JA MUITA TARINOITA KANNATTAVAMPAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Transkriptio

1 JA MUITA TARINOITA KANNATTAVAMPAAN KEHITTÄMISTYÖHÖN

2 Copyright Business Arena Oy ja Serus Media Oy/ Personal Book Käsikirjoitus: Mikko Markkanen, Toni Pienonen ja muut businessarenalaiset. Tilaaja: Business Arena Oy Tuottaja: Serus Media Oy/ Personal Book Taitto: Kari Marttinen Piirrokset: Jaakko Mehtälä 1. painos, tammikuu 2014 Saarijärven Offset ISBN

3

4 SISÄLLYS JOHDANTO 6 Kirjoittajista 7 LUKU 1 - MIKÄ VAATII KORJAAMISTA? 8 Hankkeista franchising-toimintaan? 9 Kuka puhuu pk-yritysten kieltä? 10 Miten syntyy wau-elämys? 11 LUKU 2 - TOIMINNAN KESKEISET PILARIT 14 ba-tila 15 SECI-malli 18 Sähköisten työkalujen hanki-edes-nämä 19 LUKU 3 - TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KAUPALLISTAMINEN 22 Jää särkyy donitsin ja kahvin voimalla 24 Kioski laajenee kahvilaksi 26 Kohti menestystarinaa 27 Ensimmäiset seuraajat kuinka yksinäisestä hullusta tulee liikkeen johtaja? 28 LUKU 4 - LIIKEVOIMAA OPPILAITOS- YRITYSYHTEISTYÖHÖN 30 Se on se Matti siellä eli ketä aktivoidaan 32 Kuka myy koulua, jos ei koulu itse? 35

5 LUKU 5 - SUKELLUS AMMATTILAISTEN HANKEMAAILMAAN 36 Aktiivinen omistajuus ratkaisee 37 Hankesopimus 39 Hanke = kokeilun ja todistamisen työkalu 40 Miksi hanketta ei ohjata taustapeiliin katsomalla? 41 Hankkeesta kerättävä data - tietokuonaa vai hyödyllistä tietoa? 42 LUKU 6 - MUUTTUVAT KORKEAKOULUT 44 Innovaatioiden välittäjät ratkaisevat 45 Mutta millä resursseilla? 48 Voiko opettaja tarttua puhelimeen ja soittaa työnantajalle? 49 Opiskelijat suurin käyttämätön voimavara 50 LUKU 7 - OPPIMISIMISTAPAHTUMA UUDEN TIEDON SYNNYTTÄJÄNÄ 52 Innostavien tarinoiden ja visioiden tarve 53 Kokeilukulttuuri - tyyli vapaa, tehtävä kirkkaana mielessä 56 Ohjelma vai prosessi? 57 Hankemaailman Skynet? 58 Lopuksi 60

6 JOHDANTO Teimme kokeilun. Kokosimme yhteiseen koulutuspäivään muutaman kymmenen hengen joukon erään ammattikorkeakoulun opettajia ja annoimme heti alkuun yllätystehtävän: soittakaa vähintään yhdelle työnantajalle ja keskustelkaa lyhyesti siitä, mitä odotuksia tai tarpeita heillä on korkeakoulun suhteen. Pelko ja jännitys iskivät yleisöön. Nytkö? Kyllä, nyt. Heti. Haluamme näillä teksteillä haastaa teitä kaikkia keskusteluun kanssamme. Suomalaisessa kehittämis- ja innovaatiojärjestelmässä on kansainvälisesti vertaillen paljon hyvää, mutta miten voisimme olla vielä parempia? Kerromme seuraavilla sivuilla joistakin omalle työnteollemme tärkeistä menetelmistä, mutta käsittelemme myös yleisiä hankemaailmaan liittyviä ajatuksia jopa pienen tuskan ja angstin kautta. Toivottavasti kukaan ei loukkaannu. Toivottavasti joku kokee pienen herätyksen. Sisällöissä liikumme pääasiassa erilaisten hankkeiden, innovaatiotoiminnan, aluekehittäjien ja korkeakoulujen maailmassa. Monet käsittelemämme asiat tosin ovat hyvin samankaltaisia myös muissa suuremmissa organisaatioissa tai yritysverkostoissa. Me uskomme siihen, että ihmisten fyysinen kohtaaminen on keskeisellä sijalla yhteisöjen oppimisessa. Kohtaamisia tuetaan hyvällä viestinnällä ja osallistamisella ennen ja jälkeen. Olkoon tämä kirja osa tätä prosessia omalta osaltamme. Kiitämme kaikkia kumppaneitamme oppimistapahtumista, joiden kokemukset tarjoamme nyt lukijamme käyttöön. Business Arena Oy:n väki 6

7 Kirjoittajista Business Arena on vuonna 2000 perustettu kehittämisen asiantuntijayritys. Tuotamme organisaatioille tietoa ja ideoita kohtaamisten kautta. Katsomme yhteiskunnallista kehittämistä intohimolla, yrittäjän silmin. Matkallemme mahtuu yli 700 projektia, muutosprosessia, valmennusta tai oppimistapahtumaa, joihin on osallistunut yli henkilöä. Noin puolet suomalaisista korkeakouluista on asiakkaitamme, samoin lukuisat aluekehittäjät ja strategiset kehityshankkeet. Tavoitteenamme on, että meille maksetaan tuloksista, ei toimenpiteistä. TYÖSKENTELEMME KOLMEN KESKEISEN AIHEEN PARISSA: Tuloksellinen hanketoiminta: teemme hankkeista tuloksellisempia. Tuomme niihin yrittäjämäistä ajattelua, ketteryyttä ja ihmisten kohtaamista. Tulevaisuuden korkeakoulu: rakennamme oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Tuemme ideoiden kaupallistamista ja kytkemme työelämäprojektit osaksi opetusta. Oppimistapahtumat: tuotamme osallistavia ja vaikuttavia oppimistapahtumia työkaluksi verkostojen johtamiseen. Tämän kirjan ovat kirjoittaneet Mikko Markkanen ja Toni Pienonen yhdessä muiden businessarenalaisten kanssa. 7

8 1 LUKU 1 - MIKÄ VAATII KORJAAMISTA?

9 1 Erilaisilla kehitys- ja tutkimushankkeilla voidaan rakentaa huomisen Suomi mutta vain, jos koko hankekulttuuria muutetaan rajulla kädellä. Mielestämme julkisen tutkimusja kehitystoiminnan panos-tuotto -suhde ei ole hyväksyttävällä tasolla. Suomi on tehnyt valtavia investointeja erilaisten mallien kehittämiseen, jatkossa näille miljardeille pitäisi saada vastinetta. Ensiksi on tiedettävä, mitä ollaan korjaamassa. Ne kipukohdat, joihin kehittämistoiminnalla etsitään parannuksia, on tehtävä kansallisella tasolla hyvin selviksi. Ratkaisujen etsimisestä ja löytymisestä täytyy tehdä kaikille näkyvää. Hankkeista franchisingtoimintaan? Avainkysymys on tämä: mihin hankkeilla pyritään ja mitä niillä todellisuudessa saavutetaan? Esimerkiksi hyvin suuressa osassa ESRja EAKR-hankkeita pyritään synnyttämään jokin julkishallinnon tai suomalaisen yhteiskunnan toiminnan parannus. Hankkeissa kehitettyjen hyvien mallien olisi tarkoitus levitä suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, mutta levittämisen logiikka ei toimi. Tällä hetkellä harvat asiat kannustavat levittämään hyvänkään hankkeen tuloksia hankkeen jälkeen. Jääkö ainoaksi keinoksi luoda tulosten levittämiseen osin kaupallinen malli, joka muistuttaisi ehkä hieman franchisingtoimintaa? Asian voi havainnollistaa peruskoulujärjestelmään ja ajatukseen synnyttää hankkeista palveluvientiä. Suomalainen yhteiskunta, monet sen rakenteet ja julkiset palvelut ovat (ainakin vielä) kansainvälisen huomion ja vertailun kohde. Palveluiden kysynnän kasvu on globaali trendi, joka kulkee käsi kädessä kaupungistumisen ja elintason nousun kanssa. Voisimmeko ajatella, että jatkossa rahoitamme oman yhteiskuntamme mallien kehittämistä yhä enemmän myymällä aina edellisen sukupolven ratkaisuja ulkomaille? Tästähän periaatteessa on kysymys, kun suomalaista peruskoulujärjestelmää myydään maailmalle. Edellinen tiivistää meidän ajatusmaailmamme osuvasti. Haluamme tuoda hankkeisiin yrittäjämäistä ajattelua, kokeilevaa kehittämiskulttuuria ja vertaisoppimispaikkoja. Autamme tekemään oikeita asioita, hahmottamaan kokonaiskuvaa ja näkemään EU-hallinnon taakse käytännön tasolle saakka. 9

10 Kuka puhuu pk-yritysten kieltä? Korkeakouluissa on paljon tietopääomaa, jolla olisi arvoa myös akateemisen maailman ulkopuolella. Sen kaupallinen hyödyntäminen jää kuitenkin vajaateholle, koska tutkijat ideoineen ja keksintöineen eivät löydä tai hakeudu markkinoille suuntaavien toimintojen luokse. Todellinen pullonkaula onkin usein aivan prosessin alkuvaiheessa. Asiakkaamme sanoin: ovipumppu ei laula. Aggressiivisen odottamisen sijaan on mentävä aktiivisesti tutkijoiden itsensä luokse. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen talouskasvun tukijalka. Niihin syntyvät tulevaisuuden työpaikat. Tältä pk-yritysten ryhmältä puuttuu kuitenkin usein kokemus korkeakouluyhteistyöstä, eikä niillä välttämättä ole aikaa paneutua asiaan. Pienten yritysten on vaikea konkretisoida tarpeitaan korkeakouluille, koska yhteinen kieli puuttuu. Lisäksi korkeakoulut keskittyvät usein suurten työnantajien tarpeisiin. Varsinkin ammattikorkeakouluissa oppimisen on yhä enemmän tapahduttava projektiopintojen kautta, yhteistyössä yritysten kanssa tai yrittäjämäisesti itse uutta luoden. Tämä tarkoittaa opetushenkilökunnan radikaalia työnkuvan muuttumista, johon he tarvitsevat tukea. 10

11 11

12 Miten syntyy wau-elämys? Ihmiset oppivat parhaiten, kun he saavat itse vaikuttaa sisältöihin. Tämä pätee kaikkeen kehittämiseen. Osallistaminen ei tuota pelkästään parhaita tuloksia vaan myös tyytyväisempiä ihmisiä: oppimisesta tulee merkityksellistä. Voiko kehittäminen olla samaan aikaan tuloksekasta ja innostavaa, jopa hauskaa? Wau-elämyksiä on totuttu kokemaan viihde- ja kulttuuritapahtumissa. Mitä wau voi tarkoittaa ammattitapahtumissa ja verkostokohtaamisissa? Se on hetki, jolloin kaikki menee oikein. Ihmisistä syntyy maaginen noste, joka auttaa nousemaan liian tutun työroolin yläpuolelle ja ajatus nyrjähtää ulos totutuista urista. Miten temppu tehdään? Ei ainakaan näin: auditorioon ahtautuneet parisataa oman alansa asiantuntijaa tuijottavat päivän, pari toistensa niskavilloja ja turhautuvat jälleen kerran merkityksellisten keskustelujen puutteeseen. Ohjelmaa täyteen ahdetun seminaaripäivän avainpuhujaksi tilataan puhujapankista muutenkin vuoden joka toiseen tilaisuuteen buukattu motivaatiopuhuja. Verkostoitumisosio hoidetaan hatarasti cocktail-tilaisuudella, jossa musiikki soi aivan liian lujalla ja jossa on muutoinkin mukana enää neljännes osallistujista. Päivän kevennykseksi hankitaan stand up -koomikko, joka ainoana voi saada osallistujissa aikaan helpotuksen naurahduksia tai jopa hetkellisiä oivalluksia. WAU! Huonossa tapahtumassa niin järjestäjän kuin osallistujankin tuotto on miinuksella. Olo on hämmentynyt: miksi tämä tapahtuma oikein järjestettiin? Miksi käytin aikaani siihen? Ilman tavoitteita ei kannata järjestää tapahtumaa, oli kyseessä sitten pienempi tapaaminen tai iso verkostokohtaaminen. Olennaista on ymmärtää kohtaamisten ja tapahtumien merkitys osana suurempaa kehittämis- tai oppimisprosessia. Järjestäjien on tehtävä yhdessä selväksi yhteinen käsitys siitä mitä tavoitellaan ja kysyttävä vielä viidesti miksi. Vasta sen jälkeen voidaan mallintaa yhdessä polku, jota pitkin tavoitteeseen päästään. Webinaareillekin on paikkansa, mutta ilman oikeita ihmisten kohtaamisia ei innostus leviä eikä rohkeus tartu. Eikä oikeita tekoja tapahdu. Kun alan ammattilaiset saadaan kovalla vaivannäöllä yhteen paikkaan, on järjetöntä olla hyödyntämättä heidän asiantuntemustaan ja paikalla olevaa energiaa. Tarvitaan oppimisen prosessin ja yhdessä työskentelyn mekanismien ymmärtämistä. Yhteisöllisiä menetelmiä ja oppimisen ohjaamista. 12

13 TÄSSÄ ME HALUAMME OLLA MUKANA. 13

14 2 LUKU 2 - TOIMINNAN KESKEISET PILARIT

15 2 Ensimmäisessä luvussa kerroimme missiomaisesti ja myönnetään paikoin jopa hieman angstisesti niistä epäkohdista, joita olemme hanketoimintaa läheltä seuratessamme havainneet. Me Business Arenalla toimimme niiden alueiden kehittämiseksi. Me autamme korkeakoulujen opetushenkilökuntaa, tutkijoita ja yrityksiä hyödyntämään erilaiset yhteistyömahdollisuudet. Tuemme kaupallistettavien ja konseptoitavien ideoiden syntyä ja osaamisen siirtämistä yhteiskuntaan sekä elinkeinoelämään. Kytkemme työelämäprojektit osaksi opetusta ja rakennamme opiskelijoille kontaktipintaa yrityksiin. Tuotamme osallistavia ja vaikuttavia oppimistapahtumia sekä viestinnän työkaluja verkostojen johtamiseen. Toimimme apuna tilanteissa, joissa on tavoitteena synnyttää yhteistoimintaa, luoda strategiaa, kehittää yhdessä ja aktivoida verkostoja. Suunnittelemme ja tuotamme kokonaiset kehittämisprosessit tai yksittäiset tapahtumat. Tuloksena syntyy uusia ratkaisuja, yhteinen tahtotila, intoa ja liikevoimaa. Nyt täytyisi varmaankin kertoa miten se tapahtuu. Esittelemme seuraavaksi kaksi teoreettista, mutta käytännön toimintamme kannalta oleellista mallia, sekä kaikkien kehittäjien kannalta tärkeitä huomioita sähköisten työkalujen osalta. ba-tila #oppiminen #oppimistapahtumat #Nonaka Me olemme sielumme velkaa ba:lle tai Business Arena Oy on, yrityksen nimi sai alkunsa tästä termistä. Ihastuimme malliin ja halusimme, että yrityksen nimi lyhennettäisiin kirjaimin BA. Sitten mietittiin, mitkä kaksi sanaa muodostaisivat tuon lyhenteen. Termi tulee japanin kielen sanasta ba, joka tarkoittaa karkeasti käännettynä jaettua tilaa. Ba:n käsitteen toi organisaatioiden toimintaan jo 1990-luvulla japanilainen emeritusprofessori Ikujiro Nonaka klassikkokirjassaan The Knowledge-Creating Company. Ba on uuden tiedon kasvualusta, kuten liikkeenjohdon ja organisaatioiden tietämyksenhallinnan asiantuntijat Otto Scharmer, Ryoko Toyama ja Ikujiro Nonaka kuvaavat artikkelissaan Building Ba to Enhance Knowledge Creation and Innovation at Large Firms: Knowledge is created in situated action (Suchman, 1987). The knowledge-creating process is always context-specific in terms of time, space, and relationships between 15

16 people. Information becomes knowledge when it is interpreted in context (Schoenhoff 1993). Such a context is interactive (Ueno, 2000). Ba offers such a context. Based on the concept that was originally proposed by Nishida (1921, 1970) and was further developed by Shimizu (1995, 1999), ba is here defined as a shared context in motion in which knowledge is created, shared, and utilized (Nonaka, Toyama, and Konno, 2000). Ba is the context shared by those who interact with each other, a process through which the context itself evolves through a self-transcending process of knowledge creation. Ba provides the energy, quality, and place for individual knowledge conversions and for moving along the knowledge spiral. Knowledge emerges out of ba. BA Meille ba on tärkeä siksi, että käsite ja siihen liittyvä SECI-malli (ks. seuraava alaluku) on yksi keskeisimpiä ajattelumalleja, joita käytämme omissa projekteissamme. Se on yksi meidän peruskallioistamme. Ba on moniulotteinen tapahtumapaikka ja rajoiltaan jatkuvasti muuttuva ympäristö, jossa ihmiset yhdessä jakavat, luovat ja hyödyntävät tietoa. Tämä tapahtuu sekä ajattelussa (jaetaan ideoita) että toiminnassa (tehdään yhdessä). Business Arenalla hyödynnämme bateoriaa käytännössä rakentamissamme oppimistapahtumissa ja -prosesseissa. Ba-tila suunnitellaan fyysisellä, henkisellä sekä sosiaalisella tasolla. Fyysinen ba on konkreettinen tila, jossa tietoa luodaan. Oppimistapahtumissa hyvän fyysisen ba-tilan kriteerejä ovat mm. vuorovaikutteisuutta salliva rakenne (avoin tila, liikuteltavat penkit jne.), esteettisyys (mukava ja virikkeellinen ympäristö) sekä lämminhenkisyys (turvallisuus) ja akustiikka. Yhtälailla fyysinen tila voi nykyään olla myös hyvä verkkoympäristö, esim. jokin sosiaalisen median työkalu. Sosiaalinen ba on vuorovaikutustila ihmisten välillä. Sosiaalinen ba on dynaaminen, muuttuva tila joka syntyy avoimuuden ja luottamuksen kautta. Sosiaalisessa tilassa käydään dialogia, jossa osallistujilla on yhteinen merkitys ja jossa osallistujat yhdessä rakentavat suurempaa kokonaisuutta. Kuten William Isaacs on sanonut: Dialogi on keskustelua, jolla on ydin, mutta jossa ei valita puolta. 16

17 Henkinen ba on yhteinen mielentila, joka suuntaa ihmisten energiat kohti samaa päämäärää. Henkinen ba syntyy yhteisestä tarkoituksesta ja tavoitteista. Tällöin myös sosiaalinen taso syvenee ja tiedon jakaminen on tehokkaampaa. Jaettu energia saa aikaan myös toimintaa, jota uuden tiedon luominen aina vaatii. Ba:n eri ulottuvuudet täydentävät toisiaan ja saavat yhdessä aikaan uuden tiedon kasvualustan tuloksena on tehokkaampaa oppimista. 17

18 1. SOSIAALISAATIO Jutustelu, ideoiden heittäminen 2. ULKOISTAMINEN Yhtymäkohtien ja muodostelmien tunnistaminen, uudet ideat, työkalut 3. SISÄISTÄMINEN Ideoiden testaaminen ja kokeilut 4. YHDISTÄMINEN Uusien kokeilujen muotoilu, pilotit, kokeilut Lähde: Wikipedia SECI-malli #oppiminen #Nonaka #aivanolennainenjuttu Ba:n käsitteeseen kuuluu olennaisesti myös Ikujiro Nonakan ja hänen kollegoidensa luoma SECI-malli (Socialization, Externalization, Combination, Internalization = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, sisäistäminen). Olemme todistaneet sen toimivuuden satojen kohtaamisten kautta. Malli toimii pienimmillään pienen yksittäisen työpajan oppimisprosessin runkona. Toisaalta, kun lisätään kirjaimellisesti kierroksia ja tehdään yhä uusia iteraatioita, päästään kiinni pidemmän oppimisprosessin rakenteeseen ja siihen, miten esimerkiksi kokonainen organisaatio tai verkosto oppii. SECI-mallin kauneutta on myös se, miten se yhdistää ja selittää hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja toisaalta käytännön tekemisen ja kokeilemisen. Ensimmäisestä on kyse aina, kun järjestämme osallistavia ja vuorovaikutteisia oppimistapahtumia, jälkimmäistä tarvitaan kun halutaan luoda tuloksellista innovaatio- ja hanketoimintaa. 18

19 SECI-MALLIN NELJÄ VAIHETTA YKSINKERTAISTETTUNA: 1. Sosialisaatio on hiljaisen tiedon välittämistä yksilöiden välillä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Perheessä tapahtuva yhteisön sääntöjen oppiminen ja käytännön esimerkkien kautta opettaminen ovat esimerkkejä tiedon sosialisaatiosta. 2. Ulkoistaminen on hiljaisen tiedon muokkaamista käsitteiden ja mallien avulla eksplisiittiseksi eli jäsennellyksi tiedoksi. Hiljainen tieto muutetaan tässä vaiheessa ymmärrettävään ja tulkittavaan muotoon. Ulkoistettu ja teoreettinen tieto ovat perusta uuden tiedon luomiselle. 3. Yhdistäminen on ulkoistetun tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kun tieto on saatu yleisymmärrettävään muotoon, se voidaan yhdistää aiemmin arkistoituihin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjestetään. 4. Sisäistäminen tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto tulee osaksi yksilöllistä tietopohjaa. Näin siitä tulee uudestaan hiljaista tietoa ja kiertokulku palautuu sosialisaatioon, kun yksilö jakaa sisäistämäänsä tietoa hiljaisesti eteenpäin. Sähköisten työkalujen hanki-edes-nämä #sähköinen #verkko #helppohelpompi Muutaman viime vuoden aikana pienten yritysten käyttöön tarkoitettujen sähköisten työkalujen kirjo on räjähtänyt. Työkalut ovat halpoja tai ilmaisia ja tekevät arjesta helppoa. Jostain syystä ne eivät ole vielä ehtineet kaikkien julkisten kehittäjien, kuten esimerkiksi hankkeiden, käyttöön. Tämä siitä huolimatta, että ne ovat toiminnaltaan hyvin samantyyppisiä kuin pienyritykset: toiminta on projektijohtoista, yrittäjämäistä (henkilövastuu) ja aikasidonnaista. Seuraavassa esittelemme joitakin ajatuksiamme ja suosikkejamme, jotka sopivat jokaisen julkisen kehittäjän budjettiin. 1. ASIAKKUUDENHALLINTAOH- JELMA. Yksinkertaistettuna asiakkuudenhallintaohjelmat ovat järjestelmiä, joihin kerätään systemaattisesti tietoa asiakkaista ja joiden avulla asiakassuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen onnistuu paremmin. Palveluita on useita erilaisia. Esimerkiksi 37signalsin Highrise on helppo järjestelmä, joka soveltuu pienten toimijoiden tarpeisiin. Yksinkertaisimmillaan jo Exceltaulukko saattaa olla toimiva asiakasjärjestelmä. Pääasia on, että kontaktit saadaan kerättyä yhteen paikkaan, jota nimetty henkilö päivittää. Asiakkuudenhallintaohjelma on tie pois miljoonasta eri Word-tiedostosta, lehtiöiden kulmiin kirjoitetuista yhteistiedoista, hukkuneista käyntikorteista ja sähköposteista. 19

20 2. SÄHKÖINEN VIESTINTÄJÄRJES- TELMÄ. Sähköisellä viestintäjärjestelmällä tarkoitamme sellaista työkalua, jolla saadaan tietoa viestinnän tehokkuudesta. Normaali sähköposti on melko tehoton viestintämuoto varsinkin, kun ajatellaan viestin tehon seurantaa. Kaikki apu, jolla viestintää saadaan kohdennettua ja seurattua sen tavoittavuutta, on tarpeen. Yksi hyvä vaihtoehto viestintäjärjestelmäksi on Apsis, ammattikäyttöön suunnattu järjestelmä. Apsista käyttävät esimerkiksi Hennes & Mauritz ja Peugeot, sekä moni muu iso viestintäänsä jatkuvasti mittaava ja mallintava taho. Silti se ei ole massiivinen investointi, vuositasolla muutamia satoja euroja. Vain pieni osa sähköpostiliikenteestä tavoittaa kohderyhmänsä. Mieti viestin sisältö tarkkaan, sillä jo otsikolla on suuri merkitys siihen avataanko viesti vai ei. Toimivan viestintäjärjestelmän ansiosta ei tarvitse arvailla kuka tai kuinka moni avaa lähetetyt sähköpostit. Järjestelmän tarjoamat tiedot auttavat 20

21 analysoimaan sisältöjä ja sitä, kehen ne purevat. Syntyvä data antaa vihjeitä vastaanottajien kiinnostuksesta ja siitä saadaan suoraan hyvää liidilistaa. Listan avulla on helpompi poimia massasta ne, joihin kannattaa olla yhteydessä seuraavassa vaiheessa. 3. SOSIAALISEN MEDIAN KANAVA(T). Kaikkien tulisi olla aktiivisesti mukana edes jossakin SoMe-kanavassa (Twitter, Facebook, LinkedIn, Youtube, Flickr, Google+ ja blogit). Valinta tehdään viestinnän kohderyhmän mukaan: ole siellä, missä kohderyhmäsi. Siinä missä Facebook on olohuone, LinkedIn on kauppakamarin aula ja Twitter alakerran baari. Parhaan vaikuttavuuden saa usein tuottamalla mielenkiintoista sisältöä olemassa oleviin kanaviin ja niiden käyttäjille sen sijaan, että yrittäisi luoda omaa SoMe-nurkkausta tyhjästä. 5.VERKKOKOVALEVY (PILVIPALVE- LUT).Pilvipohjaisten verkkokovalevyjen idea on, että eri paikoissa toimivat käyttäjät pääsevät samanaikaisesti käsiksi yhteisiin tiedostoihin. Dropbox on erinomainen ja freemiumpohjainen (vasta lisäpalvelut ovat maksullisia) tapa jakaa ja työstää tiedostoja koneesta riippumatta. Google Docs taas mahdollistaa asiakirjojen samanaikaisen työstämisen verkon välityksellä. Se on hyvä alusta tiimityöskentelyyn. 4. TYÖSKENTELYALUSTA PROJEK- TEILLE. Projektityö helpottuu, kun sille on olemassa oma sähköinen ympäristönsä. Tehtävistä muistuttava ja niitä jäsentävä työskentelyalusta riittää suurimpaan osaan yksinkertaisista projektitöistä. Kevyessä projektityössä riittää, että alustasta löytyvät yksilöiden tehtävät, vastuut ja aikataulut. 37signalsin BaseCamp on yksi tällainen ratkaisu. Suosittelemme sitä esimerkiksi tahoille, jotka joutuvat toteuttamaan paljon erilaisia tapahtumia ja kohtaamisia. 21

22 3 LUKU 3 - TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KAUPALLISTAMINEN

23 3 Totesimme tämän kirjan alussa keskeisen korkeakoulujen tietopääoman hyödyntämiseen liittyvän ongelman: ovipumppu ei laula. Innovaatiot eivät liiku tutkijanpöytää kauemmas. Me Business Arenalla olemme olleet mukana aktivoimassa innovaatiotoimintaa Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Toimintaa on tehty nimellä Ideasta ilmiöksi vuodesta 2008 lähtien. Kun aloitimme aktivointityön, harva henkilöstön jäsen edes tiesi aiheesta tai siihen tarjolla olevista tukipalveluista sekä rahoituksesta. Ilman tietoa ei voida tarttua toimeen. Keskityimme siis ensimmäiset vuodet tietämyksen kasvattamiseen. Meni kuitenkin muutama vuosi ennen kuin kaupallistusvaiheen alkupään aktivointityö (keskustelut ja osaamisen yhdistely kohtaamispaikkoja luomalla) alkoi näkyä tuloksissa eli keksintöilmoitusten määrässä. 1. Aktivointi 2. Keskustelu 3. Yhdistäminen Kaupallistamisprosessi 4. Idean kiteytys uusi pa l vel u ta i t uo t e? Tutkimussyötteiden ja idea-aihioiden keruu Osaamisen ja tekijöiden kokoaminen Ideoiden ja osaamisen yhteensovittaminen Sparraus ja tuki Rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden hankinta uusi yr it ys? Näkemyksemme tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamisesta korkeakouluissa. Prosessi alkaa paljon ennen varsinaista kaupallistamisvaihetta (suppilon oikea puoli). Tämä kuitenkin unohtuu aivan liian usein, kun Suomessa ja maailmalla rakennetaan erilaisia innovaatioym- päristöjä. Tukipalveluita ja rahoitusta riittää, mutta käyttäjiä ja ideoita on vähänlaisesti. Suppilon vasen puoli, esikaupallistustyö ja aktivointi, on polttoainetta joka pitää toiminnan kiireisenä. 23

24 Jää särkyy donitsin ja kahvin voimalla #ideakioski #kohtaaminen #donitsisuussa Me taistelemme ihmisten ajasta. Kaikki, jotka ovat joskus olleet järjestämässä tiedotustilaisuutta tai informaatioiskua, tietävät kuinka vaikeaa ihmisiä on saada paikalle. Onkin parempi mennä suoraan heidän luokseen kutsumatta ja yllättäen. Tähän tarkoitukseen loimme Jyväskylän yliopiston ja JAMK:in kanssa Ideakioskin. Se on kohtaamismarkkinoinnin keinoin toteutettu infopiste. Ideakioski toteutetaan juuri niin kuin nimi antaa ymmärtää: tuomalla kiertävä kahvikärry ennalta määritettyjen kohderyhmien toimipisteisiin sopivina ajankohtina. Kioski tuottaa keskimäärin noin henkilökohtaista keskustelua päivän aikana. Se viedään paikkoihin, joissa keskustelu on luontevaa. Kioski liikkuu jatkuvasti paikasta paikkaan. Tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman henkilökohtaisesti ja havainnollisesti. Parhaat ajankohdat ovat aamupäivä- ja iltapäiväkahvitusten yhteydessä. Koska Ideakioskin kohtaamiset ovat suorapuheisia, on valmistauduttava kuulemaan myös edustettua aihetta koskevaa kritiikkiä. Se on kullanarvoista asiakaspalautetta. Kioskin tarkoitus on aktivoida ennalta valittua kohderyhmää toimimaan tietyllä tavalla, välittämään ja keräämään tietoa sekä korjaamaan väärinkäsitykset. Se auttaa ihmisiä muistamaan tekijöiden kasvot. Tätä työtä on kuitenkin turha tehdä ilman tuliaisia. Kun ihmisille tarjoaa 24

25 jotain hyvää täysin pyyteettä, jää rikkoutuu ja keskustelu vapautuu. Tilanne, jossa joku saapuu yllättäen tarjoamaan ilmaista kahvia ja herkkuja, odottaen vastapalveluna vain keskusteluhetkeä, on otollinen. Kutsumme tätä donitsin voimaksi. Se toimii kahdella tasolla: kahvikuppi kädessä, donitsia syöden on pakko pysähtyä hetkeksi. Toisaalta donitsi suussa on vaikea väittää vastaan. Jyväskylän yliopistolla ja JAMK:lla osaamisen ja tutkimuksen kaupallistaminen oli siis monelle henkilöstön jäsenelle alkuun tuntematon käsite. Siksi kioski keskittyi erityisesti tiedon lisäämiseen. Jos taas tavoitteena on luoda korkeakoulun tutkijoiden keskuuteen esimerkiksi keskustelua ja pohdintaa tutkimuksen kaupallistamisesta, Ideakioski kerää ajatuksia aiheesta, tuo esille monialaisen tutkimustoiminnan mahdollisuuksia ja osallistaa tutkijoita tuleviin tapahtumiin. Ideakioskin kautta voi sopia myös suoraan tapaamisia TKI-palveluiden kanssa, ja kioskin toteuttaja saa tietoa henkilöstön odotuksista sekä nykytilasta. Kaikki Ideakioskien kohtaamiset dokumentoidaan ja mitataan. On tärkeää ymmärtää, ettei kioski saa tyrkyttää. Asenteen on oltava me haluamme kuulla, ei me tultiin kertomaan. Kioskia voi soveltaa myös osallistavaan strategian luomiseen, ideointiin tai arviointiin. IDEAKIOSKIN TOTEUTTAMI- SESSA ON SYYTÄ MUISTAA DDAnna tarttumapinta: valitse sopivan kapea kärki, joka kiinnostaa kohderyhmää. DDKiinnostu kohderyhmän tekemisestä: vie keskustelua askel askeleelta eteenpäin, jotta he tunnistavat mahdollisuuksia. DDYhdistä tarttumapinnat ja langat: jos et hetkessä osaa reagoida tai vastata esille nousseisiin asioihin, ota tilanne haltuusi. Sovi jatkoyhteydenotto ja -tapaaminen. DDÄlä jätä asioita roikkumaan: lisää kaikki kontaktit asiakkuudenhallintajärjestelmään ja seuraa etenemistä. Huom! Lounastilanteet ja muut suurten massojen kokoontumiset eivät ole parhaita hetkiä hyödyntää kioskia. Se sopii parhaiten yksilöiden väliseen rauhalliseen kohtaamiseen. Joskus keskustelut venyvät kymmeniin minuutteihin, mikä on vain hyvästä. Anna asioiden mennä omalla painollaan. 25

26 Kioski laajenee kahvilaksi #ideakahvila #osaamisenyhdistely #innovaatiohöttö Seuraavaksi vaiheeksi esikaupallistustyön edistämiseen loimme Ideakahvilat. Ne ovat pop up -kahvilan muodossa näyttäytyviä rentoja oppimistapahtumia. Ideakahvilat ovat tyypillisesti hengen tilaisuuksia, jotka kestävät 3-4 tuntia. Kahvilat ovat luonteva kehitysympäristö esimerkiksi kioskien keskusteluissa esiin nousseille asioille. Ideakahviloihin kerätään valitun teeman ympärille sopiva kokoonpano asiantuntijoita ja tekijöitä yli organisaatiorajojen. Kohtaamisessa pyritään yhdistämään eri osaamistaustoja ja asioita viedään saman tien kohti käytäntöä. Tavoitteena on saada osallistujat pohtimaan ja tunnistamaan uusia mahdollisuuksia eri rajapinnoissa. Esimerkiksi ICT:n yhdistäminen sosiaali- ja terveyspuolen haasteisiin tuottaa helposti mielenkiintoisia ratkaisuja. Suosimme nopeita kokeiluja sekä niistä oppimista, ja tieto ja kokemukset virtaavatkin vapaasti osallistujalta toiselle. Toiminnaltaan Ideakahvilat ovat erittäin vuorovaikutteisia tapahtumia, joissa paiskitaan aidosti töitä. Ihmiset on kyllästetty puheilla innovaatiohötöstä tätä pyrimme välttämään. Ideakahvilat tekevät ideoinnista hauskaa ja yksinkertaista, tarjoten samalla uskoa ja innostusta. Konkretia on tärkeää! Tyypillisesti kahvilat synnyttävät kolme idea-aihiota. Niitä pitää viedä heti käytäntöön, sillä innostus kestää vain lyhyen aikaa. Kaikelle tekemiselle on sovittava jatkoaskeleet, jotta kukin osallistuja tahollaan vie asioita 26

27 POP UP eteenpäin tapaamisten välissä. Tavoitteiden toteutumista tulee seurata valmentavalla asenteella. Ideakahviloiden työskentelyn pohjana voidaan käyttää erilaisia osallistavia ryhmätyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä aina tarpeen ja tilanteen mukaan. Ideakahvilat voivat olla toteutusmalliltaan myös ratkaisukeskeisiä, jolloin kahvilan aiheeksi valitaan jokin valmiimpi idea tai ongelma. Ratkaisukahvilaan osallistuva yleisö tuottaa ratkaisuehdotuksia ja synnyttää yhdessä uutta tietoa. Tavoitteena on työstää olemassa olevia ideoita eteenpäin, antaa energisoiva kokemus yhteisestä työskentelystä sekä ennen kaikkea tarjota osallistujille mahdollisuus innostua toisten osaamisesta ja siten ruokkia yhteistyötä jatkossa. Kahviloiden toteuttamisessa on ymmärrettävä, etteivät ne saa olla liian valmiiksi pureskeltuja. Keskustelijat luovat tilanteen, joten vetäjän tehtävä on auttaa asioita etenemään omalla painollaan. Tekemistä on vietävä eteenpäin sopivasti ohjaten ja seuraten. Jälkihoidolle kannattaa varata riittävästi aikaa jo etukäteen. Kohti menestystarinaa #TKI-toiminta #kaupallistaminen Korkeakoulujen tutkijat tai muu henkilöstö eivät tyypillisesti lähde itse kaupallistamaan osaamistaan yrittäjänä. Onnistuneen kaupallistuksen lopputulos on usein lisensoitava palvelu tai tuote, joka siirtyy olemassa olevaan yritykseen. Idean keksijä itse jatkaa työtään korkeakoulussa. Kaupallistusprosessi on pitkä. Aikaa kuluu erityisesti ideoinnin alkuvaiheessa, kun henkilöstön osaamiselle tai ideaaihiolle etsitään käyttömahdollisuuksia. Olemme huomanneet, että tutkimuksen kaupallistaminen tapahtuu tehokkaammin, kun tiedeyhteisön edustajat pääsevät soveltamaan osaamistaan yritysmaailmasta ilmaistuun tarpeeseen. Syy on selvä: työntäminen, jossa tiedeyhteisö pakottamalla pyrkii tunnistamaan kaupallisia ideoita, on työlästä. Tutkijat onkin verkotettava heti esikaupallistusvaiheessa mahdollisten hyödyntäjien, kuten yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Osaamistaan tai tutkimustaan siirtävä korkeakoulun edustaja pääsee välittömästi kiinni asiakastarpeeseen. Hän saa välitöntä ja aitoa palautetta. Toiminta konkretisoituu. Yritykset saattavat tarvita avukseen tulkin, joka auttaa niitä muovaamaan oikeat kysymykset ja löytämään oikeat tutkimushypoteesit. Parhaassa tapauksessa yrityksen kanssa tehty yhteistyö avaa tutkijoille aivan uusia tutkimusväyliä. Menestystarinat ovat tärkeitä. Pioneerityötä tekevät tutkijat ja muut tiedeyhteisön edustajat on otettava mukaan innovaatiotoiminnan kulttuurinmuutokseen. Kaupallistamista edesauttavien tahojen on tuettava ja tehtävä heidän työnsä näkyväksi. 27