Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

2 Henkilöstöraportti Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Keskeisiä tietoja 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilötyövuosi 6 Poissaolot 7 Henkilöstö ammattiryhmittäin 8 Ikä- ja sukupuolirakenne 9 Henkilöstön vaihtuvuus 10 Henkilöstön saatavuus 11 Eläköityminen Työhyvinvointi 15 Työturvallisuus 18 Työhyvinvointiohjelma 20 Muut työhyvinvointia tukevat toimenpiteet Tasa-arvo ja yhteistoiminta 29 Keskimääräiset palkat Kannustava palkka ja palkitseminen 32 Henkilöstökulut 32 Palkkapolitiikka 32 1

3 1. JOHDANTO Vuosi 2012 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation neljäs toimintavuosi. Vuoden aikana on toteutettu ja valmisteltu lukuisia palvelu- ja hankintastrategian mukaisia organisaatiomuutoksia. Muutoksia on toteutettu ja valmisteltu Hämeenlinnan kaupungin muutosjohtamisprosessin mukaisesti. Muutosjohtamisen keskeisinä periaatteina ovat olleet - avoin tiedottaminen - yhteistoiminnallisuus prosessin suunnittelussa ja hallinnassa - riittävän ajan käyttäminen muutoksen hallintaan - johtamisen terävöittäminen muutostilanteessa - henkilöstön aseman ja palvelussuhteenehtojen kuvaaminen muutostilanteessa - yksilön näkemysten ja osaamisen huomioiminen - muutoksen ja siihen liittyvän yhteistoimintamenettelyn tarkka dokumentointi Erityisen tärkeää muutosjohtamisen onnistumisen kannalta on ollut arvioida päätöksenteon yhteydessä sen henkilöstövaikutuksia. Yksinkertaisimmillaan vaikutusten arviointi sisältää kuvauksen muutoksen piirissä olevan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Vuoden 2012 alussa tai aikana toteutuneet palvelurakennemuutokset: - Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö aloitti Muutos koski seitsemää henkilöä. - Seminaarin koulun käynnistyminen ja henkilöstöjärjestelyt alkaen. - Psykiatrian palvelurakennemuutosta jatkettiin, kun alkaen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toiminnot sekä yksi psykiatri siirtyivät erikoissairaanhoidosta kaupungille. Työnantajavaihdos koski 9 henkilöä. - Ensihoitopalvelujen ensihoitopäällikön ja neljän kenttäjohtajan yhteisvirkojen perustaminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa sekä henkilöstösiirrot. Muutos koski 5 henkilöä. - Kolmen maaseutuasiamiehen siirtyminen kaupungin palveluksesta Janakkalan kunnan alueellisen maaseutupalveluyksikön palvelukseen Kaupungin ylläpitämä avoin päivätoiminta järjesteltiin uudelleen siten, että toiminta siirtyi järjestöille ja vapaaehtoistyöhön. Vuotuinen kustannushyöty järjestelystä vastaa 1,5 henkilötyövuotta eli on arvoltaan

4 - Lammin sairaalan toiminta lakkautettiin joulukuun alussa Muutos koski 25 henkilöä. - - Maankäytön ja ympäristön palvelualue siirtyi organisaatiouudistuksen myötä tilaajalle Yhdyskuntarakenteen neljän suunnittelijan siirtyminen tilaajaorganisaatioon Vuoden 2012 aikana on valmisteltu seuraavia palvelurakennemuutoksia - Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien henkilöstön siirtyminen tilajaaorganisaation palvelukseen lukien. Muutos on koskenut seitsemää henkilöä. - Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön. - Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen. Muutos koski neljää henkilöä. - Sullitun ryhmäkodin lakkauttamisen valmistelu. Muutos koski neljää henkilöä. - Lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi alkaen. Muutos koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa. - LinnanInfra liikelaitoksen perustamisen valmistelu. Liikelaitos on aloittanut Ikäihmisten hoito- ja hoiva-palvelualueen johtamisjärjestelmän muutos ja esimiesten uusien tehtävien määrittely alkaen. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitoksen Kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismallin muutoksen valmistelu. - Lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMu- hankkeessa yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö. Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille asetettu tuottavuusohjelma. Ohjelman mukaan palveluprosessien ja -rakenteiden uudistamisen pysyvien kustannussäästöjen tulee olla 12 M vuoteen 2012 mennessä. Jos tuottavuustavoite muutetaan henkilötyövuosiksi, kyse on noin 300 henkilötyövuoden suuruisesta tuottavuuden parantamistavoitteesta. Joulukuussa 2012 laaditun selvityksen mukaan asetettu tavoite on saavutettu, sillä vuosina saavutettu tuottavuushyöty on ollut (Kv ). 3

5 Laskelmaan liittyvät henkilöstökustannussäästöt ovat olleet Rakennemuutosten tuottavuushyödyt ovat olleet Vuoden 2012 kesäkuussa solmittiin työantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä Tuloksellisuussopimus vuosille Sopimus sisältää henkilöstön määrää ja rakennetta sekä henkilöstötyön tuottavuutta koskevia tavoitteita sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä koskevia tavoitteita, joiden toteutuksesta raportoidaan palvelu- ja vastuualueittain kolmannesvuosittain. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Luku on 17 henkilöä vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä on laskenut toteutuneesta kuntaliitoksesta 5.9 %:lla. Kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteen mukaisesti määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt alhaisella tasolla ollen vuoden lopussa 14.3 %. Parhaiten koko vuoden käytössä olleita henkilöstövoimavaroja kuvaavat henkilötyövuosilaskelmat. Vuonna 2012 käytössä on ollut 3526 henkilötyövuotta. Kun luvusta on vähennetty kaikki poissaolot henkilötyövuosien määrä on ollut Luku on pysynyt ennallaan vuoteen 2011 verraten. Vuoden aikana julkisessa haussa on ollut 343 tehtävää. Hakemuksia on tullut kuhunkin tehtävään keskimäärin 15,6. Rekrytointivaikeuksia on ollut erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja laitoshoidon sairaanhoitajien tehtäviin. Työhyvinvoinnin osalta merkittävää oli voimaan tullut työterveys- ja sairausvakuutuslakien muutos, mikä on edellyttänyt tehostettuja toimenpiteitä puututtaessa pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Strategisena tavoitteena on ollut, että sairauspoissaolot vähentyisivät vuosittain 5 %:lla, Vuoden 2012 aikana vähennys on ollut 1,5 %. Vuonna 2011 sairauspoissaolot vähenivät 4.9.%. Lukuihin sisältyvät myös työtapaturmien aiheuttamat poissaolot, joiden vähentymistavoite ei ole toteutunut. Ennenaikaista eläköitymistä on ennaltaehkäisty reagoimalla varhaisiin työkykyongelmiin aktiivisen tuen mallin mukaisesti ja uudelleensijoituksin, joita on ollut vuoden aikana 13. Varhaiseläkemaksuennakko on ollut vuonna ,3 M. Henkilöstön palkkauskustannukset vuonna 2012 olivat 158,8 M. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Vuokratyövoiman ostoihin käytettiin vuonna ,4 M, josta Seuturekryn kautta toteutuneita palvelujen ostoja oli 3,6 M ja lääkäripalvelujen ostoja 1,8 M. Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä kuten tuloksellisuuspalkkio sekä pikapalkkio. Tuloksellisuuspalkkioita myönnettiin vuoden 2012 hakemusten perusteella yhteensä Raija Hätinen Henkilöstöjohtaja 4

6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE KESKEISIÄ TIETOJA Henkilöstön määrän kehitys vuosina vakinaiset määräai- työllis- oppisop. yhteensä kaiset tetyt kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % , ,6 33 0,9 13 0, , ,6 40 1,1 9 0, , ,5 41 1,1 5 0, , ,9 42 1,2 9 0, , ,4 28 0,8 4 0, HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilöstömäärä on laskenut 0,5 % edellisestä vuodesta. Henkilömäärä on laskenut toteutuneesta kuntaliitoksesta 5,9 %. Vuonna 2012 lakkautettiin Lammin sairaala, jonka henkilöstö siirtyi kaupungin muihin vastaaviin tehtäviin. Vuoden aikana valmisteltiin lukiokoulutuksen siirtoa Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi siten että lukioliikelaitos aloitti toimintansa Hoidon ja hoivan palvelualueella valmisteltiin Kauriala-Myllymäki alueen kotihoidon osaulkoistus. Henkilöstö siirtyy kaupungin muihin vastaaviin tehtäviin. Hämeenlinnan henkilöstöstrategian mukaisesti henkilöstö palkataan toistaiseksi voimassa oleviin eli vakinaisiin virka- / työsuhteisiin, jos tehtävät ovat pysyviä. Tavoitteen mukaisesti valtaosa henkilöstöstä palkataan pysyvään palvelussuhteeseen. Aktiivisen strategisen linjauksen mukaisen toiminnan seurauksena Hämeenlinnan määräaikaisen henkilöstön määrä on huomattavasti pienempi kuin kuntasektorilla yleensä (23,7 % vuonna 2011). Kaupungin henkilöstöstä 85,7 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus, 14,3 %, laski hieman edellisestä vuodesta (15,3 vuonna 2011). Määräaikaisista henkilöistä 58,5 % oli sijaisia, 5,4 % työllistettyjä, 0,8 % oppisopimussuhteisia ja 35,3 % muita määräaikaisia. 5

7 Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin ja palvelualueittain vuonna 2012 HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osaaikaprosentti/100) Muut Oppisopimussuhteiset VASTUU / PALVELUALUE Vakituiset Sijaiset Työllistetyt määräaikaiset yht. % yht. % LAPSET, NUORET, ELÄMÄNLAATU ,3 11 0,3 TERVEYS, TOIMINTAKYKY, IKÄIHM ,3 28 0,8 YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ ,1 67 1,8 KONSERNIPALVELUT , ,7 KEHITTÄMISYKSIKÖT ,1 0,0 PALVELUTUOTANNON HALLINTO ,2 7 0,2 VARHAISKASVATUSPALVELUT , ,7 OPETUSPALVELUT , ,9 LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUK , ,9 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT , ,9 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY , ,4 IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA , ,1 YHDYSKUNTARAKENNE , ,2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS , ,1 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT , ,6 LINNAN TILAPALVELUT - LL ,6 20 0,5 LINNAN LOMITUSPALVELUT-LL , ,9 Kaikki yhteensä , ,0 Taulukon viimeisten sarakkeiden prosenttiosuudet kuvaavat kunkin palvelualueen henkilöstön osuutta koko kaupungin henkilöstöstä vuosina 2011 ja Palvelualueista suurimpia olivat Opetuspalvelut 18,4 prosentin osuudella ja Varhaiskasvatuspalvelut 16,7 prosentin osuudella sekä Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualue 16,1 prosentin osuudella koko henkilöstöstä. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosi 2011 Henkilötyövuosi 2012 HTV1 HTV2 HTV3 HTV1 HTV2 HTV Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1 = palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) HTV3 = palveluksessaolopäivien (vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osa-aikaprosentti/100) 6

8 POISSAOLOT Kokonaistyöajan jakauma 2011, koko henkilöstö Kokonaistyöajan jakauma 2012, koko henkilöstö Kokonaistyöajan jakauma ,6 2,0 4,8 4,2 9,8 0,7 1,1 0,4 Sairaus ja työtapaturma 4.8 % Opintovapaa 0,6 % Muut 2,0 % Perhevapaat 4,2 % Lomat 9,8 % 76,4 Koulutus 0,7 % Vuorotteluvapaa 1,1 % Kuntoutus ja kuntoutustuki 0,4 % Tehty työ 76,4 % 7

9 Vuonna 2012 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli työpäivää. Vähentämällä kyseisestä luvusta palvelussuhteen keskeytykset saadaan vuona 2012 tehty työaika, joka oli työpäivää. Vuonna 2012 tehdyn työn määrä on hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna. Poissaoloista opintovapaan, vuorotteluvapaan sekä perhevapaiden osuus on hiukan kasvanut. Kuvassa kokonaistyöaika on jaoteltu syyn mukaan. Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Sairaudesta ja tapaturmasta aiheutuneet välilliset palkkakustannukset eli poissaoloajan palkkakustannukset olivat vuonna 2012 koko henkilöstön osalta yhteensä sivukuluineen noin 4,9 M. Lomista aiheutui välillisiä kustannuksia sivukuluineen 12,9 M. Perhevapaista aiheutuvat palkalliset poissaolot aiheuttivat 0,8 M kustannuksen. Summiin ei sisälly poissaoloista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Ryhmään muut sisältyy mm. pidetyt kannustevapaat. Kannustevapaan myöntäminen on vapaaehtoista. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että se on toiminnan kannalta mahdollista eikä sen ajaksi palkata sijaista. Kannustevapaita pidettiin vuonna 2012 yhteensä 1389 työpäivää. HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN Hämeenlinnan kaupungin HR-järjestelmän luokittelun mukaan suurimpia ammattiryhmiä vuonna 2012 olivat terveydenhuollon ammattitehtävissä sekä vaativissa ammattitehtävissä työskentelevät lähihoitajat ja sairaanhoitajat (19,1 %), opetushenkilöstö (16,5 %) sekä päivähoidon lastentarhanopettajana, lastenhoitajana tai vastaavana toimiva henkilöstö (11,6 %). Henkilöstömäärät suurimmissa ammattiryhmissä ja ammattiryhmien keskimääräiset palkat (yli 6 henkilön ryhmät) Suurimmat ammattiryhmät Henkilöstön palkkavertailu ammattiryhmittäin Teht.koht. palkka naiset Teht.koht. palkka miehet Palkkaero % Kokonaisansio naiset Kokonaisansio miehet Palkkaero % Ammattiryhmä Naiset Miehet Yhteensä Toimistohenkilöstö yht Terv.huollon vaativat amm.teht yht , ,09 1, , ,32 3,62 Terveydenhuollon ammattiteht. yht , ,02-1, , ,33 1,93 Sos.huollon ammattitehtävät yht , ,56-0, , ,47-0,55 Sos.ja terv.huollon peruspalv. yht Päivähoidon opetus/kasvatushlö yht Päivähoidon ammattitehtävät yht , ,99-11, , ,89-8,74 Koulun avustavat amm.tehtävät yht Perhepäivähoitajat yht , ,48 Maatalouslomitus yht , ,93-0, , ,57 0,24 Tekn.esimiehet,suunnnittelijat yht , ,96 2, , ,58-4,29 Pelastushlöstö,ammattimiehet yht Tuntipalkkainen henkilöstö yht ,24 11,59-3,07 13,04 13,52-3,61 Terveyskeskuslääkärit yht , ,02 4, , ,58 2,76 Opetushenkilöstö yht , ,36 0, , ,68-3,74 8

10 IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Henkilöstön määrä sukupuolittain vuonna 2012 Palvelussuhteen luonne Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Naiset % Miehet % Yhteensä , , , , , , ,0 1 25, , , , , Vuonna 2011 koko henkilöstöstä naisia oli 77,9 % ja miehiä 22,1 %. Sukupuolirakenne vastaa kunnallisen henkilöstön keskimääräistä sukupuolirakennetta (79 % naisia 2011 Kuntatyönantajat). Vakituisesta henkilöstöstä oli kokoaikaisia 88 % (v %) ja osa-aikaisia aikaisia 12 % (v %). Osa-aikaisuuden aikaisuuden pääasialliset perusteet olivat osa-aikainen aikainen virka tai toimi 46 % (v %), osa-aikaeläke aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke 24 % (vuosi %) sekä sivuvirka tai sivutoimi 18 % (vuosi %). Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Naiset Miehet Naiset Miehet Kaikki

11 Vuonna 2012 vakinaisesta henkilöstöstä 28 % oli alle 40 -vuotiaita. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 33,8 % vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 9,5 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ,9 44,9 44,8 46,3 Vuonna 2012 koko henkilöstön keski-ikä oli 44,9 (kunta-alalla keskimäärin 45,6 vuonna 2011). Vakinaisen henkilöstön osalta keski-ikä oli 46,3 vuotta (naiset 46,6 ja miehet 45,2). Palvelualueittain tarkasteltuna korkein vakituisen henkilöstön keski-ikä on Linnan Tilapalvelut liikelaitoksessa (56,9) ja Konsernipalveluissa (52,4). Alhaisimmillaan keski-ikä on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa (40,7) ja Linnan Lomituspalvelut liikelaitoksessa (43,9). HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Henkilöstön vaihtuvuus vuosina % 2010 % 2011 % 2012 % Palvelusuhde päättynyt 223 6, , , ,5 pois lukien eläkkeelle siirtyneet 109 3,5 83 7, ,1 81 7,9 221* 205* vakituinen henkilöstö Vakituiseen palvelukseen palkatut 1347** * Palvelu- ja hankintastrategian mukaisia henkilöstösiirtoja kuntakonsernin sisällä **kuntaliitos Vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 11,3 vuotta vuonna Työpaikkauskollisin henkilöstö sijaitsee Yhdyskuntarakennepalveluissa, jossa vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 19,5 vuotta. Toiselle sijalle sijoittuu Konsernipalvelut, jossa keskimääräinen palvelusaika on 16,5 vuotta. Vuoden aikana solmittiin yhteensä 347 vakituista palvelussuhdetta. Vakinaisesta henkilöstöstä 327 henkilön palvelussuhde päättyi vuoden 2012 aikana. Tämä on 10,5 % vakituisesta henkilöstöstä. Kun luvusta poistetaan eläkkeelle siirtyneet, on prosenttiosuus 7,9 vakinaisesta henkilöstöstä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vakituisen henkilöstön poistumaa oli erityisesti opetushenkilöstössä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä (lähihoitajat, kodinhoitajat), terveydenhuollon vaativissa ammattitehtävissä (mm. sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) sekä päivähoidon ammattiryhmissä (lastenhoitajat, lastentarhanopettajat) 10

12 HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Rekrytointi Hämeenlinnan kaupunki ostaa henkilöstön rekrytointipalvelun Seuturekry Oy:ltä, jonka omistajina ovat Forssan kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä ja KuntaPro Oy, osakkaanaan Hämeenlinnan kaupunki. Rekrytointiprosessin ulkoistamisen tavoitteena on sijaishankinta- ja rekrytointiprosessien tehostaminen palvelujen keskittämisen kautta sekä toimivan tietojärjestelmän ja sähköisten ratkaisujen avulla. Toimenpiteellä on haluttu erityisesti kohdentaa esimiesten työpanosta työprosessien johtamiseen rekrytointiin liittyvän rutiinityön sijasta. Henkilövalinta on hallintosäännön mukaisesti virkavastuullisten esimiesten tehtävänä ja vastuulla. Seuturekryn kautta julkisessa haussa oli vuoden 2012 aikana 343 tehtävää, joihin tuli yhteensä 5341 hakemusta. Hakemuksia tuli keskimäärin 15,6 ilmoitusta kohden, mikä ylittää kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevan toiminnallisen tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on houkutteleva työnantaja ja että avointa työpaikkaa kohden saadaan 5 hakemusta. Rekrytointivaikeuksia oli erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, laitoshoidon sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tehtäviin. Rekrytointipalvelussa otettiin vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedoksiantomenettely. Työnhakija voi halutessaan saada tiedon rekrytointipäätöksestä sähköisesti. Sijaispalvelu Alle 3 kk sijaisuuksien osalta Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus Seuturekry Oy:n kanssa erikseen määriteltyjen palvelualueiden ja henkilöstöryhmien osalta. Sopimuksessa mukana olevat yksiköt ovat sitoutuneet alle 3 kk sijaishankinnan keskittämiseen Seuturekryn kautta. Sijaispalvelu on käytössä seuraavilla palvelualueilla: ikäihmisten hoito ja hoiva, terveys ja toimintakyky, varhaiskasvatuspalvelut, lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut sekä Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksessa erikseen määriteltyjen henkilöstöryhmien osalta. Seuturekryn järjestelmään tallennettiin vuoden 2012 aikana yhteensä sijaistilausta. Sijaistilausten täyttöaste oli 88,26 %. Tehtyjen sijaistyötuntien määrä oli Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa on käynnistetty ensihoitopalvelujen 1-7 päivän kestoisten sijaistarpeiden sijaisvälityksen pilotti. Seuturekry vastaa ensihoitajien ja sairaankuljettajien sijaisten rekrytoinnista ja perehdytyksestä, pelastuslaitos on näiden sijaistyöntekijöiden työntantajana. Pilottina käynnistettiin opettajien sijaisvälityspalvelu. Tässä palvelussa Seuturekry hankkii uusia opettajasijaisia, haastattelee ja poolittaa heidät koulujen tarpeiden mukaan.. Lainasijaispalvelu Seuturekry Oy välittää myös Seuturekry Oy:hyn työsuhteessa olevia ns. lainahenkilöitä Hämeenlinnan kaupungin työyksiköihin. Lainasijaispalvelu oli käytössä vuonna 2012 Varhaiskasvatuspalveluissa, lainasijaisia oli 8. Henkilövuokraukseen käytetyt määrärahat vuonna 2012 olivat yhteensä noin 5,4 M euroa, josta lääkäripalvelujen osuus on noin 1,8 M euroa. 11

13 ELÄKÖITYMINEN KuEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläke Osatyö kyvyttö myyseläke Vanhuus eläke Kuntoutus tuki Työttömyyseläke Yhteensä (pl.oae) VaEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Osaaikaeläke Vuonna 2012 HR-järjestelmän mukaan siirtyi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle 77 henkilöä. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (65 %) ja mielenterveydelliset ongelmat (35 %). Pääasialliset syyt ovat samat kuin vuonna Keskimääräinen eläkeikä oli 61,7 vuotta vuonna 2011, kun mukaan lasketaan kaikki yllä taulukossa kuvatut KuEL -eläkelajit. Koko kunta-alalla vastaava luku oli keskimäärin 59,8 vuotta. Keskimääräinen eläkeikä on noussut 3,2 vuotta vuodesta Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaa jäädä eläkkeelle milloin tahansa vuoden iässä. Kuntien eläkevakuutuksen tilastotiedon mukaan vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli Hämeenlinnassa 63,8 vuotta (63,3 vuonna 2010). Kunta-alalla keskimääräinen vanhuuseläkeikä KuEL:in piirissä oli 63,7 vuotta. Kevan tilastot vuodelta 2012 eivät ole saatavilla ( ). 12

14 Lähde:Keva Eläkepoistumaennuste kuvaa KuEL- tai VaEL-vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä kuntatyöntekijöitä vuosina Ennuste kuvaa, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä työntekijämäärästä siirtyy eläkkeelle. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna Vuoden 2015 loppuun mennessä eläkkeelle siirtyy 382 henkilöä, vuoden 2021 loppuun mennessä eläkkeelle siirtyy arviolta 1072 henkilöä. 13

15 Lähde:Keva Eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina Eläkkeelle siirtyvistä ammattiryhmistä suurimpia ovat hoitohenkilöstö (lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat) sekä luokanopettajat. Tavoitteena ennenaikaisten eläköitymisen vähentäminen Varhaiseläkemaksua aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista ja jaksamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe-maksua. Vuonna 2012 yhteensä 13 osatyökykyisen työssä jatkaminen mahdollistettiin ammatilliseen kuntoutukseen liittyvän työkokeilun kautta. Työnantajan kannattaa tukea kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työntekijöiden työhön palaamista. Työnantajalle maksetaan kuntoutumishyvitystä, jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä. Työntekijästä aiheutuu varhe-maksua vain siltä ajalta, jona hän on kuntoutustuella. 14

16 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpoliittisena linjauksena vuodelle 2012 on ollut varhaiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen 5 %:lla. Aktiivisella uudelleensijoitustoiminnalla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungin varhe-maksujen kertymään on pystytty vaikuttamaan positiivisella tavalla. Hämeenlinnan varhe-maksut vuoden 2011 osalta olivat 1,1 milj., summa on noin euroa pienempi kuin vuonna Vuoden 2012 varhe-maksuennakko oli 1,3 milj. Vuoden 2012 lopullinen varhaiseläkemaksu ei ole vielä tiedossa. Hämeenlinna on mukana Kevan Kaari-palvelussa, joka on Kevan kehittämä laskuri työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Palvelun tuloksena saadaan vertailukelpoisia tietoja kaupungin henkilöstön työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sekä vertailun samanlaisiin kuntatyönantajiin Suomessa. Tärkeänä osana palvelua ovat analyysit varhaiseläkemenoperusteisista maksuista sekä Kevan erityispalvelut laskuritulosten valmistumisen jälkeen. Palvelua on toteutettu aikaisemmin kuudessa suurimmassa kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä. Analyysejä ja vertailutietoa saadaan vuoden 2013 aikana 3. TYÖHYVINVOINTI Keskeisiä tietoja Koko henkilöstön poissaolopäivät vuonna 2012 KUM. 12 / poissaolot kalenteripäivinä, Hämeenlinnan kaupunki, kaikki työsuhteet yhteensä TOSI KUM Sairaus Opintovapaa Muut Perhevapaat Tapaturma Lomat Koulutus Vuorott.vap. Kuntoutus Kuntout.tuki tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kum Sairaus Opintovapaa Muut Perhevapaat Tapaturma Lomat Koulutus Vuorott.vap Kuntoutus Kuntout.tuki Yhteensä

17 Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot palvelualueittain vuosina Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vakituisen henkilöstön poissaolot yhteensä 15,8 14,4 Vastuualue/palvelualue Kpv/vak. Poissaolo% Kpv/vak. Poissaolo% Tilaaja Lapset, nuoret ja elämänlaatu 6,1 2,4 1,8 0,5 Terveys, toimintakyky, ikäihmiset 5,9 2 20,7 6,6 Yhdyskunta ja ympäristö 24,3 6,6 16,4 5,4 Konsernipalvelut Konsernipalvelut 8,7 2,7 10,5 3,1 Palvelutuotanto Palvelutuotannon hallinto 8,2 2,7 6,4 2,1 Varhaiskasvatuspalvelut 14,1 4,4 14,4 4,5 Opetuspalvelut 7,5 3,1 6,6 2,9 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 16 5,1 12,0 4,0 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 11,5 3,9 12,6 3,9 Terveys ja toimintakyky 13,9 4,7 13,3 4,4 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut* 22,7 7 Ikäihmisten hoito ja hoiva* 21,9 7,3 23,9 7,6 Yhdyskuntarakenne 17,1 5,6 17,9 5,4 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 12,5 3,7 11,4 3,5 Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos 12,7 4,2 14,7 4,7 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 17,2 5,2 2,0 0,8 Linna Lomituspalvelut -liikelaitos 24,4 7,2 23,7 7,2 *palvelualueet yhdistyivät Vuonna 2012 sairauspäiviä kertyi vakinaista henkilöä kohden 14,4 kalenteripäivää. Luku on laskenut 1,4 kalenteripäivää vakituista henkilöä kohden vuodesta Palvelualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli eniten palvelutuotannon puolella hoito ja hoiva -palvelualueella sekä lomituspalveluissa. Taulukossa on määriteltynä sairauspoissaolot myös poissaoloprosentteina. Poissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolotyöpäivien prosentuaalista osuutta kyseisen palvelualueen teoreettisista työpäivistä. 16

18 Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuosina Kalenteripäivät 2012 Kalenteripäivät 2011 Henkilöt 2012 Henkilöt 2011 jakauma % jakauma % pv ,9 16, pv ,9 21, pv ,1 36, pv ,9 10, pv ,9 10, pv ,2 4,8 8 7 yht ,0 100, Taulukossa on kuvattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on sairastuvuuden vähentäminen, sairauspäivien määrä on edelleen vähentynyt 1,5 %, mutta 5 %:n tavoitetta ei saavutettu. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vastaa noin 131 henkilön vuoden poissaoloa. Sairauspoissaoloista 37,1 % oli kestoltaan päivän sairauspoissaoloja. Vakituisesta henkilöstöstä 34,0 prosentilla ei ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaoloa. Vuonna 2012 Työterveyshuollon lääkärien myöntämistä sairauspoissaoloista suurin syyryhmä oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet, toisena oli hengityselinten sairaudet ja seuraavana mielenterveyden sairaudet. Kesäkuun alussa 2012 tulivat voimaan työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakien muutokset, joiden tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet on selvitettävä riittävän varhain. Lain mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Päivärahaetuuksien hakuaika lyheni, sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa. Työterveyshuoltolain muutoksen myötä työterveyshuollon on annettava lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Muutokset edellyttävät tiivistä yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. 17

19 TYÖTURVALLISUUS Vuonna 2012 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 294 työtapaturmaa, joista 225 sattui työpaikalla, 60 työmatkalla ja 6 työpaikan ulkopuolella työtehtävissä. Lisäksi kirjattiin 3 ammattitautia. Vuoden 2009 alusta lähtien työtapaturmatilastoissa on ilmoitettu erikseen liikelaitosten työtapaturmat. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksessa sattuneiden työtapaturmien vähäisen määrän vuoksi tapaturmat on kirjattu palvelutuotannon, konsernipalveluiden ja tilaajaorganisaation työtapaturmalukuihin. Vuonna 2012 sattuneista työtapaturmista aiheutui yhteensä 2040 korvauspäivää. Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Päiväraha maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. 164 työtapaturmasta ei aiheutunut korvauspäiviä. Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina (ei Kanta-Hämeen Pelastuslaitos) työtapaturmat joista korvauspäiviä työmatkatapaturmat joista korvauspäiviä ammattitaudit joista korvauspäiviä työtapaturma korvaukset Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina (ei Kanta-Hämeen Pelastuslaitos) työtapaturmat työmatkatapaturmat ammattitaudit työtapaturma korvaukset

20 Palvelutuotannossa eniten työtapaturmia sattui ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueella (60 kpl) sekä varhaiskasvatuspalveluissa (33 kpl). Työmatkatapaturmia sattui eniten varhaiskasvatuspalveluissa (9 kpl), ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueella (8kpl) ja opetuspalveluissa (7 kpl). Vuonna 2012 sattuneista työtapaturmista aiheutui eniten sijoiltaan menoja (128 kpl), haavoja (69 kpl) ja tärähdyksiä (48 kpl). Työtapaturmista aiheutui myös useita murtumia ja palovammoja. Vuonna 2012 työtapaturmien määrä kasvoi noin 13 %. Toimijoittain tarkasteltuna vahinkomäärät vahinkotyypin mukaan ovat kasvaneet jokaisella kaupungin toimialueella. Palvelutuotannossa, konsernipalveluissa ja tilaajaorganisaatiossa +7 %, Hämeenlinnan terveyspalveluissa + 15 %, Linnan lomituspalveluissa +18 % ja Kanta- Hämeen pelastuslaitoksella +66 %. Vahinkomäärät ovat siten lisääntyneet eniten Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja Linnan lomituspalvelut - liikelaitoksessa. Vuonna 2011 työtapaturmia sattui 12 % enemmän kuin vuonna 2010 kun taas vuonna 2010 työtapaturmia sattui 6 % enemmän kuin vuonna Suuntaus on erittäin huolestuttava. Työtapaturmien määrän jatkuva kasvu on saatava pysäytettyä. Kehityksen pysäyttämiseksi on suunniteltu useita toimenpiteitä. Työtapaturmien tutkintaa tehostetaan siten, että työsuojeluvaltuutetut käyvät työpaikalla läpi jokaisen työtapaturman kohteeksi joutuneen työntekijän ja tämän esimiehen kanssa. Keskustelun pohjalta täytetään työtapaturmien tutkinta- lomake. Keskusteluissa keskitytään erityisesti siihen, miten voidaan ehkäistä samanlaisen työtapaturman uusiminen. Läheltä piti- tilanteiden seurantaa tehostetaan vastaavalla tavalla. Työsuojelujaosto tekee keskustelujen perusteella yhteenvetoja ja antaa työpaikoille suosituksia. Keväällä 2013 käynnistetään sähköisen työturvallisuusjärjestelmän kilpailutus. Sähköisen työturvallisuusjärjestelmän avulla saadaan tehostettua työpaikkojen vaarojen ja riskien arviointia sekä pystytään puuttumaan läheltä piti- tilanteisiin nopealla aikataululla. Hämeenlinnan kaupungin vakuutusyhtiö vaihtui Fenniaksi. Fennian edustajien kanssa on käyty keskusteluja työturvallisuusyhteistyöstä. Kevääksi on sovittu kaksi esimiehille suunnattua koulutustilaisuutta, joiden aiheita ovat mm. lakisääteinen tapaturmavakuutus, työturvallisuusvastuut ja tapaturmakustannukset. Lisäksi on neuvoteltu kohdennetuista koulutustilaisuuksista eri palvelualueille. Kohdennetuissa tilaisuuksissa käydään läpi juuri kyseisen palvelualueen työtapaturmatilannetta. Työsuojelu Hämeenlinnan kaupungin työsuojeluorganisaatio muodostuu työsuojelupäälliköstä sekä 4 työsuojeluvaltuutetusta. Hämeenlinnan kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Vuonna 2012 työsuojelun toiminnan painopisteinä olivat mm. kaupungin kiinteistöjen sisäilmaan liittyvät kysymykset ja niiden ratkaiseminen. Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke kohdentui Hämeenlinnassa Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueeseen.

21 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hämeenlinna kaupungin työhyvinvointiohjelmassa on kuvattu kaupungin työhyvinvointia tukevat toimintatavat ja tukirakenteet. Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Se on työkalu ja apuväline, jonka avulla kaupungin johto, esimiehet, henkilöstö, luottamusmiehet, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto pyrkivät luomaan työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelma sisältää yksilön työkyvyn tukemiseen liittyvää ohjeistusta aktiivisen tuen mallista, työkyvyn arvioinnista, uudelleensijoitustoiminnasta, kuntoutuksista, tyhy liikunnasta, osaamisesta ja työn hallinnasta sekä työterveyshuollon palveluista. Työyhteisön työhyvinvointiin liittyvä osio sisältää yhteisöllisyyteen, työntekijä- ja työyhteisötaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, erityistilanteisiin, työsuojeluun sekä työhyvinvoinnin seurantaan liittyvää ohjeistusta. Yksikön työkyvyn tukeminen Yksikön työkykyä tuetaan noudattamalla ns. aktiivisen tuen mallia. Aktiivisen tuen mallin mukaisen toimintatavan mukaan työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin ja ilmiöihin tulee puuttua välittömästi niiden tultua ilmi. Puuttumisella tarkoitetaan asioiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jotta työhyvinvointia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötasolla saadaan poistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin kokonaisuus jaetaan kolmeen osaan. 1) Varhainen tuki on osa esimiestyötä. Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehostettu tuki. Tehostetun tuen toimintamallia tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen toimet eivät riitä. Tehostettu tuki käynnistyy työhyvinvointineuvottelulla, jonka esimies tai työterveyshuolto voi kutsua kokoon. Neuvottelun tavoitteena on etsiä keinoja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehostetun tuen keinoja ovat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen (mm. työkokeilu) kuntoutus, osa-aikaeläkeratkaisut, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja organisaation omat toimet, mm. uudelleensijoittaminen. 3) Paluun tuki. Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä sovitaan seurannasta. Paluun tuki on osa esimiestyötä. Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen on mahdollista myös osasairauspäivärahan (12 72 arkipäivää) turvin. Työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi esimiehille on luotu Populus järjestelmän yhteyteen toiminto, joka ilmoittaa esimiehille sähköpostitse kun jokin hänen alaisensa poissaolorajoista (yli 5 lyhyttä sairauspoissaoloa vuodessa tai 30, 60, 90, 120, 180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti tai kumulatiiviesti kalenterivuodessa) täyttyy. Uusi toiminto on esimiehen apuväline alaisen sairauspoissaolorajojen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdollistamiseen. 20

22 Aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu on käytävä mm. jos työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja yli viisi kertaa vuodessa tai jos työntekijällä on yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen sairauspoissaolo vuodessa. Työterveyshuoltoon esimiehen tulee ilmoittaa kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 kalenteripäivää / sairauspäivärahapäivää. Työntekijän työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista on tehtävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kun sairauspoissaolo jatkuu yli 90 päivää. Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoitustoiminta palvelee kaupungin vakituisessa virka-/työsuhteessa olevaan henkilöstöä. Uudelleensijoittamista voidaan ryhtyä suunnittelemaan, mikäli kyseessä on pitkittynyt tai pysyvä osatyökykyisyys, joka saattaa johtaa työkyvyttömyyteen. Työkyvyssä on tällöin todettavissa sellaisia lääketieteellisesti todettavia muutoksia, että työskentely nykyisessä työssä on mahdotonta. Uudelleensijoittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnon perusteella. Uudelleensijoittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntoutuksen turvin. Vuonna 2012 kaikkiaan 25 kaupungin työntekijää hakeutui Kevan ammatillisen kuntoutuksen asiakkaaksi. 11 hakemusta johti osatyökykyisen työssä jatkamiseen työkokeilun avulla joko omassa tai uudessa työyksikössä. 1 työkokeilu keskeytyi terveydellisistä syistä. 2 työntekijää siirtyi terveydellisistä syistä toiseen työtehtävään ilman Kevan ammatillista kuntoutusta. Onnistuneita uudelleensijoituksia oli 13. Yleisin ammattinimike, joista kuntoutukseen hakeuduttiin, oli lähi- ja perushoitajat. Yleisin syy hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen olivat edellisten vuosien kaltaiset, eli tuki- ja liikuntaelinrajoitteet (noin 50 % hakijoista). Mielenterveydellisistä syistä ammatilliseen kuntoutukseen hakeutui 15 % hakijoista. Yleisin ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on työkokeilu. Aktiivisella uudelleensijoitustoiminnalla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungin varhe- maksujen kertymään pyritään vaikuttamaan positiivisella tavalla. Tutkimushankkeet Kaupunki osallistuu Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan (AHA) tutkimus ja kehittämishankkeeseen. Hankkeessa mukana olevat työpaikat ottavat käyttöönsä haittoja ehkäisevän toimintatavan joko Työterveyslaitoksen kouluttaman työterveyshuoltonsa tai työsuojelu-/päihderyhmänsä avulla tai sitten omatoimisesti Työterveyslaitoksen kirjallisen materiaalin tukemana. Työterveyslaitos tutkii samalla, muuttuvatko työpaikoilla vallitsevat käytännöt alkoholiasioissa toimintatavan käyttöönoton myötä vuodesta 2011 vuoteen Hämeenlinna ottaa toimintatavat käyttöönsä Työterveyslaitoksen kouluttaman päihderyhmän avulla. AHA- hankkeeseen liittyi lähtötilanteen kartoituskysely, joka toteutettiin koko henkilöstölle keväällä Kartoituskyselyyn vastasi noin 45 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksia analysoitaessa voidaan todeta, että työyhteisöissä on havaittu haittoja niin alkoholista kuin tupakastakin. Alkoholiin liittyviä haittoja ovat mm. krapulassa töihin tulo, myöhästelyt tai poissaolot, ihmissuhdevaikeudet, tehottomuus ja alkoholin haju. 21

23 Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että alkoholihaittoihin tulee puuttua ja haitoista olisi hyvä puhua työpaikalla jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että ennalta ehkäisevälle työlle alkoholihaittoihin liittyen on tarvetta. Ehkäisevää työtä helpottavia tekijöitä työpaikoilla ovat yhteisöllisyys, avoin ilmapiiri, alkoholin käyttöä tukematon työkulttuuri sekä tieto työpaikan käytännöistä. Vastaajat tunsivat huonosti kaupungin päihdeohjelmaa tai työsuojeluohjelmaa. Koulutukset päihdetyöryhmälle ja esimiehille järjestettiin vuoden 2012 aikana. Päihdeohjelman päivitys on käynnissä ja uudistettu päihdeohjelma otetaan käyttöön keväällä Uudistetun päihdeohjelman tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeeseen liittyvä seurantakysely järjestetään syksyllä Työhyvinvointikysely Kuntien eläkevakuutus toteutti Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta työhyvinvointikyselyn tammikuussa Aikaisempi työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä Työhyvinvointikyselyyn vastausprosentti oli 57,1 %. Vastausprosentti on ollut samaa luokkaa myös aikaisempien työhyvinvointikyselyjen osalta. Koko kaupungin tasolla kehitettävää on mm. työnantajamaineessa, työn turvallisuudessa sekä työmenetelmissä ja -välineissä. Ergonomisten tekijöiden huomioimiseen tulisi panostaa. Myös työtehtäviin perehdyttämisessä sekä palautteen antamisessa ja palkkauksen kannustavuudessa on kehitettävää. Kyselyn tulosten julkistamisen jälkeen esimiehiä koulutettiin työhyvinvointikyselyn tulosten tulkintaan ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Esimiehet kävivät läpi työhyvinvointikyselyn tulokset työyksiköissään ja laativat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia kehitettävistä kohteista sekä vahvistettavista vahvuuksista. Kehittämissuunnitelmiin kirjattiin kehittämiskohde, tavoitetaso sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Laadituissa kehittämissuunnitelmissa keskeisiä yleisesti toistuvia kehittämiskohteita olivat mm. tiedonkulku, palkitseminen, työtehtäviin perehdyttäminen, työyhteisön ilmapiiri, työergonomia, yhteiset pelisäännöt sekä turvallisuus. Kehittämissuunnitelmien toteutusvaihetta on selvitetty esimiehille suunnatulla kyselyllä. Kehittämissuunnitelman laatineista esimiehistä 29 % ilmoitti, että kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. 63 % ilmoitti tavoitteiden toteutuneen osittain. Vuonna 2012 valmisteltiin työhyvinvointikyselyn toteuttamista vuonna Kyselyn toteuttaa Keva kuten edellisellä kerralla. Kevan toteuttaessa kyselyn saadaan vertailutietoa sekä edelliseen kyselyyn että vastaavista kuntaorganisaatioista. 22

24 Keskeisiä tietoja työhyvinvoinnista Tunnuslukuja Koulutusapuraha (kpl) Kehittäjäpalkinnot (kpl) Työterveyshuollon kustannukset ( / vak.) Onnistuneet uudelleensijoitukset (kpl) Työtapaturmia (kpl) Vakituisten sairauspäivät (kpvää / vak.) 14,4 15,8 Ei yhtään sairauspäivää (% vak.) 34,0 34,0 Tyhy-liikunta / Työkykyä ylläpitävä toiminta Hämeenlinnan kaupunki järjestää työntekijöilleen runsaasti erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Työpaikkaliikunnan tarjoaa kaupungin henkilöstöpalvelut ja käytännön toiminnasta vastaa Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Tyhy-liikunta on tarkoitettu kaikille Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oleville henkilöille. Kriteerinä etujen saamiseksi on voimassa oleva palvelussuhde. Vuoden 2012 aikana oli (v ) tilastoitua käyntisuoritetta, joista uimahallien käyntisuoritteita oli (v ). Sen lisäksi on itsenäisesti toimivia vakioryhmiä ja runsaasti vapaasti käytettäviä vakioetuuksia, joita on mahdoton tilastoida. Vuoden 2012 aikana järjestettiin erilaisia ohjattuja ryhmiä ja kursseja. Näitä olivat mm. niskaselkäpainotteinen vesijumppa, tehovesijumppa, Chiball, selkäryhmä, kuntosaliryhmä, venyttely. Lisäksi keväällä järjestettiin uintitekniikkakurssi. Ryhmien ilmoittautumis- ja maksukäytäntöä muutettiin syksyllä 2012 siten, että kuntosaliryhmiä lukuun ottamatta kaikki liikuntaryhmät muuttuivat kertamaksullisiksi. Tuettuja ryhmiä oli lisäksi lentopallossa, sählyssä ja kaukalopallossa. Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle järjestetään vuosittain myös pyöräilypäivä. Pyöräilypäivän yhteydessä muistetaan Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleita mm. polkupyörillä. Vuonna 2012 palvelusvuosilahjan sai 118 henkilöä. Vuonna 2012 tyhy-liikunnan kustannukset olivat yhteensä euroa. 23

25 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan TyöSyke Oy:tä. Lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstölle palvelua ostetaan seuraavilta palveluntuottajilta: Janakkalan terveyskeskus (Hämeenlinnan toimialueen Janakkalan toimipiste) Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Forssan toimialue) Vuonna 2012 tavoitteena oli suunnata määrärahasta vähintään 48 % (45 % 2011) ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja 52 % (55 % 2011) työterveyspainotteisten, yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalvelujen ostoon. Tavoitetta ei saavutettu, sillä työterveyshuollon kustannukset 1,4 M jakaantuivat seuraavasti: Kela I 0,6 M 45,7 % (v ,6 M, 48,2 %) Kela II 0,8 M 54,3 % (v ,6 M, 51,8 %) Työterveyshuollon kustannuksista KELA korvaa työnantajalle ennaltaehkäisen työterveyshuollon osalta 60 % (Kela I) ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon osalta 50 % (Kela II). Hämeenlinnan kustannukset vakituista henkilöä kohden olivat 453 (v ). Työterveyshuollon suoritteet vuosina Toimenpiteet Suorite määrä 2010 Suorite määrä 2011 Suorite määrä 2012 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) Käynnit työterveyshoitajan / sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) Käynnit erikoislääkärillä (kpl) Laboratoriotutkimukset (kpl) joista terveystarkastuksissa Röntgentutkimukset (kpl) Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri työterveyshoitaja työfysioterapeutti Työterveyspsykologin ohjaus ja neuvonta (tunteina) Työhyvinvointineuvottelu (kpl) Työpaikkaselvityksiä tehdään työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveyden vaarojen ja haittojen selvittämiseksi. Työpaikkaselvitykset tehdään työnantajan esittämiin tai muutoin määriteltyihin kohteisiin sekä lakisääteisen tarkistusten kohteena oleville työpaikoille. Työpaikkaselvityksiä tehtiin toimintasuunnitelman mukaiseesti vuoden 2012 aikana 22 paikkaan. Työterveyshuollon ammattihenkilöstö tekee tarvittaessa työpaikkakäyntejä työterveyshuoltolain edellyttämien tilanteiden ja olosuhteiden selvittämiseksi. Vuoden 2012 aikana tehtiin 71 työpaikkakäyntiä. 24

26 Työyhteisön työhyvinvointi Työelämää koskevassa tutkimuksessa on todettu työyhteisön positiivisen sosiaalisen pääoman selittävän pitkälle myös yksilöiden työhyvinvointia. Työyhteisön kaikki jäsenet ovat syvästi yksilöllisessä ja yhteisöllisessä vastuussa työyhteisön hyvästä työilmapiiristä. Esimiehen tehtävänä on järjestää palavereja ja työpaikkakokouksia, joissa positiivista pääomaa voi kasvattaa. Työyhteisön tulee huolehtia vapaamuotoisesta yhdessäolosta. Tällaisia ovat työpäivän mittaan pidettävät kahvitauot, erilaiset virkistäytymistapahtumat, yhteiset juhlat jne. Koko kaupunkia koskevia yhteisöllisiä tapahtumia ovat mm. liikuntailtapäivät, pikkujoulut, henkilöstön muistamistilaisuudet jne. Johtaminen ja esimiestaidot Kaupungin esimiesrakenne koostuu virkavastuullisista ja työnjohdollisista esimiehistä. Virkavastuullisen esimiehen toimivaltaan sisältyy hallintosäännön mukaiset toimivaltuudet. Vastaavan tyyppistä toimivaltaa henkilöstöasioissa ei työnjohdollisella esimiehellä ole. Virkavastuullisia esimiehiä oli 149 henkilöä. Heistä 33,6 % oli miehiä. Suhteellisesti jaettuna kunkin esimiehen alaisuudessa oli noin 24,2 henkilöä. Kaupungin ylimpään johtoon on tässä raportissa määritelty kaupungin johtoryhmään kuuluvat johtajat. Ylimpään johtoon kuuluvista 9 henkilöstä, naisia on 44,4 %. Hämeenlinnassa panostetaan laadukkaaseen johtamiseen ja sitä halutaan edelleen kehittää. Kesäkuussa 2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn palvelu- ja hankintastrategian yhtenä keskeisenä hankkeena on johtamisen kehittäminen. Kehitystyö painottui johtamisen keskeisten osaamisalueiden määrittelyyn eli Hämeenlinnan hyvän johtamisen periaatteiden ja sisällön määrittelyyn. Johtoryhmässä on sovittu johtamisen kehittämisen peruslinjauksista, joihin liittyy sovittu vastuunjako kaupungin sisäisten esimieskoulutusten organisoinnista. Konkreettisella tasolla johtajuutta on vuonna 2012 tuettu sisäisella ja ulkoisella koulutuksella sekä konsultoinnilla sekä järjestämällä virkavastuullisille esimiehille esimiestyön koutsausta ryhmissä osana johtamisen tukijärjestelmää. Konsernipalveluiden vastuualueet järjestivät hallinnon ajankohtaisasioista tapaamisia esimiehille, palvelusihteereille ja muille asiasta kiinnostuneille. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin strategisen tason asioita sekä koko organisaatiota koskevia linjauksia. Lisäksi kukin esimies on osallistunut oman ammattialansa mukaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. 25

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot...

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 07/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 07/2015-07/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstö palvelualueittain 09/ /2016

Henkilöstö palvelualueittain 09/ /2016 Henkilöstö palvelualueittain 09/2015-09/2016 Henkilöstö palvelualueittain Tilikartan mukainen 2015 2016 Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Yt-toimikunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan esipuhe... 1 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointi... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Henkilöstömäärä...

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4

1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 SISÄLLYS 1. HENKILÖSTÖPOLITIIKKA... 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 Henkilöstömäärä... 4 HENKILÖTYÖVUOSI... 6 Työajan jakautuminen... 7 Ikä- ja sukupuolirakenne... 9 Henkilöstö ammattiryhmittäin...

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 SITRAN TYÖELÄMÄPALKINTO 2015... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Kevan Kaari-laskuri Savonlinnan kaupunki. Toni Pekka 15.12.2015

Kevan Kaari-laskuri Savonlinnan kaupunki. Toni Pekka 15.12.2015 Kevan Kaari-laskuri Savonlinnan kaupunki Toni Pekka 15.12.2015 Kaari-laskuripalvelu Kaari-laskuripalvelu on tukena, kun organisaatio haluaa edistää työkykyjohtamistaan ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia.

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen Hallituksen seminaari 27. 28.2.2014 Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen HENKILÖSTÖ Työpanos 1.1 31.12.13 2012 2013 muutos tavoite Työpanos 2916 3062 147 5,0 % 3071(-9) -0.3% - Lääkärit 482 27 7 - Tutkimus

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2015 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 2 1.2. Henkilötyövuodet 2015... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 3 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI ,

Työllistetyt. Yhteensä , HTV HLÖ HTV HLÖ KOKO KONSERNI , LIITE 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TULOSALUEITTAIN TA 2014* Yht. ilman työll. 2014 Henkilötyövuosia Vakituiset Määräaik. Työllistetyt Sivutoimi Opetushenk. 31.12.2013* KOULUTUSKESKUS SALPAUS Hyvinvointi 116,0

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 215 Kaupunginhallitus 4.4.216 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 215 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 8 1.5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje 21.12.2016 TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ (21.12.2016) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Lisätiedot