RVL Meillähän meni hyvin... Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Sinustako luottamusmies? sivu 5 Kuvat Seppo Juselius Meillähän meni hyvin... sivu 8 Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen sivu 9

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan Otsikon sanoilla alkaa Helsingin piispan Irja Askolan kirjoittama runo, joka on luettavissa SAK:n Hyvä työ -julkaisun takakannesta ja tämän lehden sivulta 16. Heinäkuun lopulla työttömiä työnhakijoita oli Suomessa lähes ja yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) virta Suomessa jatkuu ja jatkuu. Tätä kirjoittaessani valtiokin ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut yli 700 henkilötyövuoden vähentämiseksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Irtisanomiset koettelevat myös RVL:läisiä, viimeksi VR:n matkustajaliikenteessä sekä talousja rahoitusyksikössä. Monet irtisanotuista ovat sen ikäisiä, että pääsevät työttömyyskorvausjakson jälkeen eläkkeelle, mutta joukossa on paljon myös heitä, jotka tarvitsevat uuden työpaikan. Olen jutellut loppukesän ja alkusyksyn aikana lähemmäs kymmenen VR:ltä irtisanotun henkilön kanssa, ja heistä jokainen on helpottunut tai jopa tyytyväinen tilanteeseensa. Toki osa helpotuksen tunteista liittyy useita kuukausiakin jatkuneen epävarmuuden tila päättymiseen. Mutta moni pitkään VR:llä työskennellyt viesti myös, että nykymeno on vienyt työn ilon ja sitoutumisen tunteen joka tapauksessa. Samalla kun toivomme työttömiksi jääneille onnistumisia pyrkimyksissään, on myös pidettävä mielessä, kuinka työpaikkansa säilyttäneet pärjäävät. Luottamusmiesten merkitystä ei voi liikaa korostaa. He hoitavat tehtäviään monelta suunnalta tulevien odotusten ristiaallokossa. Toivottavasti näistä hankalista ajoista ja tilanteista voidaan ottaa oppia. RVL:n luottamusmieskausi päättyy Jo nyt on hyvä aloittaa hyvien luotettavien työtoverien kannustaminen luottamusmiehiksi. Aiheesta lisää sivulla 5. Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi talousennusteensa viime torstaina ja alensi Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,0 prosenttia viime maaliskuun 2,2 prosentin sijaan. Ei ole yllätys, että korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä eikä sekään, että kriisin negatiivisen vaikutus Suomen talouskasvuun tullee olemaan ennakoitua suurempi. Palkansaajien reaaliansiot kohoavat tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta ensi vuoden ennusteen mukaan kääntyvät inflaation kiihtyessä 0,1 prosentin laskuun. Pitkittyneet eläkeneuvottelut ovat lehden ilmestyessä toivottavasti jo maalissaan ja itse kukin on saanut niistä tietoa. Jotain myönteistäkin näihin aikoihin mahtuu; Lokakuun 7. päivä vietetään Kansainvälistä kunnon työn päivää. Silloin huipentuu kampanja, jossa kiinnitetään huomiota siihen, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistetaan, että korjattavaa löytyy edelleen. Jokainen meistä voi olla mukana. Jos ei muuten, niin huomioimalla työkaverinsa ja hänen hyvän työpanoksensa. Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi

3 Tässä numerossa 3 / 2014 YT:n jälkeistä elämää VR lopetti 11:deltä asemalta lipunmyynnin ja irtisanoi matkustajaliikenteen palveluksesta 123 henkilöä. Valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin mielestä työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä VR-Yhtymän työsuhdepäällikkö Tobias Victorzon korostaa irtisanomistilanteissa hyvää esimiestyötä: - Heille annetaan valmiuksia ja valmennetaan sekä yt-menettelyn yhteydessä että sen päättyessä. Muut jutut 16 Hyvä työ SAK julkaisi mittariston, jonka avulla työelämää voidaan kehittää paremmaksi. 18 Palaute on kompassi Oikein toimiessaan se auttaa tarvittaessa muuttamaan suuntaa. Kesäpäivät Yyterin hiekalla 19 VR:llä henkilöstötutkimus Tutkimukseen osallistuu koko konsernin henkilöstö. Kesäpäivät osuivat Suomen suven hellejaksoon. Porin Yyterissä päiviä vietti 130 osallistujaa. Vilvoittavien vetten ääressä pelattiin muun muassa rantalentistä, kisailtiin ja osallistuttiin kiinalaiseen aamuvoimisteluun. 25 Kansainvälinen kunnon työn päivä Juhlitaan kunnon työtä ja vaaditaan entistä parempaa työelämää. 26 Lääkkeistä ei apua Vuorotyöläiset käyttävät lääkkeitä pysyäkseen hereillä tai saadakseen kiinni unen päästä. Lääkkeiden hyödyistä ei juurikaan ole näyttöä. 28 Jäsenmaksujen perintä Työttömyyskassaan liittymispäivä on hakemuksen allekirjoituspäivä, ellei erikseen ole haettu jäsenyyden alkua esimerkiksi seuraavan kuukauden alusta. Hyvä ajatus Palautteen antamisessa kannattaa keskittyä nimenomaan onnistumisiin ja tulevaan toimintaan Markku Silvennoinen sivulla 18 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy 14 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 15 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Muutoksen toteuttamiseen saatava riittävästi aikaa VR:n matkustajaliikenteen ja taloushallinnon irtisanomiset varjostivat kesän ja nyt alkusyksyn tilannetta. Pitkän rautatieuran tehneitä työntekijöitä kohdellaan armottomasti. Vaikka tarjolla on jonkinlainen irtisanomispakettikin, niin irtisanottujen mahdollisuus uudelleen työllistyä on rajallinen. RVL on neuvotteluissa painottanut, että annettaisiin muutosten toteuttamiseen lisää aikaa ja näin työntekijöille mahdollisuutta rauhassa miettiä omia ratkaisuja. Valitettavasti VR ei ole ottanut huomioon RVL:n esityksiä lisäajasta. Irtisanomisten taustalla on kuitenkin yleensä perustellut syyt. Työelämässä tapahtunut rakennemuutos ja kiristyneet tehokkuusvaatimukset ovat tehneet sen, että perinteisissä RVL:n tehtävissä työt ovat vähentyneet. Samanaikaisesti VR hakee monenlaisiin muihin tehtäviin lisää työntekijöitä. Kannattaa seurata tarkkaan, mitä on tarjolla ja suhtautua uusiin tehtäviin avoimin mielin. Liittoon on tullut palautetta, ettei se järjestä irtisanomisten kohteiksi joutuneille esimerkiksi infotilaisuuksia. Ensisijaisesti tällaisten tilaisuuksien järjestämisvastuu on osastoilla. Niin puheenjohtaja kuin valtakunnallinen pääluottamusmies tulevat mielellään näihin tilaisuuksiin. Jotkut osastot ovat myös näin tehneet. Kannattaa siis kertoa osastojen puheenjohtajille tai johtokuntien jäsenille tällaisista tarpeista. RVL:n luottamusmiehet ovat myös jäsenistön käytössä tarvittaessa. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä Päätoimisten aluepääluottamusmiesten tehtävien loppumista on jonkin verran ihmetelty. Aluepääluottamusmiehistä sovittiin 2007 työryhmässä ja luottamusmiesjärjestelmää muutettiin joulukuussa 2012, jolloin päätettiin luopua aluepääluottamusmiesten tehtävistä. Muutokseen vaikuttavia syitä olivat pääasiassa Finrail Oy:n perustaminen ja jäsenmäärän vähentyminen. Nyt Finrailissa ja VR- Yhtymän puolella on molemmissa yksi päätoiminen pääluottamusmies. Jäseniä on sekä Finrailin että Yhtymän puolella molemmissa alle viisisataa. Pidän järjestelmää hyvänä, toimivana ja riittävänä. Muistutan vielä siitä, että oman työnsä ohella toimiville luottamusmiehille on luottamusmiessopimuksessa taattu mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä aina kun on tarvetta. Työssä käyminen ei saisi olla liian kallista Finrail irtautuu siis 2015 alusta alkaen VR-Yhtymästä. Työt liikenteenohjauksessa jatkuvat niin kuin ennenkin. RVL sopii edelleen työnantajajärjestön PALTA:n kanssa työehdoista. Olemme käyneet keskusteluja erilaisista tarpeista muuttaa työehtosopimusta, mutta mitään ei ole vielä sovittu. Uudet Finrailin johtajat ovat tuoneet esille omia ajatuksiaan miten kehittää yhtiötä, mutta korostan, että työehtosopimusta ei tulla muuttamaan ilman Rautatievirkamiesliittoa. Vielä vapaalippuasiasta: Oma suhtautumiseni asiaan on se, että työssä käyminen ei saisi muodostua liian kalliiksi. Vapaalippu ei valitettavasti ole työsuhteen ehto, eikä siten neuvotteluasia. Olemme korostaneet, ottaen huomioon liikenteenohjauksen keskittymisen vuosien varrella, että asia on hoidettava tyydyttävästi. Lisäksi liikenteenohjauksen eriyttäminen VR:stä oli täysin poliittinen päätös, eikä mitkään lait siihen pakottaneet. Tiedän, että Finrailin johto on tehnyt kovasti töitä asian ratkaisemiseksi ja toivon, että ratkaisu on myös liikenneohjaajille riittävä. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

5 Sinustako luottamusmies? Luottamusmies mukana muutoksessa Työtoverisi tarvitsevat luottamusmiehen, joka etsii toimivia ratkaisuja työntekijöiden ja työnantajan välillä sovittelevasti ja määrätietoisesti. RVL:läisille jäsenille lähiluottamusmies on tärkein henkilö liiton organisaatiossa. Hän on edunvalvoja, joka antaa jäsenille tukea vaikeissa työelämätilanteissa. Hän kuuntelee, opastaa ja välittää tietoa. Hän valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta, lakeja ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Jäsenet ansaitsevat luottamusmiehen, joka on mielellään tekemisissä ihmisten kanssa ja haluaa osallistua työelämän kehittämiseen tarttuu rohkeasti asioihin, etsii tietoa ja ratkoo pulmia on harkitseva ja sovitteleva on luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa työnantajakin haluaa olla tekemisissä. Miksi haluaisit luottamusmieheksi? Koiranvirka, joku sanoo. Näköalapaikka, toinen kehuu. Varmaa on, että työsarkaa riittää. Sen lisäksi voit laajentaa omaa osaamista ja osallistua työelämän kehittämiseen voit vaikuttaa ja toimia yhteisöllisesti saat hoitaa tehtävän työajalla ja siitä maksetaan työehtosopimuksen mukainen korvaus sinulla on vahvempi irtisanomissuoja luottamusmieskauden ajan voit osallistua liiton tarjoamaan koulutukseen saat tukea muulta luottamusmiesorganisaatiolta ja liitolta. Lisätietoja antavat VR-Yhtymä Oy:ssä toimiva valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, ja Finrail Oy:ssä toimiva valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä, Sähköpostit ovat muotoa RVL:n uusi kolmevuotinen luottamusmieskausi alkaa Luottamusmiesvaalit toteutetaan ensi vuoden alussa niissä luottamusmiestehtävissä, joihin on useita ehdokkaita. Mikäli ehdokkaita on vain yksi, hänet valitaan ns. sopuvaalilla. RVL:n osastot pyytävät ehdokkaita sivutoimisiksi luottamusmiehiksi ja heidän varaluottamusmiehikseen. Liitto järjestää päätoimisten valtakunnallisten pääluottamusmiesten vaalit. Jäsen, haluatko hyvän luottamusmiehen? Kun sinulla on luotettava työtoveri, rohkaise häntä hakeutumaan RVL:n luottamusmieheksi ja vinkkaa hänestä osastolle. Kerro hänelle, mistä syystä häneen luotetaan. Luottamusmiestä tarvitaan tueksi muille, ei turvaamaan vain omaa työpaikkaa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet/varaluottamusmiehet alueittain VR-Yhtymä Oy Valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara Etelä-Suomen alue (Helsingin osasto) Matkustajaliikenne Asiakaspalvelukeskus Riihimäki Junaliikennöinti, Operaatiokeskus Talous ja rahoitus Kunnossapito, VR Teknologia Logistiikka VR Track Oy Itä-Suomen alue (Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot) Matkustajaliikenne Logistiikka Länsi-Suomen alue (Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot) Matkustajaliikenne (2) - Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Jyväskylä, Kokkola - Turku Talous ja rahoitus Pohjois-Suomen alue (Oulun osasto) Matkustajaliikenne Finrail Oy Valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara Etelä-Suomen alue Itä-Suomen alue (2) - Kouvola - Joensuu ja Pieksämäki Länsi-Suomen alue Pohjois-Suomen alue HUOM! Muiden toimipisteiden/divisioonien tehtävissä työskentelevien jäsenten luottamusmiehenä toimii valtakunnallinen pääluottamusmies. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

6 Yt:n jälkeistä elämää Teksti ja kuvat Soile Olmari Keravan rautatieaseman ykköslaituri odottaa ukkossateen alkua heinäkuun viimeisenä päivänä klo Pisarat jo tipahtelevat. Lipunmyynnissä ei ole tungosta. Tieto on kulkenut; seuraavana päivänä aseman lipunmyynti on auki viimeistä päivää. Viimeinen aukiolopäivä koitti Keravan lipunmyynnin lisäksi kymmenellä muulla asemalla: Imatralla, Kajaanissa, Kemissä, Kirkkonummella, Kolarissa, Kupittaalla, Pieksämäellä, Porissa, Salossa ja Ylivieskassa. Näin VR-Yhtymä puhui keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) päätteeksi. VR perustelee irtisanomisia valmistautumisella joukkoliikenteen kiristyvään kilpailuun. Organisaatiota ja asiakaspalvelua uudistetaan, koska yhtiön mukaan 75 % lipuista ostetaan muualta kuin asemilta. Aivan kuin ennakoiden Keravan palveluneuvojien vapautumista Barona toteaa aseman ikkunateipissä kutsuvasti Etsimme juuri sinua! Keravalla työnsä menetti kolme henkilöä ja kaikkiaan VR-Yhtymä irtisanoi matkustajaliikenteen palveluksesta 123 henkilöä, joista noin 80:n työssä noudatettiin Rautatievirkamiesliiton työehtosopimusta. Muutosturvaa parannettava Yhteistoimintalaki takaa sen, että työntekijöiden edustajien kanssa neuvotellaan, mutta työnantaja päättää toimenpiteistä yksin. Kun näin on, miten asioita pitäisi kehittää? Tähän vastaa VR- Yhtymässä toimiva RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin. - Kirjoitin lehdessämme keväällä, että työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa. Työnantajalla on päätösvalta ja yhteistoimintalaki mahdollistaa työnantajalle aika paljon. - VR:llä käytössä oleva muutosturva on hyvä alku. Nyt se on voimassa vuoden kerrallaan. Mutta sitäkin voisi kehittää, Kulin toteaa. Hänen mielestään parasta elämänhallintaa irtisanomistilanteessa lisäävä toimenpide olisi esimerkiksi työehtosopimuksiin tai lakiin kirjattava puolentoistavuoden mittainen muutosturvapaket- 6 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

7 Henkilöstöpalveluyritys Barona mainostaa palveluitaan mahdollisuutena tutustua erilaisiin yrityksiin ja ihmisiin. Sen nettisivuilla ( todetaan, että Barona työllistää vuodessa noin ihmistä logistiikka-, teollisuus-, rakennus-, toimisto-, IT- sekä sosiaali- ja terveystoimialan tehtäviin määräaikaisiin tai vakituisiin työsuhteisiin. ti: - Riittävän muutosturvan avulla työntekijät saisivat lisää sopeutumisaikaa. - Työelämän muutoksissa tuntee itsensä välillä voimattomaksi. On kuitenkin katsottava eteenpäin, miten tulevaisuudessa työntekijän muutosturvaa kehitetään. Irtisanomisajat ovat nyt tosi lyhyet työehtosopimuksessa. Yhteistä näkemystä ei ole vielä syntynyt, mutta keskustelua asiasta jo käydään. Muutosturvasta on keskusteltu aikaisemmin paljonkin SAK:laisessa kentässä: - Nyt myös keskusjärjestö Akava on syyskuun alussa esittänyt, että irtisanomiset tehtäisiin vaikeammaksi ja työnantajalle lisättäisiin muutosturvavastuuta. Katoavaista on mainen kunnia: Keravan asema valittiin kymmenen vuotta sitten Vuoden Asemaksi perusteina muun muassa myynnin kehitys sekä tehokkuus. Mikon (vas.) mielestä asemien lipunmyynnin lakkauttaminen on huono juttu vanhemmille ihmisille. Lahdessa asuvalle Vernerille lipunosto ei tuota ongelmia: - Mutta jos esimerkiksi jollakin nuorella ei ole maksukorttia, jolla voi ostaa lipun automaatista, ongelmia voi tulla. Tai jos matkustaa pyörän kanssa tai haluaisi kysyä jotakin asiaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

8 Meillähän meni Teksti ja kuva Soile Olmari Palveluneuvoja Raija Kantola-Juuselan työvelvollisuus päättyi Tampereen aseman lipunmyynnissä. Hän ja kolme kollegaa vastaanottivat työnantajan irtisanomispaperin vapaaehtoisesti: - Meillähän meni hienosti; Tampereelta löytyi neljä vanhaa akkaa lähtemään ja nuoremmat saivat jäädä töihin. Vaikka Raija Kantola-Juuselan työpesti VR:llä päättyi irtisanomiseen, häntä ilahduttaa esimerkiksi tulossa oleva koiranpennun hakeminen: - Meillä on jo kaksi koiraa ennestään. Koirat ovat äidin sohvalta nostattajia. On pakko lähteä pihalle. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

9 hienosti Raija kokee, että irtisanottaville asia esitettiin erittäin asiallisesti: - Työnantajan edustaja pyysi puheilleen ja vastauksen antoon sai käyttää muutama päivä mietintäaikaa. - Meistä neljästä jokainen koki työvuorot todella raskaiksi. Esimerkiksi minä asun Toijalassa ja klo 6.20 alkavaan työvuoroon minun oli matkustettava omalla autolla. Tällöin työpäivän pituudeksi työmatkoineen tuli noin 11 tuntia, Raija kertoo. Yhteistoimintamenettelyn päätteeksi Tampereen lipunmyynnin aukioloajasta nipistettiin tunti pois sunnuntai-illasta. Työvuorot kiertävät kolmen viikon jaksoina. Esimerkiksi haastattelupäivänä Raijan työvuoro alkoi klo 6.35 ja päättyi Seuraavana päivänä vuoro alkoi klo ja päättyi 18.05: - Työaika on klo Vuoro voi alkaa sillä välillä miten tahansa. - Lisäksi aiemmin työvuoron aloittamisvalmisteluihin ja lopettamiseen oli varattu aikaa kumpaankin 15 minuuttia. Nyt niihin on käytettävissä yhteensä 15 minuuttia. Infotilaisuus olisi ollut tarpeen Raija työskenteli VR:llä hiukan yli 40 vuotta: - Tein töitä koko ajan lipunmyynnissä, ensin Helsingissä vajaan vuoden ja sen jälkeen kahdeksan vuotta Tampereella. Työskentelin myös Toijalassa ja vuorottelin Toijalan ja Tampereen välillä kunnes nyt viimeiset viisi vuotta Tampereella. Raijalla on kokemusta myös RVL:n luottamusmiehen tehtävistä. Hän olisi toivonut yhteydenottoa liitosta: - Tiedän kyllä, että työnantajan tehtävä on tiedottaa päätöksistään, mutta olisimme halunneet irtisanomiseen liittyvistä asioista myös liiton näkökulmia. Raija kollegoineen kaipasi infotilaisuutta, jossa olisi voinut keskustella asioista kasvokkain: - Olimme allekirjoittaneet jo irtisanomispaperin, kun luottamusmies kävi Tampereella. Tuntui hurjalta laittaa nimi alle 40 työvuoden jälkeen. Siinä tilanteessa olisi halunnut jonkun kaverin taustatueksi. Osastostakaan ei ole oltu yhteydessä. Edunvalvonta entistä vaativampaa Luottamusmiesorganisaation muutosten myötä edunvalvonta on entistä vaativampaa. Esimerkiksi Tampereella matkustajaliikenteessä työskentelevien asioita hoitava sivutoiminen luottamusmies on puolentoistatunnin junamatkan päässä eikä käytettävissä ole enää aluepääluottamusmiehen palveluita. Liitto hoitaa valtakunnallisesti edunvalvontaa ja alueellisten osastojen tehtävänä on osaltaan tukea jäsenistöään. Esimerkiksi Helsingin osasto järjesti VR:n matkustajaliikenteen irtisanomisiin liittyen kaksikin infotilaisuutta, joihin osallistui valtakunnallinen pääluottamusmies ja toiseen myös liiton puheenjohtaja. He tulevat mielellään tapaamaan jäseniä, kunhan osastot heidät kutsuvat. - Me neljä Tampereelta irtisanottua olemme kuusikymppisiä naisia ja jokainen on mielessään ajatellut, että mitähän tässä nyt tapahtuu. Olisi paljon auttanut, jos olisi ollut jonkinlainen infotilaisuus, Raija toteaa. Luottamusmiehen näkökulmasta Palveluneuvoja Ari Jokela toimii luottamusmiehenä Länsi-Suomen alueella muun muassa Tampereella VR:n matkustajaliikenteessä työskenteleville RVL:läisille. Matkustajaliikenteen viimeisin yt-neuvottelu alkoi Ikävän sopivasti, kun aluepääluottamusmiehiä ei ollut enää käytettävissä. Olin mukana lipunmyynnin työryhmässä. Työnantajalla oli kova kiire saada asia pois päiväjärjestyksestä ennen kesälomia. Lipunmyynti loppui 11 asemalta: - Myös muilla asemilla tehtiin vähennyksiä ja aukiolomuutoksia (suuriakin). Irtisanottavien joukossa oli noin viisikymppisiä henkilöitä, jotka eivät päässeet mihinkään turvaan toisin kuin ns. lisäpäivien kautta eläkkeelle pääsevät henkilöt, Ari mainitsee. Luottamusmies voi joutua matkan varrella hyvinkin ikävien asioiden eteen esimerkiksi silloin, kun työnantajan viestintä työntekijän suuntaan on ollut ristiriitaista: - On annettu ymmärtää, ettei irtisanomisvaaraa ole ja myöhemmin sama henkilö tuo irtisanomislapun. Sivutoimisen luottamusmiehen ei ole aina helppoa saada tarpeellista aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaa. - Kerrankin, kun tarvitsin luottamusmiesaikaa, minulta kysyttiin, onko minulle tullut uusia asemia hoidettavaksi. Kyllä asioita piisaa välillä enemmän kuin omaksi tarpeeksi. Niiden hoitaminen ei onnistu lipunmyyntivuorolla. Kyllä siihen tarvitaan nimettyjä luottamusmiespäiviä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

10 Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen Teksti ja kuvat Soile Olmari Pirjo Kärnän 28 vuoden työsuhde VR:n kiinteistöpuolella päättyi kesäkuun 5. päivä irtisanomiseen ja nyt hän saa toimeentulonsa ansiosidonnaisesta päivärahasta. 10 Välillä tilanne surettaa, vaikka Pirjo on siihen myös sopeutunut: - Tykkäsin työstäni paljon, mutta en ollut sen kanssa naimisissa. Ansaitsin sillä elantoni, elämäni on ollut enemmän VR:n ulkopuolella. - Viimeiset kolme vuotta olivat liian stressaavia, joten ajattelin, että se on nyt tässä. Menen katsomaan muita tuulia. Pirjo työskenteli ennen irtisanomistaan projektisihteerinä kiinteistöjen huollon ja rakennuttamisen kustannusseurantatehtävissä ja ylläpiti muun muassa urakoihin liittyviä asiakirjoja ja arkistointia. Tuuliajolla jatkuvassa myllerryksessä - Talon ulkopuolelta tullut uusi kiinteistöjohtaja organisoi kiinteistöpuolen muutoksia ja keskusteli niistä meidän työntekijöiden kanssa. - Uudessa organisaatiokaaviossa oli kaksi kiinteistöassistentin tehtävää, joihin oli ympätty kolmen henkilön työt. Tehtäviin sisällytettiin myös uusia asioita ja järjestelmiä, Pirjo kertoo. Hän totesi kiinteistöjohtajalle, että hän kyllä mielestään sopii kiinteistöassistentiksi, mutta motivaation puute voi olla suuri: - Sanoin rehellisesti, miltä minusta tuntui; jo kolmen vuoden ajan minulla oli ollut tuuliajolla olevan olotila. Noina vuosina VR:n kiinteistöpuolikin oli kokenut enemmän tai vähemmän muodonmuutoksia ja tilanteet elivät niin, että epävarmuus koetteli Pirjoa ja hänen työkavereitaan. Seuraavassa keskustelussa organisaatiota katsottiin uudestaan: - Meille oli aiemmin sanottu, että jos organisaatiosta ei löydy sopivaa paikkaa, on irtisanominen mahdollista tuotannollisista ja taloudellisista syistä. - Olin jo ennen tätä viimeistä keskustelua tullut siihen tulokseen, että en jaksa enää näitä uudistuksia. Päädyin ottamaan vastaan irtisanomispaperit. Paitsi että arvelin uuden oppimisen olevan minulle hankalaa, tuli myös tunne, että minun ei haluttu jäävän. Netissä asiointi kätevää Pirjon työvelvollisuus päättyi viime vuoden joulukuun 4. päivä: - Vain saman työhuoneen jakanut työtoverini sai tietää lähdöstäni. Toisaalta Pirjo oli helpottunut, toisaalta hänet valtasi pieni pelko siitä, mihin hän hyppäsi: - Tiesin ainoastaan, että tulen olemaan työtön ainakin vähän aikaa. Mutta kolmen vuoden stressi helpotti heti. Nyt hän on tyytyväinen, vaikka taloudellisesti on epävarmempaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014 Hän on saanut korotettua päivärahaa alkaen seitsemän karenssiarkipäivän jälkeen. - Kun jää työttömäksi, on huomioitava, että päivärahan ansainta alkaa vasta karenssipäivien jälkeen. Minä sain ensimmäiset päivärahat tililleni 14.7., joten siinä oli heinäkuu taloudellista taiteilemista. Ansiosidonnaisen maksuvälin voi sitten jatkossa itse valita. Minä valitsin maksun neljän viikon välein. Pirjo selvitti hyvissä ajoin Julkisten ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassan nettisivuilta, miten hänen tulee toimia: - Niiltä sivuilta sainkin tosi hyvät ohjeet. Jos joku asia jäi epäselväksi, soitin kassaan. Jokaisen päivärahan hakijan tulee olla työnhakijana Työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto). Työttömäksi työnhakijaksi on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä: - Ennakoin asian jo toukokuussa TE-palvelujen nettisivuilta. Sieltä löytyy kaavake, jonka täytin ja ilmoittauduin työnhakijaksi. Oma aktiivisuus tarpeen Kymmenen päivän jälkeen kaavakkeen täyttämisestä Pirjoon oltiin puhelimitse TE-toimistosta yhteydessä: - Tuolloin sovittiin myös, että teen itsestäni CV:n (ansioluettelo). - Seuraavaksi tehtiin päätös, että olin oikeutettu työttömäksi työnhakijaksi ja siitä meni tieto työttömyyskassaan. Olen asioinut netin kautta, enkä ole käynyt lainkaan TE-toimistossa. Toimiston Oma asiointi -nettisivuille pääsee omilla pankkitunnuksilla. Pirjo muistuttaa, että työnhakija tarvitsee myös tietyt kriteerit täyttävän palkkatodistuksen työttömyyttä edeltävältä ajalta muiden liitteiden lisäksi: - Palkkatodistuksesta kannattaa itse tarkistaa, että tiedot ovat oikein ja riittävät. Pirjo kannustaa olemaan itse aktiivinen ja selvittämään asioita netistä: - Minulle työläintä oli CV:n tekeminen, koska en ollut tehnyt sellaista aiemmin. - Työnantaja tarjosi kyllä koulutusta työnhakuun ja vieläkin saan tietoa VR:llä olevista vapaista työpaikoista. En vain halua sinne enää töihin. Toimeentulotukeakin kannattaa hakea Pirjo palaa vielä toimeentuloasiaan: - Olen selvittänyt toimeentulotukiasioita avoimin mielin myös oman kunnan sosiaalitoimistosta. Sain heinäkuussa sieltä hiukan rahallista tukea, kun olin saanut vain osapäivärahaa.

11 Pirjo kannustaa olemaan itse aktiivinen ja selvittämään asioita netistä. RVL saa kritiikkiä siitä, että liitossa ei tehdä tarpeeksi jäsenten eteen: - Minä olen sitä mieltä, että se on tehty, mihin on kyetty. Koen, että kun työnantaja sanelee, voi vain saada aikaan joitain pieniä parannuksia. Minä olen ihan tyytyväinen RVL:n toimintaan. RVL ei ole yksin tässä suossa, moni isompikin liitto on vaikeuksissa. Niillä on vain enemmän media-arvoa. - Käynti oli hyvin avartava ja minulle tehtiin siellä myös jatkosuunnitelma. Toimistoon kannattaa olla yhteydessä; sähkölaskut, sairaanhoitokulut ja vuokrakulut ovat hyväksyttäviä tuen perusteita. Toki kannattaa varautua, että siellä voi olla pitkä jonotusaika ja päätösten saaminen voi kestää kauan. - Siellä onkin syytä käydä tarpeeksi ajoissa heti, kun tietää tulossa olevat laskut. Asumistukeakin olen hakenut, mutta sitä en todennäköisesti tule saamaan. - Olen elänyt monta vuotta kädestä suuhun ja maksanut veroja. Joten nyt kun tarvitsen apua, haen sitä ilman muuta. Henkisestikin helpottaa, kun saa puhua jollekin, Pirjo sanoo. Hän hoitaa itseään myös käsitöitä tekemällä, pyöräilemällä, kävelemällä, uimalla ja lapsenlapsia tapaamalla. Hän tapaa myös ystäviään, joista osa on entisiä työkavereita: - Keskustelemme VR:nkin tilanteista, mutta nyt kuuntelen niitä enää puolella korvalla. - Tietysti suren toisten kohtaloa, mutta me emme ole kohtalomme kanssa täällä Suomessa yksin. Tälle tilanteelle emme voi mitään, se on elettävä. Meillä on kuitenkin rauha eikä ole maanjäristyksiä tai tsunameita. Pirjo Kärnä meni VR:lle töihin 27-vuotiaana miettimään, mikä hänestä tulee isona: - Sitä en nyt 56-vuotiaana tiedä vieläkään. En kuitenkaan aio jäädä laakereilla lepäämään. Haen töitä ja minulle kelpaa pätkätyökin. Tai jos TE-toimistosta löytyy sopiva kurssi, menen sille. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TE-palvelut RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

12 Miten henkilöstöä tuetaan Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä Teksti ja kuva Soile Olmari VR-Yhtymästä on viime vuosina irtisanottu paljon henkilöstöä, joiden työehdoissa noudatettiin RVL:n työehtosopimusta. Irtisanomistilanteessa tukea tarvitsevat irtisanottujen lisäksi työssä jatkavat henkilöt. VR-Yhtymän työsuhdepäällikkö Tobias Victorzon korostaa näissä tilanteissa hyvää esimiestyötä. Victorzon toteaa, että esimiehiin myös panostetaan: - Heille annetaan valmiuksia ja heitä valmennetaan sekä yhteistoimintamenettelyn (yt-) yhteydessä että sen päättyessä. - Heidän kanssaan käydään läpi, miten keskustellaan irtisanottavien kanssa, miten asennoidutaan ja mitä haasteita voi tulla jäljelle jäävien osalta. Hyvällä esimiestyöllä siitäkin selvitään. Mitä mahdollisuuksia esimiehellä on VR-Yhtymässä tukea työyhteisöään? Näissä tilanteissa auttaa paljon, jos saa oikeaa tietoa eikä elä huhujen varassa. Se, että tieto menee eteenpäin, on kaiken a ja o, Victorzon painottaa. - On tärkeätä, että esimiehet osaavat kertoa, miksi työnantaja on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja mikä on iso linjaus ratkaisun takana. Ratkaisua on mahdollisuuksien mukaan pystyttävä avaamaan esimerkiksi yhtiön strategian osalta. - On kerrottava kokonaisuus, johon ratkaisu liittyy. Siihen kuuluu muun muassa kilpailun avautuminen rautatien matkustajaliikenteessä ja se, että Suomen markkinatalous ei ole parhaimmassa kunnossa ja että VR:llä on edessään isoja investointeja. Kaksi vaihtoehtoa VR:n hallitus päätti ennen kesää, että irtisanottavien kohdalla noudatetaan tämän vuoden loppuun asti laajennettua muutosturvaa: - On olemassa kaksi vaihtoehtoa: henkilö voi valita, että hänet irtisanotaan tai hän irtisanoutuu itse ja ottaa ns. paketin, Victorzon kertoo. - Työnantajan irtisanomalla henkilöllä on mahdollisuus aktiivisempaan työterveyspalveluun ja hän saa uudelleensijoituspalveluita. Irtisanomisajan työvelvoitteesta aina keskustellaan. Siitä voidaan luopua, jos se on liiketoiminnan kannalta mahdollista. - Mikäli henkilö irtisanoutuu itse ja ottaa vastaan niin sanotun paketin, hänelle maksetaan erokorvaus. Se voi olla minimissään 14 päivää ja maksimissaan 6 kuukautta irtisanomisajasta riippuen. Sen lisäksi hänelle maksetaan 3 kuukauden eroraha. Paketin vastaanottaneen henkilön kanssa tehdään sopimus, jonka mukaan hänelle korvataan myös kaikki lomat, joita hän ei ole pitänyt: - Työsopimus loppuu allekirjoitukseen ja rahat maksetaan hänelle seuraavana palkanmaksupäivänä. Lakimies mukana yt-neuvotteluissa Tobias Victorzon tuli VR-Yhtymän työsuhdepäälliköksi tammikuussa Hän on oikeustieteen kandidaatti ja työskenteli aiemmin asianajotoimistossa, jossa hän hoiti pääasiallisesti työoikeusasioita eri näkökulmista. Mikä on roolisi yt-neuvotteluissa? Meitä on kolme lakimiestä, joille vastuut on jaettu divisioonittain. Olemme mukana koordinoimassa neuvotteluja sekä konsultoimassa ja auttamassa esimiestä ja henkilöstöpäällikköä, Victorzon kertoo. - Me selvitämme milloin pitää tehdä mitäkin. Istumme mukana myös varsinaisissa neuvotteluissa ja tuomme niihin juridista osaamista. Varmistamme, että kaikki menee oikein. - Valitettavasti yt-neuvottelut yhdistetään aina pelkästään näihin irtisanomisiin. Yt-menettelyssä puhutaan muistakin kuin negatiivisista asioista. Yt-menettely on myös foorumi, jossa tieto kulkee. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

13 irtisanomistilanteissa? On tärkeätä, että esimiehet osaavat kertoa, miksi työnantaja on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja mikä on iso linjaus ratkaisun takana. Tobias Victorzon painottaa, että koko yt-menettely pohjautuu neuvottelukumppanien keskinäiseen luottamukseen: - Mitään kikka kakkosia ei tehdä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

14 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Työantaja ei voi määrätä työtekijää ylityöhön, vaan ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Muutoksen jälkeistä aikaa Matkustajaliikenteen yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) jälkeen on tarve seurata, miten matkustajaliikenteen liikevaihto kehittyy. Suljettujen asemien vuosimyynnin osuus oli huomattava liikevaihdosta. Rautatievirkamiesliiton neuvottelijat toivat yt:ssä esiin tämän huolen. Se ei riittänyt kuitenkaan työantajalle. Työantaja vastaa liiketoimintapäätöksistä. Kentältä on tullut kyselyjä ylitöiden tekemisestä. Työehtosopimuksessa säädellään enimmäisrajat ja korvaukset. Työehtosopimuksesta ei löydy kaikkia asioita ja siksi siellä on viittauksia muun muassa työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Ylityöstä Työantajan aloite: Vaatimus työantajan aloitteesta tapahtuvaan ylityöhön on tarpeen erottaa sellaisesta vapaaehtoisesta ja oma-aloitteisesta työtyöskentelystä säännöllisen työajan lisäksi, josta ei ole velvollisuutta suorittaa korvausta. Tavallisin ylityötilanne lienee se, että työantaja nimenomaisesti pyytää työtekijää jäämään työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Tällöin on selvää, että kyseistä työtä pidetään ylityönä. Säännöllinen työaika jaksotyössä on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Toimistotyöaikaa noudattavien säännöllinen työaika on 37 tuntia 30 minuuttia ja 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa. Säännöllinen työaika sijoittuu normaalisti klo välille ellei työantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava luottamusmies paikallisesti toisin sovi. Liukuvaa työaikaa tekevät noudattavat liukuvaa työaikaa koskevia ohjeita toimistotyössä ( Hlo1/121/99). Ylityökielto Työantaja voi kieltää ylityön tekemisen yleisesti. Työantaja voi esimerkiksi ilmoittaa, ettei tietty työtekijäryhmä tai kukaan työtekijä saa tehdä ylityötä. Ammattiliitto voi julistaa ylityökiellon myös, mutta työehtosopimuksen voimassa ollessa se on laiton työtaistelutoimenpide. Ylityösuostumus Työantaja ei voi määrätä työtekijää ylityöhön, vaan ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Tämä periaate on sinänsä selvä ja yksiselitteinen. Sen sijaan hieman epäselvempää on se, millä tavalla ja miten pitkäsi aikaa kerrallaan työntekijä voi antaa suostumuksen ylityöhön. Työaikalain 18 :n pääsäännön mukaan työtekijän tulee antaa suostumuksensa kutakin kertaa erikseen. Palkankorotukset Ensimmäisessä sopimusjaksossa ( ) taulukkopalkkoja korotetaan 20 eurolla tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisäpalkkioiden perustana olevia peruspalkkoja ei koroteta. Lisäksi työehtosopimuksen taulukkopalkkoja, euromääräisiä lisiä sekä työtekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan tai sitä seuraavan työjakson alusta alkaen 0.4 %:lla. Korotettavia lisiä ovat seuraavat: työhönsidonnaisuuslisä, työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa, yötyölisä, kielilisä ja kielitaitolisä. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

15 Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy No sitten keski-iän kynnyksellä pääsee ihan omaan vuoroon. Toisin sanoen tietää etukäteen, koska on töissä. Joustaako? Jo jonkin aikaa on kerrottu tarinaa suomalaisen työelämän kankeudesta: Mikään ei oikein onnistu, kun ay- liike etunenässä pitää kiinni vanhentuneista tavoista ja ahdistavista säännöistä. Lisäksi on monenlaisia sopimuksia, joita pitäisi noudattaa lakien ohella. Huipentumana tietenkin ovela luottamusmiesjärjestelmä, joka vahtii dynaamista työnantajaa. Hieman samanlaisia ajatuksia on tullut vastaan meidänkin uusien, muualta tulleiden johtajien ja päälliköiden suunnalta. Tottahan on, että meidän työehtosopimuksemme on paksu ja sisältää hankalia virkkeitä. Toisaalta, uusien muualta työelämästä tulleiden liikenneohjaajien taholta on kuulunut aivan vastakkaisia ajatuksia. Tunnen heittomiehen arjen hyvin, enkä ihmettele yhtään, jos lisäjouston tarve pistää miettimään, että mitenkähän sen tekisi. Kun pahimmillaan on tiedossa vain kolmen viikon ajalle osuvat vapaapäivät (aina eivät nekään), jää jaksoon 15 päivää ja yötä, joiden vietosta ei tiedä etukäteen mitään. Edelliseen iltaan asti voi tulla vuoro mihin tahansa aikaan. Mielestäni aika joustavaa, toki vain yhteen suuntaan. Tästä järjestelmästä kuulin äsken määritelmän antiikkinen. Parempaakaan järjestelmää ei ole vielä keksitty, mutta ihan vakava yritys on alkamassa. No sitten keski-iän kynnyksellä pääsee ihan omaan vuoroon. Toisin sanoen tietää etukäteen, koska on töissä. Ja periaatteessa joka kuudes viikonloppu on kokonaan vapaa. Työnantajalla on kuitenkin varsin laajat mahdollisuudet vuorojen järjestelyyn. Lähinnä lepoajat ja vuorojen pituudet on määritelty. Niistäkin on yleensä joustettu joka paikassa sopimalla. Tässä kohti on ollut joustoa molempiin suuntiin ja tämän tulee jatkua. Mukana työajan suunnittelussa Paljon mietitään, miten parannetaan työssä jaksamista ja viihtyvyyttä. Mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa omia työaikoja on niitä parhaita ja halvimpia keinoja. Työn luonne kun on sellainen, että kovin omaperäisten ja viihdyttävien elementtien käyttö tehtävän sisällä ei ole suotavaa. Lomat katkaisevat usein hyvän työputken. Työnantaja myöntää loman ja määrää sen ajankohdan. Toki on olemassa laki ja sopimuksia, jotka rajoittavat tätä oikeutta, mutta lomakausi on kolmasosan vuodesta ja sinne sen 18 arkipäivää voi sijoittaa minne vain. Tasapuolisuus on tietenkin huomioitava ja niin myös tehdään. Niinpä keskimäärin joka toinen vuosi kesäloma on koululaisten kanssa samaan aikaan. Kiertotavasta riippuen pitempiäkin taukoja voi tulla. Kokonaisuus ratkaisee Oma lukunsa on työpaikan sijainti. Aika monta keskittämistä on tehty vuosien aikana. Tahdin on määrännyt tekniikan kehitys ja rakennusaikataulut. Tämä valitettava suuntaus jatkuu edelleen. Oletuksena on, että henkilökunta seuraa ilman muuta perässä osallistuen innokkaasti myös kustannuksiin yhä enemmän. Näinhän on tähän asti myös tapahtunut. Edellä kerrottu ei tarkoita, että kaikki on jotenkin väärin tai huonosti. Päinvastoin, työ on koettu mielekkääksi, rahakorvauskin on jonkinlainen ja kuitenkin suurin osa asioista on joko sovittu tai pystytty hyväksymään. Nyt kun liikenteenohjauksen ympäristössä on tulossa luultavasti suurimpia muutoksia koskaan yhdellä kertaa toimintatapoihin ja yrityskulttuuriin, oli mielestäni hyvä muistaa vähän liioitellenkin, missä raameissa on eletty. Kokonaisuus ratkaisee tulevaisuudessakin sen, miten jaksamme ja viihdymme työssämme. Kun ympärille katsoo ja uutisia kuuntelee, niin hyvinhän meillä on. Mutta on sitä vähän joustettukin joskus. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

16 Hyvä työ Teksti Soile Olmari ja kuvat Soile Olmari ja SAK Lähteet Hyvä työ -julkaisu, SAK Ihmiset kaipaavat työssään arkisia asioita, ei mahdottomia eikä helppoa työtä. Lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät työssään tekemään parhaansa, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila esitellessään SAK:n mittareita hyvälle työlle. Syyskuun 3. päivä julkistettu mittaristo on tulosta pitkäjänteisestä työstä löytää mittarit, joiden avulla työelämää voidaan kehittää paremmaksi: - SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä. Mittaristo tukee Suomen työelämästrategiaa, jossa tavoitteena on Euroopan paras työelämä vuonna Hyvä työ -mittariston laatimisen yhtenä lähtökohtana oli SAK:n edustajakokouksessa 2011 määritellyt hyvän työn tunnusmerkit. Hyvä työ -julkaisuun on koottu SAK:n näkemykset hyvästä työstä ja tutkimusaineistona on SAK:n työolobarometri 2014, jossa on yli vastausta SAK:laisten liittojen jäseniltä. Mittarissa on kymmenen osa-aluetta, joita mitataan 19 kysymyksellä. Esikuvana on saksalainen DGB-Index Gute Arbeit. - Mittaristolla arvioidaan, miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla SAK:laiset työskentelevät. Pisteytyksessä on käytetty asteikkoa Hyväksi työ voidaan luokitella, kun sekä Työelämän perusasiat että Työnteon sujuvuus osa-alueet saavat vähintään 81 pistettä ja työ on huonoa, jos pisteet jäävät alle 51, Antila kertoi. Mittarin avulla myös seurataan kahden vuoden välein, miten työelämä kehittyy. Lisäksi ensi vuoden alkupuolella mittariston löytää myös netistä. Helsingin piispa Irja Askola pohti Hyvän työn mittarin julkistamistilaisuudessa inhimillisen työn ja työelämän merkitystä. Hänen mielestään inhimillisen työpaikan luominen on mahdollista, ei ohutta yläpilveä, joka karkaa. - Inhimillinen työpaikka hyväksyy, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Puhekulttuurissa tunnistetaan arvostavia lauseita ja rehellistä kommunikaatiota. Ne ovat itselleen nauravia työpaikkoja, jossa saadaan kokemus reiluudesta ja tasapuolisesta kohtelusta. Siellä ei ole varaa ohittaa työmiehen ja -naisen arkiviisautta. Askolan mukaan inhimilliseen työelämään kuuluu myös oikeus väsyä, vanhentua ja kokea tilapäistä työtehon laskua: - Hyvä työpaikka tarjoaa mahdollisuuden kuulua edes löyhästi johonkin porukkaan. Hyvä työ on monimutkainen ja monimuotoinen. Työ ei saa kuitenkaan olla ainoa elämisen mieli. - Mikään järjestelmä eikä lakipykälä takaa inhimillisyyttä. Kun hyväksymme keskeneräisyyden, voimme tarjota mahdollisuutta hyvän työpaikan muodostumiselle. Kielikylpy on tarpeen, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin. Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Kaikki vastaajat SAK:n jakautuminen hyviin ja huonoihin töihin (%) SAK:n Hyvän työn mittari Hyvä työ Melko hyvä työ Keskinkertainen työ Melko huono työ Huono työ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

17 Mitä on hyvä työ? Hyvän työn ulottuvuudet ovat: 1. Työelämän perusasiat turvallisuus ja toimeentulo sekä 2. Työnteon sujuminen. 1. Työelämän perusasiat * Työpaikka on turvallinen ja työntekijöiden terveydestä pidetään huolta. * Työstä maksetaan kohtuullista palkkaa ja palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia. * Työntekijän työsuhteen muoto vastaa hänen toiveitaan. * Työajoissa otetaan huomioon myös työntekijän tarpeet. * Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. 2. Työnteon sujuvuus * Työn tekeminen on organisoitu järkevästi ja työntekoa johdetaan hyvin. * Työpaikan ilmapiiri on kannustava ja työntekijät tuntevat yhteenkuuluvuutta. * Työntekijöiden ja työnantajan välillä vallitsee luottamus ja yhteistoiminta pelaa. * Työntekijöiden luovuutta ja näkemyksiä hyödynnetään esimerkiksi tuottavuuden parantamisessa. * Työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin. * Työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja mielekkääksi. * Työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Irja Askolan runo Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaverit ei noki eikä nälvi kysyä uskaltaa ja apuakin kehtaa pyytää hommansa voisi hoitaa niin hyvin kuin taitaa ja muutkin sen huomaa uuttakin oppii vaikkei kaikkien kotkotusten tahtiin hyppisikään semmosen tavallisen työpaikan mie tahtoisin ei tarvis töihin tullessa pelätä ja kotiin vois lähteä hyvillä mielin Helsingin piispa Irja Askola ja SAK:n kehittämisjohtaja Markku Liljeström kuuntelevat Juha Antilan selvitystä hyvän työn mittareista. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

18 Palaute on kompassi se vie oikeaan suuntaan Teksti Markku Silvennoinen Kuva Clamos Studio Oikein toimiessaan palaute kertoo, ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Samalla se auttaa tarvittaessa muuttamaan suuntaa. Keskeistä palautteen antamisessa on tavoite: Mihin palautteen antamisella pyritään? Halutaanko palautteella lisätä motivaatiota, vahvistaa hyväksi havaittua toimintaa tai käyttäytymistä vai saada aikaan muutosta? Palautteen antamisessa kannattaa keskittyä nimenomaan onnistumisiin ja tulevaan toimintaan. Jokainen useimmiten tietää tekemänsä virheet, eikä kaipaa niiden korostettua esille tuomista. Esimiehen kannattaa keskittyä selvittämään, miten hän voi auttaa alaistaan edelleen käyttämään ja kehittämään vahvuuksiaan. Toiveita vaatimusten sijaan Jos tavoitteena on saada aikaan muutosta, on pystyttävä kuvaamaan tilanne mahdollisimman tarkasti ja esittämään toiveita vaatimusten sijaan. Esitetyt toiveet kannattaa perustella hyödyillä, joita toimintaa muuttamalla voidaan saavuttaa. Palautteen antamisessa kannattaa kunnioittaa toisen autonomiaa: hänen mahdollisuuttaan tehdä omia valintoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Se lisää motivaatiota ja keskinäistä luottamusta. Yhtä tärkeää on, että palautteen antaja osoittaa omaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja tarjoaa apua siinä. Onnistuneen palautteen aiheuttaman tunneilmaston voi joskus testata kysymällä toiselta ja itseltä, millainen mieli tilanteesta jäi. Palautteen sudenkuopat Palautteella on usein kielteinen sävy suomalaisessa työ- ja palvelukulttuurissa. Sitä annetaan tilanteissa, joissa olemme tehneet virheitä tai epäonnistuneet. Pahinta on, jos koemme arvioinnin kohdistuvan suoraan itseemme henkilönä, ei toimintaamme. Kielteinen palaute muistetaan, vaikka samalla olisi saanut kiitostakin. Työyhteisöissä kuulee usein sanottavan, etteivät työntekijät saa riittävästi palautetta työstään. Esimies ei huomaa tai ei kerro näkemystään siitä, miten työt sujuvat, mikä toimii hyvin ja mihin asioihin tarvittaisiin apua tai korjausta. Kysymys on eräällä tavalla alaisten heitteille jättämisestä. Vastaavasti esimiehet voivat kokea, ettei heidän hyviä pyrkimyksiä mitenkään noteerata, jos he itse eivät saa palautetta. Arvioi toimintaa, ei henkilöä Yhtään parempi ei ole se tilanne, että palautteen antamisella kiin- Onnistunut palaute Mieti etukäteen, mihin pyrit palautteella. Keskity tulevaan toimintaan ja onnistumisiin. Ole täsmällinen ja puhu minä-muodossa. Älä esitä vaatimuksia vaan pikemminkin toiveita. Jätä toiselle valinnanvapautta. Tarjoa apuasi muutoksessa. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

19 nitetään huomiota vain menneisiin tapahtumiin, virheisiin ja epäonnistumisiin. Se myrkyttää ilmapiiriä ja murentaa motivaatiota paljon enemmän kuin ajatellaankaan. Palautteen antaminen voi epäonnistua myös muista syistä. Palautteen antaja ei välttämättä ajattele etukäteen, mitä hän palautteellaan tavoittelee. Hän voi antaa palautetta tunnekuohun vallassa tai arvioida henkilöä, kun pitäisi arvioida toimintaa. Myös ajankohdalla ja tilanteen sopivuudella on merkitystä. Palautteen antaminen väärään aikaan tai kiireen keskellä ei tiedä hyvää. Joskus emme jaksa kuunnella toista, kun olemme omasta mielestämme niin oikeassa ja toinen väärässä. Kirjoittaja on alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen erikoistunut tietokirjailija ja valmentaja. Markku Silvennoinen korostaa, että palautteen antamisessa pätee yksinkertainen sääntö: kuuntele, kysele, tarkista ja varmista. Henkilöstötutkimus on lähtölaukaus kehittämiselle Teksti Henna Norberg, viestintäasiantuntija, VR Group Millaisessa vireessä on VR, millainen happi on henkilöstöllä? Vastauksia antaa syksyllä VR-konsernissa toteutettava henkilöstötutkimus. VR:llä on jo pitkään käytetty henkilöstötutkimusta johtamisen apuvälineenä ja henkilöstön hyvinvoinnin mittarina. Sen avulla pystytään paikallistamaan kehitystarpeita ja luomaan pohja toimenpiteiden läpiviennille. - Elämme jatkuvassa muutoksessa. Tutkimus kertoo meille, miten organisaatio voi ja mihin paukkuja pitäisi laittaa. Tulokset ovat lähtölaukaus keskustelulle. Ne pitää tulkita työyhteisöissä yhdessä ja päättää, mihin asioihin lähdetään yhdessä hakemaan muutosta, sanoo Johanna Varjoranta konsernin HR-yksiköstä. Esimerkiksi parin vuoden ajan systemaattisen kehittämisen kohteena ollut esimiestyön parantaminen on näkynyt tuloksissa: tyytyväisyys johtamiseen on ollut kasvussa koko konsernissa. Esimiestoiminnan lisäksi tutkimuksella arvioidaan oman työn sujumista, työyhteisön toimivuutta ja koko yhtiön toimintatapoja. Uusia kysymyksiä on esimerkiksi tasa-arvosta ja työturvallisuudesta. Tutkimuksella myös selvitetään, miten sitoutuneita VR:läiset ovat työhönsä ja työpaikkaansa. - Sitoutuneisuus näkyy työntekijöiden asenteissa, jotka puolestaan vaikuttavat käyttäytymiseen. Useiden tutkimusten mukaan sitoutuneisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen menestykseen, sanoo seniorikonsultti Leena Kinnunen Promenade Researchilta, joka toteuttaa tutkimuksen. Vastaa ja vaikuta Tutkimukseen osallistuu VR-konsernin koko henkilöstö niin Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä kuin Baltiassa. Vastauslinkki tutkimukseen tulee sähköposteihin 22. syyskuuta. Tänä syksynä yhä useampi VR:läinen vastaa tutkimukseen sähköisesti, sillä henkilökohtaisten päätelaitteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. - Niille työpaikoille, joilla ei olla päätelaitteiden äärellä päivittäin, toimitetaan edelleen paperilomakkeita. Esimiehet vastaavat niiden jakelusta, HR-asiantuntija Sonja Laurila sanoo. Tutkimukseen on aikaa vastata 10. lokakuuta saakka. Viime syksynä iso joukko VR:läisiä halusi sanoa mielipiteensä johtamisesta, ja vastausprosentti kohosi jopa 70 %:in: - Samaan on tavoitteena yltää tänäkin vuonna, toivottavasti ylikin, VR:llä toivotaan. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

20 Kesäpäivät Yyterin hiekalla Teksti ja kuvat Soile Olmari Yhteisöllisyyttä tarvitaan etenkin näinä aikoina, kun työnantaja vähentää yrityksistä työntekijöitä reippaalla kädellä. RVL:ssä perinteinen yhteinen tapahtuma on kesäpäivät, joita vietettiin tänä vuonna Porin Yyterissä Tampereen osaston järjestämillä päivillä oli osallistujia noin 130, joukossa paljon tuttuja ja uusiakin kasvoja. Keskellä Suomen kuumaa hellejaksoa tarjosi Yyterin Kylpylähotelli hiostuttavien huoneiden vastapainoksi kylpylän palvelut ja meren läheisyyden. Kiinalainen aamuvoimistelu taiji keräsi rantahietikolle noin 30 innokasta lauantaiaamun virkkua. Tämä vanha kiinalainen taistelulaji tunnetaan nykyisin myös terveyttä edistävänä liikuntana, jossa kehoa pyritään käyttämään kokonaisvaltaisesti ja keho ja mieli rentoutetaan liikkeen avulla. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014 Jos omaa porukkaa ei muuten tunnistanut, heidät erotti muista hotellivieraista liiton tunnuksella varustetun valkoisen bandanahuivin ansiosta.

21 Rantalentopallo saa aina liikkeelle innokkaat kannattajansa sekä katsomoon että pelaamaan. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

22 Lauantaipäivän iloinen rantatapahtuma oli leikkimieliset olympialaiset. Osallistujat jaettiin kolmeen joukkueeseen ammattiryhmittäin. Lajeja oli viisi. Vanne-kisassa vanne oli siirrettävä joukkueen jäseneltä toiselle irrottamatta käsiä toisistaan. Kukin kannustaja vilvoitteli paahtavan auringon alla tavallaan. Viuhkaakin tarvittiin. Rantaolympialaiset päättyivät joukkueiden pikku esityksiin. Tässä rakentuu Myyrät joukkueen esitys matalapalkkapyramidista. Olympialaisten tuomari Jari Lehto valmistautumassa tehtäväänsä. Jari työskentelee liikenneohjaajana Tampereella. Vapaa-aikanaan hän näyttelee ja ohjaa muita harrastajateattereissa. Kisavälineet mahtuivat työntökärryyn. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

23 Juoksuun ja vedenkantoon päästiin lajissa, jossa joukkueiden oli saatava käpy pois alun perin tyhjästä reikäseinäisestä sangosta koskematta käpyyn millään kehon osalla. Kaikki ymmärsivät käyttää hyväkseen vettä ja hiekkaa. Yhtenä lajina oli rusinan sylkeminen sankoon. Olympialaisten ohjeistajana ja vetäjänä toimi Yyterin kylpylän vapaa-aikaohjaaja Noora. Olympialaisten katsomossa sekä suojauduttiin auringolta että paistateltiin päivää. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /