Peruskoulun käsityöopetuksen työturvallisuuden valtakunnalliset koulutuspäivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruskoulun käsityöopetuksen työturvallisuuden valtakunnalliset koulutuspäivät"

Transkriptio

1 Peruskoulun käsityöopetuksen työturvallisuuden valtakunnalliset koulutuspäivät Riihimäki Seminaariraportti Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto opetushallitus Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Opetusalan ammattijärjestö OAJ Käsityön ammattijärjestöt TAO ry ja TOL ry

2 Sisällys Johdanto Käsityön opetussuunnitelma työturvallisuusopetuksen perusta 2 opetusneuvos Annamaija Aro, opetushallitus Koneturvallisuus käsityöopetuksen perusta 5 yli-insinööri Tuiri Kerttula, STM Työsuojelupiirien toiminta ja tulosohjaus työpaikkavalvonnan perustana 10 ylitarkastaja Arto Teronen, STM Vaarojen tunnistus ja riskien arviointi 13 tarkastaja Anne Jaakkola, Hämeen työsuojelupiiri Työturvallisuuslaki käsityön opetuksessa 19 hallitusneuvos Reino Kanerva, STM Vastuukysymykset käsityön opetuksessa 23 apulaisosastopäällikkö Markku Poutala, OAJ Turvallisuuden hallinta peruskoulun teknisessä työssä oppilaiden näkökulmasta 30 työsuojeluinsinööri Irmeli Kurikka ja tarkastaja Tarja Räty, Uudenmaan työsuojelupiiri Mikä käsityön opetuksessa askarruttaa? 61 teknisen työn opettaja Niku Tuomisto, Lohjan kaupunki Työympäristön turvallisuus, koneiden ja laitteiden hankinta ja huolto 67 koulutoimenjohtaja Esa Rantakallio, Riihimäen kaupunki Terveys- ja turvallisuusvaarojen tunnistus ja riskien arviointi käsityön opetuksessa 68 Vuorovaikutteinen toiminta/ 8 ryhmää, yhteenvedot Koneen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi; 88 konekohtaiset vaarojen tunnistuksen lomakkeet 1

3 JOHDANTO Valtakunnalliset käsityön opetuksen työturvallisuuden koulutuspäivät järjestettiin Riihimäellä alla mainittujen tahojen yhteistyönä. Koulutuspäiviin osallistui noin 90 henkeä. Päiville oli asetettu kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli tarkastella asiantuntijayhteistyönä, mitä työturvallisuuslaki ja muut työturvallisuusmääräykset merkitsevät käytännössä peruskoulun käsityön opetuksessa. Toisena tavoitteena oli pyrkiä tilaisuudessa kuultujen asiantuntijoiden ja osanottajien vuorovaikutuksen ja keskustelujen avulla lisäämään yhdenmukaisia käsityksiä käsityönopetuksen työturvallisuustoiminnassa. Tämä raportti on koottu päivillä käytetyistä asiantuntijapuheenvuoroista ja tehtyjen vuorovaikutteisten ryhmätöiden yhteenvedoista. Tilaisuudessa käsiteltävien asioiden kokoavan raportin laadinnasta päätettiin jo päivien suunnitteluvaiheessa, jotta päivien antia voidaan hyödyntää laajemminkin peruskoulun käsityön opetuksen työturvallisuuden kehittämisessä, ei pelkästään osallistujien keskuudessa. Raporttia laatimaan saatiin päiville mukaan Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat Marjo Hirsimäki, Terhi Märkälä, Pessi Salmela ja Ville Salmi, joille kiitokset raportin koostamisesta yhteistyössä tilaisuudessa kuultujen asiantuntijoiden kanssa. Raportin tarkoituksena on tuoda päivillä käsitellyt asiat näin laajemman kuin pelkän osallistujajoukon tietoisuuteen. Aineistosta oletetaan olevan apua koulujen käsityön opetuksen työturvallisuutta arvioitaessa ja kehitettäessä. Päivien aikana korostettiin työnantajan, koulutuksen järjestäjän ensisijaista vastuuta turvallisesta oppimis- ja työskentely-ympäristöstä. Työhön, työympäristöön, työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaarat on kartoitettava, niiden riskit arvioitava ja näiden tietojen perusteella on tehtävä tarvittavat toimet käsityön opetuksen turvallisuuden varmistamiseksi. Aineistoa voivat hyödyntää käsityön opettajat, niin teknisen kuin tekstiilityön opettajat jokapäiväisessä työssään. Heidän lisäkseen aineistosta löytyy tietoa rehtoreille, kuntien hankinnoista vastaaville ja kunnossapidosta huolehtiville sekä työsuojelupiirien tarkastajille. Aineistoa voidaan hyödyntää myös käsityön opettajien koulutuksessa. Aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä. Erityisesti on huomattava, että raportin teksti ei ole sitovaa ohjeistoa tai määräyksiä. Turvallisuus on arvioitava aina tapauskohtaisesti kullakin työpaikalla, ja tässä työssä aineistoa toivottavasti voidaan hyödyntää käsityön opetuksen työturvallisuuden edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Opetushallitus Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käsityön aineopettajien järjestöt TAO ry ja TOL ry Koulutuspäivien valmisteluryhmä yli-insinööri Outi Nysten, STM, työsuojeluosasto työsuojeluinsinööri Irmeli Kurikka, Uudenmaan työsuojelupiiri opetusneuvos Annamaija Aro, Opetushallitus yliarkkitehti Reino Tapaninen, Opetushallitus asiamies Timo Suurnäkki, TTK, kuntaryhmä apulaisosastopäällikkö Markku Poutala, OAJ tekstiilityön lehtori Sirkka Aadeli, TOL ry. johtava opettaja Ritva Aalto, TOL ry. työsuojeluvaltuutettu Jouko Pekkarinen, TAO ry:n pj. 2

4 teknisen työn lehtori Harry Myllymäki, TAO ry. teknisen työn lehtori Antti Rinta-Rahko, TAO ry. Käsityön opetussuunnitelma työturvallisuusopetuksen perusta Opetusneuvos Annamaija Aro, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma käsityön osalta laadittiin vuosina asiantuntijaryhmässä, jossa oli 8+1 jäsentä. Opetussuunnitelma kävi läpi kaksi laajaa lausuntokierrosta ja sitä käsiteltiin säännöllisesti valtakunnallisessa ohjausryhmässä. Asiantuntijatyöryhmässä vallitsi yksimielisyys työturvallisuuden tärkeydestä. Ristiriitoja työryhmässä aiheutti yhteinen käsityö. Nyt päädyttiin ratkaisuun, jossa neljän ensimmäisen kouluvuoden opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä sekä teknisestä työstä että tekstiilityöstä. Viidennestä luokasta lähtien oppilaalla on mahdollisuus painottaa opintojaan jompaankumpaan suuntaan. Käsityön opetussuunnitelma hyväksyttiin Opetushallituksen johtokunnassa ja se voitiin ottaa käyttöön alkaen. Viimeistään se otetaan käyttöön kaikilla luokka-asteilla. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkismotorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Tavoitteena on myös onnistumisten myötä kasvattaa oppilaan itsetuntoa, sekä tuoda iloa ja tyydytystä. Oppilaan tulisi oppia ottamaan vastuuta tekemästään työstä ja käyttämästään materiaalista, sekä arvostamaan tehtyä työtä ja työn laatua. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein. Vuosiluokilla 1-4 oppilasta ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä. Lisäksi hän omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun ja oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä. Erityisen tärkeää on, että oppilas oppii oikean asenteen työsuojeluun sekä pitämään oman työpaikkansa ja luokan siistinä. Kuvaus hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä: Oppilas työskentelee ohjattuna ja valvottuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen. Hän tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Oppilaan tulee myös työskennellä pitkäjänteisesti sekä ryhmänjäsenenä että itsenäisesti. 3

5 Vuosiluokilla 5-9 käsityön opetuksen ydintehtävänä on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on, että oppilas perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa. Tärkeää on pyrkiä pois kertakäyttökulttuurista ja pyrkiä korjaamaan aina, kun mahdollista. Teknisen työn sisällöt/ valmistaminen teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö Tekstiilityön sisällöt/ valmistaminen tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö ja huolto Jotta oppilas voi saada päättöarvioinnissa arvosanakseen 8, tulee hänen osata työskennellä tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtia työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Hänen tulee myös osata ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia. Kuntien omissa opetussuunnitelmissa määritellään tarkemmin oppilaalta vaadittavat tiedot ja taidot. 4

6 Koneturvallisuus käsityöopetuksen perusta valmistaja - markkinoija - hankintoja suorittava ja käyttävä työnantaja - opettaja - oppilas Yli-insinööri Tuiri Kerttula, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Koneen turvallisuutta koskevat vaatimukset ovat tarkoin määriteltyjä valmistajaa koskevassa laissa eräiden teknisten laitteiden vaatimuksenmukaisuudesta (1016/2004), sekä työnantajaa koskevassa työturvallisuuslaissa (738/2002). Konelain nojalla annettu konepäätös (VNp 1314/1994) on ensisijaisesti valmistajaa velvoittava päätös koneiden suunnittelusta, valmistamisesta, markkinoille saattamisesta sekä myynnistä. Konepäätös koskee kaikkia uusia koneita niiden valmistusmäärästä riippumatta (myös omaan käyttöön valmistettuja) sekä kaikkia ETA-alueen ulkopuolelta tuotuja koneita. Työturvallisuuslain nojalla annettu käyttöpäätös (VNp 856/1998) on työnantajaa koskeva päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta. Valmistajan vastuu Konepäätöksen mukaisesti koneen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa koneen valmistajan tulee varmistaa, että laite soveltuu käyttötarkoitukseensa ja sitä pitää voida käyttää, säätää ja huoltaa henkilöitä vaarantamatta. Koneen tapaturmavaarat on poistettava koko ennakoitavana olevana käyttöaikana. On otettava huomioon ennakoitavat, normaalista poikkeavat työtavat ja pyrittävä poistamaan niiden käyttömahdollisuus sekä huomioitava ergonomiset periaatteet ja henkilösuojainten käyttö. Näiden asioiden huomioimiseksi valmistajat käyttävät apunaan riskien arviointia. Riskien arvioinnissa (standardin SFS-EN 1050 mukaisesti) on määritettävä koneen raja-arvot ja tehtävä alustavat turvallisuustoimenpideratkaisut. On pyrittävä tunnistamaan vaaratekijät, vaarallisten tilanteiden/ tapahtumien mahdollisuudet koneen ja käyttäjän toimintojen, vaaratekijäluetteloiden sekä koneen osien erittelyn avulla. On arvioitava niistä koituvien mahdollisten vahinkojen vakavuus, esiintymisen todennäköisyys ja annettava riskeille määrällinen tai laadullinen arvo. Tämän jälkeen on arvioitava riskien merkitykset koneen turvallisuuden kannalta, vertailtava niitä ja päätettävä onko kone riittävän turvallinen tarkoitettuun toimintaan valmistus ja käyttökustannukset 5

7 huomioon ottaen. Tätä kaavaa toistamalla ja oikeiden turvallisuustoimenpiteiden valinnalla pyritään riskien poistamiseen tai vähentämiseen. Laitteen valmistajan tulee laatia valmistamiinsa koneisiinsa ohjeet koneen käsittelyyn ja kuljetukseen, kokoonpanoon ja purkamiseen, paikalleen asentamiseen, tarkastamiseen sekä käyttökuntoon asentamiseen. Koneen ohjeissa tulisi olla tiedot työkaluista, jotka voidaan asettaa koneeseen ja perehdyttämisohjeet turvalliseen käyttöön. Perehdyttämisohjeissa on kerrottava tarvittaessa kielletyt työtavat sekä kunnossapitoon kuten säätöön, huoltoon ja korjaukseen liittyvät tiedot. Ei-ammattilaisten käyttöön tarkoitettujen koneiden käyttöohjeissa on otettava huomioon yleinen koulutustaso ja harkintakyky, mitä kohtuudella voidaan ko. käyttäjiltä odottaa. Ohjeiden tulee olla kunkin maan omilla virallisilla kielillä. Valmistajalla tulee olla koneesta tekninen tiedosto, jonka avulla valmistaja pyydettäessä osoittaa viranomaiselle laitteen vaatimustenmukaisuuden. Valmistajan on laadittava ja allekirjoitettava koneen mukana toimitettavaksi vaatimustenmukaisuusvakuutus. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen avulla valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän kaikki sitä koskevien säädösten vaatimukset. Lisäksi valmistajan on tehtävä koneeseen pysyvästi ja näkyvästi CE -merkintä, joka osoittaa koneen täyttävän kaikki sitä koskevien direktiivien vaatimukset. CE - merkityn koneen voi vapaasti myydä tai luovuttaa käyttöön. Merkinnän oikeellisuutta valvotaan vasta koneen ollessa markkinoilla. Koneeseen ei saa tehdä muuta CE -merkintään sekoitettavaa merkintää. CE -merkintää ei saa tehdä koneeseen, johon sitä ei edellytetä. Valmistaja voi käyttää apuna koneen suunnittelussa yhdenmukaistettuja standardeja, jotka laatii asianomainen standardisoimisjärjestö ottaen huomioon senhetkisen tekniikan nykytason. Yhdenmukaistettujen standardien mukaan valmistetun tuotteen katsotaan täyttävän olennaiset vaatimukset. Jos valmistaja poikkeaa yhdenmukaistetuista standardeista, hän voi joutua viranomaisen pyynnöstä osoittamaan tuotteen täyttävän olennaiset vaatimukset. Vaaralliseksi luokiteltuihin koneisiin kuten puuntyöstökoneisiin vaaditaan EU:ssa lisäksi aina tyyppitarkastus, jonka tekee ns. ilmoitettu laitos. Tyyppitarkastuksia ei tarvita, jos kone on suunniteltu ja rakennettu yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti. Jos valmistaja ei ole huolehtinut edellä mainituista velvoitteistaan, siirtyvät ne edelleen valmistajan edustajalle, koneen maahantuojalle ja jälleenmyyjälle. Valmistajan vastuu on kaikissa EU-maissa sama. Koneiden turvallisuuteen voidaan vaikuttaa parhaiten ja edullisimmin niiden suunnitteluvaiheessa. Kun koneen suunnittelu on vielä alkutekijöissään suunnittelupöydällä, esimerkiksi rakenteeseen ja turvallisuuteen on helppo tehdä muutoksia suhteellisen pienin kustannuksin. Mitä pidemmälle kone 6

8 on suunniteltu, sitä huonommat ovat mahdollisuudet sen muuttamiseen ja muutosten aiheuttamat kustannuskysymykset ovat jo oleelliset. Työnantajan vastuu Käyttöpäätös (VNp 856/1998) velvoittaa työnantajaa konetta valittaessa ja ostettaessa, sen käyttöönotossa, käytössä, tarkastamisessa, kunnossapidossa, muutostöissä sekä koneen käytöstä poistamisessa ottamaan huomioon turvallisuus. Työnantajan on huolehdittava, että käyttöönottohetkellä koneessa on vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE -merkintä. Vuoden 1995 alun jälkeen käyttöön otettujen koneiden ja työvälineiden on täytettävä konepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset. Sen lisäksi kaikkien muidenkin koneiden on täytettävä käyttöpäätöksessä esitetyt turvallisuusvaatimukset. Soveltamisessa otetaan huomioon työpaikan olosuhteet. Käyttöpäätöksen taustalla on direktiivi työntekijöiden työssään käyttäville työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 89/655/ETY ja sitä täydentävät direktiivit 95/63/EY ja 2001/45/EY. Käyttöpäätöstä on täydennetty sen voimaan astumisen jälkeen uudesta työturvallisuuslaista johtuvilla muutoksilla (VNa 437/2003), kuten korkealla tehtävää työtä koskevalla osuudella. Tarkastelu myös muilta osin, kuten määräaikais- ja käyttöönottotarkastusten kohdentamisen, tarkastajien pätevyyden, tarkastuksen sisällön ja standardiviittausten osalta, on aloitettu. Työnantaja on siis vastuussa koneen hankinnasta, käyttöön luovutuksesta, kokoamisesta ja purkamisesta, sijoittamisesta, asentamisesta, käyttämisestä, kunnossapidosta, vaarojen tiedottamisesta, ohjeistamisesta, opetuksesta ja toimintakunnon valvomisesta sekä tarkastuksista. Jos konetta ei ole tarkistettu, sitä ei saa käyttää. Opetuksessa työvälineen käytön riittävänä opastuksena voidaan pitää sitä, että työntekijä osaa käyttää työvälinettä oikein. Työntekijän on osattava tunnistaa työvälineestä ja sen käytöstä aiheutuvat vaaratekijät sekä oltava selvillä häntä koskevista vaaroista. Työntekijän tulee tietää, miten toimitaan työvälineestä aiheutuvassa häiriötilanteessa. Työvälineen käytöllä tarkoitetaan työvälineen käynnistämistä, pysäyttämistä, käyttöä, kuljetusta, korjausta, muuntamista, huoltoa ja puhdistusta. Työnantajan on arvioitava työpaikalla käytössä olevien koneiden vaarat ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin näiden vaarojen poistamiseksi. Esimerkiksi jos työntekijällä on vaara koskettaa työvälineen mahdollisesti tapaturmaan johtavia 7

9 liikkuvia osia, on nämä osat varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeille tai jotka pysäyttävät vaarallisten osien liikkeet ennen kuin vaaravyöhyke saavutetaan. Työnantajan on huolehdittava myös ohjausjärjestelmien turvallisesta toiminnasta, hallintalaitteista, hätäpysäytyslaitteista, työvälineen vakavoittamisesta, rikkoutumisvaaran aiheuttamien mahdollisten riskien eliminoinnista sekä mm. valaistuksesta. Tarvittavien henkilönsuojainten, varoitusten ja ohjeiden tulisi sijaita koneen välittömässä läheisyydessä. Peruskouluopetuksessa on hyvä muistaa, että koneet ovat yleensä aikuisille mitoitettuja, suunniteltuja ja rakennettuja. Näiden koulutuspäivien yhtenä esiinnousseena puheenaiheena olivat koneiden jarrujärjestelmät. Koneiden käynnistys- ja sammutuskertojen määrä peruskoulukäytössä ylittää moninkertaisesti suunnitellun teollisuuskäytön. Koneen jarrujen käyttöikä peruskoulussa on siis huomattavasti teollisuuden käyttöikää lyhyempi. Vastuu koneen kaikinpuolisesta toimintakunnon ylläpidosta ja huollosta on työnantajalla. Käytettyjen koneiden riittävästä turvallisuustasosta ei ole laadittu standardeja kuten on laadittu uusille koneille. Koneisiin jälkikäteen työpaikalla tehtävät muutostyöt (mm. suojalaitteiden osalta) ovat aina työnantajan vastuulla. Käytettyjen koneiden turvallistamisessa voi käyttää apuna uusia koneita koskevia standardeja. Muutostöitä tehtäessä on otettava huomioon käyttäjät, työpaikan olosuhteet, käytettävissä oleva turvallisuustaso, käytettävissä olevat tekniset ratkaisut ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Koulutuspäivien aikana ilmeni, että tarvetta selkeille säädöksille, joissa määriteltäisiin käytössä olevissa koneissa tarvittavat suojukset. Tämä selkeyttäisi paljon muun muassa rehtoreiden vastuukysymyksiä. Säädökset selkeyttäisivät hankintatarpeita ja kustannuksista aiheutuvat kiistat työnantajan ja työntekijän välillä helpottuisivat. Voimassa olevat valtionneuvoston päätökset löytyvät internetistä Lisätietoa koneiden ja laitteiden turvallisuudesta: Työvälineiden turvallinen käyttö - soveltamissuosituksia. Työsuojelujulkaisuja 32. Käyttöpäätöksen soveltamissuosituksia - Koneiden turvallisuuden perusvaatimukset. Työsuojelujulkaisuja 42 Koneturvallisuus. Säädökset ja soveltaminen. Työsuojelujulkaisuja 57. (Eurooppalainen Työsuojelu- ja terveysverkosto/suomi) 8

10 (Metalliteollisuuden Keskusliitto MET/standardisointi) (Suomen Standardisoimisliitto SFS ry) (Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys SESKO ry) (Turvatekniikan keskus TUKES) 9

11 Työsuojelupiirien toiminta ja tulosohjaus työpaikkavalvonnan perustana Ylitarkastaja Arto Teronen, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työsuojelupiirien (8 piiriä) toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön tavoitteena on tulosohjauksen avulla varmistaa hallitusohjelman ja hallinnonalan työsuojelustrategian toteutuminen. Tulossopimusmenettelyn avulla ministeriö varmistaa, että piirit suuntaavat toimintaansa strategian kannalta merkittäviin asioihin (keskeisille toimialoille ja ongelmiin) ja resurssit kohdennetaan oikein. Myös työpaikoilta tulevien yhteydenottojen hoitamista on tehostettu. Tavoitteena on, että asiakkaiden yhteydenotot (kysymykset ja tarkastuspyynnöt) pystytään hoitamaan välittömästi. Työsuojeluvalvonnan tavoitteet on jäsennelty Balanced Scorecard -mallin mukaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, prosessien ja rakenteiden, uudistumisen ja työkyvyn sekä resurssien ja talouden osa-alueisiin. Alueellinen näkökulma (elinkeinoelämän rakenne) huomioidaan valvonnan kohteiden valinnassa. Tulossopimuksessa on nimetty arviointikriteerit, joiden perusteella työsuojelupiirin tavoitteiden toteutumista arvioidaan kunkin tavoitteen kohdalta. Runkosopimuksen perusteella vuosittain sovitaan kunkin vuoden tulostavoitteet sekä toimintamäärärahat. Vuosittaiset tulostavoitteet tähtäävät siihen, että runkosopimuksessa määritelty tavoitetila saavutetaan. Työsuojeluhallinnon valvonnan painoalueina kaikissa työsuojelupiireissä ovat henkinen hyvinvointi työssä, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työtapaturmien torjunta. Työsuojelun valvonnan kohteena olevat toimialat on sovittu ja tavoitetila, johon niissä pyritään, on määritelty. Tavoitteena on, että vuonna 2007 on käytössä turvallisuuden hallintamenetelmiä ja työolojen seurantamenettelyt kaikissa valvonnan kohteena olevissa työpaikoissa. Vuosille asetetussa runkosopimuksessa opetusalan työoloja valvotaan erityisesti henkisen hyvinvoinnin osalta: häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintakäytäntöjen valvonta sekä työn aiheuttamien haitallisten kuormitustekijöiden valvonta. Henkisen hyvinvoinnin yhtenä osaalueena on myös asiakasväkivallan hallinta. Opetusalan (peruskoulut ja lukiot, ammattioppilaitokset) viime vuosien työpaikkavalvonnan sisältöjä ovat olleet väkivallan uhan hallinta, koneturvallisuus, fyysinen ja henkinen hyvinvointi, turvallisuuden hallinta ja riskien 10

12 arviointi. Vuosien runkosopimuksessa asiakasväkivallan uhan hallinta ei kuitenkaan kuulu opetusalan työpaikkavalvontaan. Opetusalan työoloista todetaan Työ ja terveys Suomessa (2003) -tutkimuksessa, että opetustyö on henkisesti rasittavaa (kiire, kova työtahti, palaute tai sen puuttuminen ylemmältä taholta) kuitenkin työtapaturmien riski on vähäinen. Päänsärky, koettu stressi ja niska- ja hartiaoireet ovat opetustyössä yleisiä. Tutkimuksen mukaan opetusalan työolojen yleisiä epäkohtia ovat melu ja ilmanvaihto, koulurakennusten yleiskunto, kunnossapito, tilojen ahtaus, opetusvälineet ja kalusteet sekä organisaatioiden ristiriidat ja sen aiheuttamat paineet. Vaikutusmahdollisuudet ja työyhteisöjen toimivuus ovat samalla tasolla kuin muillakin aloilla. Viranomaisvalvonnan tavoitteena on, että toiminta suuntautuu terveyden ja työkyvyn kannalta tärkeimpiin kohteisiin, työpaikat toimivat työolojen kehittämiseksi, työpaikkojen työolosuhteet vastaavat lainsäädännön vaatimuksia ja että työolot ja työntekijöiden työkyky paranevat. Työpaikkavalvonnan tarkoituksena on varmistaa työpaikan turvallisuus ja terveys, lainsäädännön noudattaminen sekä saada työpaikan oma toiminta aktivoitua. Työsuojeluviranomaisen tekemällä työpaikkatarkastuksella kiinnitetään huomioita toimialan tyypillisiin ongelmiin, työpaikan edustajien esille ottamiin asioihin sekä tarkastajan tekemiin havaintoihin. Tavoitteena on, että parantuneiden työolojen vaikutus on selvästi nähtävissä: kohentuneiden työolojen seurauksena työelämässä jatketaan 2-3 vuotta kauemmin ja työelämän vetovoima paranee. Opetusalalla työsuojeluviranomaisten työpaikkatarkastusten ja yhteistyön lisääntyminen näkyy kouluhenkilöstön koulutuksen lisäämisenä ja tätä kautta henkilökunnan työturvallisuusosaamisen parantumisena. Koulutuksen avulla opetushenkilöstön työturvallisuuslainsäädännön osaaminen parantuu, haitta- ja vaaratekijöitä on helpompi havaita ja arvioida sekä koneturvallisuuden osaaminen ja tätä kautta sen opettaminen kehittyvät. Tavoitteena on luonnollisesti työturvallisuusopetuksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin. Työturvallisuuskoulutus koskee myös työssäoppimisen turvallisuuskysymyksiä. Työturvallisuuskoulutus ja turvallisuusjohtamiseen panostaminen ovat kantaneet hedelmää varsinkin eri teollisuuden aloilla. Työtapaturmien määrää on saatu alennettua tuntuvasti. Kuntaalalla kehitys ei ole ollut kaikilta osin yhtä hyvä, vaikka halua työturvallisuuden kehittämiseen usein löytyykin. Teollisuuden aloilla rahoitus on saatu kanavoitua työturvallisuuden kehittämiseen paremmin. 11

13 Työturvallisuuskoulutusten ja valvonnan pitkän tähtäimen linjana on saada työpaikat itsenäisesti kehittämään omaa työympäristöään paremmaksi. Työpaikkojen turvallisuusjohtamista on kehitettävä ja varsinkin opetustyössä toimivien on tunnistettava oppimisympäristöjen haitta- ja vaaratekijöitä sekä kiinnitettävä huomiota oppilaiden opastukseen ja ohjaukseen. Turvallisuus on keskeinen osa opiskelua. 12

14 Vaarojen tunnistus ja riskien arviointi Käsityöopetuksen työturvallisuuden ydinalue Tarkastaja Anne Jaakkola, Hämeen työsuojelupiiri VAAROJEN TUNNISTAMINEN RISKIN SUURUUDEN ARVIOINTI todennäköisyys, seuranta PÄÄTÖS RISKIN HYVÄKSYTTÄVYYDESTÄ TORJUNTATOIMENPITEET Vaihtoehdot? Mitä tehdään? Kuka vastaa? Mihin mennessä? Miten seurataan? SEURANTA Vaarojen tunnistaminen, riskin suuruuden arviointi, päätökset riskin hyväksyttävyydestä, torjuntatoimenpiteet ja seuranta muodostavat jatkuvan kehän, jota on koko ajan kehitettävä. Tällä jatkuvalla seurannalla pyritään havaitsemaan riskit ennen kuin ne ehtivät kehittyä vaaroiksi asti. Oppilasryhmien koko ja oppilaiden vilkkaus aiheuttavat kuitenkin, jatkuvasta seurannasta huolimatta, yllättäviä vaaratilanteita. 13

15 Opetussuunnitelman perusteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 käsityönopetuksen työturvallisuus on otettu huomioon seuraavasti: Vuosiluokilla 1-4 oppilasta ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä työvälineitä ja menetelmiä, omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii työvälineiden, koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyvyydestä. Keskeisinä sisältöinä opetuksessa on työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät. Neljännen luokan päätyttyä oppilaan hyvään osaamiseen kuuluu työskentely työturvallisuuden huomioon ottaen sekä vastuun tunteminen yhteisistä työvälineistä ja työtilojen viihtyvyydestä. Vuosiluokilla 5-9 syvennetään jo opittua tietoa ja taitoa. Teknisissä töissä tavoitteena on, että oppilas osaisi käyttää turvallisesti teknisessä työssä tarvittavia käsityövälineitä ja koneita. Tekstiilityössä taas opetellaan käyttämään turvallisesti tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita. Tekstiilityön sisältöihin kuuluu myös työvälineiden ja koneiden huollon oppiminen. Molempien käsitöiden tavoitteita voidaan pitää periaatteessa samanlaisina, niiden erilainen kieliasu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 johtuu siitä, että eri asiantuntijat ovat miettineet tavoitteet. Kahdeksannen luokan päättyessä arvosanan 8 saanut oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyvyydestä. VASTUU + TYÖTURVALLISUUSLAIN TUNTEMINEN SITOUTUMINEN TURVALLISEEN TYÖSKENTELYYN TYÖPAIKALLA Turvallinen työskentely lähtee siitä, että jokainen tunnistaa ja ymmärtää oman vastuunsa. Käsityön opetuksen riskitekijöistä, kuten koneista ja teknisen työn tiloista, tulisi keskustella yhdessä opettajan, rehtorin ja kunnan edustajien kanssa. Vastuun korostaminen kaikille tahoille lisää yhteistyöhalukkuutta työturvallisuuden parantamiseen. Myös koneiden ja työvälineiden huolto ja 14

16 kunnossapitojärjestelyt tulisi sopia yhteistyössä. Työnantajan velvollisuutena on perehdyttää työntekijä työturvallisuuslakiin. Koulussa työnantajan edustajan eli rehtorin on perehdytettävä uusi opettaja/ opettajan sijainen työhön ja turvallisuuteen työpaikalla. Teknisen työn opettajan pätevyysvaatimuksiin ei kuulu ensiaputaitojen hallinta mutta taitojen hallinnasta ei ole muuta kuin hyötyä. Jokaisella työpaikalla tulisi olla riittävän monta ensiaputaitoista henkilöä. Kun voidaan olettaa, että työpaikalla voi tapahtua onnettomuus, voi työntekijät vaatia työnantajaa järjestämään heille ensiapukurssin. Teknisen työn opettajalla on tähän siis myös mahdollisuus. On huomioitava, että vanhojakin ensiaputaitoja on hyvä välillä päivittää. Oppilaalla on vastuu omasta käyttäytymisestään, opettajan tottelemisesta ja annettujen ohjeiden noudattamisesta. Rikosoikeudellisesti oppilaalla ei kuitenkaan ole mitään vastuuta. Työturvallisuuteen ja riskien tunnistamiseen kuuluu oppilaiden terveydentilan tunteminen. Tällä hetkellä oppilaiden tunteminen on täysin opettajan vastuulla ja oman aktiivisen tiedon keräämisen varassa. Tietoja opettaja voi kerätä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Kouluterveydenhoitajalla on vaitiolovelvollisuus, joten hänellä ei ole oikeutta kertoa edes oppilaiden toimintakykyyn vaikuttavista sairauksista opettajalle. Työtilojen turvallisuus Teknisessä käsityössä työtiloihin kuuluu varsinaisen työskentelytilan lisäksi konesali, pinta- ja kuumakäsittelytila, hiomatila, suunnitteluluokka ja materiaalivarasto. Työturvallisuuden säilymiseksi eri työtilojen välillä tulisi olla näköyhteys esimerkiksi lasiseinien avulla. Erilliset työtilat ovat välttämättömiä muun muassa meluhaitan ehkäisemiseksi, puun hiontapölyn leviämisen vähentämiseksi, yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja turvallisuuden säilyttämiseksi. Työtilojen kulkuväylien pitäisi myös olla riittävän leveät, jotta niistä pääsisi kulkemaan suurempienkin kantamusten kanssa. Lisäksi niiden tulisi olla avoinna, joten tavaroiden säilyttäminen kulkuväylillä on kiellettyä. Yleinen järjestys ja siisteys onkin kaikkien käyttäjien vastuulla, niin oppilaiden kuin tilojen iltakäyttäjienkin. Työtilojen muun käytön kohdalla on muutenkin osattava arvioida mahdolliset haittavaikutukset; saako esimerkiksi pyökkiä ja tammea työstää iltakäytössä, vaikka kyseisten puulajien työstäminen on peruskoulussa kielletty niiden puupölyn haittavaikutusten vuoksi. Samoin työvälineiden ja koneiden kunnossapidosta ja huollosta on sovittava iltakäyttäjien kanssa. 15

17 Työtilojen turvallisuuteen vaikuttaa myös valaistus. Sen on oltava riittävän tehokas myös pikkutarkkaan työskentelyyn. Samoin ilmanvaihdon tulisi olla hyvin järjestettyä. Vetokaapit, purunpoistot sekä kohdepoistot juotto- ja hitsauspaikoille tulisi olla automaattisesti kaikissa työtiloissa. Näin ei kuitenkaan ole, varsinkaan vanhemmissa koulurakennuksissa. Uusia tiloja suunniteltaessa tämä onneksi jo huomioidaan, samoin kuin työpisteiden lukumäärä. Teknisen työn tiloissa tulisi jokaiselle olla oma työpisteensä. Tästä johtuen teknisen työn ryhmäkokokin tulisi määräytyä työpisteiden lukumäärän perusteella. Tähän on kuitenkin vain harvoin mahdollisuus, oppilaita on usein enemmän kuin työpisteitä. Opetus Turvallinen työskentely lähtee oikeiden työtapojen opettamisesta ja niiden noudattamisesta. Varsinaisen opetuksen lisäksi opettajan antamalla mallilla, hänen omalla työskentelyllään, on erittäin suuri vaikutus oppilaisiin oikeiden työtapojen omaksumisessa ja niiden noudattamisessa. Työturvallisuuden noudattamista on valvottava koko ajan. Etenkin tämä korostuu koneturvallisuuden kohdalla, koska sillä alueella on suurin riski vakaviin tapaturmiin. Koneiden suojainten tulisi siis olla asianmukaiset, turvalliset ja ennen kaikkea käytössä! Henkilökohtaisten suojainten oikea koko ja sopivuus niitä käyttävälle henkilölle on tärkeää. Suojaimia tulee olla riittävä määrä ryhmäkokoon nähden. Monissa kouluissa ongelmana on juuri suojainten koko. Oppilaat ovat esimerkiksi kolmannella luokalla fyysiseltä kooltaan vielä melko pieniä, jolloin liian suuret suojaimet ovat haitaksi työskentelyssä ja mahdollisesti myös turvallisuusriski. Peruskoulussa tarvittavia suojaimia ovat kuulonsuojaimet, kasvomaski, työtakki sekä suojahanskat kuumakäsittelyyn ja yleisestikin käsiteltäessä metallia. Työskenneltäessä teknisen työn tiloissa olisi kiinnitettävä huomiota myös oikeanlaiseen vaatetukseen, roikkuvat esineet (huivit, nyörit, korut ) on poistettava ja pitkät hiukset on kiinnitettävä. Ryhmäkoosta yleisesti käytössä oleva suositus on 16 oppilasta. Varsinaista säädöstä oppilasryhmän maksimikoosta ei kuitenkaan ole olemassa. Suunniteltaessa ryhmiä olisi huomioitava myös oppilasaines, jotta hankalia oppilaita ei olisi liikaa samassa ryhmässä. Tämä liittyy olennaisesti myös työturvallisuuteen. Opettajan on pystyttävä huomioimaan jokainen oppilas yksilönä ja toteutettava valtakunnallisen, kuntakohtaisen, koulun ja opettajan omaa opetussuunnitelmaa. 16

18 Kommentti 1: Ryhmäkokoon vaadittiin arvovaltaiselta ryhmältä yhteistä kannanottoa. Asia jäi kuitenkin avoimeksi, eikä kukaan oikein ottanut asiaa eteenpäin vietäväksi. Valvonta Työtilojen valvottavuuteen vaikuttaa ennen kaikkea tilojen suunnittelu. Lasiseinät ovat tässä suureksi avuksi. Opetuksen ja töiden suunnittelulla pystytään vaikuttamaan paljon oppilaiden töiden seuraamiseen; kun töitä tehdään vain muutamissa tiloissa, helpottaa se opettajan valvontaa. Koneiden valvottavuudessa on huomioitava opettajan välitön valvonta. Tästä syystä käynnissä saisi olla vain yksi kone kerrallaan. Kaikissa koneissa tulisi olla myös jonkinlainen käynnistyksen estävä lukitus, mieluiten opettajan työtilan ohjausyksikössä. Töiden suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon opettajan jaksamiseen. Tekninen työ on selvitysten mukaan toiseksi rasittavin aine peruskoulussa. Sen mukaan teknisen työn opettajat ovat kärkipäässä opettajan kuormittumista kartoittaneessa tutkimuksessa. 38% teknisen työn opettajista koki työnsä vähintään jonkin verran rasittavana. Kommentti 2: Oltiin huolissaan, miten koneiden käyttö jatkossa hoituu, kun 5.-luokkalaisista lähtien siirrytään luokkalaisten kanssa samoihin tiloihin. Tähän vastattiin, ettei koneen käyttäjien ikärajat muutu mitenkään. On huolehdittava, ettei koneita pääse käyttämään henkilöt, joilla ei siihen ole lupaa. Koneiden virtakytkinten rooli korostuu. 17

19 Muuta erityistä huomioitavaa Kemikaalit Pintakäsittelyssä suosittava vesiohenteisia aineita; liuotinpohjaisten aineiden käyttö vaatii erillisen tilan, jossa kohdepoisto (vetokaappi/ imuseinä/ vesiverho). Ergonomia Työpisteiden ja koneiden olisi periaatteessa oltava ergonomisesti sopivia niin eka- kuin yhdeksäsluokkalaisille. Kommentti 3: Heitettiin ajatus yhteisen käsityön työturvallisuusriskeistä. Lisäksi kysyttiin yhteisen käsityön opettajan pätevyysvaatimuksista. Vastausta näihin ei saatu, koska asiaan liittyvä paperi oli vielä lausuntokierroksella. 18

20 Työturvallisuuslaki käsityön opetuksessa; periaatteita ja sovellutuksia Hallitusneuvos Reino Kanerva, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuslaki on osattava ja tietoja tulee päivittää. PROJEKTIO: PREVENTIO: PROMOTIO: Vaara täytyy torjua niin, ettei työntekijä putoa, loukkaa itseään tai myrkyty Asiat on hallittava kaikissa olosuhteissa eli täytyy toimia niin, ettei vaaran lähteitä pääse syntymään. Suunnittelussa tämä tarkoittaa ennalta miettimistä ja arvioimista, miten ja missä vaaratilanteita saattaisi syntyä. Asioita on parannettava jatkuvasti. Minimi-periaate tulisi unohtaa ja pyrkiä kehittämään asioita jatkuvasti eteenpäin. Työjärjestelyn perusteet: 1. Työ on osattava - turvallisen työskentelyn tunnistaminen on tärkeää - opettajan on hallittava opetettava aines ja hänen on päivitettävä tietojaan 2. Turhat häiriöt pois - esimerkiksi työtilassa vain yksi ryhmä kerrallaan - vaaramahdollisuuksien poistaminen 3. Vaarat pois - riskien arviointi vaarojen vähentäminen/ poistaminen - vaaran läsnäoloon ei saa turtua 4. Kehittyvä työ - työn tulee kehittyä - työ pitää nähdä kohteena eli objektina, johon voidaan vaikuttaa puuttumalla siihen ja sen edellytyksiin 19

21 Sitovat oikeusnormit: EY-lait Suomen normit 1. Perussopimus 1. Perustuslaki 2. Asetukset 2. Laki 3. Direktiivit 3. Asetus 4. Päätökset - VA 5. Suositukset - MinA 6. Lausunnot 4. Viranomaispäätös 7. Standardit 5. Standardit 8. jne. 6. jne. Standardeista voi poiketa, jos parannus on ehdottomasti parempi. Kukaan ei kuitenkaan ole määritellyt sitä, mitä ehdottomasti parempi parannus on. Standardin mukainen ratkaisu on aina hyväksytty ratkaisu; esimerkiksi vanhoihin koneisiin tehtävien suojalaitteiden kohdalla. Standardit ovat melko väljiä ja jättävät usein liikaakin liikkumavaraa. Työorganisaatio ja vastuu Jos työpaikalla jotakin tapahtuu, vastuu on aina johdon. Hierarkiassa ei edetä alhaalta (opettaja) ylöspäin (kunta) vaan johto on vastuussa koko toiminnasta. Vastuu voi siirtyä alaspäin vain delegoinnilla eli tehtävien määrittelystä syntyy vastuu. Ylimmällä johdolla on kuitenkin aina turvallisuusvastuu, jos delegointia ja vastuualueiden määrittelyä ei ole suoritettu. Työnantajan edustajan eli koulussa rehtorin tulisi määritellä opettajien ja muun henkilökunnan vastuualueet ja tehtävät riittävän tarkasti. Tämä on tärkeää koko järjestelmän toimivuuden kannalta. Lisäksi hänen on perehdytettävä opettaja ja opettajan sijaiset työhön ja työturvallisuuteen työpaikalla. Rehtorin tulee myös taata työtilojen, laitteiden ym. olosuhteiden asianmukaisuus. Ongelmana tässä on usein rehtorin tietämättömyys teknisen työn koneista ja omasta vastuustaan. Työntekijän eli opettajan velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. 20

22 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Turvallisuusjohtamisen perusmallissa pelkkä vaarojen ja haittojen selvittäminen ei riitä. Vaaran tunnistettua tulee toimia vaaran ehkäisemiseksi. Riskin arviointi on työnantajan tehtävä. Ttl 10 mukaan työnantajan on selvitettävä perusteellisesti työn vaarat ja siitä aiheutuvat haittatekijät. Hänen on arvioitava niiden merkitys työlle ja työntekijän terveydelle, koska Ttl 8 mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijänsä terveydestä. Työsuojelun toimintaohjelmaa ei ole tarkoitus tehdä vain papereiden itsensä vuoksi vaan sen tulisi sisältää joitain konkreettisia tavoitteita ja kiinnekohtia omalta työpaikalta. Tämä kaikki tehdään virheiden ripeää korjausta varten. On selvitettävä, onko tapaturmia esiintynyt aikaisemmin ja jos on, niin millaisia. Myös läheltäpiti -tilanteet on syytä huomioida ja niistä tulisi myös oppia. Kun tarkastellaan huolimattomuus- ja tarkkaavaisuusasioita, tulee huomioida ihmisten erilaisuus, samoin työntekijän (oppilaan) ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset. Näillä on vaikutusta erityisesti riskinottoon ja riskikäyttäytymiseen. On todettu, että nuoret ottavat aikuisia enemmän harkitsemattomia riskejä. Myös työn kuormittavuus (stressitekijät) tulee selvittää. Lisääntymisterveydelle aiheutuvat vaarat on pyrittävä selvittämään. Se on kuitenkin hankalaa, koska oireet voivat ilmetä vasta vuosien altistumisen jälkeen. Työnantajan kannattaa tehdä riskien arviointi mahdollisimman nopeasti ja käyttää apuna oikeita asiantuntijoita eli työsuojeluviranomaisia. He valvovat, neuvovat ja suosittelevat mutta eivät itse varsinaisesti korjaa tai rakenna mitään. Ttl 9 mukaan työsuojelun toimintaohjelma, joka siis tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa, on tarkoitettu toteutettavaksi - suunnitelmat on siis muutettava toiminnaksi. Turvallisuusjohtamisen kaikkia osa-alueita ja myös toimenpiteiden vaikutuksia tulisi seurata jatkuvasti. Työntekijän työkyky Työntekijän työkykyä tulisi tarkkailla jatkuvasti. Työssä ollessaan työntekijän työkyvyn tulisi pysyä vähintään samana eli mieluummin hiukan parantua kuin huonontua. Työolosuhteet on järjestettävä siten, että työntekijän työkyky säilyy eikä työn suorittamisesta aiheudu ylivoimaisia ponnisteluja. Työkyvyn säilymisen elinehto on vaarojen ja haittojen tunnistaminen. Työn vaatimukset määrittelevät todellisen työkyvyn. Työntekijällä tulee olla tietoa ja taitoa työn suorittamiseen sekä fyysiset ja psyykkiset edellytykset työhön. Työntekijän edellytyksiin suoriutua työstään vaikuttavat käytännössä kaikki tekijät. 21

23 Tarkkailtaessa työntekijää olisi huomioitava, onko hänellä työnhallinnan kannalta riittävät tiedot ja taidot. Fyysisessä kyvyssä olisi huomioitava työntekijän sukupuoli ja sen vaikutus työn tekemiseen, samoin eri kokoisten ihmisten fyysisen kyvyn riittävyys suoritettavaan työhön. Myös ergonomiaan olisi kiinnitettävä huomiota. Psyykkisessä työkyvyssä olisi erityisesti huomioitava työilmapiiri ja henkilösuhteiden toimiminen työpaikalla. Suomalaisten kansantaudiksi on sanottu masennusta: työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä 40 % jää henkisten ongelmien vuoksi. Työnantaja on velvollinen hoitamaan työhön, rakennettuun työympäristöön ja työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät asioita. Näiden edellytysten takaamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä työyhteisön tuki vaan muutoksiin tarvittaisiin myös ulkoista asiantuntija-apua. Käytännössä asiantuntija-apu voi tarkoittaa myös maksullista apua, jolloin päästään taas rahakysymykseen ja siihen, että se ei käytännössä kuitenkaan toimisi. Tämän vuoksi maksuttoman asiantuntijatahon perustaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. 22

24 Vastuukysymykset käsityön opetuksessa Esimerkkejä oikeustapauksista Apulaisosastopäällikkö Markku Poutala VASTUUTAHOISTA Perusopetuslain 29 :n 1 momentissa säädetään, että jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjä on vastuussa koulutuksen riittävistä voimavaroista, laadusta, työtilojen ja ympäristön turvallisuudesta sekä koneiden ja työvälineiden turvallisuudesta ja kunnossapidosta. Koulutuksen järjestäjä päättää rahoituksesta ja huolehtii riittävän ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaamisesta eli sen vastuulla on huolehtia opetustilojen asianmukaisuuden ja turvallisen opiskeluympäristön edellytysten luomisesta. Työnantajakunta ja siellä työnantajan toimivaltaa käyttävä sivistystoimenjohtaja, koulutoimenjohtaja tai muu johtava viranhaltija on ensisijaisessa vastuussa työtapaturmatapauksissa. Koulutuksen järjestäjä on toistaiseksi poikkeuksetta ollut vahingonkorvausvelvollinen teknisessä työssä tapahtuneiden koulutapaturmien jälkeen. Rehtorin vastuulla on huolehtia johtamansa yksikön toiminnan turvallisista järjestelyistä sekä tilojen ja välineistön asianmukaisesta kunnosta. Rehtori toimii työturvallisuuslain 16 :n mukaisena työnantajan edustajana koulussa ja on siten tässäkin ominaisuudessa vastuussa johtamansa koulun työturvallisuudesta. Rehtorin tuleekin tuntea työturvallisuuslaki kuten muukin voimassa oleva ja sovellettavaksi tuleva lainsäädäntö. Opettaja vastaa opetuksen käytännön järjestelyistä ja hänelle määrätyistä tehtävistä. Opettajan on huolehdittava opetuksensa turvallisuudesta sekä toteutettava se opetussuunnitelman mukaisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että opetustila ja opetusvälineet ovat asianmukaisessa kunnossa ja turvalliset. Opettaja on lisäksi velvollinen ilmoittamaan havaitsemansa puutteet koulunsa rehtorille. Muun henkilökunnan osalta esimerkiksi koulunkäyntiavustaja ei ole toistaiseksi joutunut vastuuseen tapaturmatilanteissa. Oppilaan vastuulla on annettujen ohjeiden noudattaminen. Käytännössä tapaturmatilanteissa hänellä saattaa olla henkilökohtaista vastuuta vasta toiseen asteen 23

25 ammatillisessa koulutuksessa tai aikuiskoulutuksessa. Oppilaan vanhempien tehtävänä olisi ilmoittaa lapsensa turvallista työskentelyä mahdollisesti haittaavista tekijöistä. Työharjoittelussa tai opetusharjoittelussa olevan henkilön työnantaja on yleensä vastuussa harjoittelun aikana tapahtuvista tapaturmista. REHTORIN, OPETTAJAN JA MUIDEN ASEMA TYÖSUOJELUSSA ESIMERKKITAPAUSTEN VALOSSA Teknisen työn tapaturma Lempäälässä Koulun teknisen työn opettaja oli poistanut oikohöylästä kursonsuojuksen jousen. Läheisen erityiskoulun, joka käytti yläasteen teknisen työn tiloja omien tilojen puuttumisen vuoksi, opettaja, sosiaalikasvattaja, vammautui itse toimiessaan teknisen työn opettajana kyseisen koulun teknisen työn tiloissa. Työsuojelupiiri havaitsi tarkastuksessa jousen puuttumisen ja teki rikosilmoituksen koulun rehtorista ja jousen poistaneesta opettajasta, jotka molemmat saivat syytteen. Teknisen työn opettajan todettiin huolimattomuudesta rikkoneen työturvallisuuslain määräyksiä. Rangaistukseksi hänelle määrättiin 10 päiväsakkoa 1000 mk. Rehtorin todettiin laiminlyöneen velvollisuuttaan valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä. Rangaistuksena rehtorille määrättiin 20 päiväsakkoa 2680 mk. Molemmat valittivat saamastaan tuomiosta, mutta Turun hovioikeus ( ) ei muuttanut tuomiota. Sipoon tapaus Yläasteen oppilas porasi isolla metalliterällä opettajalta lupaa kysymättä oman moponsa etuhaarukkaan tulevaan levyyn reikää. Pora juuttui kiinni ja kiinnityksessä käytetty koneruuvipuristin irtosi. Oppilaan käyttämä rukkanen tarttui kiinni pyörivään kappaleeseen ja oppilaan kyynärvarren luu murtui. Rehtori ja opettaja saivat syytteen työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Rehtori ei ollut työnantajan edustajana huolehtinut velvoitteistaan eikä huolehtinut siitä, että pylväsporakone olisi ollut työturvallisuusmääräysten mukainen. Myös opettajaa syytettiin pylväsporakoneen työturvallisuusmääräysten laiminlyömisestä, jonka lisäksi hänen katsottiin laiminlyöneen huolehtia riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta, koska työmenetelmä oli vaarallinen ja kone tehdyn työn käyttötarkoitukseen nähden vaarallinen. Molemmat saivat tuomion työturvallisuusrikoksesta ja vamman tuottamisesta. Rehtori tuomittiin maksamaan 20 24

26 päiväsakkoa yhteensä 680 ja opettaja 20 päiväsakkoa yhteensä 340. Rehtori valitti saamastaan tuomiosta hovioikeuteen mutta hovioikeus hylkäsi valituksen. Vantaan tapaus Seitsemännen luokan oppilas käytti oikohöylää lankun työstämiseen. Hänellä oli yllään aikuisten kokoa oleva työtakki, jonka hihassa ollut kumilenkki oli rikki. Työtakin väljä hiha tarttui koneen liikkuviin osiin ja oppilaan käsi vammautui koneen terässä. Opettaja oli poistunut valvomasta hetkeä aikaisemmin mentyään etsimään oppitunnilta poissa olevia oppilaita. Oikohöylä oli otettu käyttöön 1950-luvulla ja kunnostuksen jälkeen siirretty toisesta koulusta. Kaupungin koulurakennusmestari, kaupungin sivistysviraston kalustokunnostuksen esimies, teknisen työn opettaja ja rehtori, joka oli tapahtumahetkellä virkavapaalla, saivat kaikki syytteen työturvallisuusrikoksesta ja vamman tuottamuksesta. Viransijaisuutta hoitavan rehtorin katsottiin laiminlyöneen työsuojelutietojen ilmoitusvelvollisuuden. Kaikki syytetyt vs. rehtoria lukuun ottamatta todettiin syyllisiksi syytteen mukaisiin rikoksiin ja he saivat kukin 20 päiväsakkoa. Vakuutus kattoi asianosaisten oikeudenkäyntikulut. Rehtori, sivistysviraston kalustokunnostuksen esimies ja koulurakennusmestari ovat valittaneet tuomiosta hovioikeuteen. TUOMIOISTUIMEN PERUSTELUJA Oikohöylän sopivuus koululaisten työkoneeksi Valtioneuvoston päätös (VnP 856/7998) määrittelee kriteerit työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta. Päätöksen sisältö on ehdoton. Sen mukaan työkoneessa ei saa olla suojaamattomana sellaisia liikkuvia osia, joissa on tapaturman vaara. Koulun oikohöylä ei ollut VnP:n päätöksen edellyttämällä tavalla turvallinen, koska sen liikkuva terä oli ollut ainakin osan työskentelyajasta suojaamaton. Kalustokunnostuksen esimiehen, koulurakennusmestarin ja rehtorin asemasta ja vastuusta Kalustokunnostuksen esimies ja koulurakennusmestari olivat tosiasiallisesti käyttäneet työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa päättäessään siirtää oikohöylän toisesta koulusta. Molemmat ovat velvollisia 25

27 tuntemaan voimassa olevat säädökset ja määräykset. Kalustokunnostuksen esimiehellä on lisäksi velvollisuus valvoa koneiden kuntoa ja konekannan asianmukaisuutta. Rehtorin tehtävänä on varmistaa, että kouluun hankitut laitteet täyttävät voimassa olevat työturvallisuusmääräykset. Rehtorilla on kuitenkin ollut oikeus luottaa siihen, että kalustokunnostuksen esimiehellä ja koulurakennusmestarilla on ollut riittävä asiantuntemus. Rehtori ei siis siltä osin syyllistynyt työturvallisuusmääräysten rikkomiseen. Rehtorilla on velvollisuus tuntea voimassa olevat säädökset ja määräykset sekä velvollisuus toimittaa nämä opettajalle. Rehtorin katsottiin olleen vastuussa siitä, että hän oli sallinut käyttää VnP:n vastaista konetta oppilaiden työkoneena. Vaarojen selvitys oli tehty vasta tapaturman jälkeen mutta peruskorjauksen yhteydessä tehdyissä toimenpiteissä oli otettu huomioon työturvallisuus, rehtori ei näin ollut syyllistynyt laiminlyöntiin. Lisäksi rehtori ei ollut riittävästi ohjeistanut työvaatteiden hankintaa eikä ollut valvonut, että olisi hankittu riittävästi oikean kokoisia työtakkeja. Oikohöylätapaus, jossa syyte opettajaa vastaan hylättiin hovioikeudessa Yläasteen oppilas höyläsi viimeisellä teknisen työn tunnilla oikohöylällä liian pientä kappaletta käyttämättä terän suojalaitetta sillä seurauksella, että vasemman käden kaikki sormet ja oikean käden keskisormi vammautuivat. Opettaja sai syytteen mm. työturvallisuuslain säännösten rikkomisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta. Kihlakunnanoikeus katsoi opettajan laiminlyöneen riittävän ohjauksen ja opastuksen oikeiden työmenetelmien käyttämiseen, koska oppilaalla oli käsitys, että hän saa vapaasti käyttää työkoneita. Opettaja ei ollut kihlakunnanoikeuden mielestä kieltänyt oikohöylän käyttöä ilman valvontaa ja oli lisäksi poistunut työtiloista. Opettajan katsottiin osaltaan aiheuttaneen laiminlyönneillään oppilaan ruumiinvammat. Kihlakunnanoikeus määräsi opettajalle 5 päiväsakkoa, 775 mk. Opettajan työnantaja velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta oppilaalle mk. Hovioikeus kumosi Kihlakunnanoikeuden päätöksen. Perustelunaan hovioikeus totesi, että oppilaat oli tutustutettu koneeseen ja työturvallisuusohjeisiin sekä koneen käyttöön yksilökohtaisesti 7. luokalla. Opettaja oli näyttänyt mallisuorituksen, jonka jälkeen jokainen oppilas oli suorittanut kylmäharjoituksen ja työstön. Seuraavilla luokilla asiat oli kerrattu lukukausien alussa. Opettaja kertoi valvoneensa 7:llä ja 8:lla luokalla vierestä oppilaiden työskentelyä ja 9:llä luokalla oli sallittu 26

28 itsenäinen, kuitenkin valvottu, työskentely. Oppilas tunnusti tienneensä virheellisestä työskentelytavastaan. Oppilas oli työskennellyt pyörösahalla ennen opettajan poistumista. Hovioikeuden mukaan opettajan ei voitu edellyttää aavistavan oppilaan siirtymistä toiselle koneelle eikä hänen näin ollen tarvinnut sen käyttöä erikseen kieltää. Hovioikeuden mukaan valvonnan ja kiellon puuttumisella ja oppilaan virheellisellä työmenetelmällä ei ollut syy-yhteyttä. Sekä syyte että vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Oikohöylätapaus 2 8. luokan oppilas höyläsi oikohöylällä laudan ns. toista sivua. Oppilaan oikean käden kaksi sormea vammautuivat. Rehtori sai syytteen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja aikaisempi ja nykyinen opettaja saivat syytteen työturvallisuuslain rikkomisesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet rehtoria ja aikaisempaa opettajaa vastaan. Nykyinen opettaja tuomittiin maksamaan 8 päiväsakkoa yhteensä 360 mk. Opettaja oli käräjäoikeuden mukaan laiminlyönyt riittävän silmälläpidon, koska oli jättänyt oppilaan työskentelemään yksin oikohöylällä ja oli lisäksi sallinut oppilaan työskennellä ilman kuulonsuojaimia. Asiasta valitettiin Hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus viittasi Kouluhallituksen teknisen työn työsuojeluoppaaseen, vuodelta 1986, jossa sanotaan, että opettajan vastuulla on arvioida, milloin kunkin oppilaan kohdalla voidaan siirtyä ajoittaiseen työskentelyn seurantaan. Ottaen huomioon oppilaan vähäiset (2-3) työskentelykerrat oikohöylällä Hovioikeus katsoi opettajan laiminlyöneen riittävän silmälläpidon. Toimenpiteet Vantaan tapauksen tuomioistuinkäsittelyn jälkeen - Vantaan tapauksen jälkeen kaikissa Vantaan kouluissa tuli voimaan vaarallisten koneiden käyttökielto. - Kuntaliitto järjesti pääkaupunkiseudun kuntien, Uudenmaan työsuojelupiirin, OAJ:n edustajille kokoontumisen ja jatkokokouksen , jossa oli lisäksi mukana STM:n työsuojeluosaston, Opetushallituksen ja ministeriön edustajat. Jatkossa yhteistyötä päätettiin tehdä sähköpostitse ja tarvittaessa kokoonnutaan uudelleen. 27

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT

TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT Liite 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA METSÄNHOITOPALVELUT 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja... 3 1.3 Töiden yhteensovitus... 4 1.4 Yhdyshenkilöt...

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia?

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena on kuvata

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

9.2.9 Käsityö. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9 Käsityö. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9 Käsityö Koulumme käsityön opetuksen lähtökohtana on kokonaisen käsityöprosessin läpivieminen. saattaa loppuun työn, jonka suunnitteluun hän on itse osallistunut. Prosessin aikana oppilaan käsityötaidot

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä työskentelemällä yrityksessä, jossa valmistetaan ja kehitetään sulautettuja järjestelmiä.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Käyttö ja velvollisuudet

Käyttö ja velvollisuudet Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus Kohderyhmä Scanian päällirakennetiedot on pääosin tarkoitettu päällirakentajille ja ne koskevat kaikkia Scanian kuorma-autoalustoihin ja valmiisiin kuorma-autoihin tehtyjä

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN 4/001/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Opetusministeri Jukka Gustafssonin suullinen toimeksianto ERÄIDEN PERUSOPETUSLAIN KURINPITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TARKISTAMINEN

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355

( ) B-B 142 `0,3 28-0,2. 36 Ra1.6. 2x45. 1x45. 2x45. Keskiöporaus sallitaan. 0,5x0,5. Ra3.2. Ra1.6. Koneistusnäyttö Aihio: D50x145 S355 142 `0,3 50 80 M 40 x2 A 20 Ø35 5 n50-0,1 40-0,3 Ø 26-0,05 +0 Ø B + 0,3 55-0 36 Ra1.6 6 2x45 B +0 28-0,2 1x45 0,5x0,5 2x45 b 0,1 A Keskiöporaus sallitaan B-B Ra3.2 Ra1.6 ( ) 3 Designed by Checked by Approved

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot