KANTRI RY YKKÖSMAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LOPPURAPORTTI LEADER KAUDELTA

Transkriptio

1 KANTRI RY YKKÖSMAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LOPPURAPORTTI LEADER KAUDELTA

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 Osa 1 Loppuraportti TIIVISTELMÄ JOHDANTO... 7 Ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelma RYHMÄN TOIMINTA KULUNEELLA OHJELMAKAUDELLA Johtokunta Yhdistyksen kokoukset ja jäsenistö: Toimiston toiminta ja henkilöstö Tiedotustoiminta ja aktivointi Koulutus Yhdistyksen omat hankkeet Omaehtoinen maankäytön suunnittelu, OMSY hanke Kyläsuunnitelmat ajan tasalle Vesihuoltoon yhteistyössä Itsearviointi OHJELMAKAUDELLA RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ Rahoitetut hankkeet Rahoitettujen hankkeiden valinta - ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden valintakriteerit, minkälaisia hankkeita on asetettu etusijalle? Hylätyt hankehakemukset Esimerkkejä hyvistä hankkeista Kylät yhdessä hanke Vesilahden kyläsihteeri hanke Kangasalan karjalaiset Kuivakäymäläseura Huussin kuivakäymälä hankkeet Ahtialanjärvi hanke TOIMINTARYHMÄN ARVIOITA ONNISTUMISISTA JA ONGELMAKOHDISTA Laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen ohjelmakaudella...22 Sosiaalisen yhteisön kiinteytyminen...22 Kulttuuriympäristön kohentaminen...22 Ympäristövastuisuus...22 Hyvinvoinnin edistäminen...23 Aktiviteettivaihto...23 Syrjäytymisen haittojen vähentäminen Innovatiivisuus Hankkeet aihepiireittäin luokiteltuna Mitä on opittu hyvin menneistä asioista sekä mitä on opittu huonosti menneistä asioista? Tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjelman toteuttamisessa ilmenneet ongelmat sekä mitä niiden poistamiseksi on tehty? Toimintaryhmän oman toiminnan onnistumiset ja ongelmat ohjelmakaudella

3 5. TOIMINTARYHMÄN MERKITYS ALUEENSA MAASEUDUN KEHITTÄJÄNÄ Toimet ja hankkeet, joissa toimintaryhmän rooli on ollut ratkaiseva Toimintaryhmä aluekehittäjänä Yhteistyö ja verkottuminen Kuntayhteistyö PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE Palautetta keskushallinnolle ohjelmakaudella toiminnasta, onnistumiset ja ongelmat sekä opittavat asiat KOHTI TULEVAA Liite 2 Kantrin jäsenistön kehitys...40 Liite 3 Ohjelmakaudella järjestetyt tilaisuudet ja tilaisuudet, joihin Kantri osallistui...41 Liite 4 Kouluttautuminen ja Kantrin toiminnasta tehdyt arvioinnit...43 Liite 5 Yhteistyö...44 Liite 6 Rahoituskehys ja rahoituksen jakauma kunnittain...46 Liite 7 Indikaattorien yhteenveto...47 Liite 8 Hankeluettelo...49 OSA 2 Arviointi 1. OHJELMAKAUDEN ARVIOINNIN TAUSTOISTA NÄKEMYKSIÄ KANTRISTA -OHDAKKEITA JA ONNISTUMISIA MENNEELTÄ KAUDELTA Haastattelujen antia Tiivistys haastatteluista...61 Toimintaryhmän toiminta...62 Yhteistyö...62 Kehittämisalueita KYSELY HANKEJOHTAJILLE JA VETÄJILLE - KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Kyselyn toteutuksesta Vastausprosentista...63 Vastaajat hanketyypeittäin:...64 Ympäristövastuinen asuminen...64 Aktiivipalveluja lähimaaseudulta:...65 Vaikutukset alueen elinkeinoihin...65 Verkostoistuminen; kumppanuuden lisääminen...68 Valitun teeman toteutuminen: Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus...69 Paikallislähtöisyys...70 Yhteisöllisyys...70 Alueen näkyvyyden edistäminen...71 Innovatiivisuus...72 Tasa-arvo...73 Tavoitteiden toteutuminen...74 Tulosten ja vaikutusten vastaaminen alueen tarvekenttään...74 Hankeprosessin jälkeen

4 Leader toimintaryhmän toiminta TIIVISTELMÄ ARVIOINNIN TULOKSISTA Ympäristövastuinen asuminen Aktiivipalveluja lähimaaseudulta Tuotteiden ja yritysten verkot Teema: Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus Leader+ -periaatteet Tavoitteiden toteutuminen -hankeprosessin jälkeen Toimintaryhmän toiminta Vielä pohdintaa...83 Lähdekirjallisuus...83 Liite 1 Kyselylomake...84 Kuvio 1 Rahoituksen jakautuminen painopisteittäin...5 Kuvio 2 Koko ohjelman toteuma rahan lähteittäin...15 Kuvio 4 Rahoituksen jakautuminen hanketyypeittäin...16 Kuvio 3 Kantrin koko ohjelman julkisen rahoituksen jakauma...17 Kuva 1 Lehtileikkeitä ohjelmakauden varrelta 4

5 Esipuhe Tämä julkaisu on kaksiosainen. Osa yksi (sivut 6 54) on Kantri ry:n Ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelman virallinen loppuraportti, joka vastaa rakenteeltaan ja jaottelultaan maa- ja metsätalousministeriön antamia ohjeita. Toinen osa sivusta 55 julkaisun loppuun on ohjelmakauden arviointia, joka on toteutettu sekä haastattelemalla sidosryhmien edustajia että kyselyn avulla. Raportin kirjoittamisesta sekä arvioinnin tekemisestä päävastuun kantoi yhteiskuntatieteiden yo. Johanna Hokka. Tehtävä toteutettiin kolmen kuukauden korkeakouluharjoitteluna. Kantri ry:n hankeaktivaattori Airi Paananen, joka oli koko ohjelmakauden ajan toimintaryhmän palveluksessa, toimi yhdistyksen puolelta tärkeimpänä yhteistyökumppanina ja vastasi mm. tilastoaineistosta. Kantri ry:n nykyinen toiminnanjohtaja ei ollut ohjelmakauden aikana toimintaryhmän palveluksessa. Myös johtokunta on vaihtunut merkittäviltä osiltaan. Niinpä näiden osuus julkaisun tuottamisessa jäi luonnollisesti vähäisemmäksi. Tämä raportti ja arviointi julkaistaan sekä painettuna että verkkojulkaisuna Kantri ry:n sivuilla osoitteessa Rahoituksen % -jakautuminen Kantrin ohjelman painopisteisiin Verkostot 27 % Ympäristövastuinen asuminen 19 % Aktiviteettipalveluita 54 % Kuvio 1 Rahoituksen jakautuminen painopisteittäin 5

6 Osa 1. Loppuraportti Tiivistelmä Vuosien aikana Kantri ry:ssä toteutettiin Leader+ -yhteisöaloitetta. Tässä loppuraportissa on tarkoitus käydä kattavasti läpi mennyttä kautta. Loppuraportti koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa raportoidaan ryhmän toimintaa kuluneella kaudella; esitellään yhdistyksen omia hankkeita, selostetaan ohjelmakaudella toteutettua tiedotustoimintaa ja aktivointitoimia, kuvataan rahoitettujen hankkeiden sisältöä ja painopisteitä. Toisin sanoen kootaan tiivistetysti yhteen ohjelmakaudella tehdyt toimintaryhmätoimet. Toinen osuus koostuu arvioinnista. Hankejohtajille ja vetäjille laadittiin kysely, jossa pyrittiin saamaan selville kuinka asetettuihin tavoitteisiin on yksittäisten hankkeiden kohdalla päästy. Toimintaa arvioitiin myös toisella tasolla, sillä ryhmän sidosryhmien edustajia haastateltiin raporttia varten. Haastatteluilla haluttiin toiminnan arvioinnin ohella kartoittaa laajemmin ryhmän merkitystä aluekehittäjänä. Kaiken kaikkiaan ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelma vuosille istui hyvin kehittämisalueensa tarpeisiin, sillä ohjelmaan ei tehty juuri muutoksia kuuden vuoden jaksolla. Suunnitelman täytäntöönpanossa ei myöskään ilmennyt mainittavia ongelmia. Ohjelmakauden alkua haittasi TE keskuksen pitkät käsittelyajat, jotka kuitenkin lyhentyivät kauden kuluessa. Ylipäätään raskas byrokratia nähtiin hanketoiminnan merkittävimpänä hidasteena. Painopistealueiden osalta ympäristövastuinen asuminen oli niin kyselyn tulosten kuin haastateltavien arvioiden mukaan parhaiten onnistunut osa-alue Kantrin viime ohjelmakaudella. Aktiivipalveluja lähimaaseudulta - painopistealueessa oli haastateltavien näkemysten perusteella onnistuttu tyydyttävästi, kun taas kyselyn kertoma oli se, että aktiivipalveluita on saatu hankkeilla luotua alueelle varsin hyvässä määrin. Vähiten tavoitteita oli saavutettu tuotteiden ja yritysten verkot painopistealueen osalta, vaikkakin hankkeiden jatkotoimenpiteitä kartoittavassa kysymyksessä ilmeni yritysten verkottumista syntyneen. Haastateltavien mukaan ohjelman pääteema maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on vasta nupullaan, matkalla kohti toteutumistaan. Kyselyn kautta hahmottui se, kuinka hankeväki koki edistäneensä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maaseudun harrastepaikat sekä matkailukohteet olivat niitä tekijöitä, joilla vuorovaikutus maaseudun ja kaupungin välillä näkyi selvimmin. Raportti toimii eittämättä tärkeänä oppimisen välineenä. Sen kautta saadaan poimittua parhaimpia käytäntöjä tulevalle kaudelle ja pyrkiä välttämään menneellä kaudella esiin tulleita sudenkuoppia. Kuva 2 Leader+ -ohjelman kansallisen esitteen kannesta vuodelta 2003, kuvassa Kantrin toimiston henkilökunta 6

7 1. Johdanto Kantri ry on vuodesta 1997 toiminut seutukunnan maaseudun kehittämisen toimintaryhmänä. Toiminnallaan se pyrkii edistämään alueensa asukkaiden henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Kehittämistyötä tehdään asukkaiden ehdoilla ympäristönäkökohdat toiminnassa vahvasti huomioiden. Kantri ry toimii Tampereen seutukunnan maaseutualueilla. Sen toimialueen kunnat ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Vuoden 2001 huhtikuussa Maa- ja metsätalousministeriö valitsi 25 paikallista toimintaryhmää toteuttamaan Leader+ yhteisöaloitetta. Näiden 25 toimintaryhmän joukkoon kuului myös Kantri ry ohjelmallaan Ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelma. Leader+ -sopimus allekirjoitettiin marraskuun ensimmäinen päivä vuonna 2001 Helsingissä. Sopimusta allekirjoittamassa olivat toiminnanjohtaja Heikki Konsala ja yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Kankainen. Leader+ -toiminta käynnistyi Kantrissa , ja hankehaku avattiin myöhemmin saman vuoden toukokuun lopulla. Ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelma Kantrin toimialuetta leimaavana piirteenä on sen sijainti suuren, kasvuvoittoisen kaupungin, Tampereen liepeillä. Muihin maaseutualueisiin nähden sitä voi luonnehtia varsin urbaaniksi. Maaseutu Tampereen kupeilla kasvaa Tampereen imussa. Suotuisat kasvukehitykset luovat tietenkin mahdollisuuksia, mutta kasvuun sisältyy myös uhkia. Kehittämissuunnitelmassa johtoajatuksena oli, että vaalimalla ja työstämällä tarjolla olevia mahdollisuuksia ja ennakoimalla uhkia, Tampereen seutukunnan maaseudusta on kehitettävissä Suomen ykkösmaaseutu. Ohjelman teema oli maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Teemaa lähestyttiin näkökulmasta, jossa painottui se, kuinka maaseutu voi vastata lähellä olevasta suuresta, kasvuvoittoisesta kaupungista kantautuvaan kysyntään. Lähtökohdaksi asetettiin kysymys: miksi auto lähtee ulos kaupungista? Pyrittiin etsimään niitä tekijöitä, jotka ovat keskiössä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistämisessä. Tämän pohjalta ohjelmalle muotoiltiin kolme alatoimenpidekokonaisuutta: 1) ympäristövastuinen asuminen 2) aktiivipalveluja lähimaaseudulta 3) tuotteiden ja yritysten verkot Kehittämissuunnitelmaan sisältyi omien alatoimenpidekokonaisuuksien ohella kaikkia EU maita koskevat neljä teemakokonaisuutta sekä yhdeksän Leader periaatetta. Periaatteita olivat: paikallislähtöisyys innovatiivisuus kumppanuus verkostoituminen tasa-arvo siirrettävyys täydennettävyys 7

8 pilottiluonteisuus kestävä kehitys. Ohjelmaa toteutettiin vuosina Ohjelmakauden viimeiset varat sidottiin päätöksillä vuoden 2007 heinäkuun loppuun mennessä rahoituskehyksen palautuneista ja siirtyvistä eristä johtuen. Hankkeita saattoi toteuttaa aina vuoden 2008 helmikuun loppuun asti ja viimeiset maksatukset hankkeista tuli olla tehtynä toukokuun mennessä. 2. Ryhmän toiminta kuluneella ohjelmakaudella 2.1 Johtokunta Johtokuntaan kuului pääsääntöisesti 13 henkilöä mukaan lukien puheenjohtaja. Ohjelmakauden vuosittainen johtokunnan kokoonpano on nähtävillä liiteosiossa (liite 1). Johtokunnassa sihteerin tehtäviä hoiti toiminnanjohtaja. Ohjelmakauden alussa vuonna 2000 tehtiin sääntömuutos kolmikanta-periaatteen toteuttamisesta. Sen mukaan johtokunnan tulee edustaa tasapuolisesti alueen asukkaita, yhdistyksiä, ja yrittäjiä sekä paikallista julkista tahoa. Alkukauden käytäntönä oli, että puheenjohtaja ja puolet johtokunnan jäsenistä valittiin vuosittain toteutetulla sääntömuutoksella käytäntöä muutettiin siten, että puheenjohtaja ja kaikki johtokunnan jäsenet hoitavat tehtäviään seuraavaan vuosikokoukseen asti. Vuosikokouksessa tehtiin sääntömuutos, jossa johtokunnan jäsenten toimivuosia rajoitettiin. Uuden sääntömuutoksen nojalla johtokunnan puheenjohtajana tai jäsenenä voi toimia yhtäjaksoisesti kuusi vuotta. Ohjelmakauden alussa johtokunnalla oli kolme työryhmää: hanketyöryhmä, tiedotustyöryhmä ja taloustyöryhmä. Nämä työryhmät olivat keskeisessä roolissa ykkösmaaseudun kehittämissuunnitelman laatimisessa. Erillisenä ryhmänä muodostettiin jokaisen kunnan edustajasta, joko maaseutuasiamiehestä tai elinkeinoasiamiehestä, koostuva kuntatyöryhmä, joka kokoontuu edelleen. Vuosina toimi niin ikään kolme työryhmää, joita olivat tiedotus-, talous- ja ohjelma-/hanketyöryhmä. Sittemmin pysyviä työryhmä ei kuntatyöryhmän lisäksi ole ollut. Ohjelmakaudella johtokunta kokoontui kuukausittain, lukuun ottamatta heinäkuuta. Kesäajan, touko-syyskuun kokoukset järjestettiin siten, että toimintaryhmä jalkautui kentälle, eli kokoukset pidettiin omien toimitilojen sijaan jossain hankekohteessa. Kokouksen pidon yhteydessä tutustuttiin hankekohteeseen. 2.2 Yhdistyksen kokoukset ja jäsenistö Kantrin aloittaessa toimintansa yhdistyksessä oli 30 jäsentä, joka muodostui kyläyhdistyksistä, maaseutuyrittäjistä ja muutamista muista yhdistyksistä. Leader ohjelmakaudella jäsenmäärä kasvoi tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2001 jäseniä oli 408, joista 364 oli yksityishenkilöitä ja 44 yhteisöjäsentä. Vuoden 2006 jäsenmäärä oli 447. Yksityishenkilöiden määrä oli 402 ja yhdistyksiä tai muita järjestöjä oli yhteensä 45. Jäsenmäärän kasvun ohella jäsenistön koostumus monipuolistui ohjelmakaudella merkittävästi. Jäsenistön kehitys on esitetty taulukoituna liiteosassa (liite 2). Yhdistys piti vuosittain yhden sääntömääräisen kokouksen. Kokouksiin osallistui keskimäärin parikymmentä henkeä. 8

9 2.3 Toimiston toiminta ja henkilöstö Koko ohjelmakauden ajan yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Heikki Konsala ja hankeaktivaattorin toimea hoiti Airi Paananen. Toiminnanjohtaja ja hankeaktivaattori vastasivat hankkeiden hakijoiden ja toteuttajien neuvonnasta hankkeen haun ja toteutuksen eri vaiheissa. Rahallisesti tietyn suuruisille hankkeille ( euroa) määrättiin ohjausryhmä, joka tuki hankkeiden toteuttamista. Ohjausryhmässä toimintaryhmää edusti joko johtokunnan jäsen tai toimintaryhmän työntekijä. Toimintaryhmä on muuttanut ohjelmakauden aikana muutamaan otteeseen. Nykyinen toimipiste sijaitsee Hallilantie 24.ssä, Ahlmanin päärakennuksessa, jossa Kantri ry:n toimitiloja ovat huoneet A12 - A Tiedotustoiminta ja aktivointi Toimintaryhmältä ilmestyi keskimäärin 4 hanke- ja jäsentiedotetta vuosittain. Tiedotteita postitettiin hankkeiden toteuttajille, jäsenille ja sidosryhmille, kuten kuntiin. Tiedotteilla täydennettiin muuta tiedotustoimintaa. Yhdessä muiden Pirkanmaan toimintaryhmien kanssa Kantri toimitti Kylä- ja Kyläkapula lehtiä, joita jaettiin edellä mainituille yhteistyötahoille. Lisäksi lehtiä jaettiin erinäisissä tapahtumissa, joihin Kantri osallistui. Toimintaryhmän kotisivut ovat palvelleet kaikkia Kantri ry:n toiminnasta kiinnostuneita yhdistystoiminnan alkutahdeista, vuodesta 1997 lähtien. Kotisivut on toteutettu yhdessä muiden Pirkanmaan toimintaryhmien kanssa, ja niitä on ehostettu aika ajoin. Ohjelmakaudella pidettiin runsaasti aktivointitilaisuuksia, tosin tilaisuudet limittyivät usein siten, että joinakin vuosina niitä järjestettiin tiuhaan, kun taas joinain vuosina tilaisuuksien järjestämisessä pidettiin hieman taukoa. Niinä vuosina, jolloin omia tilaisuuksia ei pidetty, toimintaryhmä osallistui aktiivisesti muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Vuosina 2001 ja 2005 toimintaryhmä järjesti lukuisia aktivointitilaisuuksia. Vuonna 2001 tilaisuuksissa esiteltiin Leader toimintatapaa ja kerrottiin uudesta ohjelmakaudesta. Vuoden 2005 aikana aktivointitilaisuuksia Kuva 3 Pirkanmaan toimintaryhmien, Pirkan Kylien ja Pirkanmaaseudun yhteisosasto Farmarissa 2005 järjestettiin jokaisessa toimialueen kunnassa. Näissä tilaisuuksissa kartoitettiin asukkaiden toiveita tulevaa ohjelmakautta varten. Vuodesta 2003 järjestettiin hankesenssejä, joissa jo päättyneet hankkeet kokoontuivat vaihtamaan kokemuksia keskenään ja tarkoitus oli myös edistää hankkeiden keskinäistä verkottumista. Kaikkiin toimialueen kuntiin tehtiin syksyllä 2007 Kylävoimaa kylistä kotiseuturetkiä, joissa esiteltiin Kantrin itsensä toteuttamia ja Kantrin rahoittamia hankkeita sekä jaettiin tietoa tulevan ohjelmakauden tavoitteista ja rahoitusmahdollisuuksilta. Retkistä uutisoitiin paikallissanomissa. 9

10 Kotiseutu-kierrokset edustivat uudenlaista tiedotustoimintaa, ja ne osoittautuivat varsin onnistuneiksi tapahtumiksi. Kuva 4 Kotiseuturetkellä Teiskossa Toimintaryhmä oli mukana toimialueen yhdistysten ja järjestöjen tilaisuuksissa sekä kyläilloissa. Kaikki järjestetyt tilaisuudet ja ne, joihin toimintaryhmä on ohjelmakauden aikana osallistunut on lueteltuna liiteosiossa (liite 3). 2.5 Koulutus Muiden toimintaryhmien alueille tehtiin opintomatkoja, kuten vuonna 2001 Sysmän ja Asikkalan alueella toimivaan Sysmän Kehitys oy:öön sekä Suupohjaan, jossa olivat mukana kaikki Pirkanmaan alueen toimintaryhmät. Seuraavina vuosina opintomatkat tehtiin Linnaseutu ry:n toimialueelle Hauholle ja Pomoottorin alueelle. Toiminnanjohtaja ja hankeaktivaattori osallistuivat vuosina 2004 ja 2006 Tampereen kesäyliopiston järjestämään Aluekehittäjäkoulutukseen. Lisäksi toiminnanjohtaja otti osaa Tulevaisuuden tutkimuksen tieteelliset menetelmät kurssille. Vuonna 2007 osallistuttiin Tampereen yliopiston vetämään Pirkanmaan toimintaryhmille ja TE keskukselle järjestettyyn yhteiseen Pohatta Rahatta työssäoppimisprosessiin. Prosessin tiimoilta kokoonnuttiin yhteensä 13 kertaa. Pohatta Rahatta oppimisprosessissa lähdettiin liikkeelle siitä, 10

11 kuinka TE keskus ja toimintaryhmät tahoillaan toteuttavat samaa tehtävää, ja tämän seikan tulisi selvemmin näkyä yhteistoiminnassa. Pääpaino työssäoppimisprosessissa oli sillä, kuinka nämä tahot parhaiten pystyisivät työssään soveltamaan asiakaskeskeistä näkökulmaa eli miten kukin hankehakija saisi inhimillistä ja osaavaa palvelua sekä toimintaryhmän että TE keskuksen taholta. Toimintaryhmä koki prosessin erityisen hedelmälliseksi ja uraauurtavaksi TE keskuksen ja toimintaryhmien jatkuvan yhteistyön kannalta. Kaikki koulutustilaisuudet on kuvattuna liitteessä (liite 4) 2.6 Yhdistyksen omat hankkeet Ohjelmakauden aikana yhdistys toteutti kolmea omaa hanketta. Omat hankkeet olivat sellaisia koko seutukuntaa koskettavia strategisia hankkeita, joita yksittäisen toimijan olisi ollut hankala toteuttaa. Omia hankkeita olivat: Omaehtoinen maankäytön suunnittelu OMSY Kyläsuunnitelmat ajantasalle Vesihuoltoon yhteistyössä Vuosien aikana toimintaryhmä toteutti hallintohankkeitta, joilla katettiin Leader+ - kehittämissuunnitelman toimeenpanosta aiheutuvat hallintokulut sekä alueen asukkaiden aktivoinnin ja hankeneuvonnan kustannukset. Seuraavassa on esiteltynä Kantrin omien hankkeiden hankesisällöt Omaehtoinen maankäytön suunnittelu, OMSY hanke Omaehtoinen maankäyttösuunnitelma oli Kantri ry:n ensimmäinen kansainvälinen yhteistyöhanke. Hanke koostui kahdesta osasta: kansainvälisestä ja kansallisesta. Kansainvälisessä osuudessa tavoitteena oli jakaa maittain tietoa hyväksi katsotuista käytännöistä koskien maankäytön suunnittelua, yhteisöllistä osallistumista ja maaseudun tuotteiden markkinointia. Samalla haluttiin edistää kansainvälistä verkottumista ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi ajatuksena oli viedä syntyneitä aihioita eteenpäin tekemällä pilottihankkeita. Konkreettisena tuotoksena oli tarkoitus luoda koontina kunkin maan tuloksista yhteinen portfolio. Hankkeessa oli mukana neljä Leader+ toimintaryhmää Portugalista, Espanjasta, Irlannista ja Suomesta. OMSY hanke sai alkusysäyksensä vuoden 2005 kevättalvella, jolloin toimintaryhmä Portugalista otti yhteyttä Kantri ry:n, ja yhteistyöstä sovittiin muiden kumppaneiden kanssa. Hankkeen vetäjänä toimi Consorcio de la Sierra Oeste de Madrid. Yhteistyökumppaneissa tapahtui muutoksia hankkeen aikana, sillä Irlannin ryhmä jättäytyi pois hankkeesta vuoden 2006 syyskuussa. Kaikkia mukana olevia ryhmiä yhdistävänä tekijänä oli niiden samankaltainen toimintaympäristö: suuren kaupungin läheinen maaseutu. Kukin yhteistyöryhmä osallistui hankkeeseen omiin olosuhteisiin räätälöidyllä osahankkeella, joka liittyi yhteiseen teemaan. Hankkeen kansallista osiota toteutettiin laatimalla Vesilahden kunnan Keihosten kylän omaehtoinen maankäyttösuunnitelma. Suunnittelun toteutti arkkitehtiylioppilas Sohvi Palola diplomityönään. Tavoitteena oli parantaa kylän omaehtoisen maankäytön suunnittelun ja virallisen kaavoituksen vuoropuhelua sekä pyrkiä vastaamaan lähituntumassa olevan suuren kaupungin alueelle synnyttämiin haasteisiin. Suunnitelmaa laadittaessa kuultiin asukkaiden ja maanomistajien toiveita sekä 11

12 Vesilahden kunnan kanta Keihosen alueen kehittämiseksi. Kaikkien näkemykset pyrittiin ottamaan tasapuolisesti huomioon. Maankäyttösuunnitelman julkistamistilaisuus oli , jolloin se jaettiin kaikille asianomaisille. Hankkeessa tehtiin kotisivuille englannin kielinen osuus ja OMSY hanke sai oman osionsa. Kotisivujen uudistamisella pyrittiin lisäämään Kantrin näkyvyyttä ja tehostamaan tiedotusta. Hankkeen kansallisen osion loppuseminaari järjestettiin , ja siihen osallistui 11 henkilöä. Hanke oli onnistunut, sillä syntyneeseen maankäyttösuunnitemaan oltiin tyytyväisiä. Onnistumisesta kielii myös se, että samankaltaiselle hankkeelle ollaan todennäköisesti hakemassa rahoitusta yliopiston toimesta, joten asiaa edelleen kehitetään. OMSY hankkeella jatkettiin ja työstettiin ideaa kyläläisten mukaan ottamisesta virallisen kaavoituksen suunnitteluun. Hankkeen aikana yhteydenpito kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli sen sijaan sangen ailahtelevaa: väillä yhteyttä toimintaryhmien välillä pidettiin tiiviisti, mutta aika ajoin yhteydenpito oli varsin katkonaista. Alkuperäinen suunnitelma kumppaneiden yhteisestä kotisivusta todettiin hankalaksi toteuttaa. Hankkeen kansallinen osuus liitettiin osaksi kansainvälisen hanketoiminnan kokonaisuutta, ja hankkeen päävetäjälle lähetettiin tiivistelmä kansallisesta osuudesta Kyläsuunnitelmat ajan tasalle Hankkeen tarkoituksena oli laatia kyläsuunnitelma niille kylille, jotka olivat halukkaita toteuttamaan sellaisen tai päivittämään olemassa olevia suunnitelmia nykytilannetta vastaaviksi. Tavoitteena oli saada aktivoitua kyliä ja muita toimijoita oman alueen kehittämiseen. Määrällisinä tavoitteina oli alun pitäen laatia kaiken kaikkiaan kuusi kyläsuunnitelmaa sekä päivittää kyläsuunnitelma kymmenessä kylässä. Lisäksi hankkeen avulla oli määrä luoda tavoitteellinen tulevaisuudenkuva seutukunnan maaseutualueille ja avustaa neljää alueen yhdistystä niiden kehittämistoimissa. Hanke käynnistyi vuoden 2006 alussa. Hankkeessa valmistui kyläsuunnitelmat Mutalaan, Aitoniemelle ja Hirviniemelle. Lisäksi muita kyliä opastettiin tekemään kyläsuunnitelma tai hakemaan sille rahoitusta. Vuonna 2007 hanke muutettiin hallintohankkeeksi. Hankkeen tarkoituksena oli hoitaa Leader+ hanketoiminnan hallintotehtävät vanhan ja uuden ohjelmakauden taitoskohdassa. Leader+- ohjelmakauden hallinnon tehtävien hoitaminen viimeisen hallintohankkeen ja uuden ohjelmakauden väliseltä ajalta taattiin ja hankkeeseen varattu budjetti riitti joulukuun 2007 puoleenväliin. Kantrin toiminnan jatkuvuus turvattiin hankkeen avulla Vesihuoltoon yhteistyössä Vesihuoltoon yhteistyössä hankkeessa tarkoituksena oli aktivoida asukkaita vesihuollon parantamiseen. Hankkeessa annettiin apua vesiosuuskunnan perustamisessa ja tiedotettiin vesihuoltoasioissa. Johtoajatuksena oli, että yhteistyöllä vesihuollossa saavutetaan edullisempia ja yksinkertaisempia ratkaisuja. Jo muutaman talon yhteistyöllä syntyy huomattavia säästöjä jäteveden käsittelyssä ja saadaan puhdasta vettä kaikille. Hankkeen tavoitteiksi luettiin vesihuolto-osuuskunnan tai muunkaltaisen usean kiinteistön vesihuoltoratkaisun tekemistä suunnittelevien tai konkreettisia vesihuoltohankkeita toteuttavien neuvonta. Hanke käynnistyi vuoden 2005 kesäkuussa. Hanketoiminnan alussa 12

13 vesihuoltotoimenpiteitä ei saatu kylissä ihan ennakkoon kaavaillulla tavalla liikkeelle, joten hankkeelle päätettiin hakea lisärahoitusta tiedotustoiminnan tukemiseksi. Kuva 5 Jakamassa jätevesitietoutta Tottijärven kylätorilla kesällä 2007 Muutoin hanke onnistui erinomaisesti. Hankkeen tiedottaja haastatteli Kantrin toiminta-alueen kuntien viranomaisia, joilta tuli kallisarvoista tietoa järjestettävistä tilaisuuksista sekä vinkkejä hyvistä tiedotustilaisuuksista. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin 22, ja osallistujia niissä oli kaikkiaan 1202 henkeä. Tilaisuuksissa oli puhujia alueen kunnista ja yksityiseltä sektorilta. Myös hankkeen yhteistyökumppani Etelä-Suomen Salaojakeskus oli osassa tilaisuuksissa mukana asiantuntijatahona. Neljään paikallislehteen laadittiin aiheesta juttu ja siitä kerrottiin myös radiossa. Yksi koulutustilaisuus järjestettiin osuuskunnan perustamisesta. Koulutustilaisuudessa puhujina olivat Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustaja ja monta osuuskuntaa perustanut Jouko Konsala. Tilaisuuden osallistujamäärä jäi 15, mutta kaikki osallistujat mielivät perustaa osuuskunnan, ja tämän vuoksi keskustelu aiheen tiimoilta oli vilkasta ja syvällekäyvää. Vesihuoltosuunnitelmia laadittiin 53 kilometrille ja perustettiin kahdeksan osuuskuntaa Vesihuoltohanke sai omat kotisivut Kantrin omien sivujen alle, ja niissä annettiin informaatiota vesiosuuskuntia suunnitteleville. Onnistuneen hankkeen jälkeen toiminta jatkuu siten, että perustetut osuuskunnat hakevat vesihuoltoavustusta ja pyrkivät saamaan kunnallisen tai osuuskunnan alueilleen. 13

14 2.7 Itsearviointi Vuoden 2003 lokakuussa Vaasan yliopiston Levón-instituutti laati Kantrin ohjelmakauden toiminnasta väliarvioinnin. Arviointia puitiin saman vuoden marraskuussa Tulevaisuusverstaassa, jossa päällimmäisenä nousi esiin muun muassa hankerekisterin välttämättömyys ja tarve tuottaa enemmän informaatiota hankkeiden varsinaisista tuloksista. Ehdotus hankesenssien, eli hankkeensa päättäneille suunnatun tilaisuuksien järjestämisestä päätettiin toteuttaa. Seuraava mittavampi arviointi tehtiin vuonna 2005 johtokunnan jäsenille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tuloksista ilmeni, että moni johtokunnan jäsen olisi toivonut enemmän tietoa hankkeiden vaiheista ja toteutumisesta myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Raskaaseen byrokratiaan toivottiin niinikään kevennystä, sillä monitahoisen byrokraattisen koneiston nähtiin toimivan hankehakijoita karkottavana tekijänä. Lisäksi paljon mainintoja sai tiedotuksen lisäämisen tarve. Onnistuneista hankkeista kaivattiin lisää tiedottamista. Samoin Kantri ry:n näkyvyyttä ylipäätään haluttiin lisätä tiedottamisen keinoin. Niin johtokunnan ja työntekijöiden kuin TE -keskuksen ja toimintaryhmän työnjako koettiin selkeäksi. Toimintaryhmän ehdottomaksi valtiksi nähtiin se, että ryhmä koostuu monipuolisesti eri alojen osaajista, ja yhteistyötahojen kirjo on tätä kautta laaja. Keväällä 2006 projektityöntekijä Laura Jänis toteutti Kantrin ja Pomoottorin yhteisen väliarvioinnin. Siinä Jänis tarkasteli hankeprosessia kokonaisuudessaan ja summasi prosessin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Hankelaisille tehtyjen haastattelujen perusteella toimintaryhmän toimintaan oltiin kokonaisvaltaisesti tyytyväisiä. Hanketoiminnan painolastina nähtiin yleisesti raskas byrokratia. Itsearviointi kuuluu osana jokaiseen johtokunnan kokoukseen, sillä kokouksissa toimintaryhmän toiminta on kokonaisvaltaisen puntaroinnin kohteena. Kuva 6 Kyläsuunnitelmia ja kaavoja sekä vesihuoltosuunnitelmia ohjelmakauden ajalta 14

15 3. Ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden keskeinen sisältö 3.1 Rahoitetut hankkeet Hankehakemuksia tuli ohjelmakauden aikana kaiken kaikkiaan 282, joista rahoituspäätöksen sai 209 hanketta. Puolletuista hankkeista toteutui kaiken kaikkiaan 192 hanketta. Kuviossa 2. on koko ohjelman rahoitusosuudet. Vaikka julkisen rahoituksen määrä laski ohjelmaa kirjoitettaessa suunnitellusta, saavutettiin yksityisen rahoituksen määrässä silti alkuperäinen tavoite ja selvästi ylitettiin Leader+-ohjelman minimi 35 %. Kantrin ohjelman toteuma rahan lähteittäin YKSITYINEN ; ,08 ; 42 % EU; ,21 ; 29 % KUNTA; ,65 ; 12 % VALTIO; ,49 ; 17 % Kuvio 2 Koko ohjelman toteuma rahan lähteittäin Seuraavassa taulukossa on esitettynä hankkeet toimintalohkoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain. Luvut taulukoihin täydentyvät vasta kaikkien hankkeiden saatua loppumaksatuksensa. Hankkeet toimintalohkoittain hankkeiden EU + valtio kunta yksityinen määrä Paikallinen maaseudun kehittäminen Alueiden välinen ja kv-yhteistyö yhteensä Hankkeet toimenpidekokonaisuuksittain hankkeiden määrä EU + valtio kunta yksityinen A. Investoinnit B. Kehittäminen C. Koulutus D. hallinto yhteensä

16 Yrityshankkeita oli 42 ja yhteisöllisiä kehittämishankkeita oli 150, joista yksi oli yritysrypäshanke. Seuraavassa taulukossa on kuvattuna kehittämis ja yrityshankkeisiin kohdennetut rahoitusmäärät. Kehittämis- ja yrityshankkeet hankkeiden määrä EU + valtio kunta yksityinen kehittämishankkeet yrityshankkeet yhteensä Yrityshankkeiden määrä pysyi ohjelmakauden alussa odotettua vähäisempänä, millä puolestaan oli vaikutuksena työpaikkojen määrään. Vuoden 2004 aikana yrityshakemukset saavuttivat tavoitetason, ja tätä kautta myös tavoitteissa työpaikkojen määrästä saavutettiin toivotunlainen taso. Suhteellisesti yrityshankkeet tuottivat paljon enemmän yksityistä rahoitusta ja olivat siten ratkaisevan tärkeitä koko ohjelman toteutumiselle. Tämä näkyy hyvin alla olevassa kuviossa Rahoituksen jakautuminen yhteisöllisiin ja yrityshankkeisiin , , , , , , ,00 0,00 Yhteisölliset Yrityshankkeet JULKINEN YHTEENSÄ YKSITYINEN Kuvio 3 Rahoituksen jakautuminen hanketyypeittäin Hankkeiden rahoitusosuudet alatoimenpidekokonaisuuksittain on koottuna oheiseen taulukkoon. Hankkeet alatoimenpidekokonaisuuksittain hankkeiden EU + kunta yksityinen määrä valtio ympäristövastuinen asuminen aktiviteettipalveluja lähimaaseudulta tuotteiden ja yritysten verkot hallinto yhteensä Lukumääräisesti eniten hankkeita kuului alatoimenpidekokonaisuuden aktiivipalveluja lähimaaseudulta alle, jota toteutti 104 hanketta. Hankkeista 47 kappaletta lukeutui Ympäristövastuinen asuminen alatoimenpidekokonaisuuteen ja 41 tuotteiden ja yritysten verkot painopistealueeseen kuuluviksi. 16

17 Hankkeiden sisällöistä oli luettavissa toimialueen sijainti suuren kasvavan kaupungin liepeillä. Merkkinä tästä oli, että monissa kohdin asuinympäristön viihtyvyyteen liittyvät toimenpiteet ja kylien omaehtoinen maankäytön suunnittelu olivat hankesisällöissä pääosassa. Kyliin muuttaneiden uusasukkaiden kotouttamiseen tähtääviä hankkeita toteutettiin, mikä myös todisti lähellä olevan suuren kaupungin läsnäolon vaikutusta alueen tarvekenttään. Julkisen rahoituksen jakaumassa lähes saavutettiin kehyksessä asetetut rahoitussuhteet, kuntarahoitus ylittyi kolmasosalla prosenttia ja vastaavasti eu-rahan osuus jäi saman verran vajaaksi. Julkisen rahoituksen jakauma KUNTA ,73 20,35 % EU ,38 49,69 % VALTIO ,59 29,96 % Kuvio 4 Kantrin koko ohjelman julkisen rahoituksen jakauma. Toiminnan arvioinnin kannalta on tarkoituksenmukaista eritellä myös hankkeita, jotka eivät ole toteutuneet. Seuraavassa taulukossa on koottuna lukumääriä toteutumatta jääneistä hankkeista vuosittain. Ei-toteutuneet hankkeet peruttu rauennut hylätty siirretty muualle TE- keskuksen hylkäämä päätös peruttu yhteensä Ohjelmakauden puolivälissä hankkeille on annettu niukasti hylkäyspäätöksiä, sitä vastoin ohjelmakauden loppua kohden hylkypäätökset kasvoivat huomattavasti. Loppukauden suuri hylkäysprosentti johtui yhtäältä rahoitusraamin rajallisuudesta. Toisaalta haluttiin hivenen tiukentaa valintaseulaa, mutta viimeiselle vuodelle osui myös useampi sellainen hanke, jonka ei katsottu toteuttavan kehittämissuunnitelmaa. Koska hakemuksia tuli ryhmälle huomattava määrä, oli toimintaryhmällä mahdollisuus suorittaa karsintaa hankehakemusten suhteen. Toisaalta hanke- 17

18 hakemukset olivat viimeisteltyjä ja huolella laadittuja, joten hakemusten korkeatasoisuus myös osaltaan vaikutti hankkeiden keskinäiseen arviointiin. Kuuden vuoden aikana TE keskus on hylännyt Kantrin puoltamia hankkeita yhdeksän. Liitteessä 7 on kooste hankkeiden indikaattoreista ja liitteessä 8 hankeluettelo. 3.2 Rahoitettujen hankkeiden valinta - ohjelmakaudella rahoitettujen hankkeiden valintakriteerit, minkälaisia hankkeita on asetettu etusijalle? Ennen ohjelmakauden varsinaista käynnistymistä, johtokunta kävi kattavan linjakeskustelun siitä, miten todennäköisesti haettaviksi tuleviin, erilaisiin hanketyyppeihin suhtaudutaan, eli millä edellytyksillä hankkeita rahoitetaan tai jätetään rahoittamatta. Linjauspäätöksiä tehtiin tuolloin esimerkiksi vesistöhanke tyyppisten hankkeiden osalta. Vesistöhankkeiden kohdalla edellytyksenä oli, että toimenpiteitä tehdään myös maalla, jottei kehittämistyö typisty yksin oireiden hoitamiseen. Linjausten tekemisen ansiosta, käsittelyssä pystyttiin keskittymään niihin tekijöihin, jotka olivat kyseisen asian kannalta olennaisia Hakemusten käsittelyn tueksi hanketyöryhmä muotoili ohjelmakauden alussa yhteisiä pelisääntöjä. Yleisenä ja keskeisimpänä ohjenuorana oli, että hankkeen tulee toteuttaa Kantrin kehittämissuunnitelmaa. Toisekseen valittavan hankeen tulee olla kohtuullisen kokoinen: sen kokonaisbudjetti ei saanut ylittää euroa. Lisäksi hankkeen tuli kohdistua riittävän laajaan ryhmään. Kehittämishankkeiden osalta ei haluttu nimetä mitään kohdetta sellaiseksi, että sitä ei missään tapauksessa tueta. Hanketta valittaessa kohdetta tärkeämpi ja määräävämpi seikka oli se, että sillä on selvä yhteys kehittämissuunnitelmaan. Yrityshankkeissa pääsääntönä oli, että rahoitettavan yritysinvestoinnin on joko parannettava työllisyyttä tai turvata jo olemassa olevia työpaikkoja. Hankkeen avulla oli kyettävä lisäämään yrityksen toiminnan volyymia tai toimintaedellytyksiä. Mikäli oli katsottavissa, että yrityshanke voi saada TE keskuksen kautta vastaavan rahoituksen, niin hanke ohjattiin sinne. Muutoin pelisäännöille ei asetettu tiukkoja raameja, vaan päädyttiin siihen, että niitä työstetään edelleen koko ajan hankepäätösten teon yhteydessä. Jokaisen hankkeen osalta käytiin laajamittaista keskustelua johtokunnan kokouksissa. Hankkeita arvioitiin ennen kaikkea toimintaryhmän kehittämissuunnitelman ja Leader -periaatteiden pohjalta. Seuraavassa esitetyssä listassa, toimintaryhmän huoneentaulussa, on koottuna asiat, joiden tuli olla valituissa hankkeissa keskiössä. Hakijoiden sitoutuneisuus hankkeen toteuttamiseen, mikä tulee ilmi omarahoitusosuutena tai muuna työpanoksena Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia toimintoja ja menetelmiä. Kannustetaan innovatiivisuuteen. Hanke on yhteistyötä lisäävä ja uusia verkostoja luova Hankeen avulla luodaan uusia työpaikkoja ja/tai saadaan säilytettyä vanhoja Hanke on selkeä, toteuttamiskelpoinen ja sillä on realistiset tavoitteet. Hanke ei vääristä kilpailua Hanke kohdistuu etenkin naisiin ja nuoriin Lisäksi hankeen tulee toteuttaa Kantrin valitsemaa teemaa ja jotakin sen painopisteistä 18

19 Ohjelmakauden loppua kohden hankkeiden valinnassa painottui entisestään Kantrin missio paikallislähtöisyyden ja asukkaiden omaehtoisuuden vaaliminen, sillä kylä- ja muut paikallisista lähtökohdista ponnistavat hankkeet olivat keskiössä Toisinaan hankkeen hyväksymiseen saattoi konkreettista, silmin nähtävää tavoitetta enemmän vaikuttaa hankeprosessin myötävaikutuksella syntyvät mahdolliset muut positiiviset tekijät. Esimerkiksi jos hankkeen pääasiallinen tavoite oli toimitilojen peruskorjaus, saatettiin päätöstä tehtäessä ennakoida hankeprosessilla olevan edullinen vaikutus kyläläisten yhteisöllisyyden tunteeseen ja yhteisöön sitoutumiseen. Hankesuunnitelmasta ei aukottomasti pysty ennustamaan hankkeen onnistumista tai epäonnistumista. Joissakin tapauksissa vaatimattomalta vaikuttavasta tai muutoin epävarmalta alustalta ponnistavasta hankesuunnitelmasta on voinut kasvaa prosessin edetessä erittäin onnistunut hanke. Tällaiset hankkeet ovat osoituksena sitä, että hankkeita valittaessa on aika ajoin kannattavaa harjoittaa pientä riskinottoa. Pääasiassa huolella laadittu suunnitelma on kuitenkin suhteellisen varma tae onnistumiselle 3.3 Hylätyt hankehakemukset Hylätyn päätöksen sai kaiken kaikkiaan 56 hankehakemusta. Hakemus sai väistämättä kielteisen päätöksen, mikäli se ei sopinut sisältönsä puolesta Kantrin kehittämissuunnitelmaan tai siinä ei otettu huomioon pääteemaa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Monissa hylkäyspäätöksen saaneissa hankkeissa ongelmana oli se, että kustannusten erittely oli tehty ylimalkaisesti. Toisinaan tavoitteita ei oltu muovattu selkeäksi hankkeeksi tai hakemuksesta oli nähtävillä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensopimattomuus. Hylätyksi tulivat myös sellaiset hakemukset, jotka pääpiirteittäin olivat toteuttamiskelpoisia, mutta ne oli luonnehdittavissa hyvin tavanomaisiksi eli niiltä puuttui selvästi uutuusarvo. Jos hankehakemuksella ei ollut selkeitä kehittämishankkeen elementtejä, jätettiin hanke puoltamatta. Sellainen hanke, jossa hankkeen tuotoksen katsottiin hyödyttävän melko rajattua ryhmää, mutta joka ei kuitenkaan ollut luettavissa yrityshankkeeksi, hylättiin niin ikään. Koska hakemuksia tuli runsain mitoin, oli toimintaryhmällä mahdollisuus suorittaa valintaa hankkeiden suhteen. Täten toimintaryhmä saattoi puoltaa juuri niitä hankkeita, joiden parhaiten katsottiin toteuttavan kehittämissuunnitelman tavoitteita. Vaikka hanketta ei puollettu, ei hylkäyspäätöksen saaminen suoraan merkinnyt, että hanke on tarpeeton tai mahdoton toteuttaa. Monessa tapauksessa hanke ohjattiin jonkin toisen rahoittajatahon puoleen. 3.4 Esimerkkejä hyvistä hankkeista. Hyvin onnistuneita hankkeita on ollut tietenkin useita koko ohjelmakauden aikana. Tässä mainitaan niistä vain muutamia Kylät yhdessä hanke. Rämsöön kyläkerho ry:n Kylät yhdessä -hankkeella yhteistyötä kylien kesken saatiin olennaisesti syvennettyä ja yhteistyössä päästin entistä konkreettisemmalle tasolle. Hankkeessa toteutettiin lukuisia toimia, joilla edistettiin merkittävästi Vesilahden alueen aktiviteetti- ja palvelutasoa sekä alueen näkyvyyttä. Hankkeen aikana perustettiin kaksi vesiosuuskuntaa. Kulttuuritarjontaa elävöitettiin esimerkiksi toteuttamalla kolmen teatterin yhteistyönä musiikkinäytelmä Peter Pan, jota oli katsomassa lähes 5400 katsojaa sekä Moottorimusiikin festivaali. 19

20 3.4.2 Vesilahden kyläsihteeri hanke Vesilahden kyläsihteeri -hanke osa Kylät yhdessä hanketta. Siinä kyläsihteeri toimi kylien yhteyshenkilönä hoitaen kylien välistä tiedottamista sekä kylien asioita ylipäätään. Kyläsihteeri edusti kyliä ja yhdistyksiä erinäisissä tapahtumissa. Hankkeen aikana päivitettiin olemassa olevia kyläsuunnitelmia. Hankkeen kotisivuille toteutettiin kylien yhteinen tapahtumakalenteri, jonka ansiosta tapahtumien päällekkäisyydet poistuivat ja tätä kautta tapahtumien kävijämäärät kasvoivat. Yhteistyö Vesilahden kunnan ja Lempäälän-Vesilahden sanomien kanssa poiki Kesälehden, jossa oli uutisia ja juttuja kylien tapahtumista. Kyläsihteerillä oli keskeinen rooli etenkin Onkemäen monitoimisuulin rakentamisessa, sillä kyläsihteeri hoiti rakennuslupa-asiat ja muut paperityöt asian hyväksi. Hankkeella parannettiin olennaisesti alueen asumisviihtyvyyttä kun sosiaalinen yhteisö kiinteytyi yhteisen toiminnan tuloksena. Toiminnan ansioiksi voi myös laskea sen, että kuntaan muuttaneiden määrässä tapahtui hankkeen aikana selvää kasvua Kangasalan Saarikylien usean hankkeen kokonaisuudella saatiin aikaan erilaisia aktiviteettipalveluja ja hankkeiden myötävaikutuksella virisi ylipäätään innostunut kehittämisilmapiiri alueelle. Saarikylät Maaseutu Osuuskunnan hankkeessa neuvottiin yhteistyötahoja palvelujen tuotteistamisessa. Yhdessä Suomen luisteluliiton kanssa järjestettiin valtakunnallinen Ice Skating Tour luistelutapahtuma sekä talkootöin ylläpidettiin Pirkanmaan ainoata retkiluistelurataa. Ensimmäistä hanketta seurasi kaksi jatkohanketta, joissa Saarikylien kansakoulualuetta kehitettiin ja valmisteltiin esiselvityksiä kylän useiden eri kehittämistoimien käynnistämiseksi. Talkootyövoimin rakennettiin Saarikylien asukkaita, yhteisöjä ja retkeilijöitä varten laavu Saikarasaareen. Saaren arvostus ja tunnettavuus luontokohteena lisääntyi olennaisesti hankkeen myötävaikutuksella. Kylässä toimivien yritysten ja muiden toimijoiden toimintojen kehittämisessä onnistuttiin siinä määrin, että tuloksena maaseudun ja kaupungin välille syntyi vuorovaikutusta ja kylän kehittämisessä heilahdettiin aimo harppaus eteenpäin Kangasalan karjalaiset Kangasalan karjalaisten hankkeella haluttiin koota karjalaista kulttuuriperintöä kattavasti yksiin näyttelytiloihin ja luoda seudullinen karjalaisen kulttuurin keskus. Hankkeen avulla kerättiin karjalaista perinneaineistoa sekä varastoitiin ja dokumentoitiin kerätty aineisto museaalisesti oikeaoppisella tavalla. Näyttelytilat pystytettiin Äijälä talon ullakkotiloihin. Äijälä taloa sekä sen piha-aluetta kunnostettiin niin ikään hanketoimin. Kulttuurillis-historialliselta arvoltaan hanke oli merkittävä, sillä vastaavaa karjalaisen kulttuurin keskusta ei ollut aiemmin olemassa. Näin olleen hankkeella oli myös huomattavaa kansallista ja valtakunnallista merkitystä. Kohteessa kävijämäärä kasvoi huomattavasti, ja kävijöitä on tullut niin Tampereen seudulta kuin myös muualta Suomesta. Kangasalan karjalaiset hanke valittiin Kantri ry:n kärkihankkeeksi vuonna Kuivakäymäläseura Huussin kuivakäymälä hankkeet Kuivakäymäläseura Huussin kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa selvitettiin ensimmäisessä vaiheessa Kuivakäymälöiden käyttö ja lainsäädäntö -hankkeella Suomen, Latvian, Irlannin, Puolan, Unkarin ja Viron kuivakäymälöiden jätteiden käsittelyä. Selvityksen perusteella todettiin jätteiden käsittelyn olevan puutteellista. Niinpä Kuivakäymälät turvallisesti Eurooppaan - jatkohankkeessa laadittiin käymälärakennusten ja -laitteiden malliohjeita yhteistyössä Tampereen 20

21 ammattikorkeakoulun ja Tampereen viranomaisten kanssa. Luoduilla malleilla haluttiin selkeyttää olemassa olevia määräyksiä jätteiden käsittelyn osalta ja niitä lähetettiin valtion ja kuntien viranomaisille uusien ohjeiden valmistelun pohjaksi. Hyvistä käytännöistä laadittiin esittelymateriaali, jota jaettiin haja-asutusalueen jätevesihuoltoa käsittelevissä tilaisuuksissa ja oppilaitoksissa. Esittelymateriaali tehtiin myös käytettäväksi materiaalina koerakentamishankkeissa. Lisäksi Pirkanmaalle rakennettiin kymmenen mallikohdetta, jossa seurattiin mallien toimivuutta ja muovattiin niitä käyttäjäkokemusten perusteella edelleen toimivammiksi. Hankkeessa sovellettiin innovatiivisia toimintamalleja ja sen kestävää kehitystä vaalivat ratkaisut olivat esimerkillisiä. Hanke keräsi kosolti myönteistä julkisuutta Ahtialanjärvi hanke Järvi sijaitsee Lempäälän keskustan tuntumassa. Hanketta valmisteltaessa katsottiin, että se keskeisen sijaintinsa ja luonnon edustavuutensa vuoksi sopii oivallisesti luonnontuntemuksen ja ympäristönsuojelun opetus ja valistuskohteeksi. Tavoitteena oli toteuttaa järven säilyttämiseksi huoltotoimenpiteitä, joilla estetään järven kasvaminen umpeen ja turvataan alueen monimuotoinen lintukanta. Lisäksi pyrkimyksenä oli lisätä luontotietoutta oheismateriaalein. Hanketoiminta oli käynnissä vuosien väillä. Hankkeella onnistuttiin merkittävässä määrin parantamaan Ahtialanjärven linnuston tilaa. Toiminnan ansioista järven arvo luontokohteena lisääntyi. Alueella sijaitsevalle vanhalle lintutornille johtavan polun varrelle pystytettiin luontopolkutauluja sekä infopisteen opastaulut. Hankkeen toteuttajana toimi Lempäälän Ympäristönsuojeluyhdistys Ry. 21

22 4. Toimintaryhmän arvioita onnistumisista ja ongelmakohdista 4.1 Laadulliset tavoitteet ja niiden toteutuminen ohjelmakaudella Kehittämissuunnitelmassa oli määritelty sellaisia laadullisia tavoitteita, joilla täsmennettiin edelleen sitä, millä keinoin visio ykkösmaaseudusta saavutetaan. Suunnitelmassa asetettiin kuusi teemakokonaisuutta niiksi tavoitteiksi, joilla Kantrin toimialueen maaseutu säilyttää suotuisat ominaispiirteensä ja joilla alueen elinvoimaisuus turvataan. Monissa kohdin yksittäinen hanke saattoi helposti toteuttaa kaikkia seuraavassa esitettäviä laadullisia tavoitekokonaisuuksia. Sosiaalisen yhteisön kiinteytyminen Yhdeksi laadulliseksi tavoitteeksi asetettiin sosiaalisen yhteisön kiinteyttäminen. Yhteisöllisyyden lisäämistä haluttiin toteuttaa maaseudulla asuvien ja maaseudulla käyvien loma-asukkaiden välisen yhteenkuuluvaisuuden edistämisen kautta. Yksi osoitus sosiaalisen yhteisön kiinteyden toteutumisesta ovat järvenhoitohankkeet, sillä niissä paikalliset ja loma-asukkaat työskentelivät yhteisen intressin hyväksi. Kaupungista tulevat lomaasukit ja paikalliset ovat kohdanneet yhteisissä harrastustiloissa ja erilaisten aktiviteettipalveluiden parissa, joita hanketoiminnalla on tuettu. Laadittaessa kyläsuunnitelmia on puolestaan olennaisesti luotu alueen asukkaiden välille yhteisöllistä toimintaa. Kulttuuriympäristön kohentaminen Kulttuuriympäristön kohentaminen nostettiin laadullisten tavoitteiden joukkoon. Suunnitelmassa todettiin, kuinka perinteisen maaseudun toiminnan häviämisen johdosta maaseudun maisemallinen yleisilme on vaarassa rapistua. Kulttuuriympäristön kohentamisella nähtiin olevan merkittävä vaikutus sille, että maaseutualue säilyy elinvoimaisena yritystoiminnan ja asumisen keskuksena, ja niin ikään luodaan eri toimijoille vetovoimaiset ja dynaamiset toiminnalliset puitteet. Ohjelmakaudella toteutetuilla maisemanhoitohankkeilla ehostettiin alueen maaseudun kulttuurimaisemaa. Maisemaan kohdistuneissa kehittämistoimenpiteissä pyrittiin vaalimaan ja tuomaan esiin alueiden ainutlaatuisia ja historiallisesti omaleimaisia piirteitä. Ulkoilureitistöjen rakentamis ja perusparannushankkeissa hyödynnettiin niin ikään alueiden kulttuurimaisemaa. Reitistöjen kautta nostettiin luonnon ja maaseutumaiseman arvostusta. Ympäristövastuisuus Kestävää kehitystä suosivilla teknisillä ratkaisuilla sekä rakentamisen ohjaamista ekologiset laatumääreet täyttäviksi haluttiin edistää ympäristövastuisuuden tavoitetta. Ympäristövastuisen asumisen tavoitteeseen sisällytettiin myös ajatus siitä, että toteutettavissa toimenpiteissä pyritään vahvasti säilyttämään paikallisen toimintakulttuurin historiallinen omaleimaisuus. Ympäristövastuisuus oli ehdoton kriteeri hankkeita valittaessa. Jokaisessa toteutettavassa hankkeessa oli huomioitava ympäristönäkökohdat. Näin ollen kaikki ohjelmakauden hankkeet täyttivät ympäristövastuisuuden vaateen. Lukuisissa hankkeissa pääasiallinen tavoite oli vaikuttaa johonkin ympäristönsuojelullisesti merkittävän kohteen tilan parantamiseen tai ekologisesti kestävien ratkaisujen saamiseen osaksi alueen asukkaiden arkipäivän toimintoja. Esimerkiksi järvenhoitohankkeilla tai jätevesisuunnitelmilla toteutettiin ympäristövastuisuuden ideaa. 22

23 Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin edistämistä nähtiin ennen kaikkea saavutettavan toimijoiden verkostoitumisella. Suunnitelmassa todettiin, kuinka yritysten välisellä yhteistyöllä toiminta tehostuu ja työ saavuttaa tarkoituksenmukaisemman hahmon. Lisäksi yhteistyöllä katsottiin säästettävän aikaa ja resursseja varsinaiseen yritystoimintaan tai vapaa-aikaan. Hankkeissa, joissa alueen palvelutarjonnan kapasiteettia parannettiin luotiin paikallisten toimijoiden välille monissa kohdin risteäviä verkostoja. Kaikkien toteutuneiden yrityshankkeiden kohdalla tapahtui laajamittaista verkottumista. Aktiviteettivaihto Laadullisten tavoitteiden listauksessa oli mukana aktiviteettivaihto maaseudun ja kaupungin nuorten ja kouluikäisten välillä. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut ihan toimintaryhmän toivomalla tavalla. Osallistujia erilaisiin yhteistyömuotoihin oli lähes 2500, joka sisänsä oli kohtuullinen tulos. Syrjäytymisen haittojen vähentäminen Tavoitteena Syrjäytymisen haittojen vähentäminen suunniteltiin toteutuvan luomalla maaseudulle aktiviteettipalveluja, joihin syrjäytyneet ja syrjäytymisuhassa olevat saataisiin mukaan. Ohjelmakauden hankkeissa alueen harraste- ja aktiviteettitarjontaa kohennettiin maaseutu-alueen asukkaita ja alueella vierailevia kaupunkilaisia paremmin palveleviksi. Joissakin hankkeissa oli varsinaisesti määritelty jokin erityisryhmä toiminnan kohderyhmäksi. Muutamissa hankkeissa haluttiin saattaa kohteen aktiivikäyttäjien joukkoon vammaisia luomalla sellaisia teknisiä ratkaisuja, joissa näiden ryhmien erityistarpeet paremmin huomioidaan. Ikäliikuntaprojektissa tuettiin kotona asuvia vanhuksia, ja ohjattiin näitä terveysliikunnan pariin. Alueella toteutettujen hankekokonaisuuksien ansioksi on laskettava se, että asukkaat ovat aivan uudella tavalla halukkaita osallistumaan alueensa kehittämiseen. Hanketoiminta on voinut parhaimmillaan ohjata alueiden yhteiskunnallista kehitystä siihen suuntaan, että voidaan nähdä selviä merkkejä todellisesta kansalaisvaikuttamisesta. Monissa kohdin nimittäin hankkeita on toteutettu yhteistyössä kuntien sekä yksityisten asukkaiden ja alueella toimivien yhdistysten kesken. Kunnissa on myös huomattavasti aiempaa enemmän herkistytty kuuntelemaan asukkaiden näkemyksiä ja toiveita. Tämä näkyy muun muassa siten, että aiemmin hankerahoituksella tuettua toimintaa on ryhdytty tukemaan kunnan taholta. Näin ollen hanketoiminnan myötävaikutuksella viranomaistaholla on tunnistettu ja tunnustettu paremmin alueen asukkaiden tarpeet. Hanketoiminnassa on siis onnistuttu siinä, mikä on Leader+ -toimintamallin punainen lanka: alhaalta ylöspäin periaatteen toteutumisessa 4.2 Innovatiivisuus Leader+- käytännöissä innovatiivisuus oli ominaisuus, joka painottui ohjelmakauden asiasisällöissä. Innovatiivisten aihioiden toteuttaminen vaatii luonnollisesti aina suurempaa riskinottoa kuin vanhojen, totuttujen toimintamallien mukaan toimiminen. Siksi ohjelmakaudella ei jälkeenpäin katsottuna välttämättä suosittu innovatiivisuutta siinä määrin kuin toimintaryhmä olisi voinut suosia. Tästä huolimatta voidaan todeta ohjelmakauden hankkeisiin sisältyneen kosolti hankkeita, joissa innovatiivisuuden kriteeri puhtaasti täyttyi. 23