Kiinteistöliiton jäsenkasvu jatkuu edelleen vahvana. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: TÄSSÄ NUMEROSSA.

Transkriptio

1 Kesäkuu Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: Kiinteistöliiton jäsenkasvu jatkuu edelleen vahvana TÄSSÄ NUMEROSSA Kiinteistöliitto Kanta-Häme toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu 9 A 12, Hämeenlinna Puh mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Matti Inha jatkaa Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajana Forssa liittyi Kanta-Hämeesseen Kerro asukkaille Ainan tarjouksesta!

2 Liittokokous Seinäjoella Kiinteistöliitto Kanta-Häme Jäsenmäärän kehitys Suomen Kiinteistöliiton liittokokous valitsi Seinäjoella Matti Inhan jatkamaan Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajana. Rahoitusneuvos Inha työskentelee asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana. Hän on toiminut Kiinteistöliiton hallituksen puheenjohtajan vuodesta 2008 alkaen. Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen (kansikuvassa) oli puheessaan erityisen mielissään hyvästä jäsenkehityksestä ja liiton hyvästä taloustilanteesta. Myös Kanta-Hämeen jäsenkasvu on ollut vahvaa. Tänä vuonna yhdistykseen on liittynyt jo ennätykselliset 87 jäsentä. Kokouksen lopussa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo kutsui Kiinteistöliiton liittokokousväen tervetulleeksi ensi vuoden kokoukseen Aulangolle. Matti Inha KEVÄTKOKOUS Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen kevätkokous vahvisti tilinpäätöksen Raatihuoneella Vuoden 2011 tulos oli runsaat euroa voitollinen, lähinnä sijoitustoiminnan ansiosta. Suomen Talokeskus Oy:n Lahden aluepäällikkö, syvyyssukellusmestari Antero Joki piiskasi kokousesitelmässään kuulijoita huolehtimaan kiinteistöjen kunnosta pitkällä tähtäimellä. 2

3 Forssan kiinteistöyhdistys sulautuu Kanta-Hämeeseen Forssan Seudun Kiinteistöyhdistyksen vuosikokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen, jonka mukaan yhdistyksen yli 40-vuotinen taival päättyy ainakin toistaiseksi ja toiminnot yhdistetään Kiinteistöliitto Kanta-Hämeseen. Forssassa on erittäin hyvä järjestäytymisaste (n. 45 %) ja yh- distyksellä on noin 140 jäsentaloyhtiötä. Toimintaa on pyöritetty oman toimen ohessa. Nyt sille ei löytynyt jatkajaa, joten oli luonnollista lähteä mukaan hyvin organisoituun Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen toimintaan, toteaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mikko Ryyppö. Ajankohtainen lakikatsaus Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen opasti Raatihuoneella 3.5. valtuustosalin täyteistä joukkoa mm. pelastuslaista ja -suunnitelmasta, talvikunnossapidon erityiskysymyksistä, avainturvallisuudesta, kameravalvonnasta sekä autopaikkojen jaosta. Uudet pelastussuunnitelmat laadittava heinäkuun alkuun mennessä Vanhat pelastussuunnitelmat tulee päivittää uuden lain mukaiseksi mennessä. Mikäli aiempaa pelastussuunnitelmaa ei ole, on se laadittava tämän vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Pynnösen mukaan taloyhtiöiden tulisi erityisesti miettiä niitä toimia, joilla voidaan lisätä asukkaiden omaehtoista varautumista ja turvallisuutta. Sellaisia ovat mm. turvallisuuskävelyt kiinteistön alueella, pelastusharjoitukset sekä toimintaohjeet vaaratilanteiden varalle. Talvikunnossapidon suhteen taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvoite kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta. Yhtiössä on syytä varmistaa, että kiinteistöpalvelusopimukset ovat ajan tasalla ja että valvonta on järjestetty riittävällä tavalla. Taloyhtio. net sivuille on koottu sopimuksen laatimiseen liittyviä ohjeita. Kameravalvontaa harkittaessa on muistettava, että se on kielletty kotirauhan piirissä tai muutoin vastaavasti suojatuissa paikoissa. Sellaisia ovat mm. porraskäytävät, osakashallinnassa olevat piha-alueet ja saunatilat. Lue Kiinteistöliiton tiedote aiheesta osoitteesta Yhteystiedot ajantasalle kaupparekisteriin ja Kiinteistöliittoon Kevään yhtiökokouksissa on valittu taloyhtiöihin hallituksiin uusia jäseniä ja osa aiemmista vastuuhenkilöistä on vaihtunut. Kun puheenjohtaja on taloyhtiössä valittu, pitää tehdä tarvittavat muutosilmoitukset. Vastuuhenkilöiden muutoksista on ilmoitettava sekä kaupparekisteriin että jäsentaloyhtiöiden osalta myös Kiinteistöliittoon/kiinteistöyhdistykseen. Oikeat jäsentiedot mahdollistavat jäsentiedotteiden, Suomen Kiinteistölehden ja muun jäsenpostin toimittamisen oikeille henkilöille. Muista myös ilmoittaa vaihtunut sähköposti. Mikäli Sinulle ei ole tullut lainkaan sähköisiä tiedotteita, huolehdi, että sähjöpostiosoitteesi on yhdistyksellä tiedossa. Kiinteistöliittoon muutokset voi tehdä joko kiinteistöyhdistykseen tai nettilomakkeella osoitteessa: fi/attachements/ t pdf TASEKIRJA JA TILINPÄÄTÖS Suosittu kouluttaja ja huippuasiantuntija Jari Etelämaa kertoi, miten tasekirjaa tulkitaan ja miten tilinpäätöksen suunnittelua voidaan taloyhtiössä tehdä. Aineiston saa pyytämällä yhdistyksen toimistolta. Tilinpäätöksen suunnittelu Asuntoyhtiön toiminta ei tähtää voiton tavoitteluun. Tilinpäätössuunnittelun tavoitteena on verotettavan tulon muodostaminen yhtiölle mahdollisimman edulliseksi (vahvistettujen tappioiden vähentämisen jälkeen voitto alle 30 ). 3

4 Uudet KH-ohjeet määrittävät kiinteistön hyvän kuntoarviotavan Rakennustieto on julkaissut kiinteistönomistajille ja kuntoarvioijille tarkoitetut asuinkiinteistön (kerrostalo, rivitalo) kuntoarvio-ohjeet. Kuntoarvion tavoitteena on kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Säännöllisin väliajoin tehtävän arvion avulla kiinteistön arvosta, teknisestä kunnosta ja energiatehokkuudesta saadaan kokonaiskuva ja kunnossapitotoimet voidaan ajoittaa oikein. KH Asuinkiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje Ohjeessa käsitellään asuinkiinteistön kuntoarviota tilaajan näkökulmasta. Ohjeessa esitetään mm. kuntoarvion käyttö, laajuus, tilaaminen ja raportointi ja korostetaan kuntoarvioijien pätevyysvaatimuksia sekä tilaajan omaa panosta kuntoarvion onnistumisessa. 22 s. KH Asuinkiinteistön kuntoarvio. Kuntoarvioijan ohje Ohjeessa käsitellään asuinkiinteistön kuntoarviota kuntoarvioijan näkökulmasta. Ohjeessa esitetään mm. kuntoarvion tavoite, sisältö ja laajuus. Lisäksi annetaan ohjeita kiinteistötarkastuksen tekemisestä ja kuntoarvion raportoinnista.18 s. KH Kiinteistön kuntoarvio. Kuntoluokan määräytyminen Ohjeessa kerrotaan, miten kiinteistön kuntoarvioraportissa esitettävien rakennusosien ja teknisten järjestelmien korjaustarpeen kiireellisyyttä kuvaavat kuntoluokat määräytyvät. 12 s. Lue lisää Tilaajavastuulaki koskee myös isännöintisopimuksia Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä eli ns. tilaajavastuulaki koskee urakkasopimusten lisäksi myös isännöintiyritysten ja taloyhtiöiden välisiä sopimuksia. Tilaajavastuulain mukaan työn tilaajan on selvitettävä toimittajan taustatiedot, jotka eivät saa olla yli kolme kuukautta vanhoja. Selvitysvelvollisuus koskee työsuhteita, urakoita ja sopimuksia, joissa työn arvo ilman arvonlisäveroa on yli 7500 euroa. Sama euroraja on käytössä koskien jatkuvien sopimusten vuosikustannuksia eli jos maksut yhdelle sopijakumppanille vuodessa ylittävät 7500 euroa ilman arvonlisäveroa, selvitysvelvollisuus astuu voimaan. Vakiintuneisuuden määritelmä poistuu 1.7. jonka jälkeen selvitysvelvollisuus koskee myös vakiintuneita toimijoita sekä sopimussuhteita. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että tilaajan sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo koko Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Mikäli tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on laiminlyöntimaksu. Maksun suuruus on euroa. Laiminlyöntimaksu on sopimuskohtainen. Tilaajan on saatava sopimuskumppaniltaan: Selvitys siitä, että yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Kaupparekisteriote Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä työehdoista. Tapaturmavakuutus alkaen Kiinteistöliitto palvelee jäseniään yhtiöjärjestysmuutoksissa Uusi asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan ja toi mukanaan asioita, jotka yhtiöiden tulee huomioida yhtiöjärjestystä muuttaessaan. Uuden lain mukaiset asiat tulee muuttaa yhtiöjärjestykseen samassa yhteydessä, kun yhtiö tekee muitakin muutoksia yhtiöjärjestykseensä - yhtiöjärjestystä ei siis ole pakko muuttaa uuden lain mukaisia muutoksia varten, sillä ristiriitaisuuksissa noudatetaan u uden lain säännöksiä. Kuitenkin selkeyden vuoksi pelkkä uuden lain mukaiseksi päivittäminenkin on suositeltavaa. Kiinteistöliitto laatii yhtiöjärjestysmuutoksia jäsenilleen toimeksiantoina edullisin jäsenhinnoin - juridisten jäsenpalveluidemme hinnaston löydät osoitteesta fi/attachements/ t pdf Yleisimpiä muutoksia ovat siirtyminen kahden yhtiökokouksen käytännöstä yhden kokouksen käytäntöön, kunnossapitovastuupykälät, lunastuslausekkeet sekä muutokset huoneistoselitelmässä. Tiedustelut ja toimeksiannot lakipalveluiden assistentti Elsa Kaijalan kautta, elsa.kaijala@kiinteistoliitto.fi,

5 Talosi.info - uusi sähköinen palvelu taloyhtiöille Talosi.info on uusi, sähköinen tietokanava taloyhtiöiden asukkaille ja osakkaille. Toukokuussa 2012 avattava palvelu tarjoaa ajankohtaista täsmätietoa asumisesta, taloyhtiön hallinnosta ja taloudesta, kiinteistönhoidosta sekä taloyhtiön kunnossapidosta. Palvelun tuottaa Kiinteistöalan Kustannus Oy. Palvelun tuotevalikoimaan kuuluvat ensi vaiheessa Suomen Kiinteistölehden e-lehti sekä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko- ja Asunto-osakeyhtiölaki pähkinänkuoressa -verkkokirjat. Valikoima päivittyy vuosittain uusilla tuotteilla. Palvelun voi tilata taloyhtiölle esimerkiksi isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus. Kaikki asukkaat ja osakkaat käyttävät palvelua samoilla taloyhtiökohtaisilla käyttäjätunnuksilla. Tuotevalikoimasta voidaan valita sopivat paketti taloyhtiön tarpeisiin. Palvelun käyttöön tarvitaan vain internetyhteys. Käyttö onnistuu niin tietokoneella kuin älypuhelimellakin eikä erillisiä ohjelmia tarvita. Tutustu palveluun osoitteessa: Suomen Tilaajavastuu julkisti verkossa Veronumero-palvelun Suomen Tilaajavastuu Oy on avannut verkossa kaikille avoimen ja maksuttoman Veronumero.fi-palvelun. Sen kautta kiinteistö- ja rakennusalan työnantajat voivat ilmoittaa työntekijöidensä veronumerot Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin. Uudessa palvelussa toimittajat ilmoittavat työntekijöidensä veronumerotiedot sähköisellä verkkopalvelulla yhdellä kertaa sekä omalle tilaajalle että Verohallinnon ylläpitämään rakennusalan veronumerorekisteriin. Veronumero.fi-palvelun avulla rakennuttajat, tilaajat ja päätoteuttajat saavat varmistettua veronumeroiden aitouden, tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä sekä raportoitua veronumero- ja taloustiedot Verohallinnolle. Palvelun kautta voi alkuvaiheessa syöttää kaikki suomalaisten työntekijöiden veronumerot ja kesäkuun alusta alkaen myös ulkomaalaisten työntekijöiden veronumerot. Veronumerolaki edellyttää sekä rakennuttajaa, päätoteuttajaa että rakennusalan työnantajaa tarkastamaan veronumerot kaikilta työmaalla toimivilta työntekijöiltä. Veronumero on annettu kaikille suomalaisille vuoden 2012 verokorteissa. Videosarja taloyhtiön hallitustyön käynnistämisestä Kiinteistöliitto on julkaissut viiden videon sarjan taloyhtiöiden hallitustyöskentelystä jo vuosi sitten. Hallitusvideot ovat edelleen erittäin ajankohtaisia tarjoten virikkeitä ja toimintamalleja taloyhtiöiden puheenjohtajille sekä hallituksen jäsenille oman taloyhtiön hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Hallitusvideoiden aiheina ovat hallitustyön käynnistäminen, hallituksen tehtävät, vastuualueet ja roolit, toimikauden aikataulutus sekä hallituksen perehdytys ja tiedonsaanti. Kukin video on muutaman minuutin pituinen. Hallitusvideot ovat katsottavissa Kiinteistöliiton videokanavalla osoitteessa: Kiinteistöverotusmenettely muuttuu Uusi kiinteistöverotusmenettely muuttaa kiinteistöveron ilmoittamismenettelyä ja verotuksen toimittamista. Muutoksen jälkeen verovelvollisella on velvollisuus tarkistaa ja korjata kiinteistöverotuksen perusteena käytettävät tiedot. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä kiinteistöveroa vuodelta Kiinteistöveron määräämisessä otetaan käyttöön samantapainen, esitäytettyyn veroilmoitukseen perustuva menettely kuin tuloverotuksessa. Muutoksen myötä luovutaan verovelvollisen erillisestä kuulemisesta. Verovelvollisen tehtävänä on itse tarkistaa ja korjata tai täydentää tietoja. Verohallinto lähettää vuosittain ennen kiinteistöveron määräämistä verovelvolliselle selvityksen kiinteistöveron määräämisen perusteena käytettävistä verohallinnon rekisterissä olevista tiedoista. Verovelvollisen tehtävänä on tarkistaa tiedot ja korjata tai täydentää niitä tarvittaessa. Mikäli verovelvollinen ei korjaa selvityksessä olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen ne selvityksen mukaisena. Verovelvollisen katsotaan antaneet tiedot saamansa selvityksen mukaisena myös siltä osin kuin hän ei korjaa virheitä ja puutteita. Verohallinto toimittaa kiinteistöverotuksen verohallinnon rekistereissä olevien, verovelvollisen antamien ja sivullisilta tiedonantovelvollisilta saatujen tietojen sekä asiassa saadun muun selvityksen perusteella. Veronkorotus voidaan jättää jatkossa määräämättä, jos verovelvollisen antamissa tiedoissa on virhe, josta hänen ei voida kohtuudella olettaa olevan tietoinen. Tällaisia voivat olla viranomaisilta peräisin olevat tiedot, kuten tieto kaavatilanteesta tai rakennusoikeudesta. Säännöstä voidaan soveltaa tarvittaessa myös niissä tilanteissa, joissa on kysymys kiinteistön edellisen omistajan suorittamista perusparannuksista. Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi voitaisiin jättää eräissä tilanteissa toimittamatta. Edellytyksenä kuitenkin on, että määräämättä jäänyt vero on vähäinen eikä verotuksen tasapuolisuus tai muu syy edellytä oikaisua. 5

6 Taloyhtiöille tietopaketti hyvistä toimintatavoista korjausrakentamishankkeissa Laaja korjaushanke on taloyhtiölle aina iso haaste, joka vaatii taloyhtiön johdolta teknistä, juridista, taloudellista ja viestinnällistä osaamista. Keskeisessä asemassa tätä osaamista on kyky turvautua korjausrakentamisen ammattilaisten apuun onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT:n yhteistyönä on laadittu opas korjausrakentamisen hyvistä ja oikeista toimintatavoista taloyhtiössä. Oppaassa käsitellään korjaushankkeen etenemistä hankesuunnitteluvaiheesta takuuaikaan ja se on tarkoitettu apuvälineeksi taloyhtiöille ja taloyhtiöiden korjaushankkeisiin osallistuville. Korjaushankkeen teknisen etenemisen kuvauksen lisäksi oppaassa käsitellään myös korjaushankkeeseen liittyvä päätöksenteko yhtiökokouksessa. Oppaassa kiinnitetään huomiota urakkakilpailun hyviin toimintatapoihin sekä taloyhtiölle korjaushankkeessa kuuluviin velvoitteisiin työturvallisuuden ja tilaajavastuulain näkökulmista. Korjausurakka.fi -palvelu avuksi luotettavien urakoitsijoiden valintaan Korjausurakka.fi -palvelussa taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita uudella tavalla sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Uusi palvelu mahdollistaa tarjouspyyntöjen toimittamisen ja urakoitsijan valinnan lisäksi myös palautteen antamisen toteutetusta remontista muille verkkopalvelun käyttäjille. Korjausurakka.fi -palvelun kehittämisessä ovat yhteistyötä tehneet Kiintei stöliitto, Suomen Tilaajavastuu Oy ja Dooxe Oy. Palvelussa mukana olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelman piiriin, josta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat helposti tarkastettavissa Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Korjausurakka.fi -palvelu torjuu harmaata taloutta ja huonoa laatua. Korjausurakka.fi -palvelussa on noin 9000 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Lue aiheesta lisää Tutustu palveluun osoitteessa Julkaisu on luettavissa netissä osoitteessa: Vuokranantajalla oli oikeus 50 euron hyvitykseen vuokralaisen tekemättömän loppusiivouksen johdosta Vuokranantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti korottaa kiinteistön vuokraa Kuluttajariitalautakunta: Vuokranantajalla ei ollut oikeutta korottaa vuokraa, koska korotusperusteesta ei oltu sovittu osapuolten välillä. Osapuolten välisen vuokrasopimuksen mukaan vuokran tarkastusajankohta oli kerran vuodessa. Vuokrasopimuksessa ei ollut kuitenkaan sovittu vuokrankorotusperusteesta. Tästä huolimatta vuokranantaja oli yksipuolisesti korottanut vuokraa vedoten yleisen kustannustason nousuun. Lautakunta katsoi yksimielisesti, ettei vuokranantajalla ollut oikeutta korottaa vuokraa, koska korotusperusteesta ei ollut sovittu osapuolten välillä. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 27 :n mukaan vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu. Jos on sovittu, että vuokranantaja saa vuokrasuhteen aikana yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksen ajankohdan tai määrän, tällainen sopimusehto on mitätön, jos ei ole myös sovittu perusteesta, jonka mukaan vuokraa sopimussuhteen aikana saadaan korottaa. Kuluttajariitalautakunta: Asiassa oli riitaa siitä, oliko vuokranantajalla oikeus pidättää vuokralaisen maksamasta euron vuokravakuudesta 628,35 euroa huoneiston vuokrasuhteen jälkeisen kunnon perusteella. Vuokranantaja oli pidättänyt vuokravakuudesta 100 euroa tekemättömän loppusiivouksen johdosta. Asiassa esitettyjen valokuvien perusteella lautakunta katsoi tulleen näytetyksi, ettei vuokralainen ollut tehnyt loppusiivousta. Lautakunta harkitsi kohtuulliseksi hyvitykseksi siivouksen osalta 50 euroa. Hovioikeuden tuomio kiinteistövakuutuksen omavastuusta Helsingin hovioikeus (Hel HO Nro 1356) on vastikään antanut ratkaisun koskien kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden ja ikävähennyksen jakamista taloyhtiön ja osakkaan kesken tilanteessa, jossa kiinteistövakuutusta on käytetty myös osakkaan huoneistolle aiheutuneiden ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevien vahinkojen korvaamiseen. Kysymyksessä oli taloyhtiöitä usein askarruttava tilanne, jossa osakkaan astianpesukone on yllättäen rikkoutunut ja aiheuttanut vesivahingon ilman, että osakas on kuitenkaan menetellyt huolimattomasti. Hovioikeuden mukaan oli perusteltua katsoa osakkaan olevan vastuussa omavastuusta ja ikävähennyksestä samassa suhteessa kuin korjauskustannukset olisivat asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuusäännösten mukaan olleet hänen vastuulleen kuuluvia. Hovioikeus vahvisti näin ollen Kiinteistöliiton linjaaman suosituksen omavastuuosuuden jakautumisesta yhtiön ja osakkaan kesken. 6

7

8 Luithan varmasti edellisen sivun jäsenetutarjouksen? Käsittämättömän hieno etu taloyhtiösi asukkaille Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa! Mikäli taloyhtiölläsi on jo Ainan Kaapeli-TV-liittymä, laita edellisen sivun tarjous ilmoitustaululle. Asukkaat hyötyvät Kiinteistöliiton jäsenyydestä ihan konkreettisesti. Mikäli taloyhtiössä ei vielä Ainan kaapeli-tv-liittymää, sekin hoituu tarvittaessa. Ota yhteyttä Ainan asiakaspalveluun, puh