TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 28 3 HENKILÖSTÖ 35 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 42 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 87 6 TULOSLASKELMAOSA 1 7 INVESTOINTIOSA 15 8 RAHOITUSOSA KONSERNITAVOITTEET 114 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Tunnuslukuja 12

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kaupunkistrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 Toiminta-ajatus 2 Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 212. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.

5 3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat.

6 Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin. 4 Johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Vaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Osaaminen ja resurssit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijänä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen yhdyskuntarakenne, kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille, tasapainoinen talous sekä väestön ja yritysten määrän kasvu. Palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteerien pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille. Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen

7 toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Valkeakosken kaupunki tavoittelee väestön ja yritysten määrän kasvua. Asuinpaikka valitaan paitsi työpaikan mutta myös todellisten ja oletettujen viihtyvyystekijöiden perusteella. Asukasluvun kasvu lisää myös kaupan ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin perustehtävän hoitaminen edellyttää tasapainoista kaupungin taloutta. Tasapainoinen talouden hoitaminen edellyttää kustannustehokasta palvelutuotantoa, kokonaistaloudellista toimintatapaa, resursseihin mitoitettua palvelutuotantoa ja vahvaa tulorahoitusta. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa veroperusteiden lisäksi väestön ja yritysten määrän kehitys. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan. 2 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kolme kriittistä menestystekijää: teknologian hyödyntäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Nykyisellä palvelurakenteella ja tuotantoteknologialla kaupunki ei merkittävästi pysty nostamaan tuottavuutta. Työvoimapula, palvelutarpeen kasvu ja henkilökunnan samanaikainen ikääntyminen voimistavat palvelujen suhteellista kallistumista. Palvelutuotannon saatavuuden ydin ei ole riittämättömissä resursseissa, vaan rakenteissa, toimintaperiaatteissa, organisaatiossa ja työtavoissa. Teknologian hyödyntäminen on keskeisessä asemassa uusien toimintatapojen luomisessa sekä palvelujen ja hallinnon sähköistämisessä. 5 Toimivaan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään kuuluu kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja avoin viestintä. Johtaminen tarvitsee avukseen myös työkaluja riskienhallintaan, nykytilan arviointiin ja tulevaisuuden ennakointiin. 3 Osaaminen ja resurssit Osaaminen ja resurssit näkökulmassa kriittisinä menestystekijöinä ovat hyvä johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä menotalouden hallinta. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Konsernijohtamiselle on luotu pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Kaupunki panostaa jatkossa mm.

8 6 henkilöstöjohtamisen ja muiden työelämätaitojen kehittämiseen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Valkeakoski on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille. Osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksessa lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä.

9 7 Valkeakosken kaupunkistrategia: Strategiakartta Tasapainoinen talous Väestön ja yritysten määrän kasvu Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille VAIKUTTAVUUS Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Palvelurakenteiden uudistaminen Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä PROSESSIT JA RAKENTEET Teknologian hyödyntäminen Menotalouden hallinta Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hyvä johtaminen OSAAMINEN JA RESURSSIT

10 8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Kehityskeskustelut, käymisaste ja hyödyllisyys, %, henty Konserniohje tarkistettu Hallintokuntien strategioiden tarkistaminen Keskeisissä yhtiöissä on hyvän hallintotavan ohjeistus hyväksytty Hallitustyöskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Johtamisen vuosikellon laatiminen lautakuntatyöskentelyn aikatauluttamiseksi ja sisällön uudistamiseksi Valmisteluaikataulujen sovittaminen kaupunginhallituksen työohjelmaan Viestintäohjeiden laadinta Valmennetaan ja ohjeistetaan esimiehet aktiiviseen viestintään Viestintäohjeiden laadinta Uudistumista tukeva organisaatiokulttuuri Henkilöstökysely, indeksi, henty Henkilöstöstrategian uudistamistyö valmiiksi Yhteistoiminnallisen esimiestyön vahvistaminen ----

11 9 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Osaava ja motivoitunut henkilöstö Ammatillisen henkilöstön pysyvyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Valmistellaan rekrytoinnin kehittämisohjelma henkilöstöstrategiaan liittyvänä toimenpideohjelmana Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen Laaditaan tarvittaessa rekrytoinnin kehittämisohjelma Työhyvinvoinnin taso on hyvä Työtyytyväisyys (indeksi) ja sairauspoissaolot (htv), henty Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja hallintokuntakohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnitel mat on laadittu Henkilöstön osaamistasoa on nostettu Koulutusaste Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta tarvittaessa Menotalouden hallinta Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman tarkistaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman toteuttaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Kustannustehokkuutta parantavan ohjelman toteutus Ei toimenpiteitä Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla Vakuutettavan omaisuuden ja toiminnan arviointi Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla

12 1 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Riskienhallinta on integroitu toiminnan prosesseihin Riskienhallinnan laatumittarin tulos Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Ei toimenpiteitä Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Mittaristo johtamisen työkaluna Mittariston kattavuus Konsernijohtoa palveleva mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Valtuustoryhmien yhteistyö on toimiva ja strateginen ohjausvalta vahvistunut Valtuuston itsearviointi asteikolla 1-5 Valtuustosopimusta koskevan asiakirjan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Seudullinen yhteistyö on syventynyt Toteutuneet ja käynnissä olevat kehityshankkeet, kpl Paras-hankkeen selvitysten toteutus Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Aluekeskusohjelmalla toteutettavien projektien priorisointi Projektien toteutus Projektien toteutus Palvelurakenteiden uudistaminen Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen liikelaitoselvitys Ulkoistetaan työterveydenhuollon palvelut Monipalvelukeskuksen perustaminen vaikeimmin työllistettyjen tukemiseksi Ei toimenpiteitä Valkeakosken kulttuurija nuorisokeskus on toiminnassa Tilojen käyttöaste Kävijämäärä Konserniohje Myllysaaren tilojen käytöstä Toiminnan suunnittelu tehostuneisiin tilavaatimuksiin Rakentamishankkeen suunnittelu

13 11 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Teknologian hyödyntäminen Palvelujen jakelukanavia on automatisoitu Käyttöönotetut palveluiden teknologiset uudistukset Keskitettyjen tukipalveluiden osalta toimintoja on digitalisoitu laskutuksessa, arkistoinnissa ja asiakirjojen käsittelyssä Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Vaikuttavuus Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kustannustehokkaat palvelut Laadun kehittäminen Taloudellisuuden muutos vs. verrokkikunnat Laatujärjestelmien piirissä olevat palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden parantamista koskeva toteuttamisohjelman laadinta Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentaminen Kolmannen sektorin hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tarkennetaan konsernitavoitteissa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Tiivis kaupunkikeskusta Kerrosalan lisäys keskusta-alueella Asumisen ja kaupan palveluiden ohjaaminen kaupunkikeskustaan kaavoituksen keinoin Suunnitelmien laadinta uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Suunnitelmat palveluiden markkinoimisesta Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Luovutettujen pientalotontien määrä Valmistuneisiin (lainvoimaiset) kaavoihin sisältyvät asunnot Maa-alueiden hankinta rakenneyleiskaavan ja kasvusuuntien mukaisilta alueilta Lotilanjärven länsirannan asemakaavan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä

14 12 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueella Yritystilojen määrä alueella k-m2 Yritysten määrä Tutkimusyksiköissä työskentelevät, htv Opiskelija-määrä -lukio,vaao,hamk Alueen asemakaavoituksen tarkistamistyön käynnistäminen Tietotien lukion rakentaminen on käynnistynyt ja oppilaitosta markkinoidaan laaditun markkinointisuunnitelm an mukaisesti. Suunnitelmien laadinta opetusyhteistyön lisäämiseksi Lotilan alueen oppilaitosten välillä Markkinointi toimijoiden sijoittumiseksi yrityspuistoon Työhyvinvointikeskuksen ja perheyritysten edistämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Koulutustarjonta suunnitellaan vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita

15 13 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Väestön ja yritysten määrän kasvu Väestön määrä 2.48 Asukasluku Apian koulukortteli on kaavoitettu kaupalle ja asumiselle Suunnitelmat uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Uuden vuokratalon rakentaminen keskustaalueelle on käynnistynyt Apiankadun asemakaava on valmis ja ensimmäisten tontit on luovutettu Luovutettavien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen Ei toimenpiteitä Pientalotontteja luovutetaan 5 kpl Vuoden 29 asuntomessujen suunnittelu Ei toimenpiteitä Markkinointisuunnitelma messujen hyödyntämisestä Asukasmarkkinoinnista laaditaan markkinointisuunnitelma Yritysmarkkinointia koskeva suunnitelman tarkistus Työpaikkaomavaraisuus >15 Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Mahlianmaan, Savilahden ja Kipparin työpaikka-alueiden kehittäminen Yritystontteja luovutetaan 5 kpl/v Tasapainoinen talous Tilikauden tulos> Omavaraisuusaste>7 % Lainakanta 1 /as (ilman lunastushalleja) Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Verotulojen muutos% Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Toiminta sopeutetaan resursseihin Tarkennetaan konsernineuvotteluissa

16 14 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansainvälisen talouden korkeasuhdanne jatkuu, sillä Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen on korvannut vahva kasvu muualla. Vaikka kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen rauhattomuus onkin lisännyt epävarmuutta maailmantalouden kasvunäkymien suhteen, arvioidaan maailmantalouden kasvun yltävän vuonna 27 viiden prosentin kasvuun. Euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamus on pysynyt korkealla ja talouden toimeliaisuus vahvana kotimaisen kysynnän vilkkauden myötä. Teollisuustuotanto on jatkanut kasvuaan joskin hidastuen. Työllisyys lisääntyy euroalueella ensi vuonna 1½ prosentin vauhtia jo kolmatta vuotta peräkkäin ja työttömyys on painumassa 7 prosentin alapuolelle. Euroalueen tuotanto kasvaa vuosina vuositasolla noin 2½ %. Suomen talouden kasvu on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttia ja kasvun arvioidaan hidastuvan 3,3 prosenttiin vuonna 28. Tämänhetkisistä suotuisista talousnäkymistä huolimatta kotimaiseen talouteen epävarmuutta tuovat elektroniikkateollisuuden suuret tuotantovaihtelut yhdessä resurssirajoitteiden kanssa. Kustannus- ja hintapaineet ovat lisääntyneet ja uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa heiketä. Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja työllisyysaste kohoaa ennusteiden mukaan 7 prosenttiin. Vuonna 28 työllisyys paranee edelleen mutta hidastuen. Aloittaiset työvoimakapeikot ovat alkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua. Nopea talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa tuntuvasti tänä ja viime vuonna. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa tänä vuonna 4 ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 28 julkisen talouden ylijäämän arvioidaan hieman pienenevän erityisesti valtion menojen kasvun nopeutumisen vuoksi. Julkinen talous sisältää valtion ja kuntien lisäksi merkittävästi ylijäämäisen työeläkesektorin ja muut sosiaaliturvarahastot. Kansantalouden tilinpidon mukaisen valtiontalouden ylijäämän arvioidaan olevan noin 1 ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna, ja ensi vuonna ylijäämän arvioidaan pienenevän alle 1 prosenttiin.

17 15 Kunnallistalous Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa. Vuonna 26 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 27 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä. Vuonna 28 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät merkittävästi mm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus lisää kuntien tuloja lähes 34 milj. euroa, kun ansiotason ja kuluttajahintojen nousu kohottavat valtionosuusindeksiä. Vuosikate nousee 3,1 mrd. euroon, ja ylittää selvästi poistot. Mikäli nettoinvestoinnit ja kunta-alan palkankorotukset ovat tehtyjen oletusten mukaisia, vuosikate kattaa nettoinvestoinnit. Lainakannan arvioidaan olevan 8,9 mrd. euroa vuoden 28 lopussa. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Tällöin sopeutuminen on sitä hankalampaa, mitä korkeampi menotaso on. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kasvu on lähivuosikymmenten keskeinen haaste koko kansantaloudessa. Kun Suomessa on laaja julkinen palvelusektori, muodostuu julkisen palvelutuotannon tuottavuudesta keskeinen kysymys koko kansantalouden tuottavuuskehityksen ja julkisen talouden tasapainon kannalta. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät kansantalouden kasvu- ja siten julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia. Suomi on muiden EU-maiden kanssa siirtymässä pysyvästi hitaan talouskasvun aikaan, kun työvoiman määrän kääntyessä laskuun tuotanto voi kasvaa vain työn tuottavuuden noustessa. Samalla kun talouskasvu hidastuu, julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Suurin haaste kohdistuu eläkkeiden ja vanhusten hoitopalvelujen rahoitukseen.

18 16 Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti julkisessa taloudessa vuosikymmenen lopulla. Eläkkeelle siirtymisen ennakoidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alussa voimakkaasti, mutta työeläkemaksuihin kohdistuu kasvupaine jo tällä vuosikymmenellä. Mikäli palkkoihin kohdistuvan verorasituksen ei anneta kiristyä ja tuloverotusta kevennetään työeläkemaksujen nousua vastaavasti, julkiseen talouteen uhkaa syntyä nykyisin menositoumuksin rakenteellinen ja vähitellen kasvava alijäämä. Suomen julkisen palvelutuotannon laatu, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu sekä kansainvälisissä vertailuissa että palveluiden käyttäjien mielipiteiden perusteella hyviksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus on kuitenkin laskenut jatkuvasti tai pysynyt enintään ennallaan. Lisäksi palvelujen kysynnän kasvun nopeutuminen ja lisääntyvien menopaineiden hallinta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia julkisen talouden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Erityisen nopeaa tuottavuuden lasku on ollut kuntien järjestämissä peruspalveluissa. Lisäpanostukset eivät ole johtaneet palvelujen määrän vastaavaan kasvuun. Muutossuunta on selvä, vaikka palvelujen laadun muutosta ei tuottavuusmittauksessa kaikilta osin ole kyettykään vielä ottamaan huomioon. Kuntien ja niiden palvelutuotantoyksiköiden väliset suuret ja pysyvät tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin palvelujen laatua ja vaikuttavuutta vaarantamatta. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia pienempiä ja työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittava palvelujen lisäys tuotetaan tulevaisuudessakin nykyisessä laajuudessa julkisten organisaatioiden itsensä toimesta eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina lähes joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kasvuedellytysten turvaamisen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä. Toisaalta kun henkilöstön vaihtuvuus ikärakenteen takia kasvaa, tarjoaa se erinomaisen tilaisuuden toteuttaa suuriakin rakenne- ja toimintatapauudistuksia hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työtehtäviä ja osaamista kehittäen. Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksen palveluja tuottavien laitosten keskinäiset tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat jatkuvasti suuria. Jo käytössä olevat tehokkaimmat palvelujen järjestämistavat tulee ottaa kattavasti käyttöön. Lisäksi palvelutuotannon järjestämisessä tulee hyödyntää myös yksityisen sektorin palvelutarjontaa kuntasektorin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. Vuonna 28 palvelusetelijärjestelmää laajennetaan kotisairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia sähköisiä tietojärjestelmäpalveluja yhtenäistetään.

19 17 Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä vuoden 28 yhteishauissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 212 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolain mukaisesti vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa uusimuotoisella yhdistymisavustuksella puitelain kanssa samanaikaisesti voimaan tulleiden kuntajakolain uusien yhdistymisavustussäännösten mukaisesti. Yhdistymisavustukset kannustavat kuntia monikuntaliitoksiin ja selvästi nykyistä suurempien kuntien muodostamiseen. Avustus on porrastettu siten, että se kannustaa yhdistymisiin erityisesti vuoden 29 alusta. Lisätukea maksetaan eräin edellytyksin kunnasta, joka on saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kuntien yhdistyessä mahdolliset valtionosuuksien menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntajakolain mukaisesti viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Talouden tunnuslukujen perusteella käynnistetään erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelutuotannon arviointi kahdeksassa uudessa kunnassa. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Varmistetaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan puitelaissa säädetyllä tavalla erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.

20 18 Peruspalveluohjelma Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma lakisääteistetään vuoden 28 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 21 alusta. Tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia laskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 21 alusta osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 44 milj. euroa v. 28. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 27 verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa. Valtion vuoteen 28 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.

21 19 Milj. euroa menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Vuoden 26 valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasaukset siirtymätasaukset +2 OPM, nettouttaminen -13 OPM, teatterit, orkesterit, museot +1 SM, korvaukset maahanmuuttajista -5-5 VM, työmarkkinatukiuudistuksen siirtymäkauden korvaukset VM, harkinnanvarainen rahoitusavustus +6 VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -11 OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen OPM, ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen OPM, oppisopimuskoulutuksen laajentaminen OPM, työpajatoiminta +2 OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt OPM, perustamishankkeet +9 OPM, ammatillinen lisäkoulutus -4-4 OPM, ammattikorkeakoulujen hankerahoitus +1 TEM, työllistämistuki kunnille -2-2 STM, laskennallinen valtionosuus: vanhusten palvelut ja perusterveydenhuollon vahvistaminen maksu-uudistukseen liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -6) -25 avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen -44 kuntien verotulomenetysten kompensaatio +119 STM, kalleusluokituksen poistaminen toimeentulotuesta STM, kehittämishankkeet STM, EVO-koulutus +5 STM, lasten ja nuorten psykiatria, erillisen määrärahan poistuminen -4-4 STM, lastensuojelun kokonaisuudistus STM, mammografiaseulonnat STM, kuntouttava työtoiminta Yhteensä Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus OPM, josta +28 kunnat +22 yksityiset +6 STM +226 Yhteensä, josta +254 kunnat Verotuksen ja maksujen muutokset Asiakasmaksujen muuttaminen alkaen (vuositasolla +6) +25 Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä maksu- ja verotulojen lisäys alkaen +43 Ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen sekä työasuntovähennyksen käyttöönottoon liittyvä verotulojen menetys -119 Yhteensä -51 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä

22 2 Vuonna 28 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 milj. euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 2 milj. euroa, mikä on 5,5 milj. euroa vuotta 27 enemmän. Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallista säästöä n. 18 milj. euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksen laajentamista keskimäärin 2 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta 2 1 opiskelijalla vuodesta 28 alkaen. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 57 milj. euroa kouluhankkeille ja 5,7 milj. euroa kirjastohankkeille. Opetustoimessa valtionosuudet netotetaan siten, että valtionavut vähennetään kustannuspohjasta, jolloin valtionosuudet vähenevät 13 milj. euroa. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta, mikä lisää valtionosuuksia 1 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia esitetään vähennettäväksi 4 milj. eurolla. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä erityisesti nuorten työpajatoimintaan. Kuntien työllistämistuki vähenee 2 milj. euroa v. 28, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 milj. euroa mm. perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten. Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys on 6,9 milj. euroa ja rintasyöpäseulonnoista annettuun asetukseen liittyvä lisäys on,5 milj. euroa. Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat alkaen. Maksujen korotukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 27 verrattuna 25 milj. eurolla v. 28 ja vuositasolla 6 milj. eurolla v. 29. Hallitusohjelman edellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään vastaavasti. Uudistuksessa varmistetaan, että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla. Samalla järjestelmää uudistetaan niin, etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan alkaen siten, että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajan pitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Tähän liittyen maksukertymän arvioidaan kasvavan 41 milj. euroa ja verotulojen 2 milj. euroa. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuuudistusta. Uudistukseen liittyen kuntien valtionosuuksia vähennetään 44 milj. euroa, mikä toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla. Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 27 verrattuna,8 milj. euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvien siirtymätasausten johdosta ja

23 21 vähennetty 1,9 milj. euroa verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Laskelmissa ei ole ennakoitu mahdollista ns. tasa-arvoerää. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. euroa. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3 milj. euroa, jossa on lisäystä,5 milj. euroa vuoden 27 talousarvioon verrattuna. Valtionosuuksia kasvattaa hallituskauden alkuun lain mukaan ajoittuva uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 28 milj. euroa eli yhteensä 254 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 248 milj. euroa. Vuonna 28 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 4,2 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 635 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 249 milj. euroa, eli yhteensä 884 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 28 valtionosuuksiin tehdään 4,7 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden 26 tason,6 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 374 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 339 milj. euroa. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole suhdanneluonteisia tai väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan voimakasta strategista uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemat toimintatavat sekä käyttää hyväksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Samanaikaisesti kaupungin tulopohjan kehitys on jäämässä pitkällä aikavälillä vaatimattomaksi.

24 22 Valtuusto päätti kokouksessaan velvoittaa kaupunginhallituksen laatimaan kaupungin talouden tasapainottamista ja rakenteiden uudistamista koskevan tasapainotusohjelman siten, että vuoden 27 tulos on tasapainoinen ja vuoden 28 tulos on ylijäämäinen. Lisäksi valtuusto edellytti, että sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksella tulisi toimialan kustannustasoa alentaa 3 prosenttia ja että vuonna 27 henkilöstön määrän tulisi olla 5 henkilötyövuotta pienempi. Lisäksi edellytettiin esitystä sellaisen omaisuuden myymisestä, jonka omistaminen ei ole palvelutuotannon tai virkistystoiminnan kannalta tarpeellista omistaa. Lisäksi valtuusto on edellyttänyt, että palveluja ja toimintaa kilpailutetaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Kaupunginhallitukselle esitetyssä taloussuunnitelmassa on onnistuttu toteuttamaan keskeiset taloudelliset tavoitteet. Vuosikate poistoista on yli 1 %, omavaraisuusaste on noin 7 %. Lainakanta vähennettynä lunastushallisaamisilla on alle 1 euroa/asukas ja taseessa ei ole kertynyttä alijäämää.

25 23 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 26 TA TA Muutos% TS TS Ta 7/ muutokset Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) , Varausten muutos 4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 26 TA 28 muutos TS TS 27 TA 27/ muutokset 28 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Antolainasaamisten vähennykset (+) , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset , Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset (+/-) Vaihto-omaisuuden muutos (+/-) Saamisten muutos (+/-) , Korottomien velkojen muutos (+/-) Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

26 24 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 26 TA Tuloveroprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Tavoiteprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Maan keskiarvo 18,39 18,46 18,46 18,46 18,46 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta,11,29,29,29,29 2,,35 19,,3 18, 17, 16, 15, 14,,25,2,15,1 13,,5 12,, TP 26 TA TP 26 TA Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 26 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot TP 26 TA TP 26 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 26 TA Lainakanta euroa/as Ilman lunastushalleja e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Lainakanta ilman lunastussaamisia Lainakantatavoite euroa/as Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 26 TA Lainakanta euroa/as. Ilman lunastushalleja e/as Lainakantatavoite euroa/as TP 26 TA Ero lainakantatavoit. euroa/as

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot