Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueiden ruoppaus ja vesialueen täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 67/2011/4 Dnro ESAVI/333/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueiden ruoppaus ja vesialueen täyttö sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupungin rakennusvirasto HAKEMUS Helsingin kaupungin rakennusvirasto on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueiden ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön sekä kanavan kaivamiseen Jätkäsaaren edustalla Lauttasaarenselällä Helsingin kaupungissa sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Voimassa olevia lupapäätöksiä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 103/2008/3 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 103/2008/3 myöntänyt Helsingin Satamalle luvan Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisten pehmeiden ruoppausmassojen läjittämiseen Taulukarin merialueelle Helsingin kaupungissa vuoden 2013 loppuun saakka. Päätöksen lupamääräykset 1 ja 2 kuuluvat seuraavasti: "1. Taulukarin merialueelle saa läjittää enintään 2,25 milj. m 3 ruoppausmassoja. Läjityksen ylätaso ei saa nousta miltään osin yli tason 4,0 m. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 2. Taulukarin alueelle saadaan läjittää vain meriläjityskelpoisia merestä ruopattuja pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta ohjetta sovelletaan siten, että tributyylitinan tason 2 arvona 200 μg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) käytetään tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen, massat ovat läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja-arvojen välissä, massojen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjitykseen on oltava ympäristölupaviraston lupa. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät vain vähäisessä määrin tason 1 ja ruoppaus ei vähäisyytensä vuoksi edellytä vesilain mukaista lupaa, voi Uudenmaan ympäristökeskus käsitellessään vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ilmoitusta hyväksyä massojen läjittämisen Taulukarin alueelle. Näytteenottopaikkojen lukumäärän on oltava vähintään kolme ja taso 1 saa ylittyä enintään kolmen aineen osalta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 rajaarvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mikäli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta päivitetään, käytetään läjityskelpoisuuden arvioinnissa päivitettyä ohjetta." Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 23/2009/3 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 23/2009/3 myöntänyt Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle luvan vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen sekä aallonmurtajan ja rannan tukimuurien rakentamiseen Saukonpaaden asemakaava-alueella Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös nro YS 963 Uudenmaan ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro YS 963 myöntänyt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan massojen välivarastoinnille ja esikäsittelylle Helsingin Jätkäsaaressa saakka. Päätöksen lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti: 1. Lupahakemuksen mukaisella toiminta-alueella saa ottaa vastaan ja välivarastoida puhtaita maa- ja kiviaineksia, pilaantuneita maa-aineksia, ruoppausmassoja, betoni-, tiili- ja asfalttijätettä, kivihiilen polton pohjatuhkaa sekä ruoppausmassojen stabiloinnissa käytettäviä jätteeksi luokiteltavia sideaineita (lentotuhka, rikinpoiston lopputuote, masuunikuona). Mate-

3 3 riaalien tulee olla peräisin Jätkäsaaren tai Saukonpaaden alueilta tai niitä tulee hyödyntää kyseisten alueiden rakentamisessa. Alueella kerralla välivarastoivan louheen enimmäismäärä saa olla tonnia, puhtaiden maa-ainesten tonnia, ruoppausmassojen m 3, pilaantuneiden maa-ainesten m 3, betoni-, tiilija asfalttijätteen m 3, pohjatuhkan tonnia sekä lentotuhkan ja rikinpoiston lopputuotteen m 3. Mahdollisten muiden jätemateriaalien välivarastoinnista on sovittava tapauskohtaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ennen varastoinnin aloittamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 95/2009/2 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 95/2009/2 myöntänyt Helsingin Satamalle luvan noin 5,5 ha:n vesialueen ruoppaamiseen ja täyttämiseen Jätkäsaaren edustalla Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 43/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 43/2010/4 myöntänyt Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaukseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 195/2010/4 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan väyläalueen laajennuksen ruoppaamiseen Helsingin kaupungissa. Suunnittelualue Hankealue sijaitsee Lauttasaaren kylässä kiinteistöllä Salmisaari- Märaholmen vesialue RN:o 1:175, Töölön kylässä kiinteistöllä Töölön vesi RN:o 5:2, Länsisataman kaupunginosassa korttelissa 9909 tontilla Helsinginniemenselkä ym. ja korttelissa 9906 tontilla Länsisatama ym. Jätkäsaaren edustalla Lauttasaarenselällä Helsingin kaupungissa. Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Vesisyvyys ja vedenkorkeudet Meren pohja on suunnittelualueella melko tasainen ja vesisyvyys vaihtelee m:n välillä.

4 4 Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: HW MHW MW MNW NW MW teor +1,51 m MW teor +0,89 m MW teor +0,01 m MW teor -0,63 m MW teor -0,92 m Merivedenkorkeuden mittauksessa käytettävässä teoreettisessa keskivesijärjestelmässä (MW teor ) ja Helsingin käyttämässä N 43 - korkeusjärjestelmässä esitettyjen korkeustasojen välinen erotus oli vuonna 2009 noin -11 cm. Veden laatu Pohja Helsingin kaupungin ympäristökeskus tarkkailee Helsingin merialueen veden laatua säännöllisesti. Tarkkailu on perustunut jätevesien mereen johtamisesta annettuihin lupapäätöksiin ja lisäksi velvoitetarkkailusta poistetuista tarkkailupisteistä, joista tarkkailua tehdään tarvittaessa. Viimeisin vedenlaadun yhteenvetoraportti on tarkkailujaksolta Sen perusteella pohjanläheisen veden happitilanne oli hyvä Helsingin edustan kaikilla havaintopaikoilla sekä pintaveden hygieeninen laatu melko hyvä. Rehevyys on myös Helsingin merialueella lisääntynyt Suomenlahden rehevöitymiskehityksen mukaisesti lukuun ottamatta Vanhankaupunginselkää. Vuonna 2009 valtaosan pohjaeläinten biomassasta muodosti liejusimpukka. Alueen pohja on suurimmaksi osaksi löyhää liejusavea, jonka alla on osittain vaihtelevan paksuinen siltti- ja/tai hiekkakerros. Näiden maakerrosten alla on tiivis moreeni- tai kalliopohja. Sedimenttien laatu Suunnittelualueella on tehty useita sedimenttitutkimuksia yhteensä 22 sedimenttitutkimuspisteestä vuosien aikana ja analysoitu seuraavien haitta-aineiden pitoisuuksia: öljy, PAH- ja PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit, TBT-yhdisteet ja raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Zn ja Hg). Analyysimenetelmät eivät ole olleet samoja eri tutkimuksissa. Normalisoiduista näytteistä todettiin ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 2 ylittäviä pitoisuuksia seuraavilla aineilla: TBT, PAH, PCB, Ni ja Cu. Tason 1 ylityksiä todettiin seuraavilla aineilla: öljyt, Hg, Cd, Pb, Ni ja Zn. Tutkimuspisteissä nrot 903 ja 905 minkään haittaaineen normalisoitu pitoisuus ei ylittänyt tasoa 1. Syvimmillään tason 1 ylittäviä pitoisuuksia todettiin lähellä nykyisen täytön helmaa noin metrin syvyydessä tutkimuspisteissä 900 (syvyys 90 cm) ja 906 (80 cm). Haittaainepitoisen sedimentin alapuolisen osanäytteen haitta-ainepitoisuudet ovat olleet alle tason 1 pisteissä 907 (20 cm alaspäin) ja 908 (50 cm alaspäin). Pisteestä 904 ei saatu näytettä, koska näytepiste oli nykyisen louheja kitkamaatäytön luiskan helman päällä.

5 5 Suojeltavat kohteet ja kaavoitus Suunnittelualueen lähietäisyydellä ei ole suojeltavia kohteita. Suunnittelualuetta lähin Natura verkostoon kuuluva alue Laajalahden lintuvesi (FI , SCI ja SPA) sijaitsee Laajalahdessa noin 6 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta pohjoiseen. Seurasaarenselällä noin 2 km hankealueesta luoteeseen sijaitsee lähin tärkeäksi luokiteltu lintualue FINIBA-alue. Jätkäsaaren satama-alueella on voimassa osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman Ruoppaus- ja täyttöalueet on kaavassa merkitty asunto-, virkistys- ja vesialueiksi. Vesialueen käyttö Suunnittelualueen länsipuolella kulkee Saukon 9,1 m:n kulkusyvyinen väylä, josta risteää etelässä Lokkiluoto-Saukonnokan 8,9 m:n kulkusyvyinen väylä. Lokkiluoto-Saukonnokan väylä johtaa suunnittelualueen pohjoispuolella Ruoholahden kanavan suulla Tammasaaren rannassa olevan hiilisataman laivalaiturin edustalle. Suunnittelualueen itäpuolelle Melkinlaiturin ja Valtamerilaiturin väliin johtaa Helsingin 10,8 m:n kulkusyvyinen väylä. Jätkäsaaren alueelle tehtävien merialueen täyttöjen johdosta Helsingin Satama on suunnitellut muutoksia Jätkäsaaren edustan väylien linjauksiin. Muutokset edellyttävät ruoppauksia ja asiasta on annettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 43/2010/4. Suunnittelualueen editse kulkee rahtiliikenteen lisäksi muun muassa vesibussi- ja veneliikennettä. Veneliikenne suuntautuu muun muassa Ruoholahden kanavassa ja Lauttasaaressa sijaitseviin venesatamiin, joissa on yhteensä noin 400 venepaikkaa. Ruoholahden kanavan venesataman venepaikoista noin 30 on siirretty suunnittelualueen pohjoispuolelle Saukonlaiturin väliaikaiselle ponttonilaiturille. Länsisataman edustalle johtavat väylät jatkuvat Laajalahden suuntaan 2,4 m:n kulkusyvyisenä veneväylänä. Kalatalous ja kalastus Rakenteet vesialueella Alue kuuluu satamaa ympäröiviin alueisiin, joilla kalastusta on rajoitettu. Täyttöalueista noin kilometrin päässä oleva Lauttasaaren silta on suosittu silakan pyyntipaikka. Helsingin kaupungin omistamilla merialueilla kalastaa ammatikseen kymmenkunta henkilöä. Kalastus on pääasiassa lohen ja taimenen rysäpyyntiä sekä kuhan, siian ja ahvenen verkkokalastusta. Lauttasaarenselän läheisyydessä kalastaa kaksi ammattikalastajaa. Ruopattavalla ja täytettävällä vesialueella ei ole vedenalaisia kaapeleita, johtoja tai putkia. Suunnittelualueen taustalla Rudus Oy:n vuokraamalla maa-alueella sijaitsee Länsisataman 11 m:n väylän merkintään liittyvä sektoriloisto, jota ei saa vaurioittaa eikä sen näkyvyyttä peittää ruoppaus- ja täyttötöiden aikana. Turvalaitteen mahdollisesta nostamisesta tai siirtämisestä sovitaan etukäteen erikseen Liikenneviraston meriosaston kanssa.

6 6 Kuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoitus Ruoppaus Länsisataman tavarasataman toiminnan keskittyessä Vuosaaren satamaan Jätkäsaaren aluetta otetaan vähitellen asuin- ja toimitilakäyttöön voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti. Tulevien rakenteiden ja rakennusten haitallisten painumien välttämiseksi merialueen täytöt edellyttävät painuvien maakerrosten, kuten savien ja silttien, ruoppausta ennen täyttötöitä. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 12 ha. Ruoppausmassojen sijoitus Haitta-ainepitoiset ruoppausmassat Ruoppaustyöt aloitetaan ruopattavan merialueen pohjan haittaainepitoisen sedimentin kuorintaruoppauksella. Haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen" laatukriteerin tason 1 pohjan syvyydellä 0,2 0,9 m. Paksuimmat kerrokset ovat lähellä nykyisen täytön helmaa. Haitta-aineita sisältävän kuorittavan sedimentin määräksi arvioidaan noin m 3. Haitta-aineita sisältävien sedimenttien kuorinta suoritetaan ympäristökauhalla (kahmari- tai visiirikauhalla), jonka sulkeutuva mekanismi vähentää ruopatun massan vesipitoisuutta ja hienoaineksen leviämistä ympäristöön. Puhtaat ruoppausmassat Puhtaiden savi- ja silttikerrosten ruoppaus ulotetaan kovaan pohjaan saakka. Ruopattavan kerroksen paksuus vaihtelee muutamasta metristä noin 13 metriin. Ruoppaustaso vaihtelee tasojen noin N m ja noin N m välillä. Ruoppausmassoja arvioidaan kertyvän noin 1,2 milj. m 3. Puhtaat savi- ja silttimassat ruopataan urakoitsijan valitsemalla kalustolla, esimerkiksi tavallisella kauharuoppaajalla. Ruoppauksessa käytettävät menetelmät ja kalusto tarkentuvat myöhemmin urakkaneuvotteluissa. Haitta-ainepitoiset ruoppausmassat Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteerien tason 1, sijoitetaan maa-alueelle sijoitusajankohtana soveltuville sijoituspaikoille. Ruoppausmassoja voidaan stabiloituna hyödyntää sataman laajennusalueen kentän täytöissä tai sellaisenaan muualla täyttömassana, mikäli se sedimenttien haittaainepitoisuuksien perusteella on mahdollista. Mahdollinen stabilointi suunnitellaan tarkemmin erikseen ja suunnitelmat hyväksytetään lupaviranomaisella ennen stabilointityön aloittamista. Mikäli ruoppausmassoille ei voida heti osoittaa hyödyntämis- tai sijoituskohdetta, ruoppausmassat varastoidaan Jätkäsaaren välivarastoalueelle, jossa massat voidaan kuivata sedimenteille erikseen rakennetuissa altaissa voimassa olevan päätöksen mukaisesti.

7 7 Puhtaat ruoppausmassat Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteerien tason 1, sijoitetaan Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Ruoppausmassat voidaan sijoittaa myös muulle läjitysalueelle, jolla on voimassa oleva lupa ottaa mainitunlaisia ruoppausmassoja vastaan. Täytöt Täytöillä muutetaan noin 7 ha merialuetta maa-alueeksi. Täytöt tehdään rajaamalla täyttöalueet louheesta rakennettavalla reunapenkereellä ja täyttämällä rajatut alueet sopivalla täyttömateriaalilla. Reunapenger voidaan rakentaa penkereen harjalta kovaan pohjaan asti kokonaan louheesta tai se voidaan perustaa ruopatun saven korvaavan täytön kuten merihiekkatäytön varaan. Kovaan pohjaan asti ulottuvan reunapenkereen tilavuudeksi arvioidaan noin 1,3 milj. m 3. Reunapenkereen taustan täyttöön käytetään puhtaita kitkamaita tai puhtaita stabiloituja koheesiomaita. Taustatäyttöjen kokonaistilavuudeksi arvioidaan noin 1,0 milj. m 3. Täyttöjen kokonaismäärä vaihtelee reunapenkereen alaosan louhetta mahdollisesti korvaavien massojen käytöstä riippuen välillä 2,3 2,5 milj.m 3. Täytöt tehdään esirakennusvaiheessa noin tasoon N 43 +2,0 +2,5 m. Alueen lopullinen täyttötaso määräytyy tarkemmin kaavoituksen ja yksityiskohtaisen suunnittelun mukaan. Kanava Suunnittelualueen pohjoisosalle kaivetaan Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaisen rakentamisen yhteydessä kanava. Kanavan leveys on vesipinnassa pääosin noin 20 m, mutta kanavan keskikohdalla on leveämpi osa, johon suunnitellaan myöhemmin venepaikkoja. Kanavan rakentamisen johdosta nykyistä maa-aluetta kaivetaan noin m 2 :n suuruiselta alueelta yhteensä m 3. Kanavan kulkusyvyys, reunamuurien ja mahdollisten luiskien rakenteet suunnitellaan tarkemmin myöhemmässä vaiheessa, kun muun muassa asemakaavassa esitetyt puitteet suunnittelulle ovat olemassa. Kaivettavat massat ovat osittain pilaantuneet metalleilla ja PAH-yhdisteillä. Helsingin kaupunki hakee pilaantuneiden maiden kaivamiselle erikseen ympäristönsuojelulain mukaisen luvan. Töiden suorittaminen Ruoppaukset ja täytöt suoritetaan useassa vaiheessa monen vuoden aikana. Ruoppaukset on tarkoitus aloittaa vuonna 2011 ja viimeiset merialueen täytöt valmistuvat arvion mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska Helsingin kaupunginvaltuuston vuosille hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteena on muun muassa nostaa Helsingin asuntotuotanto keskimäärin asuntoon vuodessa. Jätkäsaaren rakentaminen on tärkeä osa ohjelman toteuttamista. Hankkeen aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa, koska se viivästyttäisi Jätkäsaaren aluerakentamisen aikataulua ja aiheuttaisi huomattavia muutoksia suunniteltujen ja osin toisiinsa

8 8 liittyvien osakokonaisuuksien toteutusjärjestyksessä. Työt voidaan aloittaa tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle pysyvää haittaa. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vesialueeseen Vaikutukset kalastoon, pohjaeläimiin ja kalastukseen Hankkeesta aiheutuu lähinnä paikallista ja lyhytkestoista veden samentumista. Kuorintaruoppauksissa käytettävä ympäristökauha minimoi haittaainepitoisen kiintoaineen vapautumisen vesialueelle. Sedimentin haittaainepitoisuudet ovat suunnittelualueen lähistöllä suunnittelualueen tasolla, joten lähistön sedimenttien haitta-ainepitoisuudet eivät nouse hankkeen johdosta. Virtausmallilaskelmien perusteella täyttöjen vaikutukset virtaamiin ovat suurimmat Seurasaarenselällä, jossa viipymien arvioidaan kasvavan noin kaksi vuorokautta (4 %). Lehtisaarenselällä ja Laajalahdella viipymien arvioidaan kasvavan 0,5 1 vuorokautta (noin 1 %). Lauttasaarensalmessa virtausnopeuden arvioidaan pienentyvän 0,4 mm/s ja Karhusalmessa 0,2 mm/s. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä kalojen lisääntymisalueita. Vaikutusalueella ei myöskään esiinny harvinaisia tai tiheydeltään merkittäviä kalapopulaatioita. Vesialueen samentumisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaikutusta kaloille. Alueella ei esiinny vesikasveja, joihin veden samentumisella voisi olla vaikutusta. Pohjasta irtoavaa kiintoainetta painuu pohjaan ruopattavien ja täytettävien alueiden läheisyydessä, mistä saattaa aiheutua lyhytkestoista ja paikallista haittaa pohjaeläimistölle. Töiden päätyttyä ja olosuhteiden vakiinnuttua pohjaeläimistö palautuu ennalleen. Ruopattavalla alueella pohjaeläimistö tuhoutuu, mutta kokonaisuudessaan hankkeen vaikutukset pohjaeläimistölle arvioidaan vähäisiksi. Riskinarvio Haitta-ainepitoisten sedimenttien ruoppauksesta aiheutuvia terveys- ja ympäristövaikutuksia on arvioitu riskinarviossa, jonka perusteella metalleista vain kuparin kokonaispitoisuus voi lyhytaikaisesti nousta ruoppausalueen lähellä vesieliöille haitalliselle tasolle, mutta liukoisen kuparin pitoisuus jää todennäköisesti merkityksettömän pieneksi. PAH- ja PCB-yhdisteistä ei muodostu veteen vesieliöille haitallisia pitoisuuksia. Myöskään organotinayhdisteet eivät aiheuta vesieliöille merkityksellistä riskiä, kun otetaan huomioon Jätkäsaaren edustan veden laatu (muun muassa pieni suolapitoisuus), taustapitoisuudet ja pohjaeliöstö. Voimakkaimmin kontaminoitujen sedimenttien ruoppaus kestää vähän aikaa ja organotinojen pitoisuudet kaloissa jäävät merkityksettömän vähäisiksi. Erityisesti TBT:n pitoisuus kaloissa pienenee nopeasti altistumisen loputtua.

9 9 Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Alue saadaan Jätkäsaaren oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiseen käyttöön ja hanke mahdollistaa merkittävän asunto- ja toimitilarakentamisen. Alueen viihtyisyys ja virkistyskäyttöarvo lisääntyvät. Ruoppaus- ja läjitystöistä aiheutuu jonkin verran veden samentumista. Haitat ovat suurelta osin työnaikaisia ja lyhytkestoisia sekä paikallisia. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan aiheudu korvattavaa haittaa vesi- tai rantaalueiden omistajille eikä merkittävää kalataloudellista haittaa. Tarkkailu Ruoppaustöiden aikana kirjataan seuraavat asiat: HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ruoppausajankohdat Ruopattujen haitta-ainepitoisten sedimenttien ja puhtaiden massojen määrät Ruopattujen massojen sijoituspaikat Suoritettujen tarkkailujen tulokset Hakija on esittänyt, että Jätkäsaaren edustan ruoppaus- ja täyttötöiden tarkkailemiseksi eri lupapäätöksissä (Saukonpaaden ruoppaus ja täyttö, Sataman laajennuksen ruoppaus ja täyttö sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa käsiteltävänä oleva lupahakemus) määrätyt tarkkailut yhdistetään. Esitys Jätkäsaaren yhteistarkkailuohjelmasta tehdään erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Yhteenveto tarkkailutuloksista toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuussa. Puhtaiden savien meriläjitystä tarkkaillaan läjitysalueelle laaditun ja hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankealueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita. Suunnitellun täytön vaikutusten arvioinnissa on käytetty yleiskaavoitusta varten vuonna 2002 tehtyä virtausmallitarkastelua. Mallitarkastelussa on

10 10 käsitelty kahta eri täyttövaihtoehtoa, joista laajuudeltaan pienemmän on arvioitu aiheuttavan Seurasaarenselällä noin 4 %:n viipymän kasvun. Hakemusasiakirjojen mukaan osayleiskaavassa hyväksytty täyttö on hieman pienempi kuin mallitarkastelussa käytetty täyttö, mutta asiakirjoista ei käy ilmi onko täyttöjen vertailussa otettu huomioon myös täytön vedenalainen osuus. Mallitarkasteluun sisältyy raportin mukaan myös useita epävarmuustekijöitä kuten mallihilan karkeus ja suhteellisen lyhyt laskentajakso. Mallitarkastelu koskee lisäksi pelkästään avovesikautta. Vedenlaatuvaikutuksia ei ole laskettu mallilla eikä vedenlaatuvaikutuksista esitettyä yleispiirteistä arviota ole perusteltu. Seurasaarenselkä, Laajalahti ja Lehtisaarenselkä muodostavat Suomenlahden sisäsaaristo -tyyppiin kuuluvan rannikkovesimuodostuman nimeltä Seurasaarenselkä, jonka tila on luokiteltu välttäväksi. Tilaa heikentäviksi tekijöiksi on katsottu hajakuormitus, sisäinen kuormitus ja hydrologismorfologiset muutokset, joihin ovat vaikuttaneet osaltaan vedenvaihtoa rajoittavat penkereet. Hyvän ekologisen tilan saavuttamisen on arvioitu edellyttävän lahtialueiden kunnostamista. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan hyvän tilatavoitteen saavuttaminen vaikeutuu, jos vedenvaihtuvuus edelleen merkityksellisesti heikentyy. Täytön vaikutukset on tärkeää arvioida luotettavasti, koska mahdollinen vaikutus alueen virtausolosuhteisiin on pysyvä. Lupaa suunnitellulle täytölle ei tule myöntää ennen kuin arviota täytön vaikutuksista on täydennetty. Virtausmallitarkastelun epävarmuuksia tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää ja arvioida mahdollisimman tarkasti jäljelle jäävä epätarkkuus muun muassa herkkyysanalyysiä käyttäen. Myös vaikutukset jääaikana tulee selvittää. Vaikutukset vedenlaatuun ja vesialueen tilaan tulee arvioida perusteellisemmin. Jollei selvityksillä voida luotettavasti sulkea pois vesistön tilaa heikentävää vaikutuksia, tulee täyttösuunnitelmaa muuttaa siten, ettei tällaisia vaikutuksia aiheudu. Kuorittavat kerrospaksuudet voidaan hakemuksessa esitettyjen tulosten perusteella arvioida aivan karkealla tasolla. Tulosten perusteella ei voida kuin muutamalla pisteellä osoittaa, missä syvyydessä saavutetaan alle tason 1 pitoisuudet, ja joillakin pisteillä (pisteet 903 tai 910) esiintyy yli tason 1 pitoisuuksia suunnitellun kuorintasyvyyden alapuolella. Joissain tapauksissa (pisteet 901, , 904b, 909) pitoisuudet myös nousevat syvemmälle mentäessä ja korkein pitoisuus on syvimmässä tutkitussa näytteessä. Lisätutkimuksia tulee tehdä riittävästi niin, että voidaan määrittää luotettavasti kerrokset, joissa tason 1 pitoisuudet ylittyvät. Lisäksi massojen likaantuneisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös trifenyylitina, vaikka tributyylitinan pitoisuudet ovatkin olleet huomattavasti korkeammat. Jos meriläjitykseen on tarkoitus viedä pitoisuuksiltaan tason 1 ylittäviä massoja, tulee niiden läjityksestä tehdä riskinarvio. Helsingin edustan merialueella käytössä olevien Taulukarin tai Mustakuvun meriläjitysalueiden lupien mukaan läjittäminen edellyttää tässä tapauksessa aluehallintoviraston lupaa. Ruoppausten laajuuteen nähden olisi tullut esittää tarkempi vaikutusten arviointi myös muutoin kuin haitallisten aineiden osalta. Tähän olisi ollut

11 11 käytettävissä mallilla tehty ruoppausten aikainen sameuden leviämislaskenta, jonka tarkkuutta olisi voitu arvioida muiden töiden tarkkailutulosten perusteella. Sen lisäksi olisi pitänyt arvioida vaikutuksia muun muassa ravinnepitoisuuksiin. Mallituloksiin ei oltu viitattu myöskään haitallisten aineiden riskinarviossa. Hakemusta tulisi tältä osin täydentää. Lupa kanavan kaivamiselle suunnitelmien mukaan voidaan myöntää. Pilaantuneiden maiden kaivaminen kanavalinjauksen kohdalta on toteutettava ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla ennen kanavan liittämistä vesistöön. Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelmaehdotus, joka sisältää Saukonpaaden, Länsisataman laajennusalueen ja väyläalueiden muutosten sekä nyt hakemuksen kohteena olevan alueen tarkkailut, on saapunut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle Hankkeen vaikutusten tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailussa. Ehdotusta ei ole kuitenkaan vielä hyväksytty, minkä vuoksi hakija tulisi määrätä tarkkailemaan ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tavanomaisten lupamääräysten lisäksi lupapäätöksessä tulisi antaa myös seuraavat lupamääräykset: 1. Sedimenttien kuorintaruoppaus suoritetaan ympäristökauhalla. 2. Kuorittavat sedimentit voidaan välivarastoida Jätkäsaaren välivarastokentälle ympäristöluvan (UUS-2008-Y-331, ) määräysten mukaisesti. 3. Tarkempi suunnitelma kuorittavien alueiden rajauksista ja kerrospaksuuksista tulee toimittaa ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kuukautta ennen töiden aloittamista. Suunnitelmaa varten tulee tehdä lisätutkimukset, joiden perusteella voidaan rajata luotettavasti kerrokset, joissa esiintyy yli tason 1 ylittäviä pitoisuuksia. Massojen likaantuneisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös trifenyylitina. 4. Proomuista ei tule sallia vuotoja lastauksen ja kuljetuksen yhteydessä. 5. Täytöt on tehtävä louhepenkereen sisälle. Penkereen alaosa voidaan rakentaa osittain merihiekasta. Lausunnon mukaan lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää. 2) Liikenneviraston Helsingin väyläyksikön mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa hankealueen pohjatopografiatietojen (luotaustiedot) ja muiden kartoitustietojen (esimerkiksi rantaviiva) muutostiedot Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten.

12 12 HAKIJAN TÄYDENNYS JA SELITYS Mikäli rakennustyöt aiheuttavat ongelmia hankealueen läheisyydessä sijaitsevien vesiväylien normaalille käytölle, hakijan on oltava etukäteen yhteydessä Liikenneviraston Helsingin väyläyksikköön. 3) Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut luvan ja töidenaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Hanke on erittäin tarpeellinen ja aikataulultaan kiireellinen. Hakemuksen mukaiset työt on voitava aloittaa mahdollisimman varhain kuluvan vuoden keväällä rakentamistoiminnasta syntyvien louhe- ja maamassojen taloudellisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Täydennys Hakija on toimittanut aluehallintoviraston pyytämät selvitykset ruoppausmassojen sijoittamisesta Taulukaria koskevan läjitysalueen käyttömahdollisuuden poistuttua, haitta-aineita sisältävien ruoppausmassojen mahdollisesta välivarastoinnista Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä nro YS 963 annetun määräajan loputtua vuoden 2013 jälkeen sekä täsmennyksen siitä, että lupaa haetaan myös kanavan rakentamiseen. Taulukarin ruoppausmassojen meriläjitysalueen kapasiteetista on varattu osuus Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin asemakaava-alueiden rakentamisen yhteydessä syntyvien ruoppausmassojen sijoittamiselle. Tällä hetkellä tavoitteena on ruopata koko hankealue vuoden 2011 aikana. Taulukarin meriläjitysaluetta hallinnoiva Helsingin Satama on käynnistänyt lupaprosessin Taulukarin meriläjitysalueen laajentamiseksi Lokkiluodon suuntaan sekä Vuosaaren sataman ja väylän rakentamiselle varatun läjitysalueen avaamiseksi myös muista lähteistä peräisin oleville ruoppausmassoille. Lisäksi Helsingin Satama hallinnoi tällä hetkellä Itä-Helsingin edustalla olevaa Mustakuvun ruoppausmassojen meriläjitysaluetta, jonka lupa (päätös nro 98/2009/2) on voimassa vuoden 2018 loppuun. Mikäli hankealueen ruoppausta ei saataisi toteutettua Taulukarin meriläjitysalueen luvan voimassaoloaikana vuoden 2013 loppuun mennessä tai Taulukarin meriläjitysalue täyttyisi ennen hankealueen ruoppausten päättymistä tai hakija katsoo muusta syystä tarpeelliseksi sijoittaa ruoppausmassoja Taulukarin sijaan muualle, sijoitetaan ruoppausmassat lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti jollekin muulle läjitysalueelle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseessä olevat ruoppausmassat. Kyseeseen voi tämän hetken näkemyksen perusteella tulla tällöin joku edellä mainituista alueista. Jätkäsaaren välivarastoalueen ympäristöluvalle (nro YS 963) haetaan uutta lupaa siten, että toiminta ei keskeytyisi nykyisen luvan voimassaolon päättyessä Mikäli lupahakemusta laadittaessa näyttää siltä, että sedimentin kuivatus- ja välivarastointialtaiden altaille on tarvetta vielä 2013 jälkeenkin, tullaan ne sisällyttämään laadittavaan lupahakemukseen. Nyt haetaan vesilain mukaista lupaa kanavan rakentamiseksi. Hankealueella olevien pilaantuneiden maiden kunnostamisesta laaditaan koko Saukonlaiturin asemakaava-alueen kattava kunnostussuunnitelma, jonka mu-

13 13 kaisille toimenpiteille haetaan erikseen ympäristönsuojelulain edellyttämää lupaa. Ympäristönsuojelulain mukaiseen lupahakemukseen sisällytetään kanavan rakentamiseksi tarvittavien pilaantuneiden maiden kaivu. Selitys Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) virtausta ja veden vaihtumista koskevalta muistutuksen osalta, että lupahakemuksen laadinnan jälkeen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto on vuonna 2010 teettänyt YVA Oy:llä Jätkäsaaren ja Koivusaaren aluerakennuskohteiden vaikutuksista virtausmallinnusselvitykset, joissa muun muassa arvioidaan hankkeiden vaikutuksia Seurasaarenselän veden vaihtuvuuteen. Selvitysten perusteella molempien hankkeiden merialueiden täyttöjen arvioitiin kasvattavan Seurasaarenselän viipymää maksimissaan yhteensä 2 6 %. Hankkeiden vaikutusta vedenvaihtuvuuden viipymään ei käytännössä voi mittauksin havainnoida, koska viipymän vuotuinen luontainen vaihtelu on huomattavasti hankkeiden arvioitua maksimivaikutusta suurempi. Hakija on liittänyt selityksensä oheen Jätkäsaaren alueen virtausmallinnusselvityksen. Hakijan käsityksen mukaan Seurasaarenselällä ei ole tavattu talviaikaan happikatoa tai muita elinoloja erityisesti heikentäviä olosuhteita. Veden laatu on happipitoisuuden osalta huonoimmillaan kesällä, kun vesi on lämpimimmillään. Mallitarkastelua ei ole perusteltua laajentaa talviaikaan, jolloin meri on jäässä. Laaditut virtausmallinnukset ja niiden tarkkuus ovat hankkeen arvioituihin vaikutuksiin suhteutettuna riittävät. Virtausmallien perusteella määritetty veden vaihtuvuuden hidastumisen suuruusluokka osoittaa riittävän perustellusti, että hankkeen pysyvät vaikutukset Seurasaarenselän tai Lehtisaarenselän veden laatuun ovat merkityksettömiä, eikä niiden perusteella ole tarkoituksenmukaista edellyttää tarkempia lisäselvityksiä. Ruoppausmassojen kuorinnan osalta hakija on todennut, että ruoppausalueelta ja sen ympäristöstä otetut sedimenttinäytteet on ulotettu siihen näytesyvyyteen, josta näyte kussakin pisteessä on saatu. Näytesyvyyden alapuolinen maakerros on ollut käytännössä niin tiivistä, ettei sedimenttinäytteenotinta ole saatu tunkeutumaan siihen. Helsingin edustan sedimenttien haitta-aineiden haitallisena pidetyt pitoisuudet ovat peräisin ihmistoiminnasta. Haitta-aineiden esiintyminen suunnittelualueella rajautuu tiiviiden maakerrosten päällä olevaan löyhään niin kutsuttuun kulttuurisedimenttikerrokseen, josta sedimenttinäytteiden ottaminen onnistuu. Pohjatutkimusten perusteella löyhän sedimentin alapuolinen maakerros on koko ruoppausalueella nykyiseen täyttöön rajautuvaa aluetta lukuun ottamatta savea. Tiiviistä savesta on saatu sedimenttinäytteitä sukeltajan avulla muun muassa ruoppausalueen ulkopuolisista pisteistä JST 5 ja JST 8. Kyseisten näytteiden haitta-aineanalyysit osoittavat haitta-ainepitoisuuksien olevan tiiviissä savessa alle ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen tason 1. Sedimenttitutkimuspisteiden määrä on riittävä. Ruoppausalueella ja sen ympäristössä on tehty täydentäviä sedimenttitutkimuksia ennen ruoppaus-

14 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU suunnitelman laadintaa. Hakija tulee täydentämään valvontaviranomaiselle esitettävässä kuorintaruoppaussuunnitelmassa näytepisteen 910 ympäristön ruoppauksen ulottamista näytesyvyyteen, jossa haitta-ainepitoisuus ylittää tason 1. Näytepisteen 903 normalisoidut haitta-ainepitoisuudet eivät hakijan näkemyksen mukaan edellytä muutoksia esitettyihin suunnitelmiin. Tehdyillä tutkimuksilla voidaan riittävällä tarkkuudella määrittää alueet, joissa ruoppaus- ja läjitysohjeen mukainen taso 1 haitta-aineiden pitoisuuksissa ylitetään. Hakija täydentää kuorintaruoppauksen toteutussuunnitelman lähtötietoja muun muassa ruoppausalueella tehtävällä merenpohjan luotaustutkimuksella. Meriläjitykseen ei ole tarkoitus viedä tason 1 ylittäviä massoja. Ruoppausten vaikutuksia meriveden laatuun koskevalta muistutuksen osalta hakija on todennut, että hankealueen pohjoispuolisen Saukonpaaden alueen ruoppauksen ja täytön sekä hankealueen eteläpuoleisen Sataman laajennusalueen ruoppauksen ja täytön aikana vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen vedenlaadun mittausten perusteella saven ruoppaustyön aikainen veden samentuminen ei ulotu merkittävästi ruoppausalueen ulkopuolelle. Samaan tulokseen on tultu myös YVA Oy:n vuonna 2010 laatimassa Jätkäsaaren aluetta koskevassa virtausmallinnusselvityksessä. Ruoppausalueen ympäristön veden sameuteen vaikuttaa merkittävässä määrin Länsisatamaan päivittäin liikennöivät matkustajalaivat sekä alueella satunnaisemmin vierailevat risteilijät ja kauppamerenkulun alukset. Edellä mainittujen hankkeiden ruoppaus- ja täyttötöiden yhteydessä otettujen vesinäytteiden ravinneanalyysitulosten perusteella ei ole voitu todeta ruoppaustöistä aiheutuvaa veden ravinnepitoisuuksien kohoamista. Erillisen sameuden leviämislaskelman laatiminen tai hankkeen mahdollisten vaikutusten arviointi veden ravinnepitoisuuksiin eivät tuo merkittävää lisää hankkeen vaikutusarvioon. Esityksestä lupamääräykseksi kohdassa 5. hakija on todennut, että louheen arvioidun toimitusaikataulun vuoksi louhepenkereen rakentaminen aina kulloinkin täytettävän alueen ympärille voi osoittautua käytännössä erittäin vaikeaksi. Hakijalla voi ilmetä tarvetta käyttää merihiekkaa myös muissa kuin louhepenkereen alapuolisissa täytöissä. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin alueilla noin 12 ha:n suuruisen alueen ruoppaamiseen ja noin 7 ha:n suuruisen vesialueen täyttöön sekä kanavan rakentamiseen Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

15 15 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Töiden suorittaminen 1. Ruoppaus on suoritettava hakemukseen liitetyn asemapiirroksen nro 22240/101 ja 102, päivätty , mukaiseen paikkaan. Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ympäristökauhalla ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin cm. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin 1,2 milj. m 3 ktr. Luvan saajan on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkennettu suunnitelma kuorittavista alueista ja niiden kuorintasyvyyksistä kuukautta ennen töiden aloittamista. Työt on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 2. Täytöt on tehtävä hakemukseen liitetyn asemapiirroksen nro 22240/102, päivätty , mukaiseen paikkaan ja leikkauspiirroksissa nrot 22240/103 ja 104, päivätty , esitetyllä tavalla. 3. Reunapenkereen sisäpuolisessa täytössä on käytettävä puhtaita kitkamaita tai puhtaita stabiloituja koheesiomaita. 4. Kanava voidaan rakentaa hakemukseen liitetyn asemapiirroksen nro 22240/102, päivätty , mukaiseen paikkaan ja leikkauspiirroksessa 22240/103, päivätty , esitetyllä tavalla. Kanavan sijaintiin ja rakenteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. 5. Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle. 6. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 7. Hankealueen taustalla olevaa sektoriloistoa ei saa vaurioittaa eikä sen näkyvyyttä peittää ruoppaus- ja täyttötöiden aikana. Turvalaitteen mahdollisesta nostamisesta tai siirtämisestä on sovittava etukäteen erikseen Liikenneviraston Helsingin väyläyksikön kanssa.

16 16 8. Työstä merenkululle ja vesiliikenteelle aiheutuvista esteistä on ilmoitettava Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle sekä tarvittaessa paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä. 9. Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Ruoppausmassojen sijoitus Tarkkailut Korvaukset Kalatalousmaksu 10. Ruoppausmassat, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) tason 1, ovat mereen läjityskelpoisia. Mainitunlaiset ruoppausmassat voidaan läjittää mereen sellaiselle läjitysalueelle, jolle lainvoimaisen luvan nojalla voidaan läjittää mainitunlaisia massoja. Luvan saajan on noudatettava läjityksen osalta kyseisessä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 11. Kuoritut, ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 ylittäviä haittaainepitoisuuksia sisältävät ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 12. Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 13. Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa kalatalousmaksua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon vähentämiseen niinä vuosina, joina ruoppaus- ja täyttötöitä tehdään, ja seuraavana vuonna töiden päättymisen jälkeen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa töiden aloittamisesta.

17 17 Voimassaolo Ilmoitukset 15. Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kahdeksan vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 16. Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. 17. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. Perustelut Hankkeen tarkoitus ja siitä saatava hyöty Hankkeen haitat Hanke on tärkeä osa Helsingin kaupunginvaltuuston vuosiksi hyväksymän maankäytön ja asuntorakentamista koskevan ohjelman toteuttamista. Jätkäsaaren aluetta otetaan asuin- ja toimitilakäyttöön alueella voimassa olevan Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaisesti. Ruoppaus- ja täyttöalueet on kaavassa merkitty asunto-, virkistys- ja vesialueiksi. Ruoppauksesta aiheutuu veden samentumista, joka on kestoltaan lyhytaikaista ja paikallisesti rajoittuvaa. Noin 7 ha merialuetta muutetaan pysyvästi maa-alueeksi. Täyttö lisää melko vähäisessä määrin veden viipymää Seurasaarenselällä. Hankkeesta ei kuitenkaan ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Vesienhoitosuunnitelma Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvän Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on saattaa pintavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan alueen rannikkovesillä tavoitetila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Uudenmaan rannikkovesistä muun muassa Seurasaarenselän tila on luokiteltu välttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan kaikille hyvää huonommassa tilassa oleville merenlahdille tehdään ensimmäisellä kaudella kunnostustarveselvityksiä ja suunnitelmia. Näiden toimeenpano jää seuraaville kausille. Hankealueelle ei ole esitetty toimenpiteitä

18 18 Intressivertailu tässä vaiheessa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Lainkohdat Töidenaloittamislupa Perustelut Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset rakentamistyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa Jätkäsaaren aluerakentamisen aikataulun viivästymisestä sekä suunniteltujen osakokonaisuuksien toteutusjärjestyksen muutoksista. Töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) muistutukseen virtausmallin osalta todetaan, että hakija on toimittanut aluehallintovirastoon antamansa selityksen yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2010 teettämän virtausmallinnusselvityksen, jossa on arvioitu Jätkäsaaren ja Koivusaaren aluerakennushankkeiden vaikutuksia Seurasaarenselän veden vaihtuvuuteen. Selvitysten mukaan hankkeiden merialueiden täyttöjen yhteisvaikutus kasvattaa Seurasaarenselän viipymää maksimissaan 2 6 %. Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa on saatu riittävä selvitys virtaus- ja vedenlaatuvaikutusten osalta. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumisen osalta todetaan, että Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa hankealueelle ei ole esitetty toimenpiteitä tässä vaiheessa. Vaatimukseen kuorittavien alueiden rajauksista ja massojen haittaainepitoisuudesta tehtävistä lisätutkimuksista todetaan, että luvan saaja on lupamääräyksessä 1 määrätty toimittamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkennettu suunnitelma kuorittavista alueista

19 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ja niiden kuorintasyvyydestä. Näytteenottopaikkojen lukumäärä täyttää ruoppaus- ja läjitysohjeen suositukset, eikä lisätutkimusten suorittamista tässä vaiheessa katsota tarpeelliseksi. Meriläjityksen riskinarvion osalta todetaan, että ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä ruoppausmassoja ei läjitetä mereen. Kanavaa koskeva muistutus otetaan huomioon luparatkaisussa. Vastuualueen esitys lupamääräykseksi 1 otetaan lupamääräyksessä 1, lupamääräykseksi 2 lupamääräyksessä 11, lupamääräykseksi 3 lupamääräyksessä 1 ja esitys lupamääräykseksi 4 lupamääräyksessä 6 ilmenevällä tavalla huomioon. Liikenneviraston Helsingin väyläyksikön 2) muistutus otetaan huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä 8, 16 ja 17 ilmenevällä tavalla. Helsingin kaupunginhallituksen 3) muistutus otetaan huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Tässä asiassa käsittelymaksu määräytyy asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai läjitystä vesialueelle, yli m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruuden perusteella, joka on euroa.

20 20 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupungin rakennusvirasto Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta 2) Valitusosoitus Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tv

22 LIITE 1

23 LIITE 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.