RVL Meillähän meni hyvin... Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL 3 2014 Meillähän meni hyvin... Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Sinustako luottamusmies? sivu 5 Kuvat Seppo Juselius Meillähän meni hyvin... sivu 8 Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen sivu 9

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä Järjestösihteeri Soile Olmari Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 4 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan Otsikon sanoilla alkaa Helsingin piispan Irja Askolan kirjoittama runo, joka on luettavissa SAK:n Hyvä työ -julkaisun takakannesta ja tämän lehden sivulta 16. Heinäkuun lopulla työttömiä työnhakijoita oli Suomessa lähes ja yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) virta Suomessa jatkuu ja jatkuu. Tätä kirjoittaessani valtiokin ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut yli 700 henkilötyövuoden vähentämiseksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Irtisanomiset koettelevat myös RVL:läisiä, viimeksi VR:n matkustajaliikenteessä sekä talousja rahoitusyksikössä. Monet irtisanotuista ovat sen ikäisiä, että pääsevät työttömyyskorvausjakson jälkeen eläkkeelle, mutta joukossa on paljon myös heitä, jotka tarvitsevat uuden työpaikan. Olen jutellut loppukesän ja alkusyksyn aikana lähemmäs kymmenen VR:ltä irtisanotun henkilön kanssa, ja heistä jokainen on helpottunut tai jopa tyytyväinen tilanteeseensa. Toki osa helpotuksen tunteista liittyy useita kuukausiakin jatkuneen epävarmuuden tila päättymiseen. Mutta moni pitkään VR:llä työskennellyt viesti myös, että nykymeno on vienyt työn ilon ja sitoutumisen tunteen joka tapauksessa. Samalla kun toivomme työttömiksi jääneille onnistumisia pyrkimyksissään, on myös pidettävä mielessä, kuinka työpaikkansa säilyttäneet pärjäävät. Luottamusmiesten merkitystä ei voi liikaa korostaa. He hoitavat tehtäviään monelta suunnalta tulevien odotusten ristiaallokossa. Toivottavasti näistä hankalista ajoista ja tilanteista voidaan ottaa oppia. RVL:n luottamusmieskausi päättyy Jo nyt on hyvä aloittaa hyvien luotettavien työtoverien kannustaminen luottamusmiehiksi. Aiheesta lisää sivulla 5. Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi talousennusteensa viime torstaina ja alensi Suomen tämän vuoden kasvuennustettaan -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,0 prosenttia viime maaliskuun 2,2 prosentin sijaan. Ei ole yllätys, että korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä eikä sekään, että kriisin negatiivisen vaikutus Suomen talouskasvuun tullee olemaan ennakoitua suurempi. Palkansaajien reaaliansiot kohoavat tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta ensi vuoden ennusteen mukaan kääntyvät inflaation kiihtyessä 0,1 prosentin laskuun. Pitkittyneet eläkeneuvottelut ovat lehden ilmestyessä toivottavasti jo maalissaan ja itse kukin on saanut niistä tietoa. Jotain myönteistäkin näihin aikoihin mahtuu; Lokakuun 7. päivä vietetään Kansainvälistä kunnon työn päivää. Silloin huipentuu kampanja, jossa kiinnitetään huomiota siihen, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistetaan, että korjattavaa löytyy edelleen. Jokainen meistä voi olla mukana. Jos ei muuten, niin huomioimalla työkaverinsa ja hänen hyvän työpanoksensa. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 3 / 2014 YT:n jälkeistä elämää VR lopetti 11:deltä asemalta lipunmyynnin ja irtisanoi matkustajaliikenteen palveluksesta 123 henkilöä. Valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin mielestä työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä VR-Yhtymän työsuhdepäällikkö Tobias Victorzon korostaa irtisanomistilanteissa hyvää esimiestyötä: - Heille annetaan valmiuksia ja valmennetaan sekä yt-menettelyn yhteydessä että sen päättyessä. Muut jutut 16 Hyvä työ SAK julkaisi mittariston, jonka avulla työelämää voidaan kehittää paremmaksi. 18 Palaute on kompassi Oikein toimiessaan se auttaa tarvittaessa muuttamaan suuntaa. Kesäpäivät Yyterin hiekalla 19 VR:llä henkilöstötutkimus Tutkimukseen osallistuu koko konsernin henkilöstö. Kesäpäivät osuivat Suomen suven hellejaksoon. Porin Yyterissä päiviä vietti 130 osallistujaa. Vilvoittavien vetten ääressä pelattiin muun muassa rantalentistä, kisailtiin ja osallistuttiin kiinalaiseen aamuvoimisteluun. 25 Kansainvälinen kunnon työn päivä Juhlitaan kunnon työtä ja vaaditaan entistä parempaa työelämää. 26 Lääkkeistä ei apua Vuorotyöläiset käyttävät lääkkeitä pysyäkseen hereillä tai saadakseen kiinni unen päästä. Lääkkeiden hyödyistä ei juurikaan ole näyttöä. 28 Jäsenmaksujen perintä Työttömyyskassaan liittymispäivä on hakemuksen allekirjoituspäivä, ellei erikseen ole haettu jäsenyyden alkua esimerkiksi seuraavan kuukauden alusta. Hyvä ajatus Palautteen antamisessa kannattaa keskittyä nimenomaan onnistumisiin ja tulevaan toimintaan Markku Silvennoinen sivulla 18 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy 14 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 15 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Muutoksen toteuttamiseen saatava riittävästi aikaa VR:n matkustajaliikenteen ja taloushallinnon irtisanomiset varjostivat kesän ja nyt alkusyksyn tilannetta. Pitkän rautatieuran tehneitä työntekijöitä kohdellaan armottomasti. Vaikka tarjolla on jonkinlainen irtisanomispakettikin, niin irtisanottujen mahdollisuus uudelleen työllistyä on rajallinen. RVL on neuvotteluissa painottanut, että annettaisiin muutosten toteuttamiseen lisää aikaa ja näin työntekijöille mahdollisuutta rauhassa miettiä omia ratkaisuja. Valitettavasti VR ei ole ottanut huomioon RVL:n esityksiä lisäajasta. Irtisanomisten taustalla on kuitenkin yleensä perustellut syyt. Työelämässä tapahtunut rakennemuutos ja kiristyneet tehokkuusvaatimukset ovat tehneet sen, että perinteisissä RVL:n tehtävissä työt ovat vähentyneet. Samanaikaisesti VR hakee monenlaisiin muihin tehtäviin lisää työntekijöitä. Kannattaa seurata tarkkaan, mitä on tarjolla ja suhtautua uusiin tehtäviin avoimin mielin. Liittoon on tullut palautetta, ettei se järjestä irtisanomisten kohteiksi joutuneille esimerkiksi infotilaisuuksia. Ensisijaisesti tällaisten tilaisuuksien järjestämisvastuu on osastoilla. Niin puheenjohtaja kuin valtakunnallinen pääluottamusmies tulevat mielellään näihin tilaisuuksiin. Jotkut osastot ovat myös näin tehneet. Kannattaa siis kertoa osastojen puheenjohtajille tai johtokuntien jäsenille tällaisista tarpeista. RVL:n luottamusmiehet ovat myös jäsenistön käytössä tarvittaessa. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä Päätoimisten aluepääluottamusmiesten tehtävien loppumista on jonkin verran ihmetelty. Aluepääluottamusmiehistä sovittiin 2007 työryhmässä ja luottamusmiesjärjestelmää muutettiin joulukuussa 2012, jolloin päätettiin luopua aluepääluottamusmiesten tehtävistä. Muutokseen vaikuttavia syitä olivat pääasiassa Finrail Oy:n perustaminen ja jäsenmäärän vähentyminen. Nyt Finrailissa ja VR- Yhtymän puolella on molemmissa yksi päätoiminen pääluottamusmies. Jäseniä on sekä Finrailin että Yhtymän puolella molemmissa alle viisisataa. Pidän järjestelmää hyvänä, toimivana ja riittävänä. Muistutan vielä siitä, että oman työnsä ohella toimiville luottamusmiehille on luottamusmiessopimuksessa taattu mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä aina kun on tarvetta. Työssä käyminen ei saisi olla liian kallista Finrail irtautuu siis 2015 alusta alkaen VR-Yhtymästä. Työt liikenteenohjauksessa jatkuvat niin kuin ennenkin. RVL sopii edelleen työnantajajärjestön PALTA:n kanssa työehdoista. Olemme käyneet keskusteluja erilaisista tarpeista muuttaa työehtosopimusta, mutta mitään ei ole vielä sovittu. Uudet Finrailin johtajat ovat tuoneet esille omia ajatuksiaan miten kehittää yhtiötä, mutta korostan, että työehtosopimusta ei tulla muuttamaan ilman Rautatievirkamiesliittoa. Vielä vapaalippuasiasta: Oma suhtautumiseni asiaan on se, että työssä käyminen ei saisi muodostua liian kalliiksi. Vapaalippu ei valitettavasti ole työsuhteen ehto, eikä siten neuvotteluasia. Olemme korostaneet, ottaen huomioon liikenteenohjauksen keskittymisen vuosien varrella, että asia on hoidettava tyydyttävästi. Lisäksi liikenteenohjauksen eriyttäminen VR:stä oli täysin poliittinen päätös, eikä mitkään lait siihen pakottaneet. Tiedän, että Finrailin johto on tehnyt kovasti töitä asian ratkaisemiseksi ja toivon, että ratkaisu on myös liikenneohjaajille riittävä. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

5 Sinustako luottamusmies? Luottamusmies mukana muutoksessa Työtoverisi tarvitsevat luottamusmiehen, joka etsii toimivia ratkaisuja työntekijöiden ja työnantajan välillä sovittelevasti ja määrätietoisesti. RVL:läisille jäsenille lähiluottamusmies on tärkein henkilö liiton organisaatiossa. Hän on edunvalvoja, joka antaa jäsenille tukea vaikeissa työelämätilanteissa. Hän kuuntelee, opastaa ja välittää tietoa. Hän valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta, lakeja ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Jäsenet ansaitsevat luottamusmiehen, joka on mielellään tekemisissä ihmisten kanssa ja haluaa osallistua työelämän kehittämiseen tarttuu rohkeasti asioihin, etsii tietoa ja ratkoo pulmia on harkitseva ja sovitteleva on luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa työnantajakin haluaa olla tekemisissä. Miksi haluaisit luottamusmieheksi? Koiranvirka, joku sanoo. Näköalapaikka, toinen kehuu. Varmaa on, että työsarkaa riittää. Sen lisäksi voit laajentaa omaa osaamista ja osallistua työelämän kehittämiseen voit vaikuttaa ja toimia yhteisöllisesti saat hoitaa tehtävän työajalla ja siitä maksetaan työehtosopimuksen mukainen korvaus sinulla on vahvempi irtisanomissuoja luottamusmieskauden ajan voit osallistua liiton tarjoamaan koulutukseen saat tukea muulta luottamusmiesorganisaatiolta ja liitolta. Lisätietoja antavat VR-Yhtymä Oy:ssä toimiva valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin, ja Finrail Oy:ssä toimiva valtakunnallinen pääluottamusmies Hannu-Pekka Mäkelä, Sähköpostit ovat muotoa RVL:n uusi kolmevuotinen luottamusmieskausi alkaa Luottamusmiesvaalit toteutetaan ensi vuoden alussa niissä luottamusmiestehtävissä, joihin on useita ehdokkaita. Mikäli ehdokkaita on vain yksi, hänet valitaan ns. sopuvaalilla. RVL:n osastot pyytävät ehdokkaita sivutoimisiksi luottamusmiehiksi ja heidän varaluottamusmiehikseen. Liitto järjestää päätoimisten valtakunnallisten pääluottamusmiesten vaalit. Jäsen, haluatko hyvän luottamusmiehen? Kun sinulla on luotettava työtoveri, rohkaise häntä hakeutumaan RVL:n luottamusmieheksi ja vinkkaa hänestä osastolle. Kerro hänelle, mistä syystä häneen luotetaan. Luottamusmiestä tarvitaan tueksi muille, ei turvaamaan vain omaa työpaikkaa. Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet/varaluottamusmiehet alueittain VR-Yhtymä Oy Valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara Etelä-Suomen alue (Helsingin osasto) Matkustajaliikenne Asiakaspalvelukeskus Riihimäki Junaliikennöinti, Operaatiokeskus Talous ja rahoitus Kunnossapito, VR Teknologia Logistiikka VR Track Oy Itä-Suomen alue (Joensuun, Kouvolan ja Pieksämäen osastot) Matkustajaliikenne Logistiikka Länsi-Suomen alue (Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot) Matkustajaliikenne (2) - Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Jyväskylä, Kokkola - Turku Talous ja rahoitus Pohjois-Suomen alue (Oulun osasto) Matkustajaliikenne Finrail Oy Valtakunnallinen pääluottamusmies ja vara Etelä-Suomen alue Itä-Suomen alue (2) - Kouvola - Joensuu ja Pieksämäki Länsi-Suomen alue Pohjois-Suomen alue HUOM! Muiden toimipisteiden/divisioonien tehtävissä työskentelevien jäsenten luottamusmiehenä toimii valtakunnallinen pääluottamusmies. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

6 Yt:n jälkeistä elämää Teksti ja kuvat Soile Olmari Keravan rautatieaseman ykköslaituri odottaa ukkossateen alkua heinäkuun viimeisenä päivänä klo Pisarat jo tipahtelevat. Lipunmyynnissä ei ole tungosta. Tieto on kulkenut; seuraavana päivänä aseman lipunmyynti on auki viimeistä päivää. Viimeinen aukiolopäivä koitti Keravan lipunmyynnin lisäksi kymmenellä muulla asemalla: Imatralla, Kajaanissa, Kemissä, Kirkkonummella, Kolarissa, Kupittaalla, Pieksämäellä, Porissa, Salossa ja Ylivieskassa. Näin VR-Yhtymä puhui keväällä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) päätteeksi. VR perustelee irtisanomisia valmistautumisella joukkoliikenteen kiristyvään kilpailuun. Organisaatiota ja asiakaspalvelua uudistetaan, koska yhtiön mukaan 75 % lipuista ostetaan muualta kuin asemilta. Aivan kuin ennakoiden Keravan palveluneuvojien vapautumista Barona toteaa aseman ikkunateipissä kutsuvasti Etsimme juuri sinua! Keravalla työnsä menetti kolme henkilöä ja kaikkiaan VR-Yhtymä irtisanoi matkustajaliikenteen palveluksesta 123 henkilöä, joista noin 80:n työssä noudatettiin Rautatievirkamiesliiton työehtosopimusta. Muutosturvaa parannettava Yhteistoimintalaki takaa sen, että työntekijöiden edustajien kanssa neuvotellaan, mutta työnantaja päättää toimenpiteistä yksin. Kun näin on, miten asioita pitäisi kehittää? Tähän vastaa VR- Yhtymässä toimiva RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin. - Kirjoitin lehdessämme keväällä, että työntekijöiden muutosturvaa pitää parantaa. Työnantajalla on päätösvalta ja yhteistoimintalaki mahdollistaa työnantajalle aika paljon. - VR:llä käytössä oleva muutosturva on hyvä alku. Nyt se on voimassa vuoden kerrallaan. Mutta sitäkin voisi kehittää, Kulin toteaa. Hänen mielestään parasta elämänhallintaa irtisanomistilanteessa lisäävä toimenpide olisi esimerkiksi työehtosopimuksiin tai lakiin kirjattava puolentoistavuoden mittainen muutosturvapaket- 6 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

7 Henkilöstöpalveluyritys Barona mainostaa palveluitaan mahdollisuutena tutustua erilaisiin yrityksiin ja ihmisiin. Sen nettisivuilla (www.barona.fi) todetaan, että Barona työllistää vuodessa noin ihmistä logistiikka-, teollisuus-, rakennus-, toimisto-, IT- sekä sosiaali- ja terveystoimialan tehtäviin määräaikaisiin tai vakituisiin työsuhteisiin. ti: - Riittävän muutosturvan avulla työntekijät saisivat lisää sopeutumisaikaa. - Työelämän muutoksissa tuntee itsensä välillä voimattomaksi. On kuitenkin katsottava eteenpäin, miten tulevaisuudessa työntekijän muutosturvaa kehitetään. Irtisanomisajat ovat nyt tosi lyhyet työehtosopimuksessa. Yhteistä näkemystä ei ole vielä syntynyt, mutta keskustelua asiasta jo käydään. Muutosturvasta on keskusteltu aikaisemmin paljonkin SAK:laisessa kentässä: - Nyt myös keskusjärjestö Akava on syyskuun alussa esittänyt, että irtisanomiset tehtäisiin vaikeammaksi ja työnantajalle lisättäisiin muutosturvavastuuta. Katoavaista on mainen kunnia: Keravan asema valittiin kymmenen vuotta sitten Vuoden Asemaksi perusteina muun muassa myynnin kehitys sekä tehokkuus. Mikon (vas.) mielestä asemien lipunmyynnin lakkauttaminen on huono juttu vanhemmille ihmisille. Lahdessa asuvalle Vernerille lipunosto ei tuota ongelmia: - Mutta jos esimerkiksi jollakin nuorella ei ole maksukorttia, jolla voi ostaa lipun automaatista, ongelmia voi tulla. Tai jos matkustaa pyörän kanssa tai haluaisi kysyä jotakin asiaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

8 Meillähän meni Teksti ja kuva Soile Olmari Palveluneuvoja Raija Kantola-Juuselan työvelvollisuus päättyi Tampereen aseman lipunmyynnissä. Hän ja kolme kollegaa vastaanottivat työnantajan irtisanomispaperin vapaaehtoisesti: - Meillähän meni hienosti; Tampereelta löytyi neljä vanhaa akkaa lähtemään ja nuoremmat saivat jäädä töihin. Vaikka Raija Kantola-Juuselan työpesti VR:llä päättyi irtisanomiseen, häntä ilahduttaa esimerkiksi tulossa oleva koiranpennun hakeminen: - Meillä on jo kaksi koiraa ennestään. Koirat ovat äidin sohvalta nostattajia. On pakko lähteä pihalle. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

9 hienosti Raija kokee, että irtisanottaville asia esitettiin erittäin asiallisesti: - Työnantajan edustaja pyysi puheilleen ja vastauksen antoon sai käyttää muutama päivä mietintäaikaa. - Meistä neljästä jokainen koki työvuorot todella raskaiksi. Esimerkiksi minä asun Toijalassa ja klo 6.20 alkavaan työvuoroon minun oli matkustettava omalla autolla. Tällöin työpäivän pituudeksi työmatkoineen tuli noin 11 tuntia, Raija kertoo. Yhteistoimintamenettelyn päätteeksi Tampereen lipunmyynnin aukioloajasta nipistettiin tunti pois sunnuntai-illasta. Työvuorot kiertävät kolmen viikon jaksoina. Esimerkiksi haastattelupäivänä Raijan työvuoro alkoi klo 6.35 ja päättyi Seuraavana päivänä vuoro alkoi klo ja päättyi 18.05: - Työaika on klo Vuoro voi alkaa sillä välillä miten tahansa. - Lisäksi aiemmin työvuoron aloittamisvalmisteluihin ja lopettamiseen oli varattu aikaa kumpaankin 15 minuuttia. Nyt niihin on käytettävissä yhteensä 15 minuuttia. Infotilaisuus olisi ollut tarpeen Raija työskenteli VR:llä hiukan yli 40 vuotta: - Tein töitä koko ajan lipunmyynnissä, ensin Helsingissä vajaan vuoden ja sen jälkeen kahdeksan vuotta Tampereella. Työskentelin myös Toijalassa ja vuorottelin Toijalan ja Tampereen välillä kunnes nyt viimeiset viisi vuotta Tampereella. Raijalla on kokemusta myös RVL:n luottamusmiehen tehtävistä. Hän olisi toivonut yhteydenottoa liitosta: - Tiedän kyllä, että työnantajan tehtävä on tiedottaa päätöksistään, mutta olisimme halunneet irtisanomiseen liittyvistä asioista myös liiton näkökulmia. Raija kollegoineen kaipasi infotilaisuutta, jossa olisi voinut keskustella asioista kasvokkain: - Olimme allekirjoittaneet jo irtisanomispaperin, kun luottamusmies kävi Tampereella. Tuntui hurjalta laittaa nimi alle 40 työvuoden jälkeen. Siinä tilanteessa olisi halunnut jonkun kaverin taustatueksi. Osastostakaan ei ole oltu yhteydessä. Edunvalvonta entistä vaativampaa Luottamusmiesorganisaation muutosten myötä edunvalvonta on entistä vaativampaa. Esimerkiksi Tampereella matkustajaliikenteessä työskentelevien asioita hoitava sivutoiminen luottamusmies on puolentoistatunnin junamatkan päässä eikä käytettävissä ole enää aluepääluottamusmiehen palveluita. Liitto hoitaa valtakunnallisesti edunvalvontaa ja alueellisten osastojen tehtävänä on osaltaan tukea jäsenistöään. Esimerkiksi Helsingin osasto järjesti VR:n matkustajaliikenteen irtisanomisiin liittyen kaksikin infotilaisuutta, joihin osallistui valtakunnallinen pääluottamusmies ja toiseen myös liiton puheenjohtaja. He tulevat mielellään tapaamaan jäseniä, kunhan osastot heidät kutsuvat. - Me neljä Tampereelta irtisanottua olemme kuusikymppisiä naisia ja jokainen on mielessään ajatellut, että mitähän tässä nyt tapahtuu. Olisi paljon auttanut, jos olisi ollut jonkinlainen infotilaisuus, Raija toteaa. Luottamusmiehen näkökulmasta Palveluneuvoja Ari Jokela toimii luottamusmiehenä Länsi-Suomen alueella muun muassa Tampereella VR:n matkustajaliikenteessä työskenteleville RVL:läisille. Matkustajaliikenteen viimeisin yt-neuvottelu alkoi Ikävän sopivasti, kun aluepääluottamusmiehiä ei ollut enää käytettävissä. Olin mukana lipunmyynnin työryhmässä. Työnantajalla oli kova kiire saada asia pois päiväjärjestyksestä ennen kesälomia. Lipunmyynti loppui 11 asemalta: - Myös muilla asemilla tehtiin vähennyksiä ja aukiolomuutoksia (suuriakin). Irtisanottavien joukossa oli noin viisikymppisiä henkilöitä, jotka eivät päässeet mihinkään turvaan toisin kuin ns. lisäpäivien kautta eläkkeelle pääsevät henkilöt, Ari mainitsee. Luottamusmies voi joutua matkan varrella hyvinkin ikävien asioiden eteen esimerkiksi silloin, kun työnantajan viestintä työntekijän suuntaan on ollut ristiriitaista: - On annettu ymmärtää, ettei irtisanomisvaaraa ole ja myöhemmin sama henkilö tuo irtisanomislapun. Sivutoimisen luottamusmiehen ei ole aina helppoa saada tarpeellista aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaa. - Kerrankin, kun tarvitsin luottamusmiesaikaa, minulta kysyttiin, onko minulle tullut uusia asemia hoidettavaksi. Kyllä asioita piisaa välillä enemmän kuin omaksi tarpeeksi. Niiden hoitaminen ei onnistu lipunmyyntivuorolla. Kyllä siihen tarvitaan nimettyjä luottamusmiespäiviä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

10 Tuuliajolla olo päättyi irtisanomiseen Teksti ja kuvat Soile Olmari Pirjo Kärnän 28 vuoden työsuhde VR:n kiinteistöpuolella päättyi kesäkuun 5. päivä irtisanomiseen ja nyt hän saa toimeentulonsa ansiosidonnaisesta päivärahasta. 10 Välillä tilanne surettaa, vaikka Pirjo on siihen myös sopeutunut: - Tykkäsin työstäni paljon, mutta en ollut sen kanssa naimisissa. Ansaitsin sillä elantoni, elämäni on ollut enemmän VR:n ulkopuolella. - Viimeiset kolme vuotta olivat liian stressaavia, joten ajattelin, että se on nyt tässä. Menen katsomaan muita tuulia. Pirjo työskenteli ennen irtisanomistaan projektisihteerinä kiinteistöjen huollon ja rakennuttamisen kustannusseurantatehtävissä ja ylläpiti muun muassa urakoihin liittyviä asiakirjoja ja arkistointia. Tuuliajolla jatkuvassa myllerryksessä - Talon ulkopuolelta tullut uusi kiinteistöjohtaja organisoi kiinteistöpuolen muutoksia ja keskusteli niistä meidän työntekijöiden kanssa. - Uudessa organisaatiokaaviossa oli kaksi kiinteistöassistentin tehtävää, joihin oli ympätty kolmen henkilön työt. Tehtäviin sisällytettiin myös uusia asioita ja järjestelmiä, Pirjo kertoo. Hän totesi kiinteistöjohtajalle, että hän kyllä mielestään sopii kiinteistöassistentiksi, mutta motivaation puute voi olla suuri: - Sanoin rehellisesti, miltä minusta tuntui; jo kolmen vuoden ajan minulla oli ollut tuuliajolla olevan olotila. Noina vuosina VR:n kiinteistöpuolikin oli kokenut enemmän tai vähemmän muodonmuutoksia ja tilanteet elivät niin, että epävarmuus koetteli Pirjoa ja hänen työkavereitaan. Seuraavassa keskustelussa organisaatiota katsottiin uudestaan: - Meille oli aiemmin sanottu, että jos organisaatiosta ei löydy sopivaa paikkaa, on irtisanominen mahdollista tuotannollisista ja taloudellisista syistä. - Olin jo ennen tätä viimeistä keskustelua tullut siihen tulokseen, että en jaksa enää näitä uudistuksia. Päädyin ottamaan vastaan irtisanomispaperit. Paitsi että arvelin uuden oppimisen olevan minulle hankalaa, tuli myös tunne, että minun ei haluttu jäävän. Netissä asiointi kätevää Pirjon työvelvollisuus päättyi viime vuoden joulukuun 4. päivä: - Vain saman työhuoneen jakanut työtoverini sai tietää lähdöstäni. Toisaalta Pirjo oli helpottunut, toisaalta hänet valtasi pieni pelko siitä, mihin hän hyppäsi: - Tiesin ainoastaan, että tulen olemaan työtön ainakin vähän aikaa. Mutta kolmen vuoden stressi helpotti heti. Nyt hän on tyytyväinen, vaikka taloudellisesti on epävarmempaa. RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014 Hän on saanut korotettua päivärahaa alkaen seitsemän karenssiarkipäivän jälkeen. - Kun jää työttömäksi, on huomioitava, että päivärahan ansainta alkaa vasta karenssipäivien jälkeen. Minä sain ensimmäiset päivärahat tililleni 14.7., joten siinä oli heinäkuu taloudellista taiteilemista. Ansiosidonnaisen maksuvälin voi sitten jatkossa itse valita. Minä valitsin maksun neljän viikon välein. Pirjo selvitti hyvissä ajoin Julkisten ja hyvinvointialojen (JHL) työttömyyskassan nettisivuilta, miten hänen tulee toimia: - Niiltä sivuilta sainkin tosi hyvät ohjeet. Jos joku asia jäi epäselväksi, soitin kassaan. Jokaisen päivärahan hakijan tulee olla työnhakijana Työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto). Työttömäksi työnhakijaksi on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä: - Ennakoin asian jo toukokuussa TE-palvelujen nettisivuilta. Sieltä löytyy kaavake, jonka täytin ja ilmoittauduin työnhakijaksi. Oma aktiivisuus tarpeen Kymmenen päivän jälkeen kaavakkeen täyttämisestä Pirjoon oltiin puhelimitse TE-toimistosta yhteydessä: - Tuolloin sovittiin myös, että teen itsestäni CV:n (ansioluettelo). - Seuraavaksi tehtiin päätös, että olin oikeutettu työttömäksi työnhakijaksi ja siitä meni tieto työttömyyskassaan. Olen asioinut netin kautta, enkä ole käynyt lainkaan TE-toimistossa. Toimiston Oma asiointi -nettisivuille pääsee omilla pankkitunnuksilla. Pirjo muistuttaa, että työnhakija tarvitsee myös tietyt kriteerit täyttävän palkkatodistuksen työttömyyttä edeltävältä ajalta muiden liitteiden lisäksi: - Palkkatodistuksesta kannattaa itse tarkistaa, että tiedot ovat oikein ja riittävät. Pirjo kannustaa olemaan itse aktiivinen ja selvittämään asioita netistä: - Minulle työläintä oli CV:n tekeminen, koska en ollut tehnyt sellaista aiemmin. - Työnantaja tarjosi kyllä koulutusta työnhakuun ja vieläkin saan tietoa VR:llä olevista vapaista työpaikoista. En vain halua sinne enää töihin. Toimeentulotukeakin kannattaa hakea Pirjo palaa vielä toimeentuloasiaan: - Olen selvittänyt toimeentulotukiasioita avoimin mielin myös oman kunnan sosiaalitoimistosta. Sain heinäkuussa sieltä hiukan rahallista tukea, kun olin saanut vain osapäivärahaa.

11 Pirjo kannustaa olemaan itse aktiivinen ja selvittämään asioita netistä. RVL saa kritiikkiä siitä, että liitossa ei tehdä tarpeeksi jäsenten eteen: - Minä olen sitä mieltä, että se on tehty, mihin on kyetty. Koen, että kun työnantaja sanelee, voi vain saada aikaan joitain pieniä parannuksia. Minä olen ihan tyytyväinen RVL:n toimintaan. RVL ei ole yksin tässä suossa, moni isompikin liitto on vaikeuksissa. Niillä on vain enemmän media-arvoa. - Käynti oli hyvin avartava ja minulle tehtiin siellä myös jatkosuunnitelma. Toimistoon kannattaa olla yhteydessä; sähkölaskut, sairaanhoitokulut ja vuokrakulut ovat hyväksyttäviä tuen perusteita. Toki kannattaa varautua, että siellä voi olla pitkä jonotusaika ja päätösten saaminen voi kestää kauan. - Siellä onkin syytä käydä tarpeeksi ajoissa heti, kun tietää tulossa olevat laskut. Asumistukeakin olen hakenut, mutta sitä en todennäköisesti tule saamaan. - Olen elänyt monta vuotta kädestä suuhun ja maksanut veroja. Joten nyt kun tarvitsen apua, haen sitä ilman muuta. Henkisestikin helpottaa, kun saa puhua jollekin, Pirjo sanoo. Hän hoitaa itseään myös käsitöitä tekemällä, pyöräilemällä, kävelemällä, uimalla ja lapsenlapsia tapaamalla. Hän tapaa myös ystäviään, joista osa on entisiä työkavereita: - Keskustelemme VR:nkin tilanteista, mutta nyt kuuntelen niitä enää puolella korvalla. - Tietysti suren toisten kohtaloa, mutta me emme ole kohtalomme kanssa täällä Suomessa yksin. Tälle tilanteelle emme voi mitään, se on elettävä. Meillä on kuitenkin rauha eikä ole maanjäristyksiä tai tsunameita. Pirjo Kärnä meni VR:lle töihin 27-vuotiaana miettimään, mikä hänestä tulee isona: - Sitä en nyt 56-vuotiaana tiedä vieläkään. En kuitenkaan aio jäädä laakereilla lepäämään. Haen töitä ja minulle kelpaa pätkätyökin. Tai jos TE-toimistosta löytyy sopiva kurssi, menen sille. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ TE-palvelut RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

12 Miten henkilöstöä tuetaan Kaikki lähtee hyvästä esimiestyöstä Teksti ja kuva Soile Olmari VR-Yhtymästä on viime vuosina irtisanottu paljon henkilöstöä, joiden työehdoissa noudatettiin RVL:n työehtosopimusta. Irtisanomistilanteessa tukea tarvitsevat irtisanottujen lisäksi työssä jatkavat henkilöt. VR-Yhtymän työsuhdepäällikkö Tobias Victorzon korostaa näissä tilanteissa hyvää esimiestyötä. Victorzon toteaa, että esimiehiin myös panostetaan: - Heille annetaan valmiuksia ja heitä valmennetaan sekä yhteistoimintamenettelyn (yt-) yhteydessä että sen päättyessä. - Heidän kanssaan käydään läpi, miten keskustellaan irtisanottavien kanssa, miten asennoidutaan ja mitä haasteita voi tulla jäljelle jäävien osalta. Hyvällä esimiestyöllä siitäkin selvitään. Mitä mahdollisuuksia esimiehellä on VR-Yhtymässä tukea työyhteisöään? Näissä tilanteissa auttaa paljon, jos saa oikeaa tietoa eikä elä huhujen varassa. Se, että tieto menee eteenpäin, on kaiken a ja o, Victorzon painottaa. - On tärkeätä, että esimiehet osaavat kertoa, miksi työnantaja on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja mikä on iso linjaus ratkaisun takana. Ratkaisua on mahdollisuuksien mukaan pystyttävä avaamaan esimerkiksi yhtiön strategian osalta. - On kerrottava kokonaisuus, johon ratkaisu liittyy. Siihen kuuluu muun muassa kilpailun avautuminen rautatien matkustajaliikenteessä ja se, että Suomen markkinatalous ei ole parhaimmassa kunnossa ja että VR:llä on edessään isoja investointeja. Kaksi vaihtoehtoa VR:n hallitus päätti ennen kesää, että irtisanottavien kohdalla noudatetaan tämän vuoden loppuun asti laajennettua muutosturvaa: - On olemassa kaksi vaihtoehtoa: henkilö voi valita, että hänet irtisanotaan tai hän irtisanoutuu itse ja ottaa ns. paketin, Victorzon kertoo. - Työnantajan irtisanomalla henkilöllä on mahdollisuus aktiivisempaan työterveyspalveluun ja hän saa uudelleensijoituspalveluita. Irtisanomisajan työvelvoitteesta aina keskustellaan. Siitä voidaan luopua, jos se on liiketoiminnan kannalta mahdollista. - Mikäli henkilö irtisanoutuu itse ja ottaa vastaan niin sanotun paketin, hänelle maksetaan erokorvaus. Se voi olla minimissään 14 päivää ja maksimissaan 6 kuukautta irtisanomisajasta riippuen. Sen lisäksi hänelle maksetaan 3 kuukauden eroraha. Paketin vastaanottaneen henkilön kanssa tehdään sopimus, jonka mukaan hänelle korvataan myös kaikki lomat, joita hän ei ole pitänyt: - Työsopimus loppuu allekirjoitukseen ja rahat maksetaan hänelle seuraavana palkanmaksupäivänä. Lakimies mukana yt-neuvotteluissa Tobias Victorzon tuli VR-Yhtymän työsuhdepäälliköksi tammikuussa Hän on oikeustieteen kandidaatti ja työskenteli aiemmin asianajotoimistossa, jossa hän hoiti pääasiallisesti työoikeusasioita eri näkökulmista. Mikä on roolisi yt-neuvotteluissa? Meitä on kolme lakimiestä, joille vastuut on jaettu divisioonittain. Olemme mukana koordinoimassa neuvotteluja sekä konsultoimassa ja auttamassa esimiestä ja henkilöstöpäällikköä, Victorzon kertoo. - Me selvitämme milloin pitää tehdä mitäkin. Istumme mukana myös varsinaisissa neuvotteluissa ja tuomme niihin juridista osaamista. Varmistamme, että kaikki menee oikein. - Valitettavasti yt-neuvottelut yhdistetään aina pelkästään näihin irtisanomisiin. Yt-menettelyssä puhutaan muistakin kuin negatiivisista asioista. Yt-menettely on myös foorumi, jossa tieto kulkee. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

13 irtisanomistilanteissa? On tärkeätä, että esimiehet osaavat kertoa, miksi työnantaja on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja mikä on iso linjaus ratkaisun takana. Tobias Victorzon painottaa, että koko yt-menettely pohjautuu neuvottelukumppanien keskinäiseen luottamukseen: - Mitään kikka kakkosia ei tehdä. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

14 Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Työantaja ei voi määrätä työtekijää ylityöhön, vaan ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Muutoksen jälkeistä aikaa Matkustajaliikenteen yhteistoimintaneuvottelujen (yt-) jälkeen on tarve seurata, miten matkustajaliikenteen liikevaihto kehittyy. Suljettujen asemien vuosimyynnin osuus oli huomattava liikevaihdosta. Rautatievirkamiesliiton neuvottelijat toivat yt:ssä esiin tämän huolen. Se ei riittänyt kuitenkaan työantajalle. Työantaja vastaa liiketoimintapäätöksistä. Kentältä on tullut kyselyjä ylitöiden tekemisestä. Työehtosopimuksessa säädellään enimmäisrajat ja korvaukset. Työehtosopimuksesta ei löydy kaikkia asioita ja siksi siellä on viittauksia muun muassa työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Ylityöstä Työantajan aloite: Vaatimus työantajan aloitteesta tapahtuvaan ylityöhön on tarpeen erottaa sellaisesta vapaaehtoisesta ja oma-aloitteisesta työtyöskentelystä säännöllisen työajan lisäksi, josta ei ole velvollisuutta suorittaa korvausta. Tavallisin ylityötilanne lienee se, että työantaja nimenomaisesti pyytää työtekijää jäämään työhön säännöllisen työajan ulkopuolella. Tällöin on selvää, että kyseistä työtä pidetään ylityönä. Säännöllinen työaika jaksotyössä on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Toimistotyöaikaa noudattavien säännöllinen työaika on 37 tuntia 30 minuuttia ja 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa. Säännöllinen työaika sijoittuu normaalisti klo välille ellei työantajan edustaja ja toimihenkilöitä edustava luottamusmies paikallisesti toisin sovi. Liukuvaa työaikaa tekevät noudattavat liukuvaa työaikaa koskevia ohjeita toimistotyössä ( Hlo1/121/99). Ylityökielto Työantaja voi kieltää ylityön tekemisen yleisesti. Työantaja voi esimerkiksi ilmoittaa, ettei tietty työtekijäryhmä tai kukaan työtekijä saa tehdä ylityötä. Ammattiliitto voi julistaa ylityökiellon myös, mutta työehtosopimuksen voimassa ollessa se on laiton työtaistelutoimenpide. Ylityösuostumus Työantaja ei voi määrätä työtekijää ylityöhön, vaan ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Tämä periaate on sinänsä selvä ja yksiselitteinen. Sen sijaan hieman epäselvempää on se, millä tavalla ja miten pitkäsi aikaa kerrallaan työntekijä voi antaa suostumuksen ylityöhön. Työaikalain 18 :n pääsäännön mukaan työtekijän tulee antaa suostumuksensa kutakin kertaa erikseen. Palkankorotukset Ensimmäisessä sopimusjaksossa ( ) taulukkopalkkoja korotetaan 20 eurolla tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Lisäpalkkioiden perustana olevia peruspalkkoja ei koroteta. Lisäksi työehtosopimuksen taulukkopalkkoja, euromääräisiä lisiä sekä työtekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan tai sitä seuraavan työjakson alusta alkaen 0.4 %:lla. Korotettavia lisiä ovat seuraavat: työhönsidonnaisuuslisä, työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa, yötyölisä, kielilisä ja kielitaitolisä. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

15 Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy No sitten keski-iän kynnyksellä pääsee ihan omaan vuoroon. Toisin sanoen tietää etukäteen, koska on töissä. Joustaako? Jo jonkin aikaa on kerrottu tarinaa suomalaisen työelämän kankeudesta: Mikään ei oikein onnistu, kun ay- liike etunenässä pitää kiinni vanhentuneista tavoista ja ahdistavista säännöistä. Lisäksi on monenlaisia sopimuksia, joita pitäisi noudattaa lakien ohella. Huipentumana tietenkin ovela luottamusmiesjärjestelmä, joka vahtii dynaamista työnantajaa. Hieman samanlaisia ajatuksia on tullut vastaan meidänkin uusien, muualta tulleiden johtajien ja päälliköiden suunnalta. Tottahan on, että meidän työehtosopimuksemme on paksu ja sisältää hankalia virkkeitä. Toisaalta, uusien muualta työelämästä tulleiden liikenneohjaajien taholta on kuulunut aivan vastakkaisia ajatuksia. Tunnen heittomiehen arjen hyvin, enkä ihmettele yhtään, jos lisäjouston tarve pistää miettimään, että mitenkähän sen tekisi. Kun pahimmillaan on tiedossa vain kolmen viikon ajalle osuvat vapaapäivät (aina eivät nekään), jää jaksoon 15 päivää ja yötä, joiden vietosta ei tiedä etukäteen mitään. Edelliseen iltaan asti voi tulla vuoro mihin tahansa aikaan. Mielestäni aika joustavaa, toki vain yhteen suuntaan. Tästä järjestelmästä kuulin äsken määritelmän antiikkinen. Parempaakaan järjestelmää ei ole vielä keksitty, mutta ihan vakava yritys on alkamassa. No sitten keski-iän kynnyksellä pääsee ihan omaan vuoroon. Toisin sanoen tietää etukäteen, koska on töissä. Ja periaatteessa joka kuudes viikonloppu on kokonaan vapaa. Työnantajalla on kuitenkin varsin laajat mahdollisuudet vuorojen järjestelyyn. Lähinnä lepoajat ja vuorojen pituudet on määritelty. Niistäkin on yleensä joustettu joka paikassa sopimalla. Tässä kohti on ollut joustoa molempiin suuntiin ja tämän tulee jatkua. Mukana työajan suunnittelussa Paljon mietitään, miten parannetaan työssä jaksamista ja viihtyvyyttä. Mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa omia työaikoja on niitä parhaita ja halvimpia keinoja. Työn luonne kun on sellainen, että kovin omaperäisten ja viihdyttävien elementtien käyttö tehtävän sisällä ei ole suotavaa. Lomat katkaisevat usein hyvän työputken. Työnantaja myöntää loman ja määrää sen ajankohdan. Toki on olemassa laki ja sopimuksia, jotka rajoittavat tätä oikeutta, mutta lomakausi on kolmasosan vuodesta ja sinne sen 18 arkipäivää voi sijoittaa minne vain. Tasapuolisuus on tietenkin huomioitava ja niin myös tehdään. Niinpä keskimäärin joka toinen vuosi kesäloma on koululaisten kanssa samaan aikaan. Kiertotavasta riippuen pitempiäkin taukoja voi tulla. Kokonaisuus ratkaisee Oma lukunsa on työpaikan sijainti. Aika monta keskittämistä on tehty vuosien aikana. Tahdin on määrännyt tekniikan kehitys ja rakennusaikataulut. Tämä valitettava suuntaus jatkuu edelleen. Oletuksena on, että henkilökunta seuraa ilman muuta perässä osallistuen innokkaasti myös kustannuksiin yhä enemmän. Näinhän on tähän asti myös tapahtunut. Edellä kerrottu ei tarkoita, että kaikki on jotenkin väärin tai huonosti. Päinvastoin, työ on koettu mielekkääksi, rahakorvauskin on jonkinlainen ja kuitenkin suurin osa asioista on joko sovittu tai pystytty hyväksymään. Nyt kun liikenteenohjauksen ympäristössä on tulossa luultavasti suurimpia muutoksia koskaan yhdellä kertaa toimintatapoihin ja yrityskulttuuriin, oli mielestäni hyvä muistaa vähän liioitellenkin, missä raameissa on eletty. Kokonaisuus ratkaisee tulevaisuudessakin sen, miten jaksamme ja viihdymme työssämme. Kun ympärille katsoo ja uutisia kuuntelee, niin hyvinhän meillä on. Mutta on sitä vähän joustettukin joskus. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

16 Hyvä työ Teksti Soile Olmari ja kuvat Soile Olmari ja SAK Lähteet Hyvä työ -julkaisu, SAK Ihmiset kaipaavat työssään arkisia asioita, ei mahdottomia eikä helppoa työtä. Lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät työssään tekemään parhaansa, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila esitellessään SAK:n mittareita hyvälle työlle. Syyskuun 3. päivä julkistettu mittaristo on tulosta pitkäjänteisestä työstä löytää mittarit, joiden avulla työelämää voidaan kehittää paremmaksi: - SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä. Mittaristo tukee Suomen työelämästrategiaa, jossa tavoitteena on Euroopan paras työelämä vuonna Hyvä työ -mittariston laatimisen yhtenä lähtökohtana oli SAK:n edustajakokouksessa 2011 määritellyt hyvän työn tunnusmerkit. Hyvä työ -julkaisuun on koottu SAK:n näkemykset hyvästä työstä ja tutkimusaineistona on SAK:n työolobarometri 2014, jossa on yli vastausta SAK:laisten liittojen jäseniltä. Mittarissa on kymmenen osa-aluetta, joita mitataan 19 kysymyksellä. Esikuvana on saksalainen DGB-Index Gute Arbeit. - Mittaristolla arvioidaan, miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla SAK:laiset työskentelevät. Pisteytyksessä on käytetty asteikkoa Hyväksi työ voidaan luokitella, kun sekä Työelämän perusasiat että Työnteon sujuvuus osa-alueet saavat vähintään 81 pistettä ja työ on huonoa, jos pisteet jäävät alle 51, Antila kertoi. Mittarin avulla myös seurataan kahden vuoden välein, miten työelämä kehittyy. Lisäksi ensi vuoden alkupuolella mittariston löytää myös netistä. Helsingin piispa Irja Askola pohti Hyvän työn mittarin julkistamistilaisuudessa inhimillisen työn ja työelämän merkitystä. Hänen mielestään inhimillisen työpaikan luominen on mahdollista, ei ohutta yläpilveä, joka karkaa. - Inhimillinen työpaikka hyväksyy, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Puhekulttuurissa tunnistetaan arvostavia lauseita ja rehellistä kommunikaatiota. Ne ovat itselleen nauravia työpaikkoja, jossa saadaan kokemus reiluudesta ja tasapuolisesta kohtelusta. Siellä ei ole varaa ohittaa työmiehen ja -naisen arkiviisautta. Askolan mukaan inhimilliseen työelämään kuuluu myös oikeus väsyä, vanhentua ja kokea tilapäistä työtehon laskua: - Hyvä työpaikka tarjoaa mahdollisuuden kuulua edes löyhästi johonkin porukkaan. Hyvä työ on monimutkainen ja monimuotoinen. Työ ei saa kuitenkaan olla ainoa elämisen mieli. - Mikään järjestelmä eikä lakipykälä takaa inhimillisyyttä. Kun hyväksymme keskeneräisyyden, voimme tarjota mahdollisuutta hyvän työpaikan muodostumiselle. Kielikylpy on tarpeen, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin. Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala Kaikki vastaajat SAK:n jakautuminen hyviin ja huonoihin töihin (%) SAK:n Hyvän työn mittari Hyvä työ Melko hyvä työ Keskinkertainen työ Melko huono työ Huono työ RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

17 Mitä on hyvä työ? Hyvän työn ulottuvuudet ovat: 1. Työelämän perusasiat turvallisuus ja toimeentulo sekä 2. Työnteon sujuminen. 1. Työelämän perusasiat * Työpaikka on turvallinen ja työntekijöiden terveydestä pidetään huolta. * Työstä maksetaan kohtuullista palkkaa ja palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia. * Työntekijän työsuhteen muoto vastaa hänen toiveitaan. * Työajoissa otetaan huomioon myös työntekijän tarpeet. * Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. 2. Työnteon sujuvuus * Työn tekeminen on organisoitu järkevästi ja työntekoa johdetaan hyvin. * Työpaikan ilmapiiri on kannustava ja työntekijät tuntevat yhteenkuuluvuutta. * Työntekijöiden ja työnantajan välillä vallitsee luottamus ja yhteistoiminta pelaa. * Työntekijöiden luovuutta ja näkemyksiä hyödynnetään esimerkiksi tuottavuuden parantamisessa. * Työntekijällä on mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin. * Työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja mielekkääksi. * Työntekijällä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Irja Askolan runo Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaverit ei noki eikä nälvi kysyä uskaltaa ja apuakin kehtaa pyytää hommansa voisi hoitaa niin hyvin kuin taitaa ja muutkin sen huomaa uuttakin oppii vaikkei kaikkien kotkotusten tahtiin hyppisikään semmosen tavallisen työpaikan mie tahtoisin ei tarvis töihin tullessa pelätä ja kotiin vois lähteä hyvillä mielin Helsingin piispa Irja Askola ja SAK:n kehittämisjohtaja Markku Liljeström kuuntelevat Juha Antilan selvitystä hyvän työn mittareista. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

18 Palaute on kompassi se vie oikeaan suuntaan Teksti Markku Silvennoinen Kuva Clamos Studio Oikein toimiessaan palaute kertoo, ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Samalla se auttaa tarvittaessa muuttamaan suuntaa. Keskeistä palautteen antamisessa on tavoite: Mihin palautteen antamisella pyritään? Halutaanko palautteella lisätä motivaatiota, vahvistaa hyväksi havaittua toimintaa tai käyttäytymistä vai saada aikaan muutosta? Palautteen antamisessa kannattaa keskittyä nimenomaan onnistumisiin ja tulevaan toimintaan. Jokainen useimmiten tietää tekemänsä virheet, eikä kaipaa niiden korostettua esille tuomista. Esimiehen kannattaa keskittyä selvittämään, miten hän voi auttaa alaistaan edelleen käyttämään ja kehittämään vahvuuksiaan. Toiveita vaatimusten sijaan Jos tavoitteena on saada aikaan muutosta, on pystyttävä kuvaamaan tilanne mahdollisimman tarkasti ja esittämään toiveita vaatimusten sijaan. Esitetyt toiveet kannattaa perustella hyödyillä, joita toimintaa muuttamalla voidaan saavuttaa. Palautteen antamisessa kannattaa kunnioittaa toisen autonomiaa: hänen mahdollisuuttaan tehdä omia valintoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Se lisää motivaatiota ja keskinäistä luottamusta. Yhtä tärkeää on, että palautteen antaja osoittaa omaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja tarjoaa apua siinä. Onnistuneen palautteen aiheuttaman tunneilmaston voi joskus testata kysymällä toiselta ja itseltä, millainen mieli tilanteesta jäi. Palautteen sudenkuopat Palautteella on usein kielteinen sävy suomalaisessa työ- ja palvelukulttuurissa. Sitä annetaan tilanteissa, joissa olemme tehneet virheitä tai epäonnistuneet. Pahinta on, jos koemme arvioinnin kohdistuvan suoraan itseemme henkilönä, ei toimintaamme. Kielteinen palaute muistetaan, vaikka samalla olisi saanut kiitostakin. Työyhteisöissä kuulee usein sanottavan, etteivät työntekijät saa riittävästi palautetta työstään. Esimies ei huomaa tai ei kerro näkemystään siitä, miten työt sujuvat, mikä toimii hyvin ja mihin asioihin tarvittaisiin apua tai korjausta. Kysymys on eräällä tavalla alaisten heitteille jättämisestä. Vastaavasti esimiehet voivat kokea, ettei heidän hyviä pyrkimyksiä mitenkään noteerata, jos he itse eivät saa palautetta. Arvioi toimintaa, ei henkilöä Yhtään parempi ei ole se tilanne, että palautteen antamisella kiin- Onnistunut palaute Mieti etukäteen, mihin pyrit palautteella. Keskity tulevaan toimintaan ja onnistumisiin. Ole täsmällinen ja puhu minä-muodossa. Älä esitä vaatimuksia vaan pikemminkin toiveita. Jätä toiselle valinnanvapautta. Tarjoa apuasi muutoksessa. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

19 nitetään huomiota vain menneisiin tapahtumiin, virheisiin ja epäonnistumisiin. Se myrkyttää ilmapiiriä ja murentaa motivaatiota paljon enemmän kuin ajatellaankaan. Palautteen antaminen voi epäonnistua myös muista syistä. Palautteen antaja ei välttämättä ajattele etukäteen, mitä hän palautteellaan tavoittelee. Hän voi antaa palautetta tunnekuohun vallassa tai arvioida henkilöä, kun pitäisi arvioida toimintaa. Myös ajankohdalla ja tilanteen sopivuudella on merkitystä. Palautteen antaminen väärään aikaan tai kiireen keskellä ei tiedä hyvää. Joskus emme jaksa kuunnella toista, kun olemme omasta mielestämme niin oikeassa ja toinen väärässä. Kirjoittaja on alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen erikoistunut tietokirjailija ja valmentaja. Markku Silvennoinen korostaa, että palautteen antamisessa pätee yksinkertainen sääntö: kuuntele, kysele, tarkista ja varmista. Henkilöstötutkimus on lähtölaukaus kehittämiselle Teksti Henna Norberg, viestintäasiantuntija, VR Group Millaisessa vireessä on VR, millainen happi on henkilöstöllä? Vastauksia antaa syksyllä VR-konsernissa toteutettava henkilöstötutkimus. VR:llä on jo pitkään käytetty henkilöstötutkimusta johtamisen apuvälineenä ja henkilöstön hyvinvoinnin mittarina. Sen avulla pystytään paikallistamaan kehitystarpeita ja luomaan pohja toimenpiteiden läpiviennille. - Elämme jatkuvassa muutoksessa. Tutkimus kertoo meille, miten organisaatio voi ja mihin paukkuja pitäisi laittaa. Tulokset ovat lähtölaukaus keskustelulle. Ne pitää tulkita työyhteisöissä yhdessä ja päättää, mihin asioihin lähdetään yhdessä hakemaan muutosta, sanoo Johanna Varjoranta konsernin HR-yksiköstä. Esimerkiksi parin vuoden ajan systemaattisen kehittämisen kohteena ollut esimiestyön parantaminen on näkynyt tuloksissa: tyytyväisyys johtamiseen on ollut kasvussa koko konsernissa. Esimiestoiminnan lisäksi tutkimuksella arvioidaan oman työn sujumista, työyhteisön toimivuutta ja koko yhtiön toimintatapoja. Uusia kysymyksiä on esimerkiksi tasa-arvosta ja työturvallisuudesta. Tutkimuksella myös selvitetään, miten sitoutuneita VR:läiset ovat työhönsä ja työpaikkaansa. - Sitoutuneisuus näkyy työntekijöiden asenteissa, jotka puolestaan vaikuttavat käyttäytymiseen. Useiden tutkimusten mukaan sitoutuneisuus vaikuttaa yrityksen taloudelliseen menestykseen, sanoo seniorikonsultti Leena Kinnunen Promenade Researchilta, joka toteuttaa tutkimuksen. Vastaa ja vaikuta Tutkimukseen osallistuu VR-konsernin koko henkilöstö niin Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä kuin Baltiassa. Vastauslinkki tutkimukseen tulee sähköposteihin 22. syyskuuta. Tänä syksynä yhä useampi VR:läinen vastaa tutkimukseen sähköisesti, sillä henkilökohtaisten päätelaitteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. - Niille työpaikoille, joilla ei olla päätelaitteiden äärellä päivittäin, toimitetaan edelleen paperilomakkeita. Esimiehet vastaavat niiden jakelusta, HR-asiantuntija Sonja Laurila sanoo. Tutkimukseen on aikaa vastata 10. lokakuuta saakka. Viime syksynä iso joukko VR:läisiä halusi sanoa mielipiteensä johtamisesta, ja vastausprosentti kohosi jopa 70 %:in: - Samaan on tavoitteena yltää tänäkin vuonna, toivottavasti ylikin, VR:llä toivotaan. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

20 Kesäpäivät Yyterin hiekalla Teksti ja kuvat Soile Olmari Yhteisöllisyyttä tarvitaan etenkin näinä aikoina, kun työnantaja vähentää yrityksistä työntekijöitä reippaalla kädellä. RVL:ssä perinteinen yhteinen tapahtuma on kesäpäivät, joita vietettiin tänä vuonna Porin Yyterissä Tampereen osaston järjestämillä päivillä oli osallistujia noin 130, joukossa paljon tuttuja ja uusiakin kasvoja. Keskellä Suomen kuumaa hellejaksoa tarjosi Yyterin Kylpylähotelli hiostuttavien huoneiden vastapainoksi kylpylän palvelut ja meren läheisyyden. Kiinalainen aamuvoimistelu taiji keräsi rantahietikolle noin 30 innokasta lauantaiaamun virkkua. Tämä vanha kiinalainen taistelulaji tunnetaan nykyisin myös terveyttä edistävänä liikuntana, jossa kehoa pyritään käyttämään kokonaisvaltaisesti ja keho ja mieli rentoutetaan liikkeen avulla. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014 Jos omaa porukkaa ei muuten tunnistanut, heidät erotti muista hotellivieraista liiton tunnuksella varustetun valkoisen bandanahuivin ansiosta.

21 Rantalentopallo saa aina liikkeelle innokkaat kannattajansa sekä katsomoon että pelaamaan. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

22 Lauantaipäivän iloinen rantatapahtuma oli leikkimieliset olympialaiset. Osallistujat jaettiin kolmeen joukkueeseen ammattiryhmittäin. Lajeja oli viisi. Vanne-kisassa vanne oli siirrettävä joukkueen jäseneltä toiselle irrottamatta käsiä toisistaan. Kukin kannustaja vilvoitteli paahtavan auringon alla tavallaan. Viuhkaakin tarvittiin. Rantaolympialaiset päättyivät joukkueiden pikku esityksiin. Tässä rakentuu Myyrät joukkueen esitys matalapalkkapyramidista. Olympialaisten tuomari Jari Lehto valmistautumassa tehtäväänsä. Jari työskentelee liikenneohjaajana Tampereella. Vapaa-aikanaan hän näyttelee ja ohjaa muita harrastajateattereissa. Kisavälineet mahtuivat työntökärryyn. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 3 / 2014

23 Juoksuun ja vedenkantoon päästiin lajissa, jossa joukkueiden oli saatava käpy pois alun perin tyhjästä reikäseinäisestä sangosta koskematta käpyyn millään kehon osalla. Kaikki ymmärsivät käyttää hyväkseen vettä ja hiekkaa. Yhtenä lajina oli rusinan sylkeminen sankoon. Olympialaisten ohjeistajana ja vetäjänä toimi Yyterin kylpylän vapaa-aikaohjaaja Noora. Olympialaisten katsomossa sekä suojauduttiin auringolta että paistateltiin päivää. RAUTATIEVIRKAMIES 3 /

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton väliseen sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 8.6.2010 30.4.2011 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot