NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet 2004 2009. Tekesin ohjelmaraportti 2/2009"

Transkriptio

1 NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009 Loppuraportti

2 12

3 NewPro Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet Tekesin ohjelmaraportti 2/2009 Helsinki 2009

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Suomen metallinjalostusyritykset toimivat globaalissa kilpailussa, missä menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Yritykset eivät voi rakentaa tulevaisuutta tuotantomäärien lisäämiseen, vaan niiden on erikoistuttava, lisättävä tuotteiden jalostusastetta ja siirryttävä jalostusketjussa eteenpäin. Tilanne oli varsin hyvin tiedostettu alan yrityksissä, kun Metallinjalostajat ry. esitti jäsenyritystensä tukemana vuoden 2004 alkupuolella Tekesille käynnistettäväksi uutta teknologiaohjelmaa. Sen konkreettiseksi tavoitteeksi oli asetettu erikoistuotteiden osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2008 mennessä. Ohjelman nimeksi tuli Uusiutuva metalliteknologia ja uudet tuotteet NewPro. Ohjelman puitteissa suunniteltiin toteutettavaksi yrityshanketta ja 5 10 yliopistovetoista tutkimushanketta. Väliarvioinnin jälkeen 2006 painopistettä siirrettiin jonkin verran erikoistuotteiden valmistusprosessien kehittämisestä loppuasiakkaiden tarpeiden suuntaan. Erikoistuotteiden ominaisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen nimittäin edellyttää useimmiten, että lopputuote suunnitellaan kokonaan uudelleen. Yrityshankkeiden volyymiä päätettiin tässä yhteydessä myös lisätä tuntuvasti. Yritysprojektien lukumäärä nousi lopulta runsaaseen neljäänkymmeneen ja tutkimushankkeidenkin määrä pariinkymmeneen. Ohjelman kokonaisvolyymiksi muodostui siten runsaat 43 milj. euroa. NewPro on metallinjalostajien viides yhteinen ohjelma. Aiemmat teknologiaohjelmat vuodesta 1983 alkaen ovat kohdistuneet jatkuvavaluun, energiansäästöön, prosessikehitykseen ja ympäristörasitusten pienentämiseen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen. Tekes onkin päättänyt arvioida ohjelmasarjan vaikuttavuutta kokonaisuutena. Erillinen arviointiraportti ilmestyy kesällä Kun ohjelmaa vuonna 2004 käynnistettiin, elettiin globaalisti vahvan taloudellisen kasvun aikaa. Myös suomalaiset metallinjalostajat pääsivät pitkään nauttimaan tästä nousukaudesta, joskin raaka-aineiden voimakkaat hinnanvaihtelut aiheuttivat ongelmia. Ohjelman kuluessa maailman terästuotanto ja useimpien muidenkin metallien tuotanto saavutti kaikkien aikojen ennätyksellisen tason niin volyymillisesti kuin myös hinnallisesti. Alalla tapahtui voimakasta konsolidoitumista ja myös suomalaisten metallinjalostajien piirissä tehtiin useita toimialajärjestelyjä: muodostettiin uusia yrityksiä ja toteutettiin strategisia linjanmuutoksia. Ohjelman nyt päättyessä globaali tilanne on täysin toisenlainen. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena olemme ennen näkemättömän jyrkästi syöksyneet lamaan, jonka johdosta myös suomalaiset metallinjalostajat ovat joutuneet rajoittamaan tuotantoaan ja käynnistämään sopeutustoimia.

6 Ohjelma saavutti kuitenkin tavoitteensa: erikoistuotteiden volyymi enemmän kuin kaksinkertaistui. Ohjelma on yhtäältä myötävaikuttanut tutkimusprojektien kautta teknologisen osaamisen kehittymiseen yliopistoissa ja pyrkinyt toisaalta tukemaan metallinjalostajien muuntumista metallien tuottajista ratkaisujen toimittajaksi. Erikoistuotteiden merkitys kilpailukyvyn osatekijänä tulee seuraavan nousukauden alkaessa varmasti kasvamaan. Metalliteollisuuden yritysten perustama FIMECC Oy yhtenä ns. strategisen huippuosaamisen keskittymistä on parhaillaan käynnistämässä uusia ohjelmia, jotka tulevat omalta osaltaan jatkamaan metalliteollisuutemme kilpailukyvyn vahvistamista mm. NewPro-ohjelmassa kehitettyjen erikoistuotteiden ominaisuuksien täysmääräistä hyödyntämistä konepajateollisuuden yritysten tuotteissa. Tekes kiittää NewPro-ohjelman operatiivisen johtoryhmän jäseniä yhteistyöstä ja aktiivisesta myötävaikutuksesta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kiitos myös projektien johtajille ja tutkijoille, joiden yhteistyöllä luotiin edellytykset osaamista vaativien tutkimusprojektien toteutumiselle. Erityisen kiitoksen ansaitsee ohjelman koordinaattori, diplomi-insinööri Jouko Lassila ohjelman tavoitteellisesta ohjauksesta ja määrätietoisesta läpiviemisestä. Helsingissä, huhtikuussa 2009 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

7 Summary The metals industry is a part of the Finnish technology industry, which accounts for 60 % of Finland s exports, and 75 % of all domestic R&D investments. Metal industry companies employ about 16,000 people in Finland, mostly outside the country s growth centres. In total, metal industry companies employ about 42,000 people worldwide. The companies manufacture and process steel and copper products, as well as zinc and nickel. Furthermore, the metals industry is an important product development partner for their customers. In 2003, the major metal processing companies started to plan a new technology development programme. This was planned to be the fifth in a chain of technology development programmes that began in 1984, soon after the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes) was founded. Towards the end of 2004, after one and a half years of planning, a programme called Advanced Metals Technology New Products (NewPro) was started. It will end mid The programme aimed at doubling the share of special products in the product portfolios of the metals processing industry over its course. Most of the projects in the programme were based on cooperation between the metals industry, designers, manufacturers, users, universities and research institutes. Typical projects had five partners and some of them up to fifteen. The total number of participating companies and R&D partners was more than one hundred. Moreover, several projects involved cooperation, partnership or subcontracting with foreign companies, universities or R&D centres. All the major technical universities in Finland, i.e. those of Helsinki, Tampere, Lappeenranta and Oulu, were involved, as was VTT, the Technical Research Centre of Finland. The total programme budget was 43.8 mill euros and the number of projects was 63. Tekes covered 45 % of the programme costs. The major industrial participants and their share of the funding were as follows: Ruukki 25 %, Outokumpu 9 %, Ovako 7 %, Luvata 3 %, Outotec 2 % and Boliden 1 %. 56 customer companies, universities and technical research centres accounted for the remaining 8 % of the total programme costs. In addition, a share of the contribution from Tekes and the industrial participants was used to finance the work at the universities and research centres. The research and development activities in NewPro may be divided into four main groups: 1) the development of metals production, 2) new products, grades and applications, 3) new products and prefabricated assemblies and 4) customer product and production development. The university driven R&D projects in the

8 programme will mainly end in mid 2009, whereas some of the industry driven projects will last until the end of A couple of spin-off projects, started during the last year of the programme, may even last longer. The results of the research projects can be found in the public project reports of the universities and R&D centres, whereas the results of enterprise projects will gradually appear as new products in the market. In addition, the programme resulted in 7 doctoral theses, 73 masters theses, more than 210 publications and 13 patentable inventions. A preliminary evaluation of the effects of the programme show that the share of special products in the product portfolios of the metals processing industry was 21 % in 2004 and 37 % in (The figures exclude deliveries from foreign subsidiaries of the participating companies). The main target of the programme, a doubling of the share of special products, will probably be achieved, as the targeted level of 42 % is forecast to be reached in 2009.

9 Sisältö Esipuhe Summary 1 NewPro-teknologiaohjelma Ohjelman tausta Ohjelman ja projektien tavoitteet Ohjelman rakenne Ohjelman rahoitus Ohjelman osallistujat Ohjelman toteutus Projektien käynnistäminen Kansainvälinen yhteistyö Muu ohjelmayhteistyö Tulokset ja tutkimustoiminnan tulevaisuus Metallien valmistuksen kehittäminen...11 Hot Link Tuotelähtöinen sulametallurgia (HOT-LINK) Vaativien terästuotteiden valmistus modernilla sulametallurgialla (VAATIVA).. 16 Kuonapuhtaudeltaan vaativien tuotteiden valmistus (KUPU) Booriterästen jähmettyminen (BORSOL) Booriterästen jähmettymismallin laajennus ja implementointi (BORIMP) Flexcoil Tuotannon leimuhitsauksen laadunhallinta (FLEXCOIL) Suorasammutettujen levyjen valmistuksen optimointi (SUORASA)...34 Kuparielektrolyysin tuotteiden jalostusasteen nostaminen lisäarvon tuottamiseksi asiakkaille (ELLI) Materiaalin tarkastuslaitteiden hyödyntäminen tuotannonohjauksessa (MATTA)...41 Älykkäillä järjestelmillä lisäarvoa metallijalostuksen avainprosesseihin (ÄLYMET) Uusien metallilajien kehittäminen ja soveltaminen Uudet korkeapiiteräkset auto- ja koneteollisuuteen (KORKEAPII) Menetelmäkehitys kupariseosten rakenteiden hallintaan (ADEV) Improved machinable fatigue resistant multicomponent steel (MC) Terästen dynaamiset ominaisuudet ja nopeiden muodonmuutosprosessien mallintaminen ja simulointi (DYPROS) Kylmävalssaamalla lujitettujen austeniittisten ruostumattomien terästen tuoteräätälöinti RAP5-linjalla (LUJARAP)...62 Paikallisen alilujuuden vaikutus muokkaamalla lujitettujen terästen hitsausliitosten ominaisuuksiin (MIS-MATCH)...66 Ferriittisten ruostumattomien terästen tuoteominaisuudet uudella valmistusprosessilla (FERRI)...71 Ultralujat kuumavalssatut ratkaisut painokriittisiin sovelluksiin (UKRA) Laserhitsauksen lämmöntuonti ja vaikutus ominaisuuksiin (LASERLÄMPÖ) Uuden sukupolven sinkityt ohutlevyteräkset (USINO)

10 4 Uusien puolivalmisteiden kehittäminen ja soveltaminen...90 Induktiokarkaistujen suurten hammasvaihdekomponenttien väsymisominaisuudet (INKA) Ruostumattomat putkipalkit uusista materiaaleista (RUOPUM) Ruostumattoman rakenneteräksen ominaisuuksien parantaminen (FERRAK) Cold forming steels for the future automotive applications (NECOFO) Ultralujan ruostumattoman putkituotteen valmistusmenetelmien teknologiaselvitys ja sovelluskartoitus (ULTRAPUTKI) Uuden sukupolven laserien käyttö asentoleikkauksessa (POSCUT) Suurpainemuovaus levymäisten ja putkimaisten erikoistuotteiden valmistuksessa (MUOVAUS ja MUOVAUS 2) Erikoislujat kuumasinkityt teräsputkipalkit tulevaisuuden teräsrakenteissa (ELUSITER) Laserhitsattu välipohjarakenne (KENNOPALKKI) Tulevaisuuden teräsjulkisivut (TOP FACADE) Räätälöidyt julkisivuelementit (RÄÄTÄLI) Uusien lopputuotteiden ja niiden valmistuksen kehittäminen Laserpinnoitetut tuotteet kulutusta kestäviin sovelluksiin (LASWER) Tehokkaampaa betoniteknologia uusilla materiaaleilla (BETONOVA) Ruostumaton teräs maa- ja vesirakentamisessa (RST-MVR) Kelasta asennusvalmiiksi putkikomponentiksi (CUSTOM) Ruostumattoman teräksen uudet tuotesovellukset kuljetusvälineissä ja prosessilaitteissa (RUOSTUMATON) Ruostumattomien teräsputkien ja komponenttien pinnan käsittelyn kehittäminen (PINKE) Opencell sandwich structure (OPENCELL) Uudet metallituotteet ja valmistustekniikat (NEWMET) Suurlujuusteräspuomin ja sen laserhitsauksen kehittäminen (SULAKE) Maalipinnoitettujen ohutlevyjen muovattavuus ja käyttö muovaavassa valmistuksessa (MAPIMU) Suurnosturin pääkannattajan ja puomin valmistuksen kehittäminen ja tuotannon tehokkuuden kasvattaminen (PKU PLUS) Uuden sukupolven teräsratkaisujen kehittäminen laserteknologiaa hyödyntämällä (RLASER) Hybridipinnoitteilla lisäarvoa metallituotteille (PUHTEET 2) Uusi roll-to-roll-pinnoitusmenetelmä metalliohutlevymateriaalille (PUHTEET 3) Metallilevyyn integroitu ohutkalvoaurinkokenno (MEPV ja MEPV 2) Liitteet 1 Ohjelman hallinto Ohjelman tutkimusprojektit Ohjelman yritysprojektit Ohjelman matkat Ohelman seminaarit Tekesin ohjelmaraportteja...184

11 1 NewPro-teknologiaohjelma 1.1 Ohjelman tausta Metallien jalostus on osa teknologiateollisuutta, joka vastaa 60 prosentista Suomen koko viennistä ja 75 prosentista Suomen elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Toimiala työllistää suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus on vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa vuonna 2008 oli noin 77 miljardia euroa. Metallien jalostusyritysten Liikevaihto oli vastaavasti noin 11 miljardia euroa. Ala työllistää Suomessa noin henkilöä, joista pääosan kasvukeskusten ulkopuolella. Yritysten koko henkilökunta on yhteensä noin Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä sekä nikkeliä. Keskeiset metallinjalostajat Rautaruukki, Outokumpu Stainless, Outokumpu Copper, Outokumpu Technology, Imatra Steel ja Fundia Wire käynnistivät vuonna 2003 uuden ohjelman valmistelutyön. Edeltävä teknologiaohjelma Metallurgian mahdollisuudet oli tuolloin päättymässä. Yritysten asiantuntijoista koostuneen työryhmän työn tuloksena syntyi vuoden 2004 alussa ohjelmasuunnitelma, jossa todettiin, että metallinjalostusyritysten strategioiden yhteisenä piirteenä on erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden osuuden merkittävä lisääminen lähivuosina. Työryhmä esittikin että Metallinjalostajat valmistelee ja käynnistää Tekesin tuella uuden teknologiaohjelman nimeltään Uusiutuva metalliteknologia ja uudet tuotteet. Ohjelmaa suunniteltiin lenkiksi metallinjalostusta kehittävien teknologiaohjelmien ketjuun, joka alkoi Tekesin perustamisen aikoihin vuonna Teräksen jatkuva valu ( ) 2,8/1,1 M Metallien energiataloudellinen valmistus SULA 1 ( ) 9,0/4,3 M Perusmetallien energiataloudellinen valmistus SULA 2 ( ) 22,0/7,5 M Metallurgian mahdollisuudet ( ) 30,0/14,0 M NewPro, Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet ( ) 43,8/19,4 M Kuva 1. Tekes, Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto ja metallijalostajat ovat toteuttaneet 25 vuoden aikana viisi teknologiaohjelmaa. Volyymi on ollut yhteensä 108 milj., josta julkisen rahoituksen osuus on ollut 46 milj.. 1

12 Vuoden 2004 kesäkuussa käynnistettiin ohjelman koordinaatioprojekti. Se aloitti syksyllä järjestelmällisen projekti-ideoiden keräämisen, kehittämisen, yhdistelemisen ja ohjelman projektien käynnistämisen. Marras- joulukuuhun mennessä toimitettiin Tekesiin 17 tutkimushankkeen ja 10 yrityshankkeen hakemukset. Ensimmäinen yrityksen teknologiankehitysprojekti käynnistyi marraskuussa 2004 ja ensimmäiset yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimusprojektit vuoden 2005 alussa. Marraskuun lopulla 2004 päätti Tekes käynnistää esitettyjen suunnitelmien mukaisen teollisuusalakohtaisen teknologiaohjelman. Sen keskeinen peruste oli Metallinjalostajat ry:n jäsenyrityksissä Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, Imatra Steel Oy Ab ja Boliden AB:ssä meneillään oleva rakennemuutos, jossa yritykset erikoistuvat, lisäävät tuotteidensa jalostusastetta ja siirtyvät tuotannossaan jalostusketjua eteenpäin. Ohjelman volyymiksi vahvistettiin alussa 20 milj. euroa, mutta se nostettiin vaiheittain ohjelman aikana 45 milj. euroksi. Ohjelmalle asetettiin strateginen ja operatiivinen johtoryhmä. Liite Ohjelman ja projektien tavoitteet Metallien jalostus toimii globaalissa taloudessa, missä menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Pitkät etäisyydet on kyettävä kompensoimaan kilpailijoita tehokkaammalla toiminnalla ja jatkuvalla uudistumisella. Metallurgisten prosessien kehittäminen on pitkäjänteistä ja kallista. Erityisesti suuria investointeja vaativien läpimurtoteknologioiden toteuttaminen vaatii koko alan yhteisiä ponnisteluja, jotta riskit eivät muodostuisi liian suuriksi. Kilpailukyvyn varmistamiseksi yritysten on erikoistuttava, lisättävä tuotteiden jalostusastetta ja mentävä jalostusketjussa eteenpäin. Kasvun tulee perustua yhä selkeämmin asiakastarpeista lähtevän lisäarvon tuottamiseen loppuasiakkaalle. Näistä lähtökohdista muodostui NewPro, Uusiutuva metalliteknologia uudet tuotteet -ohjelman keskeinen tavoite: Erikoistuotteiden osuuden kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2009 mennessä. Ohjelman kokonaistavoitteesta jalostui myös ohjelman yksittäisten projektien tavoitteet. Näitä olivat esimerkiksi erikoistuotteiden jalostusasteen nostaminen, korkeampi markkinaosuus valikoiduissa tuotteissa ja erottautuminen kilpailijoista. Useiden projektien tavoitteena oli tukea yritysten kehittymistä terästen valmistajista metalliratkaisujen tuottajiksi. Osa projekteista tavoitteli uusia lopputuotteita ja keveämpiä ratkaisuja tai uusia käyttökohteita ja sovelluksia. Kustannustietoisuus, esimerkiksi paremman kannattavuuden omaavan tuotevalikoiman kehittäminen, uusien kustannustehokkaiden valmistusprosessien ja kustannuksiltaan edullisempien teräslaatujen kehittäminen oli mukana alusta asti. Myös lisäarvopalveluiden kehittäminen, sivutuotteiden määrän vähentäminen ja verkostoituminen pk-yritysten, yliopistojen ja osaamiskeskusten kanssa, esiintyivät tavoitteiden luettelossa. 1.3 Ohjelman rakenne Ohjelman tutkimus- ja kehitystoiminta keskitettiin johtoryhmien toimesta neljälle eri alueelle, jotka ovat metallien valmistuksen kehittäminen, uusien metallilajien kehittäminen ja soveltaminen, uusien puolivalmisteiden kehittäminen ja soveltaminen sekä uusien lopputuotteiden ja niiden valmistuksen kehittäminen. Alusta alkaen ohjelmassa mukana ollut asiakaslähtöisyys ja yhteistyö asiakkaiden kanssa johtivat joissain tapauksissa vuosia kestävään ja edelleen jatkuvaan projektien ketjuun. Ensin metallinjalostaja kehitti yhdessä projektissa uuden metallilajin ja toisessa paransi sen valmistusteknologiaa. Puolivalmisteen valmistaja kehitti näistä lähtökohdista omassa projektissaan uuden puolivalmisteen, esimerkiksi putkituotteen. Näitä taas asiakasyritykset käyttivät omien kehitysprojektiensa lähtökohtina ja kehittivät uusia metalli- ja konepajatuotteita, jotka hyödyntävät metallien uusia ominaisuuksia, kuten aiempaa suurempaa lujuutta ja siitä seuraavaa koko rakenteen keveyttä. Tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen projektit valjastettiin osittain tukemaan tätä kehitystä, mutta osittain myös avaamaan täysin uusia uria ja mahdollisuuksia. 2

13 Kuva 2. Ohjelman tutkimusalueet, projektikorit ja kehityskohteita. 1.4 Ohjelman rahoitus NewPro-ohjelman budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 43.8 milj. euroa. Tästä on yritysprojektien osuus 36.3 milj. euroa ja tutkimusprojektien 7.5 milj. euroa. Tutkimusprojektien rahoituksesta on Tekesin osuus 70 % ja yritysprojektien 39 %. Lopusta vastasivat pääosin projekteihin osallistuneet yritykset ja ohjelman loppupuolella myös tutkimusta suorittaneet tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut käytössä olevan ns. kokonaisrahoitusmallin puitteissa. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) oli mukana kahden projektin rahoituksessa. Ohjelman projekteja on rahoittanut yhteensä 63 eri tahoa. Koko rahoituksesta on Tekesin osuus 45 %. Seuraavaksi suurimmat rahoittajat ovat Ruukki 25 %, Outokumpu 9% ja Ovako 7%. Luvatan osuus on 3 %, Outotecin 2 % ja Bolidenin 1 %. Loput 8 % rahoituksesta jakautuu 56 eri yrityksen, tutkimuslaitoksen, yliopiston, korkeakoulun ja EAKR:n kesken. 3

14 Tutkimusprojektit yht Yritysprojektit yht Tutkimusprojektit Tekes % Yritysprojektit Tekes % Muut rahoittajat % Muut rahoittajat % Kuva 3. Ohjelman rahoituksen jakaantuminen tutkimusprojektien ja yritysten tuotteita, palveluita ja prosesseja kehittävien yritysprojektien kesken. 25 % 9 % Tekes Ruukki 45 % 7 % 3 % 2 % 1 % Outokumpu Ovako Luvata Outotec Boliden Muut 56 8 % Kuva 4. Ohjelman rahoituksen jakaantuminen eri toimijoiden kesken. 4

15 1.5 Ohjelman osallistujat Ohjelman projektit pyrittiin toteuttamaan yritysten ja tutkimusosapuolten yhteishankkeina, joissa eri osapuolten paras osaaminen palvelee yhteisiä päämääriä. Metallinjalostajien ohella ohjelmaan haluttiin mukaan yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä tuotteiden suunnittelijat valmistajat ja loppukäyttäjät. Mukaan haluttiin saada asiakkaita myös omilla tuotekehitysprojekteillaan. Nähtiin, että metallien käyttäjillä on tarve kehittää kestävämpiä, keveämpiä, energiataloudellisia ja kierrätettäviä ratkaisuja, joiden tuottama arvo asiakkaalle ja loppukäyttäjälle on mahdollisimman suuri. Ohjelman yhteensä 63 projektiin osallistui rahoittajana 63 sellaista toimijaa, jotka kaikki olivat sopimussuhteessa Tekesin kanssa. Tämä sisältää 42 yritysprojektin ja 21 tutkimusprojektin yritykset ja tutkimustahot. Tämän lisäksi osallistui projekteihin suuri määrä muita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joiden nimi ei näy projektien rahoituspäätöksissä. Näitä ovat esimerkiksi projektien case-tapausten asiakasyritykset, konsultointia ja tutkimusalihankintaa suorittavat yritykset sekä ulkomaiset tutkimusalihankkijat ja yhteistyöyliopistot. Ohjelmaan osallistuneiden eri yritysten ja tutkimusryhmien kokonaismääräksi voidaankin laskea yli sata. Metallinjalostajat ovat NewPro-ohjelman käynnistäjinä sekä projektien volyymillä että lukumäärällä 30 mitattuna luonnollisesti suurin ryhmä. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden omien yritysprojektien lukumäärä ohjelmassa on 12. Ohjelman yritysprojekteista viisi oli kahden tai useamman yrityksen muodostaman yritysryhmän toteuttamia. Useimmissa ohjelman tutkimusprojekteissa oli myös monta eri tutkimusosapuolta, tyypillisesti kolme. Nämä on kirjattu oheisessa kuvassa kuitenkin projektin päävastuullisen yrityksen tai tutkimustahon lukuihin. Verkostoitumisen määrästä NewPro-ohjel- Outokumpu Ruukki Ovako Luvata Boliden Outotec Andritz Elematic Kokkola LCC Länsi-Lapin Koul.k.y. Stalatube Stala Sheet Metal Innovations Tamlink Hybri Steel Powerbeam Levator Kemi-Torniolaakson Koul.k.y. TKK VTT LTY TTY Kuva 5. Ohjelman projektien jakaantuminen eri toimijoiden kesken päävastuullisen tahon mukaan ryhmiteltynä

16 massa saa hyvän käsityksen kun huomaa, että esimerkiksi Oulun yliopisto, ei näy oheisessa kuvassa, koska he eivät olleet yhdessäkään projektissa päävastuullisena. Oulun yliopisto oli kuitenkin tutkimusosapuolena tai alihankkijana noin kymmenessä eri projektissa. 1.6 Ohjelman toteutus Ohjelma muodostui projekteista, jotka itsenäisesti toteuttivat niille suunniteltua ja hyväksyttyä projekti- tai tutkimussuunnitelmaa. Eri projekteilla oli käytössä hyvinkin toisistaan poikkeavia hallintomalleja. Tyypillinen hallinnon ja tiedonkulun varmistava työskentelytapa oli määrävälein, esim. 2 5 kertaa vuodessa, pidettävät projektin johto-, ohjaus- tai koordinaatioryhmän kokoukset, joihin osallistui projektin osapuolten edustajat, Tekesin edustaja ja ohjelman koordinaattori. Varsinkin tutkimusprojekteissa, yritysryhmäprojekteissa sekä verkottuneissa yritysprojekteissa tämä toimintatapa oli yleinen. Osa laajoista projekteista päättyi jopa 60 osanottajaa käsittävään seminaariin tai kokoukseen, jossa projektin tuloksia käytiin läpi. Vähemmän partnereita käsittävissä yritysprojekteissa riitti kevyempi hallintomalli, esim. yrityksen sisäinen palaveri, pitämään projektin tavoitteet mielessä ja toiminnan käynnissä. Useimmista ohjelman projekteista, niiden taustoista, toiminnasta ja tuloksista, on kuvaus tässä raportissa. Ohjelman projektit käynnistettiin vaiheittain siten, että tutkimusprojekteille järjestettiin vuosittainen hakukierros, mutta yritysprojekteja käynnistettiin jatkuvasti. Ohjelmassa mahdollisesti toteutettavat projektit valittiin ohjelman operatiiviselle johtoryhmälle toimitettujen lyhyiden projektikuvausten, ns. ideapaperien pohjalta. Operatiivinen johtoryhmä antoi rahoittajalle ja hankkeen ehdottajalle lausunnon siitä miten ohjelmaan pyrkivät hankkeet vastasivat ohjelman tavoitteita ja suosituksen siitä miten hanke ohjelman puitteissa tulisi johtoryhmän mielestä toteuttaa. Ohjelman päätavoitetta edistävien ideoiden esittäjiä kannustettiin projektin yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja rahoitushakemuksen laatimiseen. Samansisältöisten ideoiden esittäjiä kannustettiin yhteistyöhön ja yhteisen projektin käynnistämiseen. Ideoita ja niiden esittäjiä, jotka selvästi kuuluivat paremmin johonkin toiseen Tekesin ohjelmaan tai ohjelmista vapaan rahoituksen piiriin, ohjattiin yhteyteen näistä vastaavien tahojen kanssa. Rahoi- Kuva 6. Ohjelman tutkimusprojektit käynnistyivät vuosittain ja yritysprojektit jatkuvasti. 6

17 tuspäätökset, kielteiset tai myönteiset, teki tämän jälkeen laadittujen varsinaisten hakemusten perusteella luonnollisesti Tekes. Tutkimusprojektit päättyvät ohjelman päättyessä muutamaa projektia lukuun ottamatta, jotka anomansa jatkoajan turvin jatkavat korkeintaan vuoden 2009 loppuun. Osa yritysprojekteista sen sijaan kestää kauemmin. Viimeiset niistä päättyvät nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2011 lopussa. Ohjelmasta käynnistyneet spin-off projektit toimivat käynnistymisestään asti ohjelman yhteisen hallinnon ulkopuolella. 1.7 Projektien käynnistäminen Ohjelman projektit käynnistyivät vaiheittain vuosien aikana ohjelmalle varatun vuosittaisen rahoituskiintiön puitteissa. Projektien aktivointi, toiminnan organisointi ja käynnistämisen avustaminen oli koordinaatioprojektin keskeisimpiä tehtäviä. Projekti-itujen kehittämiseksi ja toimijoiden aktivoimiseksi järjestettiin NewPro-ohjelman tutkimusprojekteille yhteensä viisi ideakierosta. Tämä tehtiin yleensä syksyisin samaan aikaan kun yrityksetkin suunnittelivat seuraavan vuoden t&k-toimintaa ja tavoitteena oli projektien käynnistäminen seuraavan vuoden alkupuolella. Ideakierroksia edelsi aina eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja alan yritysten vilkas vuoropuhelu kulloinkin ajankohtaisista tutkimusaiheista. NewPro-tutkimusprojektien käynnistämistä ohjasi ohjelman operatiivinen johtoryhmä. Niiden tavoitteiden asetanta kiristyi myös vuodesta toiseen. Ensimmäisenä vuonna edellytettiin että tutkimusprojektien tulee edistää ohjelman tavoitteiden toteutumista, joista tärkein oli erikoistuotteiden osuuden kaksinkertaistaminen vuoteen 2009 mennessä. Toivottiin myös, että ne tulee toteuttaa yhteistyössä muun tutkimusyhteisön, metallinjalostajien sekä metalleja käyttävien yritysten kanssa. Tämän jälkeen ohjelman keskivaiheilla edellytettiin lisäksi että projekti on oltava tarkoituksenmukaista toteuttaa kansallisella rahoituksella ja kannustettiin tutkimus-osapuolten keskinäistä verkottumista ja kansainvälistä yhteistyötä, esim. tutkijanvaihtoa. Ohjelman loppupuoliskolla toivottiin lisäksi että projektit poistavat esteitä ohjelman päätavoitteen toteutumiselta. Haluttiin aiempien hankkeiden loppuunsaattamista, täydentäviä hankkeita, ja tulosten kaupallistamista. Lopuksi kehotettiin keskittymään erikoistuotteiden käytön taloudellisiin vaikutuksiin jalostusketjussa, kaupallistamisen erityispiirteisiin ja erikoistuotteiden vaikutuksiin ympäristössä. Tutkimushankeideoista syntyi NewPro-ohjelmassa 21 tutkimusprojektia. Niistä osa on esitutkimusluonteisia, osa edellisen vastaavan projektin jatkohankkeita ja osa päähanketta täydentäviä projekteja. Erillisiä projektiperheitä voidaan tunnistaa Varsinkin ohjelman alkuvaiheessa syntyi NewPro-tutkimusideoista projekteja myös Tekesin Energia ja ympäristöteknologian alueelle, Pinta-ohjelmaan ja Tekesin ohjelmista vapaan tutkimusrahoituksen kiintiöön. Osa ideoista muuntui myös NewPro-yritysprojekteiksi tai tutkimusalihankinnaksi osana laajempia yritys- tai yritysryhmäprojektia. Osa ideoista jäi toteuttamatta sen johdosta, että NewPro-ohjelman tutkimusprojekteissa edellytettiin lähes aina yritysten rahoitusosuutta. Yhteensä 140 tutkimusprojekti-ideaa vaikuttaa suurelta kun sitä verrattaan 21 toteutuneeseen projektiin. Ideoiden kiertäminen, toistuminen ja kehittyminen vuodesta toiseen, Taulukko 1. Vuosittain käsitellyt tutkimus- ja yrityshanke-ideat sekä niistä käynnistyneet projektit. Suluissa ohjelman ulkopuoliset spin-off-projektit yhteensä Tutkimushankeideat Yrityshankeideat Käynnistyneet projektit (+6) 63 (+6) 7

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Satakunta Engineering Centre (SEC) TKI foorumi Prizztech Oy

Satakunta Engineering Centre (SEC) TKI foorumi Prizztech Oy Satakunta Engineering Centre (SEC) TKI foorumi 23.8.2016 Prizztech Oy TKI- panostustarve Satakunnassa Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena on vaikuttaa TKI-intensiteettin kasvuun Satakunnassa

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä

ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä ICT-markkinoiden murros Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa Liiketoiminnan strategiat ja mahdollisuudet uudella vuosikymmenellä - Katsaus Tekesin rahoitukseen ja palveluihin Risto Setälä Copyright Tekes 02/2010

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010

Aarne Oja. Eemeli 4 16 August 2010 EC FP7 SME Programmme: Research for the benefit of Small and Medium size Enterprizes Aarne Oja Eemeli 4 16 August 2010 Sisäpiiritietoa tarjolla: Valmistaudu 7. puiteohjelman syksyn hakuihin nyt! Komiteajäsenet:

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Kokemuksia EU-FP7 projekteista

Kokemuksia EU-FP7 projekteista Kokemuksia EU-FP7 projekteista Juhamatti Heikkilä Metso Mining and Construction About the presenter Name: Juhamatti Heikkilä M.Sc. Mechanical Engineering 1998 Work history: Metso Minerals, Inc. Tampere,

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntien informaatiotilaisuus Perjantai 5.2.2016 klo 15.35-16.00 (KTK215) Perjantai 12.2.2016 klo 14.00-14.25 (PR174) Prosessimetallurgia prosessi- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

ISSRC Information Systems Security Research Center. University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M.

ISSRC Information Systems Security Research Center. University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M. ISSRC Information Systems Security Research Center University of Oulu, Department of Information Processing Science T.Wiander, M.Siponen TIMO WIANDER M.Sc (IS), B.Sc (Marketing) Project Manager ISSRC ISO/IEC

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry

Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit. Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry Arktiset meret- Yrityksille tärkeät teemat ja hankkeiden kriteerit Kari Varho Kehityspäällikkö Meriteollisuus ry 16.2.2016 Meriteollisuus ry kehityspäällikkö-projekti 1. Tähän mennessä opittua Tekes Arktiset

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa

Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Lujien terästen konepajateknisten ominaisuuksien tutkimus Oulun yliopistossa Jussi A. Karjalainen Lujat teräkset -seminaari 17.9.2009 ULLE lujien ja ultralujien levymateriaalien käyttö -hanke Pääpaino

Lisätiedot

Advanced Research on Steels Research on Advanced Steels. CASR Research Seminar 2016. Opening and Current Issues

Advanced Research on Steels Research on Advanced Steels. CASR Research Seminar 2016. Opening and Current Issues Advanced Research on Steels Research on Advanced Steels CASR Research Seminar 2016 Opening and Current Issues 1 09.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista CASR-asiaa 2 Pentti Karjalainen 09.15 Materiaalien

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi)

Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi) Energia ja ympäristötekniikan oppimistiimi (EY-tiimi) Eeva-Liisa Viskari Joni Knuuti, Kalle Suoniemi, Pirkko Pihlajamaa, Lauri Hietalahti Tampereen ammattikorkeakoulu Teollisuusteknologia ja Rakentaminen

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MT Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 7. Luento Ke Peitosteet / Valupulverit teräksen valmistuksessa

MT Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 7. Luento Ke Peitosteet / Valupulverit teräksen valmistuksessa MT-0.6101 Erikoismateriaalit tuotantoprosesseissa (3 op) 7. Luento Ke 18.11.2015 Peitosteet / Valupulverit teräksen valmistuksessa Marko Kekkonen Peitosteet/Valupulverit väliallas kokilli Peitosteita käytetään

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Mitä pitäisi kehittää?

Mitä pitäisi kehittää? Tuottavuutta toimintaan konepajateollisuuden kehitysnäkymiä 16.3.2010, Tampere Mitä pitäisi kehittää? Prof. Reijo Tuokko Talouskriisi valmistavassa teollisuudessa Manufacturing matters! Euroopan Komission

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot