JA MUITA TARINOITA KANNATTAVAMPAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JA MUITA TARINOITA KANNATTAVAMPAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN"

Transkriptio

1 JA MUITA TARINOITA KANNATTAVAMPAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN

2 Copyright Business Arena Oy ja Serus Media Oy/ Personal Book Käsikirjoitus: Mikko Markkanen, Toni Pienonen ja muut businessarenalaiset. Tilaaja: Business Arena Oy Tuottaja: Serus Media Oy/ Personal Book Taitto: Kari Marttinen Piirrokset: Jaakko Mehtälä 1. painos, tammikuu 2014 Saarijärven Offset ISBN

3

4 SISÄLLYS JOHDANTO 6 Kirjoittajista 7 LUKU 1 - MIKÄ VAATII KORJAAMISTA? 8 Hankkeista franchising-toimintaan? 9 Kuka puhuu pk-yritysten kieltä? 10 Miten syntyy wau-elämys? 11 LUKU 2 - TOIMINNAN KESKEISET PILARIT 14 ba-tila 15 SECI-malli 18 Sähköisten työkalujen hanki-edes-nämä 19 LUKU 3 - TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KAUPALLISTAMINEN 22 Jää särkyy donitsin ja kahvin voimalla 24 Kioski laajenee kahvilaksi 26 Kohti menestystarinaa 27 Ensimmäiset seuraajat kuinka yksinäisestä hullusta tulee liikkeen johtaja? 28 LUKU 4 - LIIKEVOIMAA OPPILAITOS- YRITYSYHTEISTYÖHÖN 30 Se on se Matti siellä eli ketä aktivoidaan 32 Kuka myy koulua, jos ei koulu itse? 35

5 LUKU 5 - SUKELLUS AMMATTILAISTEN HANKEMAAILMAAN 36 Aktiivinen omistajuus ratkaisee 37 Hankesopimus 39 Hanke = kokeilun ja todistamisen työkalu 40 Miksi hanketta ei ohjata taustapeiliin katsomalla? 41 Hankkeesta kerättävä data - tietokuonaa vai hyödyllistä tietoa? 42 LUKU 6 - MUUTTUVAT KORKEAKOULUT 44 Innovaatioiden välittäjät ratkaisevat 45 Mutta millä resursseilla? 48 Voiko opettaja tarttua puhelimeen ja soittaa työnantajalle? 49 Opiskelijat suurin käyttämätön voimavara 50 LUKU 7 - OPPIMISIMISTAPAHTUMA UUDEN TIEDON SYNNYTTÄJÄNÄ 52 Innostavien tarinoiden ja visioiden tarve 53 Kokeilukulttuuri - tyyli vapaa, tehtävä kirkkaana mielessä 56 Ohjelma vai prosessi? 57 Hankemaailman Skynet? 58 Lopuksi 60

6 JOHDANTO Teimme kokeilun. Kokosimme yhteiseen koulutuspäivään muutaman kymmenen hengen joukon erään ammattikorkeakoulun opettajia ja annoimme heti alkuun yllätystehtävän: soittakaa vähintään yhdelle työnantajalle ja keskustelkaa lyhyesti siitä, mitä odotuksia tai tarpeita heillä on korkeakoulun suhteen. Pelko ja jännitys iskivät yleisöön. Nytkö? Kyllä, nyt. Heti. Haluamme näillä teksteillä haastaa teitä kaikkia keskusteluun kanssamme. Suomalaisessa kehittämis- ja innovaatiojärjestelmässä on kansainvälisesti vertaillen paljon hyvää, mutta miten voisimme olla vielä parempia? Kerromme seuraavilla sivuilla joistakin omalle työnteollemme tärkeistä menetelmistä, mutta käsittelemme myös yleisiä hankemaailmaan liittyviä ajatuksia jopa pienen tuskan ja angstin kautta. Toivottavasti kukaan ei loukkaannu. Toivottavasti joku kokee pienen herätyksen. Sisällöissä liikumme pääasiassa erilaisten hankkeiden, innovaatiotoiminnan, aluekehittäjien ja korkeakoulujen maailmassa. Monet käsittelemämme asiat tosin ovat hyvin samankaltaisia myös muissa suuremmissa organisaatioissa tai yritysverkostoissa. Me uskomme siihen, että ihmisten fyysinen kohtaaminen on keskeisellä sijalla yhteisöjen oppimisessa. Kohtaamisia tuetaan hyvällä viestinnällä ja osallistamisella ennen ja jälkeen. Olkoon tämä kirja osa tätä prosessia omalta osaltamme. Kiitämme kaikkia kumppaneitamme oppimistapahtumista, joiden kokemukset tarjoamme nyt lukijamme käyttöön. Business Arena Oy:n väki 6

7 Kirjoittajista Business Arena on vuonna 2000 perustettu kehittämisen asiantuntijayritys. Tuotamme organisaatioille tietoa ja ideoita kohtaamisten kautta. Katsomme yhteiskunnallista kehittämistä intohimolla, yrittäjän silmin. Matkallemme mahtuu yli 700 projektia, muutosprosessia, valmennusta tai oppimistapahtumaa, joihin on osallistunut yli henkilöä. Noin puolet suomalaisista korkeakouluista on asiakkaitamme, samoin lukuisat aluekehittäjät ja strategiset kehityshankkeet. Tavoitteenamme on, että meille maksetaan tuloksista, ei toimenpiteistä. TYÖSKENTELEMME KOLMEN KESKEISEN AIHEEN PARISSA: Tuloksellinen hanketoiminta: teemme hankkeista tuloksellisempia. Tuomme niihin yrittäjämäistä ajattelua, ketteryyttä ja ihmisten kohtaamista. Tulevaisuuden korkeakoulu: rakennamme oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tuemme ideoiden kaupallistamista ja kytkemme työelämäprojektit osaksi opetusta. Oppimistapahtumat: tuotamme osallistavia ja vaikuttavia oppimistapahtumia työkaluksi verkostojen johtamiseen. Tämän kirjan ovat kirjoittaneet Mikko Markkanen ja Toni Pienonen yhdessä muiden businessarenalaisten kanssa. 7

8 1 LUKU 1 - MIKÄ VAATII KORJAAMISTA?

9 1 Erilaisilla kehitys- ja tutkimushankkeilla voidaan rakentaa huomisen Suomi mutta vain, jos koko hankekulttuuria muutetaan rajulla kädellä. Mielestämme julkisen tutkimusja kehitystoiminnan panos-tuotto -suhde ei ole hyväksyttävällä tasolla. Suomi on tehnyt valtavia investointeja erilaisten mallien kehittämiseen, jatkossa näille miljardeille pitäisi saada vastinetta. Ensiksi on tiedettävä, mitä ollaan korjaamassa. Ne kipukohdat, joihin kehittämistoiminnalla etsitään parannuksia, on tehtävä kansallisella tasolla hyvin selviksi. Ratkaisujen etsimisestä ja löytymisestä täytyy tehdä kaikille näkyvää. Hankkeista franchisingtoimintaan? Avainkysymys on tämä: mihin hankkeilla pyritään ja mitä niillä todellisuudessa saavutetaan? Esimerkiksi hyvin suuressa osassa ESRja EAKR-hankkeita pyritään synnyttämään jokin julkishallinnon tai suomalaisen yhteiskunnan toiminnan parannus. Hankkeissa kehitettyjen hyvien mallien olisi tarkoitus levitä suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, mutta levittämisen logiikka ei toimi. Tällä hetkellä harvat asiat kannustavat levittämään hyvänkään hankkeen tuloksia hankkeen jälkeen. Jääkö ainoaksi keinoksi luoda tulosten levittämiseen osin kaupallinen malli, joka muistuttaisi ehkä hieman franchisingtoimintaa? Asian voi havainnollistaa peruskoulujärjestelmään ja ajatukseen synnyttää hankkeista palveluvientiä. Suomalainen yhteiskunta, monet sen rakenteet ja julkiset palvelut ovat (ainakin vielä) kansainvälisen huomion ja vertailun kohde. Palveluiden kysynnän kasvu on globaali trendi, joka kulkee käsi kädessä kaupungistumisen ja elintason nousun kanssa. Voisimmeko ajatella, että jatkossa rahoitamme oman yhteiskuntamme mallien kehittämistä yhä enemmän myymällä aina edellisen sukupolven ratkaisuja ulkomaille? Tästähän periaatteessa on kysymys, kun suomalaista peruskoulujärjestelmää myydään maailmalle. Edellinen tiivistää meidän ajatusmaailmamme osuvasti. Haluamme tuoda hankkeisiin yrittäjämäistä ajattelua, kokeilevaa kehittämiskulttuuria ja vertaisoppimispaikkoja. Autamme tekemään oikeita asioita, hahmottamaan kokonaiskuvaa ja näkemään EU-hallinnon taakse käytännön tasolle saakka. 9

10 Kuka puhuu pk-yritysten kieltä? Korkeakouluissa on paljon tietopääomaa, jolla olisi arvoa myös akateemisen maailman ulkopuolella. Sen kaupallinen hyödyntäminen jää kuitenkin vajaateholle, koska tutkijat ideoineen ja keksintöineen eivät löydä tai hakeudu markkinoille suuntaavien toimintojen luokse. Todellinen pullonkaula onkin usein aivan prosessin alkuvaiheessa. Asiakkaamme sanoin: ovipumppu ei laula. Aggressiivisen odottamisen sijaan on mentävä aktiivisesti tutkijoiden itsensä luokse. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen talouskasvun tukijalka. Niihin syntyvät tulevaisuuden työpaikat. Tältä pk-yritysten ryhmältä puuttuu kuitenkin usein kokemus korkeakouluyhteistyöstä, eikä niillä välttämättä ole aikaa paneutua asiaan. Pienten yritysten on vaikea konkretisoida tarpeitaan korkeakouluille, koska yhteinen kieli puuttuu. Lisäksi korkeakoulut keskittyvät usein suurten työnantajien tarpeisiin. Varsinkin ammattikorkeakouluissa oppimisen on yhä enemmän tapahduttava projektiopintojen kautta, yhteistyössä yritysten kanssa tai yrittäjämäisesti itse uutta luoden. Tämä tarkoittaa opetushenkilökunnan radikaalia työnkuvan muuttumista, johon he tarvitsevat tukea. 10

11 11

12 Miten syntyy wau-elämys? Ihmiset oppivat parhaiten, kun he saavat itse vaikuttaa sisältöihin. Tämä pätee kaikkeen kehittämiseen. Osallistaminen ei tuota pelkästään parhaita tuloksia vaan myös tyytyväisempiä ihmisiä: oppimisesta tulee merkityksellistä. Voiko kehittäminen olla samaan aikaan tuloksekasta ja innostavaa, jopa hauskaa? Wau-elämyksiä on totuttu kokemaan viihde- ja kulttuuritapahtumissa. Mitä wau voi tarkoittaa ammattitapahtumissa ja verkostokohtaamisissa? Se on hetki, jolloin kaikki menee oikein. Ihmisistä syntyy maaginen noste, joka auttaa nousemaan liian tutun työroolin yläpuolelle ja ajatus nyrjähtää ulos totutuista urista. Miten temppu tehdään? Ei ainakaan näin: auditorioon ahtautuneet parisataa oman alansa asiantuntijaa tuijottavat päivän, pari toistensa niskavilloja ja turhautuvat jälleen kerran merkityksellisten keskustelujen puutteeseen. Ohjelmaa täyteen ahdetun seminaaripäivän avainpuhujaksi tilataan puhujapankista muutenkin vuoden joka toiseen tilaisuuteen buukattu motivaatiopuhuja. Verkostoitumisosio hoidetaan hatarasti cocktail-tilaisuudella, jossa musiikki soi aivan liian lujalla ja jossa on muutoinkin mukana enää neljännes osallistujista. Päivän kevennykseksi hankitaan stand up -koomikko, joka ainoana voi saada osallistujissa aikaan helpotuksen naurahduksia tai jopa hetkellisiä oivalluksia. WAU! Huonossa tapahtumassa niin järjestäjän kuin osallistujankin tuotto on miinuksella. Olo on hämmentynyt: miksi tämä tapahtuma oikein järjestettiin? Miksi käytin aikaani siihen? Ilman tavoitteita ei kannata järjestää tapahtumaa, oli kyseessä sitten pienempi tapaaminen tai iso verkostokohtaaminen. Olennaista on ymmärtää kohtaamisten ja tapahtumien merkitys osana suurempaa kehittämis- tai oppimisprosessia. Järjestäjien on tehtävä yhdessä selväksi yhteinen käsitys siitä mitä tavoitellaan ja kysyttävä vielä viidesti miksi. Vasta sen jälkeen voidaan mallintaa yhdessä polku, jota pitkin tavoitteeseen päästään. Webinaareillekin on paikkansa, mutta ilman oikeita ihmisten kohtaamisia ei innostus leviä eikä rohkeus tartu. Eikä oikeita tekoja tapahdu. Kun alan ammattilaiset saadaan kovalla vaivannäöllä yhteen paikkaan, on järjetöntä olla hyödyntämättä heidän asiantuntemustaan ja paikalla olevaa energiaa. Tarvitaan oppimisen prosessin ja yhdessä työskentelyn mekanismien ymmärtämistä. Yhteisöllisiä menetelmiä ja oppimisen ohjaamista. 12

13 TÄSSÄ ME HALUAMME OLLA MUKANA. 13

14 2 LUKU 2 - TOIMINNAN KESKEISET PILARIT

15 2 Ensimmäisessä luvussa kerroimme missiomaisesti ja myönnetään paikoin jopa hieman angstisesti niistä epäkohdista, joita olemme hanketoimintaa läheltä seuratessamme havainneet. Me Business Arenalla toimimme niiden alueiden kehittämiseksi. Me autamme korkeakoulujen opetushenkilökuntaa, tutkijoita ja yrityksiä hyödyntämään erilaiset yhteistyömahdollisuudet. Tuemme kaupallistettavien ja konseptoitavien ideoiden syntyä ja osaamisen siirtämistä yhteiskuntaan sekä elinkeinoelämään. Kytkemme työelämäprojektit osaksi opetusta ja rakennamme opiskelijoille kontaktipintaa yrityksiin. Tuotamme osallistavia ja vaikuttavia oppimistapahtumia sekä viestinnän työkaluja verkostojen johtamiseen. Toimimme apuna tilanteissa, joissa on tavoitteena synnyttää yhteistoimintaa, luoda strategiaa, kehittää yhdessä ja aktivoida verkostoja. Suunnittelemme ja tuotamme kokonaiset kehittämisprosessit tai yksittäiset tapahtumat. Tuloksena syntyy uusia ratkaisuja, yhteinen tahtotila, intoa ja liikevoimaa. Nyt täytyisi varmaankin kertoa miten se tapahtuu. Esittelemme seuraavaksi kaksi teoreettista, mutta käytännön toimintamme kannalta oleellista mallia, sekä kaikkien kehittäjien kannalta tärkeitä huomioita sähköisten työkalujen osalta. ba-tila #oppiminen #oppimistapahtumat #Nonaka Me olemme sielumme velkaa ba:lle tai Business Arena Oy on, yrityksen nimi sai alkunsa tästä termistä. Ihastuimme malliin ja halusimme, että yrityksen nimi lyhennettäisiin kirjaimin BA. Sitten mietittiin, mitkä kaksi sanaa muodostaisivat tuon lyhenteen. Termi tulee japanin kielen sanasta ba, joka tarkoittaa karkeasti käännettynä jaettua tilaa. Ba:n käsitteen toi organisaatioiden toimintaan jo 1990-luvulla japanilainen emeritusprofessori Ikujiro Nonaka klassikkokirjassaan The Knowledge-Creating Company. Ba on uuden tiedon kasvualusta, kuten liikkeenjohdon ja organisaatioiden tietämyksenhallinnan asiantuntijat Otto Scharmer, Ryoko Toyama ja Ikujiro Nonaka kuvaavat artikkelissaan Building Ba to Enhance Knowledge Creation and Innovation at Large Firms: Knowledge is created in situated action (Suchman, 1987). The knowledge-creating process is always context-specific in terms of time, space, and relationships between 15

16 people. Information becomes knowledge when it is interpreted in context (Schoenhoff 1993). Such a context is interactive (Ueno, 2000). Ba offers such a context. Based on the concept that was originally proposed by Nishida (1921, 1970) and was further developed by Shimizu (1995, 1999), ba is here defined as a shared context in motion in which knowledge is created, shared, and utilized (Nonaka, Toyama, and Konno, 2000). Ba is the context shared by those who interact with each other, a process through which the context itself evolves through a self-transcending process of knowledge creation. Ba provides the energy, quality, and place for individual knowledge conversions and for moving along the knowledge spiral. Knowledge emerges out of ba. BA Meille ba on tärkeä siksi, että käsite ja siihen liittyvä SECI-malli (ks. seuraava alaluku) on yksi keskeisimpiä ajattelumalleja, joita käytämme omissa projekteissamme. Se on yksi meidän peruskallioistamme. Ba on moniulotteinen tapahtumapaikka ja rajoiltaan jatkuvasti muuttuva ympäristö, jossa ihmiset yhdessä jakavat, luovat ja hyödyntävät tietoa. Tämä tapahtuu sekä ajattelussa (jaetaan ideoita) että toiminnassa (tehdään yhdessä). Business Arenalla hyödynnämme bateoriaa käytännössä rakentamissamme oppimistapahtumissa ja -prosesseissa. Ba-tila suunnitellaan fyysisellä, henkisellä sekä sosiaalisella tasolla. Fyysinen ba on konkreettinen tila, jossa tietoa luodaan. Oppimistapahtumissa hyvän fyysisen ba-tilan kriteerejä ovat mm. vuorovaikutteisuutta salliva rakenne (avoin tila, liikuteltavat penkit jne.), esteettisyys (mukava ja virikkeellinen ympäristö) sekä lämminhenkisyys (turvallisuus) ja akustiikka. Yhtälailla fyysinen tila voi nykyään olla myös hyvä verkkoympäristö, esim. jokin sosiaalisen median työkalu. Sosiaalinen ba on vuorovaikutustila ihmisten välillä. Sosiaalinen ba on dynaaminen, muuttuva tila joka syntyy avoimuuden ja luottamuksen kautta. Sosiaalisessa tilassa käydään dialogia, jossa osallistujilla on yhteinen merkitys ja jossa osallistujat yhdessä rakentavat suurempaa kokonaisuutta. Kuten William Isaacs on sanonut: Dialogi on keskustelua, jolla on ydin, mutta jossa ei valita puolta. 16

17 Henkinen ba on yhteinen mielentila, joka suuntaa ihmisten energiat kohti samaa päämäärää. Henkinen ba syntyy yhteisestä tarkoituksesta ja tavoitteista. Tällöin myös sosiaalinen taso syvenee ja tiedon jakaminen on tehokkaampaa. Jaettu energia saa aikaan myös toimintaa, jota uuden tiedon luominen aina vaatii. Ba:n eri ulottuvuudet täydentävät toisiaan ja saavat yhdessä aikaan uuden tiedon kasvualustan tuloksena on tehokkaampaa oppimista. 17

18 1. SOSIAALISAATIO Jutustelu, ideoiden heittäminen 2. ULKOISTAMINEN Yhtymäkohtien ja muodostelmien tunnistaminen, uudet ideat, työkalut 3. SISÄISTÄMINEN Ideoiden testaaminen ja kokeilut 4. YHDISTÄMINEN Uusien kokeilujen muotoilu, pilotit, kokeilut Lähde: Wikipedia SECI-malli #oppiminen #Nonaka #aivanolennainenjuttu Ba:n käsitteeseen kuuluu olennaisesti myös Ikujiro Nonakan ja hänen kollegoidensa luoma SECI-malli (Socialization, Externalization, Combination, Internalization = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, sisäistäminen). Olemme todistaneet sen toimivuuden satojen kohtaamisten kautta. Malli toimii pienimmillään pienen yksittäisen työpajan oppimisprosessin runkona. Toisaalta, kun lisätään kirjaimellisesti kierroksia ja tehdään yhä uusia iteraatioita, päästään kiinni pidemmän oppimisprosessin rakenteeseen ja siihen, miten esimerkiksi kokonainen organisaatio tai verkosto oppii. SECI-mallin kauneutta on myös se, miten se yhdistää ja selittää hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja toisaalta käytännön tekemisen ja kokeilemisen. Ensimmäisestä on kyse aina, kun järjestämme osallistavia ja vuorovaikutteisia oppimistapahtumia, jälkimmäistä tarvitaan kun halutaan luoda tuloksellista innovaatio- ja hanketoimintaa. 18

19 SECI-MALLIN NELJÄ VAIHETTA YKSINKERTAISTETTUNA: 1. Sosialisaatio on hiljaisen tiedon välittämistä yksilöiden välillä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Perheessä tapahtuva yhteisön sääntöjen oppiminen ja käytännön esimerkkien kautta opettaminen ovat esimerkkejä tiedon sosialisaatiosta. 2. Ulkoistaminen on hiljaisen tiedon muokkaamista käsitteiden ja mallien avulla eksplisiittiseksi eli jäsennellyksi tiedoksi. Hiljainen tieto muutetaan tässä vaiheessa ymmärrettävään ja tulkittavaan muotoon. Ulkoistettu ja teoreettinen tieto ovat perusta uuden tiedon luomiselle. 3. Yhdistäminen on ulkoistetun tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kun tieto on saatu yleisymmärrettävään muotoon, se voidaan yhdistää aiemmin arkistoituihin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjestetään. 4. Sisäistäminen tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto tulee osaksi yksilöllistä tietopohjaa. Näin siitä tulee uudestaan hiljaista tietoa ja kiertokulku palautuu sosialisaatioon, kun yksilö jakaa sisäistämäänsä tietoa hiljaisesti eteenpäin. Sähköisten työkalujen hanki-edes-nämä #sähköinen #verkko #helppohelpompi Muutaman viime vuoden aikana pienten yritysten käyttöön tarkoitettujen sähköisten työkalujen kirjo on räjähtänyt. Työkalut ovat halpoja tai ilmaisia ja tekevät arjesta helppoa. Jostain syystä ne eivät ole vielä ehtineet kaikkien julkisten kehittäjien, kuten esimerkiksi hankkeiden, käyttöön. Tämä siitä huolimatta, että ne ovat toiminnaltaan hyvin samantyyppisiä kuin pienyritykset: toiminta on projektijohtoista, yrittäjämäistä (henkilövastuu) ja aikasidonnaista. Seuraavassa esittelemme joitakin ajatuksiamme ja suosikkejamme, jotka sopivat jokaisen julkisen kehittäjän budjettiin. 1. ASIAKKUUDENHALLINTAOH- JELMA. Yksinkertaistettuna asiakkuudenhallintaohjelmat ovat järjestelmiä, joihin kerätään systemaattisesti tietoa asiakkaista ja joiden avulla asiakassuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen onnistuu paremmin. Palveluita on useita erilaisia. Esimerkiksi 37signalsin Highrise on helppo järjestelmä, joka soveltuu pienten toimijoiden tarpeisiin. Yksinkertaisimmillaan jo Exceltaulukko saattaa olla toimiva asiakasjärjestelmä. Pääasia on, että kontaktit saadaan kerättyä yhteen paikkaan, jota nimetty henkilö päivittää. Asiakkuudenhallintaohjelma on tie pois miljoonasta eri Word-tiedostosta, lehtiöiden kulmiin kirjoitetuista yhteistiedoista, hukkuneista käyntikorteista ja sähköposteista. 19

20 2. SÄHKÖINEN VIESTINTÄJÄRJES- TELMÄ. Sähköisellä viestintäjärjestelmällä tarkoitamme sellaista työkalua, jolla saadaan tietoa viestinnän tehokkuudesta. Normaali sähköposti on melko tehoton viestintämuoto varsinkin, kun ajatellaan viestin tehon seurantaa. Kaikki apu, jolla viestintää saadaan kohdennettua ja seurattua sen tavoittavuutta, on tarpeen. Yksi hyvä vaihtoehto viestintäjärjestelmäksi on Apsis, ammattikäyttöön suunnattu järjestelmä. Apsista käyttävät esimerkiksi Hennes & Mauritz ja Peugeot, sekä moni muu iso viestintäänsä jatkuvasti mittaava ja mallintava taho. Silti se ei ole massiivinen investointi, vuositasolla muutamia satoja euroja. Vain pieni osa sähköpostiliikenteestä tavoittaa kohderyhmänsä. Mieti viestin sisältö tarkkaan, sillä jo otsikolla on suuri merkitys siihen avataanko viesti vai ei. Toimivan viestintäjärjestelmän ansiosta ei tarvitse arvailla kuka tai kuinka moni avaa lähetetyt sähköpostit. Järjestelmän tarjoamat tiedot auttavat 20

21 analysoimaan sisältöjä ja sitä, kehen ne purevat. Syntyvä data antaa vihjeitä vastaanottajien kiinnostuksesta ja siitä saadaan suoraan hyvää liidilistaa. Listan avulla on helpompi poimia massasta ne, joihin kannattaa olla yhteydessä seuraavassa vaiheessa. 3. SOSIAALISEN MEDIAN KANAVA(T). Kaikkien tulisi olla aktiivisesti mukana edes jossakin SoMe-kanavassa (Twitter, Facebook, LinkedIn, Youtube, Flickr, Google+ ja blogit). Valinta tehdään viestinnän kohderyhmän mukaan: ole siellä, missä kohderyhmäsi. Siinä missä Facebook on olohuone, LinkedIn on kauppakamarin aula ja Twitter alakerran baari. Parhaan vaikuttavuuden saa usein tuottamalla mielenkiintoista sisältöä olemassa oleviin kanaviin ja niiden käyttäjille sen sijaan, että yrittäisi luoda omaa SoMe-nurkkausta tyhjästä. 5.VERKKOKOVALEVY (PILVIPALVE- LUT).Pilvipohjaisten verkkokovalevyjen idea on, että eri paikoissa toimivat käyttäjät pääsevät samanaikaisesti käsiksi yhteisiin tiedostoihin. Dropbox on erinomainen ja freemiumpohjainen (vasta lisäpalvelut ovat maksullisia) tapa jakaa ja työstää tiedostoja koneesta riippumatta. Google Docs taas mahdollistaa asiakirjojen samanaikaisen työstämisen verkon välityksellä. Se on hyvä alusta tiimityöskentelyyn. 4. TYÖSKENTELYALUSTA PROJEK- TEILLE. Projektityö helpottuu, kun sille on olemassa oma sähköinen ympäristönsä. Tehtävistä muistuttava ja niitä jäsentävä työskentelyalusta riittää suurimpaan osaan yksinkertaisista projektitöistä. Kevyessä projektityössä riittää, että alustasta löytyvät yksilöiden tehtävät, vastuut ja aikataulut. 37signalsin BaseCamp on yksi tällainen ratkaisu. Suosittelemme sitä esimerkiksi tahoille, jotka joutuvat toteuttamaan paljon erilaisia tapahtumia ja kohtaamisia. 21

22 3 LUKU 3 - TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KAUPALLISTAMINEN

23 3 Totesimme tämän kirjan alussa keskeisen korkeakoulujen tietopääoman hyödyntämiseen liittyvän ongelman: ovipumppu ei laula. Innovaatiot eivät liiku tutkijanpöytää kauemmas. Me Business Arenalla olemme olleet mukana aktivoimassa innovaatiotoimintaa Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Toimintaa on tehty nimellä Ideasta ilmiöksi vuodesta 2008 lähtien. Kun aloitimme aktivointityön, harva henkilöstön jäsen edes tiesi aiheesta tai siihen tarjolla olevista tukipalveluista sekä rahoituksesta. Ilman tietoa ei voida tarttua toimeen. Keskityimme siis ensimmäiset vuodet tietämyksen kasvattamiseen. Meni kuitenkin muutama vuosi ennen kuin kaupallistusvaiheen alkupään aktivointityö (keskustelut ja osaamisen yhdistely kohtaamispaikkoja luomalla) alkoi näkyä tuloksissa eli keksintöilmoitusten määrässä. 1. Aktivointi 2. Keskustelu 3. Yhdistäminen Kaupallistamisprosessi 4. Idean kiteytys uusi pa l vel u ta i t uo t e? Tutkimussyötteiden ja idea-aihioiden keruu Osaamisen ja tekijöiden kokoaminen Ideoiden ja osaamisen yhteensovittaminen Sparraus ja tuki Rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden hankinta uusi yr it ys? Näkemyksemme tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamisesta korkeakouluissa. Prosessi alkaa paljon ennen varsinaista kaupallistamisvaihetta (suppilon oikea puoli). Tämä kuitenkin unohtuu aivan liian usein, kun Suomessa ja maailmalla rakennetaan erilaisia innovaatioym- päristöjä. Tukipalveluita ja rahoitusta riittää, mutta käyttäjiä ja ideoita on vähänlaisesti. Suppilon vasen puoli, esikaupallistustyö ja aktivointi, on polttoainetta joka pitää toiminnan kiireisenä. 23

24 Jää särkyy donitsin ja kahvin voimalla #ideakioski #kohtaaminen #donitsisuussa Me taistelemme ihmisten ajasta. Kaikki, jotka ovat joskus olleet järjestämässä tiedotustilaisuutta tai informaatioiskua, tietävät kuinka vaikeaa ihmisiä on saada paikalle. Onkin parempi mennä suoraan heidän luokseen kutsumatta ja yllättäen. Tähän tarkoitukseen loimme Jyväskylän yliopiston ja JAMK:in kanssa Ideakioskin. Se on kohtaamismarkkinoinnin keinoin toteutettu infopiste. Ideakioski toteutetaan juuri niin kuin nimi antaa ymmärtää: tuomalla kiertävä kahvikärry ennalta määritettyjen kohderyhmien toimipisteisiin sopivina ajankohtina. Kioski tuottaa keskimäärin noin henkilökohtaista keskustelua päivän aikana. Se viedään paikkoihin, joissa keskustelu on luontevaa. Kioski liikkuu jatkuvasti paikasta paikkaan. Tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman henkilökohtaisesti ja havainnollisesti. Parhaat ajankohdat ovat aamupäivä- ja iltapäiväkahvitusten yhteydessä. Koska Ideakioskin kohtaamiset ovat suorapuheisia, on valmistauduttava kuulemaan myös edustettua aihetta koskevaa kritiikkiä. Se on kullanarvoista asiakaspalautetta. Kioskin tarkoitus on aktivoida ennalta valittua kohderyhmää toimimaan tietyllä tavalla, välittämään ja keräämään tietoa sekä korjaamaan väärinkäsitykset. Se auttaa ihmisiä muistamaan tekijöiden kasvot. Tätä työtä on kuitenkin turha tehdä ilman tuliaisia. Kun ihmisille tarjoaa 24

25 jotain hyvää täysin pyyteettä, jää rikkoutuu ja keskustelu vapautuu. Tilanne, jossa joku saapuu yllättäen tarjoamaan ilmaista kahvia ja herkkuja, odottaen vastapalveluna vain keskusteluhetkeä, on otollinen. Kutsumme tätä donitsin voimaksi. Se toimii kahdella tasolla: kahvikuppi kädessä, donitsia syöden on pakko pysähtyä hetkeksi. Toisaalta donitsi suussa on vaikea väittää vastaan. Jyväskylän yliopistolla ja JAMK:lla osaamisen ja tutkimuksen kaupallistaminen oli siis monelle henkilöstön jäsenelle alkuun tuntematon käsite. Siksi kioski keskittyi erityisesti tiedon lisäämiseen. Jos taas tavoitteena on luoda korkeakoulun tutkijoiden keskuuteen esimerkiksi keskustelua ja pohdintaa tutkimuksen kaupallistamisesta, Ideakioski kerää ajatuksia aiheesta, tuo esille monialaisen tutkimustoiminnan mahdollisuuksia ja osallistaa tutkijoita tuleviin tapahtumiin. Ideakioskin kautta voi sopia myös suoraan tapaamisia TKI-palveluiden kanssa, ja kioskin toteuttaja saa tietoa henkilöstön odotuksista sekä nykytilasta. Kaikki Ideakioskien kohtaamiset dokumentoidaan ja mitataan. On tärkeää ymmärtää, ettei kioski saa tyrkyttää. Asenteen on oltava me haluamme kuulla, ei me tultiin kertomaan. Kioskia voi soveltaa myös osallistavaan strategian luomiseen, ideointiin tai arviointiin. IDEAKIOSKIN TOTEUTTAMI- SESSA ON SYYTÄ MUISTAA DDAnna tarttumapinta: valitse sopivan kapea kärki, joka kiinnostaa kohderyhmää. DDKiinnostu kohderyhmän tekemisestä: vie keskustelua askel askeleelta eteenpäin, jotta he tunnistavat mahdollisuuksia. DDYhdistä tarttumapinnat ja langat: jos et hetkessä osaa reagoida tai vastata esille nousseisiin asioihin, ota tilanne haltuusi. Sovi jatkoyhteydenotto ja -tapaaminen. DDÄlä jätä asioita roikkumaan: lisää kaikki kontaktit asiakkuudenhallintajärjestelmään ja seuraa etenemistä. Huom! Lounastilanteet ja muut suurten massojen kokoontumiset eivät ole parhaita hetkiä hyödyntää kioskia. Se sopii parhaiten yksilöiden väliseen rauhalliseen kohtaamiseen. Joskus keskustelut venyvät kymmeniin minuutteihin, mikä on vain hyvästä. Anna asioiden mennä omalla painollaan. 25

26 Kioski laajenee kahvilaksi #ideakahvila #osaamisenyhdistely #innovaatiohöttö Seuraavaksi vaiheeksi esikaupallistustyön edistämiseen loimme Ideakahvilat. Ne ovat pop up -kahvilan muodossa näyttäytyviä rentoja oppimistapahtumia. Ideakahvilat ovat tyypillisesti hengen tilaisuuksia, jotka kestävät 3-4 tuntia. Kahvilat ovat luonteva kehitysympäristö esimerkiksi kioskien keskusteluissa esiin nousseille asioille. Ideakahviloihin kerätään valitun teeman ympärille sopiva kokoonpano asiantuntijoita ja tekijöitä yli organisaatiorajojen. Kohtaamisessa pyritään yhdistämään eri osaamistaustoja ja asioita viedään saman tien kohti käytäntöä. Tavoitteena on saada osallistujat pohtimaan ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia eri rajapinnoissa. Esimerkiksi ICT:n yhdistäminen sosiaali- ja terveyspuolen haasteisiin tuottaa helposti mielenkiintoisia ratkaisuja. Suosimme nopeita kokeiluja sekä niistä oppimista, ja tieto ja kokemukset virtaavatkin vapaasti osallistujalta toiselle. Toiminnaltaan Ideakahvilat ovat erittäin vuorovaikutteisia tapahtumia, joissa paiskitaan aidosti töitä. Ihmiset on kyllästetty puheilla innovaatiohötöstä tätä pyrimme välttämään. Ideakahvilat tekevät ideoinnista hauskaa ja yksinkertaista, tarjoten samalla uskoa ja innostusta. Konkretia on tärkeää! Tyypillisesti kahvilat synnyttävät kolme idea-aihiota. Niitä pitää viedä heti käytäntöön, sillä innostus kestää vain lyhyen aikaa. Kaikelle tekemiselle on sovittava jatkoaskeleet, jotta kukin osallistuja tahollaan vie asioita 26

27 POP UP eteenpäin tapaamisten välissä. Tavoitteiden toteutumista tulee seurata valmentavalla asenteella. Ideakahviloiden työskentelyn pohjana voidaan käyttää erilaisia osallistavia ryhmätyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä aina tarpeen ja tilanteen mukaan. Ideakahvilat voivat olla toteutusmalliltaan myös ratkaisukeskeisiä, jolloin kahvilan aiheeksi valitaan jokin valmiimpi idea tai ongelma. Ratkaisukahvilaan osallistuva yleisö tuottaa ratkaisuehdotuksia ja synnyttää yhdessä uutta tietoa. Tavoitteena on työstää olemassa olevia ideoita eteenpäin, antaa energisoiva kokemus yhteisestä työskentelystä sekä ennen kaikkea tarjota osallistujille mahdollisuus innostua toisten osaamisesta ja siten ruokkia yhteistyötä jatkossa. Kahviloiden toteuttamisessa on ymmärrettävä, etteivät ne saa olla liian valmiiksi pureskeltuja. Keskustelijat luovat tilanteen, joten vetäjän tehtävä on auttaa asioita etenemään omalla painollaan. Tekemistä on vietävä eteenpäin sopivasti ohjaten ja seuraten. Jälkihoidolle kannattaa varata riittävästi aikaa jo etukäteen. Kohti menestystarinaa #TKI-toiminta #kaupallistaminen Korkeakoulujen tutkijat tai muu henkilöstö eivät tyypillisesti lähde itse kaupallistamaan osaamistaan yrittäjänä. Onnistuneen kaupallistuksen lopputulos on usein lisensoitava palvelu tai tuote, joka siirtyy olemassa olevaan yritykseen. Idean keksijä itse jatkaa työtään korkeakoulussa. Kaupallistusprosessi on pitkä. Aikaa kuluu erityisesti ideoinnin alkuvaiheessa, kun henkilöstön osaamiselle tai ideaaihiolle etsitään käyttömahdollisuuksia. Olemme huomanneet, että tutkimuksen kaupallistaminen tapahtuu tehokkaammin, kun tiedeyhteisön edustajat pääsevät soveltamaan osaamistaan yritysmaailmasta ilmaistuun tarpeeseen. Syy on selvä: työntäminen, jossa tiedeyhteisö pakottamalla pyrkii tunnistamaan kaupallisia ideoita, on työlästä. Tutkijat onkin verkotettava heti esikaupallistusvaiheessa mahdollisten hyödyntäjien, kuten yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Osaamistaan tai tutkimustaan siirtävä korkeakoulun edustaja pääsee välittömästi kiinni asiakastarpeeseen. Hän saa välitöntä ja aitoa palautetta. Toiminta konkretisoituu. Yritykset saattavat tarvita avukseen tulkin, joka auttaa niitä muovaamaan oikeat kysymykset ja löytämään oikeat tutkimushypoteesit. Parhaassa tapauksessa yrityksen kanssa tehty yhteistyö avaa tutkijoille aivan uusia tutkimusväyliä. Menestystarinat ovat tärkeitä. Pioneerityötä tekevät tutkijat ja muut tiedeyhteisön edustajat on otettava mukaan innovaatiotoiminnan kulttuurinmuutokseen. Kaupallistamista edesauttavien tahojen on tuettava ja tehtävä heidän työnsä näkyväksi. 27

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Opi ja onnistu esteettä seminaari 17.11.2015 Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyötyötaidot Yhteisöllisen toimintakulttuuri kehittyminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma Kuntaliiton toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

OivaAkatemia 1. Vuosi Kommunicera på svenska Opiskelu ja työelämäntaidot ---------------------------------- O IK E U STIE TE E N P E R U STE E T Talousmatematiikka Taloushallinto Johtaminen Markkinointi

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot