PORTFOLIO - yliopistotyön kehittämisen ja arvioinnin väline. Yliopiston tehtävät ja henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

Transkriptio

1 PORTFOLIO - yliopistotyön kehittämisen ja arvioinnin väline Yliopiston tehtävät ja henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Yliopistojen tehtävät määritellään yliopistolaissa. Tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Asetuksessa korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä määritellään professorin virkaan kelpoiseksi henkilö, jolla on tieteellinen tai taiteellinen pätevyys, opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Yliopettajalta, lehtorilta, apulaisopettajalta ja yliassistentilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan tekemä tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot. Taiteellista pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan taiteelliset ansiot, julkaisut ja tutkinnot sekä muulla tavoin osoitettu alan teoreettinen ja käytännöllinen tuntemus. Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Perinteisiä opetusvirkoja ovat professorin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin assistentin ja dosentin virat, mutta myös toisentyyppisiä nimikkeitä käytetään Virantäyttöprosessi Viime vuosina on keskusteltu siitä, että opetuksen ja tutkimuksen asema ja arvostus eivät ole yliopistoissa tasavertaisia, vaikka ne molemmat ovat yliopiston perustehtäviä. Yliopistoissa on alettu kiinnittää huomiota tähän epäsuhtaan ja ryhdytty toimenpiteisiin sen poistamiseksi. On mm. vaadittu opetuksen kehittämistyön ja opetusansioiden huomioon ottamista tuloksellisuutta mitattaessa ja virkojen täytöissä. Useissa yliopistoissamme on tehty nk. opetuksen meritointipäätöksiä ja etsitty uusia menettelytapoja opetuksen arviointiin. Opetusnäyte ja perinteiset viranhakuasiakirjat eivät useinkaan anna kattavaa kuvaa opettajan opetustaidosta puhumattakaan esimerkiksi hallinnollisista tai yhteiskunnallisista ansioista. Siksi hakuprosessin yhteydessä on alettu käyttää mm. portfoliota. Myös hakijoiden haastatteleminen on yleistynyt. Portfoliot mahdollistavat yliopistolain ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen tähänastista seikkaperäisemmän toteuttamisen. Ne eivät suinkaan ole ristiriidassa lain ja asetuksen kanssa. Oikeastaan curriculum vitae tai ansioluettelo on eräänlainen suppea portfolio. Ansioluettelossa ei ole kuitenkaan voinut tuoda esiin esimerkiksi omaa toimintafilosofiaansa eikä työstä saatua palautetta. Myös työn kokonaisuutta on ollut vaikea saada esiin. Portfolion laadullinen näkökulma täydentää ansioluettelon faktoja ja tuo arviointiprosessiin "lihaa luiden ympärille". Virantäyttöprosessissa arvioinnin kokonaisuus muodostuu useista osatekijöistä: asiantuntijoiden lausunnot, opetusnäyte, haastattelu, portfolio, curriculun vitae ja muut mahdolliset asiakirjat. Asetuksessa korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä edellytetään, että virkaa ei saa julistaa haettavaksi ennen kuin

2 virantäyttöseloste on hyväksytty. Hakuilmoituksessa on mainittava myös, mistä virantäyttöseloste on saatavissa. Alempien virkojen kohdalla hakuohjeista ei ole asetuksessa erillistä mainintaa, mutta ohjeiden laatiminen on suositeltavaa myös niissä. Professuurin hakijalle voidaan varata tilaisuus antaa julkinen opetusnäyte. Vaikka muiden virkojen kohdalla opetusnäytettä ei asetuksessa mainita, on sen järjestäminen suositeltavaa myös niissä. Opetusnäyte voi olla luento, harjoitus, seminaarin tai tutkielman ohjaustilanne tai muu opetustilanne, täytettävän tehtävän pääasiallisen painotuksen mukaisesti. Se voi olla aito opetustilanne tai erityisesti arviointia varten järjestetty tilaisuus. Tilaisuudessa tulee kuitenkin olla mukana opiskelijoiden edustus. Opetusnäyte voi sisältää myös erilaisia toisiaan täydentäviä osioita, kuten etukäteen laadittavan kirjallisen kurssisuunnitelman, varsinaisen näytetilanteen, oman opetusnäytteen arvioinnin tai kirjallisen palautteen opiskelijan työstä. Myös hakijoiden haastatteleminen on suositeltavaa kaikkien virkojen kohdalla. Hakijat tai osa hakijoista voidaan kutsua asiantuntijoiden, arviointityöryhmän, tiedekuntaneuvoston tai muun arviointiin osallistuvan tahon haastatteluun, joka voidaan järjestää joko erikseen sovittuna aikana tai opetusnäytteen yhteydessä. Haastattelu soveltuu hyvin portfoliossa esitettyjen asioiden syventämiseen. Hakijaa voidaan pyytää perustelemaan portfoliossa esitettyjä väitteitä ja tarkentamaan epäselviä tai ristiriitaisia kohtia. Samalla voidaan käsitellä myös sitä, miten opetusnäyte kuvastaa hakijan näkemyksiä omasta opetusfilosofiastaan ja opetuksen kehittämisestä. Haastattelussa on mahdollista ottaa käsittelyyn akateemisen työn kokonaisuus ja keskustella opetuksen lisäksi myös tutkimuksesta, johtamisesta, hallinnosta, taiteellisesta toiminnasta, jne. Kuvio 1. Virantäyttöprosessin eteneminen pääpiirteissään.

3 Kaikkia virantäyttöprosessin vaiheita ei välttämättä tarvita jokaisessa virantäytössä. Esimerkiksi haastattelua ei tarvita siinä tapauksessa, jos joku hakijoista on selvästi muita parempi hakuasiakirjojen ja/tai opetusnäytteen perusteella. Prosessia ei kannata tarpeettomasti pitkittää tai monimutkaistaa. Nimittävä viranomainen vaihtelee sen mukaan ollaanko täyttämässä professuuria vai alempaa virkaa. Yliopiston hallitus tai kansleri nimittää professuurien viranhaltijat tehtäviinsä. Yleensä alempien virkojen kohdalla nimittävä viranomainen on tiedekuntaneuvosto. Portfolio on dokumentti osaamisesta Ensisijassa portfolio on väline oman toiminnan kehittämiseen. Portfoliotyö on pitkäjänteistä, systemaattista, oman työn seuraamista ja kehittämistä, perusteiden pohtimista, itsearviointia ja palautteen keräämistä niin opiskelijoilta, kollegoilta kuin muiltakin yhteistyökumppaneilta. Pohdinta siitä, mitä tekee, miksi ja miten voi olla jopa olennaisin osa portfolion tekemistä. Portfolion avulla tekijä taltioi ja dokumentoi osaamisensa edistymistä. Portfoliotyö tarjoaa erinomaisen tilaisuuden myös eettiseen pohdintaan. Portfoliotyötä voi tehdä paitsi opettaja myös tutkija, johtaja, taiteilija, toimistotyöntekijä, opiskelija - jokainen, joka haluaa kehittää työtään ja seurata omaa kehittymistään. Yliopisto-opettajan työ sisältää monenlaisia tehtäviä. Useimmilla se koostuu opetuksesta, tutkimuksesta, taiteellisesta tai kliinisestä työstä, hallinnollisista tehtävistä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta - yliopiston ulkopuolisia tehtäviä unohtamatta. Usein näitä työn osa-alueita on portfoliossa vaikea erottaa toisistaan tekemättä vääryyttä työn luonteelle ja kokonaisuudelle. Viime vuosina onkin opetusportfolion ohessa alettu puhua akateemisen työn portfoliosta tai yliopistoportfoliosta, jossa tekijä voi esitellä omaa osaamistaan ja ansioitaan kaikilta akateemisen työn osa-alueilta. Portfoliossa on kaksi ulottuvuutta - perusportfolio ja näyteportfolio. Perusportfolio sisältää kaiken omasta työstä kertovan materiaalin omat päiväkirjat, suunnitelmat, luentorungot, oppimateriaalit, palautteet, todistukset, aloitteet, pöytäkirjat, raportit, artikkelit, lausunnot, palkinnot, videot, omat ja opiskelijoiden tuotokset, jne. Se on yksityinen ja muodoltaan säätelemätön materiaalivaranto, autenttinen dokumenttiaineisto. Perusportfoliotyö tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki oleellinen toiminta ja kehitys, "reunamerkintöineen", tallennetaan mahdollisimman kattavasti. Koska tämä työ tehdään myös myöhempää käyttöä varten, on viisainta säilyttää mahdollisimman täydellisesti kaikki materiaali. Nyt epäoleelliselta tai suorastaan vastenmieliseltä tuntuva aines voi viiden vuoden kuluttua osoittautua tarpeelliseksi se voi kertoa oman kehityksen käännekohdasta, ja jopa ratkaista viranhaun. Seuraamalla ja tutkimalla omaa työtään sekä tallentamalla siihen liittyvät dokumentit porfolion tekijä pystyy tarvittaessa osoittamaan omat vahvuutensa myös erilaisissa meritoitumistilanteissa. Tällaisissa tilanteissa käytettävää portfoliota nimitetään näyteportfolioksi. Näyteportfoliotyö tarkoittaa osaamisen parhaiden näytteiden valintaa ja jäsentämistä julkisesti esitettävään muotoon. Näyteportfolio on hakijan itsensä tekemä asiakirja, eräänlainen laajennettu ansioluettelo, jossa hän esittelee, arvioi ja dokumentoi taitojaan ja ansioitaan. Se on oman osaamisen esite. Yleensä näyteportfoliolla tavoitellaan jotakin ulkoista päämäärää: työpaikkaa, apurahaa tai muuta julkista tunnustusta ja meritoitumista. Tällöin portfolion sisällön ja muodon määrää osittain se, mitä työnantaja tai muu arvioiva taho edellyttää esitettävän. Pakollisten sisältöjen lisäksi näyteportfoliossa voidaan tuoda esiin myös omasta persoonasta ja osaamisen erityisulottuvuuksista kertovaa materiaalia. Portfolio on persoonallinen ja tekijänsä näköinen, mutta samalla myös objektiivinen. Luotettava portfolio sisältää useista lähteistä kerättyä aineistoa, ei vain tekijän omaa kerrontaa, ja

4 se on huolellisesti dokumentoitu. Viranhaussa portfolio on julkinen asiakirja, jonka oikeellisuudesta tekijä vastaa. Näyteportfolion suositeltava laajuus on 4-10 sivua, jonka liitteeksi tekijä kriittisesti valitsee liitemateriaalia esitettyä dokumentoimaan. Kuvio 2. Portfolio on dokumentti osaamisesta. Kuinka opetusportfolio tehdään? Tässä luvussa kerrotaan esimerkinomaisesti, kuinka opetusportfolio tehdään. Samantyyppisestä prosessista on kyse myös muiden portfolioiden rakentamisessa. Opetusportfolion tekemisen voi aloittaa vaikkapa oman opetushistorian muistelemisella ja jäljittämisellä. Hyvä keino palauttaa opetushistoriaa mieleen on omien vanhojen opetusaineistojen järjestäminen ja läpikäyminen. Jos materiaali on tullut hävitettyä suursiivousten tai muuttojen yhteydessä, niin muistelemallakin pääsee eteenpäin. Mieti, missä kaikkialla olet opettanut ja milloin. Miten näkemyksesi hyvästä opettamisesta on muuttunut vuosien varrella? Millaisia käännekohtia urallasi on tapahtunut? Ovatko ne olleet tietoisia valintoja vaiko sattumaa ja kohtalon johdatusta? Opetushistorian muistelu helpottaa myös oman opetusnäkemyksen, opetusfilosofian tiedostamisessa. Portfoliotyössä opetusfilosofialla tarkoitetaan oman opetuksen perusteiden pohtimista, teorian ja käytännön vuoropuhelua. Pohdiskelun avulla on mahdollista selkeyttää ajatteluaan, ymmärtää oman toiminnan perusteita ja arvioida kehitysnäkymiään. Rehellinen, syvällinen pohdiskelu ja järkevien perusteluiden etsiminen on oman kehittymisen kannalta kaikkein tärkeintä. Portfoliota tehdessään joutuu vastaamaan kriittisesti ja perustellusti itselleen miksi opettaa, niin kuin opettaa? Ovatko käytännöt perusteltuja oppimisen näkökulmasta? Mikä ovat opettajan näkemykset hyvästä oppimisesta ja opettamisesta ja miten ne toteutuvat käytännön työssä? Päiväkirjan pitäminen opetuksesta on ollut monille oiva apuväline oman filosofian jäljittämiseen. Opetustyön pohtiminen yksin ei kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan palautetta opiskelijoilta, kollegoilta, esimiehiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Palautteen kerääminen ja arviointi kuuluvat oleellisena osana portfoliotyöhön siksikin, että oppiminen on opettajan ja opiskelijan yhteistyöprosessi. Opettajana kehittyminen on pitkälti juuri erilaisten menetelmien kokeilua, jatkuvaa palautteenkeruuta ja opetuksen kehittämistä omien ideoiden ja saadun palautteen pohjalta. Myös keskusteluista

5 kollegoiden, opiskelijoiden ja muiden opetuksen parissa toimivien ihmisten kanssa on varmasti hyötyä. Vain etsimällä ja kokeilemalla löytää oman tyylinsä opettaa hyvin. Näyteportfolion tekeminen tulee usein ajankohtaiseksi vasta viranhaun yhteydessä. Kun opettaja on pohtinut omaa opetustaan, kerännyt siitä palautetta ja tallettanut tarvittavat dokumentit, on viranhakutilanteessa helppo tehdä selkeä, ytimekäs näyteportfolio, josta tulevat esiin opettajan vahvuudet opetuksessa ja opetustyön kokonaisuus. Yleensä näyteportfolio sisältää ainakin seuraavat teemat: kuvauksen opetusfilosofiasta ja -historiasta, palautetta opiskelijoilta ja kollegoilta, dokumentteja oppimateriaalista ja pedagogisesta aktiivisuudesta (esim. kouluttautuminen, kehittämiskokeilut) sekä jonkinlaisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Uskottavan ja perusteellisen näyteportfolion tekeminen edellyttää siis runsaasti pohjatyötä. Näyteportfolion tekemisessä on muistettava ainakin seuraavat seitsemän askelta: Kuvio 3. Näyteportfolion seitsemän askelta. Akateemisen työn kokonaisuus esiin Edellisessä kappaleessa on kuvattu portfolion tekemistä opetustyön näkökulmasta. Kuten aikaisemmin todettiin, portfoliotyökalua voivat käyttää oman osaamisen kehittämiseen ja dokumentoimiseen muutkin kuin opettajat. Koska jokainen ihminen on erilainen, tulee portfoliossa sallia erilaisia tapoja osaamisen osoittamiseen. Portfolion tekemiseen voidaan kannustaa ja antaa neuvoja. Mutta samoin kuin jokaisen työntekijän tulee voida kehittää työtään henkilökohtaisista lähtökohdista käsin, tulee hänen myös voida tehdä "itsensä näköinen" portfolio. Portfolion sisältöjä ei voi suoraan vertailla keskenään. Nuorella henkilöllä ei voi olla yhtä pitkää kokemusta kuin vanhemmalla kollegallaan, mutta silti hän voi olla hyvä työssään. Koska portfolio tehdään ensisijaisesti oman työn kehittämistä varten, jokaisen pitää voida painottaa itselleen sillä hetkellä keskeisimpiä asioita ja jättää toiset asiat vähemmälle. Portfoliotyö ei ole kätkemistä eikä peittelyä vaan huolellista, pohdittua

6 sellaisten dokumenttien ja materiaalien esittelyä, jotka parhaiten tekevät oikeutta työn laadulle ja ansioille. Seuraaviin luetteloihin on koottu opetusportfolion, tutkimusportfolion, taiteellisen toiminnan portfolion, hallinto-/johtamisportfolion ja kliinisen työn portfolion mahdollisia sisältöalueita. Myös erilaisia yleisiä taitoja (ihmissuhdetaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot, ongelmanratkaisutaidot, ATK-taidot, kielitaito), joista on hyötyä oikeastaan missä tehtävässä tahansa, voi portfoliossa esittää. Koska jokaisen yliopistossa työskentelevän henkilön työnkuva on erilainen, ei luetteloja voida noudattaa orjallisesti. Pikemminkin niitä voi pitää tarkistuslistana, joista voi palauttaa mieleen, millaisia asioita portfoliossa on mahdollista käsitellä. Otsikoinnin ja rakenteen tulee perustua portfolion tekijän omaan työhön. Joissakin tapauksissa voi olla järkevää koota CV:n ja portfolion tiedot yhteen asiakirjaan. Opetusportfolio Opetusfilosofia ja -etiikka Mikä on käsitykseni oppimisesta, opettamisesta, opiskelijan roolista, tiedosta, jne.? Mihin tavoitteisiin pyrin opetuksellani? Miten opetusfilosofiani näkyy käytännön opetustilanteissa? Miten kohtelen opiskelijoita? Opetushistoria / opetus- ja ohjauskokemus Missä ja milloin ja kenelle olen opettanut? Miksi minusta tuli opettaja? Miten ja miksi olen kehittynyt nykyisen kaltaiseksi opettajaksi? Itsearvio omasta opetuksesta ja itsestä työyhteisön jäsenenä Palautetta opiskelijoilta ja kollegoilta Tuotettu oppimateriaali, pedagogiset julkaisut, artikkelit ja esitelmät Pedagoginen koulutus Yliopistopedagoginen aktiivisuus ja opetuksen kehittäminen osallistuminen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin, opetuskokeilut, projektit ja niiden raportointi, kuvaus opetus- ja tenttikäytännöistä, kansainvälistyminen, opetus-/koulutusteknologian käyttötaito jne. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen yhteydet työelämään, tieteen popularisointi, asiantuntijana toimiminen, suhde-, alumni-, PR-toiminta Palkinnot, apurahat ja muut huomionosoitukset Luottamustoimet, työryhmien ja toimikuntien jäsenyys Muu opetustyöhön liittyvä toiminta Visiot ja omat kehittymissuunnitelmat

7 Tutkimusportfolio Tutkimusfilosofia ja -etiikka Mikä on käsitykseni tieteestä, tieteellisestä ja taiteellisesta tiedosta, tiede ja taideyhteisöstä, tutkimuksen laadusta? Millainen tutkijatyyppi olen? Millainen on suhteeni muihin tutkijoihin, oman tutkimusryhmän jäseniin, tutkielman tekijöihin, jne? Tutkimushistoria / tutkimuskokemus Mitä olen tutkinut, millaisia menetelmiä olen käyttänyt? Kuvaus työskentelyprosessistani? Millaisten kokemusten kautta olen kehittynyt nykyiseen mittaani tutkijana? Oman tutkimukseni merkitys muille tutkijoille, tieteelle, yhteiskunnalle? Tutkimusyhteistyö Arvioinnit, palautteet, lausunnot, itsearvio Tutkinnot, tutkijankoulutus, kurssit Väitösten ym. opinnäytteiden tarkastukset Tutkimusprojektit ja -hankkeet, tutkimusryhmän johtaminen, tutkijoiden rekrytointi Julkaisut, artikkelit, esitelmät, posterit Kansainvälistyminen, kansainväliset yhteydet Luottamustoimet, työryhmien, toimikuntien ja tutkimusjärjestöjen jäsenyys Palkinnot, apurahat ja muut huomionosoitukset Tieteen- ja taiteenalan seuraaminen Osallistuminen konferensseihin, seminaareihin, symposiumeihin, workshopeihin, kesäkouluihin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteydet työelämään, tieteen ja tutkimuksen popularisointi, asiantuntijana toimiminen, suhde-, alumni-, PR-toiminta Muu tutkimustyöhön liittyvä toiminta Visiot ja omat kehittymissuunnitelmat

8 Taiteellisen toiminnan portfilio (esittävä taide, kuvataide, taideteollisuus) Taiteilijan filosofia ja etiikka Mikä on käsitykseni taiteesta, taiteellisesta toiminnasta ja taiteilijan roolista? Mihin tavoitteisiin pyrin taiteellani? Miten filosofiani näkyy käytännön tilanteissa? Millainen on opetuksen ja tutkimuksen suhde taiteelliseen toimintaan? Historia taiteilijana Miksi minusta tuli taiteilija? Missä, milloin ja millä tavalla olen toiminut taiteilijana? Miten ja miksi olen kehittynyt nykyisen kaltaiseksi taiteilijaksi? Taiteellisen toiminnan esittely Omat produktiot, konsertit, näyttelyt, performanssit, kokeilut, tuotteet, kuvaym. dokumenttiaineistot Itsearvio omasta taiteesta, taiteilijana kehittymisestä ja itsestä taideyhteisön jäsenenä Palautetta ja kritiikkiä yleisöltä, kriitikoilta, kollegoilta, opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta Oman alan seuraaminen Osallistuminen konferensseihin, seminaareihin, symposiumeihin, näyttelyihin, messuille, festivaaleille ja workshopeihin tai niiden järjestäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Asiantuntijana toimiminen, suhde-, alumni-, PR-toiminta Koulutus, kurssit Julkaisut, artikkelit, esitelmät, posterit Kansainvälistyminen, kansainväliset yhteydet, Palkinnot, apurahat ja muut huomionosoitukset Luottamustoimet, taidealan järjestöjen jäsenyys Muut taiteelliseen toimintaan liittyvät ansiot Visiot ja omat kehittymissuunnitelmat

9 Hallinto- / johtamis portfolio Hallintofilosofia ja -etiikka Mikä on hallinnon tehtävä / merkitys tiedeyhteisössä? Mistä hallinnon "tunnistaa"? Mihin tavoitteisiin pyrin työssäni? Mitä laki yliopistosta merkitsee? Mikä on opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon suhde? Johtamisfilosofia ja -etiikka Mitä johtaminen tarkoittaa, mikä siinä on tärkeää? Miten näen oman roolini johtajana? Miten akateemista yhteisöä / akateemisia alaisia tulee johtaa? Miten eroavat toisistaan opetuksen ja tutkimuksen johtaminen? Hallinto- /johtamishistoria / työkokemus Mitä tehtäviä olen hoitanut? Mitä tehtäviä nykyinen työni sisältää? Mitkä ovat vahvuuteni työssä, jota teen? Innovaatiot, hallinnon kehittämisprojektit Esimies- ja johtamistehtävät, johtamis- ja delegointikyky, vallan jakaminen "Kenttätyö" Tuloksellisuus (taloushallinto) Arvioinnit, palautteet, lausunnot, itsearvio omasta hallinto- ja johtamisosaamisesta Koulutukseen / kursseille osallistuminen tai niiden järjestäminen, hallinnollinen pätevöityminen Julkaisut, artikkelit, esitelmät, posterit Kansainvälistyminen Luottamustoimet, työryhmien ja toimikuntien jäsenyys Palkinnot, apurahat ja muut huomionosoitukset Muu hallintoon liittyvä toiminta Visiot ja omat kehittymissuunnitelmat Kliinisen työn portfolio Toimintafilosofia ja -etiikka Mikä on työni päämäärä tai perustehtävä? Mihin pyrin työssäni? Millaiset arvot, arvostukset ja periaatteet ohjaavat toimintaani? Mikä on minun vastuuni työprosessissa? Miten toimin käytännön työssä? Miten filosofiani ilmenee käytännössä? Onko minulla esikuvia, joihin haluaisin samaistua? Miksi? Miksi toimin työntekijänä niin kuin toimin, voisinko toimia toisin/paremmin?

10 Työhistoria Miten ja miksi päädyin valitsemalleni alalle? Millaisten avainkokemusten kautta olen kehittynyt nykyisen kaltaiseksi työntekijäksi? Mitä toimia olen hoitanut? Miten ne ovat muovanneet työminääni? Miten näkemykseni työstäni on muuttunut vuosien varrella? Millaista muuta työkokemusta, asiantuntemusta tai harrastuksia minulla on? Mitä hyötyä tai merkitystä niillä on ollut nykyiseen työhöni? Työkokemus, erityisosaaminen Mitä tehtäviä olen hoitanut? Mitä tehtäviä nykyinen työni sisältää? Mitkä ovat vahvuuteni työssä, jota teen? Koulutus, kurssit Itsearvio omasta toiminnasta ja itsestä työyhteisön jäsenenä Millainen työntekijä olen? Millaisia "hyvän työntekijän" ominaisuuksia minulla on? Miltä oma työ minusta tuntuu? Millainen työntekijä olen asiakkaiden, esimiesten, potilaiden yms. näkökulmasta? Millainen työtoveri olen kollegoilleni? Mitä vaadin työssäni itseltäni? Entä muilta? Mihin suuntaan haluaisin kehittyä? Palautteet asiakkailta, potilailta, kollegoilta, esimiehiltä, jne. Kansainvälistyminen, kansainväliset yhteydet Luottamustoimet, työryhmien ja toimikuntien jäsenyys Palkinnot, apurahat ja muut huomionosoitukset Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tieteen popularisointi, asiantuntijana toimiminen, suhde-, alumni-, PR-toiminta Työn kehittäminen Muu kliiniseen työhön liittyvä toiminta Visiot ja omat kehittymissuunnitelmat Portfolioiden arvioinnista Näyteportfoliossa ei voi huoletta vääristellä taitoaan ja -ansioitaan, sillä kaikki asiat joista kirjoittaa pitää pystyä dokumentoimaan, todistamaan oikeiksi. Vakuuttava näyteportfolio perustuu aina tosiasioihin. Tekijä itse valitsee näytekansionsa sisällön eli näytteet ansioistaan, joilla hän haluaa perustella omaa osaamistaan ja pätevyyttään hakemaansa tehtävään. Portfolion luotettavuutta arvioitaessa on keskeistä dokumentoinnin vakuuttavuus ja todistettavuus. Muiden henkilöiden tekemistä portfolioista voi ottaa oppia, mutta jokaisen portfolion pitää olla tekijänsä näköinen. Kopioiminen ei kannata. Harjaantunut portfolion lukija huomaa helposti kopioimisen ja epärehellisyyden.

11 Uskottavuuden varmistamiseksi ja epäselvyyksien välttämiseksi tulee portfoliossa pyrkiä niin täsmälliseen ilmaisuun kuin mahdollista. Mikäli portfolion arvioijalla on syytä epäillä portfoliossa esitetyn todenperäisyyttä, on hänellä oikeus pyytää nähtäväkseen alkuperäiset dokumentit, joihin portfolion tekijän esittämät väitteet perustuvat. Esimerkiksi, jos kirjoittaa omaavansa hyvän kielitaidon, on sen todistettava viittaamalla liitteeseen. Myös esitettyjen väitteiden ja faktojen yhtäpitävyyteen, ristiriidattomuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos portfolion tekijä esimerkiksi jossakin kohdassa väittää olevansa yhteistyökykyinen, mutta toisesta kohdasta käy ilmi, että hän on tehnyt kaikki julkaisut yksin, ei väite vaikuta kovin vakuuttavalta. Portfolion liitteissä käytetään normaalia liiteviittaustekniikkaa. Liitteet numeroidaan ja niihin viitataan tekstissä (liite 1, liite 2 jne.). Näin portfolion lukija/arvioija löytää liitteet vaivattomasti. Virallisten dokumenttien (todistusten ym.) lisäksi voi liitteeksi laittaa muutakin kriittisesti valittua ja hyvin perusteltua työn laadusta kertovaa materiaalia; työnäytteitä, artikkeleita, lehtileikkeitä, itse tuotettua oppimateriaalia, autenttisia opiskelija-/kollegapalautteita, julkisia tunnustuksia, todistuksia, omia ja opiskelijoiden tuotoksia tms. Kyetäkseen arvioimaan portfolioita objektiivisesti tulee arvioijien olla hyvin perehtyneitä portfolioideaan. Itsestään selvää on, että arvioijien on kohdeltava hakijoita tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, kansalaisuuden, uskonnon, iän taikka poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Arvioijat eivät saa antaa portfolion ulkoisten seikkojen (värikkään kannen, tietokonegrafiikan tms.) nousta pääosaan, vaan heidän tulee keskittyä sisältöön. Kirjallisesti taitavankin portfolion laatijan on dokumentoitava väitteensä. Toisaalta portfolio ei ole ainoa tietolähde, joka valintaa tehtäessä on käytettävissä, vaan portfolion antamaa informaatiota verifioidaan esim. opetusnäytteellä ja haastattelulla. Arvioinnin osia on parempi arvioida laadullisena kokonaisuutena kuin yksityiskohtien mekaanisena pistesummana. Eri arviointimenetelmät yhdessä antavat hakijan osaamisesta kattavamman kuvan kuin jokin niistä yksinään. Juridisen selkeyden vuoksi arvioinnin on pohjauduttava mahdollisimman suurelta osin kirjalliseen muotoon saatettuun materiaaliin. Esimerkiksi haastattelu voidaan nauhoittaa tai siitä voidaan tehdä tiivistetty haastattelupöytäkirja. Arvioinnin päätösasiakirjoissa ovat tärkeitä pohjadokumentteihin sidotut perustelulauseet. Vaikka virantäyttötilanteessa on keskeisenä tarkoituksena laittaa hakijat paremmuusjärjestykseen, voidaan arviointitilannetta hyödyntää myös muihin tarkoituksiin. Prosessin aikana kerätään hakijoista monenlaista tietoa, josta heille itselleen olisi hyötyä. Pienellä lisävaivalla hakijoille voidaan antaa palautetta ja näin tukea heidän kehittymistään työntekijänä. Koska usein suuri osa hakijoista on omasta laitoksesta, saadaan työläs hakuprosessi tukemaan laitoksen ja työyhteisön kehittämistä. Suositukset 1. Virkoja ja työsuhteita täytettäessä tiedekuntien, laitosten, osastojen ja klinikoiden tulee ottaa opetus- ym. ansiot tasavertaisesti huomioon tutkimusansioiden rinnalla. Osaamista ja ansioita voidaan tuoda esiin ja arvioida portfolion avulla kokonaisuutena (opetus-, tutkimus-, taiteellinen-, kliininen-, hallintotyö ym. täytettävän tehtävän edellyttämä osaaminen).

12 2. Hakuilmoituksissa ja/tai -ohjeessa tulee nykyistä tarkemmin määritellä viran/tehtävän sisältö ja painopistealueet. Pelkkä viran nimike (esim. assistentti) ei kerro työtehtävän painotuksesta riittävästi. 3. Hakijan tulee saada ohjeet portfolion laadintaan. Hakuilmoituksessa on mainittava, mistä ohje on saatavissa (esim. WWW-sivun osoite). Selkeät ohjeet ovat paitsi hakijalle myös laitokselle eduksi, koska niiden avulla hakijat voivat tuoda portfoliossaan esiin juuri niitä asioita, joita kyseiseen tehtävään edellytetään. Tämä helpottaa hakijoiden vertailua ja tasapuolista kohtelua jatkossa. 4. Arvioinnissa tulee suosia monipuolisia arviointimenettelyjä (portfolio, opetusnäyte, haastattelu, jne), koska eri menetelmät täydentävät toisiaan. Arviointikriteerien tulee olla julkiset. Arvioinnissa kannattaa käyttää monialaista arviointityöryhmää varmistamaan arvioinnin kollektiivisuus, tasapuolisuus ja julkisuus. Arviointityöryhmässä voi olla edustus laitoksen/tiedekunnan eri henkilöstöryhmistä ja opiskelijoista. Myös ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan nimetä työryhmään. Arvioijien tulee olla perehtyneitä portfolioarviointiin ja sille sisältöalueelle, jota arviointi koskee. Hyvään arviointikäytäntöön kuuluu myös palautteen antaminen hakijalle. 5. Jokaisella yliopisto-opettajalla tulee olla mahdollisuus pedagogiseen kouluttautumiseen. Koulutuksen tulee tukea opettajan oman työn kehittämisestä ja opettajan pitää voida valita oman työnsä kannalta mielekkäitä kursseja ja pystyä yhdistelemään esim. ulkomailla tapahtuvaa koulutusta. Koulutuksen ei tarvitse olla yhtenäistä ja pakollista, jotta siihen osallistumisesta ei tule muodollista suorittamista. Hakuilmoituksessa hakijalta voidaan kuitenkin edellyttää tietyn laajuista kokonaisuutta, esim. 10 opintoviikon pedagogisia opintoja. Myös tutkijoilla pitää olla mahdollisuus osallistua pedagogiseen koulutukseen. Koulutus on tärkeää, jotta tutkijat voivat kehittää opetuksellista osaamistaan ja viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan, ja olla kilpailukykyisiä yliopistovirkoja haettaessa. Oppiaineita ja tiedekuntia kannustetaan järjestämään opettajille omaan alaan räätälöityä koulutusta, koska sillä on myös työyhteisöä kehittävä vaikutus. Parhaimmillaan koulutus on jatkuvaa, käytännön työtä tukevaa täydennyskoulutusta. 6. Laitosten tulee perehdyttää valitsemansa työntekijät tehtäviinsä esimerkiksi osoittamalla heille henkilökohtainen perehdyttäjä. 7. Näitä suosituksia tulee soveltaa mahdollisuuksien mukaan myös määräaikaisten työsuhteiden täyttämiseen. Tytti Tenhula Björn Fant Kirsti Lonka Ana Vaananen Leena-Maija Åberg Marketta Honkanen Tieteentekijöiden liitto 1999

13 Portfoliokirjallisuutta Erkkilä, R. - Kronqvist, E-L. - Kiiskilä, S Kuinka ohjata osaamista? - Pohdintoja portfoliokonsultoinnista. Oulun yliopisto. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali 6. Himanen, R. - Vanhala, M Kerro, kerro kansio - kell on paras ansio? Korkeakoulupedagoginen tiedotuslehti Peda-forum Karvonen, A-E Näytön paikka. Yliopistolainen. Helsingin yliopiston henkilöstölehti 10. Mäntyranta, T. - Brommels, M. - Viitala, J Portfolio - A Tool for the Development of Managerial Skills among Physicians. Paper Presented at the European Healthcare Managenemt Assosiation Annual Conference, June 25th - 27th, Hague, Netherlands. Opetus sydämen asiana Tenhula, T. (toim.) Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 2. Paavonen, J. - Aronen, H. - Paavonen, T. - Pakkanen, P. - Aronen, E Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioimisessa. Suomen lääkärilehti 52 (5) Seldin, P The Teaching Portfolio. A Practical Guide to Improved Performance and Promotion/Tenure Decision. Bolton: Ancker Publishing Company, Inc. Second edition. Tenhula, T. - Kuure, L. - Koponen, L. - Karjalainen, A Akateeminen opetusportfolio yliopisto-opetuksen itsearvioinnissa ja meritoinnissa. Oulun yliopisto. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali 5. Tenhula, T Opetusportfolio - uusi työkalu tiedeyhteisön toiminnan kehittämiseen. Lehtori Lectio