Vesialueen ruoppaaminen ja ruoppausmassojen sijoittaminen vesialueelle, Pori

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 217/2011/4 Dnro ESAVI/304/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vesialueen ruoppaaminen ja ruoppausmassojen sijoittaminen vesialueelle, Pori LUVAN HAKIJA Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie PORI LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto ratkaisee ruoppausta koskevan lupa-asian. HAKEMUS Technip Offshore Finland Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Porin Mäntyluodossa sijaitsevan telakan edustan vesialueen syventämiseen ja ruoppausmassojen sijoittamiseen vesialueelle. Technip Offshore Finland Oy on samalla hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa (dnro ESAVI/412/04.08/2010) pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen läjitysaltaaseen. SUUNNITELMA Hankkeen kuvaus Porin Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Suunnitelman mukaan telakan edustan vesialuetta syvennetään. Telakan vesialuetta ja väylää on syvennetty eri vaiheissa aiemminkin mm. vuosina Toteutettavat ruoppaukset sijoittuvat pääasiassa telakan omalle tontille ( ), mutta myös osin Porin kaupungin omistamalle vesialueelle ( ). Lievästi pilaantuneet imuruoppausmassat, m 3 ktr, sijoitetaan telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Moreeni- ja louhemassat ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 ( m 3 ktr) sijoitetaan telakan tontin pohjoisreunalle tonttiin kuuluvalle vesialueelle. Käynnissä olevan Mars & TLP -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman vesialueen syventämistä. Telakan tuotanto suuntautuu tulevaisuudessakin massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten suunnitelluilla toimenpiteillä lisätään telakan tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Ruoppaustyöt on tarkoitus toteuttaa syksyllä Hankkeeseen liittyvät aiemmat luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen nro 96/2009/2 Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille. Vesilain mukainen päätös koskee mm. Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppausta, ruoppausmassojen läjittämistä, merialueen täyttöä ja uuden laiturin rakentamista. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksen nro 97/2009/2 Porin kaupungille. Ympäristölupapäätös koskee Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Satama-altaan ruoppaustyöt ovat vielä kesken. Hankealueen yleiskuvaus Merialue Mäntyluodon satama-alue sijaitsee niemellä Porin kaupungin luoteispuolella. Mäntyluodon itäpuolella Kokemäenjoki laskee Pihlavanlahden pohjukkaan ja länsipuolella avomeri alkaa heti Kallon aallonmurtajan jälkeen. Kokemäenjoen vesi leviää Ahlaisten saariston kautta pohjoiseen ja Eteläselän kautta edelleen Kallon ja Reposaaren kalasataman aallonmurtajien välisestä aukosta mereen. Veden perusvirtaussuunta on Pohjanlahden Suomen puoleisella rannikolla pohjoiseen, mutta paikallisesti vedenkorkeuden vaihtelut ja tuulet vaikuttavat oleellisesti virtaussuuntiin. Mäntyluodon edustan merialueella on varsin tasaisesti syvenevä hiekkapohja. Merialueen vedenlaatu on alueella (Eteläselkä) tyydyttävä. Kokemäenjoki vaikuttaa veden laatuun voimakkaasti, koska osa jokiveden virtaamasta kulkee Eteläselän kautta avomerelle. Ajoittain alueelle tunkeutuu myös murtovettä tuulen painaessa vesimassoja aallonmurtajaa kohti. Pohjalla on yleensä suolainen murtovesikerros pintaveden ollessa lähes jokivettä. Jokiveden vaikutuksesta Eteläselän vesi on sameaa ja runsasravinteista. 2

3 Myös hygieenistä likaantumista esiintyy ajoittain. Merialueen vedenlaatu on kuitenkin parantunut viime vuosina. Ruopattavan alueen länsipuolella on Porin kaupungin Mäntyluodon satama, jonka kautta lastataan vuosittain noin viisi miljoonaa tonnia tavaraa. Eteläselän alueella harjoitetaan sekä ammatti- että harrastekalastusta verkoilla ja rysillä. Saaliskalat ovat pääasiassa haukea, siikaa ja kuhaa. Lisäksi vapaa-ajan kalastajat käyttävät erilaisia koukkupyydyksiä, mato-onkia ja uistimia ympäri vuoden. Pohjan laatu Nyt syvennettävien alueiden eteläosista on käytettävissä Porin kaupungin vanhoja pohjatutkimustuloksia. Pohjoisosista on pohjatutkimustuloksia varustelualueen rakentamisen ajalta 1980-luvulta. Aiempien pohjatutkimusten tulosten perusteella tiedetään, että ruopattavan alueen eteläosassa pohja on hiekkaa tasosta MW ,5 m alaspäin noin tasoon MW ,0 m saakka. Pohja on syvemmällä savea ja silttiä tason MW ,0 m alapuolelle saakka. Levennettävän syvänteen MW ,0 m alueella pohjassa on ohuelti sedimentoitunutta hienoainesta. Muilta osin ruopattava aines on moreenia ja kalliota. Pohjoisen puolella tasoon MW ,0 m ruopattavalla alueella pohja on pintaosassa hiekkaa ja syvemmällä savea ja silttiä. Tasoon MW ,0 m ruopattavalla alueella pohja on moreenia. Sedimentin laatu Pohjasedimentistä otettiin näytteitä ruoppausalueiden keskikohdista (pisteet P1, P2 ja P3). Näytteitä otettiin niin syvältä kuin saatiin eli 0 0,3 m:n syvyydestä kaikista pisteistä ja syvyydestä 0,6 0,8 m pisteestä P2. Näytteenotto lopetettiin tiiviin, kivisen moreenikerroksen pintaan, josta ei saatu otettua näytettä. Kaikista näytteistä analysoitiin Sb, As, Cd, Cu, Cr, Co, Pb, Ni, Zn ja V. Lisäksi kolmesta näytteestä analysoitiin PCB- ja organotinayhdisteet sekä kahdesta näytteestä PAH-yhdisteet. Pisteen P2 aivan meren pohjan pinnasta (0 0,2 m) otetun näytteen kuparipitoisuus oli koholla (180 mg/kg) ylittäen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007), ns. pima-asetus, mukaisen alemman ohjearvon. Arseenipitoisuudet olivat lisäksi niukasti yli kynnysarvon pisteissä P2 ja P3. Muuten näytteiden metallipitoisuustaso oli alhainen. Pisteiden P1 ja P3 näytteiden pitoisuustaso vastasi luonnollisia tausta-arvoja. Kaikissa näytteissä havaittiin hyvin pieniä pitoisuuksia (0,002 0,018 mg/kg) tributyylitinaa. Pitoisuus on reilusti alle kynnysarvotason. Pisteen P2 näytteissä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuustaso (0,01 0,04 3

4 mg/kg) oli korkeimmillaankin vain hieman yli määritysrajan. Tutkittujen näytteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alle määritysrajan 0,01 mg/kg ja yksittäisten yhdisteiden pitoisuudetkin jäivät alle määritysrajan 0,001 mg/kg. Näytteestä P2 (0 0,2 m) tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus yksivaiheisena ravistelutestinä liukoisuussuhteessa L/S=10 massojen läjityskelpoisuuden sekä ylivuotoveden ympäristöriskin arviointia varten. Kaikki liukoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot alittuivat paitsi kloridipitoisuus, joka oli mg/kg sekä fenoli-indeksi, joka oli 7,6 mg/kg. Kloridin suuri pitoisuus selittyy meriveden vaikutuksella. Kokonaispitoisuuden perusteella arvioitavien yhdisteiden osalta PAHyhdisteitä havaittiin yhteensä 1,4 mg/kg, mikä on kuitenkin selvästi alle pima-asetuksen kynnysarvon 15 mg/kg ja myös selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä suurin pitoisuus oli bentso(b)fluoranteenilla, 0,24 mg/kg, mikä on selvästi alle kynnysarvon 1 mg/kg. Orgaanisen hiilen (TOC), oksygenaattien (BTEX), mineraaliöljyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen raja-arvojen. 4 Kaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa (lainvoimainen ) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ruopattava vesialue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valmisteilla oleva Satakunnan Seutukaava 5:n korvaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi Kaavasta on valitettu. Ruopattava vesialue on maakuntakaavassa merkitty satama-alueeksi (LS) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T) Porin kaupunginvaltuuston hyväksymässä Meri-Porin osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") ruoppausalue on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV) ja ruoppausmassojen läjitysalue teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Technip Offshore Finland Oy:n teollisuusalue on merkitty Porin kaupungin voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi merkinnällä TT-2. Alueelle sijoittuvat pääosa ruopattavasta merialueesta sekä ruoppausmassojen läjitysalueet. Ruoppausalue ulottuu etelässä Mäntyluodon satama-alueen vesialueelle, joka on merkitty satama-alueeksi merkinnällä LS-1.

5 5 Maa- ja vesialueen omistus sekä suostumukset Ruopattava vesialue sijaitsee Porin kaupungin 65. kaupunginosassa eli Mäntyluodossa korttelissa 4 sijaitsevan tontin nro 1 (kiinteistötunnus ) ja Porin kaupungin Yyterin kylässä kiinteistön Mäntyluoto (kiinteistötunnus ) alueilla. Ruoppausmassojen sijoitusalueet ovat em. tontin (kiinteistötunnus ) nykyisellä läjitysalueella, joka rajoittuu idässä yleiseen tiehen (Reposaaren maantie, mt 269) sekä tontin pohjoisosan vesialueella. Technip Offshore Finland Oy omistaa tontin Porin kaupunki omistaa kiinteistön Mäntyluoto kiinteistötunnus Porin kaupunki on antanut suostumuksen ruoppaustoimien toteuttamiseen kaupungin vesialueella. Suunnitellut toimenpiteet Ruoppaus Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa poikittaista kuormaussyvännettä, jonka syvyys on MW ,0 m, levennetään länteen 22 m. Lisäksi syvänteen lounais- ja pohjoispuolella olevia alueita syvennetään MW ,5 m ja MW ,0 m syvyisiksi kääntymisen ja hinaajien kulun mahdollistamiseksi. Lounaan puoleiset osa-alueet syvennetään imuruoppaamalla maaperän ollessa hiekkaa, silttiä ja savea. Syvänteen (MW ,0 m) ja pohjoispuolisten alueiden ruoppaukset käsittävät pehmeiden pintakerrosten poiston imuruoppaamalla, moreenin kaivun kuokkaruoppaamalla ja tarvittavin osin syventämisen kalliota louhimalla. Ruoppausten arvioitu kokonaismassamäärä on m 3 ktr, josta m 3 ktr on imuruoppausmassoja ja m 3 ktr moreenia ja louhetta. Ruoppausmassan meriläjityskelpoisuutta arvioitiin ympäristöministeriön "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen " mukaan. Kuparin osalta taso 2 ylittyi pisteissä P2 ja P3 ja taso 1 ylittyi pisteessä P1. Lisäksi taso 1 ylittyi nikkelin osalta pisteissä P2 ja P3, sinkin osalta pisteessä P2, kadmiumin osalta pisteessä P2 ja TBT:n osalta kaikissa tutkimuspisteissä. Ruoppausmassaa voidaan pitää lievästi pilaantuneena kohonneen kuparipitoisuuden vuoksi. Ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen Telakan tontille on läjitetty jo aikaisemmin imuruoppausmassoja noin m 3 ktr. Lisäksi alueelle on sijoitettu ja tullaan vielä sijoittamaan Mäntyluodon satama-altaasta ruopattavia haitallisia aineita sisältäviä koheesiomaita yhteensä m 3 ktr. Tässä hankkeessa läjitettäviä imuruoppausmassoja on noin m 3 ktr.

6 Tällä hetkellä penkereen yläharja on tasolla N 60 +4,90 m ja ylivuotokynnys N 60 +4,50 m. Penger on vahvistettu moreenista rakennetuin vastapenkerein. Vesipinnan maksimikorkeus on N 60 +4,70 m, jolloin täytön maksimikorkeus altaan sisäpuolella saa keskimäärin olla tasolla N 60 +4,10 m. Reunapenkereiden korotustarve arvioidaan Mäntyluodon satama-altaan ruoppauksen jälkeen. Tämän hankeen imuruoppausmassojen on ajateltu mahtuvan alueelle, mutta sataman ruoppaus on vielä kesken, joten arvioita ei vielä voida tehdä. Penkereiden vakavuus on arvioitu Porin kaupungin ruoppaushankkeen yhteydessä. Lisäkorotusta ei voida tehdä ilman penkereiden stabiliteetin kasvattamista (vastapenkereet yms.). Reunapenkereet ja ylivuotokohta suunnitellaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin päästään kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. Vesialueen täyttö Moreeni- ja louhemassat sijoitetaan telakan tontin pohjoisreunalle tonttiin kuuluvalle vesialueelle. Täytettävän vesialueen pinta-ala on noin m 2. Täyttö ulotetaan tasoon N 60 +0,5 saakka. Täytön jälkeen luiskat verhoillaan louheella eroosion estämiseksi. Täyttöalue rakennetaan myöhemmin varustelukentäksi tekemällä kantava päällysrakenne. Arvio hankkeen vaikutuksista Ruoppaus ja massojen läjitys aiheuttavat tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentoitumista lähialueelle. Aikaisempien ruoppaushankkeiden seurantatulosten perusteella arvioiden vaikutukset ulottuvat vain muutaman sadan metrin etäisyydelle työkohteista. Ruoppaus- ja läjitystöistä ei ole odotettavissa pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesistön tilaan, veden laatuun tai vesieliöstöön. Ruoppaustyöt toteutetaan siten, että kalastukselle aiheutuvat haitat rajoittuvat satama-alueeseen, missä kalastus on kielletty. Ruoppaustyöllä ei haitata sataman liikennettä. Esitys mahdollisten haittojen estämiseksi ja korvaamiseksi Kalastukselle saattaa aiheutua ohimeneviä haittoja ruoppausalueen läheisyydessä. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastajille tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta esitetään korvattavaksi tapauskohtaisesti. 6

7 7 Tarkkailu Ylivuotovesien kuormitustarkkailu Imuruoppausmassojen läjitysaltaan ylivuotokohdasta otetaan vesinäytteet kuukausittain vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Pitoisuustarkkailu lopetetaan noin kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. Näytteistä määritetään kupari, kadmium, sinkki, nikkeli ja lyijy. Kiintoaineen määrä ylivuotovedessä mitataan läjityksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa. Kiintoaineksen haitallisen pitoisuuden arvioinnissa tavoitteena on, ettei meriveden laatua heikennetä merkittävästi. Mikäli viipymä purkualtaassa on yli 24 h, päästään helposti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä, mikä on onnistunut myös aikaisemmissa ruoppaustöissä. Kiintoaineksen keskimääräiselle pitoisuudelle ehdotetaan arvoa 100 mg/l. Tilapäinen yksittäinen pitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Metallipitoisuuksien tavoitearvot ylivuotovedessä ovat seuraavat: Alkuaine Cu Ni Pb Cd Zn Enimmäispitoisuus 7,5 g/l 380 g/l 9,2 g/l 1 g/l 87,5 g/l Vesistötarkkailu Ruoppaustöiden aikaisia vaikutuksia merialueeseen esitetään tarkkailtavaksi vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan ylä- ja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Lisäksi voidaan hyödyntää Porin merialueen yhteistarkkailuun kuuluvia pisteitä vaikutusten arvioinnissa. Tarkkailu aloitetaan yhdellä näytteenottokerralla ennen ruoppaustöiden alkua. Tarkkailua tehdään töiden alettua kerran kuukaudessa niiden valmistumiseen saakka. Jälkitarkkailu suoritetaan noin kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Näytteet otetaan 1, 3 ja 6 m:n syvyyksiltä sekä metrin etäisyydeltä pohjasta. Näytteenottokohdasta määritetään näkösyvyys. Näytteistä määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Pintasamennuksen laajuudesta tehdään havainnot maastokäyntien ja näytteenottokertojen yhteydessä. Samentumista raportoidaan näytteenottajille, jotta lisänäytteenottoa voidaan harkita. Raportointi Tarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua lupaehtoja valvoville viranomaisille. Tarkkailutuloksista laaditaan valvontaohjeen mukainen yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan töiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja mahdollisia haittoja.

8 8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Eteläselän vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Tavoitteena on hyvä tila, joka saavutetaan nykykäytännön mukaisilla ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Ruoppauksesta ja vesialueen täytöstä aiheutuu vesialueella ohimenevää työnaikaista samentumista, joka ei vaikuta vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. Hankkeen lupamääräyksiin esitetään soveltuvin osin laitettavaksi, mitä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 96/2009/2 on erityisesti satama-alueen ruoppauksesta, ruoppausmassojen läjityksestä ja vaikutusten tarkkailusta määrätty. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä on lausunut, että sedimenttinäytteitä on liian vähän suunniteltuun ruoppausmäärään nähden. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan näytteitä tulee tutkia 7 15 kpl, kun ruoppausmäärä on m 3. Suunnitelman mukaan kaikki imuruopattavat ohuet massat, joissa myös haitta-ainepitoisuudet ovat korkeimmat, läjitetään kuitenkin satama-alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen, joten tutkimusten puutteellisuus ei tältä osin ole suuri ongelma. Karkeammat ruoppausmassat käytetään suunnitelman mukaan täyttömaana. Koska satama-alueella liikutellaan myrkyllisiä pohjasedimenttejä, työn aikana voi hienoaineksen mukana levitä myrkkyä myös läheiselle merialueelle. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, onko töiden aikana tarkoitus käyttää samentumisen leviämistä estäviä silttiverhoja tms. Jos ruoppauksessa käytetään myös kauharuoppaajaa, kauhan tulisi olla suljettavaa mallia, jossa kauha suljetaan veden alla läpällä, joka estää ruoppausmassan leviämisen kauhan noston aikana veteen. Hankkeelle toteuttamiselle tulee asettaa aikarajoitus, joka turvaa kevätkutuisten kalojen lisääntymisen sinä tai niinä vuosina kuin ruoppaustöitä suoritetaan. Ruoppauksia ei tule tehdä välisenä aikana.

9 Läjitysallas on hakemusasiakirjojen perusteella umpinainen eli proomut eivät kulje altaaseen ja sieltä ulos. Mahdollinen myrkkyjen leviäminen voi kuitenkin tapahtua ylivuotovesien mukana, joten ylivuotoveden haittaainepitoisuuksia tulee seurata säännöllisesti. Kalatalouspalvelut-ryhmän käsityksen mukaan hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hakijalle tulee kuitenkin määrätä euron suuruinen kalatalousmaksu hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen estämiseen. Maksu tulee suorittaa niiltä vuosilta, kun luvan mukaisia töitä tehdään ja kaksi vuotta töiden päättymisen jälkeen. Hakijalle tulee myös määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen seuraamiseksi. 3) Liikennevirasto on lausunut, että vesialueen ruoppaamiselle ja ruoppausmassojen läjittämiselle ei ole estettä. Hanke on tarpeen laivojen turvallisen kulun sekä kiinnittymisen takia. Läjitykset eivät saa mataloittaa virallisia väyliä tai yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. On huomioitava, että väylän virallisen syvyyden lisänä on aina olemassa varavesi, joka avomerellä on % väylän virallisesta syvyydestä sekä saaristossa ja satama-alueilla noin %. Mahdollinen väylän tai satama-alueen uudelleen merkitseminen virallisilla tunnuksilla varustetuilla turvalaitteilla on kiellettyä ilman asianomaista lupaa. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa väyläyksikölle sekä paikallisesti kuulutuksin. Valmistuneesta hankkeesta on toimitettava karttaote, mistä ilmenee hankkeen laajuus sekä uudet syvyystiedot Turun väyläyksikköön. 4) Porin kaupungin ympäristövirasto on lausunut, että ruoppauksesta ja massojen läjityksestä johtuvasta kiintoaineiden kulkeutumisesta meressä tulee tehdä työnaikainen seurantaohjelma. Sedimentaatiotutkimuksissa tulee tarkkailla kiintoaineiden mukana kulkeutuvista raskasmetalleista ainakin kuparin pitoisuuksia lähialueilla. Myös nikkelipitoisuudet ovat olleet korkeita satama-alueella tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa. Imuruoppausmassojen läjitysalueen ylivuotoveden tarkkailua tulee seurata lupapäätöksessä nro 97/2009/2, Dnro LSY-2009-Y-60 mainitulla tavalla. Läjityksen aikana kiintoainepitoisuus on määritettävä vuorokausittain ja kupari- ja nikkelipitoisuudet kuukausittain. Kyseisen luvan mukaan ylivuotoveden tarkkailua tulee jatkaa kuukauden läjityksen lopettamisen jälkeen. Telakan tontin pohjoisosaan moreenilla ja louheella täytettävään kiilaalueeseen tulee hakea Porin kaupungin rakennustarkastajalta maakäyttöja rakennuslain mukaista maisematyölupaa. 9

10 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän muistutuksen johdosta seuraavaa: Sedimenttinäytteiden määrä Sedimenttinäytteiden määrä on melko vähäinen, mutta se ei poikkea aikaisemmin tehtyjen ruoppaushakemusten näytemäärästä. Koska haitta-aineita sisältävät imuruoppausmassat sijoitetaan kokonaisuudessaan telakan tontilla olevalle läjitysalueelle, jossa varmistetaan riittävä viipymä ja ruoppauslietteen sedimentoituminen ennen veden laskemista takaisin mereen ylivuotokynnyksen kautta, lisätutkimuksilla ei ollut ruoppaustyön kannalta merkitystä. Kuokkaruopattava maa-aines ei sisällä merkittäviä haittaainejäämiä. Samentumisen estäminen Läjitysalueella viipymä pidetään niin suurena, että liete ehtii laskeutua altaan pohjalle (vähintään 24 h). Näin mereen purkautuvan veden kiintoainesmäärä pysyy riittävän pienenä. Veden kiintoainemäärää tarkkaillaan ruoppauksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa ja tarvittaessa altaan viipymää lisätään. Aikaisempien veden laadun tarkkailujen perusteella ruoppauksen vaikutukset ulottuvat vain muutamien satojen metrien etäisyydelle satamaaltaaseen, missä kalastus on kielletty. Koska haitta-aineita ja samentumista pääasiassa aiheuttava hienoaines poistetaan imuruoppaamalla, silttiverhon käyttöä ei voida pitää tarpeellisena. Suljettavan ns. "ympäristökauhan" käyttö ei ole mahdollista hienoaineksen alapuolisissa tiiviissä ja kovissa maakerroksissa. Seuranta Alustava tarkkailuohjelma on esitetty hakemuksessa ja sen täydennyksissä. Mahdollinen erillinen kalataloudellinen tarkkailuohjelma laaditaan niin vaadittaessa. Vesistön ja kalaston tilan arvioinnissa käytetään tehtävän vesistötarkkailun tuloksia. Tarkennetut tarkkailuohjelmat toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Aikarajoitus Esitettyä kolmen kuukauden aikarajoitusta ruoppaustöille ( ) voidaan pitää kohtuuttomana. Aikaisemmissa ruoppausluvissa ei ole aikarajoituksia asetettu. Työaikataulusta ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa, mutta mikäli ruoppaustyötä ei voida tehdä kesällä ollenkaan, siitä aiheutuu arvaamatonta haittaa koko projektille. Veden samentumista toki esiintyy paikallisesti, mutta haitta jää pienelle alueelle. Mahdollisesti useammalle vuodelle sijoittuva ruoppaustyö vain pitkittää luonnolle aiheutuvaa haittaa. Kalatalousmaksu Hakija on esittänyt kalastajille koituvia haittoja korvattavaksi tapauskohtaisesti. Haitat ammattikalastajille määritetään hankkeen toteuttamisen jälkeen, kun mahdolliset haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty vesistö- ja

11 kalataloustarkkailun yhteydessä. Pieni kalatalousmaksu on kuitenkin hyväksyttävissä muutaman vuoden ajalle. Kalataloudellinen tarkkailu Vaikutuksia vesistöön ja kalastoon arvioidaan vesistötarkkailun tulosten perusteella. Vesistötarkkailua tehdään merialueella ruoppaustöihin liittyvien tarkkailujen lisäksi säännöllisesti Porin Sataman toimesta. Vaikutukset kalastoon ovat aikaisempien ruoppaustöiden yhteydessä olleet vähäisiä. Kalaston tilaan voidaan arvioida tarvittaessa ruoppaustyön aikaisten veden laatutietojen lisäksi mm. aikaisempien tutkimusten tulosten, kalastajien haastattelujen (kalojen käyttö- ja kauppakelpoisuus, pyydysten likaantuminen) tai koekalastusten perusteella. Työssä hyödynnetään ammattikalastajarekisteriä. 11 MERKINTÄ Aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 121/2011/1 (diaarinumero ESAVI/412/04.08/2010) myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppaus-massojen sijoittamiseen läjitysaltaaseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Technip Offshore Finland Oy:lle luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimenpiteisiin (liite 1): 1) Porin Mäntyluodossa sijaitsevan telakan edustan vesialueen ruoppaus 2) vesialueen täyttö. Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. Rakenteet 1) Telakan tontin ( ) pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin m 2 hakemuksen liitteenä olevan päivätyn suunnitelmakartan piirustusnro 2 mukaisesti. Täyttö saadaan ulottaa tasolle N 60 +0,5 m. Täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot.

12 12 Töiden suorittaminen 2) Telakan edustan merialuetta saadaan ruopata hakemussuunnitelman liitteenä olevan päivätyn suunnitelmakartan piirustusnro 2 mukaisesti. Varustelualueen eteläisen radan länsipäässä olevaa poikittaista kuormaussyvännettä (MW ,0 m) levennetään länteen 22 m. Syvänteen lounais- ja pohjoispuolella olevia alueita syvennetään haraussyvyyteen MW ,5 m ja MW ,0 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin m 3 ktr. Ruoppaus on toteutettava siten, että sedimentin pintakerros kuoritaan mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla menetelmällä vähintään noin 0,5 m:n paksuudelta. Kuorinnan jälkeen alueelta voidaan ruopata moreeni ja louhittava kallio edellä sanottuun haraussyvyyteen saakka. 3) Ruopattavat pehmeät massat (hiekka, siltti, savi) on sijoitettava maaalueelle paikkaan, jolla on ympäristölainsäädännön mukainen ympäristölupa kyseisenlaisten ruoppausmassojen sijoittamiseen. 4) Ruoppaus- ja läjitystyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 5) Ruoppaus- ja läjitystöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 6) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja täyttöalue on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. 7) Alueella mahdollisesti kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit on selvitettävä ennen ruoppausten aloittamista ja niiden suojauksista tai siirroista on sovittava niiden omistajien kanssa. Tarkkailu 8) Ruoppauksesta ja massojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selville ruoppausajankohdat ja ruoppauspaikat sekä ruoppausmassojen määrä- ja laatutiedot sekä läjitysalue tai muu sijoituspaikka. Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia merialueeseen kuukausittain vähintään viidestä pisteestä: virtaussuunnan yläja alapuolelta sekä välittömästä läheisyydestä. Näytteistä tulee määrittää

13 lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, kupari ja nikkeli. Tarkkailu voidaan lopettaa kuukauden kuluttua töiden lopetuksesta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. 10) Luvan saajan on tarkkailtava vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmän hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailuohjelmaksi on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 11) Tarkkailujen tulokset on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. Kalatalousmaksu ja korvaukset 12) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia ruoppaus- ja läjitystöitä tehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 13) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko, haitta tai muu edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle, ellei toisin sovita. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan tulee saattaa asia hakemuksella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä luvan saajan esitys korvaamatta tai sopimatta jääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi sekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista. Voimassaolo 14) Ruoppaus- ja läjitystyöt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan valmiiksi viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13

14 14 Ilmoitukset 15) Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Porin Satamalle. Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Porin Satamalle ja Liikenneviraston Turun väyläyksikölle. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseen läjitysalueen lopulliset rakennetiedot ja kartta, mistä ilmenee hankkeen laajuus sekä telakan edustan vesialueen syvyystiedot. Perustelut Luvan myöntäminen Porin Mäntyluodossa sijaitsevalla Technip Offshore Finland Oy:n telakalla valmistetaan meriteknisiä tuotteita. Käynnissä olevan Mars & TLP -hankkeen lopputuotteen kuljetus alueelta ei ole mahdollista ilman suunniteltua vesialueen syventämistä. Hanke on tarpeen myös laivojen turvallisen kulun sekä niiden kiinnittymisen vuoksi. Lisäksi telakan tuotanto on suuntautunut massiivisten meriteknisten tuotteiden valmistukseen, joten vesialueen syventämisellä lisätään telakan tuotantomahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Toteutettavat ruoppaukset sijoittuvat pääasiassa telakan omalle tontille, mutta myös osin Porin kaupungin omistamalle vesialueelle. Porin kaupunki on antanut suostumuksensa ruoppauksille. Lievästi pilaantuneet ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa telakan tontilla olevalle läjitysalueelle. Tontin pohjoisreunan vesialueen täyttöön saadaan käyttää vain puhtaita moreeni- ja louhemassoja. Ruoppauksista, vesialueen täytöstä ja sekä ruoppausmassojen läjityksestä, jolle on erikseen haettu ympäristölupaa, aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista merialueen veden samentumista. Lisäksi hankkeesta aiheutuu väliaikaista haittaa lähialueiden kalakannoille ja kalastukselle. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Eteläselän vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Ottaen huomioon alueen nykyinen käyttö sekä hankkeen vaikutusten lyhytaikaisuus, hanke ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteita hyvän tilan saavuttamiseksi.

15 Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen määrä ja niiden sisältämien haitallisten aineiden vähäinen määrä sekä lupamääräykset, hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ruoppauksesta ja läjityksestä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Asian käsittelyssä on otettu vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lupamääräykset Rakenteita koskeva määräys on annettu hakemuksessa esitetyn mukaisena. (Määräys 1) Alueella suoritetuissa sedimenttitutkimuksissa on todettu ympäristöministeriön päivätyn sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (dnro YM1/401/2004) laatukriteerien mukaisen tason 2 ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Ruoppausmassat on ruopattava asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen. (Määräys 2) Töiden suorittamista koskevat määräykset ovat tarpeen haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (Määräykset 3 5) Määräykset ovat tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi ja jo vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. (Määräykset 6 ja 7) Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuu vahinkoa ja haittaa työkohteen ja lähialueen kalakannoille ja kalastukselle. Määräyksen mukainen kalatalousmaksu on riittävä kalataloushaittojen ehkäisemiseksi. Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen, vahinkojen ja muiden edunmenetysten arvioinnissa voidaan hyödyntää kalataloustarkkailusta saatavia tietoja. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tältä osin saatettava asia erikseen vireille aluehallintoviranomaisessa. Tässä yhteydessä korvausten määrää ei voida varmuudella arvioida. (Määräykset 12 ja 13) Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tarpeen työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. (Määräykset 8, 9, 10, 11, 15 ja 16) 15

16 16 Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 3, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a, 12, 14 a, 22, 4 luvun 6 ja 16 luvun 23 a. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43 ja 46. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto on ottanut huomioon asiassa tehdyt muistutukset ja vaatimukset päätöksestä ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Tämän vesitalousluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (yli m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetuksen mukaan, jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan käsittelymaksun suuruinen maksu. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie PORI Jäljennös päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Liikennevirasto Turun väyläyksikkö Porin Satama Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

17 17 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Ruoppaus- ja läjitysalueet 2) Valitusosoitus Pekka Häkkinen Tapio Kovanen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Pekka Häkkinen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sv

19 Ruoppaus- ja läjitysalueet Liite 1

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.