Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet"

Transkriptio

1 Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet 26/2011 Kunnat

2

3 Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Valtiovarainministeriön julkaisuja 26/2011 Kunnat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, toukokuu 2011 Tekijät Kuntien tuottavuusohjelman koordinointi- ja seurantaryhmän tuottavuustavoitteet alatyöryhmä Julkaisun nimi Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Asiasanat kunnat, kunnallistalous, peruspalvelut, tuottavuus Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 26/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 53 Kieli Suomi Tiivistelmä Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän tehtävänä on seurata ja koordinoida 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, valmistella kunnille ja kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille valtakunnallisia tuottavuustavoitteita sekä seurata ja koordinoida kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamista koskevien toimenpiteiden valmistelua ja suunnittelua. Työryhmä asetti alatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta kuntia ja kuntayhtymiä sekä muita palvelujen järjestäjiä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi. Valtiovarainministeriön julkaisuissa Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja ja Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys korostetaan, että kuntapalvelujen tuottavuuden parantamisella on keskeinen rooli julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Kuntien tuottavuustavoitteet on laadittu edellä mainituissa julkaisuissa tehtyjen linjausten pohjalta. Kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille asetetaan kolmenlaisia tuottavuustavoitteita. Ensimmäinen tavoite koskee kuntien toimintamenojen kasvua. Toisen ryhmän tavoitteet koskevat kuntien järjestämiä koulutuspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen tuottavuutta tarkastellaan kolmen kehän kokonaisuutena, jossa kuva tuottavuudesta täydentyy taloudellisuus-, laatu- ja vaikuttavuusaineiston kautta. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tavoitteet koskevat keinoja, joilla palvelujen järjestäjät voivat edistää tuottavuutta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain sekä kunnittain ja kuntayhtymittäin. Seurannasta raportoidaan peruspalveluohjelmassa.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, maj 2011 Författare Produktivitetsmålsättningarna för koordinerings- och uppföljningsgruppen för kommunernas produktivitetsprogram underarbetsgruppen Publikationens titel Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 26/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF)) Sidor 53 Språk Finska Sammandrag Koordinerings- och uppföljningsgruppen för produktivitetsprogrammet ska följa upp och koordinera produktivitetsprogramarbetet inom de 20 största kommunerna, bereda rikstäckande produktivitetsmålsättningar för kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter samt följa upp och koordinera beredningen och planeringen av åtgärder som gäller förbättringen av kommunernas och samkommunernas produktivitet. Arbetsgruppen tillsatte en underarbetsgrupp som skulle bereda ett förslag till rikstäckande målsättningar för kommuner och samkommuner samt andra serviceproducenter. I finansministeriets publikationer Den offentliga ekonomin vid ett vägskäl, Kommunalpolitiska linjen och Finanspolitiska linjen Stabil och hållbar kommunalekonomi poängteras den centrala roll som en höjning av produktiviteten inom den kommunala servicen spelar för överbryggandet av den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott och stabiliseringen av den offentliga ekonomin. Kommunekonomin står för hälften av hållbarhetsunderskottet. Produktivitetsmålsättningarna för kommunerna har beretts utgående från de linjedragningar som ingår i ovan nämnda publikationer. Kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter ska ges tre slags produktivitetsmålsättningar. Det första målet gäller ökningen av kommunernas omkostnader. Den andra gruppens målsättningar gäller kommunala utbildningstjänster samt social- och hälsovårdstjänsterna. Servicens produktivitet granskas som en helhet som består av tre cirklar, där uppfattningen av produktiviteten kompletteras genom ekonomiskhets-, kvalitets- och effektivitetsmaterial. Den tredje gruppen inkluderar medel med vilkas hjälp kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter kan främja produktivitet. Förverkligandet av målsättningarna ska uppföljas årligen både kommunvist och samkommunvist. Uppföljningen ska rapporteras i basserviceprogrammet.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, May 2011 Author(s) Coordination and Monitoring Group for the Local Government Productivity Programme, Subworking Group on Productivity Targets Title of publication Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Publication series and number Ministry of Finance publications 26/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 53 Language Finnish Abstract The task of the Coordination and Monitoring Working Group for the Local Government Productivity Programme is to monitor and coordinate the productivity programme work of the 20 largest municipalities, to prepare national productivity targets for municipalities, joint municipal authorities and other service providers, and to monitor and coordinate the preparation and planning of measures relating to improving the productivity of municipalities and joint municipal authorities. The working group established a subworking group to prepare a proposal on national targets for municipalities, joint municipal authorities and other service providers. The Ministry of Finance publications Finland s Public Finances at a Crossroads, Policy Approach to Local Government, and Fiscal Policy Report on Stable and Sustainable Local Government Finances emphasised that improving the productivity of local government services has a key role in closing the public finances sustainability gap and in stabilising public finances. Half of the sustainability gap is associated with local government finances. Productivity targets for municipalities have been prepared based on the policy outlines made in the above-mentioned publications. Three kinds of productivity targets are set for municipalities, joint municipal authorities and other service providers. The first target relates to growth of local government operating expenditure. The second group of targets relates to the education services and social and welfare services arranged by municipalities. The productivity of services is examined as a three-loop entity in which a description of productivity is supplemented with cost-efficiency, quality and effectiveness material. The third group of targets relates to the means by which arrangers of services can promote productivity. The fulfilment of targets will be monitored annually and on a municipality and joint municipal authority basis. Monitoring will be reported in the basic public services programme.

8

9 Sisältö 1 Tausta ja lähtökohdat Tavoiteasetannan periaatteet Tuottavuuden mittaaminen Tilastokeskuksen tuottavuustilastointi Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tuottavuus- ja tuloksellisuusmittarit Hyvinvointipalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavia tutkimuksia Palveluja koskevat tavoitteet Opetuspalvelujen lainsäädännön asettamat reunaehdot ja talousarvio Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön asettamat reunaehdot ja talousarvio Peruspalveluohjelman ja -budjetin tuottavuustavoitteet Johtopäätökset nykyisistä tuottavuustavoitteista ja -mittareista Ehdotukset valtakunnallisiksi tuottavuustavoitteiksi Kuntasektorin toimintamenoja koskevat tuottavuustavoitteet Hyvinvointipalveluja koskevat tuottavuustavoitteet Koulutuspalvelujen tuottavuustavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuustavoitteet Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä Tuottavuustavoitteiden toteutumisen seuranta Ehdotuksia kuntasektorin tuottavuusmittauksen kehittämiseksi.. 51

10

11 11 1 Tausta ja lähtökohdat Valtiovarainministeriö asetti tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, valmistella kunnille ja kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille valtakunnallisia tuottavuustavoitteita sekä seurata ja koordinoida kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamista koskevien toimenpiteiden valmistelua ja suunnittelua. Työryhmä asetti itselleen alatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta kuntia ja kuntayhtymiä sekä muita palvelujen järjestäjiä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi hyödyntäen Tilastokeskuksen tuottamaa aineistoa sekä palvelujen laatua, saatavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta koskevaa aineistoa. Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän toimeksiannossa määriteltiin, että tuottavuusohjelmatyötä tehdään seitsemällä tuottavuutta parantavalla osa-alueella, jotka ovat: 1. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut 3. Palveluverkko ja toimitilat 4. Organisaatio ja rakenteet 5. Hankinnat 6. Johtamisjärjestelmä 7. Tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot Asetettavat tavoitteet voivat olla sekä määrällisiä että toimintaa koskevia ja niiden tulisi kattaa tuottavuusohjelman seitsemän osa-aluetta. Eräät tuottavuusohjelman osa-alueet ovat sellaisia, joille ei ole luontevaa asettaa määrällisiä tuottavuustavoitteita. Alatyöryhmän tuli huomioida työssään kärkihankkeissa kehitettävät mittarit. Työryhmään nimettiin: Hannele Savioja VM (puheenjohtaja), Jorma Valve Espoon kaupunki, Antti Alila STM (1.10 alkaen) Sari Kauppinen STM (30.9. saakka), Ville Heinonen OKM, Tero Tyni Suomen Kuntaliitto, Jarmo Vakkuri

12 12 koordinaatio- ja seurantaryhmä, Jani Heikkinen Tilastokeskus, Jukka Kärkkäinen THL, Ville Salonen VM (sihteeri), Sirpa Hartojoki VM (sihteeri). Tuottavuustavoitetyöryhmän toimikausi oli

13 13 2 Tavoiteasetannan periaatteet Käsitteiden määrittelyä Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tietyillä tuotantopanoksilla saadaan aikaan tuotosta. Kuntien järjestämissä palveluissa tuotoksia ovat suoritteet, kuten potilaskäyntien määrät, opetustuntien määrät, päivähoitopaikkojen määrät jne. Suoritteiden avulla tarkasteltu tuottavuus koskee kuntien palvelutuotantoa. Käytettävissä olevalla teknologialla ja sen hyödyntämisellä on merkitystä palvelutuotannon tuottavuuteen. Teknologia tulee tällöin ymmärtää laajasti sisältäen mm. prosessit, liiketoimintaosaamisen ja johtamisen. Tuottavuus (tai sen kasvu) on se osa tuotannossa tuotetun volyymin kasvusta, jota ei pystytä selittämään käytettyjen panosten määrän kasvulla. Hintojen muutokset eivät suoraan vaikuta tuottavuusmittauksen tulokseen, koska hintojen muutos deflatoidaan. Palvelun laatu on kokonaisuus, joka sisältää rakenne- ja prosessitekijöitä sekä lopputuloksen arviointia. Näitä tekijöitä sisällytetään usein palvelujen järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Rakennetekijät luovat edellytyksiä toimiville prosesseille. Rakennetekijöitä ovat esimerkiksi palveluverkko, henkilöstö, johtaminen, työnjako jne. Prosessitekijät koostuvat kaikesta toiminnasta, joka alkaa asiakkaan saapumisesta palvelun piiriin ja poistumisesta siitä. Laadun arviointi on palvelun järjestäjälle asiakasvaikutusten arviointia. Esimerkiksi saavutettiinko asiakkaan terveydentilassa, taitotasossa tai käyttäytymisessä niitä tuloksia, joita palvelulla tavoiteltiin. Palvelujen järjestäjän tulee ottaa huomioon palvelua koskevat säännökset sekä kustannustehokkuus Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten tehokkaasti julkinen toiminta edistää toiminnan lopullisia tavoitteita. Kuntapalvelujen kehittämisen tavoitteena tulisi olla vaikuttavuuden parantaminen annettujen resurssien puitteissa. Kuntapalvelujen järjestäjät kohtaavat vaikuttavuuden haasteen. Käytettävissä olevin resurssein on saavutettava lainsäädännön asettamat tavoitteet, esimerkiksi terveydentilan paraneminen, koulutusasteelta toiselle siirtymisen edellyttämä taitotaso tai lapsen hyvä ja turvallinen kasvu.

14 14 Tavoiteasetannan tarve Valtiovarainministeriön julkaisuissa Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja, Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys korostetaan kuntapalvelujen tuottavuuden nostamisen keskeistä roolia julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Tuottavuustavoitteet alatyöryhmä on lähtenyt tekemään kuntien tuottavuustavoitteiden asetantaa edellä mainituissa julkaisuissa linjattujen ehdotusten pohjalta. Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu on suuri haaste kuntataloudelle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten palvelujen tarve pysyy keskimäärin nykytasolla seuraavan 20 vuoden ajan. Palvelutarve terveys- ja vanhuspalveluissa kasvaa nopeasti alkaneella vuosikymmenellä ja erityisesti 2020-luvulla. Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen menopaineet jakautuvat arviolta puoleksi eläkejärjestelmän ja kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen kesken. Tämä lisää painetta kuntien rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin. Kuntien menoissa suurin yksittäinen menoerä on henkilöstömenot. Kestävyysvajeen kuromisessa henkilöstömenoihin vaikuttaminen on avain asemassa. Kuntasektorin palveluksesta poistuu vuosittain noin työntekijää. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle jää noin työntekijää kuntasektorilta. Väestörakenteen muutoksen seurauksena palvelutarpeen nousu merkitsisi vuoteen 2020 mennessä noin työntekijän nettolisätarvetta. Niukkenevat työvoimaresurssit saavat osaltaan aikaan kunnissa palvelurakenteiden kehittämistä. Henkilöstön määrän sopeuttaminen ei välttämättä aiheuta palvelujen laadun heikkenemistä. Kuntien tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kunnan laaja-alaista toimintaa. Tuottavuuden parantaminen antaa mahdollisuuden esimerkiksi menojen hillintään, voimavarojen uudelleenkohdentamiseen, säästöihin, palvelujen määrän lisäämiseen tai laadun parantamiseen. Kuntasektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista tuottavuusohjelman laadintatyötä sekä palveluja koskevia tuottavuustavoitteita. Kokonaisvaltaisesta tuottavuusohjelmatyöstä on saatu kokemuksia 20 suurimman kaupungin tuottavuustyössä. Keskeistä tässä työssä on ollut tuottavuuden parantaminen ns. kärkihanketyön avulla kaikilla kunnan toiminnan osa-aluilla, kuten henkilöstö, johtaminen, palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköinen asiointi, palveluverkko, organisaatio ja rakenteet, hankinnat ja tuottavuuden mittaaminen. Vain palveluja koskevat tuottavuustavoitteet ovat liian kapea-alaisia kuntien tuottavuuden kehittämisessä, sillä palvelujen tuottavuuden parantaminen on vain osa kuntien tuottavuutta.

15 15 Tavoiteasetannan kohteet ja keinot Tuottavuustavoiteasetannan lähtökohtana voivat olla palvelutuotannon tuotokset tai keinot. Moni tuottavuusohjelman osa-alue nähtiin alatyöryhmän keskusteluissa keinoina, joilla kunnat voivat parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi johtaminen, työhyvinvointi ja palveluprosessit ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa palvelutuotannon tuottavuuteen. Valtakunnallisten konkreettisten tuottavuustavoitteiden asettaminen osa-alueille on vaikeaa. Kuntien tuottavuuden parantamista koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tulee olla riittävän selkeitä ja yksinkertaisia. Tuottavuustavoitteiden asettamisen edellytyksenä on, että tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Seuranta edellyttää usein mittareita, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asetettujen tavoitteiden tulee ottaa huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet, jotka koskevat usein palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Kun tavoitteita asetetaan, pitää olla varma, että mitataan sellaista asiaa, jota halutaan saada aikaan. Esimerkiksi muutos henkilöstömitoituksissa vaikuttaa suoraan mitattuun tuottavuuteen. Tuottavuusmittauksen edellytys ohjaa tarkastelemaan tavoitteiden asettamista palvelusektoreiden kautta. Tuottavuuden tarkasteleminen ajassa on hyödyllisempää kuin poikittaisvertailut, koska palveluja ei ole standardoitu ja palveluissa/tuotteissa on eroja. Jos tarkastellaan muutosta ajassa, muutokset tuotteissa ovat vähäisiä, joten ne voidaan jättää ottamatta huomioon. Tuottajayksiköiden tulee voida kontrolloida/vaikuttaa mitattavaan palveluun/tuotteeseen (vrt. vaikutusketju). Kuntapalvelujen tuottavuuden tavoitteiden asetannassa tulee ottaa huomioon sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmat. Tavoitteiden asetannassa on huomioitava myös uudet palvelujen tuotantotavat ja niiden yhteys tuottavuuteen. Kuntapalveluissa viime vuosina palvelun järjestäjä ja tuottaja ovat lisääntyvästi eriytyneet. Kunnat ostavat palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta, muodostavat yhteistyöorganisaatioita ja alueita sekä organisoivat sisäisiä tilaajatuottaja malleja. Uudenlaiset palvelujen järjestämistavat monimutkaistavat tuottavuuden tarkastelua. Uusissa järjestämistavoissa kunta on aina vastuussa palvelun rahoituksesta. Ostaessaan palvelujen yhteistoimintaorganisaatiolta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunta vastaa palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Tuottavuudesta tulee tuotantoyksikön sisäinen asia, ei niinkään järjestäjän. Seuraavat esimerkit kuvaavat opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä ja tuottajia. Kunnat ovat velvollisia järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Koulutuspalvelun tuottajana voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö tai valtio. Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa tätäkin monimuotoisemmin, esimerkiksi ostamalla palveluja kuntayhtymiltä, rekisteröidyiltä yhteisöiltä tai säätiöiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta tai mahdollistamalla kuntalaisille palvelusetelin käyttö.

16 16 Tuottavuuden kehitystä seurattaessa on muistettava, että kunnat kohtaavat toiminnassaan ulkoisia tekijöitä kuten talouden suhdanteet, joihin ne eivät voi itse vaikuttaa, mutta jotka vaikuttavat kuntien menoihin. Tästä esimerkkinä on toimeentulotuen lisääntynyt tarve talouslaman aikana. Toisaalta tuottavuustavoitteiden asettaminen voi ohjata kuntia myös negatiivisiin käyttäytymisvaikutuksiin. Harkitsemattomat tavoitteet voivat ohjata esimerkiksi osaoptimointiin tavoitteiden välillä. Toisaalta kuntia voidaan kannustaa optimoimaan omaa tuottavuuttaan toiminnoissa, joissa olisi tärkeä toimia yhteistyössä. Samalla tavoin harkitsemattomat tuottavuustavoitteet ja -mittarit voivat kannustaa enemmänkin mittareilla pelaamiseen kuin varsinaiseen tuottavuuden parantamiseen. Kaiken kaikkiaan tuottavuustavoitteiden asetannassa tulisi ottaa etukäteen huomioon tällaiset mahdolliset käyttäytymisvaikutukset.

17 17 3 Tuottavuuden mittaaminen 3.1 Tilastokeskuksen tuottavuustilastointi Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen alkoi Tilastokeskuksessa vuonna 1995 tehdyllä esiselvityksellä ja vuosina toteutetulla projektilla, joka oli osa Tuottavuudella tulevaisuuteen -tuottavuusohjelmaa. Julkisen sektorin tuottavuustilastointi, joka kattaa sekä valtion että kunnat ja kuntayhtymät, on vuodesta 2000 lähtien ollut osa Tilastokeskuksen säännöllistä tilastotuotantoa. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastointi koskee paikallishallintosektorin koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tilasto laaditaan suoraan kansantalouden tilinpidon tiedoista. Laskennassa käytetään paikallishallinnon markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreina tuotettujen palvelujen määrien muutoksia eri palveluluokissa, joiden oletetaan kuvaavan tuotettujen palvelujen volyymin muutosta. Tilasto ei kuvaa koko kuntasektorin tuotantoa eikä koko paikallishallintosektorin tarjoamia julkisia palveluita. Kuviosta 1 nähdään, että tilaston tiedot rajautuvat vain osaan kuntien ja kuntayhtymien tuottamista palveluista. Kunnat tarjoavat tämän lisäksi yksityisten palvelutarjoajien tuottamia palveluista tulonsiirtojen, kuten palveluseteleiden tai muiden asiakaspalvelun ostojen muodossa.

18 18 Kuvio 1. JULKINEN TUOTANTO Kuntien tuottamat Kuntayhtymien tuottamat palvelut palvelut Kuntien vastuulla olevat julkisrahoitteiset palvelut YKSITYINEN TUOTANTO Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto Julkisten palveluiden asiakasrahoitus Yksityiset palvelut Valtion Valtion tuottamat palvelut vastuulla olevat julkisrahoitteiset palvelut Tilastoa tulkittaessa on myös tärkeää muistaa, etteivät rahoitusvastuut kuulu tilaston kuvausalueelle, sillä se rajautuu vain paikallishallintoon kuuluviin sosiaali-, terveys, ja koulutuspalveluiden tuottajiin riippumatta siitä mistä rahoituskanavasta palvelutuottajat rahoituksensa saavat. Tuotoksen volyymin ja tuottavuuden tarkastelusta rajautuu pois vaikutusten arviointi. Tällä menetelmällä mitatut tuotoksen volyymi ja tuottavuus vastaavat mahdollisimman suurelta osin markkinatuotoksen volyymin ja tuottavuuden tarkastelua ja ovat yhdistettävissä vertailukelpoisesti kansantalouden tilinpitojärjestelmässä. Käytetty mittaamismenetelmä perustuu lukuisten tuotosindikaattoreiden käyttöön. Muun markkinattoman tuotoksen volyymia mitataan pakollisessa sosiaalivakuuttamisessa noin 40, koulutuspalveluissa noin 60, terveydenhuoltopalveluissa noin tuhannella ja sosiaalipalveluissa noin 20 indikaattorilla. Valtionhallinnon kollektiivisia markkinattomia palveluita mitataan yli 3000 suoriteindikaattorilla. Tuotoksen laatu on jatkuvan keskustelun aihe julkisen sektorin tuotavuutta mitattaessa. Markkinatuotannossa hyödykkeiden hintojen oletetaan heijastavan laatua, mutta julkisen palvelun laadun muutokset täytyy havaita muilla keinoilla. Laadun käsite Tilastokeskuksen tilastoissa on rajattu koskemaan vain osaa laaduksi ymmärrettyjä ominaisuuksia. Kyseessä on vain ns. teknistä tuotoksen ominaisuuksista mitattavaa laatua kuvaava indikaattori. Tuotosmittareiden kehittäminen entistä tarkemmin toimintaa kuvaaviksi on jatkuva prosessi julkisten palvelujen tuottavuustilastoinnissa. Haaste erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustiedon tuottamiselle on palvelutuotannon määrää ja kustannuksia kuvaavan tiedon ajantasaisuus. Monet tuottavuuden

19 19 mittaamisessa tarvittavat tiedot valmistuvat tietojen käytettävyyden kannalta myöhään. Kaikkien tuotteiden lopulliset volyymi-indikaattorit ovat käytettävissä noin 13 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisestä. Lisäksi lähitulevaisuuden haaste kuntatalouden seurannalle on uusien palveluiden mittaaminen. Erityisesti kotipalveluiden, tuetun asumisen ja muiden avoimien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on panostettava tuotosten ja kulujen seurantaan. Ongelmana ovat kiihtyvä kasvu uusissa havaitsemattomissa palveluissa, joiden kustannukset vaikeasti kohdennettavissa sekä uusien palvelurakenteiden aiheuttamat tilastointiongelmat tilastoyksiköiden valinnassa ja seurattavissa muuttujissa. Tilastoinnin avuksi on tullut markkinamekanismien piirteiden käyttöönotto julkisissa palveluissa, kuten vakuutusyhtiöiden kehittämissä hoitoepisodija hoitotarveluokituksissa. Näiden markkinaprosessien avulla (vaikka markkinapalveluita ei lopulta tuotetakaan) tuotettu palvelu on pyritty saattamaan näkyväksi niin, että voidaan mahdollisimman vertailukelpoisesti selvittää, mitä palveluita tuotetaan ja paljonko palvelun tuottaminen maksaa ts. mikä on kunkin palvelun hinta. Voidaankin sanoa, että ilman hinnastoa ei voida tehdä täydellistä taloustilastoa. Edellä mainittu edellyttää kustannuslaskentaa, tuotteistusta ja standardointia. Tuottavuuden mittaaminen on tulossa yhdeksi toiminnan ohjauksen työkaluksi myös julkisella sektorilla. Samalla julkisen sektorin hyvä tuottavuus on eräs talouden kasvun edellytyksistä. Mittarin rajaukset huomioiden, Tilastokeskuksen julkisen toiminnan tuottavuustilastointi pystyy havaitsemaan julkisyhteisöjen tuottavuuskehityksen olennaiset pääpiirteet, johon huolella asetettuja tuottavuustavoitteita voidaan verrata. Tunnetusti yksittäinen tilastoitu ilmiö ei kerro vielä havaitun kehityksen syistä ja seurauksista, vaan siihen tarvitaan moniulotteisempaa tarkastelua. Tilastokeskuksen tuottavuustilastoinnin rinnalla tulee tarkastella samanaikaisesti laadun ja vaikuttavuuden kehitystä. 3.2 Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tuottavuus- ja tuloksellisuusmittarit Kuntien järjestämien palvelujen tuottavuudesta on saatavilla hyvin vähän tilastoaineistoa. Käytettävissä on Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto. Kuntasektori pitää tuottavuustilaston antamaa kuvaa liian suppeana peruspalvelujen tuottavuuden kuvaamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto ei anna riittävää kuvaa peruspalvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta on koonnut opetuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytettävissä olevasta muusta tilastoaineistosta tuottavuustilaston rinnalla tarkasteltavia palvelu-

20 20 jen laatua ja vaikuttavuutta koskevaa aineistoa. Kokoamisessa todettiin, että nämä palvelut kattavat arviolta 80 % kuntatalouden volyymista. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta on käyttänyt seuraavia valtakunnallisia tuottavuus- ja tuloksellisuusmittareita. Nämä kuvaavat koulutuspalvelujen tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuspalvelujen kokonaistuottavuus Opetustoimen käyttökustannukset eriteltynä esiopetuksen, perusasteen, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin Tavoiteindikaattorit, Koulutuksen läpäisy lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, jako-opintoihin siirtyneet, työllistyneet (ammatillinen peruskoulutus), opettajien pätevyys, keskimääräinen ryhmäkoko perusasteella ja etäisyys koulutukseen Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta on käyttänyt seuraavia valtakunnallisia tuottavuus- ja tuloksellisuusmittareita, jotka kuvaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuus Terveyspalvelujen kokonaistuottavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannukset eriteltynä päivähoito(/0-6-vuotiaat), esiopetus, lasten ja nuorten sijaishoito, vanhusten laitospalvelut(/ yli 75-vuotiaat), vammaisten laitospalvelut, vanhusten kotihoito(/yli 65-vuotiaat), perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Laatu- ja tavoitemittarit Saatavuus ja oikea-aikaisuus, hoitotakuun toteutuminen (hoitoa odottavien määrä ja Perusterveydenhuollon saavutettavuus Sairastavuus Väestö- ja asiakastyytyväisyys (THL:n kokoamaa asiakastyytyväisyysaineisto (sairaalahoidon laatu, polikliinisen hoidon laatu, terveysaseman hoidon laatu ja hammashoidon laatu lomakkeet) Henkilöstö ja osaaminen, kelpoisuusehdot täyttävien viranhaltijoiden osuus koko henkilöstöstä palveluittain, avoinna olevat virat ammattiryhmittäin ja henkilöstömitoitusindikaattorit eri palveluissa Palvelun ja hoidon suunnitelmallisuus ja hoidon tarpeen arviointi: onko laissa edellytetyt suunnitelmat tehty, varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvitys ja hoitosuunnitelma

21 21 Palvelurakenne, avo- ja laitoshuollon asiakkaiden %-osuus palveluittain ja palvelujen peittävyysindikaattorit palveluittain 3.3 Hyvinvointipalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavia tutkimuksia Perinteisesti tuottavuusmittausta ei ole tarkoitettu kuvaamaan toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on kuitenkin tärkeä osa-alue julkisten palvelujen tuloksellisuutta, minkä vuoksi on kehitetty käsite hyvinvointituottavuus, jolla tarkoitetaan sellaista tuottavuusmittausta, jossa palvelutuotannon suoritteiden ja panosten välisen suhteen sijaan tarkastellaan vaikutusten ja panosten välistä suhdetta. (lähde: Tuottavuus osana tuloksellisuutta, Kangasharju 2008) Käytännön esimerkki hyvinvointituottavuuden mittaamisesta on esimerkiksi Suomen Kuntaliiton, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), FCG:n sekä Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliiton yhteisessä vanhustenhuollon tuottavuusmittaushankkeessa (VATT-tutkimuksia 160, 2010). Vanhustenhuollon vaikuttavuus otetaan huomioon asiakkaan toimintakyvyn muutoksen avulla: mitä hitaammin vanhuksen toimintakyky heikkenee, sitä parempi on annetun palvelun vaikuttavuus. Tutkimuksessa otetaan huomioon vanhuksen toimintakyvyn lähtötason lisäksi hänen ikänsä, hoitopaikkansa, sekä sukupuoli. Tuottavuusmittauksen tulokseen siis vaikuttaa suoritekustannuksen lisäksi tuotannon vaikuttavuus. Tutkimuksen 21 kuntaa koskeva keskeisin tulos on, että vanhustenhuollon vaikuttavuus on tutkimuskunnissa parempi vuonna 2009 kuin Myös hyvinvointituottavuus on parantunut 1,0 prosenttia vuosien välillä, kun taas suoritekustannuksiin perustuva tuottavuus on parantunut vain 0,5 %. Toinen esimerkki vaikuttavuuden mittaamisesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Perfect-hanke. Siinä seurataan joidenkin palveluiden osalta eri sairaaloiden toimenpiteiden onnistumista leikkauksen jälkeen ja määrättyinä ajankohtina leikkauksen jälkeen. Koulutuspalvelujen uudenlaisesta tarkastelusta on esimerkki Tanja Kirjavaisen väitöskirja vuodelta 2009, jossa vertailtiin lukioiden tehokkuutta. Siinä otettiin opiskelijan oppimistulosten lisäksi huomioon opiskelijoiden lähtötaso sekä lukuisia muita taustamuuttujia. VATT teki vuonna 2007 tutkimukset perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen 1 tehokkuudesta ja tuottavuudesta sekä vuotta myöhemmin 1 Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus (Kirjavainen); Ammatillisen peruskoulutuksen kustannustehokkuus (Ollikainen); Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus - loppuraportti (Aaltonen, Kirjavainen, Moisio, Ollikainen) (2007).

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen 12.6.2014 Hannele Savioja Valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen 20 suurimman kaupungin työ: kuntien, ministeriöiden, THL:n, VATT,

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Peruspalvelujen tila kunnissa 2012 Kuntamarkkinat 13.9.2012 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Kunta- ja aluehallinto-osasto 3.10.2012 2 Peruspalvelujen tila -raportti Tavoitteena on antaa yleiskuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja

Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja 16.6.2011 Kirsi Kangaspunta Johtaja Koulutuksen vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen yhä tärkeämpää Koulutuksen tuloksellisuuden vaatimukset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen Kauko Aronen 4.6.2013 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden a sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2011

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 6.11.2012 Miksi kuntasektorin tuottavuustyötä? Väestön ikärakenne, sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän

Lisätiedot

Kuntien taloudellisuus- ja tuottavuusvertailun kehittäminen. Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Tommi Oikarinen

Kuntien taloudellisuus- ja tuottavuusvertailun kehittäminen. Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Tommi Oikarinen Kuntien taloudellisuus- ja tuottavuusvertailun kehittäminen Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 12.6.2014 Tommi Oikarinen Kuntatalouden ohjaustietojen ja laskentamallien kehittäminen Kuntatalouden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot