YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO"

Transkriptio

1 YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO MITEN ELÄMÄNTAPAMME MUUTTUVAT? Global and Local Life Styles Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona vuotisjuhlansa johdosta seminaarin "Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntapamme muuttuvat? Global and Local Life Styles". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin ja eduskunnan tervehdyksen toi ensimmäinen varapuhemies Markku Koski. Alustajina toimivat Director Tom Conger Social Technologies'ista, Washington DC:sta, Head of Service Innovation Practice Alan South IDEOsta, Service Desingista, Lontoosta, ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Instituutista ja ylijohtaja Martti af Heurlin Tekesistä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen, Minna Sirnö, Oras Tynkkynen ja Astrid Thors. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Eduskunnan tervehdys Ensimmäinen varapuhemies Markku Koski Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Globalization and the diversity of identity choices Emerging values Director Tom Conger, Social Technologies, Washington DC Palveluissako tulevaisuus? Service Innovations Head, Service Innovation Practice Alan South, IDEO, Service Design, London Innovaatiotoiminnan haasteet ja pullonkaulat Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto, Wellness Institute Innovaatiopolitiikan haasteet Ylijohtaja Martti af Heurlin, Tekes

4 Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski EDUSKUNNAN TERVEHDYS Miten elämäntapamme muuttuvat Hyvät kuulijat, juhlaseminaarivieraat, Minulla on ilo tervehtiä tätä juhlaseminaaria. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on toiminut jo 35 vuoden ajan. Seurahan perustettiin tiivistämään kansanedustajien ja tutkijoiden yhteyttä ja lisäämään tiedeyhteisön ja parlamentaarisen päätöksenteon välistä tiedonvaihtoa. Seuran jäsenistö muodostuu lähinnä aktiivisista tutkijoista ja kansanedustajista. Seuralla on runsaat 500 jäsentä, joista noin sata tämän talon kansanedustajia. Tämän juhlaseminaarin aihe on ajankohtainen, globaalin ja paikallisen elämäntyylin vaikutuksien pohdinta identiteettiimme. Viime aikoina olemme saaneet kouriintuntuvia esimerkkejä globaalissa maailmassa elämisestä. Meksikonlahdella paikallisille ihmisille traagisia kokemuksia aiheuttanut hirmumyrsky nosti bensiinin hinnan välittömästi meilläkin. Viime vuosina olemme yhä useammin kuulleet uutisia myrskyistä, tulvien tuhoista ja rankkasateista. Tutkijoiden yhteisöstä on viestitetty yhteydestä kasvihuonepäästöjen lisääntymisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Kun meillä on yksi yhteinen ilmakehä, on ongelma yhteinen koko ihmiskunnalle. Tämän vuoksi tarvitsemme myös globaaleja toimia. Pelkät Suomen parlamentin tai edes EU:n päätökset eivät riitä. Arvoisat kuulijat, YK:n Rion kokouksen myötä maailmalla alettiin havahtua tilanteeseen, että hallitsemattomalla talouden kasvulla, köyhyydellä ja väestönkasvulla on globaaleja haittavaikutuksia. Johtopäätöksiä on tehty siitä, että ympäristönsuojelu, taloudellinen kasvu ja sosiaalinen hyvinvointi liittyvät läheisesti toisiinsa. Informaatioteknologia ja sen nopea kehittyminen ovat aiheuttaneet sen, että valtioiden väliset rajat ovat menettäneet merkitystään. Etäisyys on enää harvoin este valtioiden ja kansojen väliselle kanssakäymiselle. Tällä hetkellä tilanne on oikeastaan päinvastoin. Globaalissa maailmassa olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on yhteinen asia asuinpaikasta riippumatta. Yksikään maa tai parlamentti ei voi jättää tätä huomioimatta. Suomi on kulkenut kestävän kehityksen eturintamassa alusta pitäen. Olemme omalla aktiivisella osallistumisellamme halunneet osoittaa, että kannamme vastuumme kansojen välisessä yhteistyössä.

5 Hyvät kuulijat, Monet nykyisistä teknisesti kehittyneistä teollistuneista valtioista ovat luoneet taloudellisen hyvinvointinsa pohjan keräämällä siirtomaakaudella omaisuudet hyödyntämällä alusmaidensa maaperän rikkauksia. Olemme syöneet pitkään kehitysmaiden halpoja banaaneja. Nyt nähdään onko meillä malttia antaa näiden maiden kansalaisille heille kuuluva osuus maailman talouden kasvun hedelmistä. Kyse ei edes ole siitä annammeko. He ottavat oman osansa maailman globaalin talouden kakusta. Nämä niin sanotun kolmannen maailman kansat ovat siirtomaaisäntien ikeestä vapauduttuaan kouluttautuneet, sivistyneet ja oppineet mm. globaalin talouden lainalaisuudet ja ottavat nyt maailman talouden kasvaneesta kakusta osansa. Globalisaatio on uudella maailmantalouden työjaolla nostanut viime vuosina nälänhädän kurjuudesta suuremman joukon ihmisiä kuin kehitysapuna käytetyt miljardit eurot menneinä vuosikymmeninä yhteensä. Globalisaatio ei lisää eriarvoisuutta eikä lisää kahtiajakoa rikkauden ja köyhien välille, vaan päinvastoin. Osaamista ja uutta teknologiaa hyväksi käyttäen kehittyvät valtiot ovat oikeutettuja vaurastumaan kuten teollistuneet valtiotkin. Globalisaation aiheuttamat haitat todennäköisesti korostuvat sivistyneissä teollisuusmaissa, joille tulee uusi haaste vaurauden ja palvelujen ylläpidosta. Täällä Pohjolassa ei siirtomaakauden tapahtumista podeta kovin huonoa omaatuntoa. Entisille siirtomaaisännille luulisi olevan helpompaa hyväksyä nyt globalisaation myötä tapahtuva maapalloistuminen eli tavaratuotannon uuden työnjaon kautta tapahtuva kansantuotteen kakun jako. Arvoisat seminaarin osanottajat, Kuulemme tänään juhlaseminaarissa mielenkiintoisia esityksiä. Toivon, että seminaari löytää tuoreita näkökulmia ja on virittämässä vilkasta keskustelua.

6 Director Tom Conger Social Technologies, Washington DC YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO Globalization and the Diversity of Identity Choices Emerging Values

7

8

9

10

11

12 Head, Service Innovation Practice Alan South IDEO, Service Design, London PALVELUISSAKO TULEVAISUUS? Service Innovations Service Innovation and how design is being used as a strategic business tool.

13 First, let s talk about services. The new economy Services account for 43%* of the GDP in the US 66%** of the GDP in the UK * Source: US Department of Commerce, Bureau of Economic Analysis, 2001 ** Source: Bank of England Monetary Policy Committee But are they good? But are they any good?

14 Most aren t We probably know this from our own experiences of mobile phone operators, or banks, or airlines. We also know that of the top 100 brands in the world, only 25 are services. Services are often commodities, sold on price, not value.

15 Public services around the world are little better In all fairness, services are hard to get right. A service is a personal experience because the customer helps shape it. There is a fragmented development process involving multiple stakeholders and scarcity of innovation methods. They are intangible; they have no physical form, and can not be seen before purchase or taken home after. Services are experienced over time and across multiple touchpoints; brand consistency is critical.

16 However getting it right has a big impact for companies and societies as well. Luckily, there is increasing evidence of firms getting it right They ve got a consistent and comprehensible brand identity

17 They make something potentially complex appear deceptively simple They don t make you feel like a cog in a machine that only makes sense to the service provider They make you feel like a discerning customer

18 They re sensory experiences They retain an authentic personal touch These characteristics: Consistent brand Making simple things seem complex Making you feel the centre of activity Making you feel like a discerning customer Sensory experiences Personal touch have something in common.

19 They are characteristics organised around the customer. They are human centred. Not technology centred, like the telecoms industry. Or centred on business operations, like the banks.

20 And this is where design as a business tool makes such a powerful difference. The design of services. The design of business. Innovation Drivers Emotional Innovation Consumer Desirability Business Viability Functional Innovation Technical Feasibility Process Innovation

21 What does this look like in practice? AT&T Wireless mmode Service Inspirational Research exposure companionship terminology brand personalization boundaries revenue navigation security

22 Insights + Synthesis Concepts Evaluation

23 Design Principles Results Two months post launch: 15% increase in page views per user 30% increase in m commerce transactions 95% partner compliance To conclude.

24 Thank you.

25 Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Institute INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET JA PULLONKAULAT Arvoisat kuulijat, minulla on suuri ilo ja kunnia saada osallistua tähän teidän juhlaseminaariinne yhtenä alustavista puhujista. Olen viimeisen kymmenen vuoden ajan toiminut innovaatiotoiminnassa kehittämis ja johtotehtävissä, ja työstän tällä hetkellä yritysten kasvua, kehittymistä ja kehittämistyökaluja koskevaa väitöskirjaa Tampereen teknilliseen ylipistoon. Innovaatiojärjestelmä on siis minulle tuttu.. Minulta pyydettiin provokatiivista esitystä innovaatiojärjestelmästämme. En tiedä tarvitseeko minun sen enempää provosoida kuin esitellä nykytilaa kuvaavia näköaloja ja aineistoa. Suomi on joutunut kohtaamaan globalisaation paineet ja ne näkyvät teollisuuden arjessa. Suomi on muutospaineissa. Tarkoitukseni on tänään avata aihetta erityisesti teollisuuden näkökulmasta. D1. Globalisaatio on ilmiö, joka meidän on kyettävä hyväksymään halusimme tai emme. Se on ilmiö, jota me emme pysty omin voimin pysäyttämään. Siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia, joiden realisoitumiseen meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa. D2. Suomi on paistatellut kansainvälisten kilpailukykylistojen suosikkina jo usean vuoden ajan. Eikä suotta. Koulujärjestelmäämme on nauttinut ansaittua arvostusta ja innovaatioinfrastruktuuriimme on käynyt tutustumassa ihmisiä lähes joka maailman kolkasta. Suomi ilmiö on rinnastettu Nokia ilmiöön. On kuitenkin perusteltua pohtia asioita hieman laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi, millaisena tämä meidän innovaatiojärjestelmämme näyttäytyy kasvuliiketoiminnan näkökulmasta? Millaisia tuloksia on syntynyt? Onko meillä vielä kehittymisen tarvetta? D3. Kun esimerkiksi tarkastellaan Suomen IT yritysten liikevaihtotilastoja vuodelta 2004, voidaan havaita, että Nokia kulkee ylhäisessä yksinäisyydessä omalla tasollaan. Nokian liikevaihto oli vuonna 2004 noin 30 miljardia euroa ja seuraavaksi suurimpien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto, sijalta 2 sijalle 40, on noin 11 miljardia. Kun tarkastellaan 20 suurimman IT yrityksen joukkoa, pääosa yrityksistä on suurten monikansallisten yhtiöiden maakonttoreita, it infrayhtiöitä eli puhelinoperaattoreita ja it tukkukauppoja. Nokian jalanjälkien seuraajia ei olekaan heti kintereillä. D4. Kun yleensä tarkastellaan suomalaista bisneskehitystä, on hyvä ottaa vertailukohdaksi jotakuinkin samankokoinen kohde. Tällainen on Massachusettsin osavaltio USA:ssa. Sen väkiluku on noin 6,5 miljoonaa asukasta. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa syntyi vuonna 2003 suunnilleen saman verran yrityksiä, noin Tässä ei ole suuria eroja. SBIR Awards vastaa Suomessa yritysten Tekes rahoitusta ja Massachusettsissa yritykset saivat hieman vähemmän julkisia tukia, mutta lukumääräisesti puolelle yrityksistä. Tässä alkaa syntyä eroja.

26 Sitten alkavatkin suuret erot. Suurimmat erot havaitaan riskirahoituksessa VC funding. Suomalaisyritykset saivat riskirahoitusta noin yhden kymmenesosan siitä mitä Massachusettsissä sijaitsevat yritykset. Nopeasti kasvavien yritysten listalle Massachusettsista pääsi 29 yritystä, Suomesta 4. Ja pörssilistautumisissa vuoden 2004 puoliväliin mennessä tilanne oli 7 1. Suomalaisyritykset eivät tämän vertailun perusteella ole kilpailukykyisiä kasvuhakuisen bisneksen maailmanmestaruuskisoissa. D5. Ja yleensä suomalaisten kasvuyritysten määrän lasku on tosiasia. Balance Consultingin tilastojen mukaan vuonna 2000 Suomessa oli 162 kasvuyritystä, vuonna 2004 enää 44. Kasvuyritysten määrä on muutamassa vuodessa romahtanut neljäsosaan. D6. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on alkanut yritysten kasvun mittareilla yskimään. Syitä voi olla useita, perehdytään seuraavaksi muutamaan kiinnostavaan seikkaan. D7. T&K rahoituksen väitetään olevan avain kasvuun ja kehitykseen. Näin todellisuudessa on. Mutta julkisen rahan osuuden merkitystä ja roolia on syytä pohtia. Suomen teollisuuden t&k investointiaste suhteessa jalostusarvoon on kasvanut huomattavasti 1990 luvulla ja 2000 luvun alussa. Tämä on kuitenkin Nokiaperustaista kasvua. Muu teollisuus on edelleen suunnilleen vuoden 1991 tasolla. Tutkimus ja tuotekehitysvolyymi on kokonaisuudessaan kasvanut samana ajanjaksona voimakkaasti. Mutta tarkemmin tarkasteltuna havaitaan, että suurin absoluuttinen kasvu on tapahtunut erityisesti teollisuuden investoineissa. Otettaessa mm. Tekesin rahoitusvaltuuksien kehitys ja vaikkapa pääomasijoittajien tekemien sijoitusten kehitys huomioon, voidaan todeta, että käyrät ovat aivan samanlaisia ja ajoittuvat samoihin vaiheisiin. Vaikka meillä on yleinen käsitys, että julkinen t&k rahoitus luo yritysten kasvua, mihin näiden tietojen valossa voimme perustaa väitteemme. Itse asiassa, Suomessa julkisen rahoituksen osuus suomalaisten yritysten t&k menoista oli vuonna 2001 noin 3,4 prosenttia kun EU ja OECD maissa se oli keskimäärin 7 8 prosenttia. Ja silti Suomen talous on hakannut muut maat talouskasvussa ja monessa kilpailukykymittauksessa. Eli, julkinen t&k rahoitus ei ole ratkaisevaa. D8. Global Entrepreneurship Monitorin vuoden 2002 tulokset on kerätty 37 maasta, lähes tuhannen yrityksen aineistosta. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvuyrittäjyys on talouskasvun ja työllistämisen kannalta tärkein yrittäjyyden laji. Tässä ei ole mitään yllättävää. Mutta. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että yritysten kasvu ei korreloi suorien t&k panostusmittarien kanssa. Tämä pikemminkin viittaa siihen, että t&k toiminnan volyymi ei sinänsä ole ratkaisevaa, vaan pikemmin se, miten ja mihin investoidaan. D9. Pääsihteeri Andrew Dearing eurooppalaisten tutkimusintensiivisten teollisuusyritysten yhdistyksestä EIRMA:sta totesi hiljattain, että Eurooppa tutkii kasvualoja kitsaasti. Euroopassa investoidaan Yhdysvaltoja vähemmän kasvualoihin. Yritysten kasvu on jo itsessään merkittävää, sillä jos yritykset eivät kasva, ne eivät voi tulla markkinajohtajiksi. Pieniä yrityksiäkin tarvitaan, mutta isot luovat yhteiskuntarakenteen jonka avulla pienetkin kasvavat. Euroopassa riskirahoituksen eräs tyypillinen ongelma on rahoituksen niukkuus ja rahoituksen pirstaloituminen. USA:ssa yritystä kohden rahoitusta sai keskimäärin 6,3 miljoonaa euroa, Euroopassa 0,7 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti rahoitusta sai Euroopassa kaksikertainen määrä yrityksiä USA:an verrattuna. Huomion arvoista on myös se, että USA:ssa riskirahoittajat saavat selvästi korkeamman tuoton pääomalleen. Eikö Euroopassa kyetä tekemään kasvubisneksiä vai eikö markkinoilla osata pelata?

27 D10. Kun tarkastellaan pääomasijoitusmarkkinoita Suomessa ja verrataan sitä muihin Euroopan maihin, tilanne ei ole ruusuinen. Suomi ei ole houkutteleva sijoituskohde sen enempää suomalaisille kuin ulkomaalaisille investoijille. Siis, me suomalaiset emme edes itse usko hightech yrityksiimme niin paljon, että uskaltaisimme investoida niihin. Muu teollisuus ja yritystoiminta ovat houkuttelevampia kuin korkean teknologian yritykset. D11. Jokin on menossa väärään suuntaan ja tähän pitää suhtautua riittävällä vakavuudella. Tutustutaan vielä hieman tarkemmin yhteen teollisuuden alaan johon Suomessakin uskotaan; nimittäin ohjelmistoteollisuuteen. Suomalaisyrityksille tämä ala on ollut haasteellinen ja haasteellista se on kaikille eurooppalaisille. D12. Adam Halen kirjoittama raportti The Demise of the European Software Industry julkaistiin viime keväänä. Vaikka ohjelmistoalan osaamiseen on Euroopassa panostettu runsaasti, kyseisen raportin mukaan vain 10 15% maailman suurimmista ohjelmistoyrityksistä on eurooppalaisia. Kasvavalla toimialalla amerikkalaiset dominoivat markkinoita. Yrityskauppojen osalta kauppa käy vain yhteen suuntaan; amerikkalaiset ostavat potentiaalisimpia yrityksiä Euroopasta. D13. Halen mukaan Euroopan ohjelmistoteollisuutta vaivaa investointeja koskeva noidankehä. Pirstaleinen ja puutteellinen rahoitus johtaa siihen, että yritysten toimenpiteiden toteuttaminen on tehotonta ja lyhytnäköistä. Tämä johtaa siihen, että hankkeissa ei pystytä tähtäämään suureen markkinapotentiaalin kaappaamiseen riittävän suurilla markkinoilla. Yritysten tavoitetaso on aivan liian alhainen. Tämä johtaa puolestaan siihen, että maailman kyvykkäimpien yritysjohtajien, jotka ovat jo aiemmin saaneet tuloksia aikaiseksi, heidän rekrytoimisensa käy mahdottomaksi. Huippuosaajat haluavat olla mukana haastavissa hankkeissa joissa on mahdollisuus saavuttaa isoja voittoja. Kun huippujohtajia ei saada hankkeisiin, hankkeiden rahoitus muuttuu ongelmalliseksi. Pääomasijoittajat investoivat ensisijaisesti johtotiimiin. Jos yritykseen ei saada hyvää johtoa, eivät pääomasijoittajat ole valmiita resursoimaan niitä isoilla panoksilla ja riittävän pitkäksi ajaksi. Ja tämä johtaa toteutuksen ongelmiin ja näin noidankehä on syntynyt. D14. Jotain eurooppalaiselle ja suomalaiselle korkean teknologian nykytilanteelle olisi tehtävä ja nopeasti. D15. Globaalitaloudessa eri maiden ja alueiden kilpailukyvyn ja elintason tärkein määrittäjä on tuottavuus. Globaaleilla markkinoilla yritykset pyrkivät saamaan mahdollisimman suuria markkinaosuuksia ja korkeaan markkinaosuuteen liittyy usein myös hyvä kannattavuus. Uutuuteen liittyvä kilpailuetu korostaa innovaatioiden keskeistä merkitystä. Innovaatiojärjestelmien kehittämisestä näyttää muodostuneen kehittyneiden maiden yksi keskeinen kilpailukeino. Maat, joiden instituutiot kykenevät muuttumaan olosuhteiden muuttuessa, ovat etulyöntiasemassa hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia! D16. Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitää syntyä moninkertainen määrä nykyisestä. Välittäjäorganisaatioiden osuudesta innovaatioprosessissa on liian puutteellinen kuva, ja todellisista innovaatioprosessien toimintamekanismeista ja vaikuttavuudesta tiedetään liian vähän. Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on organisaatiolähtöinen ja monimutkainen. Siirtyminen uudentyyppiseen yrityspalvelujärjestelmään edellyttää, että sekä valtakunnallista että alueellista ohjausjärjestelmää uudistetaan. D17. Viime viikolla Ernst&Young julkaisi Balance Point tutkimusraportin. Tutkimukseen osallistui globaalisti 152 huipputeknologiayrityksen johtajaa. Raportin mukaan yritysjohtajien keskeinen haaste kilpailukyvyn kannalta on tuoda innovaatioiden ja kasvun investointeihin systematiikkaa ja kuria. Riskien ja mahdolli

28 suuksien hallitseminen on yrityksille elintärkeää. Innovaatiotoimintaa ohjaaviin prosesseihin on panostettava entistä enemmän. Tämä johtuu siitä, että markkinoiden tarpeiden ja yritysten suorituskyvyn välinen kuilu on kasvamassa koko ajan. D18. Systemaattisen tarkastelun viitekehykseksi on otettava koko innovaatioarvoketju ja toiminnan on ulotuttava aina ideointivaiheesta tuotteen markkinoille tuloon ja jälkimarkkinointiin. On löydettävä tasapaino niin lyhyen kuin pitkän aikavälin investoinneille, mahdollisuuksien ja riskien välille sekä innovatiivisen luovuuden ja taloudellisen kurin välille. D19. Meidän on ehkäpä lähdettävä tätä kautta hakemaan myös innovaatiojärjestelmällemme uutta suuntaa. Systeemisestä ja prosessien näkökulmasta. D20. Pitkän ja lyhyen aikavälin investoinnit on laitettava tasapainoon. Yhteiskunnan tulee panostaa pitkänaikavälin investointeihin, toisin sanoen perus ja soveltavaan tutkimukseen. Mutta samalla on kanavoitava panostuksia myös hankkeisiin, jotka generoivat uusia tuotteita voimakkaasti kasvaville markkinoille. Lyhyellä aikavälillä on saatava aikaan tuloksia. Yhteiskunnankin on mietittävä miten hallitaan panostuksiin liittyviä riskejä. D21. On myös astuttava perinteisen oman näköalan ulkopuolelle. Julkistoimijat ovat perinteisesti toimineet tutkimuksen, ideanikkareiden ja perustamisvaiheessa olevien yrityshankkeiden parissa. Toimintamallit ja työkalut ovat ehkäpä sopivia uusien ideoiden generoimiseen, mutta kasvavaan ja globaaleilla markkinoilla toteutettavaan liiketoimintaan ei niillä välineillä pysty. Tosiasia on, että menestyvien yritysten ja yritysjohtajien näkökulmasta hankkeissa pitäisi useimmiten panostaa aivan eri asioihin kuin mihin julkistoimijat panostavat. Bisneksen onnistumisen kannalta olennaisempaa olisi esimerkiksi löytää hyviä tiimejä kuin keksintöjä. Innovaatioinvestointeja tulisi johtaa ja innovaatioprosessin tulisi myös valita osuvasti, ei vain mahdollistaa tehokkaasti kaikkien kukkien kukkiminen. D22. Yritysten kehittymisen kannalta markkinapotentiaalin tunnistaminen ja siihen liittyvät reunaehdot ovat vain reunaehtoja, siitä alkaa varsinainen työ. On kehitettävä tuote joka puhuttelee mahdollisimman suurta asiakasjoukkoa. On saatava riittävän kokenut ja osaava liikkeenjohto ja kehitettävä sellaiset pelistrategiat, joilla pärjää markkinoilla. Pitää luoda kassavirtageneraattori, joka tuottaa yrityksen polttoainetta, rahaa. Ja on saatava kasvun tueksi rahoitusta juuri oikeisiin vaiheisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen on siksi tärkeää, että minkä tahansa palasen puuttuminen tästä palapelistä tulee mitä todennäköisimmin tuhoamaan kyseisen hankkeen. D23. Olemme viime keväänä julkaisseet kahden kollegani kanssa Tampereen yliopistossa Senten julkaisusarjassa kirjan Innovaatiojärjestelmää uudistamassa. Nostamme siinä esiin sellaisia uusia työkaluja, joilla voidaan vastata kyseisiin haasteisiin. On välttämätöntä oppia globaali bisneksen ja rahan kieli, tuottaa markkinalähtöisesti ja hallitusti uusia tuote ja liiketoimintakonsepteja, luoda kokonaisrahoituspaketteja yrityksille ja ideanomistajille, ja kasvattaa potentiaalisten kasvuyritysten strategista ja liikkeenjohdollista osaamista sekä rakentaa väyliä globaaleille markkinoille. D24. Kansallisesti yksi potentiaalisimmista avauksista olisi ottaa käyttöön sellainen ammattimainen innovaatiojalostusprosessi, joka perustuu markkina ja toimintaympäristöymmärrykseen. Sen tulee pystyä tunnistamaan potentiaalisimmat hankkeet, ohjata resurssien allokointia ja toteutusta, taata parhaiden hankkeiden laadukas eteneminen sekä mahdollistaa oppiminen ja kehittyminen tulosten perusteella. Tällaisia toimintamalleja käyttävät muun muassa yritykset, jotka osaavat luodaan uutta, kilpailukykyistä liiketoimintaa hallitulla tavalla.

29 Hyvät kuulijat, miksemme me Suomessa avaisi uutta innovaatiojärjestelmän aikakautta esimerkiksi tämän tyyppisen näkökulman kautta. Tämän toteuttaminen on meistä itsestämme kiinni. Kiitos!

30

31

32

33

34

35

36

37

38 Ylijohtaja Martti af Heurlin Tekes INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet Martti af Heurlin, Tekes DM Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM

39 Relevanssivalintoihin vaikutettava useilla prosesseilla yksi keskeisimpiä on Tekesin strategian sisältölinjaus: Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista 2002 Innovaatioista hyvinvointia painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi 2005 seuraava sisältölinjaus 2008? Sisältövalinnoissa näkemys ja vuorovaikutus avainsanoja Ł yritysten tulevaisuusnäkemys + globaalit trendit ja ennakointityö Kansainvälinen liiketoimintaympäristö Kauppa ja teollisuusministeriö Tekesin toiminta ajatus, visio ja strategia Kansainvälinen ennakointi EU, USA, Kiina Japani ja muut maat Markkinatrendit Tekesin strategian sisältölinjaukset sovellusten painopisteet teknologioiden painopisteet Globaalit megatrendit Teknologiatrendit Alueiden strategiat ja alueelliset teknologiastrategiat Teollisuusliitot: toimialalinjaukset ja strategiat klustereiden strategiset osa alueet klustereiden murroksesta ja yhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet Yritykset Teknologiaohjelmat ja hankerahoitus Visiointi ja strategiakeskustelut Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, yliopistot Muutosta ajavat globaalit trendit Yhteiskunnan arvot ja tavoitteet mm. ETLA ja Sitra Suomen Akatemia DM Copyright Tekes 1. globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu 2. osaaminen ja sen hallinta 3. verkottunut toimintatapa 4. kestävä kehitys 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys 6. turvallisuus, terveys ja arvot 7. teknologian muutosvoimat

40 Globaalit trendit: 1. Globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu Tuottavuus Erikoistuminen ja valinnat Uudistuminen Liiketoimintakonseptit Muutosherkkyys Suomalainen vahvuus/haaste: Yhteiskunta ja elinkeinoelämä on eurooppalaisittain dynaaminen riittääkö se globaalissa kisassa? Asia tunnistettu ja tunnustettu Ł johtopäätöksiä ja päätöksiä tarvitaan Globaalit trendit: 2. Osaaminen ja sen hallinta Muutosten ennakointi NäkemysŁpanostusten suuntaus Luovuus ja erilaisuus yhteiskunnassa Oppimisen monimuotoisuus Näkemyksen ja osaamisen prosessit Suomalainen vahvuus/haaste: Osaamispanostus hyvällä kasvukäyrällä Kommunikointi toimii hyvin private/public Pitkäjänteistä näkemystä lisää Kansainvälinen kytkentä vahvemmaksi: prosessi ja yksilötasolla Globaalit trendit: 3. Verkottunut toimintatapa Verkottunut osaaminen Verkottunut liiketoiminta Arvoverkot niiden dynamiikka Suomalainen vahvuus/haaste: Kansallisella tasolla osaamisverkot hyvässä kehitysvaiheessa Kansainvälisten verkkojen hyödyntämisessä haasteita: hankkeet, ohjelmat, yritykset tutkijat, perheet, asenteet

41 Globaalit trendit: 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys Hyvinvointi ikääntyminen huoltosuhde Palvelujen tuottavuus ja laatu Monikulttuurisuus Suomalainen vahvuus/haaste: Homogeeninen yhteisö Terveysjärjestelmä Liian homogeeninen? Monikulttuurisuuden hyödyntäminen vasta alussa Erilaisuuden potentiaali Uusia palveluinnovaatioita tarvitaan Globaalit trendit: 6. Arvojen muutos Muutosprosessit hitaita, mutta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa korostuu tarve nopeampiin muutoksiin Työn ja vapaa ajan suhde monimuotoistuu Yksilöllisyys yhteisöllisyys hakevat uusia suuntia Turvallisuus terveet elämäntavat uusia vaatimuksia Tekesin strategian sisältölinjaukset Yhteenveto johtopäätöksistä 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen 4. Palveluiden merkitys 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen

42 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen Rakennetaan vahvuuksille Uudistumista vauhditettava Kriittinen massa ja huippuosaaminen Esimerkkeinä: tieto ja viestintäklusteri sekä metsäklusteri 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu Klusterit uudistuvat ja kasvavat potentiaalisten uusien osiensa kautta Esimerkkeinä: terveyselintarvikkeet sekä ohjelmistoteollisuus pelit Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen Rajapinnoilla ja eri osaamisten yhdistelmillä luodaan uutta Esimerkiksi: bio ict sekä paperi pakkaus ict 4. Palveluiden merkitys vahvistuu KUVAŁŁ Tekesin strategian sisältölinjaukset 2005 Innovatiiviset ja elinkeinorakenteita uudistavat palvelut Teollisuus ja rakentaminen 30 % BKT Teollisuuden uudistaminen palveluliiketoiminnalla Osaamisintensiiviset liike elämän palvelut Palvelusektori 70 % BKT Uudistumiskykyä markkinoille yksityisen ja julkisen palvelun yhteystyömallit Innovatiiviset palvelukonseptit Kehitetään uusia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita, tuotteita tai menetelmiä Kehitetään palveluinnovaatioihin perustuvia liiketoimintamalleja, strategisen tason uudistuminen Yksityinen Julkinen Copyright Tekes

43 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen ICT:n hyödyntäminen Suomessa on hyvässä vauhdissa Useilla alueilla ei kuitenkaan olla maailman kärkeä, mihin olisi hyvät mahdollisuudet ICT:n soveltaminen laajasti: eri alojen yritykset, yksilöt, julkiset palvelut; työssä ja vapaa aikana; Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen VTTN:n prosessi kesäkuuhun 2006 mennessä määritellään strategia Tekes, Akatemia, yritykset, KTM, OPM Ł mihin panostetaan tehtävä valintoja relevanssi! Ł tarvitaan huippuosaamista Ł pitää keskittää Tekes osaltaan käynnistänyt vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa: Prosessit ja sisällöt Miten määritellään ja hallitaan Osallistujat ja rahoittajat kansainväliset esimerkit Ł Keskeiset teemat Tärkeä osa relevanssisuuntautunutta panostusta Käsitykseni mukaan Suomessa tulisi suunnata resursseja nykyistä enemmän tutkimuksen relevanssin mukaisesti = elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja riittävän pitkällä aikajänteellä unohtamatta puhtaasti tieteellisiin ambitioihin perustuvaa tutkimusta Suomessa on toimiva vuorovaikutuskulttuuri (private public) relevanssin ja tarpeiden määrittämiseen. Tämä vuorovaikutusosaaminen on Suomen kilpailuetu.

44 Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen Suomessa on huipputason liiketoimintaosaamista Sitä tarvitaan uusissa ja pk yrityksissä Sitä tarvitaan myös suurissa yrityksissä Yliopistot enemmän mukaan myös liiketoimintatutkimukseen yhdessä yritysten kanssa Tekes osaltaan lisännyt panostaan laajalla rintamalla liiketoimintakehitykseen usein yhteistyössä muiden innovaatiopalvelujen tarjoajien kanssa Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti Tekesin sisältölinjausten teknologioiden painopisteet Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminta Liiketoiminnallinen uudistuminen Kasvuyritykset ja kansainvälistyminen DM Asiakaslähtöisyys Verkottuneen toimintamallin johtaminen Osaamisen johtaminen Palveluliiketoiminta Tieto ja viestintäteknologia Langattomuus Laajakaistainen tietoliikenne Ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät Tietämyksen ja sisällön hallinta Uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Nanoteknologia Innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit Nanoelektroniikan uudet rakenteet Nanosensorit ja aktuaattorit Bioteknologia Systeemibiologia Bioprosessiteknologia Biotieteiden ja tieto ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia Materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta Pintojen hallinta Materiaalien muotoilu DM Copyright Tekes

45 Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Tekesin sisältölinjausten sovellusten painopisteet Työ ja vapaa aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa aikana Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut Teknologiaohjelmat DM Copyright Tekes Uudistuminen ELO ELMO ANTARES MASINA PINTA INFRA MASI INNOVAT: TOIMIALA OHJ. Turvallisuus INFRA CUBE Ympäristö DENSY FINE FUSION SARA CUBE CLIMBUS Palvelut INFRA CUBE MUOTO FINNWELL CLIMBUS NETS MASI SERVE Hyvinvointi & Terveys FINE FINNWELL LÄÄKE COMBIO Työ ja vapaaaika ICT ELÄMYS ELMO NETS FENIX NORDITE INNOVAT: TOIMIALA OHJ. VAMOS Bio NEOBIO LÄÄKE Materiaalit ELMO WOOD MAT COMBIO PINTA NEWPRO Nano FINNANO Lt osaaminen LIIKE AVALI STREAMS SARA MASI VAMOS LITO Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Muutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus

Muutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus Muutos, verkostot, innovaatiot ja tutkimusrahoitus Toimialajohtaja Ari Grönroos Bio-, lääke- ja elintarviketuotanto Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 22.11.2006 Kuopio Tekesin strategia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Ennakointi ja systeeminen muutos. Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo

Ennakointi ja systeeminen muutos. Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo Ennakointi ja systeeminen muutos Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo Ennakointi strategiatyön tukena Ennakointi - Foresight Ennustaminen

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

FinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari

FinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija Palvelut ja hyvinvointi Palveluinnovaatiot 11-2006 Copyright

Lisätiedot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle Vuorineuvos Jorma Eloranta Teknologiateollisuus ry 17.4.2012 Note: Kauppatase (balance of trade) = tavara vienti tavaratunoti, (Vaihtotase

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tekesin rahoitus startup-yrityksille Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Katsaus historiaan: miten ja miksi tähän on tultu? Risto Lammintausta, Forendo Pharma Oy

Katsaus historiaan: miten ja miksi tähän on tultu? Risto Lammintausta, Forendo Pharma Oy Suomen Bioteollisuus ry 20 v. Suomalaisen huippuosaamisen asialla 06.04.2017 Katsaus historiaan: miten ja miksi tähän on tultu? Risto Lammintausta, Forendo Pharma Oy 1 2 1997 syntyi Kemianteollisuus ry:n

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot