Euroopa Parlamendi uuring Eurobaromeeter (EB/PE 79.5)

Transkriptio

1 Kommunikatsiooni peadirektoraat AVALIKU ARVAMUSE JÄLGIMISE ÜKSUS Brüssel, august 2013 Euroopa Parlamendi uuring Eurobaromeeter (EB/PE 79.5) SOTSIAALDEMOGRAAFILINE ANALÜÜS Majanduslik ja sotsiaalne osa Kaetus: Elanikkond: Metoodika: Uuringu aeg: EL 27 / EL eurooplast (vähemalt 15-aastased) personaalintervjuud (CAPI arvuti abil tehtavad personaalintervjuud) juuni 2013, uuringu läbiviija TNS Opinion SISSEJUHATUS...2 A. EURON ROOLI...7 B. MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025?...16 C. EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI...25 D. KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA35 E. EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA Kuna Horvaatia ühines ELiga 1. juulil 2013, st kaheksa päeva pärast uuringu lõppu, siis esitati selle riigi puhul teatud küsimused pisut muudetud kujul, et nende vastused oleks võimalik sellesse Eurobaromeetri uuringusse lisada. VASTUTUSE VÄLISTAMISE SÄTTED Uuringu korraldas TNS Opinion personaalintervjuusid kasutades 28 ELi liikmesriigis ja selles osales kodanikku. Tulemused on esitatud uute küsimuste puhul EL 28 kohta või suundumuste kujul EL 27 kohta. Käesolevat Euroopa Parlamendi uuringut täiendab küsimus, mille Euroopa Komisjon avaldas 23. juulil 2013 avaldatud standarduuringu (EB 79.3) raames. Avaliku arvamuse jälgimise üksus Jacques Nancy EPEurobarometer@europarl.europa.eu 1

2 Vanus Sugu Elukutse Euroala/mitteeuro ala SISSEJUHATUS Tulemuste analüüs eurooplaste soo, vanuse ja elukutse ning riikide rühmade (euroala/mitteeuroala) järgi toob välja mitmeid sotsiaaldemograafilisi suundumusi. Üldiselt ei ole soolised erinevused kuigi märkimisväärsed, kuigi tuleb märkida, et tunne, et euro on üldiselt leevendanud kriisi negatiivset mõju, on meeste hulgas tugevam kui naiste hulgas ning et naised on sotsiaalsete teemade suhtes üldiselt tundlikumad. Seevastu on vanuselised erinevused märgatavamad: noored (15 24-aastased) on suurema tõenäosusega selle poolt, et liikmesriigid tegutseksid kriisist väljumiseks kooskõlastatult, ning soovivad, et EL kulutaks oma eelarvevahendeid haridusele ja kutseõppele. Kõige vanemad (üle 55-aastased) on kõige suurema tõenäosusega seisukohal, et ELi eelarve on liiga suur. Samuti võib täheldada teatavaid erinevusi elukutsete kategooriate vahel: tippjuhid on kõige positiivsemad euro rolli suhtes kriisi kontekstis ning füüsilisest isikust ettevõtjad arvavad, et ELi eelarve prioriteediks peaks olema majanduskasv. Koduperenaised ja mehed ning töötud on kõige väiksema tõenäosusega seisukohal, et Euroopa Liidul on parim positsioon selleks, et aidata neil aastaks kõige tõhusamalt kasu saada globaliseerumise positiivsetest mõjudest või kaitsta neid selle negatiivsete mõjude eest. Euroalal ja mitteeuroalal vastanute vahelised erinevused on üsna selged: esimesed eelistavad ilmselgelt kooskõlastatud meetmeid ja on suurema tõenäosusega seisukohal, et pangandussüsteemi reform oleks tõhusam Euroopa tasandil, samal ajal kui teised pooldavad individuaalseid meetmeid ja arvavad, et finantssüsteemi reformimisel oleksid tõhusamad riiklikud meetmed. Üksikasjalik analüüs Meetmed kriisist väljumiseks: suurem osa vastanutest pooldab kriisi vastu võitlemiseks liikmesriikide vahel kooskõlastatud meetmeid (välja arvatud mitteeuroalal). Tööhõive peaks kriisi kontekstis olema endiselt ELi peamine prioriteet. - Kõik eurooplaste kategooriad eelistavad kooskõlastatud meetmeid individuaalsetele meetmetele ning seda teevad eelkõige tippjuhid (61%) ja õpilased (58%). - Seevastu võib selles küsimuses täheldada suurt lõhet euroala ja mitteeuroala vahel: mitteeuroalal eelistavad vastajad individuaalseid meetmeid (49%, kooskõlastatud meetmeid eelistab 41%), samas kui euroalal on olukord vastupidine (36% vs. 55%). Euroopa Liit on osaleja, kes suudab kriisi vastu kõige tõhusamalt tegutseda nii arvavad eelkõige õpilased (27%), 15 24aastased (25%) ja euroalal vastanud (23%). Kui kõikides kategooriates on vastused Euroopa Liidu ja liikmesriigi valitsuse vahel peaaegu võrdselt jagunenud, siis mitteeuroalal eelistati pigem viimast vastusevarianti (27%). 2

3 - Kriisi kontekstis peab ELi prioriteediks olema tööhõive nii arvavad eelkõige töötud (83%). Ostujõudu ja avaliku sektori võlga nimetatakse sagedamini euroalal, samas kui eluaset nimetatakse rohkem mitteeuroalal. Euro roll: kõikides kategooriates on valdav tunne, et euro ei võimalda kriisi mõju leevendada, isegi kui tunne, et euro vähendab kriisi mõju, on aasta septembriga võrreldes suurenenud. Mitteeuroalal on vastanud selles osas, kas nende riik on aastaks euro kasutusele võtnud, erineval arvamusel. - Mehed (41%) ja tippjuhid (43%) on naiste (35%), koduperenaiste ja -meeste ning töötutega (mõlemad 34%) võrreldes pisut suurema tõenäosusega seisukohal, et euro on kriisi mõju leevendanud. Vanuserühmade vahel ei ole peaaegu mingeid erinevusi märgata. - Mitteeuroalal arvab suurem osa naistest, et nende riik on aastaks euro kasutusele võtnud (47% vastab jah ja 44% ei ), samas kui mehed on selles küsimuses skeptilisemad (45% vastab jah ja 48% ei ). - Mitteeuroala alla 40-aastased, koduperenaised ja -mehed ning töötud on enamasti veendunud, et nende riik on aastaks ühisraha kasutusele võtnud. Seevastu üle 40-aastased, füüsilisest isikust ettevõtjad ja tippjuhid arvavad, et nende riik kasutab endiselt omavääringut. ELi eelarvet peavad piisavaks kõik eurooplaste kategooriad ning eelkõige mehed (42%), aastased (43%), tippjuhid (47%) ja töötajad (49%). - Mehed (25%), alla 40-aastased (24%) ja tippjuhid (25%) on suurema tõenäosusega arvamusel, et ELi eelarve on liiga väike, vähem arvavad nii naised (19%), üle 55-aastased (19%) ja pensionärid (19%). - Euroalal on vastajad suurema tõenäosusega seisukohal, et ELi eelarve on liiga väike (25%), mitteeuroalal arvab nii 17% vastanutest. Euroopa Liidu eelarve prioriteedid erinevad märkimisväärselt vanuserühmade kaupa. - Mehed (50%) ja füüsilisest isikust ettevõtjad (55%) paigutavad esimesele kohale majanduskasvu. - Naised (52%), tööealised (25 54-aastased, 52%), töölised (51%), koduperenaised ja -mehed (50%) ning töötud (57%) eelistavad sotsiaalküsimusi ja tööhõivet aastased (51%) ja õpilased (54%) on seisukohal, et ELi eelarvet tuleks kasutada eelkõige hariduse ja kutseõppe valdkonnas. - Sotsiaalküsimused ja tööhõive on kõige olulisem eelarve prioriteet euroalal vastanute jaoks (53%, mitteeuroalal on see näitaja 43%). Samuti nimetatakse euroalal mitteeuroalast rohkem haridust ja kutseõpet (48% vs. 36%) ja teadusuuringuid (25% vs. 16%). 3

4 - Mitteeuroalal peavad vastajad ELi eelarve kõige olulisemaks prioriteediks majanduskasvu (47%). Üldiselt on suurem osa eurooplastest seisukohal, et pangandussüsteemi üldreform oleks tõhusam Euroopa tasandil, isegi kui nad on eriarvamusel kodanike pangahoiuste tagamise osas. - Mehed, aastased (v.a raskustes olevate pankade toetamise vallas) ja tippjuhid on kõige suurema tõenäosusega seisukohal, et pangandussüsteemi reformimiseks võetavad erinevad meetmed on tõhusamad Euroopa tasandil. - Naised (46%), üle 55-aastased (48%), koduperenaised ja -mehed (48%) ning pensionärid (47%) on valdavalt seisukohal, et pangahoiuste tagamine oleks tõhusam liikmesriigi tasandil. - Siinkohal võib täheldada suuri erinevusi euroala ja mitteeuroala vastanute vahel: esimesed on igal juhul palju suurema tõenäosusega selle poolt, et need erinevad meetmed oleksid tõhusamad Euroopa tasandil. Seevastu mitteeuroalal peetakse kolme meedet neljast tõhusamaks liikmesriigi tasandil. Euroopa majanduse tõhususe parandamise osas on eurooplased seisukohal, et eelkõige tuleb parandada hariduse ja kutseõppe taset. Teisi algatusi nimetas vähem kui kolmandik eurooplastest, kusjuures kategooriate vahel võib täheldada väikesi erinevusi. - Noored (53%) ja õpilased (55%) nimetavad kõige suurema tõenäosusega hariduse ja kutseõppe taseme parandamist, kuid seda peavad kõige olulisemaks ka kõik teised kategooriad. - Äri alustamise lihtsustamist nimetavad pisut vähem aastased (34%) ja kõige enam töötud (39%). - Mehed (34%), aastased (33%) ja eelkõige tippjuhid (41%) nimetavad kõige enam teadustegevusse ja innovatsiooni investeerimist. - Viite esimest algatust, eelkõige teadustegevusse ja innovatsiooni investeerimist, nimetatakse euroalal rohkem (35% vs. 24%). Transporti investeerimise osas on olukord vastupidine seda nimetatakse rohkem mitteeuroalal (18% vs. 9% euroalal). Eurooplased ja üleilmastumine aastal: EL tõuseb esile kui kõige efektiivsem osaleja, kes suudab kõige tõhusamalt tagada kasu saamise globaliseerumise positiivsetest mõjudest, kuid ka kaitsta selle negatiivsete mõjude eest (võrdväärselt liikmesriigi valitsusega). Vastanute arvates on aastal kõige suurem majandusjõud ilmselgelt Hiina, kellele järgneb USA. - Mehed nimetavad naistest suurema tõenäosusega ELi, aga ka kõiki teisi osalejaid, kes suudavad aastal tagada kasu saamise globaliseerumise positiivsetest mõjudest, aga ka kaitsta selle negatiivsete mõjude eest. See on tingitud sellest, et naised annavad rohkem ei oska öelda vastuseid (22% vs. 14% meestest positiivsetest mõjudest kasu saamise puhul; 23% vs. 15% meestest negatiivsete mõjude eest kaitsmise puhul). 4

5 - Euroopa Liitu nimetavad kõige enam aastased (53% positiivsetest mõjudest kasu saamise puhul; 52% negatiivsete mõjude eest kaitsmise puhul), õpilased (vastavalt 57% ja 54%) ja tippjuhid (vastavalt 55% ja 56%). Viimased nimetavad keskmisest rohkem ka liikmesriigi valitsust, paigutades selle kõige olulisemaks osalejaks, kes suudab kaitsta kodanikke globaliseerumise negatiivsete mõjude eest (58%). - Mitteeuroalal on liikmesriigi valitsus see osaleja, kes suudab aastal kodanikke kõige paremini kaitsta globaliseerumise negatiivsete mõjude eest (53%, ELi poolt 47%). Euroalal on olukord vastupidine (vastavalt 46% ja 49%). 5

6 6

7 A. EURON ROOLI 7

8 1. Euroopan unionin tulokset Q35 Kertoisitteko, missä määrin olette seuraavasta väittämästä samaa tai eri mieltä? Yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia. Ikäryhmät EURON ROOLI FOKUS: IKÄ 8

9 EURON ROOLI 2. Kansalliset tulokset Ikäryhmät 9

10 1. Euroopan unionin tulokset Q35 Kertoisitteko, missä määrin olette seuraavasta väittämästä samaa tai eri mieltä? Yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia. Vastaajan sukupuoli EURON ROOLI FOKUS: SUKUPUOLI 10

11 EURON ROOLI Kansalliset tulokset 2. Vastaajan sukupuoli 11

12 1. Euroopan unionin tulokset Q35 Kertoisitteko, missä määrin olette seuraavasta väittämästä samaa tai eri mieltä? Yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia. Ammattiryhmät EURON ROOLI FOKUS: AMMATTI 12

13 Kansalliset tulokset EURON ROOLI 2. Ammattiryhmät 13

14 1. Euroopan unionin tulokset Q35 Kertoisitteko, missä määrin olette seuraavasta väittämästä samaa tai eri mieltä? Yleisesti ottaen euro on vähentänyt kriisin kielteisiä vaikutuksia. Euroalue Ei-euroalue EURON ROOLI FOKUS: EURO-ALUE / EURON ULKOPUOLINEN ALUE 14

15 EURON ROOLI Kansalliset tulokset 2. Euroalue Ei-euroalue 15

16 B. MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa 16

17 Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa 17

18 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? FOKUS: IKÄ 1. Ei-euroalueen tulokset Q36 Uskotteko, että (MAAMME) on ottanut euron käyttöön vuoteen 2025 mennessä? Ikäryhmät Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa 18

19 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? 2. Kansalliset tulokset Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa Ikäryhmät 19

20 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? FOKUS: SUKUPUOLI 1. Ei-euroalueen tulokset Q36 Uskotteko, että (MAAMME) on ottanut euron käyttöön vuoteen 2025 mennessä? Vastaajan sukupuoli Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa 20

21 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? 2. Kansalliset tulokset Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa Vastaajan sukupuoli 21

22 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? FOKUS: AMMATTI 1. Ei-euroalueen tulokset Q36 Uskotteko, että (MAAMME) on ottanut euron käyttöön vuoteen 2025 mennessä? Ammattiryhmät Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa 22

23 MILLAINEN EUROALUE VUONNA 2025? 2. Kansalliset tulokset Tämä kysymys kysyttiin vain ei-euromaissa Ammattiryhmät 23

24 24

25 C. EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI 25

26 1. Euroopan unionin tulokset Q41 EU:n noin 145 miljardin euron kokonaisbudjetti edustaa noin yhtä prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Onko tämä osuus mielestänne liian suuri, suurin piirtein sopiva vai liian pieni? Ikäryhmät EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI FOKUS: IKÄ 26

27 EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI Kansalliset tulokset 2. Ikäryhmät 27

28 1. Euroopan unionin tulokset Q41 EU:n noin 145 miljardin euron kokonaisbudjetti edustaa noin yhtä prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Onko tämä osuus mielestänne liian suuri, suurin piirtein sopiva vai liian pieni? Vastaajan sukupuoli EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI FOKUS: SUKUPUOLI 28

29 EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI Kansalliset tulokset 2. Vastaajan sukupuoli 29

30 1. Euroopan unionin tulokset Q41 EU:n noin 145 miljardin euron kokonaisbudjetti edustaa noin yhtä prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Onko tämä osuus mielestänne liian suuri, suurin piirtein sopiva vai liian pieni? Ammattiryhmät EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI FOKUS: AMMATTI 30

31 EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI Kansalliset tulokset 2. Ammattiryhmät 31

32 1. Euroopan unionin tulokset Q41 EU:n noin 145 miljardin euron kokonaisbudjetti edustaa noin yhtä prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Onko tämä osuus mielestänne liian suuri, suurin piirtein sopiva vai liian pieni? Euroalue Ei-euroalue EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI FOKUS: EURO-ALUE / EURON ULKOPUOLINEN ALUE 32

33 EUROOPAN UNIONIN BUDJETTI Kansalliset tulokset 2. Euroalue Ei-euroalue 33

34 34

35 D. KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA 35

36 1. Euroopan unionin tulokset Q43 Mitkä kolme aloitetta voisivat parantaa Euroopan talouden suorituskykyä eniten? (KORK. 3 VASTAUSTA) Ikäryhmät KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA FOKUS: IKÄ 36

37 KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA Kansalliset tulokset 2. Ikäryhmät 37

38 1. Euroopan unionin tulokset Q43 Mitkä kolme aloitetta voisivat parantaa Euroopan talouden suorituskykyä eniten? (KORK. 3 VASTAUSTA) Vastaajan sukupuoli KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA FOKUS: SUKUPUOLI 38

39 KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA Kansalliset tulokset 2. Vastaajan sukupuoli 39

40 1. Euroopan unionin tulokset Q43 Mitkä kolme aloitetta voisivat parantaa Euroopan talouden suorituskykyä eniten? (KORK. 3 VASTAUSTA) Ammattiryhmät KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA FOKUS: AMMATTI 40

41 KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA Kansalliset tulokset 2. Ammattiryhmät 41

42 1. Euroopan unionin tulokset Q43 Mitkä kolme aloitetta voisivat parantaa Euroopan talouden suorituskykyä eniten? (KORK. 3 VASTAUSTA) Euroalue Ei-euroalue KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA FOKUS: EURO-ALUE / EURON ULKOPUOLINEN ALUE 42

43 KOLME EUROOPAN TALOUDEN SUORITUSKYKYÄ PARANTAVAA ALOITETTA Kansalliset tulokset 2. Euroalue Ei-euroalue 43

44 44

45 E. EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA Toimijat, jotka tarjoavat parhaat mahdollisuudet hyötyä globalisaation myönteisistä vaikutuksista 45

46 1. Euroopan unionin tulokset Q37T Minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman mahdollisuuden hyötyä globalisaation myönteisistä vaikutuksista? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Ikäryhmät EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: IKÄ 46

47 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Ikäryhmät 47

48 1. Euroopan unionin tulokset Q37T Minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman mahdollisuuden hyötyä globalisaation myönteisistä vaikutuksista? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Vastaajan sukupuoli EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: SUKUPUOLI 48

49 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Vastaajan sukupuoli 49

50 1. Euroopan unionin tulokset Q37T Minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman mahdollisuuden hyötyä globalisaation myönteisistä vaikutuksista? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Ammattiryhmät EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: AMMATTI 50

51 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Ammattiryhmät 51

52 1. Euroopan unionin tulokset Q37T Minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman mahdollisuuden hyötyä globalisaation myönteisistä vaikutuksista? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Euroalue Ei-euroalue EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: EURO-ALUE / EURON ULKOPUOLINEN ALUE 52

53 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Euroalue Ei-euroalue 53

54 54

55 2. Toimijat, jotka tarjoavat parhaan suojan globalisaation kielteisiä vaikutuksia vastaan 55

56 1. Euroopan unionin tulokset Q38T Entä minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman suojan globalisaation kielteisiä vaikutuksia vastaan? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Ikäryhmät EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: IKÄ 56

57 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Ikäryhmät 57

58 1. Euroopan unionin tulokset Q38T Entä minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman suojan globalisaation kielteisiä vaikutuksia vastaan? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Vastaajan sukupuoli EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: SUKUPUOLI 58

59 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Vastaajan sukupuoli 59

60 1. Euroopan unionin tulokset Q38T Entä minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman suojan globalisaation kielteisiä vaikutuksia vastaan? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Ammattiryhmät EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: AMMATTI 60

61 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Ammattiryhmät 61

62 1. Euroopan unionin tulokset Q38T Entä minkä seuraavista toimijoista uskotte tarjoavan teille vuonna 2025 parhaimman suojan globalisaation kielteisiä vaikutuksia vastaan? Entä toiseksi? (ENINTÄÄN 2 VASTAUSTA) Euroalue Ei-euroalue EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 FOKUS: EURO-ALUE / EURON ULKOPUOLINEN ALUE 62

63 EUROOPPALAISET JA GLOBALISAATIO VUONNA 2025 Kansalliset tulokset 2. Euroalue Ei-euroalue 63