Puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Transkriptio

1 Puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

2 Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma vuosille Sisällys Sivut OHJELMAN TAVOITE JA TARKOITUS...3 Kumppaneiden rooli ohjelmatavoitteiden toteuttamisessa...3 PUURAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET...3 Julkinen rakentaminen...3 Asuntorakentaminen (Espoon Asunnot Oy)...4 Rakennuttajien kannustaminen puurakentamiseen...4 INVESTOINTIOHJELMAN RAKENNUSKOHTEIDEN ARVIOINTI PUURAKENTAMISEN OSALTA...4 KAAVOITUKSEN ROOLI JA TONTTITARJONNAN KEHITTÄMINEN PUURAKENTAMISELLE...4 MAAKÄYTTÖSOPIMUKSET JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN...5 TEOLLINEN ESIVALMISTUS JA TUOTEOSARAKENTAMINEN...5 RAKENNUSVALVONNAN ROOLI PUURAKENTAMISEN EDISTÄMISESSÄ...5 PUURAKENTAMISEN MARKKINOIHIN VAIKUTTAMINEN...5 OHJELMATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN JA ORGANISOITUMINEN...6 PUURAKENTAMISEN EDISTÄMISOHJELMAN RAKENTAMISKOHTEET...6 2

3 Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma vuosille OHJELMAN TAVOITE JA TARKOITUS Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelman tavoitteena on mahdollistaa tilaajille ja käyttäjille tarkoituksenmukaisia, kilpailukykyisiä sekä käyttö- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia rakennuksia. Kohteiden tulee olla käyttäjille myös terveellisiä ja turvallisia. Puurakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja rakentamisaikaiseen kuivaketjuun. Kestävä kehitys poikkihallinnollisen kehitysohjelman yhtenä ensivaiheen toimenpiteenä on puurakentamisen edistäminen (KH ). Lisäksi kaupunki on solminut puurakentamisen yhteistyösopimuksen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Aalto-yliopiston kanssa ( ) Puurakentamisen edistämisessä kaupungin rakentamiskohteina ovat koulut, päiväkodit, asunnot ja niiden korjausrakentaminen sekä sillat ja muu rakentaminen. Tilaajana toimiessaan Espoon kaupunki hyödyntää uuden hankintalain mahdollisuuksia puurakentamiskohteiden määrittelyssä. Kaupunki hakee taloudellisia ja ekologisia teollisen puurakentamisen malleja ja toimintakonsepteja. Edistämisohjelmalla tuetaan puurakentamisen taloudellisia, ekologisia ja tuottavuustavoitteita. Puurakentamisen edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman toimesta. Tämän ohjelman tavoitteet on johdettu Espoo-tarinasta ja toimenpiteet kohdistuvat talon- ja infrastruktuurin puurakentamiseen. Tarkoituksena on, että uusien ratkaisujen hyödyt kohdistuvat suoraan kaupungin tuottavuustavoitteisiin sekä samalla luovat ja mahdollistavat uusien ratkaisujen kautta yrityksille ja tutkimukselle referenssien syntymisen. Pitkälle esivalmistetun puurakentamisen ratkaisut ja niiden vaatimat toimintatavan uudistukset lisäävät teollisen rakentamisen kehittymistä ja innovaatiotoimintaa. Kaupungin tavoitteena on synnyttää Espoon alueelle uutta elinkeinotoimintaa ja edistää osaamisen ja tutkimustoiminnan kehittämistä puurakentamisen osa-alueilla. Kumppaneiden rooli ohjelmatavoitteiden toteuttamisessa Puurakentamisen edistämisohjelmalla kaupunki viestii määrätietoisesti omista puurakentamisen painopisteistään (koulut, päiväkodit, sillat, asunnot, korjausrakentaminen ja muu rakentaminen) ja siten kannustaa teollisen tuotannon edistämiseen, käytön ajan ja ylläpidon palveluosaamisen lisäämiseen sekä uudenlaisten älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoon. Puurakentamisen yhteistyössä yrityksille ja muille kumppaneille avautuu merkittävä mahdollisuus uusien ratkaisujen kehittämiseen ja siten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kilpailukyvyn edistymiseen. Puun keveys ja muut perusominaisuudet mahdollistavat uusien rakentamisalueiden hyödyntämisen. Infrastruktuurirakentamisen uudet yksilölliset ratkaisut lisäävät tuotevalikoimaa. Kaupunki sitoutuu pitkäjänteiseen ja laajamittaiseen puurakentamisen edistämiseen ja toteuttamiseen. Kaupunki osallistuu talonrakentamisessa (päiväkodit, koulut, asuinrakennukset) konseptien kehittämiseen, jotta tilaajan tarpeet ovat mahdollisimman hyvin ratkaisujen kehittäjien tiedossa. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan siihen, että myös muut kaupungit sitoutuvat laajamittakaavaiseen ja pitkäjänteiseen puurakentamisen edistämiseen, jotta markkinakoko olisi yrityksille mahdollisimman suuri ja lisäisi kiinnostusta investointeihin. TEM huolehtii puurakentamiseen liittyvästä säädöskehityksestä ja viranomaisohjauksesta yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Tekes edistää puurakentamista tukemalla tutkimus- ja kehittämistyötä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman sekä Osaava ostaja -ohjelman kautta. Tekes ja TEM antavat myös asiantuntija-apua, tiedottavat puurakentamisen kehittymisestä ja hankekannan valtakunnallisesta tilanteesta sekä kaupunkien yhteistyömahdollisuuksista puurakentamisessa. PUURAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET Julkinen rakentaminen Investointien taloudellisuutta ja hankkeiden läpimenoaikoja on mahdollista parantaa pitkälle esivalmistettujen teollisten ratkaisujen kautta. Kaupunkia kiinnostavat palvelukonseptit, jotka nopean toimitusajan lisäksi sisältävät rahoitusratkaisun. Tällöin tilakonseptin tarjoajat tai erilaiset toimitila-allianssien toteuttajat tarjoavat rakennuksen lisäksi ylläpito- ja rahoitusratkaisut. Tavoitteena on edullisten elinkaarimallien kehittäminen ja hyödyntäminen. Kaupunki on merkittävä rakennuttaja asuin- ja julkisessa sekä infrastruktuurin rakentamisessa. Lisäksi nopeaan tilatarpeeseen voidaan vastata väliaikaisilla siirtokelpoisilla kouluilla ja parakkiratkaisuilla. Kaupungin tavoitteena on elinkaareltaan pitkäaikaisten rakennusten toteuttaminen julkiseen ja asuinrakentamiseen. Tavoitteena on myös se, että rakennusten käyttötarkoitusta voidaan tarvit- 3

4 Vaihtoehto B Lisämääre tähän taessa muuttaa ja siten parantaa rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä koko elinkaaren ajan. Käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollisuus on huomioitava rakennuksen suunnittelussa ja talotekniset ratkaisut toteutetaan niin, että käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. Asuntorakentaminen (Espoon Asunnot Oy) Espoon kaupungin asuntotuotantovelvoite on MAL aiesopimuksen mukaan asuntoa vuosittain. Espoon Asunnot Oy:n tavoitteet uusien korkotuettujen vuokra-asuntojen rakentamiseksi vuosittain määritellään kaupungin Asunto-ohjelmassa. Espoon Asunnot Oy edistää tuotannossaan puurakentamiseen perustuvaa asuntotuotantoa. Kaavoituksen ja asuntotuotannon yhteistyötä tiivistetään, ja puurakentamiselle soveltuvat tontit ja alueet määritellään osana puurakentamisen edistämistä. Puurakennuksen keveys on yksi keskeinen tarkastelun ja arvioinnin kohteista uusia kehittämisalueita määriteltäessä. Erityisesti selvitetään teollisen tilaelementtiratkaisujen hyödyntämistä. Espoon Asunnot Oy ja kaupunkisuunnittelukeskus sekä rakennusvalvonta toimivat tiiviissä yhteistyössä puurakentamisen kohdealueiden määrittelemiseksi ja uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Asuntotuotannossa kokeillaan erilaisia puurakentamisen konsepteja ja vaikutetaan asuntotuotannon hintojen edullisuuteen. Espoon Asunnot toimivat esimerkkinä puurakentamisessa myös yksityisen sektorin rakennuttajille. Sääntelyyn kehittymiseen varaudutaan ennakoivalla kaavakehitystyöllä sekä esimerkkirakentamisella. Espoo vaikuttaa siihen, että lisäkerrosten rakentaminen voidaan ulottaa useampaan lisäkerrokseen, jolloin hankkeiden taloudellinen tehokkuus paranee. Espoon Asunnot Oy:llä on kohteita, joissa lisäkerrosrakentaminen on mahdollista. Vuokraushalukkuus kohdistuu erityisesti nelilömäärältään pieniin asuntoihin. Kaavoituksella edistetään myös keskimääräistä pienempien huoneistojen rakentamista kerrostaloihin. Pientalovaltaisten alueiden täydennysrakentamiseen haetaan ratkaisua pienkerrostaloista. Espoon Asunnoilla on tarvetta useampaan kohteeseen, joissa ratkaisuna voisi olla teollinen tilaelementtiratkaisu. Rakennuttajien kannustaminen puurakentamiseen Edistämisohjelmalla kaupunki viestii markkinoille ja kehittäjäkumppaneille merkittävästä sitoutumisestaan puurakentamiseen ja kannustaa teollisen tuotannon edistämiseen, palveluosaamisen lisäämiseen ja uudenlaisten ratkaisujen käyttöönottoon. Talonrakennukseen liittyen järjestetään ideakilpailuja hankekehittäjille. Tavoitteena on suunnitella tiivistyvään kaupunkiympäristöön soveltuvia, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia sekä kustannustehokkaita puurakennuksia ja rakenteita. Lisäksi ryhmärakentamiskohteet ja isot pientalotuotantokohteet voisivat olla merkittäviä puurakentamisen edistämiskohteita. INVESTOINTIOHJELMAN RAKENNUSKOHTEIDEN ARVIOINTI PUURAKENTAMISEN OSALTA käsitellään vuosittain puurakentamiseen luontevasti soveltuvat kohteet. Puurakentamisen kokonaistaloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus käsitellään käyttäjäpalautteen sekä taloudellisten, ekologisten ja teknisten arvioiden pohjalta osana investointiohjelmaa. Kokonaistaloudellisuutta arvioidaan suunnittelu- ja rakennusajan kustannusten osalta, käytön ajan ylläpitokustannuksina sekä luovutusarvon näkökulmasta. Kehitettävien konseptien pitää tukea käytön ajan edullisuutta. KAAVOITUKSEN ROOLI JA TONTTITARJONNAN KEHITTÄMINEN PUURAKENTAMISELLE Kaavoituksessa haetaan ratkaisuja puurakentamisen edistämiseen lähinnä korttelisuunnitelmien tai kaupunkikuvallisten tavoitteiden muodossa. Puurakennusten keveys mahdollistaa uusien maa-alueiden saamisen rakentamisen käyttöön ja tämä huomioidaan myös kaavoituksessa, kun arvioidaan kaupungin omistamien maa-alueiden soveltumista puurakentamiseen asuntojen ja toimitilojen osalta. Asemakaavamääräykset laaditaan pääosin puurakentaminen mahdollistavaksi, jolloin lisätään myös kilpailua. Erityisesti täydennysrakentamisessa tutkitaan rakentamista kansiratkaisujen päälle, pysäköinnin yhdistämistä kansiratkaisulla rakennusten alle ja rakentamisen tehostamista rakennusten kerrosmäärää kasvattamalla. Tavoitteena on saada uusia hankkeita ensisijaisesti jo valmiin yhdyskuntarakenteen läheisyydestä ja siten hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Korttelisuunnitelmissa voidaan nostaa esiin puu rakennusmateriaalina ja painottaa puurakentamisen tavoitteita. Markkinoiden kiinnostusta puurakentamiseen lisätään mm. tarjoamalla puurakentamiseen hyviä ja houkuttelevia rakennuspaikkoja. Espoonlahden suuralueella on ehdotusvaiheessa kaavahanke Finnoo Djupsundbäcken, joka alueena saattaisi sopia puurakentamiselle. Olemassa olevien kerrostalokohteiden lisäkerrosrakentamista on harkittu Soukassa ja Kivenlahdessa, mutta alueilla ei ole vielä käynnissä varsinaisia kaavahankkeita. Tavoitteena on herättää kiinnostusta laajemmasta kiinteistöjen kehittämisestä. Tässä tilanteessa myös puurakentaminen saattaa nousta esiin houkuttelevana teemana. Puurakentamista voidaan kohdentaa erityisesti alueille, joilla se on muu rakennuskanta huomioiden luontevaa. Kauklahden keskustan alueella on puurakentamisen perinteitä ja alue sopii mittakaavaltaan puurakentamiselle. Kauklahden alueella on alkamassa syksyllä kokonaistarkastelu ja uusia kaavakohteita on tulossa suunnitteluun. Pienimuotoista puurakentamisen kokeilua voidaan tuoda esiin esimerkiksi Finnoon alueen luontokosteikon ja sataman ympäristörakentamisen yhteydessä. Alue tarjoaa myös mahdollisuuden uudenlaisten puurakentamiskonseptien esiin nostamiselle esimerkiksi asuntorakentamisessa ja rannan ravintolapaviljonkirakenteissa. Alueen suunnittelu on vasta hyvin alussa. Kaupungin investointiohjelma tehdään vuosittain neljäksi vuodeksi eteenpäin. Investointiohjelmaa laadittaessa ja tarkennettaessa Suurpelto III kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa olevaa maata, jonne voidaan sijoittaa erilaisia puurakentamisen rat- 4

5 Vaihtoehto A Lisämääre tähän kaisuja. Jo kaavoitetulla alueella on yksityisessä omistuksessa olevia tontteja, joihin puurakentaminen myös esimerkiksi kaavamuutoksella on mahdollista. Matinkylässä Matinkylän asukaspuisto ja päiväkoti ovat jo puurakentamisen ohjelmassa. Osoitteessa Tiistinniitty 2A on kaavoittamaton, pääosin kaupungin omistama alue, joka saattaisi sopia puukerrostalojen aluekohteeksi. Lisäksi Tiistilään on Espoon Asunnot Oy esittänyt asuinkerrostalojen lisäkerrosrakentamista. Espoon keskuksen alueelta puurakentamiseen soveltuvia aluekokonaisuuksia on Histassa, Espoonkartanon alueella ja Miilukorpi II kaavassa. Kaavoituksen yhteydessä tulee puurakennuskohteisiin liittyen tehdä läheistä yhteistyötä pelastusviranomaisten kanssa ja huomioida erityisesti mm. pelastusreitit ja tikasautojen nostokorkeudet. MAAKÄYTTÖSOPIMUKSET JA PUURAKENTAMI- SEN EDISTÄMINEN Maankäyttösopimuksissa puurakentaminen ja sen edistäminen voidaan ottaa osaksi sopimusehtoja. Sopimuksilla haetaan rakentamisen kokonaisedullisuutta, toteutusnopeutta ja hyvää rakentamisen laatua ohjaamalla rakentamista teollisen puurakentamisen suuntaan. Puurakentamisesta voidaan sopia tontinluovutusehdoissa. TEOLLINEN ESIVALMISTUS JA TUOTEOSARAKEN- TAMINEN Espoon kaupunki hakee kohteita, joilla edistetään sen omassa rakentamisessa julkisten tilojen ja asuntorakentamisen kautta teolliseen esivalmistukseen ja tuoteosarakentamiseen pohjautuvien ratkaisuja. Tavoitteena on, että osa suunnittelun kustannuksista saadaan katettua teollisuuden tarjoaminen tilakonseptien kautta. Tilakonseptien hyödyntäminen nopeuttaa hankkeiden läpimenoaikoja ja lisää mahdollisuutta rakentaa eri rakentamisolosuhteissa rakenteeltaan kuivia rakennuksia. RAKENNUSVALVONNAN ROOLI PUURAKENTAMI- SEN EDISTÄMISESSÄ Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, että voimassa olevia rakentamismääräyksiä noudatetaan ja pyrkiä oikealla ja oikea-aikaisella ohjauksella mahdollistamaan joustavan lupakäsittelyn ja työmaavalvonnan. Rakennusvalvonta valvoo suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien pätevyyttä eli että heillä on riittävä koulutus ja kokemus puurakentamisesta. Suuren mittakaavan puurakentamisen hankkeissa on oltava mukana palotekninen suunnittelija. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään tapaamiset ja niissä rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisten kanssa käsitellään paloteknisiin asioihin ja esimerkiksi perustamisolosuhteisiin liittyvät asiat, kuten lähelle rakentaminen, tuulisuus, maaperä, pelastustiet. heessa ennen lupakäsittelyn alkamista käsittelemään hanke pääsuunnittelijan, rakennusvalvontakeskuksen asiantuntijoiden ja paloteknisen asiantuntijan kanssa. Osapuolet määrittelevät mitä kohteessa on erityisesti otettava huomioon. Muiden rakentajien hankkeissa pidetään ennakkopalaveri rakennusvalvonnassa, jossa on mukana lupa-arkkitehti (lupapäällikkö), pääsuunnittelija, tarvittaessa myös rakentaja, palotekninen suunnittelija ja teknisen yksikön edustaja. TEM edistää sitä, että paloteknisten seikkojen osalta päästään valtakunnallisesti yhdenmukaisiin ratkaisuihin ja tulkintoihin. PUURAKENTAMISEN MARKKINOIHIN VAIKUTTA- MINEN Espoon kaupunki sitoutuu pitkäjänteisesti puurakennusten hankkimiseen tämän ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että markkinoille syntyy luottamusta puurakentamisen uusien ratkaisujen kehittämiseen. Kaupunki kannustaa myös muita kaupunkeja sitoutumaan tämän ohjelman mukaisiin tavoitteisiin ja siten laajentamaan markkinapotentiaalia sekä lisäämään yritysten investointihalua. Kaupunki markkinoi aktiivisesti puurakentamisen tavoitteista sekä nostaa esille toteutettuja puurakentamisen suunnitteluratkaisuja ja toteutuneita kohteita. Markkinoinnilla haastetaan puurakentamisen piirissä olevia toimijoita tekemään uusia ratkaisuja ja tarjoamaan niitä kaupungille. Yrityksiä kannustetaan kehittämistoiminnassa myös verkostoitumaan ja etsimään ratkaisuja suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös käytön ajan innovaatioihin. Tavoitteena on, että verkostomaisella toimintatavalla tieto ja kokemukset kilpailukykyisestä puurakentamisesta leviävät nopeasti ja siten edistävät markkinoiden kehittymistä tilaajien ja käyttäjien eduksi taloudellisella ja kestävällä tavalla. Hankintamalleja kehitetään siten, että tilaamisessa haetaan pitkäjänteisiä ratkaisuja teollisen tuotannon hyödyntämiseen, jossa suunnittelu, rakentaminen ja käyttö muodostavat hankintakokonaisuuden. Tavoitteena on, että hankinnan keinoin löydetään eri vaiheisiin hyvät ratkaisut ja hankkeiden toteuttajat tarjoavat yhdessä kokonaisuuden kattavan järjestelmän, jonka osana on tarjoajien vastuumallien kehittäminen. Kaupungin tavoitteena on ostaa käytön ajan laatua, turvata investoinnin kannattavuus, lisätä käytön ajan jälkeistä sijoittamisen taloudellista hyötyä ja parantaa kokonaisedullisuutta ja ekologisuutta. Innovatiivisten hankintojen tekemiseen haetaan ulkopuolista osaamista ja rahoitusta. Kaupunki toimii aktiivisesti määrittääkseen tilaajana ja käyttäjänä tahtotilansa sekä viestimällä sen ennakoitavasti osana suunnittelu- ja hankintaprosessia. Erityisesti selvitetään allianssimallin soveltumista julkiseen rakentamiseen ja arvioidaan elinkaarimallien kehittämisen osana taloudellisuuden parantamista ja käytön ajalta käytön kehittämis- ja innovaatioiden hyödyntämistä. Kaupallisten toimijoiden roolia aktivoidaan ja vahvistetaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Kaupungin omissa hankkeissa pyritään jo suunnittelun alkuvai- Rakennushankkeiden riskienhallintaa kehitetään vastuun määrittelyn ja sopimustoiminnan avulla. Riskienhallinta ulotetaan käytön 5

6 aikaisen toiminnan riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Rakennusaikaiset toteutus- ja laaturiskit ovat rakennuttajan ja konseptin toteuttajan riskejä. Koulutus-, kehitys- ja tutkimustoiminnan kumppanuuden yhteistyöllä edistetään sellaisia toimintatapoja, että uusien innovaatioiden käyttöönottoa edistetään, lisätään tutkimustoiminnan kansallisen rahoituksen hyödyntämistä ja haetaan kumppanuusmalleja kaupungin kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi yritysten kanssa. Tavoitteena on hyödyntää kansallista ja kansainvälistä osaamista sekä rakentamisten investointien kohdentumista Espooseen edelläkävijäalueena. raportoi Kestävän kehityksen poikkihallinnolliselle kehitysohjelmalle puurakentamisen edistämisohjelman toteutumisesta. Raportti sisältää arviot Espoon puurakentamisen kehittymisestä, käynnistyneiden rakentamiskohteiden sekä suunnittelussa olevien rakennuskohteiden tilanteesta ja muista ohjelmatavoitteiden toteutumisesta. Rakennuskohteet määritellään vuosittain investointiohjelmassa talousarvion yhteydessä. Ohjelman toteutumisen eteneminen raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa osana Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman raportointia. Investointiohjelman toteutuminen sisältyy kaupungin normaaliin toiminnan ja talouden raportointiin. Käytönajan edullisuuden ja taloteknisen turvallisuuden varmistamiseen vastataan taloteknisillä ratkaisuilla, jolloin käytön aikana saadaan ennakoivaa informaatiota rakennusten rakenteellisiin olosuhteisiin sekä huolto- ja korjaustarpeisiin liittyen. Taloteknisillä ratkaisuilla ohjataan talon käyttöä energiatehokkuuteen huomioimalla käyttäjien tarpeet ja talon käytön ajankohdat sekä optimoimalla ja varmistamalla teknologiaratkaisujen mahdollisuudet edullisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Talotekniset ratkaisut suunnitellaan niin, että teknologian kehittymisen myötä on mahdollisuus lisätä taloautomaatiota ja käyttäjäpalvelujen kehittämistä. Talon käytön etäohjaus on osa taloteknisiä ratkaisuja ja rakennukset avataan yrityksille ja kehittäjäorganisaatiolle kehittämis- ja kokeiluympäristöiksi. Tavoitteena tässä on se, että aidosti avataan julkisia tiloja teknologiainnovaatioiden kehittämiseen ja siten myös yritysten sekä kehittäjien kilpailukyvyn edistämiseen ja Espoon elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Rakennusten suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hyötyneliömetrien osuuteen rakennusten bruttopinta-alasta. Tämä edellyttää tilojen monikäyttötarkoitusten kehittämistä. Kouluissa ja päiväkodeissa esimerkiksi käytävä- ja aulatilojen käyttötarkoitusta monipuolistetaan. Uusien tilakonseptien kehittämistä edistetään innovatiivisilla käyttöratkaisuilla, jolloin saavutetaan myös käytön ja ylläpidon edullisuutta. Täyttöastetta voidaan parantaa monimuotoisilla tilaratkaisuilla. Käyttäjät osallistuvat talokonseptien kehittämiseen ja arvioivat käytön ensisijaisen tarpeen. Käyttäjät osallistuvat käytön ajan edullisuuden miettimiseen ja osana tätä huomioidaan käyttäjätarpeen mahdolliset muutokset. Puurakenteisten tilojen edullista muuntojoustavuutta hyödynnetään suunnitteluratkaisuja mietittäessä koko käyttöajalle. Käytön ylläpitokustannuksia pienennetään käyttösuunnitelman osana, jossa kuvataan käyttäjän tarpeet suhteessa tilan käyttöön. OHJELMATAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN JA ORGANISOITUMINEN PUURAKENTAMISEN EDISTÄMISOHJELMAN RAKENTAMISKOHTEET Edistämisohjelmalla tuetaan MAL -sopimuksen, tilakeskuksen investointiohjelman ja teknisen keskuksen rakentamisohjelman toteutumista ja niiden osalta määritellään puurakentamiskohteita. Puurakentamisen edistämisohjelma asettaa puurakentamisen edistämiseksi seuraavat rakentamistavoitteet kahden seuraavan valtuustokauden ajaksi (6 vuotta). Espoon kaupunki vaikuttaa siihen, että suuret kaupungit Suomessa sitoutuvat vastaavan sisältöiseen puurakentamisen edistämiseen omalta osaltaan. Espoon kaupungin puurakentamiselle asetetut tavoitteet ovat Espoon Asunnot Oy:llä on vuoteen 2016 mennessä edellytykset käynnistää lisä- ja täydennysrakentamiskohde, jossa olemassa olevaan rakennukseen toteutetaan kaksi puuraken- teista lisäkerrosta. Lisäksi vuoteen 2016 mennessä Espoon Asunnot Oy on suunnitellut 4-kerroksisen pienkerrostalon, joka soveltuu täydennys- ja uudelleenrakentamiseen yhtiön nykyisiä kiinteistöjä kehitettäessä. Päiväkotien ja koulujen rakentamisessa arvioidaan uudisrakentamisen sekä täydennys ja korjausrakentamisen teolliset puu rakentamisen mahdollisuudet. Jokaisen kohteen osalta arvioidaan puurakentamisen konsepti- ja toteutusmahdollisuudet sekä käytön ajan edullisuus hyvissä ajoin etukäteen. Korjausrakentamisessa arvioidaan puuratkaisujen hyödyntä- misen taloudellisia ja rakennusteknisiä mahdollisuuksia. Puura kentamisen edistämisessä huomioidaan myös muut julkisen rakentamisen kohteet. Puurakentamisen kohteet yksilöidään investointiohjelmassa. Siltojen rakentamisessa arvioidaan sillan hankintahinnan lisäksi myös ylläpidon ja korjauksen tai rakenteen uusimisen kustannukset käyttöajan osalta. Kaavoituksella osoitetaan puurakentamiseen soveltuvat rakentamisen paikat ja kohteet määritellään investointiohjelmassa. Ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja seurantaa varten perustetaan Espro -mallin mukaisesti projekti Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjausryhmän toimesta. Projektille nimetään ohjausryhmä tulosyksiköiden edustajista siten, että ryhmässä on edustettuna käyttäjien lisäksi myös toteutuksesta ja toteutukseen vaikuttavista tulosyksiköistä edustajat. Projekti Kaavoituksella osoitetaan hyviä rakennuspaikkoja puurakentamiselle, tiivistetään yhdyskuntarakennetta, mahdollistetaan lisärakentaminen, vaikutetaan kaupunkikuvaa ja kannustetaan yksityisiä rakentajia toteuttamaan puurakentamista. Kaavoituksen tehtävänä on mahdollistaa laajamittainen puurakentaminen. 6