Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet"

Transkriptio

1 Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet 26/2011 Kunnat

2

3 Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Valtiovarainministeriön julkaisuja 26/2011 Kunnat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2011

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, toukokuu 2011 Tekijät Kuntien tuottavuusohjelman koordinointi- ja seurantaryhmän tuottavuustavoitteet alatyöryhmä Julkaisun nimi Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Asiasanat kunnat, kunnallistalous, peruspalvelut, tuottavuus Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 26/2011 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2011 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 53 Kieli Suomi Tiivistelmä Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän tehtävänä on seurata ja koordinoida 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, valmistella kunnille ja kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille valtakunnallisia tuottavuustavoitteita sekä seurata ja koordinoida kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamista koskevien toimenpiteiden valmistelua ja suunnittelua. Työryhmä asetti alatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta kuntia ja kuntayhtymiä sekä muita palvelujen järjestäjiä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi. Valtiovarainministeriön julkaisuissa Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja ja Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys korostetaan, että kuntapalvelujen tuottavuuden parantamisella on keskeinen rooli julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Kuntien tuottavuustavoitteet on laadittu edellä mainituissa julkaisuissa tehtyjen linjausten pohjalta. Kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille asetetaan kolmenlaisia tuottavuustavoitteita. Ensimmäinen tavoite koskee kuntien toimintamenojen kasvua. Toisen ryhmän tavoitteet koskevat kuntien järjestämiä koulutuspalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen tuottavuutta tarkastellaan kolmen kehän kokonaisuutena, jossa kuva tuottavuudesta täydentyy taloudellisuus-, laatu- ja vaikuttavuusaineiston kautta. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tavoitteet koskevat keinoja, joilla palvelujen järjestäjät voivat edistää tuottavuutta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain sekä kunnittain ja kuntayhtymittäin. Seurannasta raportoidaan peruspalveluohjelmassa.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, maj 2011 Författare Produktivitetsmålsättningarna för koordinerings- och uppföljningsgruppen för kommunernas produktivitetsprogram underarbetsgruppen Publikationens titel Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 26/2011 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF)) Sidor 53 Språk Finska Sammandrag Koordinerings- och uppföljningsgruppen för produktivitetsprogrammet ska följa upp och koordinera produktivitetsprogramarbetet inom de 20 största kommunerna, bereda rikstäckande produktivitetsmålsättningar för kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter samt följa upp och koordinera beredningen och planeringen av åtgärder som gäller förbättringen av kommunernas och samkommunernas produktivitet. Arbetsgruppen tillsatte en underarbetsgrupp som skulle bereda ett förslag till rikstäckande målsättningar för kommuner och samkommuner samt andra serviceproducenter. I finansministeriets publikationer Den offentliga ekonomin vid ett vägskäl, Kommunalpolitiska linjen och Finanspolitiska linjen Stabil och hållbar kommunalekonomi poängteras den centrala roll som en höjning av produktiviteten inom den kommunala servicen spelar för överbryggandet av den offentliga ekonomins hållbarhetsunderskott och stabiliseringen av den offentliga ekonomin. Kommunekonomin står för hälften av hållbarhetsunderskottet. Produktivitetsmålsättningarna för kommunerna har beretts utgående från de linjedragningar som ingår i ovan nämnda publikationer. Kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter ska ges tre slags produktivitetsmålsättningar. Det första målet gäller ökningen av kommunernas omkostnader. Den andra gruppens målsättningar gäller kommunala utbildningstjänster samt social- och hälsovårdstjänsterna. Servicens produktivitet granskas som en helhet som består av tre cirklar, där uppfattningen av produktiviteten kompletteras genom ekonomiskhets-, kvalitets- och effektivitetsmaterial. Den tredje gruppen inkluderar medel med vilkas hjälp kommuner, samkommuner och andra serviceproducenter kan främja produktivitet. Förverkligandet av målsättningarna ska uppföljas årligen både kommunvist och samkommunvist. Uppföljningen ska rapporteras i basserviceprogrammet.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, May 2011 Author(s) Coordination and Monitoring Group for the Local Government Productivity Programme, Subworking Group on Productivity Targets Title of publication Kuntia, kuntayhtymiä ja muita palvelujen järjestäjiä koskevat valtakunnalliset tuottavuustavoitteet Publication series and number Ministry of Finance publications 26/2011 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 53 Language Finnish Abstract The task of the Coordination and Monitoring Working Group for the Local Government Productivity Programme is to monitor and coordinate the productivity programme work of the 20 largest municipalities, to prepare national productivity targets for municipalities, joint municipal authorities and other service providers, and to monitor and coordinate the preparation and planning of measures relating to improving the productivity of municipalities and joint municipal authorities. The working group established a subworking group to prepare a proposal on national targets for municipalities, joint municipal authorities and other service providers. The Ministry of Finance publications Finland s Public Finances at a Crossroads, Policy Approach to Local Government, and Fiscal Policy Report on Stable and Sustainable Local Government Finances emphasised that improving the productivity of local government services has a key role in closing the public finances sustainability gap and in stabilising public finances. Half of the sustainability gap is associated with local government finances. Productivity targets for municipalities have been prepared based on the policy outlines made in the above-mentioned publications. Three kinds of productivity targets are set for municipalities, joint municipal authorities and other service providers. The first target relates to growth of local government operating expenditure. The second group of targets relates to the education services and social and welfare services arranged by municipalities. The productivity of services is examined as a three-loop entity in which a description of productivity is supplemented with cost-efficiency, quality and effectiveness material. The third group of targets relates to the means by which arrangers of services can promote productivity. The fulfilment of targets will be monitored annually and on a municipality and joint municipal authority basis. Monitoring will be reported in the basic public services programme.

8

9 Sisältö 1 Tausta ja lähtökohdat Tavoiteasetannan periaatteet Tuottavuuden mittaaminen Tilastokeskuksen tuottavuustilastointi Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tuottavuus- ja tuloksellisuusmittarit Hyvinvointipalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavia tutkimuksia Palveluja koskevat tavoitteet Opetuspalvelujen lainsäädännön asettamat reunaehdot ja talousarvio Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännön asettamat reunaehdot ja talousarvio Peruspalveluohjelman ja -budjetin tuottavuustavoitteet Johtopäätökset nykyisistä tuottavuustavoitteista ja -mittareista Ehdotukset valtakunnallisiksi tuottavuustavoitteiksi Kuntasektorin toimintamenoja koskevat tuottavuustavoitteet Hyvinvointipalveluja koskevat tuottavuustavoitteet Koulutuspalvelujen tuottavuustavoitteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuustavoitteet Tuottavuutta parantavia toimenpiteitä Tuottavuustavoitteiden toteutumisen seuranta Ehdotuksia kuntasektorin tuottavuusmittauksen kehittämiseksi.. 51

10

11 11 1 Tausta ja lähtökohdat Valtiovarainministeriö asetti tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyötä, valmistella kunnille ja kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille valtakunnallisia tuottavuustavoitteita sekä seurata ja koordinoida kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamista koskevien toimenpiteiden valmistelua ja suunnittelua. Työryhmä asetti itselleen alatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta kuntia ja kuntayhtymiä sekä muita palvelujen järjestäjiä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi hyödyntäen Tilastokeskuksen tuottamaa aineistoa sekä palvelujen laatua, saatavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta koskevaa aineistoa. Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän toimeksiannossa määriteltiin, että tuottavuusohjelmatyötä tehdään seitsemällä tuottavuutta parantavalla osa-alueella, jotka ovat: 1. Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi 2. Palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut 3. Palveluverkko ja toimitilat 4. Organisaatio ja rakenteet 5. Hankinnat 6. Johtamisjärjestelmä 7. Tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot Asetettavat tavoitteet voivat olla sekä määrällisiä että toimintaa koskevia ja niiden tulisi kattaa tuottavuusohjelman seitsemän osa-aluetta. Eräät tuottavuusohjelman osa-alueet ovat sellaisia, joille ei ole luontevaa asettaa määrällisiä tuottavuustavoitteita. Alatyöryhmän tuli huomioida työssään kärkihankkeissa kehitettävät mittarit. Työryhmään nimettiin: Hannele Savioja VM (puheenjohtaja), Jorma Valve Espoon kaupunki, Antti Alila STM (1.10 alkaen) Sari Kauppinen STM (30.9. saakka), Ville Heinonen OKM, Tero Tyni Suomen Kuntaliitto, Jarmo Vakkuri

12 12 koordinaatio- ja seurantaryhmä, Jani Heikkinen Tilastokeskus, Jukka Kärkkäinen THL, Ville Salonen VM (sihteeri), Sirpa Hartojoki VM (sihteeri). Tuottavuustavoitetyöryhmän toimikausi oli

13 13 2 Tavoiteasetannan periaatteet Käsitteiden määrittelyä Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tietyillä tuotantopanoksilla saadaan aikaan tuotosta. Kuntien järjestämissä palveluissa tuotoksia ovat suoritteet, kuten potilaskäyntien määrät, opetustuntien määrät, päivähoitopaikkojen määrät jne. Suoritteiden avulla tarkasteltu tuottavuus koskee kuntien palvelutuotantoa. Käytettävissä olevalla teknologialla ja sen hyödyntämisellä on merkitystä palvelutuotannon tuottavuuteen. Teknologia tulee tällöin ymmärtää laajasti sisältäen mm. prosessit, liiketoimintaosaamisen ja johtamisen. Tuottavuus (tai sen kasvu) on se osa tuotannossa tuotetun volyymin kasvusta, jota ei pystytä selittämään käytettyjen panosten määrän kasvulla. Hintojen muutokset eivät suoraan vaikuta tuottavuusmittauksen tulokseen, koska hintojen muutos deflatoidaan. Palvelun laatu on kokonaisuus, joka sisältää rakenne- ja prosessitekijöitä sekä lopputuloksen arviointia. Näitä tekijöitä sisällytetään usein palvelujen järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Rakennetekijät luovat edellytyksiä toimiville prosesseille. Rakennetekijöitä ovat esimerkiksi palveluverkko, henkilöstö, johtaminen, työnjako jne. Prosessitekijät koostuvat kaikesta toiminnasta, joka alkaa asiakkaan saapumisesta palvelun piiriin ja poistumisesta siitä. Laadun arviointi on palvelun järjestäjälle asiakasvaikutusten arviointia. Esimerkiksi saavutettiinko asiakkaan terveydentilassa, taitotasossa tai käyttäytymisessä niitä tuloksia, joita palvelulla tavoiteltiin. Palvelujen järjestäjän tulee ottaa huomioon palvelua koskevat säännökset sekä kustannustehokkuus Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten tehokkaasti julkinen toiminta edistää toiminnan lopullisia tavoitteita. Kuntapalvelujen kehittämisen tavoitteena tulisi olla vaikuttavuuden parantaminen annettujen resurssien puitteissa. Kuntapalvelujen järjestäjät kohtaavat vaikuttavuuden haasteen. Käytettävissä olevin resurssein on saavutettava lainsäädännön asettamat tavoitteet, esimerkiksi terveydentilan paraneminen, koulutusasteelta toiselle siirtymisen edellyttämä taitotaso tai lapsen hyvä ja turvallinen kasvu.

14 14 Tavoiteasetannan tarve Valtiovarainministeriön julkaisuissa Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja, Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys korostetaan kuntapalvelujen tuottavuuden nostamisen keskeistä roolia julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Tuottavuustavoitteet alatyöryhmä on lähtenyt tekemään kuntien tuottavuustavoitteiden asetantaa edellä mainituissa julkaisuissa linjattujen ehdotusten pohjalta. Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu on suuri haaste kuntataloudelle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten palvelujen tarve pysyy keskimäärin nykytasolla seuraavan 20 vuoden ajan. Palvelutarve terveys- ja vanhuspalveluissa kasvaa nopeasti alkaneella vuosikymmenellä ja erityisesti 2020-luvulla. Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen menopaineet jakautuvat arviolta puoleksi eläkejärjestelmän ja kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen kesken. Tämä lisää painetta kuntien rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin. Kuntien menoissa suurin yksittäinen menoerä on henkilöstömenot. Kestävyysvajeen kuromisessa henkilöstömenoihin vaikuttaminen on avain asemassa. Kuntasektorin palveluksesta poistuu vuosittain noin työntekijää. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle jää noin työntekijää kuntasektorilta. Väestörakenteen muutoksen seurauksena palvelutarpeen nousu merkitsisi vuoteen 2020 mennessä noin työntekijän nettolisätarvetta. Niukkenevat työvoimaresurssit saavat osaltaan aikaan kunnissa palvelurakenteiden kehittämistä. Henkilöstön määrän sopeuttaminen ei välttämättä aiheuta palvelujen laadun heikkenemistä. Kuntien tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kunnan laaja-alaista toimintaa. Tuottavuuden parantaminen antaa mahdollisuuden esimerkiksi menojen hillintään, voimavarojen uudelleenkohdentamiseen, säästöihin, palvelujen määrän lisäämiseen tai laadun parantamiseen. Kuntasektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista tuottavuusohjelman laadintatyötä sekä palveluja koskevia tuottavuustavoitteita. Kokonaisvaltaisesta tuottavuusohjelmatyöstä on saatu kokemuksia 20 suurimman kaupungin tuottavuustyössä. Keskeistä tässä työssä on ollut tuottavuuden parantaminen ns. kärkihanketyön avulla kaikilla kunnan toiminnan osa-aluilla, kuten henkilöstö, johtaminen, palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköinen asiointi, palveluverkko, organisaatio ja rakenteet, hankinnat ja tuottavuuden mittaaminen. Vain palveluja koskevat tuottavuustavoitteet ovat liian kapea-alaisia kuntien tuottavuuden kehittämisessä, sillä palvelujen tuottavuuden parantaminen on vain osa kuntien tuottavuutta.

15 15 Tavoiteasetannan kohteet ja keinot Tuottavuustavoiteasetannan lähtökohtana voivat olla palvelutuotannon tuotokset tai keinot. Moni tuottavuusohjelman osa-alue nähtiin alatyöryhmän keskusteluissa keinoina, joilla kunnat voivat parantaa tuottavuutta. Esimerkiksi johtaminen, työhyvinvointi ja palveluprosessit ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa palvelutuotannon tuottavuuteen. Valtakunnallisten konkreettisten tuottavuustavoitteiden asettaminen osa-alueille on vaikeaa. Kuntien tuottavuuden parantamista koskevien valtakunnallisten tavoitteiden tulee olla riittävän selkeitä ja yksinkertaisia. Tuottavuustavoitteiden asettamisen edellytyksenä on, että tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Seuranta edellyttää usein mittareita, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asetettujen tavoitteiden tulee ottaa huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet, jotka koskevat usein palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Kun tavoitteita asetetaan, pitää olla varma, että mitataan sellaista asiaa, jota halutaan saada aikaan. Esimerkiksi muutos henkilöstömitoituksissa vaikuttaa suoraan mitattuun tuottavuuteen. Tuottavuusmittauksen edellytys ohjaa tarkastelemaan tavoitteiden asettamista palvelusektoreiden kautta. Tuottavuuden tarkasteleminen ajassa on hyödyllisempää kuin poikittaisvertailut, koska palveluja ei ole standardoitu ja palveluissa/tuotteissa on eroja. Jos tarkastellaan muutosta ajassa, muutokset tuotteissa ovat vähäisiä, joten ne voidaan jättää ottamatta huomioon. Tuottajayksiköiden tulee voida kontrolloida/vaikuttaa mitattavaan palveluun/tuotteeseen (vrt. vaikutusketju). Kuntapalvelujen tuottavuuden tavoitteiden asetannassa tulee ottaa huomioon sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmat. Tavoitteiden asetannassa on huomioitava myös uudet palvelujen tuotantotavat ja niiden yhteys tuottavuuteen. Kuntapalveluissa viime vuosina palvelun järjestäjä ja tuottaja ovat lisääntyvästi eriytyneet. Kunnat ostavat palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta, muodostavat yhteistyöorganisaatioita ja alueita sekä organisoivat sisäisiä tilaajatuottaja malleja. Uudenlaiset palvelujen järjestämistavat monimutkaistavat tuottavuuden tarkastelua. Uusissa järjestämistavoissa kunta on aina vastuussa palvelun rahoituksesta. Ostaessaan palvelujen yhteistoimintaorganisaatiolta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunta vastaa palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Tuottavuudesta tulee tuotantoyksikön sisäinen asia, ei niinkään järjestäjän. Seuraavat esimerkit kuvaavat opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä ja tuottajia. Kunnat ovat velvollisia järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Koulutuspalvelun tuottajana voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö tai valtio. Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa tätäkin monimuotoisemmin, esimerkiksi ostamalla palveluja kuntayhtymiltä, rekisteröidyiltä yhteisöiltä tai säätiöiltä, yksityisiltä palveluntuottajilta tai mahdollistamalla kuntalaisille palvelusetelin käyttö.

16 16 Tuottavuuden kehitystä seurattaessa on muistettava, että kunnat kohtaavat toiminnassaan ulkoisia tekijöitä kuten talouden suhdanteet, joihin ne eivät voi itse vaikuttaa, mutta jotka vaikuttavat kuntien menoihin. Tästä esimerkkinä on toimeentulotuen lisääntynyt tarve talouslaman aikana. Toisaalta tuottavuustavoitteiden asettaminen voi ohjata kuntia myös negatiivisiin käyttäytymisvaikutuksiin. Harkitsemattomat tavoitteet voivat ohjata esimerkiksi osaoptimointiin tavoitteiden välillä. Toisaalta kuntia voidaan kannustaa optimoimaan omaa tuottavuuttaan toiminnoissa, joissa olisi tärkeä toimia yhteistyössä. Samalla tavoin harkitsemattomat tuottavuustavoitteet ja -mittarit voivat kannustaa enemmänkin mittareilla pelaamiseen kuin varsinaiseen tuottavuuden parantamiseen. Kaiken kaikkiaan tuottavuustavoitteiden asetannassa tulisi ottaa etukäteen huomioon tällaiset mahdolliset käyttäytymisvaikutukset.

17 17 3 Tuottavuuden mittaaminen 3.1 Tilastokeskuksen tuottavuustilastointi Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen alkoi Tilastokeskuksessa vuonna 1995 tehdyllä esiselvityksellä ja vuosina toteutetulla projektilla, joka oli osa Tuottavuudella tulevaisuuteen -tuottavuusohjelmaa. Julkisen sektorin tuottavuustilastointi, joka kattaa sekä valtion että kunnat ja kuntayhtymät, on vuodesta 2000 lähtien ollut osa Tilastokeskuksen säännöllistä tilastotuotantoa. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastointi koskee paikallishallintosektorin koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Tilasto laaditaan suoraan kansantalouden tilinpidon tiedoista. Laskennassa käytetään paikallishallinnon markkinattoman tuotoksen volyymi-indikaattoreina tuotettujen palvelujen määrien muutoksia eri palveluluokissa, joiden oletetaan kuvaavan tuotettujen palvelujen volyymin muutosta. Tilasto ei kuvaa koko kuntasektorin tuotantoa eikä koko paikallishallintosektorin tarjoamia julkisia palveluita. Kuviosta 1 nähdään, että tilaston tiedot rajautuvat vain osaan kuntien ja kuntayhtymien tuottamista palveluista. Kunnat tarjoavat tämän lisäksi yksityisten palvelutarjoajien tuottamia palveluista tulonsiirtojen, kuten palveluseteleiden tai muiden asiakaspalvelun ostojen muodossa.

18 18 Kuvio 1. JULKINEN TUOTANTO Kuntien tuottamat Kuntayhtymien tuottamat palvelut palvelut Kuntien vastuulla olevat julkisrahoitteiset palvelut YKSITYINEN TUOTANTO Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto Julkisten palveluiden asiakasrahoitus Yksityiset palvelut Valtion Valtion tuottamat palvelut vastuulla olevat julkisrahoitteiset palvelut Tilastoa tulkittaessa on myös tärkeää muistaa, etteivät rahoitusvastuut kuulu tilaston kuvausalueelle, sillä se rajautuu vain paikallishallintoon kuuluviin sosiaali-, terveys, ja koulutuspalveluiden tuottajiin riippumatta siitä mistä rahoituskanavasta palvelutuottajat rahoituksensa saavat. Tuotoksen volyymin ja tuottavuuden tarkastelusta rajautuu pois vaikutusten arviointi. Tällä menetelmällä mitatut tuotoksen volyymi ja tuottavuus vastaavat mahdollisimman suurelta osin markkinatuotoksen volyymin ja tuottavuuden tarkastelua ja ovat yhdistettävissä vertailukelpoisesti kansantalouden tilinpitojärjestelmässä. Käytetty mittaamismenetelmä perustuu lukuisten tuotosindikaattoreiden käyttöön. Muun markkinattoman tuotoksen volyymia mitataan pakollisessa sosiaalivakuuttamisessa noin 40, koulutuspalveluissa noin 60, terveydenhuoltopalveluissa noin tuhannella ja sosiaalipalveluissa noin 20 indikaattorilla. Valtionhallinnon kollektiivisia markkinattomia palveluita mitataan yli 3000 suoriteindikaattorilla. Tuotoksen laatu on jatkuvan keskustelun aihe julkisen sektorin tuotavuutta mitattaessa. Markkinatuotannossa hyödykkeiden hintojen oletetaan heijastavan laatua, mutta julkisen palvelun laadun muutokset täytyy havaita muilla keinoilla. Laadun käsite Tilastokeskuksen tilastoissa on rajattu koskemaan vain osaa laaduksi ymmärrettyjä ominaisuuksia. Kyseessä on vain ns. teknistä tuotoksen ominaisuuksista mitattavaa laatua kuvaava indikaattori. Tuotosmittareiden kehittäminen entistä tarkemmin toimintaa kuvaaviksi on jatkuva prosessi julkisten palvelujen tuottavuustilastoinnissa. Haaste erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustiedon tuottamiselle on palvelutuotannon määrää ja kustannuksia kuvaavan tiedon ajantasaisuus. Monet tuottavuuden

19 19 mittaamisessa tarvittavat tiedot valmistuvat tietojen käytettävyyden kannalta myöhään. Kaikkien tuotteiden lopulliset volyymi-indikaattorit ovat käytettävissä noin 13 kuukautta tilastoitavan vuoden päättymisestä. Lisäksi lähitulevaisuuden haaste kuntatalouden seurannalle on uusien palveluiden mittaaminen. Erityisesti kotipalveluiden, tuetun asumisen ja muiden avoimien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on panostettava tuotosten ja kulujen seurantaan. Ongelmana ovat kiihtyvä kasvu uusissa havaitsemattomissa palveluissa, joiden kustannukset vaikeasti kohdennettavissa sekä uusien palvelurakenteiden aiheuttamat tilastointiongelmat tilastoyksiköiden valinnassa ja seurattavissa muuttujissa. Tilastoinnin avuksi on tullut markkinamekanismien piirteiden käyttöönotto julkisissa palveluissa, kuten vakuutusyhtiöiden kehittämissä hoitoepisodija hoitotarveluokituksissa. Näiden markkinaprosessien avulla (vaikka markkinapalveluita ei lopulta tuotetakaan) tuotettu palvelu on pyritty saattamaan näkyväksi niin, että voidaan mahdollisimman vertailukelpoisesti selvittää, mitä palveluita tuotetaan ja paljonko palvelun tuottaminen maksaa ts. mikä on kunkin palvelun hinta. Voidaankin sanoa, että ilman hinnastoa ei voida tehdä täydellistä taloustilastoa. Edellä mainittu edellyttää kustannuslaskentaa, tuotteistusta ja standardointia. Tuottavuuden mittaaminen on tulossa yhdeksi toiminnan ohjauksen työkaluksi myös julkisella sektorilla. Samalla julkisen sektorin hyvä tuottavuus on eräs talouden kasvun edellytyksistä. Mittarin rajaukset huomioiden, Tilastokeskuksen julkisen toiminnan tuottavuustilastointi pystyy havaitsemaan julkisyhteisöjen tuottavuuskehityksen olennaiset pääpiirteet, johon huolella asetettuja tuottavuustavoitteita voidaan verrata. Tunnetusti yksittäinen tilastoitu ilmiö ei kerro vielä havaitun kehityksen syistä ja seurauksista, vaan siihen tarvitaan moniulotteisempaa tarkastelua. Tilastokeskuksen tuottavuustilastoinnin rinnalla tulee tarkastella samanaikaisesti laadun ja vaikuttavuuden kehitystä. 3.2 Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tuottavuus- ja tuloksellisuusmittarit Kuntien järjestämien palvelujen tuottavuudesta on saatavilla hyvin vähän tilastoaineistoa. Käytettävissä on Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto. Kuntasektori pitää tuottavuustilaston antamaa kuvaa liian suppeana peruspalvelujen tuottavuuden kuvaamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto ei anna riittävää kuvaa peruspalvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta on koonnut opetuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytettävissä olevasta muusta tilastoaineistosta tuottavuustilaston rinnalla tarkasteltavia palvelu-

20 20 jen laatua ja vaikuttavuutta koskevaa aineistoa. Kokoamisessa todettiin, että nämä palvelut kattavat arviolta 80 % kuntatalouden volyymista. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta on käyttänyt seuraavia valtakunnallisia tuottavuus- ja tuloksellisuusmittareita. Nämä kuvaavat koulutuspalvelujen tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuspalvelujen kokonaistuottavuus Opetustoimen käyttökustannukset eriteltynä esiopetuksen, perusasteen, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin Tavoiteindikaattorit, Koulutuksen läpäisy lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, jako-opintoihin siirtyneet, työllistyneet (ammatillinen peruskoulutus), opettajien pätevyys, keskimääräinen ryhmäkoko perusasteella ja etäisyys koulutukseen Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta on käyttänyt seuraavia valtakunnallisia tuottavuus- ja tuloksellisuusmittareita, jotka kuvaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Sosiaalipalvelujen kokonaistuottavuus Terveyspalvelujen kokonaistuottavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannukset eriteltynä päivähoito(/0-6-vuotiaat), esiopetus, lasten ja nuorten sijaishoito, vanhusten laitospalvelut(/ yli 75-vuotiaat), vammaisten laitospalvelut, vanhusten kotihoito(/yli 65-vuotiaat), perusterveydenhuolto, suun terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Laatu- ja tavoitemittarit Saatavuus ja oikea-aikaisuus, hoitotakuun toteutuminen (hoitoa odottavien määrä ja Perusterveydenhuollon saavutettavuus Sairastavuus Väestö- ja asiakastyytyväisyys (THL:n kokoamaa asiakastyytyväisyysaineisto (sairaalahoidon laatu, polikliinisen hoidon laatu, terveysaseman hoidon laatu ja hammashoidon laatu lomakkeet) Henkilöstö ja osaaminen, kelpoisuusehdot täyttävien viranhaltijoiden osuus koko henkilöstöstä palveluittain, avoinna olevat virat ammattiryhmittäin ja henkilöstömitoitusindikaattorit eri palveluissa Palvelun ja hoidon suunnitelmallisuus ja hoidon tarpeen arviointi: onko laissa edellytetyt suunnitelmat tehty, varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvitys ja hoitosuunnitelma

21 21 Palvelurakenne, avo- ja laitoshuollon asiakkaiden %-osuus palveluittain ja palvelujen peittävyysindikaattorit palveluittain 3.3 Hyvinvointipalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavia tutkimuksia Perinteisesti tuottavuusmittausta ei ole tarkoitettu kuvaamaan toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on kuitenkin tärkeä osa-alue julkisten palvelujen tuloksellisuutta, minkä vuoksi on kehitetty käsite hyvinvointituottavuus, jolla tarkoitetaan sellaista tuottavuusmittausta, jossa palvelutuotannon suoritteiden ja panosten välisen suhteen sijaan tarkastellaan vaikutusten ja panosten välistä suhdetta. (lähde: Tuottavuus osana tuloksellisuutta, Kangasharju 2008) Käytännön esimerkki hyvinvointituottavuuden mittaamisesta on esimerkiksi Suomen Kuntaliiton, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), FCG:n sekä Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliiton yhteisessä vanhustenhuollon tuottavuusmittaushankkeessa (VATT-tutkimuksia 160, 2010). Vanhustenhuollon vaikuttavuus otetaan huomioon asiakkaan toimintakyvyn muutoksen avulla: mitä hitaammin vanhuksen toimintakyky heikkenee, sitä parempi on annetun palvelun vaikuttavuus. Tutkimuksessa otetaan huomioon vanhuksen toimintakyvyn lähtötason lisäksi hänen ikänsä, hoitopaikkansa, sekä sukupuoli. Tuottavuusmittauksen tulokseen siis vaikuttaa suoritekustannuksen lisäksi tuotannon vaikuttavuus. Tutkimuksen 21 kuntaa koskeva keskeisin tulos on, että vanhustenhuollon vaikuttavuus on tutkimuskunnissa parempi vuonna 2009 kuin Myös hyvinvointituottavuus on parantunut 1,0 prosenttia vuosien välillä, kun taas suoritekustannuksiin perustuva tuottavuus on parantunut vain 0,5 %. Toinen esimerkki vaikuttavuuden mittaamisesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Perfect-hanke. Siinä seurataan joidenkin palveluiden osalta eri sairaaloiden toimenpiteiden onnistumista leikkauksen jälkeen ja määrättyinä ajankohtina leikkauksen jälkeen. Koulutuspalvelujen uudenlaisesta tarkastelusta on esimerkki Tanja Kirjavaisen väitöskirja vuodelta 2009, jossa vertailtiin lukioiden tehokkuutta. Siinä otettiin opiskelijan oppimistulosten lisäksi huomioon opiskelijoiden lähtötaso sekä lukuisia muita taustamuuttujia. VATT teki vuonna 2007 tutkimukset perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen 1 tehokkuudesta ja tuottavuudesta sekä vuotta myöhemmin 1 Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus (Kirjavainen); Ammatillisen peruskoulutuksen kustannustehokkuus (Ollikainen); Perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus - loppuraportti (Aaltonen, Kirjavainen, Moisio, Ollikainen) (2007).

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Kunta-alan tuloksellisuustyö - järjestöjen yhteistyön lisäksi tuottavuustyö

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari 3.5.2012 Kunta-alan tuloksellisuustyö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke 15.9.2011 Kuntamarkkinat,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Lyhyt käsitekertaus Tuottavuus = tuotos / panos» Paljonko panoksilla saadaan aikaiseksi tuotosta, yhdellä panoksella aikaansaatu tuotos» Kuvataan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot