa ja Venetsiassa. Kovista sotakokemuksista toisessa maailmansodassa kärsinyt Slovenia on sekä EU:n että puolustusliitto Naton jäsen. Se on pannut taloutensa ja yhteiskuntansa kuntoon ja siirtynyt tämän vuoden alussa yhteisvaluutta euroon. Kroatia neuvottelee EU-jäsenyydestä. Maan asioiden ja talouden saaminen eurokuntoon vaatii paljon työtä. Hallitus yrittää erilaisilla ohjelmilla kuroa kiinni muiden Euroopan maiden etumatkaa mm. maataloudessa. ostetulla tilalla pidetään lypsylehmää. Tiloilla on yhteensä 330 nautaa. Uuden tilan hankintaan pakotti Ljubljanan tilan laajentamismahdollisuuksien puute. Hiehojen kasvatuksen lisäksi vanhalla tilalla kasvatetaan maissia, sillä 550 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla uudella tilalla maissi ei menesty kunnolla eikä uuden tilan peltojen kosteusolotkaan ole maissille suotuisat. Valtaosa tilan peltoalasta on laidunta ja nurmea. Ljubljanan tilalla on peltoa 100 hehtaaria ja Velika Brdon tilalla 180 hehtaaria. Uuden tilan pelloista vain 50 hehtaaria on omaa. Valtion säätiö perii pellon vuokraa 50 euroa/ha, mikä ei päätä huimaa. Jose Jurc aloitti maanviljelyksen 20 peltohehtaarin tilalla ja ostaa koko ajan lisää peltoa. Peltohehtaarista hän joutuu pulittamaan euroa. Tilan pellot ovat loivasti kumpuilevia. Jose Jurc in tilalta lähtee vuosittain 1,5 milj. litraa maitoa meijeriin. Lehmien keskituotos on 8000 litran paikkeilla. Maitolitrasta tuottaja kuittaa 29 senttiä. EU-tukea tulee kaksi senttiä/l tämän päälle. Lehmät ovat pääosin friisiläisiä, mutta joukossa on parikymmentä simmentalrodun edustajaa. Tänä keväänä lehmät pääsivät aikaisen kevään ansiosta yli kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin laitumelle. Normaalisti laidunkausi alkaa toukokuun alussa ja kestää lokakuun puoliväliin. Navettarakennus on yli kolmekymmentä vuotta vanha kuten tilan muutkin rakennukset. Valtion tukea Jose Jurc ei ole uskaltanut rakentamiseen hakea, sillä puolet investoinnista täytyy tulla itseltä. Sloveniassa sosialismikauden jälkiä ei näy. Maa on siisti ja vauraanoloinen. Tämän vuoden alussa käyttöön otettu euro lisää Slovenian länsimaisuuden tuntua. Kroatiassa sosialismin aika on jättänyt jälkensä ainakin sosialismikaudella rakennettuihin kerrostaloihin. Maa on myös pohjoista naapuriaan epäsiistimmän ja köyhemmän tuntuinen. Molempia maita, varsinkin Kroatiaa, vaivaa negatiivinen väestönkasvu. Kummassakin maassa maa- ja metsätalouden kehittymistä haittaa maanomistuksen pirstaleisuus. Kroatiassa luonnonolosuhteet monipuoliseen maataloustuotantoon ovat loistavat. Slovenian suotuisaa kehitystä edisti vuonna 1991 tapahtunut nopea irtautuminen Jugoslaviasta. Sota kesti vain kuusi päivää. Kroatiassa itsenäistyminen ei käynyt yhtä helposti. Siellä sisällissodan haavoja nuollaan edelleen. Jose Jurc: Ilman EU-tukeakin pärjäisi Slovenian suurin yksityinen maidontuottaja Jose Jurc tuntuu ottavan yrittämisen vapauden tosissaan. Hän viljelee poikansa kanssa kahta tilaa; Ljubljanan tilalla kasvatetaan tilan hiehot ja kolme vuotta sitten konkurssista Lounais-Slovenian Velika Brdosta Jose Jurc. 18

19 EU:ssa on enemmän huonoa kuin hyvää, arvostelee Jose Jurc. Liityttäessä saimme puolet EU:n tukitasosta, mutta nyt taso on laskenut. Toiminta pyörisi ilman tukiakin, jatkaa hän. Pienemmät tilalliset saattaisivat olla tuen tarpeesta eri mieltä. Tilan töistä vastaa Jose Jurc poikansa ja kolmen työntekijän voimin. Vaimot käyvät tilan ulkopuolella työssä. Koulutukseltaan Jose Jurc on autopeltiseppä. Pojalla on agronomiopinnot kesken. Osa Mirka Pesun ja Damjan Oražemin tilan pelloista oikeuttaa jyrkän maan EUtukeen. Pesu-Oražemin tilan kasvattamia hevosia markkinoidaan mm. Itävaltaan. Mirka emännöi Sloveniassa Damjan Oražemin ja Mirka Pesun tila on tyypillisempi slovenialainen tila. Pellot ovat jyrkän maan tukiin oikeutettuja ja tilan kokonaispinta-ala on noin 20 ha. Siitä on 5,5 hehtaaria peltoa ja reilu 13 hehtaaria metsää. Pellot ovat hevoslaitumina ja osalla kasvatetaan heinää tilan yhdeksälle siitoshevoselle. Jyrkillä rinteillä heinänkorjuu joudutaan tekemään melkein käsipelissä. Aviopari tapasi toisensa Kausalan raveissa, kun Damjan oli metsänhoitajaopintojensa aikana Suomessa. Sloveniaan miehensä mukana muuttanut Mirka Pesu on helsinkiläissyntyinen agronomi. Aviopari on kiinnostunut hevosista, minkä voi tapaamispaikan ja tilan tuotantosuunnan perusteella jo arvatakin. Perheeseen kuuluu myös kahdeksanvuotias Jonas-poika. Sloveniaan muutettuaan Mirka ja Damjan ostivat muutaman vuoden asumattomana olleen tilan. Asuinrakennusta he ovat korjailleet pikkuhiljaa. Alakerta ja ulkoseinät on jo saatu hienoon kuntoon, mutta remontointi jatkuu yläkerrassa. Maaseudun asukkailla tuntuu olevan samat ongelmat kuin Suomessakin eli palvelut kaikkoavat kyliltä taajamiin. Pieni tila ei riitä perheen elatukseen. Metsänhoitaja Damjan Oražem on työssä metsäalan tutkimuslaitoksessa. Mirkan ja Damjanin tilan metsien maastonmuodot mahdollistavat puunkorjuun, mutta käytännössä metsästä otetaan vain kirjanpainajan ym. tuholaisten vioittamia puita polttopuuksi. Kuusten runsaat vioitukset johtuvat siitä, että seutu on kuuselle liian lämmintä. Puuta käytetään jonkin verran myös kotitarvesahaukseen. Teksti ja kuvat Esko Lappalainen Pieni tilakoko maa- ja metsätalouden kehityksen jarruna Sekä Slovenian että Kroatian maatalousmaan omistus on hyvin pientilavaltaista. Paikoin myös peltojen vaikeat pinnanmuodot haittaavat maatalouden kehittämistä. Molemmissa maissa tilojen pienen koon vuoksi koneellistaminen on vähäistä ja tilojen tuottavuus heikko. Sloveniassa on vain 75 yli 100 hehtaarin tilaa. Kroatiassa maatalouden kehittämistä pienen tilakoon lisäksi jarruttavat valtion omistamien ja voimakkaasti subventoitujen maatalouskombinaattien ja osuuskuntien suuri määrä ja lainojen saannin vaikeus. Kroatian taloudelle maataloudella on suurempi merkitys kuin Slovenian. Maataan EU-kuntoon trimmaava Kroatian hallitus on laatinut useita ohjelmia hedelmä-, oliivi- ja viininviljelyn lisäämiseksi. Ohjelman tuloksia näkyy jo maaseutumaisemassa, sillä uudehkoja tällaisia viljelmiä näkee monin paikoin. Panostus viininviljelyyn hieman ihmetyttää, sillä nykyisten EU:n viinintuottajamaiden pitää ylituotannon vuoksi supistaa viinintuotantoaan. Kroatialaisten viinien vienti ulkomaille on lisääntynyt. Luultavasti EU:n suuret viinintuottajamaat eivät katso hyvällä EU:n jäseneksi pyrkivän Kroatian viinintuotannon lisäämiseen tähtääviä satsauksia. Kroatian viljelyolosuhteet mahdollistavat monipuolisen maataloustuotannon: Pohjois- Kroatian Pannonian merellinen ilmasto ja viljava maaperä antavat puitteet monipuoliseen peltoviljelyyn, Keski-Kroatian vuoristoalueet soveltuvat karjankasvatukseen ja Välimeren vyöhyke varhaisille vihanneksille ja subtrooppisille hedelmille. Vaikka Slovenia on Suomen ja Ruotsin jälkeen Euroopan kolmanneksi metsäisin maa, on Slovenian metsätaloudella vain 0,5 % BKT-osuus maan taloudesta. Puutakin Slovenia Kroatia Viljelty peltoala ha ha Tiloja kpl kpl Keskipeltoala 2,3 ha 2,6 ha Alle 20 ha kpl kpl Maatalousmaasta yksityisomistuksessa yli 93 % noin 81 % Metsäala ha n ha Maa-, metsä- ja kalatalouden BKT-osuus 2,8 % 7 % Slovenian ja Kroatian maa- ja metsätaloutta lukuina löytyy 270 m³ hehtaarilta. Metsämaiden jyrkkyys tekee monin paikoin puunkorjuun mahdottomaksi, ja havupuita vaivaa erilaiset tuholaiset sekä ilmansaasteet. Pienmetsänomistajat ottavat metsistään puuta lähinnä kotitarpeisiin eikä pieneltä metsäalalta saisikaan kunnollista taloudellista tuottoa. Metsäsektorin vienti koostuu pääasiassa tukki- ja sahapuun sekä puusepänteollisuuden tuotteista. Kroatian metsätalouden merkitys on vähäinen. Metsät ovat lehtipuuvaltaisia. Havupuiden osuus on vain 13 %. 19

20 Kymppikurssit Perinteiset kymppikurssitapaamiset järjeste Kutsuntavuorossa olivat kurss Maksuttomia digikuvia voit tilata sähkö Mustiala 1947 Mustiala 1957 Mustiala 1967 Mustiala 1977 Mustiala 1987 Mustiala

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU Vanhan Musiikin Viikolle 27.7.-2.8.09 Tiedusteluihin vastaavat diplomiurkuri Anne-Marie Grundstén, puh. 050 520 4798. Kulttuurisihteeri Hilpi Toikka-Haldin, puh. (02) 677 4698;

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge,

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge, 27.10.2008 Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan ja Leaderryhmien eduntekijä LEADER-PARLAMENTTI 26.-27.11.2008 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) ja sen Leader-jaosto järjestävät Leader-parlamentin ja neuvottelupäivät

Lisätiedot

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Tervetuloa vuosikokoukseen! SK POHJANMAA - POHJANMAAN LASTUSALAN LIITTO ry Tervetuloa vuosikokoukseen! Pohjanmaan Pelastusalan liitto ry:n vuosikokous pidetään la 21.5.2016 Nurmon Paloasemalla, Paanatie 1, 60550 Nurmo Tilaisuuteen

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

A-Kiltojen Liiton syyspäivät ja syyskokous

A-Kiltojen Liiton syyspäivät ja syyskokous A-Kiltojen Liiton syyspäivät ja syyskokous 24. 25.10.2015 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kokouksen asialista on tämän kutsun liitteenä. A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät pidetään 24. 25.10.2015

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 27.01.2014 Sivu 1 / 10 Kokoustiedot Aika 27.01.2014 maanantai klo 8:00-9:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry.

Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosaston säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä ammattiosasto, nimi on Tehyn Vihti-Karkkilan ammattiosasto ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Hotel Levi Panorama & Levi Summit

Hotel Levi Panorama & Levi Summit Hotel Levi Panorama & Levi Summit Juhli kanssamme! Hotel Levi Panorama ja Kokous- ja kongressikeskus Levi Summit sijaitsevat korkealla Levitunturin rinteellä, merenpinnasta korkeus on yli 300 metriä. Hotellin

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Näin me sen teimme RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Ylivieskan Rotary klubi Ylivieskan Jokivarsi Rotary klubi Haapaveden Rotary klubi Oulaisten Rotary klubi 22.3.2014 MARTTI MATIKAINEN 1 OHJELMA RYLA-JOHTAMISSEMINAARI

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1

HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 HUHMARI -KESÄRETKI LA 9.6 SU 10.6.2012 1 Tänä vuonna autismikirjon aikuisten kesäretki suuntautuu luonnonläheiseen Lomakeskus Huhmariin (Huhmarisentie 43, 83700 Polvijärvi). Lomakeskus Huhmari sijaitsee

Lisätiedot

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Mari Sarvaala 10.12.2014 Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke Maaseutu tarvitsee ammattilaisensa työllistä itsesi maaseudulla Taustaa Ideointi

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä

alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen Kaarina Suonperä Tule alkaneen uuden 2013 vuoden ensimmäiseen koulutukseen sellaisena kuin olet. Palaat matkalta osaavampana ja tavoista paljon tietävänä. Tapaseura ry:n puheenjohtaja, tapakouluttaja Kaarina Suonperä tarjoaa

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö: Varkauden-Pieksämäen seutu Sisältö: Tervetuloa! Tule kokemaan iloisia hetkiä Savon sydämeen! Täällä voit nauttia kiireettömästä yhdessäolosta perheesi kanssa tai osallistua elämyksellisiin aktiviteetteihin.

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Täydellinen loma Lapissa

Täydellinen loma Lapissa Täydellinen loma Lapissa Ainutlaatuinen palvelukonsepti kokoaa saman katon alle kaksi viihtyisää ja tasokasta hotellia sekä Kokousja kongressi keskus Levi Summitin palveluineen ja näyttelyineen. Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous

19. 20.3.2016. Hotelli Petäys, Hämeenlinna. A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous A - K i l t o j e n L i i t t o r y : n v a l t a k u n n a l l i s e t Kevätpäivät ja -kokous 19. 20.3.2016 A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäiviä vietetään 19. 20.3.2016 Hotelli Petäyksessä Hämeenlinnassa.

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot