YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO
|
|
- Mari Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO MITEN ELÄMÄNTAPAMME MUUTTUVAT? Global and Local Life Styles Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona vuotisjuhlansa johdosta seminaarin "Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntapamme muuttuvat? Global and Local Life Styles". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin ja eduskunnan tervehdyksen toi ensimmäinen varapuhemies Markku Koski. Alustajina toimivat Director Tom Conger Social Technologies'ista, Washington DC:sta, Head of Service Innovation Practice Alan South IDEOsta, Service Desingista, Lontoosta, ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Instituutista ja ylijohtaja Martti af Heurlin Tekesistä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen, Minna Sirnö, Oras Tynkkynen ja Astrid Thors. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
3 SISÄLLYSLUETTELO Eduskunnan tervehdys Ensimmäinen varapuhemies Markku Koski Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Globalization and the diversity of identity choices Emerging values Director Tom Conger, Social Technologies, Washington DC Palveluissako tulevaisuus? Service Innovations Head, Service Innovation Practice Alan South, IDEO, Service Design, London Innovaatiotoiminnan haasteet ja pullonkaulat Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto, Wellness Institute Innovaatiopolitiikan haasteet Ylijohtaja Martti af Heurlin, Tekes
4 Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski EDUSKUNNAN TERVEHDYS Miten elämäntapamme muuttuvat Hyvät kuulijat, juhlaseminaarivieraat, Minulla on ilo tervehtiä tätä juhlaseminaaria. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on toiminut jo 35 vuoden ajan. Seurahan perustettiin tiivistämään kansanedustajien ja tutkijoiden yhteyttä ja lisäämään tiedeyhteisön ja parlamentaarisen päätöksenteon välistä tiedonvaihtoa. Seuran jäsenistö muodostuu lähinnä aktiivisista tutkijoista ja kansanedustajista. Seuralla on runsaat 500 jäsentä, joista noin sata tämän talon kansanedustajia. Tämän juhlaseminaarin aihe on ajankohtainen, globaalin ja paikallisen elämäntyylin vaikutuksien pohdinta identiteettiimme. Viime aikoina olemme saaneet kouriintuntuvia esimerkkejä globaalissa maailmassa elämisestä. Meksikonlahdella paikallisille ihmisille traagisia kokemuksia aiheuttanut hirmumyrsky nosti bensiinin hinnan välittömästi meilläkin. Viime vuosina olemme yhä useammin kuulleet uutisia myrskyistä, tulvien tuhoista ja rankkasateista. Tutkijoiden yhteisöstä on viestitetty yhteydestä kasvihuonepäästöjen lisääntymisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Kun meillä on yksi yhteinen ilmakehä, on ongelma yhteinen koko ihmiskunnalle. Tämän vuoksi tarvitsemme myös globaaleja toimia. Pelkät Suomen parlamentin tai edes EU:n päätökset eivät riitä. Arvoisat kuulijat, YK:n Rion kokouksen myötä maailmalla alettiin havahtua tilanteeseen, että hallitsemattomalla talouden kasvulla, köyhyydellä ja väestönkasvulla on globaaleja haittavaikutuksia. Johtopäätöksiä on tehty siitä, että ympäristönsuojelu, taloudellinen kasvu ja sosiaalinen hyvinvointi liittyvät läheisesti toisiinsa. Informaatioteknologia ja sen nopea kehittyminen ovat aiheuttaneet sen, että valtioiden väliset rajat ovat menettäneet merkitystään. Etäisyys on enää harvoin este valtioiden ja kansojen väliselle kanssakäymiselle. Tällä hetkellä tilanne on oikeastaan päinvastoin. Globaalissa maailmassa olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on yhteinen asia asuinpaikasta riippumatta. Yksikään maa tai parlamentti ei voi jättää tätä huomioimatta. Suomi on kulkenut kestävän kehityksen eturintamassa alusta pitäen. Olemme omalla aktiivisella osallistumisellamme halunneet osoittaa, että kannamme vastuumme kansojen välisessä yhteistyössä.
5 Hyvät kuulijat, Monet nykyisistä teknisesti kehittyneistä teollistuneista valtioista ovat luoneet taloudellisen hyvinvointinsa pohjan keräämällä siirtomaakaudella omaisuudet hyödyntämällä alusmaidensa maaperän rikkauksia. Olemme syöneet pitkään kehitysmaiden halpoja banaaneja. Nyt nähdään onko meillä malttia antaa näiden maiden kansalaisille heille kuuluva osuus maailman talouden kasvun hedelmistä. Kyse ei edes ole siitä annammeko. He ottavat oman osansa maailman globaalin talouden kakusta. Nämä niin sanotun kolmannen maailman kansat ovat siirtomaaisäntien ikeestä vapauduttuaan kouluttautuneet, sivistyneet ja oppineet mm. globaalin talouden lainalaisuudet ja ottavat nyt maailman talouden kasvaneesta kakusta osansa. Globalisaatio on uudella maailmantalouden työjaolla nostanut viime vuosina nälänhädän kurjuudesta suuremman joukon ihmisiä kuin kehitysapuna käytetyt miljardit eurot menneinä vuosikymmeninä yhteensä. Globalisaatio ei lisää eriarvoisuutta eikä lisää kahtiajakoa rikkauden ja köyhien välille, vaan päinvastoin. Osaamista ja uutta teknologiaa hyväksi käyttäen kehittyvät valtiot ovat oikeutettuja vaurastumaan kuten teollistuneet valtiotkin. Globalisaation aiheuttamat haitat todennäköisesti korostuvat sivistyneissä teollisuusmaissa, joille tulee uusi haaste vaurauden ja palvelujen ylläpidosta. Täällä Pohjolassa ei siirtomaakauden tapahtumista podeta kovin huonoa omaatuntoa. Entisille siirtomaaisännille luulisi olevan helpompaa hyväksyä nyt globalisaation myötä tapahtuva maapalloistuminen eli tavaratuotannon uuden työnjaon kautta tapahtuva kansantuotteen kakun jako. Arvoisat seminaarin osanottajat, Kuulemme tänään juhlaseminaarissa mielenkiintoisia esityksiä. Toivon, että seminaari löytää tuoreita näkökulmia ja on virittämässä vilkasta keskustelua.
6 Director Tom Conger Social Technologies, Washington DC YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO Globalization and the Diversity of Identity Choices Emerging Values
7
8
9
10
11
12 Head, Service Innovation Practice Alan South IDEO, Service Design, London PALVELUISSAKO TULEVAISUUS? Service Innovations Service Innovation and how design is being used as a strategic business tool.
13 First, let s talk about services. The new economy Services account for 43%* of the GDP in the US 66%** of the GDP in the UK * Source: US Department of Commerce, Bureau of Economic Analysis, 2001 ** Source: Bank of England Monetary Policy Committee But are they good? But are they any good?
14 Most aren t We probably know this from our own experiences of mobile phone operators, or banks, or airlines. We also know that of the top 100 brands in the world, only 25 are services. Services are often commodities, sold on price, not value.
15 Public services around the world are little better In all fairness, services are hard to get right. A service is a personal experience because the customer helps shape it. There is a fragmented development process involving multiple stakeholders and scarcity of innovation methods. They are intangible; they have no physical form, and can not be seen before purchase or taken home after. Services are experienced over time and across multiple touchpoints; brand consistency is critical.
16 However getting it right has a big impact for companies and societies as well. Luckily, there is increasing evidence of firms getting it right They ve got a consistent and comprehensible brand identity
17 They make something potentially complex appear deceptively simple They don t make you feel like a cog in a machine that only makes sense to the service provider They make you feel like a discerning customer
18 They re sensory experiences They retain an authentic personal touch These characteristics: Consistent brand Making simple things seem complex Making you feel the centre of activity Making you feel like a discerning customer Sensory experiences Personal touch have something in common.
19 They are characteristics organised around the customer. They are human centred. Not technology centred, like the telecoms industry. Or centred on business operations, like the banks.
20 And this is where design as a business tool makes such a powerful difference. The design of services. The design of business. Innovation Drivers Emotional Innovation Consumer Desirability Business Viability Functional Innovation Technical Feasibility Process Innovation
21 What does this look like in practice? AT&T Wireless mmode Service Inspirational Research exposure companionship terminology brand personalization boundaries revenue navigation security
22 Insights + Synthesis Concepts Evaluation
23 Design Principles Results Two months post launch: 15% increase in page views per user 30% increase in m commerce transactions 95% partner compliance To conclude.
24 Thank you.
25 Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Institute INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET JA PULLONKAULAT Arvoisat kuulijat, minulla on suuri ilo ja kunnia saada osallistua tähän teidän juhlaseminaariinne yhtenä alustavista puhujista. Olen viimeisen kymmenen vuoden ajan toiminut innovaatiotoiminnassa kehittämis ja johtotehtävissä, ja työstän tällä hetkellä yritysten kasvua, kehittymistä ja kehittämistyökaluja koskevaa väitöskirjaa Tampereen teknilliseen ylipistoon. Innovaatiojärjestelmä on siis minulle tuttu.. Minulta pyydettiin provokatiivista esitystä innovaatiojärjestelmästämme. En tiedä tarvitseeko minun sen enempää provosoida kuin esitellä nykytilaa kuvaavia näköaloja ja aineistoa. Suomi on joutunut kohtaamaan globalisaation paineet ja ne näkyvät teollisuuden arjessa. Suomi on muutospaineissa. Tarkoitukseni on tänään avata aihetta erityisesti teollisuuden näkökulmasta. D1. Globalisaatio on ilmiö, joka meidän on kyettävä hyväksymään halusimme tai emme. Se on ilmiö, jota me emme pysty omin voimin pysäyttämään. Siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia, joiden realisoitumiseen meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa. D2. Suomi on paistatellut kansainvälisten kilpailukykylistojen suosikkina jo usean vuoden ajan. Eikä suotta. Koulujärjestelmäämme on nauttinut ansaittua arvostusta ja innovaatioinfrastruktuuriimme on käynyt tutustumassa ihmisiä lähes joka maailman kolkasta. Suomi ilmiö on rinnastettu Nokia ilmiöön. On kuitenkin perusteltua pohtia asioita hieman laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi, millaisena tämä meidän innovaatiojärjestelmämme näyttäytyy kasvuliiketoiminnan näkökulmasta? Millaisia tuloksia on syntynyt? Onko meillä vielä kehittymisen tarvetta? D3. Kun esimerkiksi tarkastellaan Suomen IT yritysten liikevaihtotilastoja vuodelta 2004, voidaan havaita, että Nokia kulkee ylhäisessä yksinäisyydessä omalla tasollaan. Nokian liikevaihto oli vuonna 2004 noin 30 miljardia euroa ja seuraavaksi suurimpien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto, sijalta 2 sijalle 40, on noin 11 miljardia. Kun tarkastellaan 20 suurimman IT yrityksen joukkoa, pääosa yrityksistä on suurten monikansallisten yhtiöiden maakonttoreita, it infrayhtiöitä eli puhelinoperaattoreita ja it tukkukauppoja. Nokian jalanjälkien seuraajia ei olekaan heti kintereillä. D4. Kun yleensä tarkastellaan suomalaista bisneskehitystä, on hyvä ottaa vertailukohdaksi jotakuinkin samankokoinen kohde. Tällainen on Massachusettsin osavaltio USA:ssa. Sen väkiluku on noin 6,5 miljoonaa asukasta. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa syntyi vuonna 2003 suunnilleen saman verran yrityksiä, noin Tässä ei ole suuria eroja. SBIR Awards vastaa Suomessa yritysten Tekes rahoitusta ja Massachusettsissa yritykset saivat hieman vähemmän julkisia tukia, mutta lukumääräisesti puolelle yrityksistä. Tässä alkaa syntyä eroja.
26 Sitten alkavatkin suuret erot. Suurimmat erot havaitaan riskirahoituksessa VC funding. Suomalaisyritykset saivat riskirahoitusta noin yhden kymmenesosan siitä mitä Massachusettsissä sijaitsevat yritykset. Nopeasti kasvavien yritysten listalle Massachusettsista pääsi 29 yritystä, Suomesta 4. Ja pörssilistautumisissa vuoden 2004 puoliväliin mennessä tilanne oli 7 1. Suomalaisyritykset eivät tämän vertailun perusteella ole kilpailukykyisiä kasvuhakuisen bisneksen maailmanmestaruuskisoissa. D5. Ja yleensä suomalaisten kasvuyritysten määrän lasku on tosiasia. Balance Consultingin tilastojen mukaan vuonna 2000 Suomessa oli 162 kasvuyritystä, vuonna 2004 enää 44. Kasvuyritysten määrä on muutamassa vuodessa romahtanut neljäsosaan. D6. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on alkanut yritysten kasvun mittareilla yskimään. Syitä voi olla useita, perehdytään seuraavaksi muutamaan kiinnostavaan seikkaan. D7. T&K rahoituksen väitetään olevan avain kasvuun ja kehitykseen. Näin todellisuudessa on. Mutta julkisen rahan osuuden merkitystä ja roolia on syytä pohtia. Suomen teollisuuden t&k investointiaste suhteessa jalostusarvoon on kasvanut huomattavasti 1990 luvulla ja 2000 luvun alussa. Tämä on kuitenkin Nokiaperustaista kasvua. Muu teollisuus on edelleen suunnilleen vuoden 1991 tasolla. Tutkimus ja tuotekehitysvolyymi on kokonaisuudessaan kasvanut samana ajanjaksona voimakkaasti. Mutta tarkemmin tarkasteltuna havaitaan, että suurin absoluuttinen kasvu on tapahtunut erityisesti teollisuuden investoineissa. Otettaessa mm. Tekesin rahoitusvaltuuksien kehitys ja vaikkapa pääomasijoittajien tekemien sijoitusten kehitys huomioon, voidaan todeta, että käyrät ovat aivan samanlaisia ja ajoittuvat samoihin vaiheisiin. Vaikka meillä on yleinen käsitys, että julkinen t&k rahoitus luo yritysten kasvua, mihin näiden tietojen valossa voimme perustaa väitteemme. Itse asiassa, Suomessa julkisen rahoituksen osuus suomalaisten yritysten t&k menoista oli vuonna 2001 noin 3,4 prosenttia kun EU ja OECD maissa se oli keskimäärin 7 8 prosenttia. Ja silti Suomen talous on hakannut muut maat talouskasvussa ja monessa kilpailukykymittauksessa. Eli, julkinen t&k rahoitus ei ole ratkaisevaa. D8. Global Entrepreneurship Monitorin vuoden 2002 tulokset on kerätty 37 maasta, lähes tuhannen yrityksen aineistosta. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvuyrittäjyys on talouskasvun ja työllistämisen kannalta tärkein yrittäjyyden laji. Tässä ei ole mitään yllättävää. Mutta. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että yritysten kasvu ei korreloi suorien t&k panostusmittarien kanssa. Tämä pikemminkin viittaa siihen, että t&k toiminnan volyymi ei sinänsä ole ratkaisevaa, vaan pikemmin se, miten ja mihin investoidaan. D9. Pääsihteeri Andrew Dearing eurooppalaisten tutkimusintensiivisten teollisuusyritysten yhdistyksestä EIRMA:sta totesi hiljattain, että Eurooppa tutkii kasvualoja kitsaasti. Euroopassa investoidaan Yhdysvaltoja vähemmän kasvualoihin. Yritysten kasvu on jo itsessään merkittävää, sillä jos yritykset eivät kasva, ne eivät voi tulla markkinajohtajiksi. Pieniä yrityksiäkin tarvitaan, mutta isot luovat yhteiskuntarakenteen jonka avulla pienetkin kasvavat. Euroopassa riskirahoituksen eräs tyypillinen ongelma on rahoituksen niukkuus ja rahoituksen pirstaloituminen. USA:ssa yritystä kohden rahoitusta sai keskimäärin 6,3 miljoonaa euroa, Euroopassa 0,7 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti rahoitusta sai Euroopassa kaksikertainen määrä yrityksiä USA:an verrattuna. Huomion arvoista on myös se, että USA:ssa riskirahoittajat saavat selvästi korkeamman tuoton pääomalleen. Eikö Euroopassa kyetä tekemään kasvubisneksiä vai eikö markkinoilla osata pelata?
27 D10. Kun tarkastellaan pääomasijoitusmarkkinoita Suomessa ja verrataan sitä muihin Euroopan maihin, tilanne ei ole ruusuinen. Suomi ei ole houkutteleva sijoituskohde sen enempää suomalaisille kuin ulkomaalaisille investoijille. Siis, me suomalaiset emme edes itse usko hightech yrityksiimme niin paljon, että uskaltaisimme investoida niihin. Muu teollisuus ja yritystoiminta ovat houkuttelevampia kuin korkean teknologian yritykset. D11. Jokin on menossa väärään suuntaan ja tähän pitää suhtautua riittävällä vakavuudella. Tutustutaan vielä hieman tarkemmin yhteen teollisuuden alaan johon Suomessakin uskotaan; nimittäin ohjelmistoteollisuuteen. Suomalaisyrityksille tämä ala on ollut haasteellinen ja haasteellista se on kaikille eurooppalaisille. D12. Adam Halen kirjoittama raportti The Demise of the European Software Industry julkaistiin viime keväänä. Vaikka ohjelmistoalan osaamiseen on Euroopassa panostettu runsaasti, kyseisen raportin mukaan vain 10 15% maailman suurimmista ohjelmistoyrityksistä on eurooppalaisia. Kasvavalla toimialalla amerikkalaiset dominoivat markkinoita. Yrityskauppojen osalta kauppa käy vain yhteen suuntaan; amerikkalaiset ostavat potentiaalisimpia yrityksiä Euroopasta. D13. Halen mukaan Euroopan ohjelmistoteollisuutta vaivaa investointeja koskeva noidankehä. Pirstaleinen ja puutteellinen rahoitus johtaa siihen, että yritysten toimenpiteiden toteuttaminen on tehotonta ja lyhytnäköistä. Tämä johtaa siihen, että hankkeissa ei pystytä tähtäämään suureen markkinapotentiaalin kaappaamiseen riittävän suurilla markkinoilla. Yritysten tavoitetaso on aivan liian alhainen. Tämä johtaa puolestaan siihen, että maailman kyvykkäimpien yritysjohtajien, jotka ovat jo aiemmin saaneet tuloksia aikaiseksi, heidän rekrytoimisensa käy mahdottomaksi. Huippuosaajat haluavat olla mukana haastavissa hankkeissa joissa on mahdollisuus saavuttaa isoja voittoja. Kun huippujohtajia ei saada hankkeisiin, hankkeiden rahoitus muuttuu ongelmalliseksi. Pääomasijoittajat investoivat ensisijaisesti johtotiimiin. Jos yritykseen ei saada hyvää johtoa, eivät pääomasijoittajat ole valmiita resursoimaan niitä isoilla panoksilla ja riittävän pitkäksi ajaksi. Ja tämä johtaa toteutuksen ongelmiin ja näin noidankehä on syntynyt. D14. Jotain eurooppalaiselle ja suomalaiselle korkean teknologian nykytilanteelle olisi tehtävä ja nopeasti. D15. Globaalitaloudessa eri maiden ja alueiden kilpailukyvyn ja elintason tärkein määrittäjä on tuottavuus. Globaaleilla markkinoilla yritykset pyrkivät saamaan mahdollisimman suuria markkinaosuuksia ja korkeaan markkinaosuuteen liittyy usein myös hyvä kannattavuus. Uutuuteen liittyvä kilpailuetu korostaa innovaatioiden keskeistä merkitystä. Innovaatiojärjestelmien kehittämisestä näyttää muodostuneen kehittyneiden maiden yksi keskeinen kilpailukeino. Maat, joiden instituutiot kykenevät muuttumaan olosuhteiden muuttuessa, ovat etulyöntiasemassa hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia! D16. Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitää syntyä moninkertainen määrä nykyisestä. Välittäjäorganisaatioiden osuudesta innovaatioprosessissa on liian puutteellinen kuva, ja todellisista innovaatioprosessien toimintamekanismeista ja vaikuttavuudesta tiedetään liian vähän. Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on organisaatiolähtöinen ja monimutkainen. Siirtyminen uudentyyppiseen yrityspalvelujärjestelmään edellyttää, että sekä valtakunnallista että alueellista ohjausjärjestelmää uudistetaan. D17. Viime viikolla Ernst&Young julkaisi Balance Point tutkimusraportin. Tutkimukseen osallistui globaalisti 152 huipputeknologiayrityksen johtajaa. Raportin mukaan yritysjohtajien keskeinen haaste kilpailukyvyn kannalta on tuoda innovaatioiden ja kasvun investointeihin systematiikkaa ja kuria. Riskien ja mahdolli
28 suuksien hallitseminen on yrityksille elintärkeää. Innovaatiotoimintaa ohjaaviin prosesseihin on panostettava entistä enemmän. Tämä johtuu siitä, että markkinoiden tarpeiden ja yritysten suorituskyvyn välinen kuilu on kasvamassa koko ajan. D18. Systemaattisen tarkastelun viitekehykseksi on otettava koko innovaatioarvoketju ja toiminnan on ulotuttava aina ideointivaiheesta tuotteen markkinoille tuloon ja jälkimarkkinointiin. On löydettävä tasapaino niin lyhyen kuin pitkän aikavälin investoinneille, mahdollisuuksien ja riskien välille sekä innovatiivisen luovuuden ja taloudellisen kurin välille. D19. Meidän on ehkäpä lähdettävä tätä kautta hakemaan myös innovaatiojärjestelmällemme uutta suuntaa. Systeemisestä ja prosessien näkökulmasta. D20. Pitkän ja lyhyen aikavälin investoinnit on laitettava tasapainoon. Yhteiskunnan tulee panostaa pitkänaikavälin investointeihin, toisin sanoen perus ja soveltavaan tutkimukseen. Mutta samalla on kanavoitava panostuksia myös hankkeisiin, jotka generoivat uusia tuotteita voimakkaasti kasvaville markkinoille. Lyhyellä aikavälillä on saatava aikaan tuloksia. Yhteiskunnankin on mietittävä miten hallitaan panostuksiin liittyviä riskejä. D21. On myös astuttava perinteisen oman näköalan ulkopuolelle. Julkistoimijat ovat perinteisesti toimineet tutkimuksen, ideanikkareiden ja perustamisvaiheessa olevien yrityshankkeiden parissa. Toimintamallit ja työkalut ovat ehkäpä sopivia uusien ideoiden generoimiseen, mutta kasvavaan ja globaaleilla markkinoilla toteutettavaan liiketoimintaan ei niillä välineillä pysty. Tosiasia on, että menestyvien yritysten ja yritysjohtajien näkökulmasta hankkeissa pitäisi useimmiten panostaa aivan eri asioihin kuin mihin julkistoimijat panostavat. Bisneksen onnistumisen kannalta olennaisempaa olisi esimerkiksi löytää hyviä tiimejä kuin keksintöjä. Innovaatioinvestointeja tulisi johtaa ja innovaatioprosessin tulisi myös valita osuvasti, ei vain mahdollistaa tehokkaasti kaikkien kukkien kukkiminen. D22. Yritysten kehittymisen kannalta markkinapotentiaalin tunnistaminen ja siihen liittyvät reunaehdot ovat vain reunaehtoja, siitä alkaa varsinainen työ. On kehitettävä tuote joka puhuttelee mahdollisimman suurta asiakasjoukkoa. On saatava riittävän kokenut ja osaava liikkeenjohto ja kehitettävä sellaiset pelistrategiat, joilla pärjää markkinoilla. Pitää luoda kassavirtageneraattori, joka tuottaa yrityksen polttoainetta, rahaa. Ja on saatava kasvun tueksi rahoitusta juuri oikeisiin vaiheisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen on siksi tärkeää, että minkä tahansa palasen puuttuminen tästä palapelistä tulee mitä todennäköisimmin tuhoamaan kyseisen hankkeen. D23. Olemme viime keväänä julkaisseet kahden kollegani kanssa Tampereen yliopistossa Senten julkaisusarjassa kirjan Innovaatiojärjestelmää uudistamassa. Nostamme siinä esiin sellaisia uusia työkaluja, joilla voidaan vastata kyseisiin haasteisiin. On välttämätöntä oppia globaali bisneksen ja rahan kieli, tuottaa markkinalähtöisesti ja hallitusti uusia tuote ja liiketoimintakonsepteja, luoda kokonaisrahoituspaketteja yrityksille ja ideanomistajille, ja kasvattaa potentiaalisten kasvuyritysten strategista ja liikkeenjohdollista osaamista sekä rakentaa väyliä globaaleille markkinoille. D24. Kansallisesti yksi potentiaalisimmista avauksista olisi ottaa käyttöön sellainen ammattimainen innovaatiojalostusprosessi, joka perustuu markkina ja toimintaympäristöymmärrykseen. Sen tulee pystyä tunnistamaan potentiaalisimmat hankkeet, ohjata resurssien allokointia ja toteutusta, taata parhaiden hankkeiden laadukas eteneminen sekä mahdollistaa oppiminen ja kehittyminen tulosten perusteella. Tällaisia toimintamalleja käyttävät muun muassa yritykset, jotka osaavat luodaan uutta, kilpailukykyistä liiketoimintaa hallitulla tavalla.
29 Hyvät kuulijat, miksemme me Suomessa avaisi uutta innovaatiojärjestelmän aikakautta esimerkiksi tämän tyyppisen näkökulman kautta. Tämän toteuttaminen on meistä itsestämme kiinni. Kiitos!
30
31
32
33
34
35
36
37
38 Ylijohtaja Martti af Heurlin Tekes INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet Martti af Heurlin, Tekes DM Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM
39 Relevanssivalintoihin vaikutettava useilla prosesseilla yksi keskeisimpiä on Tekesin strategian sisältölinjaus: Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista 2002 Innovaatioista hyvinvointia painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi 2005 seuraava sisältölinjaus 2008? Sisältövalinnoissa näkemys ja vuorovaikutus avainsanoja Ł yritysten tulevaisuusnäkemys + globaalit trendit ja ennakointityö Kansainvälinen liiketoimintaympäristö Kauppa ja teollisuusministeriö Tekesin toiminta ajatus, visio ja strategia Kansainvälinen ennakointi EU, USA, Kiina Japani ja muut maat Markkinatrendit Tekesin strategian sisältölinjaukset sovellusten painopisteet teknologioiden painopisteet Globaalit megatrendit Teknologiatrendit Alueiden strategiat ja alueelliset teknologiastrategiat Teollisuusliitot: toimialalinjaukset ja strategiat klustereiden strategiset osa alueet klustereiden murroksesta ja yhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet Yritykset Teknologiaohjelmat ja hankerahoitus Visiointi ja strategiakeskustelut Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, yliopistot Muutosta ajavat globaalit trendit Yhteiskunnan arvot ja tavoitteet mm. ETLA ja Sitra Suomen Akatemia DM Copyright Tekes 1. globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu 2. osaaminen ja sen hallinta 3. verkottunut toimintatapa 4. kestävä kehitys 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys 6. turvallisuus, terveys ja arvot 7. teknologian muutosvoimat
40 Globaalit trendit: 1. Globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu Tuottavuus Erikoistuminen ja valinnat Uudistuminen Liiketoimintakonseptit Muutosherkkyys Suomalainen vahvuus/haaste: Yhteiskunta ja elinkeinoelämä on eurooppalaisittain dynaaminen riittääkö se globaalissa kisassa? Asia tunnistettu ja tunnustettu Ł johtopäätöksiä ja päätöksiä tarvitaan Globaalit trendit: 2. Osaaminen ja sen hallinta Muutosten ennakointi NäkemysŁpanostusten suuntaus Luovuus ja erilaisuus yhteiskunnassa Oppimisen monimuotoisuus Näkemyksen ja osaamisen prosessit Suomalainen vahvuus/haaste: Osaamispanostus hyvällä kasvukäyrällä Kommunikointi toimii hyvin private/public Pitkäjänteistä näkemystä lisää Kansainvälinen kytkentä vahvemmaksi: prosessi ja yksilötasolla Globaalit trendit: 3. Verkottunut toimintatapa Verkottunut osaaminen Verkottunut liiketoiminta Arvoverkot niiden dynamiikka Suomalainen vahvuus/haaste: Kansallisella tasolla osaamisverkot hyvässä kehitysvaiheessa Kansainvälisten verkkojen hyödyntämisessä haasteita: hankkeet, ohjelmat, yritykset tutkijat, perheet, asenteet
41 Globaalit trendit: 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys Hyvinvointi ikääntyminen huoltosuhde Palvelujen tuottavuus ja laatu Monikulttuurisuus Suomalainen vahvuus/haaste: Homogeeninen yhteisö Terveysjärjestelmä Liian homogeeninen? Monikulttuurisuuden hyödyntäminen vasta alussa Erilaisuuden potentiaali Uusia palveluinnovaatioita tarvitaan Globaalit trendit: 6. Arvojen muutos Muutosprosessit hitaita, mutta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa korostuu tarve nopeampiin muutoksiin Työn ja vapaa ajan suhde monimuotoistuu Yksilöllisyys yhteisöllisyys hakevat uusia suuntia Turvallisuus terveet elämäntavat uusia vaatimuksia Tekesin strategian sisältölinjaukset Yhteenveto johtopäätöksistä 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen 4. Palveluiden merkitys 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen
42 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen Rakennetaan vahvuuksille Uudistumista vauhditettava Kriittinen massa ja huippuosaaminen Esimerkkeinä: tieto ja viestintäklusteri sekä metsäklusteri 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu Klusterit uudistuvat ja kasvavat potentiaalisten uusien osiensa kautta Esimerkkeinä: terveyselintarvikkeet sekä ohjelmistoteollisuus pelit Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen Rajapinnoilla ja eri osaamisten yhdistelmillä luodaan uutta Esimerkiksi: bio ict sekä paperi pakkaus ict 4. Palveluiden merkitys vahvistuu KUVAŁŁ Tekesin strategian sisältölinjaukset 2005 Innovatiiviset ja elinkeinorakenteita uudistavat palvelut Teollisuus ja rakentaminen 30 % BKT Teollisuuden uudistaminen palveluliiketoiminnalla Osaamisintensiiviset liike elämän palvelut Palvelusektori 70 % BKT Uudistumiskykyä markkinoille yksityisen ja julkisen palvelun yhteystyömallit Innovatiiviset palvelukonseptit Kehitetään uusia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita, tuotteita tai menetelmiä Kehitetään palveluinnovaatioihin perustuvia liiketoimintamalleja, strategisen tason uudistuminen Yksityinen Julkinen Copyright Tekes
43 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen ICT:n hyödyntäminen Suomessa on hyvässä vauhdissa Useilla alueilla ei kuitenkaan olla maailman kärkeä, mihin olisi hyvät mahdollisuudet ICT:n soveltaminen laajasti: eri alojen yritykset, yksilöt, julkiset palvelut; työssä ja vapaa aikana; Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen VTTN:n prosessi kesäkuuhun 2006 mennessä määritellään strategia Tekes, Akatemia, yritykset, KTM, OPM Ł mihin panostetaan tehtävä valintoja relevanssi! Ł tarvitaan huippuosaamista Ł pitää keskittää Tekes osaltaan käynnistänyt vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa: Prosessit ja sisällöt Miten määritellään ja hallitaan Osallistujat ja rahoittajat kansainväliset esimerkit Ł Keskeiset teemat Tärkeä osa relevanssisuuntautunutta panostusta Käsitykseni mukaan Suomessa tulisi suunnata resursseja nykyistä enemmän tutkimuksen relevanssin mukaisesti = elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja riittävän pitkällä aikajänteellä unohtamatta puhtaasti tieteellisiin ambitioihin perustuvaa tutkimusta Suomessa on toimiva vuorovaikutuskulttuuri (private public) relevanssin ja tarpeiden määrittämiseen. Tämä vuorovaikutusosaaminen on Suomen kilpailuetu.
44 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen Suomessa on huipputason liiketoimintaosaamista Sitä tarvitaan uusissa ja pk yrityksissä Sitä tarvitaan myös suurissa yrityksissä Yliopistot enemmän mukaan myös liiketoimintatutkimukseen yhdessä yritysten kanssa Tekes osaltaan lisännyt panostaan laajalla rintamalla liiketoimintakehitykseen usein yhteistyössä muiden innovaatiopalvelujen tarjoajien kanssa Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti Tekesin sisältölinjausten teknologioiden painopisteet Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminta Liiketoiminnallinen uudistuminen Kasvuyritykset ja kansainvälistyminen DM Asiakaslähtöisyys Verkottuneen toimintamallin johtaminen Osaamisen johtaminen Palveluliiketoiminta Tieto ja viestintäteknologia Langattomuus Laajakaistainen tietoliikenne Ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät Tietämyksen ja sisällön hallinta Uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Nanoteknologia Innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit Nanoelektroniikan uudet rakenteet Nanosensorit ja aktuaattorit Bioteknologia Systeemibiologia Bioprosessiteknologia Biotieteiden ja tieto ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia Materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta Pintojen hallinta Materiaalien muotoilu DM Copyright Tekes
45 Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Tekesin sisältölinjausten sovellusten painopisteet Työ ja vapaa aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa aikana Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut Teknologiaohjelmat DM Copyright Tekes Uudistuminen ELO ELMO ANTARES MASINA PINTA INFRA MASI INNOVAT: TOIMIALA OHJ. Turvallisuus INFRA CUBE Ympäristö DENSY FINE FUSION SARA CUBE CLIMBUS Palvelut INFRA CUBE MUOTO FINNWELL CLIMBUS NETS MASI SERVE Hyvinvointi & Terveys FINE FINNWELL LÄÄKE COMBIO Työ ja vapaaaika ICT ELÄMYS ELMO NETS FENIX NORDITE INNOVAT: TOIMIALA OHJ. VAMOS Bio NEOBIO LÄÄKE Materiaalit ELMO WOOD MAT COMBIO PINTA NEWPRO Nano FINNANO Lt osaaminen LIIKE AVALI STREAMS SARA MASI VAMOS LITO Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM
RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka
RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotTeollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotMuutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus
Muutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus Toimialajohtaja Ari Grönroos Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 22.11.2006 Kuopio Tekesin strategia
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotKorjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa
Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotTekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin
Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 Harri Kivelä Iisalmi 5.4.2018 #1916549 Tekes+Finpro = Business Finland 1.1.2018 Yhdysvallat Was hington, D.C. Palo Alto EU Bryssel Saksa Venäjä Moskova
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1
Kommenttipuheenvuoro Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy 10.12.2018 Finlandia-talo 1 Kysymys #1: Kolme tietä talouskasvuun: Halpa työvoima Valtavat luonnonresurssit Innovaatiot ja osaaminen Mikä näistä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotArvoa innovaatioista missä ja miten?
Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?
LisätiedotKorjausrakentaminen teeman tulosseminaari
Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotPk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015
Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen
LisätiedotEnnakointi ja systeeminen muutos. Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo
Ennakointi ja systeeminen muutos Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo Ennakointi strategiatyön tukena Ennakointi - Foresight Ennustaminen
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotKilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
LisätiedotKilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotTuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes
Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE
BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE MIKÄ ON KASVUMOOTTORI? Markkinaehtoinen, avoin, globaali liiketoimintaekosysteemi Tavoittelee yli miljardin euron uutta liiketoimintaa ja/tai vientiliiketoiminta
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotKiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?
Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee? Energiateollisuuden tutkimusseminaari Pia Santavirta 30.1.2019 @FVCAfi @PiaSantavirta Pääomasijoittajat ry Edistää yritysten kasvua,
LisätiedotCleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars
Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotKV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotFinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari
- teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija Palvelut ja hyvinvointi Palveluinnovaatiot 11-2006 Copyright
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotEläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
LisätiedotDigitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.
Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotLiite 2 A
Liite 2 A 8.4.2019 www.cleverhealth.fi 1 CleverHealth Network CleverHealth Network on terveysteknologian ekosysteemi, jossa yritykset yhdessä terveydenhuollon parhaiden asiantuntijoiden kanssa terveysdataa
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotPharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija
Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotHuippuostajat. 11:20 Lounas
Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotTekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotCIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009
CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten
Lisätiedot