TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 28 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 28 3 HENKILÖSTÖ 35 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 42 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 87 6 TULOSLASKELMAOSA 1 7 INVESTOINTIOSA 15 8 RAHOITUSOSA KONSERNITAVOITTEET 114 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Tunnuslukuja 12

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kaupunkistrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 Toiminta-ajatus 2 Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 212. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.

5 3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat.

6 Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin. 4 Johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Vaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Osaaminen ja resurssit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijänä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen yhdyskuntarakenne, kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille, tasapainoinen talous sekä väestön ja yritysten määrän kasvu. Palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteerien pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille. Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen

7 toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Valkeakosken kaupunki tavoittelee väestön ja yritysten määrän kasvua. Asuinpaikka valitaan paitsi työpaikan mutta myös todellisten ja oletettujen viihtyvyystekijöiden perusteella. Asukasluvun kasvu lisää myös kaupan ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin perustehtävän hoitaminen edellyttää tasapainoista kaupungin taloutta. Tasapainoinen talouden hoitaminen edellyttää kustannustehokasta palvelutuotantoa, kokonaistaloudellista toimintatapaa, resursseihin mitoitettua palvelutuotantoa ja vahvaa tulorahoitusta. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa veroperusteiden lisäksi väestön ja yritysten määrän kehitys. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan. 2 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kolme kriittistä menestystekijää: teknologian hyödyntäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Nykyisellä palvelurakenteella ja tuotantoteknologialla kaupunki ei merkittävästi pysty nostamaan tuottavuutta. Työvoimapula, palvelutarpeen kasvu ja henkilökunnan samanaikainen ikääntyminen voimistavat palvelujen suhteellista kallistumista. Palvelutuotannon saatavuuden ydin ei ole riittämättömissä resursseissa, vaan rakenteissa, toimintaperiaatteissa, organisaatiossa ja työtavoissa. Teknologian hyödyntäminen on keskeisessä asemassa uusien toimintatapojen luomisessa sekä palvelujen ja hallinnon sähköistämisessä. 5 Toimivaan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään kuuluu kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja avoin viestintä. Johtaminen tarvitsee avukseen myös työkaluja riskienhallintaan, nykytilan arviointiin ja tulevaisuuden ennakointiin. 3 Osaaminen ja resurssit Osaaminen ja resurssit näkökulmassa kriittisinä menestystekijöinä ovat hyvä johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä menotalouden hallinta. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä strategiat osaksi arjen työtä. Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Konsernijohtamiselle on luotu pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Kaupunki panostaa jatkossa mm.

8 6 henkilöstöjohtamisen ja muiden työelämätaitojen kehittämiseen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Valkeakoski on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille. Osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksessa lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä.

9 7 Valkeakosken kaupunkistrategia: Strategiakartta Tasapainoinen talous Väestön ja yritysten määrän kasvu Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille VAIKUTTAVUUS Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Palvelurakenteiden uudistaminen Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä PROSESSIT JA RAKENTEET Teknologian hyödyntäminen Menotalouden hallinta Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hyvä johtaminen OSAAMINEN JA RESURSSIT

10 8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Kehityskeskustelut, käymisaste ja hyödyllisyys, %, henty Konserniohje tarkistettu Hallintokuntien strategioiden tarkistaminen Keskeisissä yhtiöissä on hyvän hallintotavan ohjeistus hyväksytty Hallitustyöskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Johtamisen vuosikellon laatiminen lautakuntatyöskentelyn aikatauluttamiseksi ja sisällön uudistamiseksi Valmisteluaikataulujen sovittaminen kaupunginhallituksen työohjelmaan Viestintäohjeiden laadinta Valmennetaan ja ohjeistetaan esimiehet aktiiviseen viestintään Viestintäohjeiden laadinta Uudistumista tukeva organisaatiokulttuuri Henkilöstökysely, indeksi, henty Henkilöstöstrategian uudistamistyö valmiiksi Yhteistoiminnallisen esimiestyön vahvistaminen ----

11 9 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Osaaminen ja resurssit Osaava ja motivoitunut henkilöstö Ammatillisen henkilöstön pysyvyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Valmistellaan rekrytoinnin kehittämisohjelma henkilöstöstrategiaan liittyvänä toimenpideohjelmana Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen Laaditaan tarvittaessa rekrytoinnin kehittämisohjelma Työhyvinvoinnin taso on hyvä Työtyytyväisyys (indeksi) ja sairauspoissaolot (htv), henty Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja hallintokuntakohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Työhyvinvoinnin kehittämisvalmennus on käynnistetty ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnitel mat on laadittu Henkilöstön osaamistasoa on nostettu Koulutusaste Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta Osaamiskartoitusten laadinta tarvittaessa Menotalouden hallinta Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman tarkistaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Tasapainotusohjelman toteutus Maksupoliittisen ohjelman toteuttaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Kustannustehokkuutta parantavan ohjelman toteutus Ei toimenpiteitä Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolle Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla Vakuutettavan omaisuuden ja toiminnan arviointi Vakuutusten kilpailuttaminen konsernitasolla

12 1 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Riskienhallinta on integroitu toiminnan prosesseihin Riskienhallinnan laatumittarin tulos Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Ei toimenpiteitä Kokonaisvaltainen riskienhallintaohjelma laadittu Mittaristo johtamisen työkaluna Mittariston kattavuus Konsernijohtoa palveleva mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Mittaristo on laadittu Valtuustoryhmien yhteistyö on toimiva ja strateginen ohjausvalta vahvistunut Valtuuston itsearviointi asteikolla 1-5 Valtuustosopimusta koskevan asiakirjan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Seudullinen yhteistyö on syventynyt Toteutuneet ja käynnissä olevat kehityshankkeet, kpl Paras-hankkeen selvitysten toteutus Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Aluekeskusohjelmalla toteutettavien projektien priorisointi Projektien toteutus Projektien toteutus Palvelurakenteiden uudistaminen Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen liikelaitoselvitys Ulkoistetaan työterveydenhuollon palvelut Monipalvelukeskuksen perustaminen vaikeimmin työllistettyjen tukemiseksi Ei toimenpiteitä Valkeakosken kulttuurija nuorisokeskus on toiminnassa Tilojen käyttöaste Kävijämäärä Konserniohje Myllysaaren tilojen käytöstä Toiminnan suunnittelu tehostuneisiin tilavaatimuksiin Rakentamishankkeen suunnittelu

13 11 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Prosessit ja rakenteet Teknologian hyödyntäminen Palvelujen jakelukanavia on automatisoitu Käyttöönotetut palveluiden teknologiset uudistukset Keskitettyjen tukipalveluiden osalta toimintoja on digitalisoitu laskutuksessa, arkistoinnissa ja asiakirjojen käsittelyssä Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Vaikuttavuus Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kustannustehokkaat palvelut Laadun kehittäminen Taloudellisuuden muutos vs. verrokkikunnat Laatujärjestelmien piirissä olevat palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuuden parantamista koskeva toteuttamisohjelman laadinta Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentaminen Kolmannen sektorin hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tarkennetaan konsernitavoitteissa Laatujärjestelmien tarkistaminen/laajentami nen Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Tiivis kaupunkikeskusta Kerrosalan lisäys keskusta-alueella Asumisen ja kaupan palveluiden ohjaaminen kaupunkikeskustaan kaavoituksen keinoin Suunnitelmien laadinta uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Suunnitelmat palveluiden markkinoimisesta Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Luovutettujen pientalotontien määrä Valmistuneisiin (lainvoimaiset) kaavoihin sisältyvät asunnot Maa-alueiden hankinta rakenneyleiskaavan ja kasvusuuntien mukaisilta alueilta Lotilanjärven länsirannan asemakaavan laadinta Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä

14 12 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueella Yritystilojen määrä alueella k-m2 Yritysten määrä Tutkimusyksiköissä työskentelevät, htv Opiskelija-määrä -lukio,vaao,hamk Alueen asemakaavoituksen tarkistamistyön käynnistäminen Tietotien lukion rakentaminen on käynnistynyt ja oppilaitosta markkinoidaan laaditun markkinointisuunnitelm an mukaisesti. Suunnitelmien laadinta opetusyhteistyön lisäämiseksi Lotilan alueen oppilaitosten välillä Markkinointi toimijoiden sijoittumiseksi yrityspuistoon Työhyvinvointikeskuksen ja perheyritysten edistämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Koulutustarjonta suunnitellaan vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita

15 13 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 21 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen toimenpiteet 28 Lautakuntien toimenpiteet 28 Konserniyhteisöjen toimenpiteet 28 Vaikuttavuus Väestön ja yritysten määrän kasvu Väestön määrä 2.48 Asukasluku Apian koulukortteli on kaavoitettu kaupalle ja asumiselle Suunnitelmat uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Uuden vuokratalon rakentaminen keskustaalueelle on käynnistynyt Apiankadun asemakaava on valmis ja ensimmäisten tontit on luovutettu Luovutettavien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen Ei toimenpiteitä Pientalotontteja luovutetaan 5 kpl Vuoden 29 asuntomessujen suunnittelu Ei toimenpiteitä Markkinointisuunnitelma messujen hyödyntämisestä Asukasmarkkinoinnista laaditaan markkinointisuunnitelma Yritysmarkkinointia koskeva suunnitelman tarkistus Työpaikkaomavaraisuus >15 Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Mahlianmaan, Savilahden ja Kipparin työpaikka-alueiden kehittäminen Yritystontteja luovutetaan 5 kpl/v Tasapainoinen talous Tilikauden tulos> Omavaraisuusaste>7 % Lainakanta 1 /as (ilman lunastushalleja) Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Verotulojen muutos% Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Toiminta sopeutetaan resursseihin Tarkennetaan konsernineuvotteluissa

16 14 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kansainvälisen talouden korkeasuhdanne jatkuu, sillä Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen on korvannut vahva kasvu muualla. Vaikka kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen rauhattomuus onkin lisännyt epävarmuutta maailmantalouden kasvunäkymien suhteen, arvioidaan maailmantalouden kasvun yltävän vuonna 27 viiden prosentin kasvuun. Euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamus on pysynyt korkealla ja talouden toimeliaisuus vahvana kotimaisen kysynnän vilkkauden myötä. Teollisuustuotanto on jatkanut kasvuaan joskin hidastuen. Työllisyys lisääntyy euroalueella ensi vuonna 1½ prosentin vauhtia jo kolmatta vuotta peräkkäin ja työttömyys on painumassa 7 prosentin alapuolelle. Euroalueen tuotanto kasvaa vuosina vuositasolla noin 2½ %. Suomen talouden kasvu on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,4 prosenttia ja kasvun arvioidaan hidastuvan 3,3 prosenttiin vuonna 28. Tämänhetkisistä suotuisista talousnäkymistä huolimatta kotimaiseen talouteen epävarmuutta tuovat elektroniikkateollisuuden suuret tuotantovaihtelut yhdessä resurssirajoitteiden kanssa. Kustannus- ja hintapaineet ovat lisääntyneet ja uhkana on, että teollisuuden hintakilpailukyky alkaa heiketä. Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna ja työllisyysaste kohoaa ennusteiden mukaan 7 prosenttiin. Vuonna 28 työllisyys paranee edelleen mutta hidastuen. Aloittaiset työvoimakapeikot ovat alkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua. Nopea talouskasvu ja hyvä työllisyystilanne ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa tuntuvasti tänä ja viime vuonna. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa tänä vuonna 4 ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 28 julkisen talouden ylijäämän arvioidaan hieman pienenevän erityisesti valtion menojen kasvun nopeutumisen vuoksi. Julkinen talous sisältää valtion ja kuntien lisäksi merkittävästi ylijäämäisen työeläkesektorin ja muut sosiaaliturvarahastot. Kansantalouden tilinpidon mukaisen valtiontalouden ylijäämän arvioidaan olevan noin 1 ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna, ja ensi vuonna ylijäämän arvioidaan pienenevän alle 1 prosenttiin.

17 15 Kunnallistalous Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa. Vuonna 26 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 27 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä. Vuonna 28 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana ja ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät merkittävästi mm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus lisää kuntien tuloja lähes 34 milj. euroa, kun ansiotason ja kuluttajahintojen nousu kohottavat valtionosuusindeksiä. Vuosikate nousee 3,1 mrd. euroon, ja ylittää selvästi poistot. Mikäli nettoinvestoinnit ja kunta-alan palkankorotukset ovat tehtyjen oletusten mukaisia, vuosikate kattaa nettoinvestoinnit. Lainakannan arvioidaan olevan 8,9 mrd. euroa vuoden 28 lopussa. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot tasaisen kasvun sijaan voivat jopa supistua. Tällöin sopeutuminen on sitä hankalampaa, mitä korkeampi menotaso on. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen Tuottavuuden kasvu on lähivuosikymmenten keskeinen haaste koko kansantaloudessa. Kun Suomessa on laaja julkinen palvelusektori, muodostuu julkisen palvelutuotannon tuottavuudesta keskeinen kysymys koko kansantalouden tuottavuuskehityksen ja julkisen talouden tasapainon kannalta. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen heikentävät kansantalouden kasvu- ja siten julkisen talouden rahoitusmahdollisuuksia. Suomi on muiden EU-maiden kanssa siirtymässä pysyvästi hitaan talouskasvun aikaan, kun työvoiman määrän kääntyessä laskuun tuotanto voi kasvaa vain työn tuottavuuden noustessa. Samalla kun talouskasvu hidastuu, julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Suurin haaste kohdistuu eläkkeiden ja vanhusten hoitopalvelujen rahoitukseen.

18 16 Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti julkisessa taloudessa vuosikymmenen lopulla. Eläkkeelle siirtymisen ennakoidaan kasvavan ensi vuosikymmenen alussa voimakkaasti, mutta työeläkemaksuihin kohdistuu kasvupaine jo tällä vuosikymmenellä. Mikäli palkkoihin kohdistuvan verorasituksen ei anneta kiristyä ja tuloverotusta kevennetään työeläkemaksujen nousua vastaavasti, julkiseen talouteen uhkaa syntyä nykyisin menositoumuksin rakenteellinen ja vähitellen kasvava alijäämä. Suomen julkisen palvelutuotannon laatu, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu sekä kansainvälisissä vertailuissa että palveluiden käyttäjien mielipiteiden perusteella hyviksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus on kuitenkin laskenut jatkuvasti tai pysynyt enintään ennallaan. Lisäksi palvelujen kysynnän kasvun nopeutuminen ja lisääntyvien menopaineiden hallinta edellyttävät rakenteellisia uudistuksia julkisen talouden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi. Erityisen nopeaa tuottavuuden lasku on ollut kuntien järjestämissä peruspalveluissa. Lisäpanostukset eivät ole johtaneet palvelujen määrän vastaavaan kasvuun. Muutossuunta on selvä, vaikka palvelujen laadun muutosta ei tuottavuusmittauksessa kaikilta osin ole kyettykään vielä ottamaan huomioon. Kuntien ja niiden palvelutuotantoyksiköiden väliset suuret ja pysyvät tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien kattavalla käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin palvelujen laatua ja vaikuttavuutta vaarantamatta. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia pienempiä ja työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittava palvelujen lisäys tuotetaan tulevaisuudessakin nykyisessä laajuudessa julkisten organisaatioiden itsensä toimesta eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina lähes joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kasvuedellytysten turvaamisen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä. Toisaalta kun henkilöstön vaihtuvuus ikärakenteen takia kasvaa, tarjoaa se erinomaisen tilaisuuden toteuttaa suuriakin rakenne- ja toimintatapauudistuksia hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työtehtäviä ja osaamista kehittäen. Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksen palveluja tuottavien laitosten keskinäiset tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat jatkuvasti suuria. Jo käytössä olevat tehokkaimmat palvelujen järjestämistavat tulee ottaa kattavasti käyttöön. Lisäksi palvelutuotannon järjestämisessä tulee hyödyntää myös yksityisen sektorin palvelutarjontaa kuntasektorin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Kuntasektorin vastuulla olevien peruspalveluiden tuotantoa pyritään tehostamaan ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, jonka tuloksena määritellään kuntapalvelujen tarkoituksenmukaiset järjestämis- sekä tuottamistavat. Vuonna 28 palvelusetelijärjestelmää laajennetaan kotisairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia sähköisiä tietojärjestelmäpalveluja yhtenäistetään.

19 17 Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä vuoden 28 yhteishauissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 212 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolain mukaisesti vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa uusimuotoisella yhdistymisavustuksella puitelain kanssa samanaikaisesti voimaan tulleiden kuntajakolain uusien yhdistymisavustussäännösten mukaisesti. Yhdistymisavustukset kannustavat kuntia monikuntaliitoksiin ja selvästi nykyistä suurempien kuntien muodostamiseen. Avustus on porrastettu siten, että se kannustaa yhdistymisiin erityisesti vuoden 29 alusta. Lisätukea maksetaan eräin edellytyksin kunnasta, joka on saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Kuntien yhdistyessä mahdolliset valtionosuuksien menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntajakolain mukaisesti viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Talouden tunnuslukujen perusteella käynnistetään erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palvelutuotannon arviointi kahdeksassa uudessa kunnassa. Palvelurakenteita vahvistetaan kuntaliitosten lisäksi kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Varmistetaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan puitelaissa säädetyllä tavalla erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä.

20 18 Peruspalveluohjelma Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevä peruspalveluohjelma lakisääteistetään vuoden 28 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 21 alusta. Tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia laskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 21 alusta osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 44 milj. euroa v. 28. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 27 verrattuna nettomääräisesti 221 milj. euroa. Valtion vuoteen 28 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys.

21 19 Milj. euroa menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Vuoden 26 valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasaukset siirtymätasaukset +2 OPM, nettouttaminen -13 OPM, teatterit, orkesterit, museot +1 SM, korvaukset maahanmuuttajista -5-5 VM, työmarkkinatukiuudistuksen siirtymäkauden korvaukset VM, harkinnanvarainen rahoitusavustus +6 VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki -11 OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen OPM, ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen OPM, oppisopimuskoulutuksen laajentaminen OPM, työpajatoiminta +2 OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt OPM, perustamishankkeet +9 OPM, ammatillinen lisäkoulutus -4-4 OPM, ammattikorkeakoulujen hankerahoitus +1 TEM, työllistämistuki kunnille -2-2 STM, laskennallinen valtionosuus: vanhusten palvelut ja perusterveydenhuollon vahvistaminen maksu-uudistukseen liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -6) -25 avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen -44 kuntien verotulomenetysten kompensaatio +119 STM, kalleusluokituksen poistaminen toimeentulotuesta STM, kehittämishankkeet STM, EVO-koulutus +5 STM, lasten ja nuorten psykiatria, erillisen määrärahan poistuminen -4-4 STM, lastensuojelun kokonaisuudistus STM, mammografiaseulonnat STM, kuntouttava työtoiminta Yhteensä Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus OPM, josta +28 kunnat +22 yksityiset +6 STM +226 Yhteensä, josta +254 kunnat Verotuksen ja maksujen muutokset Asiakasmaksujen muuttaminen alkaen (vuositasolla +6) +25 Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistamiseen liittyvä maksu- ja verotulojen lisäys alkaen +43 Ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen sekä työasuntovähennyksen käyttöönottoon liittyvä verotulojen menetys -119 Yhteensä -51 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä

22 2 Vuonna 28 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 milj. euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 2 milj. euroa, mikä on 5,5 milj. euroa vuotta 27 enemmän. Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuu laskennallista säästöä n. 18 milj. euroa. Se esitetään kohdennettavaksi koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi esitetään ammatillisen peruskoulutuksen laajentamista keskimäärin 2 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta 2 1 opiskelijalla vuodesta 28 alkaen. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 57 milj. euroa kouluhankkeille ja 5,7 milj. euroa kirjastohankkeille. Opetustoimessa valtionosuudet netotetaan siten, että valtionavut vähennetään kustannuspohjasta, jolloin valtionosuudet vähenevät 13 milj. euroa. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta, mikä lisää valtionosuuksia 1 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosia esitetään vähennettäväksi 4 milj. eurolla. Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä erityisesti nuorten työpajatoimintaan. Kuntien työllistämistuki vähenee 2 milj. euroa v. 28, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 milj. euroa mm. perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten. Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys on 6,9 milj. euroa ja rintasyöpäseulonnoista annettuun asetukseen liittyvä lisäys on,5 milj. euroa. Asiakasmaksujen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksut nousevat alkaen. Maksujen korotukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 27 verrattuna 25 milj. eurolla v. 28 ja vuositasolla 6 milj. eurolla v. 29. Hallitusohjelman edellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään vastaavasti. Uudistuksessa varmistetaan, että palvelut säilyvät kaikkien saatavilla. Samalla järjestelmää uudistetaan niin, etteivät asiakasmaksut johda epätarkoituksenmukaisiin hoitovalintoihin. Avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan alkaen siten, että kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon ja eläkkeensaajan pitkäaikaisen laitoshoidon maksu korotetaan 82 prosenttiin tuloista. Tähän liittyen maksukertymän arvioidaan kasvavan 41 milj. euroa ja verotulojen 2 milj. euroa. Asiakasmaksujen tasoa arvioidaan uudelleen osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuuudistusta. Uudistukseen liittyen kuntien valtionosuuksia vähennetään 44 milj. euroa, mikä toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla. Valtionosuuksia on lisätty vuoteen 27 verrattuna,8 milj. euroa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvien siirtymätasausten johdosta ja

23 21 vähennetty 1,9 milj. euroa verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen liittyen. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Laskelmissa ei ole ennakoitu mahdollista ns. tasa-arvoerää. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. euroa. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään 3 milj. euroa, jossa on lisäystä,5 milj. euroa vuoden 27 talousarvioon verrattuna. Valtionosuuksia kasvattaa hallituskauden alkuun lain mukaan ajoittuva uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 28 milj. euroa eli yhteensä 254 milj. euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 248 milj. euroa. Vuonna 28 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 4,2 %, mikä lisää peruspalvelujen järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 635 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 249 milj. euroa, eli yhteensä 884 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 28 valtionosuuksiin tehdään 4,7 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy 75 % vuoden 26 tason,6 prosenttiyksikön suuruisesta korjauksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 374 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 339 milj. euroa. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole suhdanneluonteisia tai väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan voimakasta strategista uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Kaupungin tulisi ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemat toimintatavat sekä käyttää hyväksi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Samanaikaisesti kaupungin tulopohjan kehitys on jäämässä pitkällä aikavälillä vaatimattomaksi.

24 22 Valtuusto päätti kokouksessaan velvoittaa kaupunginhallituksen laatimaan kaupungin talouden tasapainottamista ja rakenteiden uudistamista koskevan tasapainotusohjelman siten, että vuoden 27 tulos on tasapainoinen ja vuoden 28 tulos on ylijäämäinen. Lisäksi valtuusto edellytti, että sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistuksella tulisi toimialan kustannustasoa alentaa 3 prosenttia ja että vuonna 27 henkilöstön määrän tulisi olla 5 henkilötyövuotta pienempi. Lisäksi edellytettiin esitystä sellaisen omaisuuden myymisestä, jonka omistaminen ei ole palvelutuotannon tai virkistystoiminnan kannalta tarpeellista omistaa. Lisäksi valtuusto on edellyttänyt, että palveluja ja toimintaa kilpailutetaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Kaupunginhallitukselle esitetyssä taloussuunnitelmassa on onnistuttu toteuttamaan keskeiset taloudelliset tavoitteet. Vuosikate poistoista on yli 1 %, omavaraisuusaste on noin 7 %. Lainakanta vähennettynä lunastushallisaamisilla on alle 1 euroa/asukas ja taseessa ei ole kertynyttä alijäämää.

25 23 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 26 TA TA Muutos% TS TS Ta 7/ muutokset Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) , Varausten muutos 4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 26 TA 28 muutos TS TS 27 TA 27/ muutokset 28 Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Antolainasaamisten vähennykset (+) , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset , Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset (+/-) Vaihto-omaisuuden muutos (+/-) Saamisten muutos (+/-) , Korottomien velkojen muutos (+/-) Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

26 24 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 26 TA Tuloveroprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Tavoiteprosentti 18,5 18,75 18,75 18,75 18,75 Maan keskiarvo 18,39 18,46 18,46 18,46 18,46 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta,11,29,29,29,29 2,,35 19,,3 18, 17, 16, 15, 14,,25,2,15,1 13,,5 12,, TP 26 TA TP 26 TA Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 26 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot TP 26 TA TP 26 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 26 TA Lainakanta euroa/as Ilman lunastushalleja e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Lainakanta ilman lunastussaamisia Lainakantatavoite euroa/as Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 26 TA Lainakanta euroa/as. Ilman lunastushalleja e/as Lainakantatavoite euroa/as TP 26 TA Ero lainakantatavoit. euroa/as

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011

TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011 TALOUSARVIO 29 TALOUSSUUNNITELMA 29-211 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.11.28 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 29 TALOUSSUUNNITELMA 29-211 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot