TARJOUSKAUPPAMALLIN ARVIOINTI JA ASUNTOMARKKINOINTIASETUKSEN UU- DISTAMINEN. Tarjouskauppa kiinteistönvälityspalveluiden uutena toimintamallina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARJOUSKAUPPAMALLIN ARVIOINTI JA ASUNTOMARKKINOINTIASETUKSEN UU- DISTAMINEN. Tarjouskauppa kiinteistönvälityspalveluiden uutena toimintamallina"

Transkriptio

1 1 (9) Muistio TARJOUSKAUPPAMALLIN ARVIOINTI JA ASUNTOMARKKINOINTIASETUKSEN UU- DISTAMINEN Tarjouskauppa kiinteistönvälityspalveluiden uutena toimintamallina Kiinteistömaailma Oy on lanseerannut vuoden 2007 lopulla Suomen markkinoille kiinteistövälityspalveluiden tarjontaan perinteiselle toimintatavalle rinnakkaisen mallin, ns. tarjouskaupan. Sen keskeinen ero perinteiseen malliin on hinnan ilmoittamistapa tarjottavasta myyntikohteesta: Kun perinteisesti myytäväksi tarjottavalle asunnolle ilmoitetaan myyntihinta, joka kuitenkin tarkoittaa hintapyyntöä, josta voi tinkiä alaspäin, tarjouskaupassa ilmoitetaankin velaton lähtöhinta, josta ostajaehdokkaiden tulee tehdä lähtöhintaa korkeampia hintaehdotuksia. Pohjalla kummassakin mallissa on kuitenkin ammattimaisen kiinteistönvälittäjän arvioima asunnon markkinahinta, jonka pohjalta asunnon myyjä tekee kiinteistönvälittäjän kanssa ratkaisun siitä, millaisella alkuhinnalla asunto tuodaan aluksi tarjolle. Mainitut mallit ovat kiinteistönvälitysmarkkinoilla tarjolla rinnakkain. Kiinteistömaailma merkitsee asuntojen lehti-ilmoittelussaan tarjouskauppakohteet erillisellä merkillä ja kertoo ilmoituksessa myös tarjouskaupan perustoimintatavan ostajaehdokkaiden näkökulmasta, koska ilmoitukset on suunnattu ensisijassa ostajille. Verkossa tarjouskauppa ja perinteinen kauppatapa on esitelty selkeästi erillisinä prosesseina sekä asunnon myyjille että ostajille. Myös Kiinteistömaailman välittämistä kaupoista valtaosa tehdään edelleen perinteisellä tavalla, vaikka tähän mennessä tarjouskauppoja on tehty yrityksen ilmoituksen mukaan jo noin kappaletta. Tarjouskaupan keskeiseksi tavoitteeksi perinteiseen kauppatapaan verrattuna on mainittu läpinäkyvyyden parantaminen myytävän asunnon lopullisen kauppahinnan muodostumisesta. Kaikki asunnosta tehdyt hintatarjoukset ovat avoimesti kaikkien nähtävillä ja niihin on kaikkien mahdollista reagoida uudella tarjouksella ja ennalta sovituin pelisäännöin. Myyjä tässäkin mallissa päättää kenelle lopulta myy, millä hinnalla ja millaisin muin ehdoin ja senkin, myykö lopulta kenellekään. Asuntojen markkinointi on viime vuosina siirtynyt suurelta osin internetiin. Tutkimusten mukaan jo 85 % asuntokauppaa käyvistä ihmisistä ilmoittaa käyttävänsä pääkanavanaan verkkoa. Tarjouskauppamalli edellyttää verkon käyttämistä, koska kaikki tehdyt tarjoukset kerrotaan avoimesti nimenomaan verkkosivuilla. Verkossa järjestelmää on voitu kuvata monipuolisesti ja mallista kiinnostuneet saavat sieltä hyvin tietoa. Siellä tarjouskauppakohteet on helpompi myös erotella selkeästi perinteisellä tavalla myytävistä kohteista.

2 2 (9) Tarjouskauppakohteita mainostetaan myös lehti-ilmoittelulla samaan tapaan kuin perinteisesti myytäviäkin kohteita, mutta siellä ne siis merkitään erillisellä tarjouskauppamerkillä, jonka sisältö on nykyisin selostettu ilmoituskokonaisuuden yläpalkissa niin, että se on suhteellisen helppo sieltä havaita. Tarjouskauppamalli kyseenalaistettu Tarjouskauppamalli on kuitenkin herättänyt monenlaisia kysymyksiä: - Onko malli sopusoinnussa myytävien asuntojen hintojen ilmoittamista koskevan lainsäädännön kanssa? - Sisältyykö malliin asuntokauppaa vääristäviä piirteitä, esim. mahdollisuus vedättää hintoja fiktiivisillä tarjouksilla? - Houkutteleeko tarjouskaupassa ilmoitettu alhainen lähtöhinta ostajia katteettomasti ja tekee markkinoinnista siksi harhaanjohtavaa? - Onko tarjouskauppa ostajille liian houkuttelevaa sillä perusteella, että kynnys tarjouksen tekemiseen olisi matalampi kuin se on perinteisessä mallissa? - Voiko malli saada aikaan holtitonta asuntojen hinnannousua ja jopa hintakuplia ja sitä kautta kyseenalaisia vaikutuksia sekä yksityisten ihmisten taloudessa että kansantaloudessa (mm. inflaation kiihtyminen)? - Onko kahden erilaisen tarjontamallin esiintyminen markkinoilla rinnakkain jo sellaisenaan ongelmallista? Asunnon myyntihinnasta ja sen ilmoittamisesta Asuntokaupassa kaupan kohteena on yleensä yksi yksilöllinen asunto, joka voidaan myydä vain yhdelle ostajataholle. Kaupan kohteen hintaan vaikuttavat mm. sijainti, yhtiö, itse asunto, tulevat remontit, maapohjan hallintatapa (oma vai vuokratontti) jne. Asuntojen vertailu on vaikeaa jo pelkästään hinnankin suhteen, vaikka toteutuneista kauppahinnoista olisi tietoja saatavilla, kun vertailuun vaikuttavia muuttujia on useita. Hinnan ohella asuntokaupan tekemiseen vaikuttavat vielä myös kaupan muut ehdot: maksutapa, maksuaikataulu, asunnon vapautumisajankohta jne. Myyjä saa vapaasti ratkaista, mitä seikkaa haluaa painottaa ja eri tilanteissa eri tekijöillä on muutenkin erilainen merkitys. Asunto on tavallisille kuluttajille kalleimpia ja muutenkin merkittävimpiä hankintoja koko elämän aikana. Asunnon tulee olla omiin tarpeisiin soveltuva, mutta hinnalla on usein käytännössä suuri merkitys ostajan puolelta koko kaupan toteutumisen edellytyksenä. Hinta on tärkeä yleensä myös asunnon myyjälle niin asunnon vaihtotilanteissa kuin realisoitaessa asuntoon sidottua varallisuutta muita tarpeita varten. Hintaa voidaan yleensäkin pitää merkityksellisenä seikkana kaikessa kaupankäynnissä. Siksi kuluttajansuojalainsäädännössäkin on nykyisin otettu yleiseksi lähtökohdaksi se, että kun elinkeinonharjoittajan tulee myydessään hyödykkeitä kuluttajille antaa kaupan kohteesta riittävät ja oikeat tiedot, myyjän tulee myös määritellä vaatimansa hinta ja antaa siitäkin tieto jo markkinointivaiheessa selkeällä tavalla. Ostaja voi yrittää tinkiä myyjän esittämästä hinnasta, mutta lähtökohtaisesti kyse on kuitenkin myyjän ilmoittamasta kiinteästä hinnasta, jolla tämä itse on sitoutunut ilmoittamansa hyödykkeet myymään.

3 3 (9) Asuntokaupan kohdalla hinnanilmoittamisen sääntely kuitenkin poikkeaa yleisestä mallista. Siinä perusajatuksena on, että kyse on yksilöllisen kohteen yksilöllisestä kaupasta, jonka eri ehdoista hinta mukaan lukien myyjä ja ostajaehdokkaat alkavat hieroa kauppaa. Myyjän ei tarvitse sitoutua aluksi ilmoittamiinsa myyntiehtoihin, vaan myynti-ilmoitus on luonteeltaan lähinnä kehotus tarjousten tekemiseen. Toteutuvan kaupan ehdot muotoutuvat lopulta vapaasti myyjän ja ostajan välisissä neuvotteluissa. Asuntojen hinnanilmoittamisen sääntelyn kehityksestä Asuntojen markkinointi tuli kuluttajansuojalain piiriin vuoden 1984 alusta. Samassa yhteydessä tuli voimaan myös kuluttajansuojalain nojalla erillinen asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (847/1983). Suoranaista vaatimusta hinnan ilmoittamisesta asetus ei kuitenkaan sisältänyt, vaan hinnan osalta todettiin vain, että jos asunnolle ilmoitetaan myyntihinta, on kerrottava myös velaton hinta. Asetuksen perusteluissa asiasta todetaan seuraavasti: Ehdotetussa 2 :ssä ei vaadita hinnan ilmoittamista asuntoilmoituksissa, koska varsinkin kiinteistönvälittäjän toimeksiantajana olevalla yksityisellä myyjällä saattaa olla perusteltua aihetta olla esittämättä hintapyyntöä vielä ilmoitteluvaiheessa. Jos hinta kuitenkin ilmoitetaan, on ehdotetun 2 :n 2 momentin mukaan ilmoittelusta käytävä ilmi myös se, mitä ostaja todellisuudessa joutuu maksamaan, eli velaton hinta. Ehdotuksen sanonta myyntihinta merkitsee käytännössä yleensä hintapyyntöä, koska lopullinen hinta muodostuu normaalisti vasta neuvottelujen tuloksena. Hieman kryptisen sanonnan myyjällä saattaa olla perusteltua aihetta olla esittämättä hintapyyntöä vielä ilmoitteluvaiheessa voisi ajatella tarkoittavan sitä, että kun kyse on kulloinkin yksittäisen ja yksilöllisen asunnon kaupasta, on parasta antaa hinnan muodostua täysin vapaasti kysynnän ja tarjonnan kautta puuttumatta edes siihen, kumman osapuolen tulisi ehdottaa ensimmäistä hintaa. Perustelutekstissä painotetaan kuitenkin nimenomaan myyjän asemaa yksityishenkilönä siitäkin huolimatta, että koko asetuksen kohdalla kyse on yksityismyyjien osalta nimenomaan vain tapauksista, joissa käytetään apuna ammattimaista välittäjää. Hinnanilmoittamisvaatimusta ei siis tuossa vaiheessa asetettu asuntojen markkinoinnissa millekään myyjätaholle. Asunnonmyynti-ilmoituksissa ei hintoja tuolloin usein näkynyt myöskään vapaaehtoisesti ellei hintapyyntöä ollut asetettu sellaiselle tasolle, että sen uskottiin houkuttelevan paikalle paljon ostajaehdokkaita. Hintatietojen esittäminen myös asuntojen markkinoinnissa nousi esiin vuonna 1989, kun saman vuoden alkupuolella tuli voimaan asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa. Sen mukaan muun muassa palvelualan elinkeinonharjoittaja on yksilöityä kulutushyödykettä mainoksin tai muulla vastaavalla tavalla markkinoidessaan samalla velvollinen ilmoittamaan kulutushyödykkeen hinnan. Hintamerkintäasetus ei kuitenkaan koske asuntojen hintojen ilmoittamista markkinoinnissa, koska asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista oli siis jo muutenkin säädetty erillisellä asetuksella. Tuossa vaiheessa kuitenkin myös asuntomarkkinointiasetusta päätettiin muuttaa ja lukien siihen lisättiin velvollisuus ilmoittaa asunnon myyntihinta ja velaton hinta, jos se poikkeaa myyntihinnasta.

4 4 (9) Muutoksen perusteluissa korostettiin hintatietojen puuttumisesta aiheutuvan asunnon ostamista suunnitteleville ylimääräistä vaivaa, koska hintaa oli tiedusteltava erikseen myyjältä tai kiinteistönvälittäjältä. Muutoksen vaikutuksista kirjattiin perusteluihin kuitenkin myös seuraavaa: Hintapyynnön näkyvillä olo saattaa myös jossain määrin vaikuttaa hintakehitykseen markkinatilanteesta riippuen. On todennäköistä, että hintatietojen näkyminen lehtiilmoituksissa karsii markkinatilanteeseen nähden epärealistisen korkeita hintapyyntöjä. Tilanteessa, jossa asuntojen alueellinen tarjonta ylittää kysynnän ja myyntiajat muodostuvat pitkiksi, velvollisuus hintatietojen ilmoittamiseen saattaa osaltaan lisätä hintakilpailua ja siten alentaa hintatasoa. Toisaalta päinvastaisessa markkinatilanteessa ilmoittamisvelvollisuus saattaa vaikuttaa myös toisensuuntaisesti. Samaan tapaan kuin alkuperäisen asetuksen perusteluissa myös vuoden 1989 asetusmuutoksen (521/1989) taustamuistiossa todetaan, että myyntihinnalla asetuksessa tarkoitetaan vasta hintapyyntöä, joka on jatkoneuvottelujen pohjana. Myyjän aluksi ilmoittama hintapyyntö ei sido häntä myymään edes täyden hintapyynnön tarjonneelle tai sen ylittäneelle, vaan hän voi vapaasti ratkaista, millaisen tarjouksen hyväksyy vai hyväksyykö mitään. Nykyisin asuntojen markkinoinnissa annettavia tietoja säännellään valtioneuvoston asetuksella asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista 130/2001. Tämä asuntomarkkinointiasetus koskee elinkeinonharjoittajaa, joka markkinoi kiinteistöä, sen osaa, rakennusta tai huoneistoa asumistarkoitukseen tai vastaista asumiskäyttöä varten kuluttajille. Asetus koskee siis sekä asuntojen myyntitilanteita että niiden vuokrausta kuluttajan asemassa oleville henkilöille, kun markkinoijana on elinkeinonharjoittaja. Hinnan ilmoittamista siinä säännellään täysin samalla tavalla kuin edellä kuvatussa vuoden 1989 asetuksessakin. Tarjouskaupan ja perinteisen asuntokaupan ero Tarjouskaupan ja perinteisen asuntokaupan erona on itse asiassa vain asunnon lopullisen, toteutuvan kauppahinnan muotoutumistapa. Asuntokaupan kaikki muut piirteet ja ongelmat esiintyvät niissä aivan samalla tavalla. Käytännössä keskeinen ongelma asuntokaupassa on tietojen avoimuuden puute: ostaja ei saa päätöksentekonsa kannalta riittäviä ja/tai oikeita tietoja kaupan kohteesta. Tätä ongelmaa ei tarjouskauppamalli ratkaise tai lievennä, mutta ei myöskään suurenna, koska sen perinteistä mallia suurempi avoimuus koskee vain hinnan muodostumista. Kun hinnanilmoittamisvelvollisuudesta säädettiin myös asuntojen markkinoinnissa vuonna 1989, markkinoilla asuntojen hinnat muodostuivat yleensä niin, että myyjä ilmoitti lähtökohtaisen mutta sitomattoman ylärajan, josta ostajaehdokkaat aloittivat pääsääntöisesti tinkimisen alaspäin. Asetusta kirjoitettaessa ei esillä ollut muita vaihtoehtoja hinnan muotoutumiselle. Ainakaan mitään kirjausta muista tavoista ei perusteluissa ole. Toki kaupankäynnissä yleensäkin tavanomaisempi lähtökohta on se, että myyjäosapuoli asettaa lähtöhinnan, mikä selittänee tämän itsestäänselvyytenä ilmeisesti sivuutetun seikan myös tässä yhteydessä. Yhtä vakiintuneeksi oli ehtinyt muodostua myös se käytäntö, että myyjän lähtöhinnaksi ilmoittamasta hinnasta käytettiin termiä myyntihinta, vaikka oli selvää, että lopulliseksi

5 5 (9) kauppahinnaksi hyvin suurella todennäköisyydellä tuli jokin muu, tätä alempi tai korkeampi hinta. Asetusmuutosta vuonna 1989 kirjoitettaessa tämä myyntihintatermin ongelma kyllä näkyy perusteluissa, mutta vakiintunutta termiä ei haluttu lähteä muuttamaan. Kun siis asuntomarkkinointiasetuksessa käytetyn termin myyntihinta on perinteisesti tulkittu tarkoittavan vain sellaista myyjän asettamaa hintaa, josta ostajien on tarkoitus tehdä alempia tarjouksia, asetus kuitenkin näyttäisi lähtökohtaisesti edellyttävän saman termin käyttämistä myös tarjouskaupan aloitushintana esitetystä hinnasta, josta ostajien tulee kuitenkin esittää vain korkeampia tarjouksia. Asuntomarkkinointiasetuksessa omaksuttua myyntihinta-termiä voidaan kuitenkin pitää tosiasiassa harhaanjohtavana ilmaisuna myös siitä riippumatta, onko kyse ns. perinteisestä vai tarjouskaupasta. Kummassakaan ei lähtökohtana ole se, että myyjä olisi sitoutunut tai velvollinen myymään tällä ilmoittamallaan lähtöhinnalla. Kun termi myyntihinta on kuitenkin ehtinyt vakiintua asuntokaupassa perinteisen myyntitavan lähtöhinnan nimikkeeksi, Kiinteistömaailman tarjouskaupassa on pyritty erilaisella nimikevalinnalla tuomaan esiin se, että kyse on erilaisesta myyntitavasta ja siten kiinnittämään asiakkaiden huomiota nimenomaan tähän eroon. Täysin muodollisesti asetusta tulkiten Kiinteistömaailman menettelyä voidaan pitää asetuksen vastaisena, kun ilmoittelussa ei mainita termiä myyntihinta. Kun kuitenkin termin myyntihinta käyttämistä perinteisellä myyntitavalla myytävissä asuntokohteissakin voidaan pitää yhtä lailla harhaanjohtavana ja todellisen oikeutuksensa vain perinteisiin nojaavana, markkinointia valvovan viranomaisen ei ole ollut syytä puuttua tarjouskauppamarkkinointiin yksinomaan sillä perusteella, ettei markkinoinnissa käytetä sanaa myyntihinta. On syytä olettaa, että asuntokaupassa halutaan edelleen säilyttää se lähtökohta, että lopullinen kauppahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella niin, että asuntoa kaupaksi tarjonneella myyjällä on aina mahdollisuus vapaasti harkita, tekeekö lopulta kauppaa ja millä ehdoin. Hinnan muotoutumistavan osalta on kuitenkin vaikea löytää pitäviä perusteita sille, että kaupankäynnin lähtöhintana myyjä saisi ilmoittaa vain hinnan, josta on tarkoitus tinkiä alaspäin. Perinteisessäkin mallissa voi nimittäin käydä niin, että asunnosta on useita hyvin kiinnostuneita ostajia, jotka alkavat tarjota kilpaa. Asunnon lopulliseksi myyntihinnaksi voi tällöin tulla alun perin (lähtö)myyntihinnaksi ilmoitettua suurempi hinta. Hinnanilmoittelusäännöksissä tulisikin ottaa huomioon erilaiset markkinointitavat ja kirjoittaa säännökset niin, ettei niissä ainakaan velvoitettaisi antamaan kuluttajille tietoja, jotka tosiasiassa luovat harhaanjohtavan kuvan ainakin niille asunnonostajille, jotka tulevat asuntomarkkinoille ensi kertaa eivätkä ole tietoisia tämän kaupankäynnin perinteisiin nojaavista erityispiirteistä. Epäilyt fiktiivisistä tarjouksista Tarjouskauppamalliin on epäilty myös sisältyvän asuntokauppaa vääristäviä piirteitä, erityisesti mahdollisuus ns. vedättää hintoja fiktiivisillä tarjouksilla. Epäilyksiä fiktiivisistä tarjouksista asuntokaupan vauhdittajina on kuitenkin esitetty kauan myös perinteisen myyntitavan kohdalla. Menettely vääristää asuntokaupan hinnanmuodostusta vaikka mitään absoluuttisen oikeita hintoja ei asunnoillakaan voi olla.

6 6 (9) Näihin tapauksiin puuttuminen vaatii valvojilta näyttöä ja se taas yksittäistapauksellista selvittelyä. Tämä valvonta kuuluu nykyisin aluehallintovirastojen tehtäviin. Tarjouskaupassakin kaikki tarjoukset tehdään kirjallisesti kiinteistönvälittäjän kautta. Tämän tulee kirjata kaikki saadut tarjoukset myös toimeksiantokirjanpitoonsa, jota aluehallintoviraston edustajat voivat tarkastustarkoituksessa vaatia nähtäväkseen. Tässä suhteessa menettely on täysin samanlainen kuin perinteisen kauppatavan kohdalla. Valvontaviranomaisen mahdollisuudet saada selville mahdolliset tekaistut tarjoukset on yhtäläinen molemmissa kauppatavoissa. Ei ole erityisiä perusteita epäillä, että tekaistuja tarjouksia esiintyisi enemmän tarjouskaupassa kuin käytettäessä perinteistä myyntitapaa. Voi myös olla, että epäilyt liittyvät väärinkäsitykseen siitä, että Kiinteistömaailman tarjouskaupassa avoimesti kaikkien nähtävillä olevat tarjoukset olisivat ostajaehdokkaiden nettisivuille itse laittamia. Näin ei tässä mallissa kuitenkaan menetellä, vaan kaikki nettisivuille tulevat tarjoukset on annettava kirjallisesti kiinteistönvälittäjälle myyjälle toimitettavaksi ja vain välittäjän kautta nettisivuille laitettavaksi. Tarjouksista tulee myös löytyä dokumentit kiinteistönvälittäjän valvontaa varten olemassa olevista tiedostoista. Tarjouskaupan houkutushinnat Viranomaisille on tullut joitakin ilmoituksia, joissa epäillään tarjouskaupassa käytetyn ostajaehdokkaiden houkuttelemiseksi niin alhaisia lähtöhintoja, että markkinointia voi pitää selvästi harhaanjohtavana, koska myyjä ei missään tapauksessa tulisi hyväksymään sen suuruusluokan tarjouksia. Kiinteistömaailma on itsekin myöntänyt joutuneensa erikseen ohjeistamaan välittäjiä niin, että 30 % alle tavoitehinnan olevia lähtöhintoja ei saa käyttää. Yrityksen ilmoituksen mukaan tarjouskaupan lähtöhinnat ovat nykyään yleensä yli 90 % tavoitehinnasta. Selvää on, että alle tavoitehinnan asetetulla lähtöhinnalla on nimenomaan tarkoitus houkutella ostajia paikalle asuntonäyttöihin tai tutustumaan tarjottuun kohteeseen yrityksen nettisivuilla. Tähän pyritään yleensä kaikella markkinoinnilla eikä ostajien houkuttelua voi sinänsä pitää kiellettynä myöskään asuntokaupassa. Houkuttelu ei kuitenkaan saa olla sellaista, että markkinointi muodostuu harhaanjohtavaksi. Kuten edellä on todettu, asuntokaupan syntymiseen vaikuttavat lopulta monet muutkin tekijät kuin pelkkä myyntihinnan suuruus. Siksi on mahdotonta tai ainakin epätarkoituksenmukaista asettaa lainsäädännöllä eksakteja rajoja sille, kuinka paljon tarjouskaupan velaton lähtöhinta saa alittaa kiinteistönvälittäjän arvioiman tavoitehinnan. Sen sijaan alan itsesääntelyelimille tällaisen ohjeistuksen antaminen hyvän kiinteistönvälitystavan normina voisi sopia. Myös hyvän kiinteistönvälitystavan noudattamista valvovat aluehallintovirastot ovat alkaneet julkistaa omia suuntaviivojaan valvonnan lähtökohdista alalla toimivien käyttöön. Tarjouskaupan lähtöhintojen alarajoista voitaisiin ohjeistaa myös siinä yhteydessä. Tarjouskauppamallista tähän mennessä tullut palaute ei anna perusteita pitää liian alhaisten lähtöhintojen käyttöä tosiasiassa kovin merkittävänä ilmiönä. Tarjouskauppamallin hintatarjousten avoimuus antaa mahdollisuuden nähdä, että yksittäisissä tapauksissa hintatarjoukset

7 7 (9) saattavat toki poiketa joskus jopa yli 30 % lähtöhinnasta. Tämä näyttää kuitenkin olevan varsin poikkeuksellista. Perusteeksi koko tarjouskauppamallin kieltämiselle tämä tuskin riittää. Asuntojen hintoja korottava vaikutus Voiko tarjouskauppamalli saada aikaan holtitonta asuntojen hinnannousua ja jopa hintakuplia ja sitä kautta kyseenalaisia vaikutuksia sekä yksityisten ihmisten taloudessa että kansantaloudessa mm. inflaation kiihtymisenä? Ammattimaisen kiinteistönvälittäjän ammattitaitovaatimuksen keskeinen osa on mahdollisimman oikeaan asuvan markkina-arvon määrittäminen tarjottavalle asuntokohteelle. Ehdottomasti suurin osa kiinteistönvälitystoimeksiannoista on myyntitoimeksiantoja. Niiden kohdalla välittäjän on ensisijaisesti valvottava päämiehensä etuja vaikka kiinteistönvälityslain mukaan hänen on otettava huomioon myös päämiehensä vastapuolen edut. Mitä tästä seuraa myytävän asunnon hinnan suhteen? Välittäjän on annettava toisaalta päämiehelleen realistinen kuva, mutta hänen tulee kuitenkin yleensä pyrkiä saamaan kohteesta mahdollisimman suuri hinta. Kiinteistönvälityksessä on kyse yksityisestä, toimeksiantoon pohjautuvasta palvelun tarjoamisesta. Vaikka kiinteistönvälittäjien arvioita esimerkiksi asuntojen tulevasta hintakehityksestä esitetään paljon julkisuudessa asiantuntijanäkemyksinä, alan toimijoiden velvoitteet liittyvät kuitenkin ensisijassa toimeksiantajiensa etujen edistämiseen. Vaikka kiinteistönvälittäjän edellytetään ottavan huomioon myös toimeksiantajansa vastapuolen edut, siitä tuskin voidaan perustaa kovin vahvoja velvoitteita hillitä asuntojen hinnannousua ja sitä kautta inflaatiota ja mahdollisten asuntokuplien muodostumista. Asunnon markkina-arvo ei ole eksakti tieto, eikä kukaan pysty sitä tarkasti etukäteen sanomaan. Markkina-arvo on se arvo, jolla joku juuri silloin suostuu tietyn asunnon ostamaan. Näytön hankkiminen hintojen nousua systemaattisesti merkitsevistä menettelytavoista on toki vaikeaa, mutta tarjouskaupankaan kohdalla sitä ei voi ottaa perusolettamukseksi. Välittäjällä on toki kaupassa myös omat intressinsä. Useimmiten välitystoimeksiannot tehdään sellaisin ehdoin, että välittäjän palkkio riippuu prosentuaalisesti saadun kauppahinnan määrästä, mutta välittäjä on yleensä oikeutettu palkkioon vain silloin, jos kauppa todella syntyy. Välittäjän kannattaa siis myös omista syistään pyrkiä toisaalta mahdollisimman korkeaan hintaan, mutta toisaalta pitää huolta myös siitä, että kauppa saadaan todella syntymään. Hintaspekulaatioita lieventäisi luontevimmin ja helpoimmin se, jos asuntokaupan hintatiedoista saataisiin nykyistä avoimempia, kattavampia ja tarkempia. Esimerkiksi Ympäristöministeriön asuntojen hintatietopalvelu on ollut hyvä alku asuntojen hintatietojen avaamiseen, mutta nykyisellään sitä ei voi pitää niin kattavana, että se palvelisi riittävän hyvin mm. kuluttajien tiedontarvetta.

8 8 (9) Voiko kiinteistönvälityksessä olla useampia hintamalleja rinnakkain? Valvontaviranomaisille tulleessa palautteessa on myös esitetty, että kiinteistönvälitysalalla kahden erilaisen hintamallin esiintyminen rinnakkain on hankalaa ja siksi lainsäädännöllä pitäisi pakottaa alan toimijat yhteen muottiin oli se sitten tarjouskauppa, perinteinen kauppa tai tapa jossa mitään lähtöhintaa ei ole pakko ilmoittaa, kuten oli tilanne ennen vuoden 1989 asetuksenmuutosta. Tällaista palautetta on tullut erityisesti kiinteistönvälitysalalla itse toimivilta. Alan uskottavuuden on katsottu olevan vaakalaudalla, jos toiminnassa on käytössä erilaisia malleja, joissa on erilaiset pelisäännöt. Joku kuluttajakin on ilmoittanut aluksi erehtyneensä tarjouskaupan lehti-ilmoituksen halvasta hinnasta ja käyneensä turhaan katsomassa asuntoa, johon hänellä ei tosiasiassa olisi varaa, koska myyjä ei ilmoitetulla hinnalla ole valmis myymään. Pitäisikö siis markkinoilla olla käytössä vain yksi tapa, jolla asuntojen hinnanmuodostuksen saa toteuttaa? On vaikea asettaa lähtökohdaksi kategorista kieltoa sille, että markkinoille ei saa tuoda uusia toimintatapoja, jos uusista menettelyistä ei voida osoittaa olevan selvästi haitallisia seurauksia. Riittävä ja uskottava peruste tuskin voi olla se, että ostajat, myyjät ja monet kiinteistönvälittäjätkin ovat vain niin tottuneet perinteiseen malliin, että mitään muutosta on vaikea toteuttaa ilman, että markkinat menevät täysin sekaisin. Kuten edellä kuvattiin, myös asuntojen hintatietojen ilmoittaminen markkinoinnissa koettiin aluksi niin radikaaliksi asiaksi, ettei sitä voitu toteuttaa samassa yhteydessä, kun muista asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista säädettiin yksityiskohtaisesti. Lopulta kuitenkin aika ajoi asiaa: kaupankäynnin lähtöhinnan ilmoittamisvaatimus nähtiin sittenkin perustelluksi ja se toteutettiin, vaikka osa kiinteistönvälittäjistäkin sitä vastusti mm. ilmoittelukustannuksia lisäävänä ja alalle muutoinkin sopimattomana menettelytapana. Kiinteistömaailman lanseeraaman tarjouskauppamallin ohella myynti nousevien ostotarjousten perusteella on alkanut muutenkin yleistyä asuntomarkkinoilla erityisesti hyvin yksilöllisten ja vaikeasti myytävien kohteiden kaupassa. Esimerkiksi vanhoja pappiloita, muita virkaasuntoja, kouluja, rautatieasemia ja omakotitalojakin on tullut markkinoille tosiasiassa tarjousmyynnillä. Vaikka lähtöhintana niille voidaan ilmoittaa esimerkiksi 1, tarkoituksena ei yleensä ole myydä tonttia rakennusten purkukustannuksia vastaan, vaan ilmoittelulla haetaan aidosti markkinahintaa nousevien ostotarjousten perusteella. Johtopäätökset Kiinteistömaailman tarjouskauppamalli näyttää tosiasiassa vakiinnuttaneen asemansa asuntomarkkinoilla. Myös monet yrityksen kilpailijat ovat katsoneet, että tarjouskauppamallin lanseeraus on nostanut yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun sen, että erilaisia myyntitilanteita varten on asuntokaupassakin tarvetta erilaisille myyntitavoille. Tosiasiassa myyntiä nousevin tarjouksin tarjoavat jossain määrin muutkin kiinteistönvälitysalan toimijat kuin Kiinteistömaailma. Kun myös lehtimainonnassa tarjouskauppakohteiden erottelua suhteessa perinteiseen myyntitarjontaan on parannettu, on syytä olettaa, että myös sekaannuksen vaara eri myyntitapojen välillä on asunnonhankkijoiden keskuudessa pienentynyt. Asiaa selvitettäessä ei ole tullut muutoinkaan esiin painavia syitä, joiden vuoksi tarjouskauppamallin markkinoilla oloon tulisi suhtautua kuluttajien näkökulmasta lähtökohtaisesti torjuvasti.

9 9 (9) Kun asuntojen markkinoinnista on kuitenkin olemassa erityissääntelyä, olisi perusteltua, että tosiasiassa markkinoilla oleviin eri tarjontatapoihin otettaisiin nimenomaisesti kantaa tässä lainsäädännössä. Nykyinen asiaa koskeva sääntely pohjautuu ajatukselle, että kaikki asuntojen myyntitarjonta tapahtuu aina samalla konseptilla eikä muita tarjontatapoja ole siinä käsitelty lainkaan. Asetus on sitä paitsi osoittautunut eräiltä muiltakin osin vanhentuneeksi. Asuntojen markkinoinnissa annettavia tietoja koskeva asetus (130/2001) olisikin tarpeen uudistaa. Myyntihinta-termin osalta se on selvästi harhaanjohtava, kun termillä ei tässä yhteydessä tarkoiteta samaa kuin yleisessä hinnanilmoittamista kuluttajille koskevassa lainsäädännössä, vaan kyse on myyjän hintapyynnöstä, josta kaupankäynti ja hinnasta tinkiminen aloitetaan. Myyjä ei ole edes sidottu myymään asuntoa ilmoittamallaan myyntihinnalla. Muunlaisia malleja kuin se, että asuntokaupassa lähtöhinta olisi aina myyjän asettama ylin hinta, josta ostajat tinkivät alaspäin, ei toisaalta ole nimenomaan suljettu pois. Lähtökohtaisessa tinkimiskaupassakin tilanne voi myös kääntyä niin, että ostajien tarjoukset ylittävät myyjän alkuperäisen hintapyynnön. Lainsäädännössä eri malleihin tulisi ottaa kantaa ja huolehtia myös siitä, että asuntojen markkinointia koskevat informaatiovelvoitteet on lainsäädännössä kirjoitettu niin, että sallitut vaihtoehtoiset mallit on niissä otettu huomioon. Eri vaihtoehtojen tulisi myös erottua esimerkiksi terminologian osalta riittävän selkeästi toisistaan. Asuntojen välitystoimintaa valvovien aluehallintovirastojen mukaan edellä mainittua asetusta olisi tarpeen uudistaa myös asuntojen vuokrausta koskevilta osin. Nykyisin ovat yleistyneet vuokrasopimukset, joissa on aluksi määräaikainen jakso ja vuokrasuhde jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Usein sopimus muotoillaan lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi, jossa on kuitenkin lisänä alkuvaiheen määräaikainen osuus. Aluehallintovirastojen mukaan tavanomainen ongelma on se, että tällaisia kohteita markkinoitaessa kerrotaan asunto vuokrattavan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella ja tieto alkuosan määräaikaisesta osuudesta tulee ilmi vasta sopimusta tehtäessä. Asetuksessa edellytetään kerrottavan sopimussuhteen luonteesta vain se, jos kyse on määräaikaisesta sopimuksesta. Harhaanjohtavan kuvan antaminen on toki sekä hyvän välitystavan että myös kuluttajansuojalain vastaista, mutta asetuksen voidaan katsoa myös tältä osin jääneen ajasta jälkeen. Asuntokaupan suuri merkitys yksityisten kuluttajien taloudessa ja myös asuntomarkkinoiden painoarvo kansantalouden näkökulmasta puoltaisi sitä, että asuntokauppaan liittyvää hintaspekulointia pyrittäisiin lieventämään. Kuluttajien mahdollisuuksia suoraan tietojensaantiin asuntojen hinnoista tulisi parantaa. Hankkeita, joilla asuntokaupan hintatiedoista saataisiin nykyistä avoimempia, kattavampia ja tarkempia, on syytä tukea. Esimerkiksi Ympäristöministeriön asuntojen hintatietopalvelua olisi tarpeen edelleen kehittää, jotta se palvelisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedontarvetta. Nyt vielä suuri osa asuntokaupoista jää tämän hintatietopalvelun ulkopuolelle.

ISÄNNÖITSIJÄ VUOKRAVÄLITTÄJÄNÄ ys

ISÄNNÖITSIJÄ VUOKRAVÄLITTÄJÄNÄ ys 1 ISÄNNÖITSIJÄ VUOKRAVÄLITTÄJÄNÄ ys Huhtikuu 2015 Tapio Nevala Välitystoimintaa koskeva lainsäädäntö Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä = välitysliikelaki Laki kiinteistöjen

Lisätiedot

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE.

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. GRAAFINEN OHJEISTUS. YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. 1.3.2015 Lue sivulta 1 kuluttajasuojalain vaatimukset lippujen hinnan ilmoittamisesta ja Lippupisteen logon käytöstä! LIPPUJEN HINNAN ILMOITTAMINEN ILMOITTELUSSA

Lisätiedot

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti Kunnanhallitus 93 02.05.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä 218/520/2016 Kunnanhallitus 02.05.2016 93 Asia: Kunnallisvalitus Asian kuvaus:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Välittäjän vastuut ja velvollisuudet asuntokaupassa

Välittäjän vastuut ja velvollisuudet asuntokaupassa Välittäjän vastuut ja velvollisuudet asuntokaupassa Taloyhtiön osakkaan koulutusilta 29.10.2014 Jaana Anttila Kangas Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry Esityksen sisältö Lyhyesti kiinteistönvälitysalan

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Välittäjäkoelautakunta KESKUSKAUPPAKAMARI LVV-koe 15.11.2014 Arvosteluperusteet 1 (5) Tehtävä 1 A) Mitä kotimyynti tarkoittaa vuokravälitystoiminnassa ja mitä tapahtuu, jos välittäjä ei toimi kotimyyntitilanteessa sille asetettujen

Lisätiedot

Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen. välitysliikerekisteriin.

Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen. välitysliikerekisteriin. Päätös LSAVI / 1847 / 05.11.05 / 2014 Lounais-Suomi 3.10.2014 ASIA ASIASELOSTUS Välitystoiminnan kieltäminen ja uhkasakon asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ryhtynyt 6.6.2014 xxxxxxxxxxxx:tä

Lisätiedot

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23 Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA USEAT PÄÄLLEKKÄISET TARJOUKSET Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa (15.12.2000/1074) eli ns. välityslaissa on säännökset siitä, kuinka välitysliikkeen

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja.

ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS. Kilpailutuksella valitaan yksi sopimustoimittaja ja yksi varatoimittaja. TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TALOUSTOIMINTOJEN KILPAILUTUS 1. Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupungin tytäryhteisöiden taloustoimintojen hoito.

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Xxxxxxxxxx nimistä välitysliikettä koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxxx nimistä välitysliikettä koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2776/05.11.05/2013 14.7.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxxx nimistä välitysliikettä koskeva ilmoitus Xxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxxxxxx oli jättänyt tarjouksen rivitalokaksiosta 20.8.2013.

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

1. YLEISTÄ 2. HANKINNAN KUVAUS 3. HANKINNAN VAATIMUKSET

1. YLEISTÄ 2. HANKINNAN KUVAUS 3. HANKINNAN VAATIMUKSET RAUMAN SEURAKUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1 ( 5 ) 1. YLEISTÄ Rauman seurakunta on Rauman talousalueen suurin yksittäinen seurakunta. Pyrimme kaikessa toiminnassamme toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

ASIA. xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia

ASIA. xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia PÄÄTÖS ESAVI/7446/05.11.05/2013 Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 19.2.2015 ASIA xxxxxxxxxxxxxx Oy nimistä (Y-tunnus xxxxxxx-x) kiinteistönvälitysliikettä koskeva valvonta-asia

Lisätiedot

Julkisten hankintojen uusinta oikeuskäytäntöä

Julkisten hankintojen uusinta oikeuskäytäntöä Julkisten hankintojen uusinta oikeuskäytäntöä Pilvi Takala PTCServices Oy 14.9.2011 14.00-14.20 Päivitys 14.11.2011 Oikeustapausten käyttämisestä hankintakysymyksen ratkaisemisessa Oikeuskäytäntö muuttuu

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

LSSAVI/4174/05.11.05/2014. Kantelu ja valvonta-asia kiinteistönvälitysasiassa VIREILLEPANIJA MENETTELY, JOTA ASIA KOSKEE

LSSAVI/4174/05.11.05/2014. Kantelu ja valvonta-asia kiinteistönvälitysasiassa VIREILLEPANIJA MENETTELY, JOTA ASIA KOSKEE PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Elinkeinovalvontayksikkö 26.1.2015 LSSAVI/4174/05.11.05/2014 ASIA Kantelu ja valvonta-asia kiinteistönvälitysasiassa VIREILLEPANIJA MENETTELY,

Lisätiedot

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava

Lisätiedot

Järjestelmävaatimukset on kuvattu liitteessä 1, hankinnan yksilöinti.

Järjestelmävaatimukset on kuvattu liitteessä 1, hankinnan yksilöinti. TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) AJANVARAUS- JA KÄYTÖNHALLINTAOHJELMISTON HANKINTA Hankinnan kohde ja kuvaus Espoon kaupunki pyytää tarjousta Espoon kaupunginkirjaston asiakaskoneille (noin 200 kpl) hankittavasta ajanvaraus-

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI

MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI Viestintämarkkinalain uusi kytkykauppasäännös tuli voimaan 1.4.2006. Lain 70 :n mukaan matkaviestinverkon päätelaitteen ja liittymän kytkykauppa on sallittua

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja

Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja 1 (4) Luonnos 7.8.2015 SL Liite 5/Tekla 18.8.2015 ASUINRIVITALOJEN KAUPPAKIRJA 1. Osapuolet Myyjä Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE.

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. GRAAFINEN OHJEISTUS. YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. 1.10.2013 Lue sivulta 1 kuluttajasuojalain vaatimukset lippujen hinnan ilmoittamisesta ja Lippupisteen logon käytöstä! LIPPUJEN HINNAN ILMOITTAMINEN ILMOITTELUSSA

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI

TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön

Lisätiedot

Valmistelija: tekninen johtaja Ulf Blomberg ja tilapäällikkö Antti Kinnunen

Valmistelija: tekninen johtaja Ulf Blomberg ja tilapäällikkö Antti Kinnunen Kaupunginhallitus 95 30.03.2015 Kaupunginvaltuusto 52 15.04.2015 Kaupunginhallitus 151 01.06.2015 Kaupunginhallitus 163 15.06.2015 Talokiinteistöjen ja huoneistojen myyminen 188/02.07/2015 KH 95 Valmistelija:

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Ensiasunnon osto TTY 2014

Ensiasunnon osto TTY 2014 Ensiasunnon osto TTY 2014 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy Jaakko Simola Myyntineuvottelija 2 Esityksen sisältö 1. Op-Kiinteistökeskus 2. Vuokralle vai omaan 3. Sopiva ensikoti 4. Asuntonäyttö 5. Ensimmäisen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, kansallinen hankintailmoitus, avoin menettely

Hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, kansallinen hankintailmoitus, avoin menettely 1 (6) Kuntatekniikka Hankintailmoitus HILMA-järjestelmässä, kansallinen hankintailmoitus, avoin menettely Tarjouspyyntö: Jokilaakson kaava-alueen kunnallistekniset työt osa 1 Sipoon kunnan tekniikka- ja

Lisätiedot

Näytesivut. 3 Asunnon hinta-arvio ja toimeksiantosopimuksen tekeminen. KIKU-HKV-01-neuvottelu-color.pdf

Näytesivut. 3 Asunnon hinta-arvio ja toimeksiantosopimuksen tekeminen. KIKU-HKV-01-neuvottelu-color.pdf 3 Asunnon hinta-arvio ja toimeksiantosopimuksen tekeminen Olemme seuranneet tätäkin asuntoa parin muun asunnon rinnalla netissä jo melkein vuoden. Viime keväänä tämän asunnon hintapyynti oli niin poskellaan,

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt

TARJOUSPYYNTÖ. Hammaslaboratoriotyöt TARJOUSPYYNTÖ Hammaslaboratoriotyöt 1(5) 23.3.2015 Seudullinen hankintapalvelukeskus Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Järvenpään kaupunki Keravan kaupunki Mäntsälän kunta Sipoon kunta TARJOUSPYYNTÖ HAMMASLABORATORIOTÖIDEN

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA Metsäkylän Työlänojan alueelta 32 omakotitalotonttia Hakuaika 3. 21.11.2014 kello 15.00 2 Ylöjärven kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja Metsäkylän Työlänojan alueelta

Lisätiedot

(Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä) 2 p.

(Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä) 2 p. KYSYMYS 1 a) Toimeksiantosopimus on oltava kirjallinen tai sähköinen asiakirja, joka on tehty niin, ettei sen ehtoja saa muutettua yksipuolisesti. Välittäjä ei voi vedota ehtoon, joka ei ole sopimuksessa.

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1

H HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1 HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

Tontit 36118/1-4 olivat haettavana 16.6. - 30.8.2013 välisenä aikana.

Tontit 36118/1-4 olivat haettavana 16.6. - 30.8.2013 välisenä aikana. MUISTIO / JJH Asuntontontin (1 350 k-m 2 ) myynti FIM Tonttirahasto I Ky:lle (Viikki, Viikinmäki, tontti 36118/1) Ristiretkeläistenkatu 1 Varauspäätös ja alkuperäinen hintakilpailu Jatkuva tonttihaku Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kauppakirjaluonnos. Myyjä: Turun kaupunki (y-tunnus:0204819-8)

Kauppakirjaluonnos. Myyjä: Turun kaupunki (y-tunnus:0204819-8) Kauppakirjaluonnos Myyjä: Ostaja: Kaupan kohde: Turun kaupunki (y-tunnus:0204819-8) Yhtiö XX Kaupan kohde käsittää seuraavat kaupungin omistamat rakennukset kiinteistöihin liittyvine laitteineen (liite

Lisätiedot

ESISOPIMUS KIINTEISTON KAUPASTA

ESISOPIMUS KIINTEISTON KAUPASTA ESISOPIMUS KIINTEISTON KAUPASTA KAUPAN OSAPUOLET Talla esisopimuksella osapuolet sopivat myohemmin tehtavasta kiinteiston kaupasta seuraavasti: Myyja Ostaja Ferraria Oy Ab Y-tunnus 0107936-3 10470FISKARS

Lisätiedot