KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Transkriptio

1

2 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Jäsenmaksut ja avustukset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

4 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Talous on tasapainossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian visio

6 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v : 2 Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

7 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Verrattaessa vuotta 2011 ja 2012 toisiinsa, on väestön kokonaismäärä kasvanut 42 henkilön verran. Kotkan asukasluku on tilastokeskuksen mukaan henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasmäärä vähentynyt 24 henkilöä 2012 lopun tilanteesta. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin (3 701 henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8% (14,9%). Pitkäaikaistyöttömiä oli (1 009) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 557 (530). Elokuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli 3 974, työttömyysprosentin ollessa 15,9 %. Koko maan keskimääräinen työttömyyslukujen kasvu on ollut 18 % vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on noussut noin kolme prosenttia. Kaakkois- Suomessa työttömien määrä (18 274) on 12,7 % työvoimasta, työttömyyden kasvun ollessa noin 9,5 % edellisvuodesta.

8 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Tilastokeskus julkaisi tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yh-

9 5 teenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Kuntien menojen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Oman alueen talouden kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on Kymenlaaksossa maakuntien keskiarvon yläpuolella. Luottamusta selittää maltillisempi lähivuosien velanotto, keskimäärää paremmat työllisyysnäkymät ja selkeästi paremmat kaupan ja palveluiden investointinäkymät. Kuntatalouden tasapainottamisessa vuosina korostetaan muita maakuntia enemmän maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta ja käyttöomaisuuden realisoimista. Yhdistynyt HaminaKotka -satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee E18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n htv. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta.

10 6 Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein 15,9%. Virolahdella työttömien määrä on laskenut 8% vuoden takaisesta, kun taas Miehikkälässä työttömyys on lisääntynyt. Kuntien verotulot (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin, jotka vähentävät kuntien tuloveroa. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on ollut 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys, joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tili-

11 7 tetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,9 3,8 5,3 1,4 3,2 3,7 4,0 Yhteisövero Muutos % 18,6-27,4 7,2 5,4 4,4-10,5 6,3 Kiinteistövero Muutos % 2,5 5,9 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,1 1,2 5,4 2,2 3,2 2,7 4,0 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

12 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 2,4 %:n indeksitarkastus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 357,44 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 237 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 30,96:sta 29,57 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 % vuonna Tasausraja on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtiosuhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

13 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 229,6 9,9 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,6 0,6 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 9,5 8,9 9,2 0,3 Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-181,7-9,7 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,3 Verotulotasaus -3,3-2,7-1,9 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0-7,7-7,7 0,0 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,6 88,7 90,8 2,1 Verotulot Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2014 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2012 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2012 oli 1,8 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2012 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 5,8 % prosenttia, eli kasvua oli 8,4 milj. euroa. Verotuksessa tehtävä maksatusrytmityksen muutos tuo loppuvuodelle 2013 positiivisia korjauseriä, joiden vaikutus aikaisempina vuosina on toteutunut vasta seuraavan vuoden alussa. Maksatusrytmin muutos tuo kertaluonteisesti verotulolisäystä noin 12 miljoonaa euroa vuodelle Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2013 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan kasvavan vuonna ,3 % suhteessa budjetoituun eli niiden arvioidaan toteutuvan noin 170 tuhatta euroa ennakoitua suurempina. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan Veropohjaan on arvioitu 8,4 %:n kasvu perustuu verottajan toteuttamaan kiinteistöjen arvostuksen muutokseen ja nk. normaaliin kasvuun. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta pienenee 0,6 milj. euroa. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 5,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

14 10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.

15 11 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %) Merkittäviä kehittämistoimia: Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä. Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille. Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila uudella. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto (M ) 45,9 45,0 47,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 4,6 6,0 7,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) -0,6 +/-0 +/-0 Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

16 12 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Liiketoimintayhtiö Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin. Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % -3 0 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,8 2,0 2,0 Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

17 13 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2014 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta. Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan. Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit) sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita. Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia. Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Käyttöaste, % 98,16 97,6 97,8 Vaihtuvuus, % 17,8 19,5 19,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 8,72 9,03 9,27 Henkilöstö

18 14 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2014 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitukselta selvitystä Kotkan Toriparkki Oy:n osakkeiden myymiseksi vuoden 2014 aikana.

19 15 Cursor Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa Seudulle syntyy työpaikkaa per vuosi Matkailusta menestys, Kaakko135 Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme Playasta maan peliklustereista no 2 Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä Markkinoinnista myyntiin Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on Kotkan Haminan seudun Kaakko Kasvuun kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

20 16 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri). Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex) Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M josta n. 1,5 M katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M rahoitusosuuteen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö

21 17 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tulokseen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 4 0 0

22 18 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin omavarainen - Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun kautta - Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan - Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa) - Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena, vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v lopussa - Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Merkittäviä kehittämistoimia: - Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos - Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen - Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd. tarjouskilpailussa pärjääminen - Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö Käyttökate % 13 % 9 % 8 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 42,3 42,0 41,2 Henkilöstö Muuta huomioitavaa: - arvio 2014 on tämänhetkinen budjettiversio, joka tulee tarkentumaan syksyn mittaan - miinusmerkkinen tulos budjetissa johtuu o laskevasta kokonaisvolyymista (omistaja-asiakkaat) o nollahinnantarkistuksista ensi vuodelle o palkkamuutoksista (onneksi vain pieni vaikutus) o kiinteistä, ei volyymiin sidoksissa olevista kustannuksista o elintarvikekustannusten noususta o kuljetuskustannusten noususta o toiminnanohjausjärjestelmän edelleen jatkuvasta käyttöönotto- ja kehitystyöstä

23 19 Kyamk-kiinteistöt Oy Nollatuottoyhtiö Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2014 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee luvun alkuun. Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta *) Takaukset emolta (51 %) *) Osakepääoma ,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on ,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja 0 0 0

24 20 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja aloittaa työnsä teatterissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

25 21 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina tehtävää investointia varten. Kävijämäärä akvaariokierroksella , talossa ja tapahtumissa (Poistettu suunnitelma toiminnan laajentamisesta hyljehoitolalla ja kalastusmuseolla, kaupunginvaltuuston päätös ) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta * * * Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) ( ) ( ) ( ) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 11,9 12,5 12,5 Avustus emolta, /kävijä 4,0 3,8 7,0 Kävijämäärä Henkilöstö *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina yht