PELKOSENNIEMEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Aika: Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Kari Tiirola Lääninrovasti Antti Kettunen Notaari Mika Tölli Perjantai Piispantarkastuksen aloitushartaus 8.20 Läsnä: Herra piispa Samuel Salmi seurueineen (pappisasessori Kari Tiirola, lääninrovasti Antti Kettunen, notaari Mika Tölli), piispatar Hannele Salmi, Pelkosenniemen kirkkoherra Eero Kuikanmäki, kanttori Liina Lill, diakonissa ja lähetyssihteeri Pirjo Alatalo ja seurakuntamestari Reijo Kilpelä. Savukosken Rajakirkon ovet avattiin kello Seurakunnan emäntä Enni Järvenpää oli valmistanut Piispan seurueelle aamupuuron ja kahvitarjoilun. Aamupalan jälkeen pidettiin aamurukous, piispantarkastuksen siunaus ja laulettiin virsi 755 kanttori Liina Lillin pianosäestyksellä. 2 Vierailu Savukosken koulun opettajienhuoneessa Antti Kettunen, notaari Mika Tölli), piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Eero Kuikanmäki ja kanttori Liina Lill. Opettajista Irene Erkkilä, Pertti Stenberg ja Iiris Ahtiainen ottivat vastaan piispan seurueineen. Vapaamuotoisessa keskustelussa aiheina olivat Pelkosenniemen koulun toiminta ja oppilasmäärät. Pelkosenniemen koulu muodostuu esikoulusta, ala- ja yläkoulusta sekä lukiosta. Alakoulun oppilaita, joita piispa oli tullut tapaamaan, on 70. Luku sisältää myös esikoululaiset. Opettajat kertoivat, että Pelkosenniemen kouluun on koottu aikaisempina vuosina toimineiden seitsemän kyläkoulun alueen oppilaat Pelkosenniemellä asuvien oppilaiden lisäksi. piispa kysyi myös Pelkosenniemen matkailuun liittyviä seikkoja 1

2 opettajilta. Korvatunturi sijaitsee 100 kilometrin päässä Pelkosenniemeltä. Korvatunturi on Suomen Lapin itärajatunturi, minkä vuoksi siellä toimii rajavartiosto. Korvatunturin alueella sijaitsee niin ikään kansallispuisto. Ranskalainen matkanjärjestäjä tuo viikoittain matkailuryhmiä Ranskasta Pelkosenniemellä sijaitsevaan Samperin Savotta hotelliin. Ranskalaiset tekevät retkiä kunnan alueella, jossa on arvokas ja kaunis luonto. Opettajat totesivat, että lentokenttä olisi tervetullut Itä-Lapin alueelle ja näin voitaisiin helpottaa ja lisätä matkailua. Piispa kiitti opettaja Irene Erkkilää ja kaikkia läsnäolijoita opettajienhuonevierailusta. 3 Aamunavaus ja piispan kyselytunti Savukosken alakoulun oppilaiden koulun auditoriossa Antti Kettunen, notaari Mika Tölli), piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Eero Kuikanmäki ja kanttori Liina Lill. Tilaisuus alkoi kirkkoherra Eero Kuikanmäen viulunsoitolla. Oppilaiden asetuttua paikoilleen, laulettiin virsi 59 kanttori Liina Lillin pianosäestyksellä. Kukanmäki luki aamunavauksessa Jesajan kirjan luvusta 55: 1 3, jonka pohjalta hän puhui oppilaille. (Notaarin lainaus) Kirkkoherra kuikanmäki esitteli hartauden aluksi kuluneen viikon kirkkovuoden teeman elämän leipä. Puheessaan kirkkoherra vei kuulijat matkalle. Matkaa tehdessä ihmistä alkaa väsyttämään ja tulee myös nälän tunne vatsaan. Matkan aikana kulkijat pysähtyivät levähdyspaikalle, missä oli kaksi ravintolaa. Molempien ravintoloiden edustalla on mainoskyltti, joka kertoo, mitä on tarjolla ja mihin hintaan voi ruuan valita. Vasemmalla puolella olevaan ravintolaan oli jono ihmisiä. Oikeanpuoleiseen ravintolaan ei jonottanut kukaan. Vasemmalla oleva ravintola mainosti ruokalistallaan herkullista kuravettä, autiomaan hiekkaa ja annos kiviä. Ihmiset jonottivat näitä tuotteita. Oikealla oleva ravintola mainosti tarjoiltavan paahtopaistia 0 euroa, kaviaaria 0 euroa ja hanhenmaksapalleroita myös 0 euroa. Minkä vuoksi ruoka, joka oli maksutonta, ei kiinnostanut ihmisiä, vaan he menivät ravintolaan, joka tarjoili kuravettä, hiekkaa ja kiviä. Seurakunnassa opetetaan, että Jumalan Poika Jeesus tuli maailmaan ja sovitti meidän kaikkien synnit ilmaiseksi! Tätä ilmaiseksi meidän edestä syntiensovitusta on vaikea ymmärtää, eikä usein edes haluta ottaa vastaan tätä ilmaista lahjaa ilmaista ruokaa. Hartaus päättyi rukoukseen ja Isä meidän rukoukseen sekä virteen 59, jonka jälkeen piispa tervehti oppilaita ja aloitti kyselytunnin. piispa kertoi iloitsevansa siitä, että sai mahdollisuuden kohdata Savukosken koulun oppilaita. Hän kertoi oppilaille, mikä on piispantarkastus. Tämän jälkeen piispa esitteli oppilaille seurueensa. Piispa otti esimerkin kertomalla eläkkeelle siirtyneen piispan tekemästä piispantarkastuksesta, jonka yhteydessä naispappi oli kysynyt, että mikä erottaa naispapin piispasta. Vastaus oli, että piispan paita, joka on violetti ja naispapin paita, joka on väriltään musta, mutta myös se, että naispapilla on sukkahousut. Näin ollen piispan erottaa virkapaidan värin mukaan papista ja myös siitä, että piispa kantaa kaulassaan kultaista piispanristiä. 1. Miksi piispa on halunnut kouluttautua piispaksi? Piispa kertoi, että hän ei ollut ajatellut sitä, että hänestä tulisi piispa. Kuitenkin elämä johdatti niin, että piispanvirka Oulun hiippakunnassa tuli avoimeksi. Oulun hiippakunnan piispanviran tullessa avoimeksi, piispa oli tuolloin Turussa töissä. Sieltä hän sai kutsun piispanvirkaan. Piispanvaalit pidettiin ja hänet tuli valituksi Oulun hiippakunnan piispaksi. 2. Ajaako piispa moottorikelkalla tai mönkijällä? 2

3 Piispa kertoi ajaneensa moottorikelkkaa, joka on mukava kulkuneuvo liikkua talvella. Piispa kertoi myös ajaneensa Lapin erämaassa, haasteellisissakin olosuhteissa moottorikelkkaa. Eräällä piispantarkastusmatkallaan, piispa oli kokenut vaarallisen mönkijämatkan. Mönkijällä oli kuljettu syvien rotkojen poikki. Reitillä oli lankuista tehtyjä siltarakennelmia. Osaksi nämä sillat olivat niin heikossa kunnossa, että ne olivat menneet poikki. Yhdestä tällaisesta tilanteesta piispa selvisi ajamalla maitse sillan kohdalta ja sen jälkeen hyvin jyrkkää rinnettä ylös. 3. Kumpaan piispa uskoo Raamatun Vanhaan Testamenttiin vai Uuteen Testamenttiin? Piispa kertoi, että uskoo molempiin. Hän esitti, että Raamattu on kirja, joka kertoo siitä, miten ihmiset ovat kohdanneet Jumalan. Piispa kertoi myös, millainen Raamattu on ollut, ennen kuin se on saatettu kirjan muotoon. Tätä ennen Raamattu koostui 66 kirjakääröstä. Mikäli nuo kääröt olisivat käsillä, ne täyttäisivät kokonaisen huoneen. Raamattu on syntynyt vuosituhansien aikana ja uusimmat kirjoitukset ovat 70 jkr. Vanhan Testamentin kääröt kertoivat ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja siitä miten ihminen kohtasi Jumalan. Uusi Testamentti kertoo siitä, miten Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan. Uusi Testamentti on todistusta Vanhan Testamentin ennustusten toteutumisesta. Raamattu on Jumalan ihmeellistä puhuttelua koko ihmiskuntaa kohtaan minulle ja sinulle. Niin ikään Vanha Testamentti kysyy ja etsii, mutta Uusi Testamentti antaa vastaukset. 4. Onko piispalla lemmikkieläimiä? Lapsuuden kodissa oli kotieläimiä muun muassa lampaita, hanhia ja koiria. Nykyisessä kodissa, vaimo Hannelen kanssa oli koira, joka eli 14 vuotta. Koiran kuoltua piispa koki surua tämän vuoksi. Piispanviran vuoksi ei ole mahdollista ottaa koiraa, koska virkamatkoja on paljon ja tästä syystä piispa ja hänen vaimonsa ovat paljon matkoilla. 5. Mikä on piispan lempiruoka? Tähän aikaan vuodesta lempiruoka on kuivattu liha. Tiedättekö, mikä on kuivaliha? Suurin osa oppilaista viittasi merkiksi siitä, että tiesivät, mikä on kuivaliha. 6. Missä piispaa asuu? Oulun kaupungissa, Jäälissä. 7. Oppilaan toteamus Oppilas kertoi piispalle, kysymyksen sijaan, että hänen isänsä on töissä seurakunnassa, seurakuntamestarina. Piispa oli iloinen, että oppilaan isä oli seurakunnan suntio. 8. Miksi piispa uskoo Jumalaan? Usko Jumalaan on hyvin tärkeä asia. Usko on kuin ilma, jota me hengitämme. Mikäli tästä auditoriosta loppuisi ilma, olisi vaikea hengittää. On helpompi olla ja elää, kun Jumala antaa tilaa hengittää ja kun tiedän, että minua rakastetaan ja minä saan rakastaa. 9. Mikä on piispan lempieläin? Koirat ovat lempieläimiäni. Monet eri rodut ovat mieleen. 10. Onko piispa käynyt poroerottelussa? Olen käynyt, pikkupoikana Pellossa isän kanssa. Myöhemmin olin erämaakirkossa palvelutehtävässä. Sillä alueella oli meneillään poroerottelu ja kun jumalanpalvelus aloitettiin ja piispa oli paikalla, poroerottelu keskeytettiin. Olen ollut myös porokilpailuissa eli niin sanotussa poroformulakisoissa, joka on Pohjois- Suomen 3. osakilpailu. Tässä kisassa kilpaillaan niin, että ajaja tai poron ohjastaja on suksilla ja poro hänen edessään. 3

4 11. Mitä piispa sana tarkoittaa? Piispa sana tulee kreikankielestä sanasta episcopos, joka tarkoittaa suomeksi katsoa päältä tai syvältä viitaten kreikankielen sanaan episcoop. Näin ollen edellisiin sanoihin liittyen, piispalla tarkoitetaan henkilöä, joka tulee ihmisten luokse, näkee ja kuulee heitä ja on kaitsija. 12. Onko piispalla ollut maatila? Ei itsellä ole ollut, mutta isoisä oli pienviljelijä. 13. Soittaako piispa jotain soitinta? Olen melko huono soittamaan eli huuliharppua osaan soittaa. 14. Montako piispaa on Suomessa? Piispoja on yhdeksän eli kussakin Suomen hiippakunnassa yksi piispa. Oulun hiippakunta on suurin alueellisesti, 43 % Suomen pinta-alasta. Oulun hiippakunnan jäsenmäärä on puoli miljoonaa. Pelkosenniemen seurakunta johon Savukoski kuuluu on yksi 61:stä Oulun hiippakunnan seurakunnasta. 15. montako vuotta olet ollut piispana? Olen ollut piispana13 vuotta, lähtien. 16. Kuinka vanha olet? olen 63 vuotta. 17. Osaako piispa muita kieliä kuin suomenkieltä? Minun äidin isän kieli oli ruotsi. Näin ollen äiti puhui myös ruotsia ja minä opin äidiltäni jo nuorena. Tämän lisäksi puhun englantia, saksaa ja yliopistossa opiskelin latinaa sekä kreikkaan ja hepreaa. 18. Onko kivaa olla piispa? Kyllä se on kivaa. Minä kannustan sinua ponnistelemaan opinnoissa, jos vaikka sinustakin tulisi piispa. Piispan työssä saa matkustaa ja tavata paljon ihmisiä. 19. Mikä on piispan syntymäaika? kello Onko piispanvirka tärkeä? On. Isäni oli pappi ja minä arvostin isän työtä. Lapsuudenkodissa vieraili nuorisoa. Keskustelimme usein papin työstä ja siihen liittyvästä. Tein päätöksen opiskella papiksi peruskoulun ylä-asteella. 21. Mikä on piispan lempiväri? Ruohon vihreä. 22. Mikä on piispan lempimusiikki? Kaikenlainen musiikki on hyvää, mutta esimerkiksi klassinen musiikki on mietiskelymusiikkia minulle. Musiikin valitsen tilanteen mukaan, millä mielellä olen. Jos on letkeä mieli, sen mukaista musiikkia silloin kuuntelen. 23. Kuinka kauan tulee opiskella tullakseen piispaksi? Lukio, jonka jälkeen tulee pyrkiä yliopistoon ja suorittaa maisterin tutkinto teologiasta. Tämän jälkeen voi saada pappisvihkimyksen. Tämän lisäksi piispalla tulee olla kielitaitoa, politiikan, kirkollisen kulttuurin ja yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta. Piispana tulee osata olla yhteydessä kristittyihin. 24. Tykkäätkö liikunnasta? Pidän murtomaahiihdosta. 25. Osaatko viheltää? Kyllä osaan se laulaen tulee ja viheltäen menee. 4

5 4 Vierailu Savukosken yläkoulun opettajien huoneessa Kuikanmäki Opettajien huoneessa piispan seuruetta olivat tulleet tervehtimään opettajista Aila Kuosku, Arto Ahtinen, Irja Harju ja jukka Pihlajamäki. Opettajat kertoivat, että yläkoulu kattaa luokat seitsemännestä yhdeksänteen sekä lukion. Oppilaita on 109. Piispa kysyi, monta ylioppilaskirjoituksiin osallistuvaa on tänä keväänä Vain yksi oppilas kirjoittaa ylioppilaaksi lukiosta keväällä 2014 ja vuonna 2015 on seitsemän ylioppilaskandidaattia. Piispa nosti esiin kysymyksen siitä, millainen on mieliala koulussa. Mieli Savukosken koululaisilla on rauhallinen ja monet toivovat opintojen jälkeen pääsevänsä porotalouden pariin. Myös oppilaiden toiveina ovat palveluammatit. Piispa totesikin, että varmasti Savukoskella monien perheiden tulot koostuvat perheenäitien kunnan työpaikkojen palkoista ja perheenisien poronhoidosta. 5 Piispan kyselytunti Savukosken yläkoulun ja lukion oppilaille koulun auditoriossa Kuikanmäki Kyselytunnin aluksi piispa esitteli seurueensa ja kysyi kuinka moni oppilaista oli lukiolaisia. Piispa ilmaisi jälleen ilonsa siitä, että sai tulla tapaamaan Savukosken yläkoulun ja lukion oppilaita. Hän kertoi saaneensa etukäteen oppilaiden kysymykset, joihin hän nyt vastaa. 1. Mitä piispa tekee? Mitä opettaja tai poronhoitaja tekee? Opettaja opettaa ja poronhoitaja hoitaa poroja. Sana piispa tulee kreikankielestä ja tarkoittaa henkilöä, joka kaitsee. Piispa kaitsee ja tekee tästä päätöksiään ja ratkaisuja yhteiseksi hyväksi. Kerron teille raamit tälle kysymystä varten. Suomessa on yhdeksän hiippakuntaa, joista Oulun hiippakunta on yksi ja se on laajin kaikista hiippakunnista, melkein puolet Suomen pinta-alasta. Oulun hiippakunta käsittää eteläisestä hiippakunnan seurakunnasta, Perhosta aina pohjoisimpaan, Utsjoen seurakuntaan. Minun pisin työmatka saattaa olla 1300 km. Savukoski on yksi Oulun hiippakunnan seurakunnista, joka kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan. Piispoja on siis yhdeksän sekä arkkipiispa. Arkkipiispa hoitaa muun muassa ulkomaansuhteita. Hiippakunnan piispa johtaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa hiippakuntaa. Piispalla ei ole esimiestä, paitsi Jumala. Aikoinaan Suomen presidentti nimitti piispat virkoihin. Minä olin ensimmäinen piispa, jota presidentti ei nimittänyt, sillä vuonna 2001, jolloin minut valittiin piispaksi. Piispa on ensisijaisesti kirkonmies ja ylin kaitsija pappien suhteen. Samoin piispalla on ylin päätäntävalta hiippakunnassa. Piispa on hallinnollinen henkilö, joka katsoo, että hänen alueensa säilyy hallinnassa. Oulun hiippakunnan alueella minulla on seurakunnan työntekijää alaisenani. Niin ikään jokainen kirkon jäsen on piispan kaitsennan piirissä. Oulun hiippakunnan seurakunnan jäseniä on Tämä 5

6 jäsenmäärä on lähellä 90 prosenttia hiippakunnan alueen väkilukuun verrattuna. Oulun hiippakunnan seurakunnista eteläisin, Perhon seurakunnan jäsenmäärä on esimerkiksi 97 %. Pohjois-Suomen väestö on sitoutunutta väkeä. Piispan tehtäviin kuuluu vierailla hiippakunnan alueella muun muassa kouluissa, yliopistoissa, ammattioppilaitoksissa, kunnan virastoissa, varuskunnissa sekä rajavartiolaitoksissa. Piispan työ lähtee kirkon näköalasta toisin sanoen, piispa tulee ihmisten pariin ja kysyy heiltä mitä heille kuuluu. Näin ollen piispan tehtäväkenttä on laaja. Piispalla on myös valtakunnallisia tehtäviä kuten valtiopäivien jumalanpalvelusten toimittaminen vuorollaan. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusten toimittaminen Helsingin tuomiokirkossa kuuluu myös piispan tehtäviin. Itse olin palvelemassa tässä tehtävässä Helsingin tuomiokirkossa vuoden 2013 itsenäisyyspäivänä. Edelleen piispat vuorollaan vastaavat kirkon yhteisvastuukeräyksestä. Piispa luovuttaa myös yhteisvastuukeräyksen tuoton Suomen presidentille. Piispa tekee työnsä puolesta myös ulkomaanmatkoja ja vierailee eri puolilla maailmaa. Oulun hiippakunnan ystävyysseurakunta on Tansania. Piispan tehtäviin kuuluu myös säännölliset vierailut Rooman Vatikaaniin katolisen kirkon paavin tapaamisiin. 2. Mistä olet kotoisin? Voin ylpeänä sanoa, että olen Lapin poika syntyperältäni. Olen syntynyt Muoniossa ja nimenomaan kotona. Piispa kertoi myös kummisedästään ja hänen Lapin puvusta. Kummisetä on nyt vanha mies, mutta elää ja tämä on iloinen asia. Haluan kantaa ylpeänä pohjoissuomalaisuuttani ja näin tulisi olla kaikilla, jotka ovat syntyneet Pohjois-Suomessa näin ollen tulisi olla vahva pohjoissuomalainen identiteetti. 3. Oletko haaveillut muista ammateista? Tein päätöksen ryhtyä papiksi yläasteella. Yhtenä ammatinvalintahaaveena oli myös lääkärin ammatti ja lääketieteellisen pyrkiminen. Hankin lääketieteellisen tiedekunnan hakupaperit, mutta tulin toisiin ajatuksiin, enkä lähettänyt papereita. Tieni suuntautui Helsingin yliopistoon, teologiseen tiedekuntaan tulee 40 vuotta siitä, kun sain pappisvihkimyksen. 4. Onko olemassa uskonnollisia sääntöjä? Yleinen linja on se, ettei ole uskonnollisia sääntöjä. Mikäli elämän ja uskon toteuttaminen on sitä, että pyrin välttämään huonoja asioita ja pyrin koko ajan hyviin asioihin, elämästä ja uskosta tulee nuoralla tanssimista. Edellisessä tavassa ihminen kompastuu kiveen. Ihmisyys ei tule hyvien perusratkaisuiden mittapuun mukaan, jolloin hän tekee päätöksen tehdä hyvää. Kristinusko on armon usko ja tämä auttaa ja vahvistaa minua rakastamaan lähimmäisiäni. Elämänsääntöjä, jotka on tarkoitettu itsensä pelastamiseksi ja toisten hyväksi, tulee noudattaa. Sama pätee kymmenen käskyn noudattamisessa. Ihmisen on hyvä kuunnella omantunnon ääntä. Jos rikkoo omaatuntoaan vastaan, silloin ei ihmiselle käy hyvin. Me tiedämme, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Omaatuntoaan vastaan toimiminen on väärin myös toisia ihmisiä kohtaan. Tulisi rakastaa Jumalaa ja ottaa elämä vastaan Jumalan lahjana. 5. Kuinka paljon saat palkkaa? Saan palkkaa vähän vähempi kuin Oulun yliopiston apulaisrehtori. 6. Kauanko olet ollut piispana? lähtien olen ollut piispan virassa. 7. Mikä on parasta piispan työssä? Se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä. Työssäni saan kuunnella ihmisten asioita ja iloa tuottaa myös se, että piispana tulen kuulluksi. Toisen ihmisen 6

7 kohtaaminen on siis parasta työssäni. Oulun hiippakunnassa on hienoja ihmisiä ja toinen toisiaan hyväksyvä ilmapiiri ja tästä olen iloinen. 8. Minkä vuoksi päätit alkaa piispaksi? Minä sain kutsun ryhtyä piispaksi, edellisen piispan jäätyä eläkkeelle. Olin tuolloin Turussa töissä ja sieltä minut kutsuttiin piispaksi Oulun hiippakuntaan. 9. Onko piispan työ hankalaa? Jokaisen elämä on vaiheita, jolloin on hankalaa myös koululaisten. Joskus minullakin on päiviä, jolloin tuntuu, ettei päivä lähde käyntiin suunnitellusti, mutta onneksi tällaisia hetkiä on vähän. Joskus piispan työssä voi kokea johtajuuden yksinäisyyttä. 10. Mikä on suurin hiippakunta Suomessa (opettajan esittämä kysymys) Tampereen hiippakunta, jossa on yli seurakunnan jäsentä. Piispa päätti kyselytunnin sanomalla, mikä elämässä on tärkeintä. Piispan näytti oppilaille piispan tunnusta, piispan ristiä. Risti on tyhjä, Jeesus ei ole ristillä. Tämä kertoo siitä, että Jumalan rakkaus on ilmentynyt hänen Pojassaan, joka kärsi ristinkuoleman meidän edestämme. Risti on tyhjä, joka merkitsee sitä, että Jeesus on noussut kuolleista ja hän kulkee kanssamme joka päivä. Piispan risti ei ole siis krusifiksi, vaan tyhjä risti. Kasteen yhteydessä meihin on piirretty ristinmerkki otsaan ja rintaan, joka merkitsee sitä, että Jeesus Kristus on voittanut pahan ja kuoleman vallan meidän puolestamme. Me voimme löytää elämänkysymyksiimme vastaukset Kristuksen kautta. Piispa toivotti oppilaille siunausta ja hyvää elämää eteenpäin tässä maailmassa ja lausui siunaussanat lopuksi. 6 Ruokailu Savukosken koulussa Kuikanmäki Piispa seurueineen nautti keittolounaan koulun ruokasalissa. 7 Vierailu Savukosken kunnanvirastossa ; kunnanviraston työntekijöiden, kunnan luottamushenkilöiden sekä kunnan yritysten ja yhteisöjen edustajien tapaaminen Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Kari Tiirola, Lääninrovasti Kuikanmäki Savukosken kunnanvirastolla piispan seurueineen ottivat vastaan kunnan luottamushenkilöt sekä yritysten ja yhteisöjen edustajat. Seurue ohjattiin kunnanviraston kokoussaliin, jossa juotiin päiväkahvit. Piispalle ja hänen seurueelle oli jaettu istumapaikoille, mukaan vietäväksi, kunnan esitteitä. Kahvien jälkeen paikalle tulleet Savukosken kunnan edustajat sekä yritysten ja yhteisöjen edustajat johdatettiin kunnan valtuuston puheenjohtaja Reijo Kilpelän johdolla esittämään puheenvuoroja piispalle. Outi Kantia, Savukosken kunnan elinkeino- ja maaseutusihteerin puheenvuoro: Kantia kertoi Savukosken kunnan vaikeuksista. Vuonna 2012 valtion tu- 7

8 kien leikkaaminen vaikutti kunnan talouteen kielteisesti, niin että talous jäi alijäämäiseksi. Seuraava talousarvio muodostui myös alijäämäiseksi. Kunnan verotulotuotto on ollut laskussa viime vuosina. Kunnassa toivotaan verotuloja, jotta myös kunnan palvelut säilyisivät. Kunnan elinkeinorakenne muodostuu alkutuotannosta 42 %, palveluiden tuotannosta 54 % ja jalostustuotannosta reilut 3 %. Kunnan hankkeista Kantia kertoi seuraavaa: Soklin kaivoshanke on keskeisellä paikalla kunnassa. Tätä hanketta varten on tehty jo maankäyttö- ja liikennesuunnittelut. Savukoskella on vireillä hanke, joka kohdistuu kalastukseen. Kunnan toimesta on luotu nettisivut, jotka antavat matkailijoille ja paikallisille informaatiota muun muassa kalastuspaikoista kunnan alueella ja kalastusluppiin liittyvistä yksityiskohdista. Mukana tässä informaatiossa on kolme kunnan alueella sijaitsevaa koskea. Vuoden 2014 aikana istutetaan taimenia näihin vesistöihin. Kalastukseen liittyvää informaatiota saa nettisivuilta Tämän lisäksi kunnassa on käynnissä kummikalahanke. Nettisisuilta saa lisätietoa kummikalan hankinnasta sekä virtuaalisessa muodossa voi seurata kummikalojen liikkumista koskissa. Savukoskella on Itä-Lapin korkein työttömyysaste sekä koko Suomen tasolla työttömyys nousee mittauslukemien kärkipäähän. Kunnan työttömyysaste on joskus ollut alle 10 %. Nykyisellään tuo 10 % työttömyysaste on yli kaksinkertaistunut. Kantia mainitsi myös vuotuisesta Savukoskimarkkinatapahtumasta. Reijo Kilpelän, kunnanvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoro: Kilpelä kertoi Itä-Lapin Salla gate hankkeesta, joka yhdistyy kaivostoiminnan alihankkijoihin. Savukoski sijaitsee suhteellisen lähellä Venäjän rajaa. Venäläiset, jotka ylittävät rajan Itä-Lapin rajanylityspaikoista, kulkevat kunnan kautta. Ruplan heikko arvo on vaikuttanut negatiivisesti Savukosken matkailuun. Kuitenkin rajanylitys on kasvussa. Viisumivapautta Kilpelän mukaan ei välttämättä toivota. Piispa vastasi edellisiin puheenvuoroihin pahoitellen kunnan ja yleensäkin hiippakunnan rajaseutujen työttömyystilanteesta. Piispa vertasi Savukosken työttömyysastetta koko Suomen yleiseen työttömyysasteeseen. Sinikka Savukosken, kunnan sosiaalisihteerin ja lasten etujen valvojan puheenvuoro: Hän puhui tilastokeskuksen raporteista. Nykyinen kunnan väkiluku on 1100 henkilön tietämissä, mutta ennuste osoittaa, että väkiluku tulee laskemaan 1000 asukkaaseen. Kunnan ikäryhmissä kasvua on ollut vain yli 60 vuotta täyttäneissä. Muissa kunnan ikärakenneosioissa väkiluku on laskussa. Arvioiden mukaan 18 vuotiaiden 64 vuotiaiden määrä vähenee kunnassa jopa 140:llä. Kunnan sosiaalipuolella työskentelee kaksi henkilöä. Päiväkodeissa lapsia on 22, 0 6 vuotiaita. Kunnassa on kolme päiväkotihoitajaa ja yksi lastenohjaaja. Kotipalveluiden piirissä on 50 kotitaloutta, joista säännöllisen useamman kerran viikossa tai päivittäin 30 kotitaloutta. Savukosken Sau-palvelukodissa on 34 pitkäaikaispotilaspaikkaa ja yksi lyhytaikaispotilaspaikka. Tällä hetkellä potilaspaikkoja ei ole täytetty kokonaan. Toimeentuloturvan piirissä on 47 kotitaloutta, joista säännöllisesti tarvitsevat toimeentuloturvaa kotitaloutta. Näistä suurin osa on luvuilla syntyneitä yksinäisiä miehiä, jotka ovat työttömiä, jonka vuoksi heillä on taloudellisia ongelmia. Tällä kohderyhmälle kunnassa on järjestetty muun muassa työtoimintaa, ohjaajien johdolla. Kunnan sosiaalipalveluissa määrät pienentyneet ja esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut ostetaan muualta, kuten Kemijärveltä ja Rovaniemeltä. Sosiaalipalveluiden suurimpana haasteena on Savukosken kunnan taloudellinen 8

9 tilanne. Kunnan palveluita on jo nyt suuri määrä yksien käsissä. Yhteistyö seurakunnan kanssa on hyvä. Seurakunnan resurssien puitteissa, Sinikka Savukoski on tyytyväinen yhteistyötilanteeseen. Yhteistyönpiiriin kuuluu myös surukoulutushanke kunnan työntekijöille. Nimenomaan seurakunnan diakoniatyö on yhteistyössä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Tämän jälkeen kunnan valtuuston puheenjohtaja Reijo Kilpelä kysyi, onko piispalla edellisiin puheenvuoroihin kysyttävää tai kommentoitavaa. Piispa ilmaisi huolensa kunnan työntekijöiden jaksamisesta. Piispa totesi, että esitettyihin puheenvuoroihin ja niissä kerrottujen tilastojen valossa kunnan työntekijät ovat tiukoilla. Piispa iloitsi kunnan ja seurakunnan hyvästä yhteistyöstä ja totesi, että on löydettävä ihminen ihmiselle, toinen toista varten. Piispa päätti tämän puheenvuoron mainitsemalla sen tosiasian, että etelämpänä ei aina ajatella kuntien resurssien riittävyyttä ja työntekijöiden jaksamista, päätöksiä tehtäessä. Piispa antoi tunnustusta Savukosken kunnan työntekijöille heidän panoksestaan kuntalaisia kohtaan. Esa Heinäjärven, kunnan yrittäjät ry:n puheenjohtajan ja Savukosken K-kauppiaan puheenvuoro: Kunnan yrittäjäjärjestöön kuuluu 25 yrittäjää. Maaseutuyrittäjillä on oma järjestö sekä joitain pieniä yrityksiä, jotka eivät kuulu yrittäjäjärjestöihin. Porotalouden yrittäjät ovat myös oma alueensa. K-kauppiaana Heinäjärvi näkee ja kuulee kyläläisten elämään liittyviä asioita. Kunnan yrittäjien palvelut kohdistuvat erityisesti kunnan vanhuksiin, esimerkiksi ruoka- ja tavaratoimituksissa vanhusten kotitalouksiin. Yritysmaailmaan vaikuttavana tekijänä on Savukosken kunnan väkiluvun lasku. Kun ei ole palveluiden kysyjiä, niin ei uusia palveluitakaan pystytä perustaa. Piispa vastasi Heinäjärven puheenvuoroon kiitollisena siitä, että yritysmaailma Savukoskella osallistuu kunnan sosiaalipuolen elämään esimerkiksi vanhuksia palvelemalla. Jari Kantian, Metsähallituksen edustajan puheenvuoro: Metsähallitus työllistää kunnassa 27 henkilöä. Metsätyön saralla ostetaan myös työkohteita kunnan ulkopuolelta. Myös poromiehet ovat mukana metsäurakoissa. Savukosken kunnan alueesta on 24 % luonnonsuojelualuetta. Metsätalouden toiminta kattaa puolet kunnan pinta-alasta. Metsähallituksen haasteena on sovittaa yhteen porotalouden, metsästäjien ja kalastajien tarpeet suhteessa metsätöihin. Pyrkimyksenä on, että työpaikat jaettaisiin edellisten ryhmien kesken. Metsienhakkuu on tärkein työmuoto Metsähallituksella Savukosken kunnassa. Tiukoista neuvotteluista huolimatta ristiriitoja ei ole ilmennyt poromiesten, metsästäjien ja kalastajien kanssa. Aina on löydetty kaikkia tyydyttävät ratkaisut. Metsänhakkuusuunnitelmat -ja sopimukset ovat joskus haasteellisia edellä kuvatuille elinkeinojen toimijoille/harrastajille. Piispa kysyi, pidetäänkö virkistysalueet mielessä Savukoskella ja onko Itä-Lapin luonto tulevaisuuden kiinnostuksen kohde. Kantia vastasi, että suojelualueet ovat melko syrjässä, kuten esimerkiksi UKK puisto. Savukosken kylän lähellä sijaitseva Kivitunturi ja retkeilyalueet palvelevat monikäyttömetisien tarkoitusta. Itä-Lapin luonto on tulevaisuuden kiinnostuksenkohde. 9

10 Minna Harjun, A & L Harju Oy:n edustajan puheenvuoro: Yhtiöllä on viisi ja puoli hakkuukoneketjua. Yhtiön metsäkoneita on työssä myös kunnan rajojen ulkopuolella, Sodankylässä ja Rovaniemellä. Yhtiöllä on työntekijöitä Savukosken lisäksi, Sallasta, Pelkosenniemeltä, Sodankylästä ja Kemijärveltä. Tulevaisuuden visio liittyy kilpailuun yhtiön toimialalla ja työntekijöiden pitämiseen yrityksessä. Henkilöstö on tyytyväinen yhtiöön ja voi hyvin. Pyritään siihen, ettei tulisi irtisanoutumisia työntekijöiden taholta. Mika Kavakan, Kemi-Sompion paliskunnan puheenjohtajan puheenvuoro: Poronomistajat ovat paliskunnan osakkaita, joita on 16. Poroja paliskunnan alueella on Tämä on suurin sallittu määrä, minkä paliskunta saa pitää poroja, poroerottelujen jälkeen. Kemi-Sompio paliskunta on Suomen suurin paliskunta, porojen määrässä ja porotalouden käyttämässä pinta-alassa. Savukoski on omavarainen poronlihan suhteen. Vuoden porotalouden kierto on seuraava: vaatimet poromerkinnät poroerottelut. Paliskunnan poroista käyttää 75 % luonnonlaidunravintoa ja 25 % kotiruokinnassa. Tulevaisuuden visio on se, että porotalous jatkuisi sukupolvelta toiselle. Näin ollen toivotaan syntyvän lapsia poromiesten perheiesiin ja näin lapsista tulisi porotalouden jatkajia. Luonnonmukaisen lihan, jota poronliha on, kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Metsienhakkuu on tulevaisuudessa uhka porotaloudelle, mutta myös kalastukselle ja metsästykselle. Piispa kysyi, miten porotalouteen on vaikuttanut kuluneen talven tilanne, koska jää on ollut vahva maanpinnassa. Kavakka vastasi, että porot ovat selvinneet paremmin kuin talvella 2013, jolloin maan pintajäätilanne oli pahempi. Luppo eli naava on tällaisina aikoina ja yleensäkin keskitalvella porojen tärkeää ravintoa. Reijo Kilpelä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoi, että seurakunnan lähetyslounaita varten paliskunta on lahjoittanut poronlihat ruuanvalmistusta varten. Kilpelä esitteli vuoden 2013 Suomen Kuvalehden artikkelia, jonka piispa oli kirjoittanut kaivostoimintaan liittyen. Hän totesi, että kaivosasia on tärkeä Savukosken kunnalle ja mahdollinen kaivos vie ainoastaan 1 % kunnan pinta-alasta. Kilpelä kommentoi artikkelissa esitettyjä kommentteja: kaivosverosta, kaivoslainsäädännön uudistamisesta, kansainvälisistä kaivostoimijoista. Kilpelä totesi, että kaivosalalla useimmissa maissa toimijat (omistussuhteet) ovat ulkomaalaisia, niin kuin Suomenkin kaivoksissa. Pääoma kaivostoimintaa tulee näin ollen ulkomailta. Kilpelän mukaan tämä on myönteinen asia. Kaivostoiminta ei ole uhkana porotaloudelle, vaikkakin porotaloudessa toimivat suhtautuvat asiaan kriittisesti. Piispan artikkelissa esille nostamien ympäristönsuojeluseikkojen suhteen Kilpelä oli samalla linjalla; kaivostoiminta ei saa turmella luontoa ja Savukoskelle mahdollisesti tuleva kaivos ei saa olla sellainen kuin on ollut Talvivaaran kaivos. Kilpelä jätti ilmaan kysymyksen, jos Savukoski ei ota askelta kohti kaivostoimintaa, mikä on mahdollinen toinen vaihtoehto. Piispa kiitti käytetyistä puheenvuoroista. Hän kertoi ymmärtävänsä Savukosken kunnan ja sen kuntalaisten huolen. Savukoskelaisten tulee kääntää kaikki kivet ja katsoa niiden alle, mitä sieltä löytyy kunnan tulevaisuuden varalle. Piispa kertoi, että Suomen Kuvalehden artikkelissa, hän otti kantaa koko Suomen kaivostoimintaan, ei pelkästään yksittäisen kunnan kaivostoimintaan. Ihmisten kannalta kaivostoiminta on ja tulee olla ehdottoman turvallista. Suomessa tulee to- 10

11 teuttaa kaivostoimintaa erittäin tunnollisesti ja oikeiden periaatteiden mukaisesti. Mikäli tärkeät kaivostoimintaan liittyvät reunaehdot eivät toteudu, silloin se on uhka luonnolle ja ihmiselle. Tässä tapauksessa se on uhka myös seuraaville sukupolville luonnon suhteen. Talvivaaran tapahtumat eivät saa toistua uudelleen Suomen kaivostoiminnassa. Suomi ei kestä tällaista uudelleen. Kaivostoimintaan liittyvät riskitekijät on selvitettävä perin pohjin ja punnittava hyvin tarkoin. Mukana tulee olla vastuu ja kunnioitus ihmistä ja luontoa kohtaan. Piispa rohkaisi kunnan päättäjiä tekemään vastuullisia päätöksiä kaivotoiminnan saralla. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Kilpelä kiitti kunnan edustajien, yritysten ja yhteisöjen edustajien puolesta piispaa ja hänen seuruettaan vierailusta ja siitä, että piispa kuunteli puheenvuorot ja kommentoi niihin. Piispa toivotti Jumalan siunausta Savukosken kunnalle ja sen työlle tässä Jumalan maailmassa. Hän rohkaisi palvelemaan Savukoskella luontoa ja lähimmäisiä kunnioittaen, Jumalan tahdon mukaisesti. 8 Piispan kyselytunti Pelkosenniemen koulun oppilaille Kuikanmäki Koulun rehtori Anita Leppiniemi toivotti piispan seurueineen tervetulleeksi. Tilaisuudessa oli mukana myös Kotilappi paikallislehden toimittaja (lehden kirjoituksesta lehtileike on toimitettu tuomiokapituliin). Piispa aloitti kyselytunnin kiitollisiin sanoihin siitä, että sää oli aurinkoinen ja kevättalvinen. Piispa kertoi aamupäivän vierailusta Savukoskelle ja muisteli 10 vuotta aikaisemmin toimittamaansa piispantarkastusta Pelkosenniemellä. 1. Miksi olet piispa? Piispan virka tuli haettavaksi Oulun hiippakunnassa vuonna Hain tätä virkaa ja minut tuli valittua siihen. Piispaksi minut kutsuttiin Turusta, missä olin tuolloin töissä. 2. Onko sinulla piispan hattua? Kyllä minulla on. Sunnuntain jumalanpalveluksessa Pelkosenniemen kirkossa käytän piispan sauvaa ja kaapua. Olette tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen. Piispa käyttää hiippaa muun muassa pappien ja diakonien vihkimystä toimittaessaan. 3. Mikä on hiippakunta? Hiippakunta on piispan toiminta-alue. Oulun hiippakunta on minun työalueeni ja tähän alueeseen kuuluu myös saamelaisväestöä. 4. Miksi piispaa sanotaan piispaksi? Episcopos sana on kreikankieltä ja tarkoittaa kaitsijaa. Tuolla sanalla voidaan tarkoittaa myös katsoa päälle. Toisin sanoen piispa seuraa hiippakunnassa tapahtuvaa toimintaa ja puuttuu asioihin silloin, kun niin tarvitaan. 5. Mitä piispa tekee? Johtaa Oulun hiippakuntaa 61 seurakunnassa, missä on jäsentä ja alaisia on yhteensä 2300 seurakuntien työntekijää. Piispa opettaa, saarnaa, 11

12 asettaa kirkkoherroja virkoihin, on mukana kirkolliskokouksissa, valtiopäivien jumalanpalvelusten toimittamisessa ja vierailee hiippakunnan eri alueilla. 6. Miltä tuntuu olla piispa? On hienoa olla piispa ja myös tärkeä tehtävä. Saan olla taivaan Isän palveluksessa ja saa pitää elämän tärkeintä asiaa esillä; Jumalan rakkautta meitä jokaista kohtaan. Piispan tunnus on tyhjä risti, joka on minun kaulassani. Se kertoo piispan tehtävästä ja tätä ristiä ovat kantaneet edelliset piispat jo 163 vuotta. 7. Ovatko piispat rikkaita? Rikkaus tai köyhyys ei ole ihanne-. Tärkeintä on, että saa olla ihminen toisten ihmisten joukossa. Tärkein asiamme on aarteemme taivaassa. 8. Onko piispan työ rankkaa? Niin kuin muissakin ammateissa, myös piispan työssä voi tulla päiviä, jolloin kokee olevansa väsynyt. Saan voimia työhöni toisten ihmisten tapaamisista. 9. Milloin piispa pääsee eläkkeelle? Piispa pääsee eläkkeelle 63 vuotiaana. Virassa voi jatkaa aina 68 ikävuoteen saakka. 10. Miten pääsit piispaksi? Minä olen myös pappi. Tämän lisäksi lisäkoulutus on hyödyllinen, kuten tohtorin tutkinto. Piispan virkaan tarvitaan luottamusta piispaa kohtaan ja kykjä täyttää piispan viran vaatimukset. 11. Mitä harrastat? Harrastan sauvakävelyä. Elo-syyskuun vaihteessa on vuotuinen piispan vauvakävelytapahtuma. Tänä keväänä sauvakävely on yhteisvastuukeräyksen yhteyteen liitetty tapahtuma. Pidän metsästyksestä ja yleensäkin luonnosta. 12. Onko piispan työ kivaa? Kyllä on. Saan olla ihmisten parissa työssäni. 13. Tykkäätkö laskettelusta? Olen loukkaantunut aikaisemmin laskettelurinteessä. Siitä on jäänyt pelko siihen, jos kaatuu uudelleen. Tämän vuoksi en laskettele nykyisin. 14. Milloin kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja? Kansanaloite asiasta menee eduskuntaan. Sieltä se menee valiokunnan käsiteltäväksi, joka tekee mietintönsä. Tämän jälkeen se menee eduskuntaan ja sitten tullaan tietämään, mikä on kanta asialle. Kirkko ei voi päättää avioliiton solmimisen muotoja. Yhteiskunta luovuttaa tämän kysymyksen kirkolle, mikä johtaa yhteiskunnan ja kirkon väliseen keskusteluun. Kirkolliskokouksen kanta on, että juridisella tasolla samaa sukupuolta olevien avioliiton solmineiden puolesta kirkko voi rukoilla. 15. Mikä on piispan mielipide samaa sukupuolta olevien avioitumisesta? Asiaa ei tulee päättää yhden henkilön mielipiteen mukaisesti. Yhteiskunnan päättäjien tulee löytää yhdessä asiaan ratkaisu. Minulle avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, jossa itsekin olen. Aikaisempina vuosina kirkon tekemissä päätöksissä, sen tulisi olla siitä tulkintavapaa. 16. Mitä musiikkia kuuntelet? Kaikenlaista musiikkia. Riippuu tunne -ja elämäntilasta kulloinkin, sen mukaan valitsen musiikin. 17. Miltä tuntuu olla Pelkosenniemellä? Täällä on mukavaa olla ja ihmiset ovat mukavia myös. Piispa kyseli lopuksi oppilaiden harrastuksista ja heidän lempiharrastuksistaan. Laskettelu ja lumilautailu olivat suurimmaksi osaksi oppilaiden mieliharrastus. 12

13 Piispa kiitti opettajia ja oppilaita sekä totesi, että piispan risti, joka on täyttä kultaa, on kullan kallis, niin kuin Jumalan rakkauskin on kullan kallis asia. Tämän varassa me voimme kulkea elämässämme eteenpäin. 9 Vierailu Pelkosenniemen päiväkodilla Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Kari Tiirola, Lääninrovasti Kuikanmäki sekä Kanttori Liina Lill. Päiväkodin johtaja Pasi Kuusela esitteli valoisan ja kodikkaan päiväkodin piispalle ja hänen seurueelle. Päiväkoti toimii vuoropäiväkotina, missä lapsia on ikävuodesta yksi aina toisen alakoulun oppilaiden ikävuoteen saakka. Esikoulu toimii päiväkodin alakerran tiloissa. Kunnassa päiväkoti on hyväksi ja tarpeelliseksi koettua. Päiväkodilla on myös yö -ja viikonloppuhoitoa lapsille. Iltapäiväkerho kokoontuu myös päiväkodin tiloissa. 10 Iltapäiväkahvit Pelkosenniemen kunnantalolla ja Pelkosenniemen kunnanviraston työntekijöiden, kunnan luottamushenkilöiden sekä kunnan yritysten ja yhteisöjen edustajien tapaaminen Kuikanmäki. Tämän lisäksi läsnä olivat seuraavat henkilöt: Erkki Parkkinen, kunnanjohtaja, Annika Kostamo, kunnan hallituksen puheenjohtaja, Jari Luoma-aho, Luosto-Pyhän matkailuyhdistyksen puheenjohtaja, Heikki Honkanen, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja, Seppo Saarinen, Pyhätunturi matkailu Oy:n paikallisjohtaja, Jouni Tervo, kunnanvaltuuston jäsen ja teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja, Päivi Romo, pitkäaikaistyöttömien työ ja työpajaohjaaja ja Perttu Lång, sosiaalisihteeri ja lasten valvoja. Kirkkoherra Eero Kuikanmäki pyysi kunnanviraston työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä yritysten ja yhteisöjen edustajia käyttämään puheenvuoroja piispalle. Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen toivotti piispan ja hänen seurueensa tervetulleeksi. Parkkinen kertoi, että asukasluku on viime vuonna kasvanut kunnassa kahdeksalla henkilöllä. Pelkosenniemi pyrkii saamaan lapsiperheitä asumaan kuntaan. Tässä on jokseenkin onnistuttu. Kotimaan matkailu on vähentynyt Pelkosenniemellä, taloustaantuman vuoksi. Kansainvälinen matkailu on puolestaan lisääntynyt ja Pyhätunturi on merkittävässä asemassa tässä. Pyhätunturilla näkyy kansainvälisyys matkailussa. Pelkosenniemi on yksi pilottihankkeessa mukana olevista kunnista Itä-Lapissa. Kunta on resursoinut uusien työpaikkojen saamista. Kuntayhteistyö on aloitettu tänä vuonna ja sitä tehostetaan ensi vuoden aikana. Yhteistyö kunnan ja seurakunnan välillä on ilmeinen. Muun muassa vanhus- ja veteraanit toimintaa tehdään yhteistyössä. Kunnan kesätapahtumissa ovat mukana kunnan lisäksi seurakunta ja yhteisöt. Parkkinen kiitti yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Kunnalla on myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen; matkailu ja luonnonvarat ovat Pelkosenniemen tulevaisuutta. Kaivostoiminnassa on suoritettu jo tutkimus -ja etsintätöitä. Porotalous on tärkeä 13

14 kunnan elinkeinorakenteessa. Kunnan johtaja kertoi, että revontulikappeli on Lapin kappeleista susituin vierailukohde. Vuonna 2013 kävijöitä oli Kappelin toimintaa tulisi yhä kehittää matkailua ajatellen. Kappeli ja luontomatkailu tulisi pystyä yhdistämään. Tämä olisi ideaali ajatus ja siinä on myös näkökulma rauhoittumisen mahdollisuuteen matkailijoille. Annika Kostamon, kunnanhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro: Kostamo kiitti piispaa siitä, että on vieraillut kouluissa ja päiväkodilla. Seppo Saarisen, Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtajan puheenvuoro: Matkailua ovat kasvattaneet Pyhä tunturilla hollantilaiset ja britit. Venäläiset ovat lupaava matkailijaryhmä Pelkosenniemen kunnalle. Kotimaanmatkailu on haasteellisempaa, koska taantuma vaikuttaa siihen ja kotimaanmatkailu on ollut laskussa. Hiihtolomien loputtua, matkailumäärät olivat olleet hyvät, mutta tämän jälkeen yrittäjien matkailussa on ollut laskua. Pyhätunturin ravintoloiden toimintaan vaikuttaa yhteiskunnan ravintoloihin soveltamat kielteiset sääntelyt. Mikäli ravintola-alalla Ruuhka-Suomessa aiheutetaan julkisia ongelmia, säädökset muutetaan sieltä käsin koskemaan myös Lappia, missä ongelmia ei ilmene. Tämä vaikuttaa matkailuun kielteisesti. Pelkosenniemen matkailu on kehittynyt ja kehittyy edelleenkin. Matkailuelinkeinojen ja kunnan välillä vallitsee erinomainen yhteistyö. Tämä luo hyvän perustan Pelkosenniemen matkailulle. Saarinen totesi lopuksi, että uskoa riittää hyvässä yhteistyössä kunnan ja matkailun suhteen. Jari Luoma-ahon, Pyhä-Luoston matkailuyhdistyksen puheenjohtajan puheenvuoro: Pyhä-Luosto haluaa toimia yhdessä, jolloin resurssit ja mahdollisuudet ovat vahvempia. Profilointi suuntautuu nyt siihen, että Luostoa kehitetään omanlaisenaan ja Pyhää omanlaisenaan. Pyhätunturille on tehty 10 miljoonan investoinnit. Investointeja ollaan suunnittelemassa myös Luostolle. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu turvallinen toimintatapa Luosto-Pyhän suhteen. Haasteena on se, miten saadaan säilytettyä ammattitaitoiset työntekijät. Tämä haaste koskee Pelkosenniemen lisäksi Savukoskea ja Sallaa. Pyhätunturilla on matkailukoulu. Sen kehittäminen on tärkeällä sijalla. Levi-instituutin ja Pyhän matkailukoulun visio on näiden kahden oppilaitosten resurssien täydentäminen. Piispa kiitti esitetyistä puheenvuoroista ja pahoitteli kiireistä aikataulua. Piispa painotti Pelkosenniemen kunnan ja seurakunnan yhteistyön tärkeyttä, eritoten, kun kunta ja seurakunta ovat pieniä. Kunta ja seurakunta luovat vahvemman toiminnan yhdessä. Piispa mainitsi kunnan väestön vanhan väestön lisääntymisen ja nuoreten vähentymisen. Tämä vaikuttaa työpaikkojen määrään ja matkailualalla tarvittaviin työpaikkoihin. Kunnan ja seurakunnan yhteistyö vanhustenpalvelussa on hyvin tärkeää. Toimijoina täällä tarvitaan toisia; kunnan ja seurakunnan yhteistyö ihmisten välillä ja siitä koituva vahvuus. Piispa ilmaisi huolensa siitä, että ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytointi voi olla haasteellista matkailualalla tällä seudulla. Piispa loi tulevaisuuden kuvan Pelkosenniemestä. Kunnan arvokas luonto on tulevaisuuden rikkaus; muun muassa kaivostoiminta, silloin kun rakennetaan myönteisille toimintaperiaatteille. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaivostoiminnassa toteutetaan vastuullista toimintamallia. Pyhätunturilla, Pyhän Kasteen putous ja monet muut Pyhä-Luoston vaelluspolut ja maisemapaikat tulisi tuoda vahvemmin esille matkailuelinkeinoissa. Luonnon, sen kauneuden ja pyhyyden sekä rauhan yhdistäminen matkailuun on ideaalia. Niin sanottuja uusia ikkunoita Lapin luonnon kauneuteen voisi olla se, että kirkko ja 14

15 matkailu voisivat vaikuttaa yhdessä. Piispa ehdotti pyhiinvaellusreittien perustamista, esimerkiksi pohjoisessa jo olevan Laestadius reitin tapaan. Lopuksi piispa kiitti siitä, että sai kohdata kunnan, yritysten ja yhteisöjen edustajia ja toivotti siunausta sekä totesi, että Lapin asia on meidän kaikkien asia. Piispa ja piispatar saivat lahjaksi lapaset ja pipot, joihin oli kudottu Pelkosenniemen kunnan vaakuna. Piispalle seurueineen lahjoitettiin jokaiselle pullollinen paikkakunnan erikoistuotetta, lakkakastiketta pullotettuna. 11 Hartaus Onnelan vanhainkodilla Kuikanmäki Hartaus toimitettiin vanhainkodin oleskeluaulassa. Kirkkoherra Kuikanmäki säesti viululla lauletun virren 224: 1 3. Läsnä tilaisuudessa oli palvelutalon vanhuksia ja hoitajia. Hartauden toimitti lääninrovasti Antti Kettunen, joka puhui 4. paastonajan sunnuntain teemasta elämän leipä (notaarin lainaus). Jeesus on sanonut itsestään, että hän on elämän leipä. Kulkija ei lähtenyt kiertämään salmea maitse, vaan päätti mennä salmen poikki, vaikka jää oli jo heikko. Jäällä kävellyt tippui jäihin. Hän huusi apua, mutta kukaan ei kuullut. Jäisessä vedessä ollessaan, rannalla olevan talon poika tuli talosta ulos, mutta hän ei kuullut avunhuutoja, näin vedessä ollut luuli. Poika tulikin yllättäen rantaan mukanaan leipäpiekka ja yritti sillä pelastaa hukkuvan. Veteen vajonneella kädet olivat jo niin kohmeessa, ettei hän pystynyt tarttumaan niillä leipäpiekkaan. Hän päätti ottaa kiinni piekasta hampaillaan ja näin hänet saatiin vedettyä rantaan. Tämä leipäpiekka tässä tilanteessa kuvaa elämän leipäpiekkaa. Jeesus on sanonut, minä olen elämän leipä. Nyt voidaan todeta, että minä olen elämän leipäpiekka. Tällä tavoin Jeesus tuli hukkuvan luokse leipäpiekan muodossa ja pelasti kulkijan hädästä. Jokainen voi saada elämän leivän Jeesuksessa, sen katoamattoman leivän. Tätä tulee isota ja samoin elämän vettä janota. Jeesus ravitsee kaikki, jotka isoavat ja janoavat. Hartaus päättyi Isä meidän rukoukseen ja virteen 275. Kirkkoherra kuikanmäki esitteli vanhuksille piispan ja hänen seurueensa, jonka jälkeen piispa tervehti vanhuksia ja toivotti siunausta heille. Piispa rohkaisi vanhuksia sillä, että taivaan Isä on vanhusten kanssa ja on heidän kanssaan elämän loppuun saakka. 12 Ruokailu Suvannossa Kuikanmäki sekä kanttori Liina Lill. Piispa seurueineen nautti päivällisen Suvannon Säpikäs ravintolassa. 13 Iltatilaisuus Suvannossa Kuikanmäki sekä kanttori Liina Lill. 15

16 Lauantai Iltatilaisuus oli seurat, jossa piispa suoritti seurojen johdantopuheen pappisasessori Kari Tiirola ja kirkkoherra Eero Kuikanmäki pitivät seurapuheet. Tilaisuus alkoi kanttori Liina Lillin Pelkosenniemen seurakunnan lapsikuoron pontevalla lauluilla. Lasten laulu ilahdutti piispaa ja hänen seuruettaan. Piispa toivotti seuravieraat tervetulleiksi ja iloitsi lapsikuoron lauluista. Eritoten piispan sydäntä lämmitti lasten lauluista rukous on silta laulu. Piispa totesi, että vain yksi sana riittää, se on Jeesus Kristus. Tällä piispa viittasin virren 42 sanomaan, joka laulettiin lasten laulujen jälkeen. Jeesuksen nimessä Jumala on ja kaikki mitä hän voi. Jeesuksessa meillä on rauha, lepo ja anteeksianto. Ennen Kari Tiirolan puhetta laulettiin virsi 55: 1 3 (notaarin lainaus). Tiirola puhui Israelin kansan korpivaelluksesta, jolloin kansa nousi kapinaan Jumalaa kohtaan siksi, että Jumala oli tuonut vuosiksi kansan erämaahan ja he näkivät nälkää. Jumala pyysi tekemään sauvan, jonka päässä oli pronssikäärmeen pää. Tiirola kysyi saarnassaan, miksi Jumala toimi niin monimutkaisesti. Elämä ei ole aina niin yksinkertaista. me joudumme katsomaan pahaa silmiin ja käärmeen toisin sanoen pahan myrkky vaikuttaa ihmisiin ja vie näin lähimmäisistämme etäälle ja myös etäälle Jumalan yhteydestä, vaikka Jumala loi ihmisen hänen kuvakseen ja kaltaisekseen. Tiirola puhui lopuksi vielä 5. paastonajan sunnuntain teemasta kärsimyksen sunnuntaista sekä tulevasta hiljaisesta viikosta. Hän muistuttu kuulijoita Jeesuksesta, joka kärsi ristinkuoleman, mutta nousi kuolleista pääsiäisaamuna. Tyhjä Jeesuksen risti kuvaa sitä, että [myrkky]käärme on voitettu. Mooseksen kansa pelastui kohotetun Mooseksen sauvan varassa, ja me Uuden Liiton kristityt pelastumme tyhjän ristin kautta. Kirkkoherra Eero Kuikanmäki puhui Johanneksen evankeliumin 6: pohjalta (notaarin lainaus). Jeesus on leipä, joka on tullut alas taivaasta. Joka syö tätä lepää, saa elää ikuisesti. Jeesuksen sanat ruoka ja elämä, hän puhuu maallisesta ja hengellisestä ruuasta, joka ravitsee ihmisen sielua. Jeesuksen käyttämä sana elämä, voidaan havaita esimerkiksi ihmisen sydämen pulssia kokeilemalla. Tämä merkitsee elämää. Elämä on myös sitä, että onko suhde Jumalaan kunnossa. Jos suhde on kunnossa, silloin on kyse elämästä, mutta jos suhde Jumalaan ei ole kunnossa, kyse on kuolemasta. Ehtoollisella, jossa me syömme Jeesuksen ruumiin ja juomme hänen verensä, se on meidän hengellistä ravintoa. Joka syö tätä ruokaa elää ikuisesti. Tämä on ihmisen iankaikkisen elämän turva. Lopuksi laulettiin iltavirsi 552 ja kuuntelimme lapsikuoron laulua sekä joimme iltakahvit, ennen yöpuulle siirtymistä. 14 Pelkosenniemen seurakunnan työntekijöiden tapaaminen Savukosken Rajakirkolla Kuikanmäki ja seuraavat seurakunnan työntekijät: Enni Järvenpää Pirjo Alatalo Liina Lill Eero Kuikanmäki Mirja Jaakkola emäntä, putsaaja ja lasten ohjaaja (sijainen) diakonissa ja lähetystyön sihteeri kanttori ja nuorisotyönohjaaja kirkkoherra talouspäällikkö ja virastosihteeri 16

17 Reijo Kilpelä Jouni Autioniemi seurakuntamestari seurakuntamestari Herra piispa aloitti työntekijätapaamisen esittelemällä seurueensa sekä kertomalla tilanteen luonteesta ja luottamuksellisuudesta. Työntekijät esittelivät itsensä ja kertoivat työtehtävistään. Keskustelusta tehtiin muistio työyhteisön käyttöön. 15 Ruokailu Samperi ravintolassa Kuikanmäki. Lounaalle osallistuivat myös seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöitä. 16 Pelkosenniemen seurakunnan luottamushenkilöiden tapaaminen Rajakirkolla Kuikanmäki. Tämän lisäksi läsnä olivat seuraavat luottamushenkilöt: Kelloniemi Marja-Liisa, kirkkovaltuuston jäsen, Kilpelä Tanja, kirkkovaltuuston -ja neuvoston jäsen, Perttunen Sisko, kirkkovaltuuston -ja neuvoston jäsen, Perttunen Eero, lähetystoimikunnan puheenjohtaja, Lindberg Veikko, lähetystoimikunnan jäsen, Kilpimaa Tuomo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Jääskelä Raija, kirkkovaltuuston varajäsen, Tervo Sonja, kirkkovaltuuston -ja neuvoston jäsen, Oinas Marja-Liisa, kirkkovaltuuston -ja neuvoston jäsen, Tallavaara Kari, kirkkovaltuuston jäsen, Hannula Aini, kirkkovaltuuston jäsen, Alaräisänen Pentti, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja sekä Hannula Olli-Pekka, kirkkovaltuuston -ja neuvoston jäsen. Tilaisuus aloitettiin laumalla virsi 443: 1 2, 5. Kirkkoherra Kuikanmäki toivotti tervetulleeksi paikalle saapuneet. Kuikanmäki toimitti alkuhartauden Aam. 8: pohjalta (notaarin lainaus). Puheessaan hän kertoi, että jos hengellisen elämän eväät loppuvat ja Jumalan sanan nälänhätä ja puute saavuttaa, tämä on vaikea tilanne. Mitä silloin tapahtuu, jos ihmisellä on halu tulla Jumalan sanan äärelle, mutta siihen ei ole mahdollisuutta. Seurakunnan työssä Suomessa vallitsee virkamiesmäisyys palkkauksen suhteen. Seurakunta voi palkata työntekijöitä ja maksaa heille palkkaa Suomen kirkossa. Kaikkialla asiat ei ole samoin. Seurakuntalaisten ja seurakunnan rakentaminen on tärkeää. Voiko kirkko hävitä Suomesta tai maailmasta. Jumala on sitoutunut pitämään yllä kirkkoaan maailman loppuun saakka ja hän määrää, missä hänen kirkkonsa toimii tässä maailmassa. Kirkon kulissit eivät takaa eivät takaa kirkon säilymistä, vaan kristittyjen sydämessä asuva usko Jumalaan mahdollistaa seurakunnan jatkumon maailmassa. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuomo Kilpimaa avasi kokouksen suorittamalla nimenhuudon jonka jälkeen kokous eteni esityslistan mukaisesti. Kokouksen pöytäkirja, johon on kirjattu kokouksessa käytetyt puheenvuorot ja käsitellyt asiat on tässä pöytäkirjassa liitteenä (liite 1). Kilpimaa kertoi puheenvuorossaan kattavasti Pelkosenniemen seurakunnan menneistä vuosista ja tässä yhteydessä myös seurakunnan kiinteistöihin liittyvistä vaiheista ja nykytilanteesta. 17

18 Lähetystyön johtokunnan jäsen Perttunen tarkensi edellisen puhujan kertomaa seurakunnan historiaa. Piispa vastasi Kilpimaan puheenvuoroon toteamalla, että edellisestä Pelkosenniemen seurakunnan piispantarkastuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Nyt tilanne on muuttunut seurakunnan talouden ja hallinnon suhteen. Piispa palasi puheenvuorossaan Kilpimaan esittämiin seurakunnan tämän päivän haasteisiin. Pappisasessori Kari Tiirola esitteli kertomuksen seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja tarkastuksen yhteenvedon ja johtopäätökset. Tarkastus oli toimitettu kello Hallinnon ja talouden tarkastuksesta liitteenä on Tiirolan tarkastuskertomus (liite 2). Valtuuston puheenjohtaja pyysi piispaa, pappisasessoria ja lääninrovastia käyttämään lisäpuheenvuoroja talouden ja hallinnon tarkastuskertomukseen liittyen. Asian esittelyyn ei ollut lisättävää, eikä lisä puheenvuoroja pidetty. Kahvitauon jälkeen lääninrovasti Antti Kettunen esitteli kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuskertomuksen, joka oli toimitettu kello Kettusen tekemä tarkastuskertomus on tämän pöytäkirjan liitteenä (Liite 3). Piispa päätti tilaisuuden toteamalla, että Tiirolan ja Kettusen esittämät tarkastusraportit on esitelty heidän toimesta asianmukaisesti seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille ja piispan messun yhteydessä, sunnuntaina tarkastuskertomukset esitellään seurakuntalaisille. 17 Hartaus Saukodilla Kuikanmäki Vanhusten palvelutalolla Saukodilla, hartaudessa läsnä olivat vanhuksia ja hoitohenkilökuntaa. Hartauden aluksi laulettiin virsi 205: 1 4 ja lopuksi samasta virrestä 205: 5-8 sekä virsi 275 Kuikanmäen viulun säestyksellä. Hartauden toimitti lääninrovasti Antti Kettunen (notaarin lainaus). Kettunen puhui elämän leivästä. Jeesus on elämän leipä. Jeesus on myös elämän vesi. Jokainen Jeesuksen seuraaja saa Jeesuksen elämän vettä hänen kauttaan ja myös Jeesuksen työn kautta. Tämä Jeesuksen työ oli pelastava työ, ristinkuolema ja ylösnousemus ihmisten edestä. Tähän toivomme ja myös iankaikkisen elämän toivomme perustuu. Piispa tervehti vanhuksia ja henkilökuntaa. Hän kertoi, että on käymässä paikkakunnalla piispantarkastuksen vuoksi. Piispa kertoi piispan rististä ja siitä, että hän ja kukin piispa ovat vuorollaan tämän ristin kantajia. Piispa kertoi iloitsevansa Saukodin asukkaiden tapaamisesta ja rohkaisi heitä sillä, että Saukodilla on hyvä olla, missä vanhukset saavat hyvää hoitoa ja hoivaa sekä läheiset käyvät tervehtimässä vanhuksia. Jeesus on hyvä paimen, joka antaa turvalliset kätensä hoitaakseen vanhuksia, niin kuin kaikkia meitä. Jeesus on sanonut, että hän on teidän kanssanne joka päivä päivien loppuun saakka. Jeesuksen kädet hoivaavat, auttavat ja osoittavat tietä tulevaan. 18

19 18 Ruokailu Saukodilla Kuikanmäki sekä kaksi Saukodin henkilökuntaan kuuluvaa. Ruokailun aikana paikalla olleet henkilökunnan jäsenet kertoivat Saukodin toiminnasta, henkilöstöstä ja talon tiloista. 19 Hartaus ja kyläläisten tapaaminen partisaanimuistomerkillä Kuikanmäki Partisaanimuistomerkille oli saapunut Kuoskun kyläläisiä ja myös seurakunnan luottamushenkilöitä. Viileässä tuulessa Eero Kuikanmäki toimitti hartaushetken liittyen leipäsunnuntain teemaan. Hartauden aluksi laulettiin viri 577: 1 3 ja lopuksi samasta virrestä 577: 5 9. Piispa toi esille puheessaan surun ja ikävän, joka on yhä tallella partisaanien toiminnan vuoksi. Kuitenkin Suomi on nyt vapaa maa, se merkitsee sitä työtä, mitä vapauden eteen on tehty. Ei tule katkeroitua vaikeiden tapahtumien vuoksi. Kun on olemassa iankaikkisen elämän toivo ja sinne pääsy, siellä vasta ymmärrämme maamme vaikeudet, joita se on käynyt läpi. Piispa pyysi rauhaa partisaanien poisnukkuneiden uhrien sieluille ja päätti puheensa siunaaviin sanoihin. Tämän jälkeen piispa laski seppeleen partisaanimuistomerkille ja luki seppeleen nauhan tekstin. Tilaisuuden lopuksi Kuoskun kylän edustajat kertoivat Harjun kylässä surmansa saaneiden siviilien viimeisestä yöstä ja aamuyöstä, ennen partisaanien hyökkäystä. 20 Iltatilaisuus Martilla Kuikanmäki Iltatilaisuuteen Martin entiselle kyläkoululle oli saapunut paikkakuntalaisten lisäksi Savukosken kylän kuorolaiset, jotka lauloivat useita lauluja. Tilaisuuden aluksi laulettiin Kuikanmäen viulun ja kuorolaisen pianon säestyksellä piispan valitsema virsi 105, joka piispan kertomana on nimetty Oulun hiippakunnan piispan virreksi. Tämän jälkeen piispa aloitti tilaisuuden toivottamalla tervetulleeksi vieraat. Piispa kertoi virrestä 105 ja sen taustoista. Virsi on syntynyt Oulun hiippakunnan alueella. Sen on kirjoittanut Leonard Typpö ja virsikirjaan virsi on otettu Piispa kertoi, että piispan kaapuun on kirjailtu virren sanoja, kaavun sydämen kohdalle ja siitä etäämmälle. Kaavun valkoinen väri kuvaa lunta ja sen valkoisuutta, punainen väri syntien anteeksiantoa Jeesuksen nimessä ja veressä. Virsi 105 meinattiin jättää pois virsikirjasta, mutta kirkolliskokouksessa, eräs jäsen meni pianon eteen ja alkoi soittamaan virttä. Tämän jälkeen ei ollut epäilystä siitä, etteikö virttä otettaisi virsikirjaan. Virsi kertoo Jumalan rakkaudesta ja hyvyydestä. Se on ikään kuin Lapin äidin kehtolaulu, piispa totesi. Virren melodia on yksinkertainen, rauhallinen ja sydämen rauhan melodia. Aurinko on Kristus, joka loistaa voiton vuorella. Ihminen kerjää Jumalan 19

20 Sunnuntai edessä armoa sellaisena kuin hän on ja sellaisena hän saa olla Jumalan lapsi. Kristus, joka on valo, hajottaa synkät pilvet ja saa linnut laulamaan. Ihminen, joka saa syntinsä anteeksi, lentää vapaana kuin taivaan lintu. Piispa sanoi lopuksi, että näillä seuduilla elämä voi olla joskus raskasta ja menneiden vuosien muistot voivat tuntua myös raskailta. Tällaisia kipeitä muistoja on kaikilla ihmisillä. Piispa rohkaisi jättämään kaikki Kristuksen haltuun ja sallia hänen hävittää kaikki sumupilvet. Tämän jälkeen pappisasessori Kari Tiirola piti hartauspuheen, jonka alussa laulettiin virsi 54 (notaarin lainaus). Pelkosenniemen kunnan talolla oli ollut mainos, jossa luki, ettei Lapissa ole pitkä matka minnekään. Haapajärveltä, missä toimin kirkkoherrana, matkaa Pelkosenniemelle tulee 500 km. Olen saanut tämän piispantarkastusmatkan aikana perspektiiviä hiippakuntaan ja siihen, miten erilaisia alueilla hiippakunnassa eletään ja asutaan. Tiirola kertoi Haapajärven puukirkon neljästä sisäänkäynnistä ja niiden merkityksistä. Kaikista ovista tullaan alttarille, jossa on alttaritaulu, joka kuvaa Kirkastusvuoren tapahtumia ja siellä olleita henkilöitä. Paikalla olleet kolme opetuslasta halusivat jäädä Kirkastusvuorelle, koska heillä oli hyvä olla siellä. Taivaallinen kirkkaus valaisi opetuslapsia ja he halusivat jäädä tähän kirkkauteen. Jeesus sanoi heille, ettei Kirkastusvuorelle voi jäädä, on mentävä takaisin ihmisten keskelle. tielle, joka kulkee kohti Jerusalemia, paaston jälkeisen hiljaisen viikon kautta, tielle, joka vie Golgatan ristille. Tällä tiellä Jeesus antoi kaikkensa; oman henkensä meidän puolesta. Myös meitä kutsutaan ihmisten keskelle kertomaan ilosanomaa ja palvelemaan ihmisiä Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Kirkkoherra Eero Kuikanmäki piti illan toisen hartauspuheen 2. Moos. 16: 11 19, pohjalta ja tilaisuuden päätteeksi juotiin kahvit ja keskusteltiin vapaasti (notaarin lainaus). Jumala auttoi Israelin kansaa korpivaelluksella. Jumala antoi heille lihaa lintuina ja leipää manan muodossa. Manna tulee heprean sanasta manihu, mitä tämä ruoka on. Vielä tänä päivänä, kun israelilaiset syövät leipää, he muistavat korpivaelluksen ja ihmettelevän kysymystä manihun, joka tarkoittaa suomeksi, mitä tämä ruoka on. Jumala siunasi erämaavaelluksella kansaansa ja piti huolta heistä. Jumala pitää myös meistä kaikista huolen ja hän johdattaa meitä elämässä. 21 Jumalanpalveluksen toimittajien kokoontuminen Pelkosenniemen kirkon sakastissa 9.30 Kuikanmäki sekä kanttori Liina Lill, urkuri Rudolf Cern, tekstinlukija Ritva Ryyppö, seurakuntamestarit Jouni Autionniemi ja Reijo Kilpelä 22 Piispanmessu ja yleinen piispantarkastus Pelkosenniemen kirkossa Kuikanmäki sekä kanttori Liina Lill, urkuri Rudolf Cern, tekstinlukija Ritva Ryyppö, seurakuntamestarit Jouni Autionniemi ja Reijo Kilpelä. Messuvieraita paikalla oli 58 henkilöä, joista ehtoollisella kävi