Mullonen - Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön tiedotuslehti 2/2005. Mullonen. Tiedotuslehti 2/2005 Keski-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mullonen - Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön tiedotuslehti 2/2005. Mullonen. Tiedotuslehti 2/2005 Keski-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö"

Transkriptio

1 Mullonen Tiedotuslehti 2/2005 Keski-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö KALATALOUDEN OSAAMISKESKUS VAHVISTUU Uusia toimintatapoja kalavesille Matti Sipponen, Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto on vahvistanut yhteistyötään riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Suomen ympäristökeskuksen kanssa yliopiston edustamilla vahvuusalueilla. Yhteistyön avulla yliopiston yhteyteen on muodostumassa vesistötieteiden osaamiskeskus ja tutkimusympäristö, jonka osa on kalatalouden osaamiskeskus. Keski-Suomessa on parastaikaa meneillään useita innovatiivisia hankkeita, jotka onnistuessaan muutta- esteetön kulku lisääntymisalueille. Niitähän on vuosikymmenien aikana systemaattisesti kunnostuttu. Jotta voisimme tulevaisuudessakin nauttia kotimaista järvikalaa, on ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä kehitettävä. Osa tähän tähtäävää työtä on ammattikalastajien käytettävissä olevien kalavesien uusien hyödyntämistapojen pohdinta, sekä uusiin tarpeisiin vastaavan lupajärjestelmän kehittäminen. Työ on käynnissä ja tuloksia mitataan myös sillä, Jyväsjärven ympärille on kasvanut kansainvälisesti merkittävä kalatalouden osaamisympäristö. Kuva: Veli-Matti Paananen. vat kalatalouden toimintaympäristöä. Samalla ne viivoittavat laajalle osallistujajoukolle tietä kohti vaativia tavoitteita. Järvitaimenen kantojen vahvistamiseen pyrkivä Villin taimenen maakunta on jo tuttu alan toimijoille. Uusia toimintatapoja on omaksuttu; esimerkiksi sopii järvitaimenen yksivuotisten istukkaiden eväleikkaus. Haasteita kuitenkin riittää tuleville vuosille. Erityisesti kalastus tulisi järjestää siten, että järvitaimenilla olisi onnistummeko lisäämään ammattikalastuksen vetovoimaa siten, että nuoretkin yrittäjät hakeutuvat alalle. Vesiviljelyssä on suuntauduttu siian ja kuhan viljelyn kehittämiseen. Kuluttajat ovat löytäneet laitoksissa kasvatetun siian. Viljelylajien monipuolistaminen vahvistaa myös maakuntamme vesiviljely-yrittäjien mahdollisuuksia vastata haasteisiin. 1

2 PYYDYSYKSIKÖILLÄ EI VOI SÄÄDELLÄ KALASTUSTA Tavoite kohti järvikohtaista säätelyä Timo Marjomäki, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos Pyydysten yksiköinti, jolla tarkoitetaan vesialueen pyydysyksikköjen kokonaismäärän ja eri pyydysten yksikköarvojen määräämistä, on kalastuslain 61 pykälän kalastuskunnilta edellyttämä toimenpide ja sisävesikalastuksen säätelyn keskeinen työkalu. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos selvitti Keski-Suomen TE-keskuksen kalastuskorttivaroista rahoittamassa hankkeessa pyydysten yksiköinnin perusteita, käytäntöjä, toimivuutta ja kehitystarpeita sisävesillä. Jotta kalastuslain ensimmäisen pykälän kalastuksen järjestämiselle asettamat vaatimukset voitaisiin toteuttaa, kalastuskunnan pitäisi pystyä edes jossakin määrin säätelemään alueensa kalastus-kuolevuutta kalalajeittain ja mielellään vielä ikäryhmittäin. Pyydysyksiköt eivät kelpaa kalastuksen säätelyvälineeksi, koska 1) kalastuskunnan pyydysyksikköjen kokonaismäärälle, joka on tyypillisesti 1-2 yksikköä vesihehtaaria kohden, ei ole esitetty selviä tuotantobiologisia perusteita 2) pyydysyksiköitä ei ole sidottu tiettyyn pyydystyyppiin. KORTTI VARA KOHDE Järkevä kalastuksen säätely edellyttäisi vähimmillään, että vesialueella käytettävien pyydysten maksimimäärää pitäisi voida säädellä pyydystyyppikohtaisesti. Vesialuenäkökulmakin pitäisi olla yhden kalastuskunnan aluetta laajempi eli kalatuotannoltaan yhtenäinen alue. Tämä tarkoittaa yleensä kokonaista järveä tai ison järven erillistä selkää. Tällaisen säätelyn käyttöönotto edellyttäisi kalatutkimukselta tietoa eri pyydysten pyytävyydestä ja eri kalalajien elinalueen laajuudesta. Pyydysten yksiköinnissä esiintyykin suurta kirjavuutta Järvi-Suomen alueella ja yksiköistä on yleensä käytössä vain pieni osa, vaikka arvokalakannat saattavat olla ylikalastettuja. Pyydysyksiköitä onkin syytä soveltaa vain osakkaan kalastusoikeuden määrän mittaamiseen, mihin se on alun perin kehitettykin, ja eri pyydysten lupahintojen määrittelyyn. Verkko on tehokas pyydys, mutta yksiköinti ei kerro mitään pyydyksen pyytävyydestä tai sen aiheuttamasta kalastuskuolevuudesta. Kuva: Seppo Reponen. VILLI TAIMEN VETÄÄ KOSKIKALASTAJIA KESKI-SUOMEEN Luonnontaimen lisää arvostusta ja maksuvalmiutta Mikko Airaksinen ja Pentti Valkeajärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos VILLI TAI MEN Villi taimen on maakunnan koskivesien paras houkutin, ilmenee Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keskisuomaisten koskikalastuskohteiden asiakas-profiileja kartoittavasta selvityksestä. Työssä selvitettiin myös kalastajien näkemyksiä kohteiden kalastusjärjestelyistä ja palvelutarjonnasta. Villin taimenen lisäksi kalastajat arvostavat saalisvarmuutta, ruuhkattomuutta sekä helposti saavutettavia majoituspalveluja. Villi taimen on vahva houkutin koskikalastajille, sillä kalastajat arvottivat kiinnostavimmiksi kosket, joissa he olettivat saavansa saaliiksi luonnontaimenia. Villin taimenen kalastuksesta ollaan myös valmiita maksamaan enemmän kuin istukkaiden kalastuksesta. Kalapaikan kalaston laatuun kohdistuu suuria odotuksia, eikä vaativien kalastajien toiveita pystytä aina täyttämään pelkästään pyyntikokoisella istukaskalalla. Koskikalastajat kannattivat laajasti luonnontaimenten vapauttamista sekä istukkaiden rasvaeväleikkauksia ja vain merkittyjen kalojen ottamista saaliiksi. Luonnontaimenen perässä ollaan valmiita matkustamaan kauempaakin, sillä suosituimmilla kohteilla ulkopaikkakuntalaisten kalastajien osuus on jopa 80 prosenttia. Tämä luo puolestaan kysyntää majoitus- 2

3 Kuva: Veli-Matti Paananen Keihärinkoski on perhokalastajien suosiossa. palveluille, joita käytti tietyillä kohteilla lähes 70 prosenttia vastaajista. Keskimäärin majoitus- ja/tai ruokapalveluja käytti kuitenkin vain 15 prosenttia koskilla kalastaneista. Tämä selittyy paikallisten kalastajien suurella osuudella sekä osittain myös tarjonnan puutteesta, sillä tietyillä kohteilla kalastajat kaipasivat parempia palveluita. Keski-Suomen koskilla kalastava henkilö on tyypillisesti noin 30-vuotias mies, jolle kertyy vuodessa vapakalastusvuorokautta. Hän harrastaa lähes yksinomaan perhokalastusta koski- ja virtavesillä. Yli 50- vuotiaat vastaajat viihtyivät myös järvillä harrastaen vapapyynnin ohella myös verkkokalastusta, ongintaa, vetouistelua tai pilkintää. NUORTEN KALASTUSKURSSILLA OPPII AINA UUTTA Nuorisokursseille on kysyntää Hannu Kostilainen, Keuruun Urheilukalastajat ry Keuruun Urheilukalastajat ry on järjestänyt jo lähes kymmenen vuoden ajan kalastuskursseja kouluikäisille nuorille. Idean kursseihin allekirjoittanut sai joskus 90-luvun alkupuolella suunnitellessaan yläasteen oppilaille kevään kalastustapahtumaa läheisen Multianjoen varrelle. Nämä muutaman tunnin kestäneet tapahtumat olivat niin suosittuja, että siitä heräsi ajatus viikonvaihteen kestävästä kalastuskurssista. Nuorten itsensä innostamana Keuruun Urheilukalastajat päättikin järjestää ensimmäisen kalastuskurssin Multianjoen Vääräkoskella. Tähän pilottikurssiin kuului vetouistelua läheisellä Keurusselällä ja koskikalastusta (perho ja uistin) Vääräkoskella. Tukikohtana ja samalla yöpy-mistilana toimi läheinen Virtalankosken uittotupa. Kuljetukset hoidettiin tilausajona, mutta ruoan kurssin johtaja valmisti uittotuvalla itse. Virtalankoski on toiminut usein 3 KORTTI VARA KOHDE tukikohtanamme. Kerran olemme järjestäneet kurssin Multian Palsankoskella ja Äänekosken Kapeenkoskella sekä vetouistelukurssin Lestijärven Valkeisella. Kurssiaiheina ovat olleet mm. koskikalastus, perhonsidonta, järvikalastus, vetouistelu, onkiminen, heittokalastus, jigikalastus, kalan käsittely, ruoan valmistaminen, kalastajan varusteet, luonnonsuojelu ja turvallisuus vesillä. Kurssien koko on ollut maksimissaan 16 nuorta. Joka kerta nämä kurssit ovat tulleet täyteen niin nopeasti, että tällaisille kursseille voisi hyvin uskoa olevan paljonkin tarvetta. Kurssilaiset ovat olleet yläasteen ja lukion oppilaita. Kaikki kalastuskurssit on räätälöity

4 38-tuntisiksi kursseiksi ja joka kesä niiden sisältö on ollut erilainen. Kalastuskursseista oppilaat ovat saaneet niin halutessaan yläasteen tai lukion 38-tuntisen kurssin. Olemme saaneet kursseille opettajiksi Keuruun Urheilukalastajien, Keuruun Perhokalastajien, Keuruun Eläkeläisten sekä Keuruun Tyhjänpyytäjien asiantuntijoita. Lisäksi joka kesä kurssillamme on ollut opettajana päätoiminen kalastusopas. Yhteistyökumppaneina meillä ovat olleet Keuruun yläaste ja lukio sekä monta kalastusvälinevalmistajaa ja yksi kalastusvälinealan maahantuoja. Lisää rahaa olemme saaneet talkootyöllä. Kurssilaiset ovat maksaneet kalastuskurssista omavastuuosuuden. Ensi kesänä tarkoituksemme on järjestää merikalastuskurssi Kustavin vesillä tai järvikalastuskurssi Keski-Suomessa. Kuva: Jurkka Jämsä. Jussi Heikkinen (edessä) ja Eero Karjalainen tutustuivat jigikalastuksen saloihin kalastusopas Jani Himangon avustuksella. KANNATTAAKO HARJUKSIA ISTUTTAA KESKI-SUOMEEN? Erityisesti järvi-istukset tulee suunnitella huolella Pekka Sundell, Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan Keski-Suomen järviin ja jokiin on viimeisten 16 vuoden aikana istutettu yhteensä lähes 1.5 miljoonaa yksikesäistä tai sitä vanhempaa harjusta. Vuotuinen istutusmäärä on siis keskimäärin harjusta. Istukkaista 99.5 % on ollut yksikesäisiä tai yksivuotiaita. Istutuksista tehtiin 54 % virtavesiin ja 46 % järviin tai lampiin. Istutuksia tehtiin vuosittain keskimäärin 22 virtavesi- ja 13 järvialueelle. Järvien osuus harjuksen istutusalueina on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt. Harjus on hyvin paikallinen kala ja varsin vaatelias elinympäristönsä suhteen. Siksi harjuskannan hoidon on KORTTI VARA KOHDE oltava suunnitelmallista. Keski-Suomessa vuosina tehdyistä harjusistutuksista vain noin 5 % on toteutettu ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnittelemattomat istutukset tuottavat harvoin tuloksia. Erityisen tärkeää on, että istutukset tehdään alueille, jotka soveltuvat harjuksen elinalueiksi ja että istutustiheys on sopiva. Harjuksen istutusalueella veden on oltava laadultaan hyvää ja pohjan kivikkoa, joka tarjoaa suojaa ja hyvät ruokailumahdollisuudet. Istutusten onnistumismahdollisuuksia voidaan huomatta- Yksikesäisillä ja yksivuotiailla harjuksilla Keski-Suomen virtavesiin ja järvialueille vuosina tehdyt istutukset Keski-Suomen TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan. 4

5 vasti parantaa levittämällä harjukset tasaisesti istutusalueelle. Erityisen tärkeää etukäteissuunnittelu on järviin tehtävissä harjusistutuksissa. Keski-Suomesta on mahdollista löytää alueita, missä harjus menestyy. Hyvänä esimerkkinä tästä on Rautalammin reitti, jonka harjuskanta on nopeakasvuinen ja vahva. Istutuksia kannattaa siksi Keski- Suomessa jatkaa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia. Istutukset kannattaa kuitenkin tehdä harkiten. Vain harva alueista, joihin harjusta halutaan istuttaa, tarjoaa lajille elinmahdollisuuksia. KESKI-SUOMEEN EUROOPAN ENSIMMÄISET KOSKIKALASTUSVENEET Väkäsettömät koukut täydentävät kalastustuotetta Jarmo Kovanen, Keski-Suomen TE-keskus Kapeenkosken kalastusmatkailuisäntä Aimo Herneaho on tehnyt ennakkoluulottomasti työtä voidakseen tarjota kalastusmatkailijoille uusia elämyksiä. Kanadan ja Yhdysvaltojen virtavesillä Drift Boat koskikalastusveneet ovat olleet tuttu näky jo vuosikymmenten ajan. Suomen ja tiettävästi Euroopan ensimmäiset klassiset McKenzie-tyypin suuriin koskiin tarkoitetut koskikalastusveneet saapuivat keväällä Kapeenkoskelle Äänekoskelle. Ne ovat vankkatekoisia 0,1 tuuman alumiinista valmistettuja uppoamattomia veneitä. Niiden saaminen Suomeen ei ollut yksinkertaista; rahti ja tulli vielä kaksinkertaistivat veneiden hinnan. Myös käyttöönotto oli EU:ssa tyyppihyväksymättömälle veneelle monimutkainen prosessi. Erityisesti jokikalastukseen suunnitellut veneet tarjoavat mahdollisuuden turvalliseen kalastusseikkailuun Kapeenkosken vuolailla koski- ja virta-alueilla. Veneestä voidaan kalastaa paikkoja, jonne kalastajat eivät normaalisti ulotu. Veneessä voi oppaan lisäksi olla kerrallaan kaksi tai kolme kalastajaa. Veneitä ohjaavat koskiveneen kuljettajakurssin käyneet kalastusoppaat. Herneahon mukaan kesän kokemukset osoittivat veneen toimivan odotetusti ja soveltuvan hyvin tämän kokoluokan koskille. Tuote on toiminut ja kiinnostanut kalastajia, erityisesti yrityksiä ja sille on jo muodostunut vakioasiakaskunta. Tuote on houkutellut myös uusia kalastusoppaita. Veneellä voidaan yhdistää kalastaminen ja koskenlasku. Kokemus poikkeaa selkeästi kumiveneellä tapahtuvasta laskusta. Vene soveltuu myös talvikalastukseen, koska sillä pääsee helposti sulasta jään päälle. Kapeenkoskella halutaan muutenkin olla edelläkävijöitä. Vuodenvaihteessa koskella tulevat myyntiin väkäsettömät vieheet. Väkäsen luopumisesta ei ole haittaa kenellekään, mutta siitä on suuri hyöty kalaa vapautettaessa. Herneahon mukaan väkäsellisistä koukuista olisi päästävä nopeasti eroon ainakin koskipaikoissa, muuten on turha puhua valikoivasta kalastuksesta. Haasteita löytyy järvipuolellekin, sillä sisävesien hyvänmakuiset ja terveelliset kalat ovat aliarvostettuja. Veneisiin tulisi mm. saada sumput, joissa on vaihtuva järvivesi. Saalistietojen ilmoittamisesta tulisi muodostua itsestään selvä osa kalastustapahtumaa. Kalastajien lisäksi myös kalastusoppaat ovat ihastuneet uuteen koskikalastusveneeseen. Kuva: Juha Laitinen. 5

6 KALASTUSKIELLOT JA LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT LÖYTYVÄT NETISTÄ Valtakunnallinen palvelu kalastajien käytössä Veli-Matti Paananen, Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen TE-keskuksen toimialueen ja myös koko Suomen kalastuskieltoalueet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta osoitteesta Kieltoalueista voi tilata myös paperiversion TE-keskuksesta. Keski-Suomessa on yhteensä 40 kohdetta, joissa TE-keskus on kieltänyt yleiskalastusoikeuden (onginta, pilkintä ja läänikohtaiseen viehekalastusmaksuun perustuva kalastus). Kohteet ovat ensisijaisesti istuta ja ongikohteita, joihin istutetaan vuosittain lohikaloja (järvitaimen, kirjolohi) kaupallisessa tarkoituksessa. Pelkkiin siikaistutuksiin perustuvia kieltoja ei ole myönnetty. Samasta nettiosoitteesta löytyvät myös luettelot lohija siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoista koko maasta. Näissä kohteissa onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus (läänikortti) on kielletty (KL 8 ). Keski-Suomessa näitä kohteita on tällä hetkellä 101 kpl. Luettelo saattaa muuttua koski- ja virtapaikkojen kalakannoissa mahdollisesti tapahtuvien muutosten takia. Yleisinä kriteereinä koski- ja virtapaikoille voidaan mainita, että koski on vaahtoinen, kohisevaääninen virtapaikka. Virtapaikan tunnusmerkkejä on, että ne säilyvät talvisin sulina tai heikkojäisiä (virtapaikka ei Viehekieltokohteista löytyy saaliiksi yleensä järvitaimenta ja kirjolohta. Kalastus on kuitenkin aina luvanvaraista. Kuva: Veli-Matti Paananen. kestä pilkkimistä). Virtapaikoilla veden pinta on kalteva ja vesi virtaa silminnähtävästi (vähintään cm/ s). Lisäksi veden virtaussuunta pysyy samana tuulista riippumatta (kosken niska on aina myös virtapaikka). Vesireitteihin liittyviä järviä, lampia ja järvimäisiä suvantoja sekä järvien välisiä salmia ei pidetä varsinaisina virta-alueina. Työvoima- ja elinkeinokeskus on merkinnyt koski- ja virtapaikat maastoon ainoastaan vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla. Samalla joki- tai vesireitillä voi olla useita koski- ja virta-alueita. SININEN KALA Luonnonoikku Vuosjärvestä Jarmo Kovanen, Keski-Suomen TE-keskus Sininen kala tuntuu olevan mieleinen aihe runoilijoille ja muille taiteilijoille - melkein kuin sininen hetki konsanaan. Kirjan nimeksikin se on kelvannut. Siniset ovet puolestaan ovat maailmanlaajuinen ilmiö ja Vantaalle on syntynyt jopa ravintola nimeltään Sininen Hauki. Mutta kuka on Suomen sisävesillä kuullut puhuttavan sinisistä kaloista, saatikka että olisi sellaisen itse nähnyt? Kannonkoskella kaloja ammatikseen käsittelevän Raimo Hakkaraisen ihmetys olikin suuri, kun Aleksi Tarvainen lokakuun alussa toi hänelle Vuosjärven Vipuselältä uistimella saamansa sinisen hauen. Kalan suu ja evät olivat selkeän siniset. Kalaa peratessa osoittautui, että myös kalan liha oli sinistä. Vaikka Raimon käsien kautta on paljon kalaa kulkenut, koskaan aikaisemmin hän ei ole vastaavaan erikoisuuteen törmännyt. Kalaa ei hennottu syödä, vaan se pantiin pakkaseen ja toimitettiin Jyväskylän yli- Sininen väri ei houkuttele syömään. Vieressä normaali haukifile. Kuva: Joni Tarvainen. opistolle. Valmista selitystä sinisyydelle ei ole tutkijoillakaan tarjota. Jyväskylän yliopiston lehtori Timo Marjomäki pudistelee päätään, kun häneltä selitystä tivataan: En ole moisesta ennen kuullut. Sininen väri kalan pinnassa olisi helpompi selittää, mutta lihasten sinisyys on vaikeampi juttu. Mieleen tulee jonkinlainen yksilöl- 6

7 linen aineenvaihduntahäiriö, jossa esimerkiksi maksan kyky käsitellä kalan ravinnossaan normaalisti saamia aineita on häiriintynyt. Kyllä tämä taitaa mennä luonnonoikkujen piikkiin. Kovin vaarallisesta häiriöstä ei liene kuitenkaan kysymys, sillä hauki oli ehtinyt kasvaa jo vajaa kilon kokoiseksi. Muutenkin se oli normaalikuntoinen yksilö. MITÄ KUNNOSTUKSEN JÄLKEEN? Kunnostetuille koskille hoitomaksu? Anssi Eloranta, Keski-Suomen ympäristökeskus Pelkkä virtavesialueen kunnostus ei vielä takaa onnistunutta kalataloudellista lopputulosta. Hyvä veden laatu, avoimet vaellusväylät sekä kutu- ja poikastuotantoalueet eivät aina riitä. Tarvitaan myös monipuolista ja pitkäjännitteistä hoitoa, käyttöä ja seurantaa sekä virtavesillä että järvialtailla. Lisäksi tarvitaan pyydys- ja pyyntirajoituksia. Tämä vaatimus korostuu vaelluskalojen rikkoutuneita elinkiertoja eheytettäessä. Osakaskuntien ja kalastusalueiden yhteisen kehittämis- ja hoitotoiminnan lisäksi tarvitaan myös kohdekohtaista huolintaa. Poikasistutukset ja petopyynti (petokalat, minkki) on aloitettava heti. Yleinen harhaluulo on, että virtavesiuoma ei tarvitse fyysistä kohentamista sen jälkeen, kun kunnostuskalusto on poistunut. Uoman fyysisen rakenteen kehittymistä on seurattava muutaman vuoden välein. Kuinka sitten toimia? Vesialueen omistajat voivat sopia parin vuoden välein toteutettavasta yhteisestä talkoopäivästä. Hyvä ajankohta on tulvan jälkeen vedenkorkeuden laskettua keskiveden alapuolelle. Esimerkiksi osakaskunnan hallituksen jäsenet tarkastavat virtavesikohteen tilan ja päättävät tarvittavista hoitotoimenpiteistä, lisämateriaalista ja kalustosta. Kunnostuskysymyksiin perehtyneet kalastusalueen henkilöt voivat auttaa arviointitehtävässä, täydennystoimenpiteiden suunnittelussa sekä talkootyön toteutuksessa. Kutusoraikot ovat luontaisen lisääntymisen avainalueita. Ne ovat kulutustavaraa, joka siirtyy tulvavesien mukana alavirtaan. Seuranta on osoittanut, että monet kunnostuskohteet tarvitsevat soratäydennystä viiden vuoden kuluessa kunnostuksesta. Epäsuotuisiin paikkoihin koskessa kulkeutunut sora voidaan siirtää ämpäreillä takaisin kutuun soveltuville paikoille sekä muotoilla lapiolla ja haravalla uusiksi kutusoraikoiksi. Kutualueen vaatimuksista kannattaa keskustella asiantuntijoiden kanssa tai pyytää heitä paikanpäälle. Virran mukana ajelehtii myös runsaasti luontoon kuulumatonta aineista, joka kasautuu yhdessä luontaisen materiaalin kanssa koskien ranta- ja matalikkoalueille. Kasaumat saattavat heikentää ja jopa tukkia veden virtauksen. Laajentuessaan ja jatkuessaan hyvätkin poikastuotantoalueet muuttuvat vähitellen maatuen uudeksi ranta-alueeksi. Tällaisen materiaalin poistaminen takaa suotuisten virtausten säilymisen. Edellisten lisäksi talkooryhmien toimintaan voi kuulua myös vesikasvitihentymien harventaminen, rantapuuston ja pensaston kasvun ohjaus, sivu-uomien tuotanto-olojen säilyttäminen ja polkuverkoston kehittäminen. Talkooryhmä voi parantaa myös vaellusväylän katkaisevien tierumpujen kulkukelpoisuutta. Varsin vähän on keskusteltu kunnostettujen koskikohteiden hoitovelvoitteista tai hoitomaksuista. Paljon käytettyjen kalastuskohteiden ympäristöt kuluvat enemmän kuin vähän käytettyjen. Kunnostuksessa tuotu sora kuluu nopeammin kuin vuosituhansien kuluessa pohjalle iskostunut. Tehokkaasti käytetyt ja kahlatut vedet tarvitsevat siten enemmän hoitoa. Olisi kohtuullista sisällyttää hoitokunnostuksen kulut lupahintaan, koskivuokraan tai omistajan velvoitteisiin. Työn voisi asiantuntijoiden ohjauksessa toteuttaa joko talkooporukka, omistaja ostopalveluna tai maakunnallinen koskihoitoyksikkö. Kuva: Anssi Eloranta VILLI TAI MEN Huopanankoskenkin kunnostuksessa viimeiset sorat vietiin paikoilleen käsipelissä. 7

8 PIKKUJOESTA PERHOSTELUPURO? Pienissä virtavesissä paljon hyödyntämismahdollisuuksia Jukka Syrjänen, bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto VILLI TAI MEN Pienillä virtavesillä voi olla suuri merkitys taimenten lisääntymisalueina, mutta myös kalastuskohteina. Jos purovesien merkitys lisäänty-misalueina on aliarvostettu asia, vielä vähemmän niiden mahdollisuuksia on ymmärretty kalastuskohteina. Kalastusjärjestelyt kannattaa tehdä joen tai puron luonteen mukaisesti. Kalastus tällaisilla kohteilla on parhaimmillaan yksittäisten kalastajien luonnonrauhasta, hiljaisuudesta ja joskus kalojen mulahduksista nauttimista. Mahdollisia kohteita Keski-Suomesta löytyy runsaasti. Yksi tällainen pikkujoki kiemurtelee kangasmetsien halki 15 kilometrin matkan. Joessa kohisee kymmenkunta koskea, ja koskipinta-alaa kertyy ainakin hehtaari, pudotuskorkeuttakin 65 metriä. Uoman leveys vaihtelee parista metristä suvantojen kymmeneenkin metriin. Koskipaikkoihin tarjottu pikkuperho saa taimenilta ajoittain kyytiä, mutta löytää tiensä helposti myös rantapuihin. Joki soveltuisi parhaiten kevyillä välineillä tapahtuvaan perhokalastukseen. Kalastusmatkailijat pikkujoelle tuskin kaukaa saapuisivat, mutta purokalastuksesta pitäville lähiseudun asukkaille ja etenkin lapsille joki tarjoaisi elämyksiä. Joessa elää luonnonvarainen taimenpopulaatio, ja siinä esiintyy harvakseen myös harjusta. Kivisimput piilottelevat runsaslukuisina koskien vesisammalikoissa. Haukia joen suvannoissa riittää hyvinkin syötäväksi asti. Joen kosket on aikoinaan osittain perattu, mutta aivan rännimäistä uomaa on vain osassa koskia. Uomassa on suhteellisen paljon puumateriaalia kaloille suojapaikoiksi. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat seuranneet jokea sähkökalastuksin vuodesta 2000 lähtien. Kesänvanhoja taimenen poikasia löytyy vuosittain ainakin yhdestä koskesta. Samassa koskessa on näkynyt myös kutupesiä. Joen taimenpopulaatio lienee paikallinen. Sen suojelun ja hoidon kannalta olisi oleellista, että rantametsät saisivat kasvaa ja kaatua ajallaan jokeen. Perattujen uomankohtien kunnostus parantaisi kalastusmahdollisuuksia. Vedenlaadun tulisi pysyä ainakin nykytasolla. Mato-onginnan kieltämiseksi joki tulisi määritellä lohipitoiseksi vedeksi. Viehekalastuksessa tulisi käyttää väkäsettömiä koukkuja ja taimenen alamitta tulisi nostaa 50 sekä harjuksen alamitta 35 senttimetriin. Vielä paremmin joen arvoa nostaisi luonnontaimenten Nuoren kalastajan on helppo kahlailla ja ohjailla perhoa pikkujoella. Kuva: Jukka Syrjänen. täysrauhoitus. Tällöin kaikki saalistaimenet laskettaisiin takaisin jokeen. Taimenkanta ei kaipaa tuki-istutuksia, jos taimenten tappamista kalastuksessa vältetään. Tämän pikkujoen arvoa kalastuskohteena nostaa myös se, että lähes kaikki perhoon narahtavat taimenet ovat luonnonvaraisia. Kalatalousyksikön uudet yhteystiedot Kalatalousjohtaja Matti Sipponen puh , Kalastusbiologi Jarmo Kovanen puh , Piirikalastusmestari Veli-Matti Paananen puh , Tarkastaja Marketta Kiviluoto puh , Faksi

9 OSA TE-KESKUKSEN PÄÄTÖKSISTÄ MAKSULLISIA Sääntöpäätösten hinta ennallaan Veli-Matti Paananen, Keski-Suomen TE-keskus Maa- ja metsätalousministeriön maksuasetus muuttui vuoden 2005 alusta ja aiheutti joidenkin TE-keskuksen päätösten hintaan korotuksia. Eniten kallistui onginta,- pilkintä- ja viehekalastuskielto, jonka uusi kiinteä hinta on 300 euroa. Hinnan nousu johtuu mm. siitä, että TE-keskuksen on julkaistava asiaa koskeva kuulutus virallisessa lehdessä. Osakaskuntien sääntöjen hyväksyminen maksaa edelleen 90 euroa. Päätös osakaskunnan sääntöjen vahvistamatta jättämisestä on kuitenkin maksuton. Tietyistä päätöksistä TE-keskus perii ajan käyttöön perustuvan maksun (35 euroa/tunti). Näitä päätöksiä ovat: Kalojen ja rapujen kotiutus- ja siirtoistutuslupa: (KL 121 ) On muistettava, että kalojen ja rapujen siirtoistutus vaatii aina luvan. Lisäksi lupa vaaditaan aina mm. silloin, kun vesistöön istutetaan kalalajia tai sen kantaa, jota siellä ei ennestään ole. Kalastuslaista poikkeava kalastus: (KL 37 ja 38 ) Käsittää mm. kalastuksen ja ravustuksen rauhoitusaikana ja sähkökalastuksen. Tarkkailu- ja toimenpidevelvoitteita koskevien ohjelmien hyväksyminen TE-keskuksesta saa lisäksi valantehneille kalastuksenvalvojille tarkoitettuja kalastuksenvalvojan tunnuskortteja ja merkkejä 5 euron kappalehintaan. Näiden hinta on aiempaa halvempi. OSAKASKUNTIEN OSOITTEET AJANTASALLE Sähköpostiosoitteet mukaan! Veli-Matti Paananen, Keski-Suomen TE-keskus TE-keskuksessa ylläpidetään luetteloa osakaskuntien yhteyshenkilöistä. Yhteisaluelaki edellyttää osakaskuntaa toimittamaan hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai toimitsijan osoitetiedot TE-keskukselle ja maanmittaustoimistolle. Osoitetietojen puuttuminen tai vanhentuminen hidastaa monien asioiden hoitamista. Muuttuneiden osoite- tai puhelinnumerotietojen päivitys tulisi tehdä viipymättä TE-keskukseen. Tiedonkulku on mm. edunvalvontaan liittyvissä asioissa kaikkien etujen mukaista. Ilmoituksen voi tehdä kalatalousyksikköön Veli-Matti Paanaselle, puh , fax tai sähköpostilla TE-keskus ottaa vastaan mielellään myös osakaskuntien sähköpostiosoitteita, sillä yhteydenpito tapahtuu nykyään yhä enemmän sähköpostilla. Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme rauhaisaa joulunaikaa! Matti, Jarmo, Veli-Matti ja Marketta kalatalousyksiköstä Mullonen Mullonen on Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön internetjulkaisu. Päätoimittaja Jarmo Kovanen Sisältö- ja jakelutoiveet puhelin Ulkoasu Tiina Riuttanen, Keski-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö, Cygnaeuksenkatu 1, PL 44, Jyväskylä, Hanke on saanut avustusta kalastuksenhoitomaksuvaroista. KORTTI VARA KOHDE 9

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04

PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 PÄÄTÖS 1 (5) Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2004 1650/5715/04 Viite Kalastuslain (286/82) 119 ASIA POHJOIS-KARJALAN LOHI- JA SIIKAPITOISET VESISTÖT TAUSTAA Yleiskalastusoikeudet Onginta ja pilkintä ovat

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa

Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Järvitaimen Kymijoen vesistössä ja Etelä-Ruotsissa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Järvitaimenkannat kasvuun -seminaari Laukaa 12.6.2014 Vaeltavan taimenen tila Suomessa

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä - yhteistyötä maakuntakalan hyväksi Hyvät osakaskuntien ja kalastusalueitten edustajat Useimmat tämän kirjeen vastaanottajista ovat tietoisia

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa. Kertomus tilikauden 2010 toiminnasta

Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa. Kertomus tilikauden 2010 toiminnasta Suonteen kalastusalue Joutsa-Hirvensalmi-Pertunmaa Kertomus tilikauden 2010 toiminnasta SUONTEEN KALASTUSALUE Myllytie 6, 19650 Joutsa Kertomus tilikauden 2010 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus:

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Suonteen Kalastusalue

Suonteen Kalastusalue Toimintakertomus vuoden 2013 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus Puheenjohtaja Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 Hirvensalmi Varapuheenjohtaja Markku Riipinen Pitkäniementie 171 19650 Joutsa

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys

Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tilannekatsaus ja päivitys Graafinen suunnittelu: Kirsti Pohjapelto Kansien kuvat: Roni Selén Johdanto Vuoden 2001 lopussa valmistunut

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Kalatalouden rahoituksen käyttö:

Kalatalouden rahoituksen käyttö: Työvoima- ja elinkeinokeskus Kalatalouden rahoituksen käyttö: kalatalouden edistämisen rahoittaminen Mari Nykänen, Keski-Suomen TE-keskus 3.3.2009 Kalastuslain uudistamishankkeen rahoitusjaoston kokous

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Mäntyharjun kalastusalue

Mäntyharjun kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Teemu Hentinen

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vapakalastus Keski-Suomen koskilla vuonna 2004

Vapakalastus Keski-Suomen koskilla vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 362 Mikko Airaksinen Pentti Valkeajärvi Vapakalastus Keski-Suomen koskilla vuonna 2004 Osa II. Kalastajien näkemyksiä kalastuksen järjestelyistä ja taimenkantojen hoidosta

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kalastus Taivalkoskella - 2014

Kalastus Taivalkoskella - 2014 Tutustu www.visittaivalkoski.fi ja Iijoen kalastussivustoon: www.iijoki.fi Kalastusluvat/Yhteystiedot Kalastuskausi Hoitomaksu Metsähallituksen viehekalastuslupa Hinta 7 / viikko 24 / kalenterivuosi Se

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

PAIMIONJOKI. Kalataloudellinen kehittämishanke

PAIMIONJOKI. Kalataloudellinen kehittämishanke PAIMIONJOEN ALAJUOKSUN VIRKISTYSKALASTUKSEN KEHITTÄMINEN Lounais-Suomen Kalastusalue 2005 PAIMIONJOKI Paimionjoki on suurin Saaristomereen laskeva joki. Se saa alkunsa Somerolta ja virtaa Kosken, Marttilan,

Lisätiedot