muutos Taidetta 70-luvulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "muutos Taidetta 70-luvulta"

Transkriptio

1 Rakenne muutos Taidetta 70-luvulta Niilo Hyttinen, Eteläafrikkalainen kohtaaminen, 1978, öljy kankaalle, 160 x 120 cm, Oulun taidemuseon kokoelma. Kuva Mika Friman. Niilo Hyttinen, Kimmo Kaivanto, Inari Krohn, Rauni Liukko, Jarmo Mäkilä, Eino Ruutsalo, Sven-Olof Westerlund, Elonkorjaajat ja Galleria Halvat huvit Lönnströmin taidemuseo Raumalla

2 Sisällysluettelo Johdanto ja taiteilijaesittelyt Kati Kivimäki & Arja Roivainen Mikä on poliittista? Otso Kantokorpi toimittaja ja kriitikko On seurattava tähteä Muistikuvia 1970-luvulta Janne Koski Rauman taidemuseon intendentti Ilman taidetta elektroninen aikamme olisi painajainen Kati Kivimäki Lönnströmin taidemuseon johtaja s.3-4 s.5-7 s.8-10 s Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 2

3 1970-luvussa oli luonnetta. Harvassa ovat ne yli 40-vuotiaat, joiden muistoissa vuosikymmeneen ei liittyisi mitään mainittavaa. Energiaa säästettiin joka talossa, kansaa valistettiin, lapsia uhkailtiin ruokapöydässä Biafralla, ikkunoihin ripustettiin isokukallisia värikkäitä verhoja, kenkiä maalattiin, appelsiineja syötiin säästeliäästi, jauhelihapitsa ja pienet sähkögrillit yleistyivät ja Ruotsiin muutettiin paremman elannon toivossa. Vuoden 1968 kansannousut ja opiskelijamellakat olivat lieventyneet tai jalostuneet poliittiseksi ohjelmanteoksi. Elettiin taloudellisen laman varjossa, mutta usko ihmisen hyvyyteen ja parempaan tulevaisuuteen eli vahvana. Yhteiskunnallinen idealismi ei oikeutta ilman rakkautta -henkeen elävöitti nuorten aktivistien toimintaa. Taiteessa uusiksi aiheiksi nousivat luonnonsuojelu, työväenaate, maaltamuutto ja kansainvälisyys. Suomalaisen taiteen kantaaottavuus oli pitkälti työläisaiheissa ja realismissa, mutta myös taiteen uusia ja kokeellisempia ilmiöitä tuotiin esiin. Taiteen piirissä keskusteltiin taiteilijan ammatillisesta asemasta ja taiteen tehtävästä. Laadittiin kannanottoja ja ohjelmia asioiden kehittämiseksi. Vuonna 1972 perustettiin Kulttuurityöntekijöiden liitto, joka julkaisi vuonna 1975 taidepoliittisen ohjelman otsikolla Taide kuuluu kansalle. Taidemuseoissa kohdattiin uusi työkenttä kokeilevan taiteen, yleisötyön ja museokasvatuksen alueilla. Raumalla vuosikymmenen alku oli vilkasta ja optimistista taidekautta. Rauman taidemuseo avattiin vuonna 1970, ja uudessa taidemuseossa järjestettiin vilkkaasti näyttelyitä. Teresia Lönnström puolestaan myi tehtaansa vuonna 1973 ja teki samassa yhteydessä suuren lahjoituksen Suomen Kulttuurirahastolle tieteen ja taiteen hyväksi, sekä laati testamentin, jolle Lönnströmin taidemuseon nykyinen toiminta perustuu. Lönnströmin taidemuseon Rakennemuutosnäyttely esittelee taidetta, jota ei vähään aikaan ole nähty näyttelyissä ja jossa on kutkuttavaa nostalgiaa. Kriitikko Otso Kantokorpi ja intendentti Janne Koski loihtivat teksteissään esiin muistojensa 1970-lukua unohtamatta sen suhdetta nykypäivään. Toivotamme katsojille ja lukijoille hyviä hetkiä 1970-luvun parissa! Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 3

4 Niilo Hyttisen (s. 1940, Puolanka) teoksissa kuvastuu 1970-luvun rakennemuutos, tyhjenevän maaseudun pienviljelijäelämä ja maaltapako hän teki vaikuttavan sarjan maalauksia synnyinseutunsa pientilallisten elämästä. Teokset heijastelevat lama- Suomen tuntoja viiltävän humoristisesti malleinaan vakavailmeiset kainuulaiset ja taustana pohjoinen maalaismaisema. Kimmo Kaivannon (s. 1932, Tampere) lukujen maailmantilannetta kommentoivissa teoksissa keskeiseksi teemaksi nousee sodanvastaisuus ja huoli ympäristön tilasta. Lumpeiden peittämä rehevöitynyt järvimaisema, jossa kauneus ja tuho yhdistyvät, nousi aikanaan ympäristön tuhoamisen tunnuskuvaksi. Marssivat, osoittavat ja hakaristiksi muotoillut sormet ovat puolestaan pasifistisia kannanottoja. Inari Krohnin (s. 1945, Helsinki) teoksissa yhdistyy poliittis-yhteiskunnallinen sanoma ja uusrealistinen naivistinen yleisilme. Värikylläisistä mielenosoitus- ja marssikuvista välittyy suvaitsevaisuus ja ne heijastavat uskoa tulevaisuuteen ja kansainväliseen solidaarisuuteen. Krohnin kuvastoa ovat koko maalauspinnan täyttävät ilmeikkäät ihmisjoukot eri kansallisuuksineen, iloisesti hulmuavat punaliput, kesäiset saunakukat ja koivunoksat. Rauni Liukon (s. 1940, Vehmaa) lasikuituveistokset ovat yhteiskunnallisia kannanottoja ilman poliittista tai ideologista väritystä. Aikanaan runsaasti keskustelua aiheuttaneet todellista kokoa olevat ihmishahmot ovat sosiaalisia hätähuutoja yhteiskunnan tilasta malleinaan lapset, naiset ja työläiset. Uransa kuvataiteilijana aloittanut Eino Ruutsalo (1921 Kymi 2001 Helsinki) alkoi 1950-luvun alkupuolella tehdä kokeellisia lyhytelokuvia, kulttuuridokumentteja ja tilauselokuvia aiheinaan taide ja arkkitehtuuri. Kokeiluelokuvat syntyivät filmiä maalaten, piirtäen, raaputtaen, värjäten, syövyttäen ja valottaen. Elokuvien valo, liike ja kuvarytmi toistuu myös hänen kineettisellä ja koostetekniikalla tehdyssä kuvataiteessaan. Sven-Olof Westerlundin (s. 1935, Helsinki) suurikokoisten lyijykynäpiirrosten ja litografioiden aiheina ovat työtä tekevät ihmiset ja kansainvälinen solidaarisuus. Westerlundin taitavassa valokuvarealistisessa ihmiskuvauksessa jyrkät valot ja varjot on toteutettu verkkomaisella viivalla ilman tarkkaa ääriviivarajausta. Kuvissa vain kaikkein keskeisin ja merkityksellisin on kuvattuna. Elonkorjaajat-taiteilijaryhmä ( ) oli aikansa taiteen undergroundia. Se syntyi vaihtoehdoksi aikakauden sovinnaiselle taidekentälle korostaen yksilöllisyyttä, taiteidenvälisyyttä ja sitoutumattomuutta. Tämä poikkitaiteellinen ryhmä järjesti näyttelyitä ja happeningejä esitellen uusia taidesuuntauksia valokuvasta käsitetaiteeseen ja performanssiin Jan-Olof Mallanderin Eiraan Huvilakadulle perustamassa Halvat huvit / Cheap Trills -galleriassa. Ryhmään kuuluivat Pekka Airaksinen, Carolus Enckell, Antero Kare, Philip von Knorring, Olli Lyytikäinen, J.O. Mallander, Carl-Erik Ström, Ilkka Juhani Takalo- Eskola, Erik Uddström, Janne Vainio, Peter Widén ja Stuart Wrede sekä ryhmän fiktiivinen taiteilijahahmo Leo Ruuskanen. Jarmo Mäkilä (s. 1952, Rauma) maalasi luvun lopulla suuria realistisia sommitelmia valimotyöläisistä ja tehdasmiljöistä. Tummasävyiset tehtaat ja siellä uurastavat vahvat työmiehet vaihtuivat ennen vuosikymmenen loppua kulutuskulttuurista aiheensa ottaviin postmodernistisiin teoksiin. Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 4

5 Otso Kantokorpi Mikä on poliittista? Olen viime aikoina todennut usein, että taide on jälleen poliittisempaa kuin aikoihin ehkä yhtä poliittista kuin 1970-luvulla. Näin sanoessani en ole kuitenkaan koskaan kovinkaan tarkkaan miettinyt, mitä tuo 1970-luvun poliittisuus varsinaisesti oli. Tuntemani nuoremmat taiteilijat ovat vierastaneet vertailuani, koska he mieltävät 1970-luvun taidemaailmaan liittyvän politiikan puoluepolitiikaksi, joka heitä itseään ei liiemmin kiinnosta. Kukaan tuntemani nuori taiteilija ei liitä itseään 1970-luvulla syntyneeseen jatkumoon luvulla henkilökohtainen muuttui poliittiseksi ei vähiten feminismin vaikutuksesta. Tätä vaihetta elämme epäilemättä osin edelleenkin, sillä 1980-luvulla alkanut instituutioihin kohdistunut kritiikki ja identiteettipolitiikan tutkailu tuntuvat jatkuvan sammumattomalla innolla. Olen myös yhtä usein vierastanut kymmenluvuista puhumista, koska sillä tavoitetaan vain Inari Krohn, Ilojuhla, 1971, öljy kankaalle, 200 x 150 cm, Nykytaiteen museon, Kiasman kokoelma. Kuva Hannu Aaltonen/KKA. likiarvo tavoitellusta ymmärryksestä. Nyt kun joudun taas pysähtymään näiden asioiden äärelle, tajuan kuitenkin, että kyllähän minä itsekin olen nimenomaan 1970-lukulainen. Vuonna 1970 täytin kolmetoista; aloin sekä polttaa että juoda ja minulla oli ensimmäinen vakituinen tyttöystävä. Ihmiselle tietyt ikäkaudet ovat kai tulevaisuuden suunnan kannalta niitä merkittävimpiä. Koko 1970-luvun kirjoitin runoja. Kävin läpi erilaisia hippi-, vasemmisto- ja punkvaiheita ja vuosikymmenen lopulla pyrin turhaan Suomen Taideakatemian kouluun sekä Taideteolliseen korkeakouluun. Olen nähnyt nuorena aikalaisena kaikkien Rakennemuutos-näyttelyn taiteilijoiden töitä ja muistan myös heidät kaikki tuolta ajalta. Arvostin heitä silloin ja arvostan heitä yhtä vankkumattomasti myös nykyään. Muuttuiko mikään? Kun toimin Taide-lehden päätoimittajana vuodet , valikoin jokaisen numeron silmäilysivujen 30 vuotta sitten -palstalle tekstisitaatin 30 vuotta vanhasta numerosta. Näin tulin käyneeksi läpi kaikki lehden numerot vuosilta ja näin jälleen kerran, miten muun muassa Vietnamin sodan, kansainvälisen opiskelijaliikehdinnän, ranskalaissävytteisen uusrealismin ja angloamerikkalaisen pop-taiteen kautta siirryttiin 1960-luvulta 1970-luvulle sekä lähemmäksi omaa yhteiskuntaa että sen ongelmia. Nautin suunnattomasti sitaattien etsiskelystä. Kaikista tärkein ja samalla myös surullisin huomio oli se, että mikään ei koskaan tuntunut muuttuneen pätkääkään. Nyt teen sen saman. Olen miltei koko eilisen päivän istunut kahdessa keskiolutbaarissa Helsingin Punavuoressa työttömänä tai eläkkeellä olevien ystävieni kanssa ja mietiskellyt muun muassa tämän jutun kirjoittamista. Aamun aloitin lievässä kankkusessa lukien Taide-lehden ensimmäistä numeroa vuodelta Juhana Lepoluoto on artikkelissaan Taiteilija kehitysalueella haastatellut muun muassa Niilo Hyttistä, joka toteaa: Mene mihin tahansa kehitysalueen kyläbaariin ja juttele nuorten kanssa. Toivottomuus on olotila. Minusta tässä on kysymys heitteillejätöstä. Samaa voi sanoa vanhusten asemasta. Puhutaan rakennemuutoksista, mutta eikö yhteiskunta sentään ole ihmistä varten. Täytyykö nämä muutokset tehdä suurelle joukolle ihmisiä sietämättömäksi, jotta tehokkuus varmistuu? Sanaa kehitysalue ei enää arkikielessä käytetä liekö kyse jo resignaatiosta?, mutta sanalle rakennemuutos meillä on tapana edelleenkin naureskella sarkastisesti. En itse asiassa muistanut, että sanaa käytettiin jo näinkin varhain. Myöhemmin siihen lisättiin joidenkin poliitikkojen toimesta olisikohan asialla ollut Harri Holkeri? toki etumääre Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 5

6 hallittu, mikä sekään ei osoittautunut yhtään mitään tarkoittavaksi. Eufemismien aika alkoi jo siis 1970-luvulla. Sitä ennen oli kylmästi vain valehdeltu. Se oli siinä mielessä rehellisempää, että siitä saattoi jäädä edes kiinni, niin kuin toisinaan tapahtui. Mutta palatkaamme Hyttisen kommenttiin. Jos jätämme sanat kehitysalue ja etuliitteen kylä pois tekstistä, emme pystyisi millään päättelemään, kuvaako kommentti 1970-luvun vai 2000-luvun Suomea. Mitään ja siis hyvin painokkaasti mitään eroa ei ole. Mitään muutosta parempaan suuntaan ei ole tapahtunut, vaikka varallisuutemme on lisääntynyt moninkertaisesti. Kun historiaa periodisoidaan, aloitetaan epookit yleensä jostain tapahtumasta, johon kiteytyy jotain oleellista tulevasta. Samoin tehdään lopetuksen suhteen: Tapahtui sitä ja sitä, ja erään aikakauden voidaan näin katsoa päättyneen. Näiden kiteytymien ei yleensä ole tarkoituskaan olla koko totuus, mutta jotain olennaista niillä voidaan toisinaan saavuttaa. Teen yrityksen. Kun Niilo Hyttinen pohjoiseen palasi luku Suomen taiteessa alkoi, kun etelässä opiskellut ja siellä uraansa aloitellut Niilo Hyttinen palasi takaisin pohjoiseen ja ryhtyi vuonna 1970 maalamaan tunnettua kehitysaluesarjaansa. Jotensakin ulkokohtaisiksi jääneistä Vietnamaiheisista taideteoksista Hyttiseltäkin muistan maalauksen Vietnam, rakastettuni (1965) ja kotikutoisesta pop-taiteesta siirryttiin omaan yhteiskuntaan ja sen arkeen. Sellaisiin asioihin ja sellaisella tavalla, että Kulttuurityöntekijäin Liiton Leniniltä lainaama slogan Taide kuuluu kansalle kävi todeksi. Tai ainakin sen yritettiin käyvän todeksi. Muistan elävästi Rauni Liukon Ruuhkaratikan (1973). Tämä on totta! Tämän elämän tunnen ja näen ympärilläni! Muistan Sven-Olof Westerlundin häkellyttävän taidokkaat 1970-luvun lyijykynäpiirustukset työläisistä sen kuinka ne olivat ihan toista kuin yliopistoni seinällä pönöttävät tylsät ja tekopyhät muotokuvaposeeraukset. Ja muistan, kuinka Jarmo Mäkilä toi 1960-luvulla ulkokohtaiseksi jääneen poptaiteen takaisin taide-elämäämme ehkä osin vanhoilla keinoilla ja kuvakielellä mutta myös munaskuissa tuntuvalla sisällöllä. Se iski terävästi omaan aikaan ja kulttuuriin. Ja otetaan tähän saman tien myös epookin lopuksi eräs yritys. Taide-lehdessä pitkän elämäntyön tehnyt Jaakko Lintinen toteaa muistelmissaan Taide hidas, elämä lyhyt (Taide 2001) 1970-luvun päättyneen taide-elämässämme vuonna 1983, kun Roi Vaara teki Valkoisena miehenä intervention kansainvälisen kuvataidearvostelijain liiton AICA:n seminaariin Vanhalla Ylioppilastalolla kesken itäsaksalaisen alustajan puisevaa esitelmää. Esitelmä loppui kesken, ja 1980-luku alkoi vihdoin Suomessakin. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä, sillä vielä edellisenä vuotena oli Suomen Taiteilijaseuran hallitus lähettänyt virallisen surunvalittelun Neuvostoliiton johdolle Leonid Brezhnevin kuoltua sydän kohtaukseen 10. marraskuuta.... ja kun meri teki kuolemaa luvulla taidemaailmamme myös puoluepolitisoitui. Kokouksissa istuttiin kirjaimellisesti eri puolilla pöytää, ja puheissa vilahteli sellaisia nykyään jo merkityssisällöltään suurelta osin unohdettuja ja omituisen tuntuisia sanoja kuten revari ja yleisdemokraatti. Kulttuurityöntekijäin Liitto julkaisi taidepoliittisen ohjelmansa Taide kuuluu kansalle (1975), johon silloin tällöin viitataan mutta jota harva nykyihminen on ihan oikeasti lukenut. Puisevan dogmaattisessa kirjasessa todetaan muun muassa: Mutta oikeakin näkemys voi toteutua vain silloin kun se kytkeytyy taisteluun rauhan, demokratian ja sosialismin puolesta, silloin kun sitä toteutetaan kiinteässä yhteydessä sosialismin ja kommunismin rakentamisen elävään käytäntöön. Mutta kyllä se taide kuului ihan oikeasti ihan oikeallekin kansalle. Mukaan tuli myös huoli ympäristöstä. Muistan vielä, kuinka elävä ja ennen Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 6

7 Eino Ruutsalo, Memory of Yesterday, , elokuva, 4 50, Ateneumin taidemuseon kokoelma. Kuva taiteilijan arkistosta. Rauni Liukko, Siivooja, 1972, sekatekniikka, lasikuitu, kangas, puu, k. 163 cm, Nykytaiteen museon, Kiasman kokoelma. Kuva Petri Virtanen/KKA. Jarmo Mäkilä, Rauman teräskourat, 1975, öljy kankaalle, 162 x 194 cm, Karhulan rahaston kokoelma, Rauma. Kuva Pekka Lehmuskallio. kaikkea elämänmyönteinen oli Leena Krohnin ja kirjoittama ja sisarensa Inari Krohnin kuvittama lastenkirja Vihreä vallankumous (1970) vielä silloinkin, kun luin sitä omalle pikkupojalleni lukujen vaihteessa. Ja mitä tulee ajankohtaisuuteen, oma poikani voi ikävä kyllä lukea sitä vielä omalle mahdolliselle jälkikasvulleen muutenkin kuin hassuna historiallisena muistomerkkinä eräästä ajasta, jonka huolet ovat jo pitkään olleet historiaa. Puoluepolitiikka löi toki leimansa liki koko 1970-luvun taidemaailmaan, mutta ei se siis kaikkia taiteilijoita koskenut. Monelle huoli maailman tilasta ylitti myös sosialistisen ja kapitalistisen maailman rajalinjat. Molemmat ideologiathan tuhosivat luontoa yhtä säälimättömästi, ja senkin taiteilijat huomasivat. Krohnin sisarusten kirjan lisäksi eräs aikakauden ikoni on Kimmo Kaivannon maalaus Kun meri kuolee II (1973) eri variantteineen. Tehtiinpä siitä jopa UNESCO:n postikorttikin, joka levisi ympäri maailmaa.... ja kun idästä nousi valo Kuva 1970-luvusta taide-elämämme poliittisena aikakautena on epäilemättä aivan liian kliseinen ja mustavalkoinen. Osa taiteilijoista ei ollut lainkaan kiinnostunut puoluepolitiikasta. Jan Olof Mallander oli kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja makrobiotiikasta samaan aikaan, kun Niilo Hyttinen kuvasi teoksissaan pientilallisia ja siirtotyöläisiä. Hän esimerkiksi järjesti Cheap Thrills -galleriassaan makrobioottisen näyttelyn, jossa tarjottiin joka päivä yksi makrobioottinen ruokalaji. Ja taas muistot tulvahtavat mieleeni. Muistan kuinka menin ensimmäistä kertaa Korkeavuorenkatu 3:n Kasvikseen syömään Porthanian opiskelijaravintolan tylsäannosten sijaan jotain vähän eksoottisempaa ja kuinka innokkaana lueskelin Oraansuojelijoiden julkaisemaa lehteä Uuden Ajan Aura ja olin hurmaantu- nut Mallanderin jutuista, niin vasemmistolainen kuin olinkin. Muistan myös, kuinka olin harmissani, kun he eivät tuolloin julkaisseet runojani. Mallanderia ei taidettu tuohon aikaan ymmärtää vielä kovinkaan laajoissa piireissä, ja Cheap Thrills -gallerian pioneeriluonnettakin on alettu arvostaa vasta myöhemmin. Saman koki epäilemättä Eino Ruutsalo, jonka kokeellinen elokuvataide oli vain harvojen herkkua. Muistan kuitenkin tuon arvoituksellisen hahmon, joka oli armoitettu avantgardisti siitäkin huolimatta, että hän oli toiminut hävittäjälentäjänä siinä sodassa, josta minun sukupolveni ei 1970-luvulla halunnut kuulla yhtään mitään. Olen juuri lukenut Mika Taanilan kattavan artikkelin suomalaisen kokeellisen elokuvan historiasta ja muun muassa Ruutsalon asemasta sen kehityksessä kirjassa Sähkömetsä (Kuvataiteen keskusarkisto 2007), ja tajuan jälleen entistä selvemmin, että meillä on useita hyviä syitä palata 1970-luvulle. Emme taida edes vielä ymmärtää ihan kaikkea sitä, mitä silloin tehtiin. Kaikki 1970-luvun kysymyksenasettelut ovat edelleenkin ajankohtaisia, lähestyy asiaa mistä tahansa poliittisesta viitekehyksestä käsin. Eikä kukaan taida olla vaatimatta taiteen kuulumista kansalle. Ihmisiä ei nimittäin vielä ole rationalisoitu pois, vaikka niitä baareihinkin piiloteltaisiinkin. Annan viimeisen puheenvuoron Mallanderille, jonka artikkeli Missä on maisema? ilmestyi samassa Taide-lehden numerossa kuin edellä siteerattu Hyttisen haastattelukin: Taide on aina jollain tavalla osa luontoa. Se edustaa luonnollisinta ihmisessä, se on aina tavallaan vastaus, vaihtoehto, mihin tahansa systeemiin, ylärakenteeseen, joka on mennyt vinoon. Tätä ei luonnollisesti voida rationalisoida. Vaikka rationalisoitaisiin pois kaikki kukat ja puut, maalarit jatkaisivat niiden maalaamista kauan sen takia että puita ja kukkia on yhtä paljon ihmisen sisässä kuin luonnossakin. Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 7

8 Janne Koski Kirjoittaja 70-luvulla On seurattava tähteä Muistikuvia 1970-luvulta Vuonna 1970 täytin 15. Seuraava noin kymmenen vuoden jakso 70-luvun Turussa koostui ensin uneliaan harmaista koulupäivistä ja sitten vähemmän harmaasta opiskeluajasta. Muistini pintaosiin tallentui tapahtumia, jotka tuntuivat silloin, ja tuntuvat vieläkin, tärkeiltä. Seuraavassa on valikoima muistijälkiä, joiden kautta voi hahmotella yhden polun läpi vuosikymmenen, henkilökohtaisen ja samalla ilmeisen yleisen luvun alusta muistan selkeimmin musiikin. Nuoruudessani äänilevy oli suurikokoinen esine, joka muistutti himmeästi hohtavia Saturnuksen renkaita, ja sitä käsiteltiin kunnioittavasti kuin pyhäinjäännöstä. Harras suhtautuminen asiaan tuotti tuloksia, Led Zeppelin loihti mielikuvituksellisempia ulottuvuuksia ja voimakkaampia elämyksiä kuin Tähti-lehden 1/1975 kansikuva Harri Dahlström, Leo Jokinen: Superprole, 1972 mitä siihen mennessä olin kohdannut. Kiinnostus visuaalisiin ja kirjallisiin taiteisiin avasi lisää kiehtovia perspektiivejä. Yhtenä kätketyn tiedon tyyssijana oli Turun kaupunginkirjasto, josta löysin oppaikseni ennen näkemättömiin maisemiin mm. William Blaken ja André Bretonin. Kirjaston painavien ovien takaa löytyi myös Jorma Elovaaran teos Vesimiehen aika: paljastettu salatiede (1972). Kirjaan ei voinut suhtautua ihan vakavasti, mutta suttuisesti painettu okkultinen hörhöily oli kuitenkin jotenkin kiinnostavaa. R-kioskista, jossa tuolloin oli mm. edustava valikoima ranskankielisiä pokkareita(!), ostin Elovaaran toimittamaa Tähti-lehteä. Enemmän kuin varsinainen tiedonlähde lehti oli itsessään taideteos. Tähden ulkoinen olemus tahattoman andywarholmaisine värikuvineen oli sopusoinnussa kemiallista tajunnan laajennusta ja ufoja käsittelevän sisällön kanssa. Maailmankuvani laajeni oudoille alueille, mutta samaisesta R-kioskista löytynyt Baudelaire todisti, että kiinnostuksella elämän ei niin arkiseen puoleen oli jo pitkät perinteet. Asioiden löytäminen tapahtui silloin hitaammalla rytmillä kuin internetin aikana. Ihmeitä tapahtui vähän kerrallaan, ja pienetkin löydöt olivat suuria. Fantasiakirjallisuuden harrastuksessa suuri askel oli löytää Wiklundin tavaratalon kirjaosastolta Clark Ashton Smithin teos Hyperborea. Seuraavalla kerralla liikkeessä asioidessani fantasiapokkareiden osasto oli kadonnut ja sen palaamista piti odottaa hyvin pitkään. Ajassa liikkuvista asioista sain tietää pääasiassa lehdistä. Nuorena taidehistorian opiskelijana tilasin Taide-lehden vuonna Lehden kiinnostavinta antia olivat ehdottomasti J.O. Mallanderin artikkelit, jotka olivat erinomaista johdatusta nykytaiteeseen ja monien ilmiöiden ymmärtämisestä olen velkaa juuri noille kirjoituksille. Myös Yrjänä Levannon tekstit olivat antoisia. Tilasin lehteä vuoteen 1979 asti. Vuosikymmenen loppuun mennessä uudet julkaisut syrjäyttivät lehden uuden kulttuurin tietolähteinäni. Vuoden 1979 viimeisessä Taide-lehdessä Mallander ja Yrjänä Levanto kirjoit- Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 8

9 Kaj Stenvall, Lapiomies, 1973, Öljy kankaalle, 120 x 160 cm, Turun kaupungin taidekokoelma / WAM, Valokuva: Toni Vuori / WAM Einar Hagnestadin näyttely Sagan om Ringen vuonna 1974 Wäinö Aaltosen museossa Turussa. tavat kiinnostavasti, mutta Uuden ajan aura ja Komposti ottivat maailmaa haltuun laajemmin kuin kuvan avuin, mikä sittemmin on taiteessakin osoittautunut käyttökelpoiseksi menettelyksi. Uusia impulsseja tarjottiin myös kaupungin kahdessa taidemuseossa. Dimensio-ryhmän näyttelyssä Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1973 esiteltiin kineettistä taidetta. Näyttelytiedotteen mukaan Kineettisen taiteen tavoitteena on tieteellistaiteellinen yhteistyö ja taiteen yhteys fyysisiin, psykologisiin, sosiologisiin ja metafyysisiin ilmiöihin. Jean-Pierre Charrieren L homme esoterique (Esoteerinen mies), valoa hohtava lasikuitupää, oli ennen näkemätöntä scifiä, ja näyttelyjulkaisu hehkutti lisää: Hänen tietoisuutensa, joka on avautunut 360 tekee hänelle mahdolliseksi rekisteröidä kaikki mahdolliset vaikuttimet, muuttaa ne väreiksi, jotka heijastuvat niille, jotka tarvitsevat hänestä lähtevää valoa. Muistan vielä ihailevan ihmettelyni näitä tulevaisuuden visioita katsellessani. Vaikka 1970-luvun alkupuolen kiinnostusteni pohjavire oli joltisenkin romanttinen, ajan yhteiskunnallisesti suuntautuneesta taiteesta löytyi myös innostavia teoksia. Mieleen ovat jääneet erityisesti Harro Koskisen liikemerkit, liput ja siat. Sikaperheen riemastuttavan ensitapaamisen lämmin tunnelma ei ole väljähtynyt yhtään myöhemmissä jälleennäkemisissä. Realistien tuotannossa kosketti eniten Kaj Stenvallin kaunis varhaistuotanto. Stenvallin realismi oli valokuvamaisen tarkkaa, mutta teosten tunnelma poikkesi muusta näkemästäni. Hänen teoksissaan fyysinen työ yhdistyy luonnontunteeseen, ihminen ei ole vain työstään nauttiva tai kärsivä sosiaalinen olento vaan myös osa luontoa niin arvokkuudessaan kuin arkisuudessaan. Yhteiskunnallisen taiteen toisenlaista linjaa edusti underground-sarjakuvan perinnettä poliittisessa hengessä jatkava Harri Dahlströmin ja Leo Jokisen Superprole-sarjakuva (1972). Superprole on Teräsmiehen näköinen lippalakkipäinen hahmo, jonka rintamuksessa komeilee sirppi ja vasara. Turun maisemissa tapahtuvassa seikkailussa työväenluokan supersankari taistelee ketkuja porvareita vastaan ja pelastaa Vakka-Suomen makkaratehtaan luottamusmiehen vankilasta luvun alkupuolen tunnelmiini sopi hyvin myös Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1974 ollut ruotsalaisen Einar Hagnestadin Sagan om ringen -näyttely. Sormuksen tarua en tuolloin tuntenut, mutta kuvien maailma tuntui heti tutulta, primitivistinen toteutus ja oudot maisemat vastasivat mielikuviani kaukaisen menneisyyden tarujen maailmasta. Kollaasit koostuivat taustaan naulatuista läpikuultavasti maalatuista tuohenpaloista. Maisemien osina oli erilaisia pieniä esineitä esim kellon koneiston rattaita. Hagnestadin näyttely ajoittui ylioppilaskevääseni, minkä jälkeen menin suorittamaan asevelvollisuuttani. Olisin tuolloin pitänyt huomattavasti parempana Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 9

10 vaihtoehtona aseistakieltäytymistä, mutta minulla ei senaikaisessa siviilipalvelusjärjestelmässä riittänyt siihen rohkeutta. Siispä istuin pian Kuuskajaskarin vartiotornissa entistä pettyneempänä asepalvelukseen ja fantasioin maalaavani yön pimeydessä pasifistishenkisiä kukkakuvioita saaren tykkeihin. Armeijan jälkeen aloitin opiskeluni Åbo Akademin taidehistorian laitoksella. Opetus keskittyi länsimaisen taiteen historiaan mutta kiinnostuin myös itämaisesta kulttuurista, etenkin zen-buddhismista ja siihen liittyvästä taiteesta. Kiinnostuin myös yhä enemmän uusimmasta, viimeisen parinkymmenen vuoden aikaisesta taiteesta, vaikka siitä ei juurikaan varsinaisessa, muuten niin loistavassa opetuksessamme puhuttu. Yksi tärkeimpiä näyttelyitä tuolloin oli Elonkorjaajat-ryhmän näyttely Tajunnan tarroja Amos Andersonin taidemuseosssa vuonna Näyttely toi raikasta ilmaa ja laajoja näköaloja taidemaailmaan. Aivan erityisesti ihailin Olli Lyytikäisen teoksia. Lyytikäisen sarjakuva aiheiset teokset olivat loistavaa poptaiteen psykologista realismia, ankan elämän traagista ulottuvuutta. Myös Mallanderin paperiveistoksissa yksinkertaisen eleen huumori, kauneus ja voima tuntuivat hienolta. Tero Kiiskisen, Outi Heiskasen ja Jukka Miettisen Mesopotamiasta Singaporeen näyttely oli Amos Andersonin museossa vuonna Näyttelyn kokoajat esittelivät Aasian matkoillaan keräämäänsä esineistöä sekä matkoihin liittyviä maalauksia. Näyttelykokonaisuus oli mykistävän upea. Idän kulttuurin fragmentit ovat esillä täyteen ahdetuissa vitriineissä. Näytteillepanotapa häkellyttää katsojan. Mieleen tulevat Edward Kienholzin holistiset teokset samoin kuin Juhani Harrin laatikkokollaasit kirjoitti Kimmo Sarje Ylioppilaslehdessä ( ). Visuaalinen kokonaisuus oli todellakin häkellyttävä, minusta kuitenkin eri tavalla kuin mitä Sarje ilmeisesti odotti yleisön ajattelevan. Mietin, miksei tällaisia näyttelyitä ole enemmän. Museotilojen yleinen kliinisyys ja väljän ripustuksen kaanon alkoivat tuntua kyseenalaisilta. Vuosikymmenen loppupuoli enteili uutta aikaa. Jälkihippeily muuttui punkiksi. Aloin kuunnella mitä sanottavaa Erkki Pirtolalla ja Nina Hagenilla oli, uusi tarina alkoi. Yksi käännekohta Turussa oli Hotelli Hamburger Börsin purkaminen vuonna Purkamista vastustettiin kiivaasti mm. mielenosoituksella, rakennus suruliputettiin ja yritettiin vallata, mutta taistelu hävittiin. Tämän ja eräiden muiden vanhan kaupunkiympäristön tuhoamista Yksityiskohta Tero Kiiskisen, Outi Heiskasen ja Jukka Miettisen Mesopotamiasta Singaporeen näyttelystä Amos Andersonin taidemuseossa vuonna Kuva kirjoittajan. vastustavien kamppailujen myötä mielialat muuttuivat osin kyynisemmiksi, mutta nämä pettymykset olivat uuden kulttuurin polttoainetta ja 80-luku alkoi villisti tanssien. Lähteet: Dimensio-ryhmän esitteet. Harri Dahlström (teksti), Leo Jokinen (kuvitus): Superprole 1/1972, SKATO r.y:n julkaisu Kimmo Sarje, Lähtö ja loitsu, Ylioppilaslehti Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 10

11 Kati Kivimäki Ilman taidetta elektroninen aikamme olisi painajainen. Viimeisen sadan vuoden aikana ihmiskunnan historiassa on koettu valtava muutos. (...) Se [taide, teatteri] on perusihmisen viesti toiselle perusihmiselle. Se onkin taiteen olemassaolon ikuinen oikeutus. Teknologinen tieto tarvitsee inhimillistä ymmärrystä. Sitä voi taide antaa ja meissä kehittää, sillä tieto ilman inhimillistä ymmärrystä johtaa aina Hiroshimaan. Uusi Taidemuseo on nähtävä ennenkaikkea taiteen toimintakeskuksena. Toisaalta se on paikka, johon talletetaan taiteen saavutuksia. Ateneumin taidemuseo ei ole ainoa paikka, mihin pyritään kokoamaan mestariteoksia. Paikallismuseoilla on oma tehtävänsä jo niiden teosten tallettajana, joita oman kotiseudun taiteilijat ovat tehneet ja joita sen alueella on onnistuttu kokoamaan. On myös muistettava, että Suomen kokoisessa maassa, missä välimatkat ovat pitkät, on museoiden hajasijoitus tärkeätä. ( Taidepäivää vietettiin Raumalla, Aamulehti ) Näiden sanojen saattelemana juhlittiin taiteiden suurta juhlapäivää Raumalla joulukuun 13. päivä vuonna Rauman taidemuseo avattiin, ja samana päivänä Rauman Taiteilijaseura vietti 25-vuotisjuhlaansa ja kaupunginteatteri juhli 30-vuotista toimintaansa. Taidemuseo saatiin Rauman Taideyhdistyksen, Rauman Taiteilijaseuran, Rauman kaupungin ja Opetusministeriön yhteisenä ponnistuksena. Vuonna 1969 Rauman Taideyhdistyksessä oli ryhdytty toimiin kauppias Efraim Bromanin vuonna 1795 rakennuttaman Pinnalan hankkimiseksi yhteiseen taidekäyttöön. Uusi taidemuseo suunniteltiin nykyaikaiseksi taidekeskukseksi, joka soveltuisi monenlaiseen taidetoimintaan. Varsinaisen näyttelytilan ja siihen liittyvien varastojen lisäksi yläkerran kaksi kabinettia varattiin pienelle kahvilalle, sisälle kaavailtiin grafiikan työhuoneita, historiallisesti ainutlaatuista laajaa sisäpihaa visioitiin konsertti-, kesäteatteri- ja ulkoilmakahvilatoiminnalle. Samoihin aikoihin Rauman Taidemuseon perustamisen kanssa oli Porissa laitettu alulle Porin taidemuseon perustaminen. Raumalla oli puolestaan alkanut kehityskulku, jonka seurauksena Lönnströmyhtiöiden pääomistaja Teresia Lönnström ( ) päätti myydä tehtaat. Myynnin yhteydessä hän teki merkittävän lahjoituksen Suomen Kulttuurirahastolle. Lahjoituksen kunniaksi Kulttuurirahasto tilasi kuvanveistäjä Laila Pulliselta Teresia ja Rafael Lönnströmin pronssisen kaksoismuotokuvan, joka esiteltiin Rauman Taidemuseossa vuonna Vuonna 1980 Teresia Lönnström laati testamentin, jossa hän määräsi perustettavaksi nimeään kantavan säätiön. Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön tarkoitukseksi hän muotoili kuvataiteen tunnetuksitekemisen ja muun tukemisen sekä kotimuseon ylläpitämisen. Voinemme ajatella, että ratkaisuun johti yhtäältä se vilpitön yhteinen innostus, joka siivitti Rauman taidemuseon alkuvaiheita, ja toisaalta muiden talouselämän vaikuttajanaisten kuten Maire Gullichsen Noormarkussa ja Porissa ja Sara Hildén Tampereella antama esimerkki. Vuonna 1991 Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiö päätti pelastaa taiteen käyttöön kauppias Wladimir Sofronoffin vuonna 1912 rakennuttaman jugendtalon. Rakennuksessa toimi raatihuone ja poliisitalo vuosina , mutta uuden valtion virastotalon valmistuttua kiinteistön tulevaisuus oli uhattuna. Lönnströmin taidemuseo avattiin vuonna 1993 varsin samanlaisin tavoittein kuin Rauman Taidemuseo aikanaan luvun alussa lehdissä uutisoitiin Rauman Taidemuseon hurjista kävijämääristä: ensimmäisenä vuonna 1971 kävijöitä oli , vuonna 1974 peräti ! Vuoden 1974 suosituin näyttely oli ollut Nortamon Rauma, Rauman museon ja Taideyhdistyksen yhteisesti järjestämä kulttuurihistoriallinen näyttely Rauman purjelaivakauden ajoilta. Vuonna 1975 Raumalla järjestettiin taidemuseopäivät, joilla puhuttiin museopedagogiikasta ja oltiin huolissaan kuvaamataidon opetuksen vähenemisestä kouluissa ja toisaalta museoiden rahoituksesta. Samoihin aikoihin järjestettiin paneelikeskustelu taiteilijan roolista yhteiskunnassa. Nyt elämme vuotta Pääpiirteissään taideja museomaailmassa eletään samojen kysymysten äärellä kuin yli 30 vuotta sitten. Poliittisuus ja yhteiskunnallisuus ovat palanneet taiteeseen, taiteen Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 11

12 tarpeellisuutta tuodaan esiin juhlapuheissa, taiteilijan ammatillisesta asemasta ollaan huolissaan, yhteisöllisyys ja museopedagogiikka ovat taidemuseotyön keskeisiä tehtäväalueita, taidekoulutuksen piirissä pohditaan taiteilijan muuttuvia rooleja. Rakennemuutos-näyttelyn taiteilijoista raumalaissyntyinen taidemaalari Jarmo Mäkilä oli mukana jo taidemuseon avajaisnäyttelyssä, jolloin hän oli vasta 16-vuotias, mutta jo aloittanut opintonsa Ateneumissa. Nyt nähtävässä näyttelyssä on teoksia Mäkilän ensimmäisestä, Rauman taidemuseossa vuonna 1975 järjestetystä yksityisnäyttelystä. Muista Rakennemuutos-näyttelyn taiteilijoista Raumalla 1970-luvulla esittäytyivät ainakin Niilo Hyttinen Kuvakulma Pohjoiseen -näyttelyssä vuonna 1974 ja Inari Krohn Ars Rauma -75 -näyttelyssä. Lähteet: Taidepäivää vietettiin Raumalla, Aamulehti Kuvataiteen juhla, Satakunnan kansa Rauman taiteen suuri juhlapäivä, Turun Sanomat Taidemuseo on aktivoinut taideharrastusta Raumalla, Satakunnan kansa Taidemuseolla oli 19 erikoisnäyttelyn vuosi - Nortamon Rauman johdolla komeaan katsojaennätykseen, Länsi-.Suomi, Ars Rauma -75, Uusi Aika Taidemuseopäivät Raumalla Kuvataide jäänyt muiden jalkoihin, Turun Sanomat Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 12

13 Niilo Hyttinen, Kimmo Kaivanto, Inari Krohn, Rauni Liukko, Jarmo Mäkilä, Eino Ruutsalo, Sven-Olof Westerlund, Elonkorjaajat ja Galleria Halvat Huvit Lönnströmin taidemuseossa Tämä verkkokatalogi on tulostettavissa Lönnströmin taidemuseon verkkosivuilta: > näyttelyt > päätalo Näyttelyn suunnittelu Arja Roivainen Lönnströmin taidemuseon amanuenssi Elonkorjaajat-taiteilijaryhmän asiantuntija Antero Kare kuvataiteilija Katalogin toimitus Arja Roivainen & Kati Kivimäki Graafinen suunnittelu Reetta Niemensivu medianomi Valokuvat Hannu Aaltonen / KKA Mika Friman / Oulun taidemuseo Seppo Hilpo Pekka Lehmuskallio Lönnströmin taidemuseo Eino Ruutsalon arkisto Sakari Viika Petri Virtanen / KKA Lönnströmin taidemuseo, kirjoittajat, valokuvaaja Lönnströmin taidemuseon julkaisuja 23 ISBN Rakennemuutos Taidetta 70-luvulta 13

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978

TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja, yleisellä ja graafisella linjalla 1969 1971 Suomen Taideakatemian koulu, taidemaalaus 1974 1978 1 (5) OLLI KOKKONEN s. 1952 Jämijärvi OSOITE: Likolahdenkatu 67 as 3 44150 ÄÄNEKOSKI Puh. 040 324 7171 ANSIOLUETTELO Teoksia ensi kerran esillä v. 1969 TAIDEOPINNOT Taideteollinen ammattikoulu, iltalinja,

Lisätiedot

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys

Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina. heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Lukiodoplomit taiteesta oppimisen mittarina heidi möller-virtanen 2009 teoreettinen viitekehys Cygnaeus-lukio, Jyväskylä Lukiodiplomit kuvataiteessa vuodesta 1997 Yli 150 diplomintekijää... ...portfolioineen.

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Yhteystiedot: 050 5346251,ansari24@hotmail.com; anu.riestola@gmail.com Opinnot 2010 Aalto yliopisto, Taideteollinen Korkeakoulu, TaM kuvataideopettaja

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa Näyttelypäällikkö Susanna Luojus & Intendentti Kaj Martin 24.9.2015 Kypsän miehen iän saavuttanut, omillaan toimeentuleva, määrätietoinen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 ANSIOLUETTELO Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 TAIDEOPINNOT Suomen taideakatemiankoulu 1966 1970 VALTION TAITEILIJA APURAHAT

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

NIILO HYTTINEN. s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT. 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT

NIILO HYTTINEN. s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT. 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT NIILO HYTTINEN s. 1940, Puolanka Asuu ja työskentelee Oulussa ja Puolangalla OPINNOT 1961-1965 Suomen taideakatemian koulu YKSITYISNÄYTTELYT 1966 Kehysliike Taike, Kajaani 1967 Maalatalousnäyttely, Puolanka

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt:

Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt: Pekka Hepoluhta taidemaalari Yksityisnäyttelyt: 2008 Galleria Uusitalo, Helsinki 2007 Galleria Aarni, Espoo (yhd.h I Raution kanssa) 2006 Observations, Galleria Aquatinte, Strasbourg, Ranska 2005 Galleria

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE 08.01.2016

CURRICULUM VITAE 08.01.2016 CURRICULUM VITAE 08.01.2016 Jalo Porkkala Syntynyt 12.09.1950 Ilmajoella KOULUTUS Ylioppilas 1969 Lahden Taideteollinen Oppilaitos: Valokuvaaja 1979 TÄYDENNYSKOULUTUS Taideteollinen Korkeakoulu, Koulutuskeskus:

Lisätiedot

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin

Lisätiedot