Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kuntajakoselvityksen johtoryhmä Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kuntajakoselvityksen johtoryhmä 1

2 Sisällys 1. Johtopäätökset Työryhmän tehtävät Nykytila Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana Kuntien talouden tasapainon tulkinta Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine -konsultin näkemys Tasapainoisen talouden Salpauskunta millä keinoilla? Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus Sopeuttamispotentiaalin etsintä talousjohdon valmistelutyö

3 4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan sopeutusmahdollisuus konsultin näkemys Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi Taloudenhoidon periaatteet Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen Yhdistymisavustuksen käyttäminen Uuden kunnan taloudenhoito Henkilöstöjohtamisen periaatteet Tietohallinnon järjestämisen periaatteet Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista Lähteet Liitteet

4 1. Johtopäätökset Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Tämä on heijastunut voimakkaasti koko julkiseen talouteen ja kuntien talouteen mm. valtionosuusleikkauksina ja verotettavan tulon heikentymisenä. Samanaikaisesti kuntien menot ovat kuitenkin kasvaneet eikä käytettävissä olevilla tuloilla näin ollen ole pystytty kattamaan menoja. Mittavien investointien johdosta myös lainamäärän kasvu on huolestuttava. Kuntatalouden kokonaisnäkymät eivät ole muuttumassa: lähivuosinakin arvioidaan menojen kasvavan mm. ikääntymisen johdosta tuloja nopeammin ja kuntatalous pysyy alijäämäisenä. Haasteet kuntataloudessa eivät häviä itsestään vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan toimia, sillä kysymyksessä ei ole suhdanteista johtuva taantuma, vaan rakenteellinen muutos. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Talouskonsultin painelaskelmien mukaan kaikkien selvityskuntien talouskehitys on huolestuttava ja mikäli mistään toimenpiteistä talouden sopeuttamiseksi ei pystytä päättämään, veronkorotuspaineet ovat kovat ja velkamäärä uhkaa kasvaa hallitsemattomasti. Tämän johdosta kaikki selvityskunnat ajautuvat pian kriisikunniksi. Painelaskelmien perusteella kuntien yhteinen sopeutustarve on 99 milj. euroa. Kuntien omilla sopeutustoimilla tästä arvioidaan voitavan kattaa n. 50 milj. euroa, mikä ei ole riittävä. Selvityksessä on arvioitu yhdistyneen kunnan sopeutuspotentiaalia ja päädytty siihen, että yhdellä suuremmalla kunnalla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet sopeuttaa toimintojaan, kasvattaa elinvoimaa ja tätä kautta parantaa työllisyyttä ja kasvattaa verotuloja. Uudella kunnalla on mahdollisuus pitkällä aikavälillä turvata palvelut ja saada talous tasapainoiseksi. Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. Työryhmä esittää kappaleessa 5 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvelvollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta Jokaisen kunnan tulee päättää 4

5 talouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä. Kärkölän kunnan osalta tilanteen haasteellisuus on kuitenkin tunnistettu ja linjauksia tältä osin on tarkennettu. Linjausten mukaan yhdistyvien kuntien tulee huolehtia myös siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Henkilöstö tulee sopeuttaa uuteen kuntaan hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet. Työryhmä toteaa edelleen, että aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä. Työryhmä toteaa, että kuntatalouden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan: voimakasta sopeutusta sekä itsenäisiltä kunnilta että yhdessä itsenäisten kuntien sopeutusmahdollisuus ei riitä turvaamaan palveluita ja talouden tasapainoa kipeitä päätöksiä palveluverkosta ja muutosta toimintatavoissa juustohöylä ei enää riitä Työryhmän, viranhaltijavalmistelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntaliitoksen edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen! Näitä ajatuksia on hyvä pohtia tehtäessä ratkaisua siitä, miten ja millä resursseilla palvelut kuntalaisille jatkossa turvataan. 5

6 2. Työryhmän tehtävät Kuntarakennelaissa on määritelty kuntajakoselvityksen sisältö, jonka perusteella myös selvitystyöryhmien tehtävät ovat määräytyneet. Kaikkien työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmien tehtävänä on avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää, kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Johtoryhmä voi antaa työryhmille myös muita tehtäviä. Kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksessa 17. joulukuuta 2013 päätettiin, että talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa: Selvitys taloudellisesta tilanteesta (ml. valtionosuusuudistuksen vaikutus kuntatalouteen) Selvitys henkilöstömäärästä ja -rakenteesta Ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista talouden ja henkilöstöasioiden näkökulmasta Työryhmän työ käynnistyi tammikuussa 2013 työryhmän ensimmäisellä kokouksella 9. tammikuuta, jolloin käytiin läpi mm. työryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Em. tehtävien lisäksi työryhmän tehtäviä täsmennettiin ja todettiin tehtäviin kuuluvana osana taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisiin periaatteisiin sisällytettäväksi myös laatia hahmotelma konsernipalveluiden/tukipalveluiden kuten talous- henkilöstö- tietohallintopalveluiden järjestämisestä. Johtoryhmän ja sihteeristön evästysten perusteella myös ICT/tietohallintoasioiden mukaan ottaminen sovittiin otettavaksi osaksi työryhmän työtä. Työryhmän työn valmistelusta ovat vastanneet sekä viranhaltijat että konsultit. Viranhaltijavalmistelijat ovat muodostaneet työskentelyään varten ns. alatyöryhmät: talousasioiden valmistelusta vastaavat selvityskuntien talousvastaavat, henkilöstöasioiden valmistelusta puolestaan selvityskuntien henkilöstövastaavat ja tietohallinnon osalta tietohallintovastaavat. Talousvastaavien tehtävänä on ollut valmistella talouden nykytilan kunnittainen kuvaus, taloudenhoidon yleiset periaatteet (mm. maksu- ja taksapolitiikka, investointien koordinointi, poistosuunnitelmien yhdenmukaistamisen tarpeen määrittely) aineiston kerääminen konsulttiselvitystä varten sekä muut linjaukset uuden kunnan taloudenhoitoa koskien. Henkilöstövastaavien tehtävänä on puolestaan ollut kerätä henkilöstöön liittyviä tietoja ja analysoida tietoja kuten esim. henkilöstömäärät ja rakenne, eläköityvät , palkkasummien kehitys , pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut, työterveyshuollon kulut , rekrytoinnin järjestämisen muodot, esimiehet ja rinnakkain samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat, keskeiset henkilöstöjä koskevat tunnusluvut ja henkilöstöjohtamisen periaatteet. ICTalatyöryhmän tehtävänä on ollut tuottaa kuntajakoselvitykselle ICT:n nykytilan kuvaus ja nykytilan analyysi, päätöksentekoon tarvittava materiaali sekä yhdistymisselvityksen ICT-osuus siirtymäsuunnitelmineen. 6

7 Viranhaltijoiden lisäksi talousselvityksiä (mm. nykytila-analyysit, paine- ja yhdistelylaskelmat) tekemään nimettiin Valtiovarainministeriön kustantama talouskonsultti Eero Laesterä/Kuntapro Oy. Tietohallintoasioiden osalta valmistelutyötä on tehty tietohallintovastaavien sekä Valtiovarainministeriön nimeämien konsulttien (Sofigate Oy) toimesta. Työryhmän tehtäviin kuuluvien henkilöstöasioiden valmistelun osalta on käyty keskustelua myös henkilöstöryhmän ja talous- ja henkilöstöryhmän välisestä työnjaosta. Valmistelutyöryhmänä toimivan talous- ja henkilöstötyöryhmän lisäksi on siis nimetty henkilöstötyöryhmä, jossa jäseninä ovat henkilöstövastaavat sekä myös ammattiyhdistysedustajat. Sekä talous- ja henkilöstötyöryhmän että johtoryhmän kokouksissa on todettu, että henkilöstötyöryhmä ei toimi valmistelu- tai selvitystyöryhmänä. Henkilöstötyöryhmän roolina on pääsääntöisesti toimia yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä ja arvioida selvitystyön tuloksia ja niiden vaikutusta henkilöstön asemaan. Sen tulee näin ollen käsitellä kokouksissaan kaikkien valmistelutyöryhmien tuottamien selvitysten osalta henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja. Alla olevassa kuvassa on esitetty valmistelutyöryhmien ja henkilöstötyöryhmän välinen työnjako. Valmistelutyöryhmien tehtävät 7

8 3. Nykytila 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden kasvunäkymät säilyvät heikkona vuonna 2014 ja ansioiden nousu hidastuu. Valtion velan bkt-osuuden kääntäminen laskuun edellyttää siksi hallitukselta uusia sopeutustoimia. Kauppalehti uutisoi kirjoituksessaan, kestävyysvajeesta ja sen paikkauksesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon verotuloja pitäisi saada lisää, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon pitkällä aikavälillä. Huomio tulisi Kauppalehden artikkelin mukaan kohdistua tuottavuuden nostoon. Valtion ja kuntien velkaantuminen pitäisi saada saada taittumaan ja menoja leikattua. Julkinen talous ei kestä väen ikääntymistä, sillä hoiva- ja sairaanhoitomenot kasvavat, samoin eläkekulut. Kuntien kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista. Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50 % tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. Eli siis esimerkiksi kunnissa saattaa olla enemmän vanhuksia ja lapsia kuin työssäkäyviä. Pääministeri Kataisen hallitus päätti talouden kasvuedellytysten varmistamiseksi ja julkisen talouden tasainottamiseksi rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakenneuudistusten toimeenpanon varmistaminen on keskeinen keino julkisen talouden arviolta noin 9,5 miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntasektorin osuus kestävyysvajeen hallinnassa on merkittävä ja kuntien vastuulla olevien palveluiden osuus kestävyysvajeen hallinnassa on arvioitu jopa 5 miljardin suuruiseksi. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä (kehysriihi) vuosille on pidetty 24. ja 25. maaliskuuta Kehyspäätöksen yhteydessä on valmisteltu myös peruspalveluohjelma, jonka tarkoituksena on toteuttaa valtion ja kuntien yhteistä kuntapolitiikkaa. Peruspalveluohjelma tarkastelee kuntien toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2017 asti, arvioi kuntien verotulojen, valtionapujen ja kuntien menojen kehitystä. Ohjelma sisältää valtion toimenpiteitä, jotka koskevat kuntauudistusta, kuntasektorin tuottavuutta ja muita kuntien tehtäviä koskevia uudistuksia. Ohjelman vaikutukset vuodelle 2014 on arvioitu n. 200 milj. euroa kuntataloutta heikentäväksi. Kehysriihessä hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa (v ,7 mrd) alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. 8

9 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen Valtiovarainministeriön mukaan lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin vuonna Kuntien talous Valtiovarainministeriö on maaliskuussa 2014 julkaissut Peruspalvelujen tila raportin, jossa on tarkasteltu mm. kunnallisten palveluiden kustannuskehitystä. Raportin mukaan kunnallisten palvelujen nettokustannukset olivat v yli 27 miljardia euroa. Näistä sosiaali- ja terveystoimi muodosti lähes 67 prosenttia kuntien käyttötaloudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli hieman alle 27 prosenttia. Nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasolla vuosina 2011 ja 2012 yli 5 prosenttia, joidenkin kustannukset yli 10 prosenttia. Kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti väestön ikääntyminen, mutta myös palvelurakenteen ja lainsäädännön muutokset. Menokehitys on pitkällä aikavälillä kestämätön ja tarvitaan toimia kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kulunut vuosi 2013 on ollut kunnille edelleen hyvin haasteellinen käynnissä olevien merkittävien uudistusten kuten kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sote-rakenteen ja rakennepoliittisen ohjelman ja kuntarakenteen muutosten ja yleisen heikon taloustilanteen vuoksi. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat osoittaneet, että kuntatalouden tila koheni vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen kun se edellisenä vuonna oli n. 300 milj. euroa negatiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, 9

10 tulosta selkeästi vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat merkittävästi verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien verotulot jäävät vuonna 2014 alle toimintamenojen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta (v vuosikate 1,74 mrd euroa). Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneistakin rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Maakunnallisesti tarkasteltuna pienin vuosikate tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %, mikä kertoo tulorahoituksen riittämättömyydestä ja kasvaneesta investointimäärästä. Tilikauden tuloksen parantuminen siis vuonna 2013 pitkälti kertaluontoisista eristä johtuen ei kerro siitä, että kuntatalous olisi tasapainossa, sillä kuten Laesterä Kuntalehdessä kirjoittaa, kertaluontoiset verotulot ovat pois vuoden 2014 tuloista ja kasvuennusteista. Lisäksi palkkasumman kasvun kattamiseksi tulisi verotulojenkin kasvaa ja investointien voimakas kasvu tarkoittaa vääjäämättä myös velkaantumisen voimakasta kasvua. Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 142 miljoonaa euroa. Korotusta hakeneiden kuntien määrä lisääntyi 13 kunnalla, mikä kertoo osaltaan kuntien heikosta taloustilanteesta. Selvityskunnista Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä hakivat harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta vuodelle 2013, näistä ainoastaan Kärkölä sitä sai. Lisäksi veroprosentteja päätettiin korottaa useissa kunnissa vuodelle Lähes puolet kunnista, yhteensä 156 kuntaa on nostanut tuloveroprosenttiaan vuodelle Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 2014 ja Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman jäljessä sekä ylä- että alamäessä. Valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2014 kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämän syvenevän. Lahden talousalueen kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnan asukasmäärä vähentyi vuonna Aloittavien yritysten määrä oli vuonna 2013 selvästi edellisvuotta pienempi ja erityisesti pienten yritysten perustaminen ei ole toivotulla tasolla. Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 10

11 2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuoden 2013 Päijät-Hämeessä perustettiin 866 uutta yritystä ja lakkautettiin 570 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 296. Työ- elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnassa elinkeinoelämä noudattelee koko maan linjaa, sillä sosiaali- ja terveysala, kauppa ja muut palvelualueet menestyvät vielä kohtuullisesti, mutta myös näillä sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen. Hämeessä ja erityisesti Päijät-Hämeessä teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden vaikea korvaaminen näkyy joulukuun korkeissa työttömyysluvuissa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän (14,8 %) kuin vuosi sitten ja marraskuusta työttömien määrä kasvoi 2 344:llä (10,7 %). Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste joulukuussa oli 15,1 %, nousten edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Maakunnan matalin työttömyysaste oli Hämeenkoskella (10 %) ja korkein Lahdessa (17,4 %). Sekä nuorten että yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut. Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä. 3.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana Kuntien talouden tasapainon tulkinta Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden yli- ja alijäämien määrä. Pelkästään yksittäisen vuoden tai kertyneitäkään ylijäämiä tarkastelemalla ei kuitenkaan saada kunnan talouden tasapainosta oikeaa kuvaa. 11

12 Kirjanpidon osoittama tasapaino ja todellinen tasapaino eivät välttämättä ole sama asia. On huomattava, että vaikka kertyneitä ylijäämiä taseessa olisikin, voi huomattavista ylijäämistä huolimatta varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta olla samalla tarkastelujaksolla kertyneiden ylijäämien verran miinuksella. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirran ollessa miinusmerkkinen, on kunnan rahoitettava kyseinen toiminta muulla tavalla: joko rahavaroja tai sijoituksia käyttämällä tai ottamalla lisää velkaa, josta jälkimmäinen lienee yleisin. Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulisi olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella eikä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Todellista talouden tasapainoa tulee näin ollen yli-/alijäämäerien lisäksi arvioida muillakin mittareilla. Olennaista on, pystyykö kunta tulorahoituksellaan selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja lainamäärän lisäyksestä aiheutuvista korkokuluista. Myös tulojen ja menojen epätasapainoinen kehitys on syytä huomioida eli tällöin tarkastellaan esim. verorahoituksen ja toimintatuottojen riittävyyttä toimintakulujen kasvun kattamiseen. Perinteisesti vakaan kuntatalouden mittarina on käytetty myös vuosikatteen ja poistojen suhdetta: jos vuosikatteella pystytään kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, talous on tasapainossa. Tämän lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Myös poistojen määrä on tärkeä talouden tasapainoa arvioitaessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaan kuntien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 %. Mikäli vuosikate vastaa poistojen määrää, mutta investoinnit ovat esimerkiksi tarkasteltavassa viiden vuoden ajanjaksossa olennaisesti poistoja suuremmat, ei tulorahoitus ole riittävä eikä kunnan talous todellisuudessa ole tasapainossa kertyneistä ylijäämistä huolimatta. Koko maan tasolla kuntien taloutta tarkasteltaessa kertynyt yli-/alijäämä on voimakkaasti positiivinen johtuen pitkälti siitä, että suunnitelman mukaiset poistot eivät ole suuruudeltaan vastanneet keskimääräistä vuotuista investointitasoa (tai korjausinvestointien määrää). Tästä syystä tilinpäätösten kertynyt yli- /alijäämä voi antaa liian hyvän kuvan kuntatalouden tasapainosta. Kuten aiemminkin on todettu, pelkkä ylijäämä ei siis ole tarkka eikä hyvä kuntatalouden tasapainon mittari/tunnusluku. Keskeistä talouden tasapainoa arvioitaessa on tarkastella em. tunnuslukujen ja vuosittaisen kehityksen lisäksi myös muita tilinpäätöksen tunnuslukuja kuten investointien tulorahoitusprosenttia, lainanhoitokatetta ja suhteellista velkaantuneisuutta Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Lahden kaupungin talous on ollut tasapainossa tarkastelukaudella Toimintakate on kuitenkin heikentynyt milj. euron vuosivauhdilla. Vuosikate on säilynyt yli 30 milj. eurossa, minkä taustalla on kaupungin verorahoituksen hyvä kehitys. Kun tarkastellaan edellisinä tilikausina kertyneitä ylijäämiä, voidaan niistäkin talouden tasapaino todeta. Vuosikate riitti aina vuoteen 2012 saakka kattamaan poistot ja vasta vuonna 2013 vuosikate painui niin alas, ettei se riittänyt kattamaan kuin 18,5 % poistoista. 12

13 Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on viimeiset viisi vuotta ollut Lahdessa negatiivinen, jolloin lainalla on jouduttu kattamaan vuosittain noin 9,0-15,0 milj. euroa investoinneista. Koko tarkastelukaudella negatiivinen rahavirta on ollut yhteensä -23,3 milj. euroa. Vuoden 2013 osalta lainalla rahoitettiin jo noin 50,0 milj. euron verran investointeja. Suurin syy Lahden osalta näin synkkään rahoitusvajeeseen on heikon talouskehityksen lisäksi ennätykselliseksi nousut ja yhä kasvava investointitarve. Investointitaso on pysytellyt noin 50,0 milj. euron tasolla koko tarkastelujakson ajan ja vuosina se tulee edelleen kohomaan, jopa lähelle 100,0 milj. euroa Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Viime vuosia tarkasteltaessa nähdään vuosikatteen pudonneen vuonna 2013 vain noin viidennekseen edellisistä vuosista. Vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut hyvällä tasolla vuoteen 2012 saakka ja investoinneistakin on siihen saakka reilusti yli puolet pystytty kattamaan omalla tulorahoituksella. Vuonna 2013 keskeisen talouden tasapainon mittarin vuosikate/nettoinvestoinnit arvo jäi vain 13 %, mikä merkitsee, kuten edellä on mainittu merkittävää velkaantumisen lisääntymistä. 13

14 Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 117,9 % 113,1 % 18,7 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 71,8 % 66,8 % 13,0 % Tuottojen ja kulujen kehitys Käyttötalouden meno- ja tulokehityksen suhde on tarkastelujaksolla hyvin poukkoileva erityisesti tulojen osalta. Toimintakulut ovat kasvaneet keskimäärin 6 % vuodessa tarkastelujaksolla, mikä on pitkällä aikavälillä kestämätön kasvutahti. Verotulojen kehitys on ollut maltillista ja valtionosuuksien kehitys on ollut hyvä aina vuoteen 2012 asti. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % Lainakannan kehitys 2010 Kasvu % 2011 Lainanoton lisääntyminen ja velkataakan kasvattaminen on korkean investointitason ja heikon tulorahoituksen vuoksi välttämätöntä. Vuoden 2013 taso ei vielä ole kestämätön, kun tarkastellaan kaupungin omaan toimintaansa ottamaa lainamäärää, joka on euroa/asukas (2012 kuitenkin alle eu- Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,5 % ,2 % ,7 % ,5 % ,4 % ,9 % Toimintakulut ,3 % % ,2 % ,6 % ,9 % ,5 % Verotulot ,5 % % ,1 % ,3 % % ,2 % Valtionosuudet ,3 % % ,5 % ,6 % % ,9 % Verorahoitus yhteensä ,8 % % ,9 % ,1 % % ,6 % 14

15 roa/asukas). Kokonaislainakanta omaan toimintaan on 187 milj. euroa vuonna Tulevina vuosina kaupungin velkaantuminen tulee kasvamaan, korkeana jatkuvan investointitarpeen vuoksi. Lahti-konsernin kokonaislainamäärä on 822 milj. euroa, missä on mukana myös konserniyhtiöiden rahamarkkinoilta suoraan ottamat lainat. Katsaus Lahden kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen Suomen talouden odotettua heikompi kehitys tuntui vahvasti Lahdessa vuoden 2013 aikana. Työpaikkojen määrä, joka vuoden 2009 romahduksen jälkeen elpyi, on taittunut uudelleen laskuun. Myös väestönkasvu hidastui edellisten vuosien tasosta. Lahden kaupungin vuoden 2013 taloudellinen tulos oli merkittävästi alkuperäistä joulukuussa 2012 hyväksyttyä talousarviota heikompi. Suurimmat poikkeamat talousarvioon olivat erikoissairaanhoidossa, toimeentuloturvassa, työllistämistoimissa, myyntivoitoissa sekä lasten ja nuorten kasvun vastuualueella. Erikoissairaanhoidossa vuoden 2013 menoihin heijastuivat vuoden 2012 korkeat kustannukset, joista suuresta osasta saatiin tieto vasta kaupungin talousarvion valmistumisen jälkeen. Talouden ja työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys näkyi toimeentuloturvassa ja työmarkkinatukimenoissa. Myös myyntivoittojen aleneminen liittyi suhdannetilanteeseen. Lasten ja nuorten kasvun alueella, päivähoidossa ja peruskoulussa, kustannuksia lisäsivät sekä päivähoidon lisääntynyt kysyntä että ilmanlaatuongelmien edellyttämät väistötilat ja järjestelyt. Kaupungin toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,7 prosenttia, mikä oli noin kolme prosenttiyksikköä talousarviossa arvioitua enemmän. Nousu oli myös korkeampi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 6,2 prosentilla ja ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,4 prosentilla. Ylitys alkuperäiseen talousarvioon johtui osin valtion verotilityskäytännön muutoksesta, kun aiemmin tammikuussa maksettu tilitys on aikaistettu joulukuulle. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Lahdessa hieman maan keskiarvoa enemmän. 15

16 Kaupungin vuosikate riitti vain vajaaseen 19 prosenttiin käyttöomaisuuden poistoista. Poistot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 6 milj. euroa. Kaupunki muutti tilikaudella käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisille ala-rajoille. Poistot olivat tilikaudella 37 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit olivat myös viime vuonna selvästi poistoja korkeammalla tasolla. Tulorahoitus riitti kattamaan investointimenoista 13 prosenttia ja loppuosa, noin 46 milj. euroa, jouduttiin rahoittamaan lainalla. Tilivuoden huono tulos leikkaa taseen kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää, jota jää jäljelle hieman yli 100 milj. euroa. Kaupungin omaan toimintaan otetut lainat kohoavat 187 miljoonaan euroon. Koko konsernin lainamäärä on 822 miljoonaa euroa Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hollolan kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan tasapainossa. Myös vuosikate on riittänyt vuoteen 2011 asti kattamaan poistot Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että kertyneistä ylijäämistä huolimatta Hollolassa vuosien toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina ole kyetty kattaman poistoja. Myös vuoden 2013 osalta toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Ajalla kassavirta on lähes 20 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 16

17 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 selvästi, samoin vuonna Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Hollolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. 17

18 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Hollolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet kuluja prosentuaalisesti nopeammin vuosina ajan, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, jopa 9 % vuonna Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Tilanne on kuitenkin selvästi heikentynyt vuodesta 2010 ja toimintakulujen kasvu ylitti tulojen kasvun. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 aikana menokehitys on saatu taitettua, mutta myös tulojen kasvu on pienentynyt. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,6 % ,2 % ,9 % ,7 % ,1 % ,0 % Toimintakulut ,6 % % ,9 % ,9 % ,5 % ,4 % Verotulot ,5 % % ,0 % ,2 % % ,3 % Valtionosuudet ,8 % % ,9 % ,4 % % ,9 % Verorahoitus yhteensä ,9 % % ,1 % ,3 % % ,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Hollolassa selvästi kasvanut voimakkaasta investointitahdista ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 16 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 11,5 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoito (tp 2013: 1,37 )katetta ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 41,4 %). 18

19 Hollolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin hyvin, kuten edellä on todettu. Vuoden 2010 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 39 %. Hollolan kunnan taloudellinen tilanne ja sen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja toimenpiteisiin on ryhdyttykin jo vuonna 2013, jolloin valtuusto hyväksyi varsin merkittävän 5,7 milj. euron sopeutuspaketin talouden tasapainottamiseksi. Myös veroja korotettiin jo vuodelle Kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20,75, joten sopeutusvaraa veroprosentissa ei juuri ole. Tavoitteena on kuitenkin, että kunta jatkossakin vastaa palveluvelvoitteistaan mahdollisimman hyvin. Katsaus Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 986 t euron alijäämää, mikä on n. 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi ja alkuperäistä talousarviota n. 0,5 milj. euroa suurempi. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä peräti 8,6 milj. euroa eli 8,6 % 885 t eur, 0,9 % v Verotulojen voimakas kasvu (11,3 %) johtui kuitenkin pääosin kunnallisveroprosentin (20,75%) ja kiinteistöveroprosentin korotuksista vuodelle 2014, joiden vaikutus on yhteensä n, 4,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 550 t euroa (26 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä, joissa oli vain hienoinen 246 t euron kasvu (0,9 %) edelliseen vuoteen nähden. Toimintatuotot kasvoivat 1,9 milj. euroa (2 %) vuodesta 2012 ja olivat 76,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen, sillä toimintakulut kasvoivat 4,2 milj. euroa (2,4 %) ja olivat yhteensä 178 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu on kaksinkertainen toimintakulujen kasvuun verrattuna, kun edellisenä vuonna toimintakulujen kasvu oli yli kaksi kertaa verorahoituksen ja toimintatuottojen kasvuun verrattuna. Kiinteistön myynnistä saatu n. 1,9 milj. euron poikkeuksellisen suuri myyntivoitto näkyy satunnaisissa erissä. Poistojen määrä kasvoi peräti 75 % (4,4 milj. eur), johtuen pääosin kertaluontoisista 3,8 milj. euron poistoista, joilla korjattiin tasearvojen (mm. koulurakennukset) oikeellisuutta. Näistä huolimatta vuosikate riitti kattamaan 72,3 % poistoista (vuosikate/poistot 24,6 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Lisäksi uusien rakennusinvestointien tieltä purettavien kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaus tulee rasittamaan kunnan tulosta. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 39,3 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 46,6 milj. euroa, mikä on 33 % ja 11,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n euroon ollen siis vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys 19

20 Nastolan kunnan talous on tarkastelujaksolla vahvistunut vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen talouden pitäminen tasapainossa on ollut aikaisempaa haastavaa. Vuosikate on riittänyt kattamaan poistot vuosina 2007, 2008, 2010 ja Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että vuosina ja kertyneistä ylijäämistä huolimatta Nastolassa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen eikä vuosikatteella ole vuosina 2009 ja kyetty kattaman poistoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen koko tarkastelujaksolla. Ajalla kassavirta on reilun 24 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 20

21 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 hiukan, mutta jo vuonna 2013 selvästi. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Nastolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 233 % 88 % 60 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 69 % 27 % 29 % 21

22 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Nastolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet prosentuaalisesti kuluja nopeammin vuosina ja 2013, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, koko tarkastelu ajalla, lukuun ottamatta vuosia 2010 ja Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2008 alkaen. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,3 % ,1 % ,6 % ,7 % ,1 % ,3 % Toimintakulut ,9 % ,4 % ,4 % ,5 % ,4 % ,4 % Verotulot ,6 % ,8 % ,9 % ,2 % ,2 % ,0 % Valtionosuudet ,1 % ,5 % ,6 % ,7 % ,1 % ,1 % Verorahoitus yhteensä ,3 % ,8 % ,1 % ,6 % % ,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys on vuodesta 2009 ollut Nastolassa selvässä kasvussa ja kasvu on kiihtynyt vuosina Lainamäärän kasvu johtuu investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä tulevina vuosina, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 11,4 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 5,2 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoitokatetta (tp 2013: 0,5)ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 60,2 %). 22

23 Nastolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin kohtuullisesti. Vuoden 2011 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 30 %. Nastolan kunnan vuoden 2013 selvästi ennakoitua huonompi tulos, johtuen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän noin 1,5 miljoonan menoylityksestä on käynnistänyt mittavat tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2014 osalta, jotta menokehityksen kumuloituminen vuosille 2014 ja 2015 saataisiin kuriin. Vuodelle 2014 on valmisteltu noin 1,4 miljoonan euron määrärahojen leikkauksia. Tuloveroprosentti korotettiin vuodelle 2012 jo 20,50 prosenttiin, joten se osalta taso on jo varsin korkea. Katsaus Nastolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,78 M euron alijäämää, mikä on n. 570 t euroa muutettua talousarviota suurempi ja alkuperäistä talousarviota n. 1,15 milj. euroa suurempi. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 M eli 4,8 %, mutta valtionosuudet laskivat 23 t eli 0,1 %. Noin 0,5 M verotulojen kasvusta selittää vakituisten asuntojen ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin korotus. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 100 t euroa (6,3 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat noin 1,1milj. euroa (11,8 %) vuodesta 2012 ja olivat 9,7 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli 4,0 milj. euroa (5,4 %) ja olivat yhteensä 78,4 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu ei yltänyt toimintakulujen kasvuun, kuten ei edellisenä vuonnakaan. Poistojen määrä kasvoi lähes 21 % (noin eur), johtuen uuden lähinnä hoivayksikön valmistumisesta ja käyttöönotosta. Vuosikate riitti kattamaan 59,8 % poistoista (vuosikate/poistot 88,5 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 26,8 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 38,0 milj. euroa, mikä on 17 % eli 5,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n euroon ollen siis vielä juuri ja juuri valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys 23

24 Iitin kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan epätasapainossa vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2012 siirrettiin rahastoista 3,974 miljoonaa euroa ylijäämätilille. Vuosikate on riittänyt vuoteen 2010 asti kattamaan poistot Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että Iitissä vuosien toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina ole kyetty kattaman poistoja. Ajalla kassavirta on runsaat 4 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä

25 Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuodet , havaitaan alla olevasta kuvasta, että vuosikate ei ole riittänyt poistoihin vuodesta Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin. Vuosikate Iitissä ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Investointien rahoittamiseen on käytetty omaisuuden myynnin ja lainarahoituksen ohella kassavaroja. Kassavarat ovat supistuneet vuosina yhteensä 3, 472 M. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 4 % 17 % 72 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 2 % 10 % -573 % Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen tarkastelussa voidaan todeta, että Iitin vuosina luvuissa on mukana lomatoimi, joka siirtyi Kouvolan kaupungille Vuonna 2009 lomatoimen toimintatuotot olivat 3,584 M ja toimintakulut olivat 3,577 M. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat merkittävästi vaihdelleet vuosittain ja aiheuttavat toimintatuottojen kasvun vaihtelut (esim. v 2009 ja v 2012) Toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta voimakkaammin lukuun ottamatta viime vuotta. Tässäkin tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että toimintakuluista yli puolet on maksuosuuksia kuntayhtymälle (PHSOTEY). Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus toimintakatteesta on noussut 60,6 prosentista (2010) 65,6 prosenttiin (2013) 25

26 Verotulojen kasvu oli olematonta vuosina Kunnallisveron korotukset verovuosille 2012 ja 2013 ja kiinteistöveronkorotukset ovat muuttaneet verotulot kasvuun. Valtionosuuksien kasvu on pitänyt yllä verorahoituksen kasvua mutta toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta enemmän. Poikkeuksen tekee viime vuosi. Valtionosuuksissa näkyy verotulotasauksessa tehty muutos vuonna 2012, ts. kiinteistövero jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Käyttötalous ei ole tasapainossa. Verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin riittävät valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten kompensoimiseen eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot % ,5 % ,0 % ,4 % ,4 % ,1 % Toimintakulut % % ,9 % ,4 % ,3 % ,6 % Verotulot % % ,6 % ,1 % % ,0 % Valtionosuudet % % ,8 % ,6 % % ,4 % Verorahoitus yhteensä % % ,5 % ,5 % % ,4 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Iitissä selvästi kasvanut kasvaneesta investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Lainakanta on kasvanut 5,97 miljoonasta eurosta (2010) 11,61 miljoonaan euroon. Lainamäärä asusta kohden on alle kokomaan keskiarvon ja on /as (TP2013). Suhteellinen velkaantuneisuus on heikentynyt ja on 37,3 % (TP2013). Iitin kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt hyvin, kuten edellä on todettu. Vuodesta 2011 on kunnan talouden tila kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investoinnit, Koy Larealin konkurssissa menetetty 3,25 miljoonan lainasaaminen. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin. Kassan laihduttaminen ei ole riittänyt ja lainamäärä on lähtenyt kasvuun. 26

27 Katsaus Iitin kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Vertailu talousarvioon Tilikauden tulos oli 0,266 miljoonaa euroa ja se ylitti muutetussa talousarviossa arvioidun 0,174 miljoonalla eurolla. ja alkuperäisen 0,315 milj. eurolla. Toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 0,7 % prosenttia eli 0,31 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut ylittyivät 0,46 milj. eurolla. Ns. oma toiminnan toimintakulut alittuivat 0,15 milj. eurolla eli 0,7 %. Toimintatuotot ylittyivät 0,12 milj. eurolla eli 1,5 %. Toimintakate ylittyi 0,5 % eli 0,19 euroa. Investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja ne alittuivat 1,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 2,55 milj. euroa ja ylittyivät 1,2 milj. euroa. Talousarviolainaa nostettiin 2 milj. euroa ja lainamäärä vuoden lopussa oli euroa/asukas. Vertailu ulkoiset menot ja tulot Toimintatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut kasvoivat 2,6 % eli 1,0 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 0,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,9 % eli 1,27 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat 26,1 % ja palvelujen ostot 67,7 % toimintakuluista. Muihin toimintakuluihin jää 6,2 % Palvelujen ostojen osuus on kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,86 milj. euroa eli 9,0 %. Kasvun taustalla on mm. tuloveroprosentin korotus ja tilitysjärjestelmän muutos. Valtionosuudet kasvoivat 0,4 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainoon kohdistuu lähitulevaisuudessa merkittäviä epävarmuustekijöitä; verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin kattavat valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset. Käyttöomaisuuden myyntitulot tulevat pienenemään. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat epätasapainossa. Keskimääräiset poistot ovat olleet % (eli 0,7 1,15 milj. euroa) alle investointien omahankintamenojen. Poistojen tarkistamisen ohella vuosikorjausmenot, jotka aikaisemmin ovat olleet investointimenoissa, edellyttävät vuosikatetavoitteen nostamista. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu on hidastunut mutta kasvu oli vuonna 2013 kuitenkin korkea eli 5,6 %. Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä on yli 5,7 milj. euroa miinuksella. Mikäli aiotaan toteuttaa taloussuunnitelman mukaiset investoinnit, vuosikatetavoite tulee asettaa 2,5 miljoonan euron tasolle muussa tapauksessa velkaannutaan ja joudutaan maksuvalmiusvaikeuksiin Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Kärkölän kunnan talous oli heikossa kunnossa vuonna 2007, jolloin taseella oli alijäämää 1,6 milj. euroa. Seuraavina vuosina ylijäämää kertyi kuitenkin niin, että taseella oli ylijäämää vuonna Tämän jälkeen 27

28 talous on romahtanut: vuonna 2012 alijäämää kertyi 2,6 milj euroa ja vuonna ,6 milj. euroa. Vuosikate on vuosina riittänyt kattamaan poistot lukuun ottamatta vuotta Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden Kuten kuviosta voidaan hyvin havaita, on Kärkölän kumulatiivinen yli/alijäämä-tili ollut vain vuonna 2011 ylijäämäinen. Muina tarkasteluvuosina taseella on ollut alijäämää Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Tästä taulukosta voidaan todeta, että Kärkölän kunnan vuosien kassavirta on ollut runsas 10 miljoonaan euroa negatiivinen. Kun vuosikatetta verrataan investointeihin, ei se ole ollut minään vuonna riittävä. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen. 28

29 Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 129 % -103 % -34 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 90 % -219 % -30 % Vuosikatteen riittävyys investointeihin ja poistoihin Vuosikate Investoinnit Poistot Kuviosta voidaan selvästi havaita, että vielä vuonna 2011 vuosikate riitti poistojen kattamiseen, mutta ei investointien kattamiseen. Tämän jälkeen vuosikate onkin ollut negatiivinen. Tuottojen ja kulujen kehitys Kärkölän tuottojen kehitys on ollut vaihtelevaa: noin 12 prosentista lähes +12 prosentin kasvuun tarkastelujaksona. Kulujen kehitys on ollut maltillista vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen kasvu oli noin 8 prosenttia vuosina 2011 ja Vuoden 2013 säästöjen ansiosta kulut pysyivät lähes vuoden 2012 tasossa. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,0 % ,6 % ,8 % ,0 % ,0 % ,2 % Toimintakulut ,5 % % ,9 % ,6 % ,1 % ,1 % Verotulot ,1 % % ,7 % ,5 % % ,0 % Valtionosuudet ,0 % % ,8 % ,9 % % ,8 % Verorahoitus yhteensä ,0 % % ,4 % ,5 % % ,2 % 29

30 Lainakannan kehitys 4000 Lainakanta 31.12, /as Kärkölä as. kunnat Kuten kuviosta voidaan havaita, Kärkölän lainakanta oli varsin alhainen vuoteen 2008 saakka. Vuodesta 2009 lähtien Kärkölän lainakanta on ylittänyt koko maan keskimääräisen lainamäärän sekä oman verrokkiryhmänsä lainamäärän. Vuoden 2013 lopussa lainaa oli kaikkiaan 12, 3 milj. euroa ja lainat asukasta kohti olivat 2585 euroa. Myös jatkossa lainamäärän arvioidaan kasvavan. Mikäli korkotaso nousee, nousevat myös korkokustannukset jatkossa nopeasti. Katsaus Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää, mikä on n. 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi ja n. 1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Alijäämää on kaikkiaan 4,2 milj. euroa, mikä on 895 euroa asukasta kohti. Kunta teki säästöohjelman vuoden 2013 aikana ja sotemenot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Näiden seurauksena kulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla: kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vajaan miljoonan eli 4,2 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Kärkölässä verotulot kasvoivat 5 %. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä. Kasvua oli Kärkölässä vajaa 3 prosenttia. Tästä oli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mikäli kunta ei olisi saanut sitä, olisi valtionosuuksien kasvu ollut lähes olematonta. Toimintatuotot kasvoivat 0,2 % ja toimintakulut kasvoivat 0,1 %. Tältä osin tuotot ja kulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Satunnaisia tuottoja tai kuluja ei ollut. Poistojen määrä oli hieman alempi kuin vuonna Kun vuosikate oli negatiivinen, joutui Kärkölä ottamaan syömävelkaa toimintaansa. Lainojen määrä onkin kovassa kasvussa ja lainat asukasta kohti olivat vuoden 2013 lopussa euroa. 30

31 Veroprosentti oli 20,75 vuonna Veroprosenttia nostettiin 21:een vuodelle Vuoden 2014 talousarvio on tästä huolimatta 2,9 miljoonaa alijäämäinen. Kunnan toimintakulut vuonna 2013 olivat 29,5 milj. euroa. Tästä peräti 25,9 milj. euroa eli 87,8 % on ostopalveluja. Kunnan koko henkilöstömenojen osuus on 2,3 miljoonaa euroa ja kunnalla on vain 41 työntekijää: lähinnä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Kun kunta jo nyt järjestää lähes kaiken ostopalveluna, on talouden tasapainottamiseksi tehtävä kipeitä rakenteellisia muutoksia. Valtuusto on jo päättänyt, että lukio lakkautetaan vuonna 2015, mikäli oppilasmäärä ei ole yli 50 oppilasta Vaikka säästöjä tehtäisiin lisää kuluvana vuonna, on lähes mahdotonta välttyä joutumasta kriisikunnaksi Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hämeenkosken kunnan vuosikate on riittänyt poistoihin lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012, jolloin kunnan tulos painui alijäämäiseksi Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät

32 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Toiminnan ja investointien rahavirta on muodostunut merkittävästi negatiiviseksi tarkastelujakson jälkimmäisinä vuosina, mikä selittyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyistä suurista investoinneista. Vuosikate ei ole riittänyt toteutuneisiin investointeihin. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 8 % 32 % 188 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 1 % 18 % 537 % Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että sekä menoissa että tuloissa on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita, mikä on tunnusomaista pienen väestöpohjan kunnalle. Vuonna 2011 tuloissa näkyy mm. se, että vanhainkotia ei voitu käyttää sisäilmaongelmien vuoksi eikä tiloista siten myöskään saatu vuokratuloa. Vuonna 2012 taas näkyy uudisrakennusten eli koulun ja päiväkodin sisäisten vuokrien kasvu. Toimintakuluissa vuosina näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu. Vuonna 2013 nämä kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ollen jopa 32

33 alle vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten. Kuluja on vähennetty myös omassa toiminnassa jättämällä mm. virkoja ja toimia täyttämättä ja järjestelmällä tehtäviä uudelleen. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot 815 1,4 % ,9 % ,5 % ,1 % ,9 % ,3 % Toimintakulut ,0 % % ,7 % ,1 % ,5 % ,6 % Verotulot ,8 % % ,9 % ,5 % % ,7 % Valtionosuudet ,0 % % ,9 % ,8 % % ,6 % Verorahoitus yhteensä ,6 % % ,2 % ,3 % % ,1 % Lainakannan kehitys Hämeenkosken kunta on velkaantunut voimakkaasti vuosina , jolloin toteutettiin historian mittavin rakennushanke eli koulun laajennus ja saneeraus, liikuntahallin laajennus sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Lisäksi Hämeenkoskelle rakennettiin uusi lämpökeskus, jonka rakentamisinvestointiin kunta lainasi kokonaan omistamalleen Hämeenkosken Biolämpö Oy:lle euroa. Tulevien vuosien investointisuunnitelmissa ei ole merkittäviä rakennushankkeita. Lainamäärä ei tule siten merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina. Kunnalla on haasteita selviytyä nykyisten lainojen lyhennyksistä ja koroista. Katsaus Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio oli euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana valtuusto myönsi lisätalousarviolla yhteensä lisämäärärahat, joista suurin määräraha euroa myönnettiin tekniselle lautakunnalle väistötilakustannuksiin. Verotulot kasvoivat euroa. Kunnallisveron tuotto oli euroa, mikä oli euroa enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Yhteisöveron tuotto jäi tavoitteesta ollen euroa. Kiinteistöveron tuotto oli euroa, mikä on euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulojen toteutumaan vaikutti verotilityslain muutos, jolla mm. aikaistettiin jäännösverojen tilitystä tammikuulta joulukuulle. Valtionosuudet olivat euroa suuremmat kuin vuonna

34 Toimintatuotot vähenivät -5,3 % edellisestä vuodesta ja olivat euroa. Toimintakulut vähenivät - 2,6 % ja olivat yhteensä euroa. Poistojen määrä oli euroa, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna Vuoden 2013 ei tehty suuria investointeja, joten poistojen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Kunnan suurimmat investoinnit toteutettiin vuosina 2010 ja Vuosikate oli euroa. Vuosikate riitti kattamaan 188,1 % poistoista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 32,4 %. Kunnalla ei ole tulevina vuosina merkittäviä investointitarpeita. Koulun ja päiväkodin rakennushankkeiden johdosta kunnan lainakanta pysyy tulevinakin vuosina korkeana. Vuonna 2012 toteutettiin käytöstä poistetun vanhainkodin tilalle tehostetun palvelusasumisyksikön rakentaminen. Investointia varten kunnan ottama lainamäärä oli kohtuullinen ARA:n myöntämän avustuksen johdosta. Vuonna 2014 tehostetun palvelusasumisen yksikköä laajennetaan saneeraamalla nykyistä hoivakotia. Myös tähän hankkeeseen on saatu ARA:n avustus. Vanhainkodin rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2011 ja se tullaan mahdollisesti purkamaan vuonna Kunnanviraston ja kirjaston saneeraaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle Toiminta on siirretty vuonna 2013 väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Ratkaisut tilojen tulevalle käytölle tehdään kevään 2014 aikana. Suurimmat haasteet Hämeenkosken kunnan tulevalle taloudelliselle kehitykselle aiheutuu sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä, valtion tulevista toimenpiteistä mm. valtionosuuksien leikkaamisesta sekä epävakaan yleisen taloustilanteen vaikutuksista verotuloihin Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista Edellä esitetyn ja työryhmän kokouksessa esiteltyjen talouskatsausten perusteella voidaan todeta, että kaikilla kunnilla on haasteita talouden tasapainon saavuttamisessa ja haasteet ovat kaikilla samat: mm. investointien voimakas kasvu, kiinteistöjen korjausvelka, valtionosuusleikkaukset, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, lainamäärän kasvu, työttömyyden kasvu. Ohessa koonti selvityskuntien talouden haasteista. Voimakas investointitahti Rakennusten huono kunto Korjausvelka Tulorahoituksen riittämättömyys lainamäärän kasvu Tuottojen ja kulujen epätasapaino, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu Työttömyys Valtionosuusleikkaukset 34

35 3.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Salpausselän kunnista asukasluku on ollut kasvussa Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä taas ovat supistuneet asukasluvultaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan kasvaneissa kunnissa, Hämeenkoskella ja myös Kärkölässä, jossa asukasluvun ennakoidaan kääntyvän kasvuun 2020-luvulla. Nopeinta kasvu on ollut Hollolassa, jossa asukasluku on kasvanut 0,7 % vuodessa. Myös Lahden väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 0,5 % vuodessa. Nastolassa väestömuutos on ollut noin 0,2 %/v. Asukasluvultaan pienentyneissä kunnissa väestömuutoksen vauhti on ollut Hämeenkoskella ja Kärkölässä noin -0,5 % ja Iitissä noin -0,7 % vuodessa. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Iitissä ja Hämeenkoskella, joissa mediaani-ikä on myös maan keskitasoa (47) korkeampi. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa puolestaan vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Väestön kasvu tulee jatkumaan alueella Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Hollolassa ja Lahdessa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 0,5 %. Edelleen asukasluvun ennakoidaan alenevan Iitissä. Todelliset asukasluvut poikkeavat hieman Tilastokeskuksen trendiennusteesta. Lahti oli alueen suurin kunta asukasta ja seuraavat kunnat olivat järjestyksessä , Nastola , Iitti 6.986, Kärkölä ja Hämeenkoski asukasta. Väestön alenemat johtunevat taantumasta, jonka seurauksena taajamiin taantuvilta alueilta muuttaneet muuttavat usein takaisin alkuperäisiin kotikuntiinsa. Nousukauden alkaessa kasvukuntien muuttovoitto yleensä käynnistyy uudelleen ja kiihtyy Muutos Muutos/v Hollola ,8 % 0,6 % Hollola Hämeenkoski ,5 % 0,1 % Hämeenkoski Iitti ,9 % -0,4 % Iitti Kärkölä ,0 % -0,1 % Kärkölä Lahti ,5 % 0,5 % Lahti Nastola ,4 % 0,3 % Nastola Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana palveluntarjonnan hinnan kasvuna. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1150 hengellä 35

36 aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (noin eur/v/yli 75-vuotias) ja vähiten Iitti ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase-erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta ku- 36

37 vaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero. Lahden nettolainakannan nousu johtuu konsernin sisäisistä tasejärjestelyistä (konsernipankki). Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Hämeenkoski, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin vuonna 2012 oli Hollola. Myös Iitin nettovelkataso on maan keskitason alapuolella. Lisäksi Hämeenkoski on velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Myös Iitin, Kärkölän ja Lahden velkaantumistahti on ollut maan keskitasoa nopeampaa. Hollolassa ja Nastolassa velkaantumisvauhti on ollut hillittyä. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Hollola Hollola 3,5 5,9 2, Hämeenkoski Hämeenkoski 5,5 39,7 34, Iitti Iitti -1,2 8,8 10, Kärkölä Kärkölä 2,6 14,1 11, Lahti Lahti 14,6 25,2 10, Nastola Nastola 10,7 13,6 2, Uusi kunta Uusi kunta 11,5 20,4 8,8 264 Maan ka Maan ka 4,1 12,0 7,9 Nettolainakanta vero-% 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna

38 Uusi kunta olisi vero-% ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Hollola ja Nastola. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 275 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, jota on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Lahdessa (2,78 %) ja matalin Hollolassa (1,59 %). Korkokuluja eniten vuonna 2012 maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna Hämeenkoski, jonka korkokulut vastasivat yhden vero- %:n tuottoa. Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Tämä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Kunnat ovat velkaantuneet erittäin nopeasti 2013 ja velkaantuvat edelleen Ennakollisen tilinpäätöksen mukaan ainoastaan Hämeenkosken nettovelka asukasta kohden olisi alentunut ja Lahden nettovelka asukasta kohden olisi kasvanut tarkastelukuntien suurimmaksi. Nettolaina /as TP2013 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Taulukko 3 :Nettolaina eur/asukas ennakollisen tilinpäätöksen 2013 perusteella Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Iitissä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (7.922 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Lahden käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.177 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on kasvattanut Hämeenkoski. Pienin käyttöomaisuus 2012 oli Kärkölässä, hieman alle eur/as. 38

39 Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Poistojen tasoja on korjattu vuonna Tämä tulee näkymään tulevina vuosina vuosikatteen korotuspaineena. Hollola teki vuonna 2013 suuret kertapoistot sen lisäksi, että poistojen tasoa korotettiin kauttaaltaan. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus Muutos Muutos Taulukko 4 :Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Käyttö omaisuuden muutos - netto lainakannan muutos Hollola Hollola Hämeenkoski Hämeenkoski Iitti Iitti Kärkölä Kärkölä Lahti Lahti Nastola Nastola Uusi kunta Uusi kunta Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Lahdessa ja Iitissä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (4600 ha ja 1900 ha). Myös Hollolan ja Nastolan metsäomistus oli noin 1400 ha. Lahdella on myös peltopinta-alaa noin 600 ha. Nämä tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 39

40 Taulukko 5 Eräitä kuntien omaisuuseriä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, kpl Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 8,6 1,4 1,9 4 0,5 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Iitin, Lahden ja Hämeenkosken ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat muita suuremmat. Lahden ja Iitin ei-konsernisijoitukset vastaavat yli yhdeksää ja Hämeenkoskenkin lähes seitsemää veroprosenttiyksikköä. Nastolan ja Hollolan riskisijoitukset vastaavat noin 2,5 ja Kärkölän 1,3 veroprosenttiyksikköä. Lahden antolainasaamiset olivat 2012 merkittävästi muita suuremmat ja vastasivat lähes 20 veroprosenttiyksikön tuottoa. Muiden kuntien antolainasaamiset ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Myös kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat 40

41 selkeästi Lahdessa (noin 10 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Hämeenkoskella (0,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kärkölässä (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli yhtä veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen yli- ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista vain Kärkölällä oli taseessa vuonna 2012 kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Taulukko 6 Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Sijoitus ryhmässä Hollola 1,0 2,2 2,0 2,3 1,6 3,2 4,3 5,8 6,2 4,7 3,7 3 Hämeenkoski -0,2-0,3 0,6 1,6 4,0 5,8 7,7 8,8 7,4 5,5 5,7 2 Iitti 0,0-0,8-0,1 0,5 1,2 1,9 3,2 3,4 1,9 1,1 1,1 5 Kärkölä -3,4-3,4-2,4-1,8-2,8-0,7-0,1-0,7 0,0-4,1-0,7 6 Lahti 5,4 5,0 3,6 5,0 5,2 6,5 7,1 7,8 8,4 8,3 2,8 1 Nastola 0,6 0,5-0,7-0,7-0,2 0,3-0,3 0,8 2,5 2,3 1,7 4 Uusi kunta 3,8 3,6 2,6 3,6 3,7 5,0 5,6 6,5 7,0 6,5 2,7 Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Lahdessa. Suurin suhteellinen jäämien parannus/kasvu jakson aikana on ollut Hämeenkoskella. Jakson aikana 41

42 myös kaikkien muiden, paitsi Kärkölän ylijäämät ovat kasvaneet. Kärkölän jälkeen heikoin kehitys on ollut Iitissä ja Nastolassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä, kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Alla oleva taulukko osoittaa ennakollisesti, kuinka vuosi 2013 on vaikuttanut tarkasteltavien kuntien kumulatiivisiin ali- ja ylijäämiin. Nettovelkaansa lyhentäneen Hämeenkosken ylijäämä oli vuonna 2013 suurempi kuin vuonna 2012 samoin kuin Iitissä. Kaikilla muilla ylijäämä on vähentynyt tai alijäämä kasvanut kuten Kärkölällä. Tämä johtuu siitä, että muille kunnille kertyi vuoden aikana tuntuvat alijäämät. Lahden alijäämä oli luonnollisesti euromääräisesti suurin, lähes 29 miljoonaa euroa, mutta veroprosenttiyksikköönkin suhteutettuna alijäämä oli suuri vastaten lähes kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Kun myöhemmin esitellään painelaskelmia, saattaa Lahden kaupungin kohdalla veroprosentin nousupaine tuntua suurelta. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että jo vuonna 2013 alijäämän kattamiseksi veroprosentin olisi pitänyt olla suurempi ja tämän jälkeen tuleva paine on katettava myös viime kädessä veroprosenttia nostamalla. Vuotuinen yli/alijäämä TP 2011 TP 2012 TP2013 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2011 TP 2012 TP2013 Hollola Hollola Hämeenkoski Hämeenkoski Iitti Iitti Kärkölä Kärkölä Lahti Lahti Nastola Nastola Yhdistelmä Yhdistelmä Taulukko 7 : Vuotuiset ali-/ylijäämät 1000 eur ja euroa/asukas Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Hämeenkosken ja Kärkölän konsernitiedot puuttuvat ennen vuotta 2008, joten muutosten pohjavuotena on käytetty tätä arvoa. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lahdessa (16,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,9). Pie- 42

43 nin konsernilainakanta oli 2012 Hämeenkoskella ja Kärkölässä (2,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Lahdessa. Hollolassa (-0,5) konsernin oma lainakanta on alentunut tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa korkeampi. Vain konsernin lainakanta vero-% 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Lahdella, jonka tase vastaa 85 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Hämeenkoskella. Vain konsernitase Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa 43

44 Vain konserni netto Muutos Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Vain konserni netto /as Muutos Sijoitus ryhmässä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Taulukko 8 : Kuntakonsernin nettovarallisuus 1000 eur ja eur/asukas Yllä olevassa taulukkoparissa on laskettuna kuntakonsernin nettovarallisuus sekä tuhansina euroina että euroa/asukas. Tämä tarkoittaa sitä määrää, mikä konsernille tai konsernin omistajalle, kuntalaiselle jäisi, kun konsernin puhdistaa puhtaaksi omaisuudeksi (puhdistettuna myös taseen veloista) tasearvoin. Tässä ei siis oteta huomioon mahdollisia taseen omaisuuserissä olevia arvonkorotuksia. Lahden puhdas konserniomaisuus on vuonna miljoonaa euroa. Tämä ylittäisi yksin muiden kuntien konsernien yhteenlasketun noin 70 miljoonan euron puhtaan omaisuuden. Asukasta kohden laskienkin Lahden konsernin puhdistettu omaisuus on verrattomasti suurempi kuin muissa kunnissa. Edellinen poistanee spekulaation siitä, joutuuko joku muu kunta osallistumaan lahtelaisten kuntakonsernin velkojen maksamiseen. Toisaalta, hyväksyessään yhteisen takausvastuun kunnat ovat keskenään sitoutuneet vastaamaan toistensa veloista. Tilastokeskus kerää kuntakohtaisesti vain konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet yhteen. 44

45 Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Taulukko 9: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni Kunnan nettolaina KOM Antolainas aamiset Ei-kons. Sij. Ei-kons. Ali/ylijääm Takaukset ä Lainakanta Muutos Rahoitusv arallisuus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Kons tase yht. Hollola 5,94 2, ,45 2,73 0,15 4,69 3,67 4,98-2,49 2,40 0,57 16,6 Hämeenkoski 39,67 34, ,57 6,73 0,07 5,51 5,70 2,09 2,09 4,11 5,64 14,1 Iitti 8,77 9, ,06 9,77 1,11 1,14 1,12 12,88-0,53 2,07-0,08 18,7 Kärkölä 14,09 11, ,42 1,34 2,94-4,06-0,66 2,12 2,12 3,13 5,08 8,8 Lahti 25,16 10, ,90 9,34 0,02 8,28 2,84 16,26 6,23 2,02-0,15 36,2 Nastola 13,60 2, ,06 2,52 0,00 2,26 1,69 4,36 0,61 3,61 1,26 11,6 Taulukko 10: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Hämeenkoskella. Kunnan merkittävästi suurempi nettovelka kuitenkin heikentää sen asemaa merkittävästi. 45

46 Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen 2012 reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli seitsemän prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 11: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla. Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna noin 3,4 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,3 % vuodessa. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden merkittävän nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 6,0 % vuodessa, mikä on myös selvästi koko maan keskiarvoa nopeampi tahti. Kasvukunnille toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon avulla. 46

47 Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Hollola 3,8 % 4,2 % Hollola 2,1 % 1,5 % Hollola 8,1 % 6,8 % Hämeenkoski 4,0 % 4,5 % Hämeenkoski 1,3 % 0,8 % Hämeenkoski 6,8 % 6,1 % Iitti 3,0 % 2,7 % Iitti 0,7 % 0,4 % Iitti 6,1 % 3,5 % Kärkölä 2,9 % 3,9 % Kärkölä 0,7 % 0,1 % Kärkölä 4,5 % 3,5 % Lahti 3,6 % 3,9 % Lahti 1,6 % 1,1 % Lahti 6,4 % 5,3 % Nastola 2,9 % 3,5 % Nastola 1,5 % 1,0 % Nastola 4,4 % 6,6 % Koko Maa 2,8 % 2,6 % Koko Maa 1,0 % 0,5 % Koko Maa 4,7 % 4,1 % Taulukko 12: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo meno-ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Neljänkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kaksi tarkastelun kohteena olevaa kuntaa. Nastolan sijaluku oli 18, Hollolan 32, Lahden 80, Iitin 116, Kärkölän 146 ja Hämeenkosken 164. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,3 % Hollola ,8 % Hämeenkoski ,9 % Iitti ,9 % Kärkölä ,4 % Lahti ,5 % Nastola ,1 % Verrokki ,4 % Manner-Suomi ,9 % Taulukko 13: Kuntien palvelurakenteen reaaliset nettomenot eur/as Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna Vain Hollolan, Iitin ja Nastolan yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Hämeenkoskella yleishallinnon nettomenot /as olivat puolitoistakertaiset maan keskitasoon suhteutettuna. - Vain Nastolan ja Iitin tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Vain Kärkölän ja Hollolan sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason yläpuolella. - Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Hämeenkoskella ja Kärkölässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin. - Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa Iittiä ja Lahtea lukuun ottamatta edullisemmat kuin maassa keskimäärin. - Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 47

48 2012 Kaikki Sij 2012 PerusturvaSij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö Oulunsalo Marttila Vähäkyrö Joutsa Rusko Taipalsaari Taivassalo Muurame Ruovesi -2 2 Kontiolahti Kontiolahti Hailuoto Punkaharju Loviisa 1 3 Kiiminki Rusko Varkaus Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele Pornainen Imatra Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame Kiiminki Kemi Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen Kempele Kemi Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala Muurame Heinola Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto Luoto Pieksämäki Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula Hattula Harjavalta Vehmaa Kalajoki Nastola Nastola Lahti Hollola Hollola Hollola Hollola Nastola Kärkölä Iitti Lahti Lahti Iitti Lahti Nastola Iitti Iitti Hämeenkoski Hämeenkoski Kärkölä Kärkölä Hämeenkoski Kärkölä Nastola Lahti Hämeenkoski Kärkölä Hollola Iitti Hämeenkoski Taulukko 14: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Nastolassa, noin 16 %. Myös Lahden kasvu on jäänyt alle 20 %:n. Suurinta kasvu on ollut Hämeenkoskella, jossa kasvu on ollut lähes 36 %. Myös Kärkölässä kasvu on ollut yli 30 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hollolan riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij. Hollola ,23 1 Hämeenkoski ,32 5 Iitti ,40 4 Kärkölä ,10 6 Lahti ,10 2 Nastola ,46 3 Taulukko 15:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Lahdella (19,5) ja Iitillä (19,75). 48

49 Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Hämeenkoskella ja Hollolassa. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettavassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Hollolassa ja Lahdessa, joiden verotettava tulo /as oli 2012 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Hämeenkoskella, jonka verotettava tulo jäi myös maan keskitason alapuolelle. Paras veroprosentin teho oli Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa; heikoin Hämeenkoskella, jonka veroprosentin teho oli myös maan keskitason alapuolella. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio. Tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä; pienin riski on Hollolassa ja Nastolassa. Hämeenkoskella valtionosuus edustaa lähes 17,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Hollolassa noin 7,5. Kunnista vain Hollola ja Lahti maksavat verotulon tasausta, muut saavat. Valtionosuusuudistus muuttaa tilannetta siten, että Lahti, Hollola ja Nastola saavat lisää suhteessa käytössä olevaan järjestelmään. Uudessa järjestelmässä yksikään tarkasteltavista kunnista ei maksa verotulontasausta. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2012 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Iitissä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Hollolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Nastolassa maksimi kiinteistöveroilla voitaisiin kerätä vähän yli 0,5 veroprosenttiyksikköä vastaava summa. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Iitti ja Lahti keräsivät yhteisöverolla 2012 yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Kärkölässä. Lahdessa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Hämeenkoskella ja Nastolassa tonttikaupan merkitys jäi alle 0,5 veroprosenttiyksikköön. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan 49

50 lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Hämeenkoski on investoinut asukasta kohden eniten, Iitti vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen. Kasvut Efektiivineveroveroosuukauppisyys Kiinteistö- Yhteisö- Valtion- Tontti- Itsenä- Verotettava Investoin Toimintakate Veroprosentti tulo nit Väestö Ikääntyminen Veroa lisää Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per poistot Bruttoinvestoi n-nit Tkate/ VOS TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Asl:n muutos Muutos Talousvaikutus Hollola 0,72 1, ,75 1,75 75 % 0,55 0,60 7,56 0,52 1, , ,4 % 3 0,41 Hämeenkoski 0,85 1, ,50 2,75 65,8 % 0,62 0,83 17,83 0,38 0, , ,3 % 3 0,43 Iitti 0,86 1, ,00 1,00 68 % 0,86 1,05 15,68 0,75 0, , ,3 % 5 0,32 Kärkölä 1,16 2, ,75 2,25 68,9 % 0,36 0,57 13,55 0,19 0, , ,1 % 6 0,54 Lahti 0,63 1, ,50 1,25 74 % 0,55 1,25 9,53 1,11 1, , ,5 % 2 0,38 Nastola 0,61 1, ,50 2,00 73 % 0,51 0,66 8,32 0,43 0, , ,2 % 5 0,50 Taulukko 16: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Lahti ja Hollola, heikoimmat Kärkölä ja Hämeenkoski. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Hollolassa Seuraavina tulevat Lahti ja Nastola. Heikoimmat taloudet vaikuttaisivat löytyvän Kärkölästä, Hämeenkoskelta ja Iitistä. Lahden vahva konsernitase muuttaa kokonaistilanteen selvästi Lahdelle edullisemmaksi. Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 17: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Sij. Kaikki yhteensä Hollola 3,33 3 2,24 1 5,57 1 Häm eenkoski 2,72 1 4,97 6 7,69 5 Iitti 3,66 4 3,36 4 7,02 4 Kärkölä 3,97 5 4,90 5 8,87 6 Lahti 4,07 6 2,24 2 6,31 2 Nastola 3,25 2 3,23 3 6,48 3 Sij. 50

51 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Salpausselän kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Tunnusluvun arvo Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Nettolaina %:ia 5,9 39,7 8,8 14,1 25,2 13,6 Veroprosentti 19,75 21,50 19,00 20,75 19,50 20,50 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 7,6 17,8 15,7 13,5 9,5 8,3 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia 4,7 5,5 1,1-4,1 8,3 2,3 Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as Taulukko 18: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Salpakuntien taloustyöryhmässä esitettiin toive valmistella tapa mitata kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa otettiin huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna 2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä. Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen Kuvalehden artikkelissa vuonna Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla. 51

52 Hollola Hollola 98 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 19,7 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 67 % 1 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 1,02 % 4 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,88 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 5,5 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 0,8 5-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 7,6 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 3,45 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 6 Hollolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Hollolan mittaristo antaa tässä tarkastelujoukossa toiseksi parhaan keskiarvon, 3,45. Taloudellisista tekijöistä Hollola on parhaassa luokassa vielä toiminnallisessa itsenäisyydessä ja valtionosuusriippuvaisuudessa (riippumattomuudessa). Väestötekijöistä Hollolan syntyneiden ja kuolleiden suhde on parhaassa luokassa. Yhteisöverojen osuus, työpaikkaomavaraisuus ja veroprosentin korotusvara ovat heikoimmassa luokassa. Hollolan henkilöstöön kuuluu Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö, minkä vuoksi toiminnallinen itsenäisyys on hieman parempi, kuin mitä se toisenlaisella järjestelyllä olisi. Hämeenkoski Hämeenkoski283 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 1,5 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 60 % 1 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,85 % 2 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,28 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 36,1 1-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 3,1 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 17,8 3-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 7 Hämeenkosken taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 52

53 Hämeenkosken keskiarvo on joukon heikoin. Hämeenkoski menestyy ainoastaan asukasluvun kasvussa, muutoin sen taloudellinen itsenäisyys ja elinvoimatekijät ovat hyvin pienet. Iitti Iitti 142 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos -12,8 % 3 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 77 % 2 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,69 % 1 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 3,41 4 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 7,7 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 2,5 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 15,7 4-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2,73 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 8 Iitin taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Iitin keskiarvo, 2,73 on joukon kolmanneksi heikoin. Iitillä ei ole yhtään mittariston osatekijää parhaassa luokassa, syntyvien määrä 2030 ja toiminnallinen itsenäisyys ovat molemmat heikoimmassa luokassa. Kunnan nettolaina ja veroprosentti ovat hyvässä luokassa 4. Kärkölä Kärkölä 316 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos -4,9 % 3 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 90 % 3 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,73 % 2 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,65 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 12,7 3-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 9,8 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 13,5 4-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2,64 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 9 Kärkölän taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 53

54 Kärkolän keskiarvo on joukon toiseksi heikoin. Heikoimmillaan Kärkölän mittariston osatekijät ovat veroprosentin korotusvarassa toiminnallisessa itsenäisyydessä ja yhteisöverojen osuudessa. Kärkölän huoltosuhde 2012 oli vielä parhaassa viidenneksessä. Lahti Lahti 398 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 17,8 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 112 % 5 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,97 % 4 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 3,22 4 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 5,3 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 0,9 4-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 9,5 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 4,27 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 10 Lahden taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Lahden keskiarvo 4,27 on tarkastelujoukon paras ja koko maassakin korkealla tasolla. Lahden elinvoimatekijät ovat korkealla tasolla ja talouskin on koko maan tarkastelukehikossa hyvällä tasolla. Ainoastaan syntyneiden ja kuolleiden suhde on keskinkertainen. Nastola Nastola 532 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 7,1 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 86 % 3 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,94 % 3 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 2,07 2 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 12,5 3-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 2,2 2-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 8,3 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 3,36 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 11 Nastolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima 54

55 Nastolan keskiarvo on tarkastelujoukon kolmas, mutta hyvin lähellä Hollolaa. Nastolassa on kolme parhaassa luokassa olevaa mittaria: valtionosuusriippumattomuus, huoltosuhde 2012 ja syntyneiden ja kuolleiden suhde. Nastolan elinvoimatekijät ovat paremmat kuin talouden tekijät. Kokonaisuutena on positiivista, että juuri suurimpien kuntien tekijät ovat näin hyvät ja että suurimman yksikön mittariston kokonaisuus on paras. Tälle pohjalle on turvallista rakentaa uuden kunnan toiminnot. 3.4 Kuntien henkilöstön nykytila ja hahmottelua uudessa kunnassa Henkilöstö Henkilöstövastaavat ovat tarkastelleet seuraavia aiheita: - henkilöstömäärät - henkilöstörakenne tehtävittäin - eläköityvät palkkasummien kehitys palkkiot ja henkilösivukulut mukaan lukien - pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun - paikalliset sopimukset - henkilöstöedut - työterveyshuollon kulut rekrytoinnin järjestämisen muodot - esimiehet (samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat) - keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut - henkilöstöjohtamisen periaatteet - edut ja haitat henkilöstön näkökulmasta Henkilöstömäärät Henkilöstön kokonaismäärät vaihtelevat Kärkölän 48:sta Lahden 6 336:een. Henkilöstön kokonaismäärä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana Lahdessa 271:llä ja Hollolassa 78:lla. Nastolassa määrä on vähentynyt yhdellätoista, Hämeenkosken yhdellä ja Kärkölän neljällä. Lahdessa on osana talouden tasapainotusohjelmaa päätetty pitää vakinaisten määrä enintään vuoden 2013 tasossa (=4 837 henkilöä) ja vähentää määräaikaisia 270:llä vuoden 2013 tasosta (=1 428). Hollolan henkilöstömäärä sisältää myös Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstön, joka tuottaa palveluita yhteensä viidelle eri kunnalle. Hollolan valmisteilla olevassa palvelujen järjestämisohjelmassa linjataan henkilöstömäärän vähentäminen siten, että se on 5-7 % vuoden 2013 tasosta. Tunnusluvut ovat vuoden 2013 keskimääräisiä lukuja. Henkilöstörakenne Henkilöstörakennetarkastelu on tehty tehtäväkokonaisuuksittain. Ryhmätarkastelussa ovat toimisto- ja hallinto, asiantuntijat, opetus, tekninen, peruspalvelut (kuten ateria, siivous), hoito, lääkärit, varhaiskasvatus, kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso. Toimisto- ja hallintohenkilöstöä on yhteensä 602; nimikkeistä 55

56 yleisimmät ovat toimistosihteeri ja palvelusihteeri. Asiantuntijoita on varsin erityyppisissä tehtävissä ja heitä on yhteensä 614. Opettajia on yhteensä 1 305, joista Lahdessa on 829. Hollola tuottaa sivistystoimen palvelut myös Kärkölälle. Hämeenkoskella ei ole yläkoulua eikä lukiota, Nastolassa ei ole lukiota. Hollola on päättänyt lakkauttaa lukion vuonna Kärkölän lukion toiminta on lakkaamassa viimeistään vuonna Peruspalveluissa ja teknisissä tehtävissä on yhteensä 707. Tehtävät on organisoitu alueella monella tapaa, esimerkiksi Hämeenkoski ja Kärkölä myyvät ateriapalvelut peruspalvelukeskus Oivalle. Ainoastaan Lahdella on teatteri ja orkesteri, joihin liittyy teknisiä ja muita erityistehtäviä. Kärkölässä, Nastolassa ja Hämeenkoskella on oma vesilaitos, Iitissä se on yhtiöitetty ja Lahti sekä Hollola ostavat palvelut Lahti Aqua Oy:ltä. Kunnossapitotehtävät ovat yleisesti yhdistelmä omaa henkilöstöä ja ostopalvelua. Hoitohenkilöstöä on ja lääkäreitä 110. Varhaiskasvatuksessa on Lahdessa on kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoiminnot organisoitu koosta johtuen erillisiksi. Myös Hollolassa kirjastopalvelut ja nuorisopalvelut on organisoitu omiksi tulosalueikseen. Pienemmissä kunnissa on tehtäviä, joissa näitä vastuualueita voi olla saman tehtävän sisällä. Eläköityminen Eläköityvien laskentaperusteena eli tunnuslukuna on pidetty kyseisenä vuonna 64 täyttäviä, koska sen on arvioitu olevan keskimäärin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä näissä kunnissa. Tiedot on kerätty nimikkeittäin, jolloin jatkoselvityksessä pystytään tarkastelemaan vaihtuvuutta tarkemmin. Vuosien täyttää 64 vuotta 1271 henkilöä, joista Lahdessa 795 ja Hollolassa 347. Keskimäärin joka vuosi 64 vuotta täyttää 182 henkilöä. 64 v täyttävät Kunnat/vuodet Yhteensä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kaikki yhteensä

57 Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 0% Sote yhteensä Sivistys yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Euroissa Sote yhteensä Sivistys yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen :n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella. Eläköityvien määrä toimialoittain, jos täytetään 25% Sote yhteensä Sivistys yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Euroissa Sote yhteensä Sivistys yhteensä Muut yhteensä Kaikki yhteensä Eurosäästöt on laskettu keskimääräisen :n vuotuisen palkkakustannuksen perusteella. Palkkakulut Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma on jaettu vakinaisen henkilöstön määrällä. Tästä on syntynyt yhtenäisellä tavalla tarkasteltava tunnusluku. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma jaettuna vakinaisella henkilöstöllä on kehittynyt kunnissa kolmen tarkasteluvuoden aikana samansuuntaisesti. Hämeenkosken tunnusluku on muita pienempi. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä tällä hetkellä maksussa oleviin palkkoihin. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet Kevan jäsenyh- 57

58 teisön palveluksessa ennen vuotta Eläkemenoperusteista maksua eivät maksa oman henkilökuntansa työn perusteella ne yhteisöt, jotka ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöksi tai sen jälkeen. Hämeenkoskelta, Iitistä, Kärkölästä ja Nastolasta on siirtynyt henkilöstöä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelukseen peruspalvelukeskus Aavaan ja Hollolan kunnan palvelukseen peruspalvelukeskus Oivaan, jotka molemmat on perustettu Kunnallisen eläkelain KuEL:n mukaisesti niiden osalta eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta vastaavat kunnat, jotka ovat luovuttaneet henkilöstöä peruspalvelukeskus sosiaalija terveysyhtymälle / Aavalle ja Hollolan kunnalle / peruspalvelukeskus Oivalle. HOLLOLA 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ HÄMEENKOSKI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ IITTI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ

59 KÄRKÖLÄ 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ LAHTI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ NASTOLA 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Vakituinen henkilöstö Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ Palkkojen yhteensovittaminen Ennen varsinaista yhdistymistä perustehtävissä (ei asiantuntija- tai esimiestehtävä) tehtävänkuvat tulee yhtenäistää ja saattaa ajan tasalle. Tehtäväkohtaiset palkat voidaan tarkistaa heti uuden kunnan aloittaessa. 59

60 Myös asiantuntijatehtävissä ja esimiesasemassa olevien osalta yhteensovitustyö voidaan käynnistää yhdistyspäätösten jälkeen, mutta lisäksi tarvitaan tietoa tulevasta organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä. Määrä Summa Keskiarvo Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kaikki yhteensä Määrä Summa Keskiarvo KVTES OVTES TS Lääkäri Muut (Muusikot ja näyttelijät) Kaikki yhteensä Taulukoissa mukana kokoaikaiset per Kaikki sisältää sekä vakinaiset että määräaikaiset Palkkojen yhteensovitus; arvio euromäärästä Lähtökohta ja aineistot: - Tehtäväkohtaiset palkat per Tarkastelu hinnoittelutunnuksittain ja nimikkeittäin hinnoittelutunnuksen sisällä - Vakinaiset ja kokoaikaiset (vertailu mahdollista ns. lokakuun tilastoon) 60

61 Periaatteet arvioinnissa - johtajat, päälliköt ja pääsääntöisesti esimiehet jätetty tarkastelun ulkopuolelle - jos nimikettä on vain yhden kunnan henkilöstössä, ne on jätetty pääsääntöisesti tarkastelun ulkopuolelle - pyritty noudattamaan hinnoittelutunnuksen / nimikkeiden sisällä nykyisen kaltaisia ryhmityksiä, ts. ei ole yhteen sovitettu hinnoittelutunnuksen / nimikkeen suurimpaan tehtäväkohtaisen palkkaa (oletus, että korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen taustalla on vaativammat tehtävät) Tulokset - KVTES:n osalta yhteensovitus 0,7 % tehtäväkohtaisista palkoista; TS:n osalta yhteensovitus 0,5 %; OVTES:n osalta vertailu yhteensovitustarpeet selvästi pienemmät - Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan henkilöstömenot hieman vajaat 400 M, joten palkkojen yhteensovitus merkitsee enintään 2,8 M lisää henkilöstömenoihin. Muutama laskennallinen esimerkki: Lastenhoitaja, päivähoitaja yms. (05PKO030) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk yhteensovitus koko maa muutos yhteensov. jälkeen 0,37 % 0,37 % 0,00 % 0,18 % Lastentarhanopettaja yms. (05PKO02B) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk yhteensovitus koko maa muutos yhteensov. jälkeen 1,25 % 1,22 % 1,11 % 0,65 % Sairaanhoitajat yms. (03HOI030) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk yhteensovitus koko maa muutos yhteensov. jälkeen 1,15 % 1,14 % 2,23 % 0,64 % 61

62 Lähihoitajat yms. (03HOI040) määrä alin des. mediaani ylin des KESKIARVO tk yhteensovitus koko maa muutos yhteensov. jälkeen 0,15 % 0,15 % 1,13 % 0,30 % Paikalliset sopimukset (tilanne ) Hollola - Paikallinen virka- ja työehtosopimus kutsurahasta - Paikallinen virkaehtosopimus terveyskeskuslääkäreiden palkkauksesta - Paikallinen sopimus kesätyöntekijöiden palkoista Hämeenkoski - Koulunkäyntiavustajien vuosityöaikasopimus Iitti - Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä Kärkölä - Ei paikallisia sopimuksia. Lahti - Sopimus teatterin teknisen henkilökunnan työajasta - Sopimus röntgenlääkäreille ja röntgenhoitajille maksettavasta säteilyloman kompensaatiosta - Sopimus perhepäivähoitajille maksettavasta kuukausipalkasta lapsen hoidon tilapäisesti keskeytyessä ja pysyvästi päättyessä - Tuntipalkkaisia työntekijöitä koskeva paikallinen sopimus (suojavarusteet, paikallinen kuljetusrajasopimus, aikapalkalla maksettavat työolosuhdelisät, ateriakorvauksenpoikkeama, merkkipäivään liitettävä vapaapäiväpoikkeama, ruokatunnin tilapäinen siirto ja urakkahinnoittelua koskevat erikoismääräykset) - Sopimus Wellamo-opiston tuntipalkkaisen opetushenkilöstön kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta poikkeavasta palkanmaksuajankohdasta - Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion oppilasohjauksen lehtorien työajasta ja palkkauksesta - Paikallinen virka- ja työehtosopimus Lahden kaupungin lukion erityisopettajien työajasta ja palkasta - Lahden kaupungin ja Suomen Muusikkojen liitto ry:n välinen taltiointisopimus - Praktikkoeläinlääkärin päivystysvapaat ja korvaukset - Hälytysraha 62

63 - Lääkärien kannustava palkkausjärjestelmä - IB-lukiota koskeva paikallinen sopimus Nastola - Ei paikallisia sopimuksia tällä hetkellä Työterveyshuollon kustannukset Kaikki kunnat ostavat työterveyshuoltopalvelut Työterveys Wellamo Oy:ltä, jonka omistajia ne ovat. Lahden kustannukset ovat nousseet erityisen paljon. Kun tarkastellaan menoja henkilöä kohden, kustannusten nousu on Lahdessa ollut 32,7 %:a kolmen vuoden aikana. Kun tarkastellaan nettosummia, joista on siis vähennetty Kelan korvaukset, nousu-% on ollut 31,4 %:a. Vastaavat prosenttiosuudet ovat Hollolassa 13,4 ja 11,9. Lahti onkin vähentämässä sairaanhoidon palveluiden ostoa työterveydestä ja samalla on nostettu esimiesten oikeutta myöntää työlomaa sairauden perusteella 1-3 päivästä 1-7 päivään. Hollola Hämeenkoski kust. yht suhde KL I 26 % 27 % 33 % 28 % 48 % 49 % suhde KL II 74 % 73 % 67 % 72 % 52 % 51 % Henkilömäärä /hlö /hlö kelan jälkeen Iitti Kärkölä kust. yht suhde KL I 43 % 56 % 55 % 45 % 25 % 43 % suhde KL II 52 % 39 % 45 % 36 % 71 % 57 % Henkilömäärä /hlö /hlö kelan jälkeen Lahti Nastola

64 kust. yht suhde KL I 26 % 25 % 31 % 31 % 27 % 28 % suhde KL II 73 % 75 % 69 % 69 % 73 % 72 % Henkilömäärä /hlö /hlö kelan jälkeen Rekrytoinnin järjestämistavat Rekrytoinnin järjestämisessä sekä Lahdella että Hollolla on meneillään uusien toimintatapojen kokeilu. Tavoitteena on saada kustannussäästöjä keskittämisten avulla. Lahden tavoite on keskittää rekrytoinnin tukipalvelut yhteen paikkaan, todennäköisesti Calpro Oy:lle. Lahdessa on myös keskitetty rekrytointiyksikkö sosiaali- ja terveystoimialalla. Hollolassa on aloitettu sijaisrekrytoinnin hankinta Seuturekrystä Oy:stä, jonka palkkalistoilla sijaishenkilöstö on. Pienemmillä kunnilla rekrytoinnin järjestämistapoja ei ole ollut tarkoituksenmukaista järjestää uudelleen. Esimiehet Esimiesten kohdalla on keskitytty tarkastelemaan samantyyppisiä tehtäviä. Tasoina ovat toimialajohto, tulosalue/vastuualuetaso sekä tulosyksikkötaso. Tarkastelusta jätettiin pois ne esimiehet, joilla ei ole alaisina esimiesasemassa olevia henkilöitä eli lähiesimiehet eivät ole mukana. Tosin pienimmillä kunnilla tehtävät ovat laaja-alaisia, jolloin mukana on joitakin esimiehiä, joilla ei ole esimiesasemassa olevia alaisia. Tarkastelussa ei ole myöskään päällikkönimikkeellä toimivia, joilla ei ole lainkaan alaisia. Johtoryhmätason päällekkäisiä tehtäviä on n. 10. Päällikkötasolla tehtävät ovat samankaltaisista nimikkeistä huolimatta hyvin erisisältöisiä, mahdollisesti päällekkäisiä tehtäviä n. 20. Arvioitu säästö on yhteensä noin 2 milj. vuodessa. Keskeiset tunnusluvut Vakinaisten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä on hieman alle 80 muilla paitsi Kärkölällä selvästi yli 80 %:n. Naisten osuus on kaikissa suuri. Keskimääräinen palvelusaika vaihtelee yhdentoista ja kuudentoista vuoden välillä. Keski-ikä vaihtelee 45:n ja 47:n välillä paitsi Kärkölässä, jossa keski-ikä on 51,7. Sairauspoissaolojen suhteen Lahti ja Hollola ovat melko samanlaiset. Hämeenkoskella sairauspoissaoloja on varsin vähän. Kärkölässä keskimääräinen sairauspoissaololuku heilahtelee helposti pienen henkilöstömäärän mukaan. Nastolan sairauspoissaolomäärät ovat hieman laskeneet. 64

65 Tunnuslukuja henkilöstöstä HOLLOLA IITTI HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ LAHTI NASTOLA Vakinaisten ja määräaikaisten lkm Työllistetyt Vakinaisia % 78,8 78,0 80,2 80, ,9 75, ,8 84,9 88,2 83,7 76,5 76,1 76,7 77,9 77,6 75,2 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 88,6 88, ,9 75,8 75,5 79,2 85,7 79,2 73,3 73,3 70, ,7 85, ,1 82,4 Keskimääräinen palvelusaika 11, ,63 11,08 10, ,2 14,4 14,5 14,9 11,7 11,9 Keski-ikä, koko henkilöstö 45,2 45,1 45,6 46,6 48,4 46, ,7 45, , Eläkeikä, vanhuuseläke 63,4 63,6 63,8 61,8 63,6 62,9 65,5 64,25 64,87 64,4 63,4 64,1 63,4 63,5 63,8 63,9 Eläkeikä, kaikki eläkkeet 60,5 60,3 60,9 60,3 62,6 62,4 61,7 64,25 64,87 64,4 63,4 60,9 62,6 62,4 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 63,6 68,5 71, ,3 88, ,4 83,3 83 Koulutuspäivien lkm/henkilö 2,2 2 1,7 2,2 1,6 2,2 4,8 2,9 5,1 1,2 0,9 0,8 3,5 3,4 1,5 1,3 Sairauspoissaolot, kalenteripäivää 15, ,5 19,2 20,4 18,8 11,1 8,1 7,5 16,5 21,8 15,1 15,6 14,6 14,8 12,5 13,2 12,7 65

66 Palkitseminen Henkilöstöeduista ja palkitsemisesta koostettu yhteenveto on alla. 50v./ 60 v. Eläköityminen Tulospalkkio Liikunta- ja kulttuuriseteli Työmerkkipäivät Virkistys Läksiäislahja Muut Hollola Kuntokuuri / kuntoremontti / terveysliikuntakursseja, uimahallilippuja Lahja Hämeenkoski vapaa kuntosali palkkiovapaa 3-10pv yht /v Iitti Lahjakortti Kärkölä 10 kpl / hlö / v, tuettu kuntosali, uimahalli 2 krt /v Lahti / v / hlö Mahdollinen lahja / palkkiovapaa 5 pv virkistysiltapäivät 30 /hlö/v - tohtorilisä +100 /kk, - alennettu ruokailu-hinta Nastola 100:lle 50% omavastuulla (4500 ), uimahalli ja kuntosali 3 pv yht /v hierontaa yht /v 66

67 3.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus ICT:stä on laadittu erillinen raportti, jossa on kuvattu nykytila, kehityskohteet sekä toiminnan järjestämisvaihtoehdot uudessa kunnassa. Raportti on liitteenä. 4. Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen 4.1 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine -konsultin näkemys Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuten mennyt kehitys. Trendi on riittävän pitkä (vuodesta 1998), ja se sisältää useita nousuja ja laskuja ja kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa talouden muutoksiin reagoimalla tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin Lahden, Hollolan ja Nastolan kohdalla. Muiden osalta on käytetty talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen. Tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi painelaskelmassa on huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa ovat erittäin optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien hyvin tavoitteellinen toiminta- 67

68 katteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017 alkaen. Tilinpäätös 2013 perustuu vielä virallisesti vahvistamattomiin tilinpäätöksiin. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta TP 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 TP2013 TPE2014 Taulukko 19: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 7,9 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,23 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 8,79 % 6,73 % 2,73 % 2,21 % -0,27 % 0,20 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % Hämeenkoski 9,29 % 4,48 % -2,30 % 2,84 % 3,60 % 0,05 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % Iitti 5,72 % 4,01 % 2,76 % 1,56 % 1,50 % 1,81 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % Kärkölä 6,59 % 11,72 % 0,14 % -0,51 % 1,65 % 1,46 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % Lahti 6,00 % 6,53 % 5,86 % -1,50 % 3,10 % 0,10 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % Nastola 3,10 % 10,77 % 4,38 % 0,72 % 1,57 % 2,33 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Sopeutustarve meur TPE2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Hämeenkoski -0,1-0,1-0,1-0, ,84 Iitti 0,0 0,0 0,0-0, ,10 Kärkölä -1,3-1,3-1,3-3, ,08 Lahti 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Nastola -0,4-0,4-0,4-1, ,53 Yhdistelmä -1,8-1,8-1,8-5, ,23 Taulukko 20: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Hollola on tehnyt aidon, valtuuston hyväksymän tasapainotuspaketin. Sen vuoksi Hollolan taloudenpito voi todellisestikin perustua lähes yllä olevaan sopeutusarvioon. 68

69 Tasapainottamistarve Valtionosuusleikkaus e/as 2020 Hollola -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Hämeenkoski -0,9-1,1-1,6-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Iitti -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Kärkölä -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Lahti -0,8-0,9-1,4-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Nastola -0,8-0,9-1,4-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Taulukko 21: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Edellisestä taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joidenkin toisten. Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon Erotus Verotulon vähennys Veroprosenttiyksikköä Vuodessa Hollola 4,7 % 2,8 % -1,9 % ,6 0,9 Hämeenkoski 3,5 % 2,0 % -1,5 % ,7 0,7 Iitti 3,4 % 0,5 % -2,9 % ,5 1,4 Kärkölä 3,8 % -0,4 % -4,2 % ,4 2,1 Lahti 4,1 % 1,4 % -2,7 % ,1 1,3 Nastola 4,2 % 1,9 % -2,4 % ,5 1,1 Taulukko 22: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko maan tasolla. Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Kärkölässä, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Kärkölässä (vastaa 2,1 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,7 1,4 veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. 69

70 Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 95 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 4,25 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 23,5 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,7 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 8,79 % 6,73 % 2,73 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % Hämeenkoski 9,29 % 4,48 % -2,30 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % Iitti 5,72 % 4,01 % 2,76 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % Kärkölä 6,59 % 11,72 % 0,14 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % Lahti 6,00 % 6,53 % 5,86 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % Nastola 3,10 % 10,77 % 4,38 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Taulukko 23: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Sopeutustarve meur TAE2014 TASU2015 TASU2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -4,0-4,0-4,0-12, ,45 Hämeenkoski -0,4-0,4-0,4-1, ,50 Iitti -1,1-1,1-1,1-3, ,52 Kärkölä -2,2-2,2-2,2-6, ,29 Lahti -23,0-23,0-23,0-69, ,39 Nastola -2,3-2,3-2,3-6, ,07 Yhdistelmä -33,0-33,0-33,0-99, ,25 Taulukko 24: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 Taulukko 25: Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 8 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,36 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdis- TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä

71 telmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 0,74 % 0,77 % 0,80 % 5,46 % 5,44 % 5,42 % 5,40 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 12,63 15,75 16,47 15,00 13,45 12,10 11,00 Taulukko 26: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 60 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi, kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia. Vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE201 4 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,50 24,50 24,50 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 26,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,25 23,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 Taulukko 27: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät.(tae talousarvion toteutumisennuste) 71

72 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Taulukko 28: Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus (TAE talousarvion toteutumisennuste) Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uutta kuntaa on tarkasteltu itsenäisenä yksikkönä ja siten liittyvien kuntien omia investointiohjelmia ei ole huomioitu uuden kunnan tasapainottamislaskelmassa vuodesta 2017 eteenpäin. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 22,36 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 24,60 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton palvelurakenne kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin sopeutettu, vaikka prosentit olisivat samat. Verosopeutuksessa kasvaa vain veroprosentti, ei tulopohja. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % 5,39 % 5,37 % 5,35 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,01 18,96 21,94 21,52 20,07 18,88 17,73 Taulukko 29: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla. (TAE talousarvion toteutumisennuste) 72

73 Alla olevat kuviot osoittavat veroprosenttisopeutuksen kuntakohtaisesti ja tämän vaikutuksen nettolainaan sekä kumulatiiviseen alijäämään/ylijäämään euroa/asukas. Kuva 12: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Pelkkä velkasopeutus johtaisi seuraavaan kehitykseen: Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % 5,39 % 5,37 % 5,35 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,01 19,88 24,67 27,25 29,76 32,46 35,42 Taulukko 30: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE talousarvion toteutumisennuste) 73

74 4.2 Tasapainoisen talouden Salpauskunta millä keinoilla? Kuntarakennelain mukaisesti kuntarakenteen kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Milloin kunnalla sitten on taloudelliset edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta? Edellä kappaleessa 2 on avattu kunnan talouden tasapainon käsitettä ja tarkasteltu selvityskuntien nykytilanteen taloutta ja sen tasapainoa pitkälti tilinpäätöksen pohjalta saatavien tietojen kautta. Keskeisiksi mittareiksi on nostettu ylijäämän tarkastelun lisäksi mm. vuosikatteen riittävyys sekä poistoihin että nettoinvestointeihin, toimintatuottojen ja kulujen kehitys, lainamäärän kehitys. Useita tekijöitä tarkastelemalla saadaan tasapainosta monipuolisempi kuva kuin pelkästään vuosittaisia tilikauden tuloksia tai yli-/alijäämiä tarkastelemalla. Edellä myös konsultin laskelmissa on tarkasteltu talouden tasapainottamistarpeita painelaskelmien yhteydessä. Lotta-Maria Sinervo on väitöskirjassaan tutkinut kuntatalouden tasapainoa ja todennut, että kunnan talouden tasapainoa voidaan tulkita monella tavalla, mutta kaikki tulkinnat eivät ole yhtä relevantteja. Tilinpäätöstietojen huomioimisen lisäksi on tulkinnassa otettava huomioon myös ne muutokset, joita on tapahtunut kunnan velvollisuuksissa esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kunnan talouden tasapainossa on olennaista resurssien riittävyys pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi tuloslaskelmaa tulkittaessa tulisi ottaa huomioon kunnan väestönkehitys ja palvelu- ja tulorahoitustarve, palvelunkäyttäjien tyytyväisyys sekä kunnan lainakannan ja kassavarojen tila. Nämä kaikki osatekijät tulisi ottaa tarkastelun alle kun tavoitellaan uutta taloudeltaan tasapainossa olevaa kuntaa. On kuitenkin huomattava, että tarkasteluajanjakson pituuden tulisi olla riittävä. Uuden kunnan talouden tasapainon saavuttamista ei voida tarkastella yhden tai kahden vuoden periodilla, mutta mitä pidemmälle tarkastelussa mennään, sen epävarmemmiksi ennusteet muuttuvat. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia talouteen on vaikea ennakoida saati arvioida niiden vaikutuksia jälkikäteen tilanteeseen, jossa muutoksia ei olisi tullut. Kuten edellä on todettu, tilinpäätöslaskelmien lisäksi tulisi tarkastella useita muitakin tekijöitä tasapainon arvioimiseksi ja sen saavuttamiseksi. Sinervonkin mukaan tilinpäätöslaskelmat kuvaavat menneisyyttä, mutta kumulatiivisesta ylijäämästä tai alijäämästä tehdään kuitenkin päätelmiä ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, arvioiden niitä resursseja ja mahdollisuuksia, joita kunnalla on käytettävissään. Tämän vuoksi olisikin syytä selvittää ja analysoida kunnan tulorahoitustarvetta myös tulevaisuuden näkökulmasta. Sinervo toteaa myös, että sen lisäksi että tuloslaskelman antama kuva on kuva menneisyydestä, se on myös staattinen. Tämä edellyttää pohdintaa, onko tasapainon tilanne muuttunut, ja jos niin, mistä syistä ja miten tämä vaikuttaa kunnan tulorahoitustarpeeseen. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden haasteet on kuvattu myös edellä kappaleessa 2. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kunnan taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa. Vaatimuksia ja paineita esitetään monesta suunnasta, kuten alla olevasta kuvasta voidaan todeta. 74

75 Helppoja päätöksiä ei olekaan ja vaikka ymmärretään, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä päätöksiä, ei tosiasiallisesti päätöksentekotilanteessa keinoista päätettäessä ollakaan yhtä mieltä muusta kuin siitä että Meiltä ette ota muilta kyllä, kuten Laesterä alla olevassa kuvassa on kuvannut. Talouden tasapainon vaikeus (Eero Laesterä, 2012) Talous- ja henkilöstötyöryhmä käsitteli kokouksessaan uuden kunnan tasapainoa ja sen edellytyksiä, keinoja sekä nykyisiä hyviä käytäntöjä tasapainon saavuttamiseksi. Työryhmässä on tunnistettu tasapainottamisen vaikeus ja osa niistä haasteista, joita tasapainon saavuttamiseksi on ratkaistava. Työryhmän jatkotyöskentelyssä keskeistä tulee olemaan niiden linjausten löytäminen uudessa kunnassa, joilla voidaan saavuttaa uusi elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa ja kuntalaisten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tasapainon etsintä -osatekijät 75

76 Ryhmätöiden perusteella todettiin, että keskeisimmät edellytykset talouden tasapainon saavuttamiselle ovat seuraavat: yhteinen tahtotila, yhdenmukainen näkemys ja poliittinen tahto tasapainottamisesta kuntalaisten oman vastuun nostaminen työllisyyden edellytysten varmistaminen palveluiden järkiperäistäminen selkeä päätöksenteko investointien pitkän aikavälin suunnitelmallisuus kasvun edellytykset ja elinvoimaisuus valmius kipeisiinkin päätöksiin päätöksien aikataulutus (ei välttämättä 1 vuosi riitä) ja joustavuus tiedossa olevien mahdollisuuksien käyttäminen Työryhmissä oltiin selkeästi sitä mieltä, että yhteinen tahtotila ja näkemys sekä poliittinen tahto ovat ehdottomia edellytyksiä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Yhteisen näkemyksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös valmiutta kipeisiinkin päätöksiin, kuten edellä on todettu. Konkreettisempaan muotoon laitettuna puolestaan keskeisimmiksi keinoiksi todettiin seuraavat: palveluverkon optimointi, joissain palveluissa keskitetty, joissain hajautettu (esim. terveyskioski) henkilöstön sopeuttaminen uuden kunnan toimintoihin työn tuottavuuden parantaminen, järkeviä kokonaisuuksia, joissa valta ja vastuu samassa paikassa, työntekijöille samat vaatimustasot oman palvelutuotannon ja ostopalvelutuotannon käytön optimointi sote- ja kouluverkon kriittinenkin tarkastelu menojen sopeuttaminen sieltä, missä menot ovat suurin byrokratian vähentäminen menojen karsiminen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen ja kasvattaminen (lisää maksajia ja tulevaisuuden tuojia) 4.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus Kuntaliitosten taloutta koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kuntaliitoksen kytkennät kuntien talouteen ovat vaikeasti tutkittavia ja vaativat yleensä pitkittäistutkimuksen otetta. Tarkasteluajanjakson on oltava vähintään kaksi valtuustokautta. Kun nykyisen kuntarakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena pidetään tuottavuuden parantamista, olisi hyvin perusteltua selvittää kuntaliitoksen ja tuottavuuden välisiä kytkentöjä erilaisissa kuntaliitoksissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuottavuuden näkökulmasta on esitetty kritiikkiä siitä, että viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkkojen harmonisointi eivät ole sopusoinnussa tuottavuustavoitteiden kanssa. Näin ollen olisi tärkeätä tutkia sitä kokonaisuutta, jossa nuo yksittäiset tekijät ovat osana suurempaa vaikutusten ketjua. ARTTU-tutkimushankkeen tuloksissa on puolestaan todettu, että taloudellisessa mielessä kuntaliitos on rakennemuutosinvestointi, jota kuvaa kaksi periaatetta: 76

77 1) -Hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä (liitoksen taloudellinen hyödyllisyys, kustannusten ja hyötyjen suhde) 2) Hyödyt ovat epävarmoja (muutoksen ohjaaminen ja johtaminen) Em. periaatteet tarkoittavat sitä, että kuntaliitoksen alussa liitos aiheuttaa kustannuksia ja taloudelliset hyödyt on nähtävissä vasta useamman vuoden kuluttua. Lisäksi muutostilanteen ohjaus oikeaan suuntaan vaatii vahvaa johtajuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty liitoksen arvioitujen taloudellisten vaikutusten ajallinen kohdentuminen. Tehtyjen tutkimusten valossa on selvää, että kuntaliitosten taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta useiden vuosien jälkeen. Tällöinkin vaikutusten arviointi on hankalaa kuntien velvoitteiden muutosten ja muiden toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tämä tekee hankalaksi myös sen, miten kuntajakoselvityksessä voidaan taloudellisia hyötyjä arvioida jo ennalta. On varmaan totta, että kuntaliitokset eivät yksin auta ja pelasta kuntien palveluita kuten Laesterä kirjoittaa artikkelissaan Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen. Laesterän mukaan jopa hyvinkin oppineet yliopistoviisaat ovat todenneet, että liitoksella ei saada aikaan sellaista taloudellista hyötyä, jonka avulla kunnat pystyisivät turvaamaan palvelunsa maltillisella verojen korottamisella ja velkaantumisella tai että joidenkin tutkimusten mukaan liitoksilla ei ole saavutettu varsinkaan maaseudun kannalta mitään hyvää. Laesterän mukaan molemmat väitteet osoittavat, että kaikki tutkijat eivät ole oivaltaneet sitä, että liitokset ovat myös saneerausprosesseja eikä näin ollen ole tarkoituskaan, että palvelut säilyisivät entisinä. Kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa ja hyötyjen etsinnässä rajaudutaan Laesterän mukaan usein hyvin pieneen osaan ylintä hallintoa, vaikka olisi mahdollista saneerata ylintä operatiivista johtoa ja samalla suorittavaa hallintoa ja skaalaetuja voitaisiin saada kaikista tukipalveluista. Lisäksi kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa unohdetaan, että maaseudun kuihtuminen tai esim. koulun lakkauttaminen olisi seurannut ilman liitostakin. Edelleen Laesterä kirjoittaa, että liitoksia ei pidä tuomita, ennen kuin on kulunut riittävä aika liitossopimuksen umpeutumisesta ja että on huomattavissa, että suurimmissa liitoksissa henkilöstön eläköitymistä hyväksikäyttämällä ja sijaisuuksia karsimalla on saavutettu tuottavuuden kasvua. 77

78 4.4 Sopeuttamispotentiaalin etsintä talousjohdon valmistelutyö Edellä konsultin tekemien painelaskelmien perusteella on todettu sopeutustarpeen olevan varsin suuri, lähes 100 milj. euroa, jos talouden kehitys jatkuu entisellään ja mitään sopeutustoimia ei onnistuta toteuttamaan. Talousjohdon valmistelutyöryhmän tehtävänä on ollut arvioida ja etsiä sopeutus- ja tulonlisäysmahdollisuuksia sekä itsenäisinä kuntina että kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien omien arvioiden mukaan sopeutusmahdollisuudet vuosina ovat seuraavat: Arvio säästöpotentiaalista itsenäiset kunnat Lahti Hollola Nastola Iitti Kärkölä Hämeenkoski Yhteensä Edellä olevat ovat pääosin arvioita siitä mahdollisuudesta, johon kolmen vuoden sisällä olisi mahdollisuus, mikäli vaikeita päätöksiä onnistutaan tekemään. Hollolan kunnan osalta valtuusto on jo päättänyt 7 milj. euron sopeutuksesta ja Lahdessa ja Nastolassa sopeutustyö on käynnissä. Kärkölän osalta sopeutustarve on muita kuntia suurempi erityisesti kun tarkastellaan lisäksi taseen kertyneitä yli- alijäämiä, sillä Kärkölän kunnalla on ainoana selvityskunnissa kertynyttä alijäämää. Sopeutusmahdollisuus pienempien kuntien osalta on kuitenkin varsin pieni osa koko sopeutustarpeesta. Tästä huolimatta jokaisen kunnan tulisi pystyä sopeuttamaan toimintaansa vuosien aikana ja päätökset sopeutuksesta olisi tehtävä vuoden 2014 aikana. 50 miljoonan euron sopeutus riittäisi kattamaan sopeutustarpeesta kuitenkin vain n. puolet eli itsenäisten kuntien mahdollisuudet saada talous tasapainoon ovat riittämättömät. Talousjohdon valmistelutyö on em. sopeutusmahdollisuuden lisäksi sisältänyt yhdessä konsultin kanssa toteutettua arviointia siitä, millaisia mahdollisuuksia uudella isommalla kunnalla voisi olla jos päätöksiä kyetään tekemään ja uuttaa kuntaa johtamaan siten, että mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Myös toimintaympäristön muutosten tulee olla suotuisia. Sopeutuspotentiaalin hahmottelussa ei ole otettu kantaa siihen, ovatko vaikeatkin päätökset tehtävissä tai kuinka poliittiset päätöksentekijät päätöksiä onnistuvat tekemään. Luvut ovat varsin spekulatiivisia, sillä työssä ei ollut mahdollista tässä vaiheessa tehdä tarkempia laskelmia eikä myöskään toimintaympäristön tulevaisuuden muutoksia kuten esim. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallien tuomia muutoksia ole voitu arvioida. Palveluverkon osalta on arvioitu karkealla tasolla tehostamismahdollisuuksia esim. aiemmin toteutettujen keskittämisten perusteella, mutta konkreettisten esitysten puuttuessa on näiden vaikutusten 78

79 arviointi jäänyt myös kovin yleiselle tasolle. Talouskonsultin kokemusta kuntajaon muutosten tuomista hyöyistä on myös hyödynnetty potentiaalin arvioinnissa. Kyseessä ovat siis mahdollisuudet joiden toteutuminen voidaan kyseenalaistaa. Sopeutuspotentiaalin arvioinnissa ja pohdinnan tarkoituksena on kuitenkin ollut hahmottaa, millaisia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävissä, jos kunnat puhaltaisivat yhteen hiileen ja näin ollen saataisiin uuden kunnan elinvoimaisuutta parannettua ja tätä kautta vaikutuksia tulisi myös työllisyyteen sekä verotulojen myönteiseen kehitykseen. Huomioitavaa on tietenkin, että säästö- ja tulonlisäysmahdollisuudet eivät toteudu heti v vaan tarkasteluajanjakson tulisi olla riittävän pitkä, kuten kuntajaon taloudellisten vaikutusten arviointia koskevassa kappaleessa on todettu. Uuden kunnan osalta säästöpotentiaalia tai lisätuloja talouden tasapainottamiseksi on arvioitu tulevan seuraavista kokonaisuuksista: VUOSITUOTOT/SÄÄSTÖT (2017-) ICT-kust. Säästö Itsenäisyyden kustannukset (mm. demokratian kustannukset) Eläköityminen, jos 25 % täytetään kaikki toimialat, johtotason päällekkäisyydet Muu arvioitu säästö toiminnan tehostumisesta (tukipalvelut, yhdistämiset) MYÖHEMPINÄ VUOSINA (v ) TOTEUTUVAT KASVAVAT MENONVÄH./TUOTOT Elinvoimaisuuden myötä työttömyysasteen lasku 12 prosenttiin (tuotoksi laskettu tästä 50 %) Verotulojen kasvu kilpailun vähentymisen myötä Investoinnit joita ei tarvitse tehdä (2020-) KERTALUONTOISET TUOTOT Omaisuuden myynti (vuosien aikana) Yhdistymisavustus (kolmelle vuodelle jaksotettuna) ICT-kustannuksista saatava säästö (2,6 milj. eur/vuosi) on arvioitu ICT-alatyöryhmän ja konsultin tekemän työn perusteella. Taloudellisia hyötyjä on aikaansaatavissa yhden tietohallinnon mallissa ja ulkoistamalla ICT-palvelutuotanto Ulkoistetun ICT-palvelutuotannon tavoitteena jo seuraavien viiden vuoden aikana on hyödyntää ICT-palvelutuotannon kustannussäästömahdollisuuksia ja ostaa kaikki kunnan tarvitsemat ICTpalvelut kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. ICT:n osalta säästöpotentiaali on varovaisuuden periaatteella arvioitu, todellinen säästö on todennäköisesti vuosittain suurempi. Itsenäisyyden kustannuksilla (3,2 milj. eur/vuosi) tarkoitetaan niitä kustannuksia, jotka jokaisessa itsenäisessä kunnassa on olemassa. Voidaan puhua myös demokratian kustannuksista kuten valtuuston, hallituksen, lautakuntien, valmistelutyön, tarkastustoimen ja johtoryhmän kustannukset. Näiden kustannusten osalta on arvioitu kuuden kunnan kustannukset yhteensä ja vähennetty niistä arvioidut uuden kunnan vas- 79

80 taavat kustannukset. Uuden kunnan demokratiakustannusten tasoksi on arvioitu Lahden kaupungin nykyinen kustannus kerrottuna 1,14. Kerroin perustuu uuden kunnan valtuuston jäsenten lukumäärän kasvukertoimeen. Henkilöstövastaavien valmistelun pohjalta on tehty laskelmia, jossa on arvioitu eläköitymisen myötä mahdollisesti saatavaa säästöpotentiaalia. Sopeutuspotentiaaliksi laskelmissa on huomioitu säästömahdollisuus, jos vain 25 % eläköityvistä tehtävistä täytettäisiin (26 milj. eur). Tämä on varsin positiivinen arvio, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta tarkoituksena on osoittaa, että eläköitymisellä on merkitystä kustannusten näkökulmasta ja 5 vuoden irtisanomissuojan merkitys lienee merkityksettömämpi jos eläköitymiset kohdentuvat sellaisiin tehtäviin joita ei tarvitse täyttää. Mikäli eläköitymisen säästöksi ei laskettaisi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä lainkaan, olisi sopeutuspotentiaali tältä osin n. 12 milj. euroa pienempi. On kuitenkin huomioitava, että jokaisen eläköityvän yhteydessä on tarkkaan pohdittava muut toiminnan järjestämisen mahdollisuudet ja pyrittävä siihen, että täyttämättä jääneiden tehtävien osuus on mahdollisimman suuri. Toki myös toiminnan ulkoistamismahdollisuudet on hyödynnettävä. Muun toiminnan tehostumisen ja palveluverkon optimoinnin (sis. mm. tukipalveluiden keskittäminen ja uudelleen organisointi) johdosta säästöksi on konsultti lisäksi arvioinut n. 10 milj. euroa. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös palveluverkkoon kajoamista ja uusista kustannustehokkaammista palvelujen järjestämistavoista päättämistä. Elinvoimainen kunta kykenee omalla toiminnallaan luomaan talouden kasvua, työllisyyttä ja tätä kautta verotuloja, joiden avulla palveluvelvoitteet kyetään osin kattamaan. Elinvoimainen kunta kykenee myös taloudelliseen ja muuhun yhteistyöhön niin, että se ei tarpeettomasti kilpaile yrityksistä ja veronmaksajista, vaan yhteistyössä alueen muiden kuntien, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa edistää oman kuntansa ja alueensa kestävää kehitystä. Tätä tavoitellaan myös uudessa kunnassa ja tavoitteen toteutumiseen perustuu myös arvio lisätulojen mahdollisuudesta jos osataan tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan ja tehdä asioita yhteisen tavoitteen eteen aktiivisesti. Kunnan elinvoimaisuutta on arvioitu myös talouskonsultin työssä ja todettu, että suuremmalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet elinvoimaisen kunnan kriiteerien saavuttamiseen kuin yksittäisellä pienemmällä kunnalla. Mahdollisuudeksi on varovasti arvioitu työttömyyden alentumisen johdosta alenevat kustannukset n. 12,5 milj. euroa sekä monien tekijöiden summana myös verotulojen kasvuksi n. 10 milj. euroa. Tulevaisuustyöryhmän hahmottelemassa uuden kunnan visiossa todetaan: Lahden kaupunki on inhimillisen ympäristön ja yrittäjyyden helmi. Tavoitteena on myös 1 %:n väestönkasvu, johon sopeutuspotentiaalina esitetty verotulojen kasvu osittain perustuu. Kuntajaon muutos antaa myös paremmat mahdollisuudet käyttämättä jäävän omaisuuden myyntiin sekä erilaisiin omaisuusjärjestelyihin. Omaisuusjärjestelyjen johdosta on arvioitu rahoitusvaikutusta n. 69 milj. euroa perustuen v tasearvoihin, mutta ko. arvio ei ole mukana konsultin sopeutuslaskelmissa, jossa tarkastelunäkökulmana säästöjen tai lisätulojen osalta on nimenomaan tuloslaskelma ja toimintakate. Kertaluontoiseksi myyntivoitoksi on sen sijaan varovasti arvioitu vain n. 3,5 milj. euroa, mikä sen sijaan saattaa olla todellisuudessa suurempikin. Uuden kunnan tulevien investointien paremman koordinoinnin ja päällekkäisten investointien välttämisen myötä on karkeasti arvioitu säästävän myöhempinä vuosina n. 18. milj. euroa, joka on n. 20 % keskimääräisistä vuosittaisista investointimenoista. Arvio tästäkin on yleisellä tasolla, sillä myöhempien vuosien investointien koordinointia ja päällekkäisyyksiä ei tässä tarkemmin ole vielä pystytty arvioimaan. 80

81 4.5 Kuntien sopeutumismahdollisuudet itsenäisinä kuntina ja uuden kunnan sopeutusmahdollisuus konsultin näkemys Säästöt osa voi toteutua itsenäisinä kuntina ja osa vaatii kunnan yhdistämistä. Tämän dokumentin lopussa oleva taulukko pyrkii systematisoimaan kuntien sopeutumista itsenäisinä kuntina, yhteistyön kasvaessa itsenäisinä kuntina ja kuntaliitoksen jälkeen. Systematiikka johtuu siitä, että kunnat pystyvät sopeuttamaan palveluitaan itsenäisinä kuntina, jopa syventämään yhteistyötäkin itsenäisinä. Jossakin kohdin tulee kuitenkin raja sille, että kunnat joutuvat turvautumaan liitokseen saavuttaakseen lisää vaadittua sopeutumista. Kuntaliitostilanteessa sopeutuminen toteutuu ensiksi niin, että itsenäisyyden kustannukset poistuvat ja toisaalta erilaisista harmonisaatioista johtuen kustannukset joko kasvavat tai vähenevät (liitoksen mekaaninen toteutumien). Tällainen tyypillinen erä on esimerkiksi palkka- tai veroprosenttiharmonisaatio. Seuraavassa vaiheessa voidaan alkaa edistää varsinaista sopeutumista. Tässä tapauksessa voidaan tarkastella esimerkiksi päällekkäisiä virkajärjestelyjä (sopeuttava kuntaliitos). Kolmas liitoksen toteutumisvaihe perustuu tehostamiseen, tässä vaiheessa yksi kunta suuntaa voimavarojaan yhteisiä kilpailijoita vastaan yhtenä toimijana, ei useina yksittäisinä toimijoina. Tämä voi kasvattaa alueen tuloja. Tätä liitoksen toteuttamistapaa voidaan kuvata esimerkiksi liitoksen tehostavalla vaikutuksella. Edellinen perustuu Arto Kosken ja Eero Laesterän keskinäiseen liitoksen toteutumisen systematisointiin. Kuntien säästöpotentiaali itsenäisinä kuntina Talousjohtajat arvioivat yhdessä työryhmien kanssa yksittäisten kuntien sopeutumispotentiaalia. Tämä on noin puolet siitä tarpeesta, mikä riittäisi pitämään yksittäiset kunnat taloudellisesti tasapainossa. Oma arvioitu sopeutuminen meur TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -2,5-2,5-2,5-7, ,13 Hämeenkoski 0,0 0,0 0,0-0, ,37 Iitti -0,7-0,7-0,7-2, ,14 Kärkölä -0,2-0,2-0,2-0, ,78 Lahti -11,7-11,7-11,7-35, ,22 Nastola -1,7-1,7-1,7-5, ,23 Yhdistelmä -16,7-16,7-16,7-50, ,15 Taulukko 31: Kuntien itsensä arvioimat sopeutumismahdollisuudet (TAE talousarvion toteutumisennuste) Uuden kunnan säästöpotentiaali Talousjohtajat ovat edellisen lisäksi arvioineet omassa työssään muiden työryhmien kanssa sopeutumispotentiaalin muutoksen uudessa kunnassa. Tästä arvioista on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti vain osia. Investointitulojen ylimääräinen kertymä ja päällekkäisten investointien poistuma on arvioitu toteutuvaksi kuuden vuoden aikana. Seuraava taulukko osoittaa, kuinka uusi kunta pystyisi aloittamaan toimintansa 21 prosenttiyksikön verokannalla. 81

82 Taulukosta käy ilmi Uuden kunnan arvioitu mahdollisuus tulojen lisäykseen, menojen vähennykseen, tiettyihin kertaluonteisiin tuloihin ja menoihin sekä yhdistymisavustukseen, joka on yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalla laskettuna. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015TASU 2016TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,40 % 2,26 % 3,02 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 21,00 21,00 21,00 21,00 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 2,87 % 2,93 % 2,99 % 2,80 % 2,86 % 2,92 % 5,40 % Sopeutus, peruskunnat Sopeutus, uusi kunta, tulot Sopeutus, uusi kunta, menot Verotulot Valtionosuudet josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Yksittäinen meno/tulo/liitos (yksittäinen tulo ja ICT-muutos) Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 13,31 17,79 20,53 19,07 16,73 13,86 11,30 Taulukko 32: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. (TAE talousarvion toteutumisennuste) Uuden kunnan tilanne verrattuna itsenäisten kuntien tilanteeseen Jos kunnat solmivat liitoksen vuonna 2017, ne ovat toivottavasti sopeuttaneet toimintaansa arvioimillaan määrillä. Valtiovarainministeriö laski, että liitos olisi lähes neutraali valtionosuuden muutoksen suhteen ( euroa!). Myös tiedossa oleva valtionosuusuudistus ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Kunnat saisivat kahdeksan miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin. 82

83 Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, sillä ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin Lahti joutuisi ehkä aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen liitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa, jotta myös tulovirrat kasvavat. Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,50 24,50 24,50 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 26,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,25 23,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 25,25 25,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 24,36 24,36 24,61 Veroprosentti TP 2011 TP 2012 TP2013 TAE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 20,25 20,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 21,00 21,00 21,00 21,00 Taulukko 33: Uuden kunnan veroprosentit ja veroprosentit verotasapainovaihtoehdossa, jos kunnat jatkavat itsenäisinä 83

84 5. Työryhmän esittämät linjaukset uuden kunnan muodostamiseksi Työryhmä- ja viranhaltijavalmistelussa on käsitelty taloudenhoitoon ja henkilöstöasioihin liittyviä linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Linjaukset on nimetty taloudenhoidon yleisiksi periaatteiksi ja henkilöstöasioiden osalta henkilöstöjohtamisen periaatteiksi. Osa linjauksista esitetään yhdistymissopimukseen, osa linjauksista ja tehtävistä esitetään yhdistymishallituksen tehtäväksi ja osa puolestaan uuden kunnan tehtäviksi. Myös tietohallinnon järjestämiseksi on esitetty linjauksia. 5.1 Taloudenhoidon periaatteet Taloudenhoito ennen yhdistymistä ja yhdistymispäätöksen jälkeen Kaikkien selvityskuntien tulee hoitaa omaa talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä. Mikäli vuosien aikana kunnissa ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan merkittävään käyttömenojen tai investointimenojen lisäykseen, on asia käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallitus päättää sellaisista uusista taloudellisia vaikutuksia tai muuta huomattavaa merkitystä sisältävistä uusista sopimuksista, joiden vaikutus jatkuu vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Sopijaosapuolet sitoutuvat siihen, etteivät ne käynnistä vuosina ilman kuntien keskinäistä sopimusta taloussuunnitelman ulkopuolisia investointihankkeita tai muita toimenpiteitä, joilla on merkittäviä taloudellisia seuraamuksia uudelle kunnalle. Yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nollatulos ja hoitamaan taloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tilinpäätöstilanteesta Kärkölän kunnan osalta nollatulosta tai alijäämien kasvamista koskeva tavoite on kuitenkin liian haastava, mutta Kärkölänkin tulee käyttää kaikki sopeutusmahdollisuudet, joihin kunta omalla päätöksenteollaan voi vaikuttaa. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistoimista vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä. Erityisesti Kärkölän tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin talouden sopeuttamiseksi sekä veroja korottamalla että palvelurakenteita sopeuttamalla ja toimintatapoja uudistamalla. Yhdistymishallituksella on oikeus tilanteen niin vaatiessa antaa poikkeuslupa em. tavoitteiden toteutumista koskien kesken siirtymäajan, ilman että yhdistymissopimusta tarvitsee muuttaa. Kuntarakennelakiin perustuen kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhteneväiset uuden kunnan koko alueella alkaen. Myös poistosuunnitelmat yhtenäistetään Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston poistosuunnitelmasuosituksen mukaiseksi eli poistoaikoina käytetään alarajoja. Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että käytännöt ovat samanlaiset koko uuden kunnan alueella. Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusia työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla.

85 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Yhdistymishallitus valmistelee vuodelle 2017 uuden kunnan ensimmäisen talousarvioesityksen, josta päättää uuden kunnan valtuusto. Talousarvioehdotuksessa taloutta suunnitellaan ennen yhdistymistä siltä pohjalta, että uusi kunta kerää veroja vähintään saman verran kuin kunnat keräisivät yhteensä toimiessaan erillään. Selvityksessä laadituissa laskelmissa on päädytty kunnallisveroprosentin osalta veroprosenttiin 21 %, jolla uuden kunnan on mahdollista saada talous tasapainoon, mikäli laskelmissa käytetyt muut taustaoletukset toteutuvat. Uuden kunnan alueella noudatetaan uuden kunnan ja sen tytäryhteisöjen toimesta yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Kunnissa eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maa-aineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan siirtymäkauden aikana uutta kuntajakoa vastaaviksi. Kun uusi kunta aloittaa toimintansa , siirtyvät kaikkien liittyvien kuntien oikeudet, omaisuus, velat ja velvoitteet uuden kunnan nimiin. Kuntayhtymien, osakeyhtiöiden ja liikelaitosten osakkuudet siirtyvät uudelle kunnalle. Omaisuuden vastikkeeton tai käypää arvoa alemmalla hinnalla luovutus on kielletty siirtymäkauden aikana ilman yhdistymishallituksen lupaa Yhdistymisavustuksen käyttäminen 85 Kuntarakennelain mukaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä annetaan yhdistyneelle kunnalle yhdistymisavustusta, joka maksetaan osissa uuden kunnan kolmena ensimmäisenä vuotena. Yhdistymisavustuksella on tarkoitus tukea kuntarakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisen kuntarakenteen muodostumista. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksenä on, että: 1) uusi kunta on 4 c 4 e :ssä säädettyjen selvitysperusteiden osoittaman selvitysalueen mukainen; 2) 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla alueella uuteen kuntaan sisältyy työssäkäyntialueen keskuskunta; 3) yhdistyminen toteutetaan 4 i :ssä tarkoitetun ministeriön päätöksen tai erityisen kuntajakoselvityksen perusteella; taikka 4) uuteen kuntaan sisältyy 4 f :n 1 kohdassa tarkoitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017 ja kunnat ovat tehneet 6 :ssä tarkoitetun yhdistymisesityksen viimeistään 4 h :n 3 tai 4 momentissa tarkoitettuna ajankohtana. Tuen suuruus riippuu yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Enimmäismäärä yhdistymisavustusta maksetaan kuntien yhdistymisiin, joissa on osallisena yli 6 kuntaa ja joiden asukasmäärä on vähintään asukasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa (150 euroa /asukas, enimmillään miljoona euroa/yhdistyminen) maksetaan, kun kuntarakennemuutoksessa on mukana kunnan taloudellista tilannetta koskevan selvitysperusteen täyttävä kunta tai kuntia.

86 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Salpauskuntien yhdistämisavustus muodostuu 8 milj. euroksi yhdistyvien kuntien ja asukasluvun perusteella. Kuntarakennelain mukaan yhdistymisavustukset tulisi käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymisen käyttöperiaatteista sovitaan yhdistymissopimuksessa. Yhdistymisavustuksen viimeistä maksuvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä kunnan tulee toimittaa ministeriölle tilintarkastajan lausuman sisältävä selvitys yhdistymisavustuksen käytöstä. Yhdistymisavustuksen käyttöä on linjattu sekä kuntajakoselvityksen johtoryhmässä että talous- ja henkilöstötyöryhmässä. Yhdistymisavustus on päätetty käyttää seuraaviin kohteisiin: elinkeinojen vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, kolmannen sektorin toiminnan varmistaminen (2 milj. eur) käytännön yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset esim. palkkojen yhdenmukaistaminen ja ICTkustannukset (järjestelmien yhtenäistäminen) (5 milj. eur) muutoksen hallinta ja työhyvinvointi (1 milj. eur) Yhdistymisavustusta ei käytetä investointimenojen kattamiseen eikä myöskään velan maksamiseen Uuden kunnan taloudenhoito Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena ja tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous. Talouden toteutumaseuranta on säännöllistä ja lainanottoa ja kustannusten kasvua tulee hillitä. Uuden kunnan taloudenhoidon tulee olla suunnitelmallista ja vastuullista turvaamalla kunnan talouden tasapaino kaikki tasapainon osatekijät huomioon ottaen. Uuden kunnan talousasioiden hoito on keskitetty ja kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut hankitaan tytäryhtiöltä. Konsernipalveluiden talous- ja rahoituspalvelut vastaa uuden kunnan taloushallinnosta ja suunnittelusta valtuuston ja hallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna Tavoitteita veroprosentin voidaan kuitenkin asettaa. Talouskonsultin laskelmissa on käytetty uuden kunnan tuloveroprosenttina 21 %:a, jolla voitaisiin pärjätä jopa vuoteen 2023, mikäli säästöpotentiaalin toteuttamisessa onnistutaan ja työllisyyden ja elinvoimaisuuden kasvun kehitys on myönteinen. Yhdistymisen jälkeen tavoitteeksi asetetaan jatkossakin kohtuullinen verotusaste, jonka tuottamalla rahoituksella täytetään väestön ikärakennemuutoksesta johtuvat palveluvastuut toimintaympäristöön nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia tuottavuuden parantamisesta. Veroprosentit vuodelle 2017 vahvistaa uuden kunnan valtuusto. Asukaskohtainen velkamäärä (ilman konsernilainoja) tulee pysyä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempana. Yhdistyneiden kuntien henkilöstömäärä sopeutetaan henkilöstön työsuhdeturvasta huolimatta uuden kunnan tarpeisiin aktiivisilla henkilöstötoimilla hyödyntämällä mm. osaamiskartoitukset, urasuunnittelu- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on: samasta työstä sama palkka työn vaativuuden arviointiin perustuen. 86

87 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Aluedemokratian toimivuus tulee varmistaa tasapainoista taloutta tukevaksi. Uuden kunnan taloutta tulee hoitaa siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvun edellytykset luodaan. Myös palveluverkon optimointi tasapainoista taloutta tukevalla tavalla on asetettava uuden kunnan tavoitteeksi ja työhön tulee ryhtyä jo ennen yhdistymistä. 5.2 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen aluetta, joka sisältää uuden kunnan yhteiset linjaukset koko henkilöstöä koskevissa asioissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä. Niitä määrittävät ja toteuttavat johto, henkilöstöpalvelut ja esimiehet yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. 1. Henkilöstön asema Henkilöstön asema määräytyy Kuntarakennelain (2009/1698) 29 :n mukaisesti. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. 2. Henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet o o o o o yhdistyvät kunnat sitoutuvat siirtymäkaudella siihen, että niiden henkilöstöjohtaminen ja henkilöstöä koskevat päätökset tukevat uuden kunnan menestymistä kuntien yhdistyminen ja hallittu muutos toteutetaan hyvän henkilöstöjohtamisen tuella uuden kunnan henkilöstöjohtamista suunnitellaan ja toteutetaan strategialähtöisesti henkilöstöasioiden valmistelutyö aloitetaan heti valtuustojen yhdistymispäätösten tekemisen jälkeen. Henkilöstöasioiden valmistelutyöryhmänä toimii yhdistyvien kuntien henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat. varmistetaan henkilöstöresurssien toiminnallisten tarpeiden mukainen kohdentaminen sekä henkilöstön osaaminen ja sitoutuminen uuden kunnan strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Muutoksen ja muutoksessa johtaminen Muutosviestintä kohdistuu koko henkilöstöön. Henkilöstön ajan tasalla pitäminen on tärkeää valmistelu- ja muutosvaiheissa. Henkilöstölle viestitetään säännöllisin väliajoin mitä tehdään, miksi tehdään, mitä se vaikuttaa ja millä aikataululla tehdään. Yhteisen toimintakulttuurin luominen. Valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen rakennetaan ja toteutetaan henkilöstöasioiden yhteisiä toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Aktiivisen tiedottamisen ja avoimen toimintakulttuurin edistämiseksi toteutetaan koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Luodaan palautekanavat tukemaan yhteistä toimintakulttuuria. Yhdistymishallituksen työn tueksi tarvitaan riittävät henkilöstöresurssit yhdistymisen ja muutoksen johtamiseen. 4. Henkilöstöjohtamisen linjaukset ja toimenpiteet Kuntien henkilöstöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena yhdistymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Uuden kunnan henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä, kuten esimerkiksi palvelussuhdeasioita, henkilöstön uudelleen sijoittamista ja rekrytointia valmistelee henkilöstövastaavista koostuva ryhmä. Henkilöstövastaavaryhmän tehtävänä on mm. tukea muutoksen läpiviemistä ja henkilöstön sitoutumista uuteen organisaatioon, selvittää osaamis- ja rekrytointitarpeet ottaen huomioon palvelutarpeen ja tuotantotapojen muutok-

88 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti set ja nykyisen henkilötön poistuma, valmistella henkilöstön siirtyminen uuden kunnan palvelukseen, valmistella henkilöstön muutoskoulutus sekä selvittää palvelussuhteen ehdoissa ja palvelussuhteissa noudatetuissa menettelyissä ja etuuksissa olevat erot ja valmistella palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen. Seuraava suunnitelma on tehty oletuksella, että kuntien yhdistyminen tapahtuu Henkilöstöohjelma laaditaan vuoden 2016 aikana osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Henkilöstösuunnitelma vuosille laaditaan vuonna Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon myös, että kuntataloutta vahvistetaan poistamalla päällekkäistä toimintaa ja keventämällä hallintoa. Tällöin huomioidaan eläkkeelle siirtymisten aiheuttamat muutokset henkilöstöresursseissa. Osaamisen johtamisen tavoitteena on, että uuden kunnan palveluksessa on pätevä ja osaava henkilöstö toteuttamassa tuloksellista toimintaa. Siihen pyritään toteuttamalla ennakoivaa osaamisen varmistamista ja osaavaa johtamista. Henkilöstön koulutustausta, pätevyydet ja työkokemus katsotaan voimavaraksi. Yhdistymispäätösten jälkeen hyödynnetään osaamiskartoituksia henkilöstön kehittämisen pohjana. Rekrytointi ja täyttölupamenettely: Yhdistyvät kunnan huolehtivat siitä, etteivät ne perusta ja täytä toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaa uusi työntekijöitä kokonaan uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin alkaen (tai heti yhdistymishallituksen toimintakauden alettua) ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkataan ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Tehtäväjärjestelyjä ja henkilöstösiirtoja tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen. Palkattaessa uutta henkilöstöä noudatetaan täyttölupamenettelyä erikseen määriteltävällä tavalla. Palvelussuhde- ja palkkausasioissa luodaan yhteiset toimintamallit palkkausjärjestelmiin ml. tehtävän vaativuuden arviointi ja työsuorituksen arviointi, työaikajärjestelmiin ja palvelussuhteen ehtoihin sekä virka- ja työehtosopimusten soveltamiseen. Yhdistyvät kunnat eivät tee yhdistymispäätöksen jälkeen siirtymäaikana sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Näitä voivat olla. mm. virka- ja työehtosopimusten tulkintakäytännöt, paikalliset virka- ja työehtosopimukset, tehtäväkohtaisten palkkojen olennainen korottaminen, uuden henkilöstöedut ja palkitsemisjärjestelmät sekä muut uudet palvelussuhteessa noudatettavat menettelyt ja etuudet. Palkkojen yhteensovittaminen tehdään vuosien aikana, ja siihen varataan alustavan arvion mukaan yhteensä 2,8 milj. euroa. Lopullinen yhteensovitusvara täsmentyy uuden kunnan henkilöstömäärän ja palkkaerojen perusteella. Yhteensovittamisen lähtökohtana on samasta työstä sama palkka. Uuden kunnan palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin. Yhteensovittaminen tehdään hinnoittelutasoissa olevien tehtäväkohtaisten palkkojen yleiseen palkkatasoon siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat säilytetään. Työhyvinvointi ja työturvallisuus: Henkilöstön työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon ja työpaikkojen välistä yhteistyötä vahvistetaan. Yhteistoimintaa uudessa kunnassa toteutetaan verkostoissa: luottamushenkilöjohto viranhaltijajohto, työantaja henkilöstön edustajat, työantaja työterveyshuolto, yhteistyö yli toimialarajojen. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana. Muutosprosessin läpiviemiseksi määritellään pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille tarvittava resursointi. 88

89 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti 5.3 Tietohallinnon järjestämisen periaatteet Tietohallinnon ja ICT-palvelutuotannon järjestäminen uudessa kunnassa perustuu erillisen ICT-raportin skenaarioon, jossa tietohallinto järjestetään uudessa kunnassa, mutta ICT-palvelutuotantoresurssit ulkoistetaan ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistettu palvelutoimittaja tuottaa markkinahintaiset ja laadukkaat ICTpalvelut keskitetyn tietohallinnon ohjauksessa. Tämä edellyttää, että uusi kunta tekee palvelusopimukset ulkoisen toimittajan kanssa. Tavoitteena on kustannustehokkuuden kasvattaminen: ICT-palvelutuotanto kehittyy jatkuvasti alenevin kustannuksin ja ICT-kustannuksia voidaan leikata merkittävästi (jopa -20%). Erillinen raportti liitteenä. 6. Arvio yhdistymisen eduista ja haitoista Työryhmä on käsitellyt kokouksissaan kuntajaon muutoksen etuja ja haittoja, joita on pohdittu sekä henkilöstö- että talous ja ICT-näkökulmasta työryhmätyöskentelynä. Alla koottuna keskeisimmät yhdistymisen edut ja haitat : EDUT HAITAT Edunvalvonta: suurempi koko ja resurssit tehostaa edunvalvontaa, painoarvo ja merkittävyys vaikuttajana kasvaa Demokratia ja toimintakyky: päätöksenteon etääntyminen, tiedonsaanti vaikeutuu, organisaation joustavuus kärsii Säästömahdollisuus: ICT, henkilöstö (mm. eläköityminen), talous- ja yleishallinto, kiinteistöt ja tilankäyttö, investoinnit, tukipalvelut, palveluverkon optimointi kustannustehokkaalla tavalla Yhdistymis-fuusiokustannukset: (palkkojen yhteensovittaminen, järjestelmien yhteensovittaminen) ensimmäisinä vuosina, pitkän aikavälin säästöt näkyvät vasta myöhemmin Elinvoimaisuus: työpaikkaomavaraisuus, alueen vetovoimaisuus, kyky kestää ulkoisia vaihteluita, verotulojen kasvumahdollisuus, suurien infra-hankkeiden toteuttamismahdollisuus, yhdyskuntarakenteen toimivuus Palvelut: joku maksaa aiempaa enemmän (verovaroillaan muiden menoja), yksilöllinen palvelutarjonta voi heikentyä, palveluverkko saattaa harventua keskittämisen myötä Toimintakyky: vahva taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys, haavoittuvuus vähenee, parempi työnantajakuva, työvoimapulan vähentyminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen, rahoituksen saaminen edullisemmin Yhdistymisavustus 89

90 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Polemiikki-lehden artikkelissa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti lähettää seuraavat terveiset kuntapäättäjille: Kuntatalous on epätasapainossa ja kestämättömällä uralla. Tilanne ei korjaudu ilman merkittäviä ja laaja-alaisia rakenteellisia uudistuksia. Kuntapäättäjien pitäisi kääriä hihat ja palata nopeasti kuntien ja kuntayhtymien toiminnan kaukokatseiseen ja rohkeaan kehittämiseen. Perusoikeuksien toteuttaminen vaatii uusia toimintamalleja ja innovatiivisia ajatuksia. Tietotekniikka antaa aivan uusia mahdollisuuksia, samoin robottitekniikka. Suomi ja Suomen kunnat voivat olla positiivisen muutoksen etulinjassa. Tähän mahdollisuuteen on tarpeen tarttua. Palveluissa kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä, ei organisaatiokeskeistä. 7. Jäsenet ja kokoukset Salpausselän kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmään kuuluvat: Puheenjohtaja: Jari Salonen, Lahti Varapuheenjohtaja: Hannu Siljander, Hollola Sihteeri: Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, Hollolan kunta Jäsenet Hollola: Kari Sulonen, varalla Veli Penttilä, Hannu Siljander, varalla Jari Salminen Hämeenkoski: Hannu Heikkilä, varalla Aino-Maija Aarnikoivu, Leena Parikka varalla Heidi Hiidenheimo Iitti: Merja Seppälä, varalla Heikki Leinonen, Heikki Hiltunen, varalla Jenni Vilen Kärkölä: Tapio Kulmala, varalla Kimmo Tenhunen, Tuija Nummela, varalla Marja-Liisa Ylitalo Lahti: Jari Salonen, varalla Jorma Ratia, Rami Lehto, varalla Maarit Tuomi Nastola: Harri Niemi, varalla Raimo Laine, Marja Kaitainen, varalla Raimo Peltola Muut läsnäolijat Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä alk. 90 Johtoryhmän puheenjohtajat Reijo Oksanen, Nastola Matti Siirola, Hollola Esa Lehtinen, Iitti

91 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Kuntajohtajat Jyrki Myllyvirta, Lahti Päivi Rahkonen, Hollola Pauli Syyrakki, Nastola Pentti Toivanen/ Riku Rönnholm (11.3. alk.), Iitti Erja Viitala, Kärkölä Anja Brofeldt, Hämeenkoski Muut asiantuntijat Mika Mäkinen, Lahti Lotta Mikkola, Nastola Heikki Kantola, Iitti Anja Vitie, Kärkölä Minna Nevavuo, Kärkölä Sirpa Selonen, Hämeenkoski Anne-Maj Salmi, Lahti Hilkka Myllymäki, Hollola Riitta-Liisa Linden, Nastola Marko Monni, Lahti Kati Manninen, Nastola Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran ja tämän jälkeen seuraavasti: , , ja (väliraportointi), , ja (loppuraportointi). Alla kokoukset teemoittain: Pvm Aihe Työryhmän tehtävät, toimintatavat ja tavoitteet, työsuunnitelma ja työn lähtökohdat, työryhmän jäsenten esittely Työsuunnitelman täsmentäminen, kunnittaiset talouskatsaukset Henkilöstöasioiden ja rakenteen kunnittainen nykytilan kuvaus, ICT-asioiden nykytilan kuvaus ja ICT-työryhmän työsuunnitelma, työn yhteen sovittaminen henkilöstötyöryhmän kanssa Henkilöstövastaavien työsuunnitelma, tilannekatsaukset valmistelutyöhön, väliraportin sisältö, valtuuston kokoukseen liittyen palautteiden läpikäynti, ryhmätyö: talouden tasapainon edellytykset ja keinot Väliraportointi: talous, henkilöstö, ICT ja konsulttiselvitys Henkilöstövastaavien työstä raportointi, tilannekatsaus talous- ja ICT-valmisteluun, kuntajaon muutoksen edut ja haitat työryhmätyöskentely Talousvastaavien valmistelutyö, yhdistymisavustuksen käyttäminen, valtuuston yhteiskokouksen kyselyn vastaukset, edut ja haitat, yhdistymisavustuksen käyttäminen -työryhmätyöskentely Loppuraportti ja johtopäätökset työryhmän työskentelyn tuloksena

92 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportti Lähteet Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen: Opittavaa kuntaliitosprosesseista, META-arviointitutkimus luvunkuntaliitosdokumenteista Arttu-tutkimushanke, esitysmateriaali Kauppalehti Kuntalehti 3/2014, Eero Laesterä Kuntaliitto tiedote Kuntaliitto tiedote Kuntataloustiedote 4/2013 Laesterä Eero: Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen Sinervo Lotta-Maria, 2011 Suomen Kuvalehti 2013, Meklin Pentti Tilastokeskus, Valtioneuvoston Kanslia: Tulo- ja kustannuskehityksen toimikunta VM: Budjettikatsaus 2014 (syyskuu 2013) Liitteet Salpausselän seutu ICT loppuraportti (kommentoimaton) Sopeutuminen itsenäisissä kunnissa ja kuntaliitoksen jälkeen 92

93 Salpausselän kuntajakoselvitys Talous- ja henkilöstötyöryhmä ICT-toiminnot alatyöryhmä L o p p u r a p o r t t i P v m :

94 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 1 (37) Loppuraportti Sisä ltö 1 JOHDANTO P r o j e k t i n t a u s t a P r o j e k t i n t a v o i t t e e t j a t u o t o k s e t P r o j e k t i n l ä p i v i e n t i P r o j e k t i n o r g a n i s o i n t i P r o j e k t i n h y ö d y n t ä m ä t t y ö m e n e t e l m ä t P r o j e k t i n r a j a u k s e t ICT-YMPÄRISTÖN NYKYTILA S e u d u l l i n e n I C T - y h t e i s t y ö I C T - t o i m i n n a n k u s t a n n u k s e t I C T - y m p ä r i s t ö I C T - ymp ä r i s t ö n u u s i m i s t a r p e e t T i e t o h a l l i n n o n o r g a n i s o i n t i T o i m i n n a n p ä ä p r o s e s s i t P r o j e k t i s a l k k u S o p i m u s s a l k k u J ä r j e s t e l m ä k a r t t a K o k o n a i s a r k k i t e h t u u r i k u v a u k s e t T i e t o t u r v a p e r i a a t t e e t I C T - j o h t a m i s e n t y ö k a l u j e n t i l a n n e ICT:N KEHITYSKOHTEET Y h t e e n v e t o s e u d u n I C T : n n y k y t i l a s t a T ä r k e i m m ä t k e h i t y s k o h t e e t K a i k k i k e h i t y s k o h t e e t ICT-PALVELUIDEN ORGANISO INTI UUDESSA KUNNASS A T e h t ä v i e n u l k o i s t a m i n e n j a k e s k i t t ä m i n e n I C T - p a l v e l u t u o t a n n o n o r g a n i s o i n t i v a i h t o e h d o t E TENEMISPOLKU T o t e u t u s s u u n n i t e l m a... 37

95 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (37) Loppuraportti JOHDANTO 1.1 PROJEKTIN TAUSTA Projektissa kartoitettiin Salpausselän seudun kuntien (Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola) ICT-ympäristön nykytila, kuvattiin kehittämiskohteet, tunnistettiin vaihtoehtoiset toimintamallit sekä luotiin etenemisehdotus kuntajakoselvityksen päätöksenteon pohjaksi. Selvitykseen sisältyvien kuntien maantieteellinen sijoittuminen on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen kuntien sijoittuminen. Kuntaliitosselvityksellä on oma sivustonsa osoitteessa 1.2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TUOTOKSET Projekti kattoi seuraavat osa-alueet: 1. ICT:n nykytilan kuvaus ja analysointi 2. Kehittämiskohteiden ja vaihtoehtoisten toimintamallien tunnistaminen ja arviointi 3. Etenemissuunnitelman muodostaminen Projektissa olivat mukana Salpausselän kuntajakoselvitykseen kuuluvat kunnat: Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Nastola ja Lahden kaupunki.

96 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 3 (37) Loppuraportti Projekti tuotti seuraavat lopputuotokset: Kuvaus ICT:n nykyisestä organisoimisesta (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa) Kuntien toiminnan peruspalvelut ICT-järjestelmät ICT-projektisalkku ICT-sopimussalkku ja kustannukset Kuntien kootut tietoturvaohjeet Kuntien kootut kokonaisarkkitehtuurikuvaukset (kuvattu jäljempänä tässä dokumentissa) Loppuraportti (tämä dokumentti), joka sisältää o koosteen nykytilan kuvauksesta ja analyysistä, o kehityskohteiden kuvaukset sekä o etenemispolun. Yksityiskohtaiset tiedot kuntien toiminnan peruspalveluista, ICT-järjestelmistä, ICT-projektisalkusta ja ICT-sopimussalkusta ja kustannuksista koostettiin Salpausselän kuntien jatkokäyttöä varten. 1.3 PROJEKTIN LÄPIVIENTI Projekti toteutettiin välisenä aikana ja se jakautui seuraaviin päävaiheisiin: Nykytilan kuvaaminen Nykytilan analyysi Vaihtoehtoiset toimintamallit Vaihtoehtojen arviointi Toteutuksen suunnittelu Yhdistymisselvityksen ja sopimuksen valmistelu Projekti toteutettiin yhteistyössä työhön osallistuvien Salpausselän seudun kuntien sekä Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon kanssa. Projekti kuuluu VM:n asettamaan kuntien ICT-muutostukiohjelmaan VM139:00/2013. Valtionvarainministeriö tuki projektia rahoittamalla konsultointitukea, työvälineitä sekä osallistumalla projektin ohjaamiseen. 1.4 PROJEKTIN ORGANISOINTI Projektin omistajana toimi ohjausryhmä. Työn läpiviennistä vastasi projektin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Marko Monni. Projekti toimi Salpausselän talous- ja henkilöstöhallinnon työryhmän alatyöryhmänä, jonka yläpuolella on Salpausselän kuntajakoselvityksen ohjausryhmä. Nimi Kunta Rooli Marko Monni Lahden kaupunki puheenjohtaja Minna Rehn Lahden tietotekniikka ohjausryhmän jäsen Ossi Korhonen VM VM:n ohjaus Mikko Talsi Sofigate Oy kokonaisvastuu toimituksesta Taulukko 1. Projektin ohjausryhmä

97 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 4 (37) Loppuraportti Nimi Kunta Rooli Marko Monni Lahden kaupunki puheenjohtaja Minna Rehn Lahden tietotekniikka työryhmän jäsen Kati Manninen Nastolan kunta työryhmän jäsen Vitalij Järvensivu Hämeenkosken kunta työryhmän jäsen Anja Vitie Kärkölän kunta työryhmän jäsen Sampo Syrjäläinen Hollolan kunta työryhmän jäsen Heikki Kantola Iitin kunta työryhmän jäsen Hanna Majurinen VM VM:n sisällöllinen ohjaus Ilkka Hiltunen Sofigate Oy konsulttituki Mikko Talsi Sofigate Oy konsulttituki Taulukko 2. Projektiryhmä 1.5 PROJEKTIN HYÖDYNTÄMÄT TYÖMENETELMÄT ICT-johtamista arvioitiin ICT Standard Forumin Tietohallintomallin pohjalta (kuva alla, ks. lisätietoja sivuilta Järjestelmälistaus kuvattiin JHS179-pohjalle. Järjestelmien päällekkäisyyksiä tarkasteltiin ICT-ympäristökartan avulla. Käytännön työskentelymenetelmät koostuivat työpajoista ja sähköisen päätöksentekotyökalu ICT Roundtablen hyödyntämisestä, kuntakohtaisesta tietojen keruusta sekä tietojen asiantuntijaanalyysistä. Kuva 2. ICT Standard Forumin Tietohallintomalli.

98 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 5 (37) Loppuraportti PROJEKTIN RAJAUKSET Tietojen keruu Projektin laajuuteen kuului tietojen keruu hyödyntämällä JHS179 sekä Tietohallintomallin kuvauspohjia mutta tietohallinnon ja toimialojen haastattelut rajautuivat laajuuden ulkopuolelle. Kustannustiedot Tiukan työmäärän ja tietojen saatavuuteen liittyvien rajoitusten johdosta tarkasteltaviin ICTkustannustietoihin jouduttiin tekemään rajauksia: Kustannustiedoista puuttuvat henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset sekä Iitin ja Nastolan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ICT-kustannukset Kärkölä ja Hollola on käsitelty yhtenä kokonaisuutena, koska Hollola tuottaa suurimmaksi osaksi Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Kustannustietojen rajaukset ilmenevät tarkemmin luvusta ICT-tietojärjestelmäsalkku Työryhmä kokosi tietojärjestelmäsalkun VM:n JHS179-kuvauspohjalle. Ohjausryhmä rajasi työskentelyä siten, että mukaan otettiin ainoastaan tärkeimmät järjestelmät. ICT-ympäristön kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista. Kaikkiaan seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan tiettyyn ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. Lahden kaupungin järjestelmäkartta on tuotettu Efecte-työkalusta eikä sisällä kaikkia JHS 179-pohjan edellyttämiä tietoja. Tietojen täydentäminen kaikkien järjestelmien osalta olisi ylittänyt projektille varatun työmäärän, eikä olisi projektin tavoitteiden kannalta ollut oleellista. ICT-projektisalkku Työryhmän projektisalkku sisältää tiedot, jotka kunnilla oli saatavilla. Kaikkia tietoja ei saatu kaikkien projektien osalta kasaan. Projektisalkun analyysi tapahtui kehityskohteiden tunnistamisen yhteydessä projektin työpajassa. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen kunnan kannalta tärkeimmät asiat. Tietohallinnon kypsyysanalyysi Tietohallinnon kypsyysanalyysi ei sisältynyt projektin laajuuteen. Tietoturvaohjeet ja kokonaisarkkitehtuuri Tietoturvaohjeista ja kokonaisarkkitehtuurista projektiin sisältyi ainoastaan olemassa olevien kuvausten kokoaminen yhteen, ei uusien kuvausta tuottamista. Toiminnan/toimialojen tarpeet Työryhmä edusti kuntien tarpeita projektissa. Toimialojen edustajien haastattelut eivät sisältyneet projektin laajuuteen. Työryhmän kuvaamat kehityskohteet ja ICT:n organisointivaihtoehdot käytiin läpi kuntien johdon työpajassa. Varsinaisen kehityssuunnitelman laatiminen kuntien palvelutoimintaa tukevan ICT-ympäristön tavoitetilasta on rajattu tämän selvitystyön ja työn tulokset sisältävän loppuraportin (tämä dokumentti) ulkopuolelle. Kehityssuunnitelman toteutuksesta ja tuottamisesta päätetään projektisuunnitelman mukaisesti erikseen nykytilan kartoituksen ja analysoinnin jälkeen.

99 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 6 (37) Loppuraportti ICT-YMPÄRISTÖN NYKYTILA 2.1 SEUDULLINEN ICT-YHTEISTYÖ Seudulla on useita ICT-yhteistyön muotoja, jotka on koottu oheiseen taulukkoon. Tärkeimmät yhteistyömuodot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ja niiden edellyttämät tietojärjestelmät. Yhteistyöstä huolimatta työryhmän tunnistamissa kehityskohteissa korostui tarve sekä perustietotekniikan että operatiivisten järjestelmien yhtenäistämiselle. Palvelu Järjestäjä Tuottaja Käyttäjät Lisätietoja Talous- ja henkilöstöhallinto Päijät-Tili, jonka kunnat omistavat Päijät-Tili Oy Hämeenkoski, Nastola, Hollola, Kärkölä Palvelu sisältää prosessit ja järjestelmät Päijät-Tili on yhdistymässä Calpro Oy:hyn Talous- ja henkilöstöhallinto Lahden kaupunki Calpro Oy Lahden kaupunki Sosiaali- ja Päijät-Hämeen perusterveydenhuolto sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Iitti, Nastola Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Hollolan kunta Peruspalvelukeskus OIVA (PHSOTEY:n konesaleissa) Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä, (Asikkala, Padasjoki) Vesihuolto ja Xpipeohjelmisto Lahden kaupunki Lahti Aqua Lahden kaupunki, Nastola, Hollola, Kärkölä Tekninen toimi: TeklaGIS Lahden kaupunki Lahden kaupungin tekninen toimi, LTT:n käyttöpalvelut, Tekla Nastola, Hollola, Kärkölä Kytkentäydin ja tietoverkot Kärkölän kunnan ICTpalvelut LTT DNA Kaikki muut kunnat paitsi Iitti Kärkölä Hollola Kärkölä Seutu AD, Seutu Intra Palveluja käyttävät kunnat Koulujen ohjelmistot Palveluja käyttävät kunnat LTT Starsoft Oy Lahden kaupunki, Nastola, Kärkölä, Hollola, (Heinola, Padasjoki, Orimattila) eli kaikki muut paitsi Iitti ja Hämeenkoski Kaikki seudun kunnat Kunnilla erilliset sopimukset Päätelaitteiden elinkaarenhallinta Palveluja käyttävät kunnat 3Step IT Oy Taulukko 3. Seudullisen ICT-yhteistyön muodot. Lahti, Nastola, Kärkölä Kunnilla erilliset sopimukset Lisäksi Päijät-Hämeen liiton maakunnallinen ICT-selvitys tehtiin projektin aikana Kuntien Tiera Oy:n toimesta. Tämä selvitys on nyt loppuraporttivaiheessa, mutta sen pohjalta ei tämän projektin aikana ole tullut tietoon konkreettisia etenemisvaihtoehtoja, jotka nyt vaikuttaisivat Salpausselän seudun ICT-loppuraporttiin.

100 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 7 (37) Loppuraportti ICT-TOIMINNAN KUSTANNUKSET ICT-kustannuksiin sisältyvät sopimussalkun eli ICT-ostojen kustannukset sekä kuntien tietohallinnon omat kustannukset, kuten henkilöstö- ja tilakustannukset. Kustannustiedot on jaoteltu kunnittain, toimialoittain sekä ICT-ympäristön osa-alueittain. Tietohallintojen omat kustannukset on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli ICT-ostojen arvo. Tietohallintojen omat kustannukset näkyvät toimialatarkastelussa luokassa jakamattomat ja ICT-ympäristön osa-aluetarkastelussa luokassa muu kustannus. Lahden kaupungin ja LTT:n ICT-kehityskustannukset sisältyvät lukuihin poistoina ja näkyvät luokassa Muu palvelu yhdessä konsultointipalveluiden kanssa. Yksityiskohtaiset tiedot ICT-sopimussalkusta ja kustannuksista on koostettu Salpausselän kuntien käyttöön. Tämä luku kuvaa keskeiset tulokset K u s t a n n u s t i e t o j e n r a j a u k s e t Kustannustiedot perustuvat kuntien tietohallinnon raportoimiin ICT-sopimusten vuosikustannuksiin sekä kunnan ICT-kokonaiskustannuksiin. ICT-kustannusten seurannan käytännöt ja tarkkuustaso vaihtelivat suuresti eri kuntien välillä. Lahden kaupungilla on ylivoimaisesti suurin osa ICT-kustannuksista (85%), ja kaupungin kustannustiedot perustuvat varsin luotettavasti vuoden 2013 toteutuneeseen laskutukseen. Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset Henkilöstö- ja taloushallinnon ICT-kustannukset eivät sisälly lukuihin, koska palveluita tuottavien Calpro Oy:n ja Päijät-Tili Oy:n kustannuksista ei ollut mahdollista erotella ICT:n osuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ICT-kustannukset Peruspalvelukeskus OIVA tuottaa Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. OIVAn ICT-ostopalveluiden kustannukset on jyvitetty sitä käyttäville kunnille suhteessa niiden asukaslukuun. OIVA:n ostopalveluiden arvo on n. 22 per kunnan asukas. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) tuottaa Iitin ja Nastolan kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Iitin ja Nastolan kuntien sote-palveluiden ICT-kustannukset puuttuvat tarkastelusta, koska PHSOTEY:n kuntakohtaisista ICT-kuluista ei ollut käytettävissä tietoa. Jos vertailukohtana käytetään OIVAn aiheuttamia kustannuksia, Iitin ja Nastolan ICTkustannukset per asukas olisivat OIVAn kustannustasolla n. 22 euroa korkeammat. Vastaavasti Seudun ICT-kokonaiskustannukset nousisivat n. 0,5 miljoonaa euroa 13,5 miljoonaan euroon. Kärkölän kunnan ICT-kustannukset Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Kärkölän osuus ei ollut eroteltavissa Hollolan sopimussalkun kustannuksista, joten kunnat on esitetty luvuissa yhtenä kokonaisuutena. Sekä kustannukset että asukasluvut on laskettu yhteen.

101 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 8 (37) Loppuraportti I C T : n v u o s i k u s t a n n u k s e t Kuntien yhteenlasketut ICT-kustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa. Kuntien vertailussa on huomattava yllä mainitut rajaukset ja erityisesti se, että Nastolan ja Iitin sote-palveluiden ICTkustannukset puuttuvat luvuista. Yhteenvetona on, että ICT-vuosikustannukset per asukas ovat Lahden kaupungissa yli 100 /asukas, kun taas muut kunnat sijoittuvat karkeasti välille /asukas. Näihin lukuihin päädytään olettamalla, että Iitin ja Nastola sote-palvelut oletetaan tuotettavan peruspalvelukeskus OIVAn kustannustehokkuudella per asukas. Lahden korkeampaa kustannustasoa selittävät osittain seuraavat tekijät: ICT-järjestelmäkartta ja palveluvalikoima on Lahdessa kattavampi kuin muissa kunnissa Lahdessa toimialojen pääkäyttäjät lasketaan ICT-kustannuksiksi Lahden kehittämisinvestointien taso on korkeampi kuin muissa kunnissa Lahti tuottaa alueen keskuskuntana ICT-palveluja muille kunnille. Kunta ICT-kustannukset yhteensä M /v Tietohallintohenkilöstöä Kunnan asukasluku Kustannukset per asukas Lahden kaupunki 11,0 55, Hollola+Kärkölä 1,2 3, Nastola 0,4 3, * Iitti 0,3 2, * Hämeenkoski 0,15 1, ,0 65, Taulukko 4. Seudun ICT-kustannukset kunnittain. *=Sote-palveluiden ICT-kustannukset puuttuvat Nastolan ja Iitin kuluista, OIVAn kustannustasolla lisäkustannus olisi n. 22 /asukas. Lahden kaupungin hallitseva osuus kustannuksista ilmenee hyvin alla olevasta kuviosta. Muut viisi kuntaa muodostavat yhteenlaskettunakin vain n. 15 % ICT-vuosikustannuksista. ICT-kustannukset kunnittain 9 % 3 % 2 % 1 % Lahden kaupunki Hollola+Kärkölä Nastola Iitti Hämeenkoski 85 % Kuva 3. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen kunnittain.

102 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 9 (37) Loppuraportti I C T : n v u o s i k u s t a n n u k s e t I C T - y m p ä r i s t ö n o s a - a l u e i t t a i n ICT-kustannukset jakaantuvat karkeasti kahtia: lähes 2/3 on ostopalveluita yrityksiltä tai Lahden Tietotekniikalta (LTT) koskien lähinnä perustietotekniikkapalveluita. Hallinnon ja toimialojen asiakassovellukset kattavat yhteensä noin kolmasosan ICT-kustannuksista. Ao. taulukossa Muut kustannukset on laskettu vähentämällä kunnan ICT-kokonaiskustannuksista sopimussalkun eli ostopalveluiden arvo. Muut kustannukset sisältävät mm. kuntien henkilöstö- ja tilakustannuksia. Muu palvelu sisältää mm. konsultointia ja poistoina kirjattuja kehittämiskustannuksia. ICT-kustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain 9 % 10 % 5 % 5 % 5 % 21 % 14 % Asiakassovellukset (toimiala) Muu kustannus HelpDesk Asiakassovellukset (hallinto) Päätelaitteet Tietoliikenne (myös puhe) Muu palvelu Runkoinfra Käyttäjäsovellukset Sovellusinfra 10 % 10 % 11 % Kuva 4. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen ICT-ympäristön osa-alueittain. ICT-ympäristön osa-alue Kustannukset M /v Asiakassovellukset (toimiala) 2,8 Muu kustannus 1,8 HelpDesk 1,4 Asiakassovellukset (hallinto) 1,4 Päätelaitteet 1,3 Tietoliikenne (myös puhe) 1,3 Muu palvelu 1,1 Runkoinfra 0,7 Käyttäjäsovellukset 0,6 Sovellusinfra 0,6 Yhteensä 13,0

103 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 10 (37) Loppuraportti Taulukko 5. Seudun ICT-vuosikustannukset ICT-ympäristön osa-alueittain I C T : n v u o s i k u s t a n n u k s e t t o i m i a l o i t t a i n Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kattavat kolmasosan kustannuksista. Toiseksi suurin kustannuserä on Jakamattomat, joka pitää sisällään mm. kuntien päätelaite-, runko- ja sovellusinfrakustannuksia, joita kunnat eivät ole jyvittäneet eri toimialoille. Sivistys- ja tekninen toimiala sekä hallinto muodostavat loput kustannuksista keskenään suurin piirtein samankokoisina osa-alueina. Kustannusten tarkastelussa on huomattava aiempana kuvatut rajaukset. Iitin ja Nastolan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ICT-kustannukset sekä kaikkien kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ICT-kustannukset puuttuvat luvuissa. Jos oletetaan, että Iitin ja Nastolan kuntien sote-palvelut tuotettaisiin peruspalvelukeskus OIVAn kustannustasolla per asukas, sotepalveluiden osuus ICT-kustannuksista nousisi hieman noin 35%:iin kokonaiskustannuksista. Muutos luvuissa ei olisi siten kovin merkittävä. ICT-kustannukset toimialoittain 14 % Sosiaali ja terveys Jakamattomat Sivistys Hallinto Tekninen ja ympäristö 33 % 17 % 17 % 19 % Kuva 5. Seudun ICT-vuosikustannusten jakautuminen toimialoittain. Toimiala Kustannukset M /v Sosiaali ja terveys 4,3 Jakamattomat 2,5 Sivistys 2,2 Hallinto 2,2 Tekninen ja ympäristö 1,8 Yhteensä 13,0 Taulukko 6. Seudun ICT-vuosikustannukset toimialoittain

104 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 11 (37) Loppuraportti S u u r i m m a t t o i m i t t a j a t Seuraavissa kaavioissa on kuvattu seudun suurimmat toimittajat laskemalla yhteen eri kuntien sekä OIVAn sopimussalkkujen eli ostopalveluiden arvot. Lahden tietotekniikan (LTT) ostot ulkoisilta palvelutoimittajilta sisältyvät suurimpien toimittajien lukuihin mutta sen oman toiminnan kustannukset eivät, koska LTT on taseyksikkönä osa Lahden kaupunkia. LTT:n kokonaiskustannus on n. 6,2M /v, joka sisältää ulkoiset palveluostot. LTT:n ostopalveluiden ostot on kuvattu sopimussalkusta, josta luvut on otettu mukaan laskelmaan. Seudun suurimmat toimittajat 9 % 10 % 5 % 4 % 5 % 3 % 20 % 19 % DNA Atea Oy Kuntien Tiera Oy 3 Step IT Oy CGI Tieto Elinar Oy Ltd Ilona IT Oy Tekla Oyj Konttoritaito Oy 12 % 13 % Kuva 6. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat Toimittaja Kustannukset M /v DNA Oy 1,4 Atea Oy 1,2 Kuntien Tiera Oy 0,9 3 Step IT Oy 0,8 CGI Oy 0,7 Tieto Oy 0,6 Elinar Oy Ltd 0,3 Ilona IT Oy 0,3 Tekla Oyj 0,3 Konttoritaito Oy 0,2 Yhteensä 6,7 Taulukko 7. Seudun suurimmat ulkoiset toimittajat

105 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 12 (37) Loppuraportti Tarkasteltaessa Lahden kaupunkia erikseen, suurimpien toimittajien lista muuttuu hieman (kuva ja taulukko alla). Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat 6 % 6 % 9 % 5 % 5 % 4 % 21 % 17 % Atea Oy DNA Kuntien Tiera Oy CGI 3 Step IT Oy Tieto Elinar Oy Ltd Ilona IT Oy Tekla Oyj Konttoritaito Oy 12 % 15 % Kuva 7. Lahden kaupungin suurimmat toimittajat. Toimittaja Kustannukset M /v Atea Oy 1,2 DNA Oy 1,0 Kuntien Tiera Oy 0,9 CGI Oy 0,7 3 Step IT Oy 0,5 Tieto Oy 0,4 Elinar Oy Ltd 0,3 Ilona IT Oy 0,3 Tekla Oyj 0,3 Konttoritaito Oy 0,2 Yhteensä 5,8 Taulukko 8. Lahden kaupungin suurimmat ulkoiset toimittajat Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat on kuvattu oheisessa kuviossa ja taulukossa. OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista.

106 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 13 (37) Loppuraportti Muiden kuntien suurimmat toimittajat 3 % 2 % 4 % 5 % 26 % 6 % 7 % 12 % 3 Step IT Oy DNA Microsoft Lahden kaupunki Tieto Starsoft Oy Atea Oy/Microsoft Lahden tietotekniikka Lahden kaupunki/tekla Aditro Oy 23 % 12 % Kuva 8. Muiden kuntien suurimmat toimittajat. OIVA ja Lahti eivät ole mukana luvuissa. Toimittaja Kustannukset M /v 3 Step IT Oy 0,2 DNA Oy 0,2 Microsoft Oy 0,2 Lahden kaupunki 0,1 Tieto Oy 0,1 Starsoft Oy <0,1 Atea Oy/Microsoft <0,1 Lahden tietotekniikka <0,1 Lahden kaupunki/tekla Oy <0,1 Aditro Oy <0,1 Yhteensä 0,8 Taulukko 9. Hollolan, Kärkölän, Iitin, Nastolan ja Hämeenkosken suurimmat ulkoiset toimittajat. OIVA ja Lahden kaupunki on poistettu luvuista.

107 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 14 (37) Loppuraportti ICT-YMPÄRISTÖ Kuntien ICT-ympäristö koostuu oheisen kuvan esittämistä osa-alueista. Kuvaus perustuu työryhmän tuottamaan järjestelmälistaukseen, joka sisältää vain tärkeimmät järjestelmät. ICTympäristön kuvauksen tarkoituksena oli ensi sijaisesti palvella kehityskohteiden tunnistamista. Kaikkiaan seudun kunnilla on käytössään yli 300 eri ohjelmistotuotetta, jos saman valmistajan ja samaan ohjelmistoperheeseen kuuluvat tuotteet lasketaan erikseen. ICT-järjestelmät on koostettu erikseen Salpausselän kuntien käyttöön. Kuva 9. ICT-ympäristön kokonaiskuva Alla olevassa taulukossa 10 on listattu seudun kuntien ICT-toiminnan volyymit kunnittain. Mukana ovat ainoastaan kuntien omat volyymit, ei ostopalveluiden tai muiden palvelutuottajien, kuten Peruspalvelukeskus OIVAn ICT-volyymeja. Kunnilla ei ollut täysin eksaktia ja ajantasaista tietoa volyymeistä, joten konesaleja ja palvelimia lukuunottamatta yhteenlasketut luvut on pyöristetty lähimmän sadan tarkkuuteen. Kuntien henkilöstön osalta kyseessä on kunnan palveluksessa olevat (sekä vakituiset että määräaikaiset) henkilöt. OIVAn osalta kaikki henkilöt ovat Hollolan kunnan palveluksessa, mutta OIVA tuottaa Sote-palveluita Hollolan lisäksi Asikkalalle, Kärkölälle, Hämeenkoskelle ja Padasjoelle. Taulukossa 11 on analysoitu seudun päällekkäisten ratkaisujen määrää eri osa-alueilla. Kehittämiskohteita tunnistetiin työpajassa sekä ICT Roundtable-työkalussa ja ne on kuvattu seuraavissa luvuissa.

108 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 15 (37) Loppuraportti Tarkastelun kohde Hämeenkoski Nastola Iitti Hollola Kärkölä Lahti Yhteensä Kunnan asukasluku n Kuntien henkilöstön lkm (Oiva) 41 n n ICT-henkilöstöä (htv) ,4 0 55,9 n. 65,3 Pöytäkoneet n Kannettavat n Tabletit n MAC-koneet n. 200 Älypuhelin n. 800 Matkapuhelin n. 900 Konesalit/laitetilat Palvelimet Taulukko 10. ICT-toiminnan volyymit (yhteenlasketut luvut pyöristetty lähimmän sadan tarkkuuteen lukuun ottamatta konesaleja ja palvelimia). ICT-ympäristö Päätelaitteet Käyttäjäsovellukset Sosiaali- ja terveystoimialan sovellukset Sivistystoimialan sovellukset Teknisen toimen sovellukset Hallinnon sovellukset Kuvaus Päätelaitteet on hankittu kuntakohtaisesti, mutta usein samoilta toimittajilta Tablettien kysyntä on laskenut vähäiseksi Vaihteleva määrä Microsoftin tuotteita käytössä eri versioina ja eri hankintasopimuksilla Käytössä on Effica (peruspalvelukeskus OIVA) sekä Pegasos (Lahti) Muina sovelluksina käytössä Winhit ja Commit Sote-palveluiden kehittämisessä tunnistettiin käynnissä oleva Kiila-hanke Starsoftin oppilaitosjärjestelmät ovat käytössä kaikissa kunnissa ATP Origo on hallitsevassa asemassa kirjastopalveluissa Varhaiskasvatuksessa Effica on suosittu mutta käytössä on myös muita Lahden Tekla GIS on seudullinen ratkaisu - Iitti ja Hämeenkoski ei mukana Ruoka- ja siivouspuolella on kilpailevia ratkaisuja Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelminä käytössä lukuisia keskenään kilpailevia ratkaisuja, mutta kunnat ovat pitkälti ulkoistaneet palvelut joko Päijät-Tili Oy:lle tai Calpro Oy:lle. Päijät-Tili Oy on yhdistymässä Calpro Oy:n kanssa, mikä johtanee järjestelmien yhtenäistymiseen. CPU Kassapankki on käytössä muutamassa kunnassa Dokumenttien hallinnassa oli lukuisia kilpailevia ratkaisuja, joista kehittyneimmät ovat Lahden Sähke-vaatimukset täyttävät Doris (IBM:n tuotteet) ja Tweb-ratkaisut Työajanseurannassa ja työvuorojen suunnittelussa on käytössä kilpailevia ratkaisuja ITSM-työkalu (Efecte) ja puhelinvaihde Aastra ovat käytössä Lahdessa Infrapalvelut Muutamilla kunnilla omia konesaleja, DNA hallitseva seudullinen toimittaja Runsaasti fyysisiä palvelimia, erilaisia kuntakohtaisia ratkaisuja kapasiteettipalveluissa, hallintasovelluksissa sekä portaali- ja sähköisten palveluiden alustoissa Taulukko 11. ICT-ympäristön päällekkäisyyksien analysointia eri osa-alueilla

109 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 16 (37) Loppuraportti ICT-YMPÄRISTÖN UUSIMISTARPEET Päätelaitteiden, työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden osalta seudun kuntien nykytilanne on suhteellisen hyvä. Uusimistarpeita on jonkin verran mutta ne ovat seudun ICT:n kokonaisuudessa varsin pieniä. Uuden kunnan näkökulmasta esiin nousi tarve päätelaitteiden, työasemaohjelmistojen ja infrapalveluiden yhtenäistämiselle. Asiakassovelluksissa sen sijaan on kehittämistarpeita erityisesti, jos tarkastellaan tilannetta seudullisena kokonaisuutena. Eri kunnilla on käytössään lukuisia päällekkäisiä sovelluksia, joista raskaimmat ICT-investoinnin liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Myös kuntien hallintopalveluissa on tarve sekä kehittää että yhtenäistää toimintaa ja tietojärjestelmiä. Nykytilan analyysistä nousi esiin lukuisia kehityskohteita, jotka on kuvattu jäljempänä tässä loppuraportissa. Päätelaitteet Työasemaohjelmistot Operatiiviset järjestelmät Infrapalvelut Hollola, Kärkölä ja OIVA Hollolassa ja Kärkölässä tilanne hyvä OIVAssa uusimistarpeita: jonkin verran vanhaa laitekantaa Jatkuva palvelu (pöytäkoneet ja kannettavat 3-4 v) Hollolassa tilanne hyvä Hollolassa ja Kärkölässä työasemaohjelmistot palveluna Kärkölässä ja OIVAssa uusimistarpeita, tilanne parantumassa: Kärkölässä vanhoja ohjelmistoja (muutamia kymmeniä); OIVAssa päivitystarpeita, päivitystyöt käynnissä Hollolassa ja Kärkölässä uusimistarpeita: Päijät-Tilin -palvelut (laskutus, raportointi, hr-järjestelmä ja kytkennät käyttövaltuuksien hallintaan) OIVAssa uusimistarpeita: Asikkalan vanhan potilastietojärjestelmän (Pegasos) ja vanhojen Efficakantojen tietojen sähköinen arkistointi ratkaistava Nykyisellä Efficalla ei päästä Kanta 2 järjestelmään, joten se on vaihdettava tai uusittava. Kiilahanke ei ehtine ajoissa. Tilanne hyvä Infra äskettäin uudistettu Hämeenkoski Tilanne hyvä Ei jatkuvaa palvelua, koulujen työasemat uusittu n. 3 v sitten Uusimistarpeita Työasemaohjelmistot vakioimatta, päivityksiä tarvitaan Uusimistarpeita Sote-palveluiden tilanne kuten Hollolassa (OIVA tuottaa Hämeenkosken palvelut) Uusimistarpeita 2 vanhaa Windows sovelluspalvelinta, 2 Linux palvelinta uusittu Iitti Tilanne hyvä Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne tyydyttävä Ei jatkuvaa palvelua, 3-4 vuoden uusimisväli, koulutoimessa 4 v Ostetaan pilvipalveluna Tieran kuntatoimisto (Elisa tuottaa) Personec R:n tuki palkanlaskennassa loppuu vuonna 2014 Joitakin päivitystarpeita

110 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 17 (37) Loppuraportti Päätelaitteet Työasemaohjelmistot Operatiiviset järjestelmät Infrapalvelut Nastola Tilanne hyvä Tilanne hyvä Tilanne tyydyttävä Tilanne hyvä Jatkuva palvelu (työasemat ja kannettavat 36 kk, koulutoimessa 48 kk, tabletit 24kk, monitoimilaitteet 36 kk) Jatkuva palvelu, päivityksiä käynnissä AD-ympäristö juuri päivitetty, Timeconin palvelimen tuki päättyy vuonna 2014 Lahti Tilanne hyvä Jatkuva palvelu / elinkaarenhallinta (pöytäkoneet 4 v, kannettavat 3 v), Jonkin verran uusimistarpeita, Tilanne parantumassa Microsoftin tuotteet vakioidaan vuonna 2014 (Office, Exchange), Tietoturvaohjelmisto vaihtumassa Pääjärjestelmien tilanne hyvä Seudullisesti uusimistarpeita: Sotessa (Pegasos) ja hallinnossa seudulla erilaisia ratkaisuja, materiaalihallinto (WebMarela), hankinnoista maksuun prosessi (Basware), työajan seuranta ja suunnittelu, Lotus Notes yhä osittain käytössä (mm. www-sivut) Uusimistarpeita AD-ympäristön päivitys suunnitteilla (2008), tallennus- ja varmennusympäristö menossa kilpailutukseen, raudassa 3-4 v kierto, seutuintran uusiminen kesällä 2015 Taulukko 12. ICT-ympäristön uusimistarpeet 2.5 TIETOHALLINNON ORGANISOINTI Tietohallinnon organisointia tarkasteltiin Tietohallintomallin mukaisten tehtäväkokonaisuuksien ja roolien näkökulmasta. Alla oleva kuviot esittävät eri kuntien ICT-organisoitumista. Hollolan kunta tuottaa Kärkölän kunnan ICT-palvelut. Lahti taas ostaa suurimman osan palveluista taseyksiköltään Lahden Tietotekniikalta. Liiketoimintayhteistyö ja ylimmän johdon rooli vaihtelivat jonkin verran kunnittain. Lahtea lukuun ottamatta melkein kaikissa kunnissa ICT:n johtamisesta oli vastuussa yksi henkilö, joka toimi avainroolissa usealla eri Tietohallintomallin osa-alueella. Nastolalla, Lahdella ja Iitillä oli lisäksi muita henkilöitä tietohallinnossa tai ICT-palvelutuotannossa. Toimialoilla on kaikissa kunnissa vahva rooli toimialakohtaisten ICT-ratkaisuiden hankinnassa, joskin tietohallinnon konsultoivaa roolia on pyritty viime aikoina vahvistamaan. Tietohallinnon avainhenkilö vastaa kaikissa kunnissa toimialariippumattomien ja yhteisten ratkaisuiden hankinnasta.

111 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 18 (37) Loppuraportti Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli Hollola Kärkölä* Hämeenkoski Tietohallintopäällikkö Talousjohtaja Kunnan sihteeri Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista Konsernipalveluiden johtaminen Vastaa tietohallinnon eri osaalueista Kunnan ja hallinnon johtaminen Kunnan ja hallinnon johtaminen STRATEGIA JA HALLINTO Kunnan Johtoryhmä Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi PROJEKTIEN JOHTAMINEN Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista PALVELUIDEN JOHTAMINEN ATK-vastuuhenkilö ICT-palvelutuotanto * Hollolan kunta vastaa suurelta osin Kärkölän kunnan ICT-palveluiden tuotannosta Kuva 10. Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien ICT:n organisointi. Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli Nastola Iitti LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Hallintojohtaja Kunnan ja hallinnon johtaminen Kunnanjohtaja Kunnan ja hallinnon johtaminen STRATEGIA JA HALLINTO IT-asiantuntija Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista Hallinto- ja talousjohtaja Vastaa tietohallintomallin eri osa-alueista HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista Toimialat Vastaavat omista hankinnoistaan, tietohallinto konsultoi Tietohallinto vastaa yhteisistä hankinnoista PALVELUIDEN JOHTAMINEN IT-tuki (2 hlö) Työasemapalvelut ATK-vastuuhenkilö ICT-palvelutuotanto Kuva 11. Nastolan ja Iitin kuntien ICT:n organisointi.

112 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 19 (37) Loppuraportti Oheinen kaavio kuvaa Lahden kaupungin tietohallinnon ja Lahden tietotekniikan välistä työnjakoa tavoitetilassa. Tällä hetkellä toiminta ei täysin vastaa kaavion kuvausta. Kuntien tietohallinnon organisointi Tietohallintomalli LIIKETOIMINTA- YHTEISTYÖ Tietohallintojohtaja Tietohallinnon johtaminen ja tietoturva Lahti Konsernipalvelu -johtaja Hallinnon ja tukipalveluiden johtaminen LTT Toimitusjohtaja Palvelupäälliköt Toimialat STRATEGIA JA HALLINTO HANKINNAT JA TOIMITTAJA- YHTEISTYÖ PROJEKTIEN JOHTAMINEN Tietohallintosuunnittelija KA-mallin kehittäminen ja KA-työn ohjaaminen ICT-laadun määrittäminen ja mittareiden toteutus Kustannusseuranta Tietohallintosuunnittelija Tietotekniikkapalveluiden johtaminen ja tuottaminen Toimialojen tukeminen ICT-asioissa Määrittävät omat tarpeensa ICT-palveluille ja toiminnan kehittämiselle, Tietohallinto ja Lahden tietotekniikka tukevat kehittämistyötä ja lisäksi hoitavat Sitossa ja Tekyssä ICT-palvelutuotantoa PALVELUIDEN JOHTAMINEN Tietotekniikka -päällikkö Konesalipalvelut Tietoliikennepalvelut Suunnittelupäällikkö Helpdeskpalvelut Järjestelmäpalvelut Puhelinvaihde Palveluhenkilöstö Helpdesk Konesali-, tietoliikenneja järjestelmäpalvelut Puhelinvaihde Kuva 12. Lahden ICT:n organisointi 2.6 TOIMINNAN PÄÄPROSESSIT Työryhmä listasi kuntien pääprosessit erilliseen taulukkoon. Kuntien päätoimintojen jaottelu oli hyvin samankaltainen pieniä terminologisia eroja lukuun ottamatta. Ainoa merkittävämpi eroavaisuus oli siinä, että ateria-, siivous-, tila- ja kiinteistönhoitopalvelut oli luokiteltu joko hallintoon/keskitettyihin tukitoimintoihin tai teknisen toimen palveluihin. Projektissa kuvattiin kuntien toiminnan pääprosessit ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.7 PROJEKTISALKKU Työryhmä kokosi eri vaiheissa olevat kehitysprojektit ja projekti-ideat projektisalkuksi. Projektisalkku sisältää yhteensä 60 projektia, jotka jakautuvat eri vaiheisiin seuraavasti:

113 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 20 (37) Loppuraportti ideointi 21 valmistelu tai suunnittelu 25 toteutus 8 tuotantoonsiirto 1 jäädytetty 1 siirretty Lähes kaikki projektit olivat Lahdesta ja Hollolasta. Muissa kunnissa ei juuri ollut tunnistettuja projekteja. Tilanne kuvaa selkeästi kehittämisinvestointien painottumista suurempiin kuntiin. Muissa kunnissa tietohallinnon painopiste on palvelutuotannon johtamisessa ja hankinnoissa kehittämisen jäädessä vähäisempään rooliin. Kun työryhmä tunnisti kehittämiskohteita työpajassa, heitä pyydettiin nostamaan kehityskohteiden joukkoon projektisalkusta yhteisen kunnan kannalta tärkeimmät asiat. Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin projektisalkun tiedot tarkemmin ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.8 SOPIMUSSALKKU JHS179 mukainen sopimussalkkuun koottiin osallistuvien kuntien tärkeimmät ICT-sopimukset. Sopimusten vuosiarvot toimivat keskeisenä tietolähteenä ICT-kustannusten analyysissä. Kuntakohtaisesti projektissa kuvattiin ja analysoitiin ICT-sopimussalkku ja -kustannukset tarkemmin ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä. 2.9 JÄRJESTELMÄKARTTA Työryhmä kokosi listan kuntien tärkeimmistä tietojärjestelmistä. Tietojen pohjalta koottiin ICTympäristön kokonaiskuva (aiempi luku), jonka tarkoituksena oli ensisijaisesti auttaa tunnistamaan järjestelmiin liittyviä kehityskohteita. Kuntakohtaisesti projektissa listattiin ICT-järjestelmien tiedot ja ne ovat jatkossa käytettävissä Salpausselän kuntien kehittämisessä KOKONAISARKKITEHTUURIKUVAUKSET Kunnilla ei ollut kattavia ja ajantasaisia kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia. Työryhmä tunnisti tarpeen kokonaisarkkitehtuurin ohjaamiselle kehityskohteena TIETOTURVAPERIAATTEET Lahden kaupungilla, Nastolalla, Hämeenkoskella ja Hollolalla oli tietoturvaohjeistusta, joka koottiin yhteen. Tarve uuden kunnan yhtenäiselle tietoturvapolitiikalle ja ohjeistukselle nousi esiin kehityskohteena. Tietoturvaperiaatteet koottiin yhteen.

114 Salpausselän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 21 (37) Loppuraportti ICT-JOHTAMISEN TYÖKALUJEN TILANNE Oheinen kuva esittää Tietohallintomallin 10 tärkeimmän työkalun tilanne seudullisen ICTjohtamisen näkökulmasta. Uudessa kunnassa on suositeltavaa ottaa käyttöön yhteiset johtamisen työkalut ja kehittää pidemmälle tässä projektissa tuotettuja projekti-, sopimussalkku-, järjestelmäkartta- ja IT-budjettikuvauksia. Työryhmä nosti esiin tärkeimmät kehityskohteet, jotka löytyvät jäljempänä tästä dokumentista. Kuva 13. ICT-johtamisen kymmenen tärkeintä työkalua

Talous- ja henkilöstötyöryhmän väliraportti. 1.4.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 7.4.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä

Talous- ja henkilöstötyöryhmän väliraportti. 1.4.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 7.4.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä 1.4.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 7.4.2014 Kuntajakoselvityksen johtoryhmä Sisällys 1. Työryhmän tehtävät... 4 2. Nykytila... 6 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät Kuntaliiton ja maakuntaliiton ajankohtaisseminaari Mikkeli 7.5.2015 Heikki Laukkanen Etelä-Savon kunnallisasiain työryhmän pj., kunnanjohtaja näinkö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen Kannuksen kaupunki Talouden tasapainottaminen 2013 2017 Talouden tasapainottaminen 2013 2017 2 Sisältö 1. Lähtökohdat... 3 1.1 Tilinpäätökset 2011 ja 2012... 4 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus 1.6.2015 ja Kuntaliiton laskelmat

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus 1.6.2015 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätökset 1.6.2015 ja Kuntaliiton laskelmat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2013-2014 (ml. liikelaitokset) Verorahoitus yhteensä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.

Kuntatalous tänään. Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014. Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3. Kuntatalous tänään Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupunki 24.3.2014 Kuntatalousyksikkö, johtaja Ilari Soosalu Suomen Kuntaliitto 24.3.2014 IS Sisältö Vuoden 2013 verotiedot ja taustatekijöitä Vuoden 2013

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen

VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 2006 alkaen 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit ja poistot 26 alkaen 3 5 3 2 5 1 5 1 5 26 27 28 29 21 211 212 213 TA214 INVESTOINNIT / V POISTOT / V (itseisarvo) 1 EUROA VESIHUOLLON TASEYKSIKKÖ Investoinnit

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot