KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37"

Transkriptio

1

2 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Jäsenmaksut ja avustukset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

4 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Talous on tasapainossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian visio

6 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v : 2 Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

7 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Verrattaessa vuotta 2011 ja 2012 toisiinsa, on väestön kokonaismäärä kasvanut 42 henkilön verran. Kotkan asukasluku on tilastokeskuksen mukaan henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasmäärä vähentynyt 24 henkilöä 2012 lopun tilanteesta. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin (3 701 henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8% (14,9%). Pitkäaikaistyöttömiä oli (1 009) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 557 (530). Elokuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli 3 974, työttömyysprosentin ollessa 15,9 %. Koko maan keskimääräinen työttömyyslukujen kasvu on ollut 18 % vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on noussut noin kolme prosenttia. Kaakkois- Suomessa työttömien määrä (18 274) on 12,7 % työvoimasta, työttömyyden kasvun ollessa noin 9,5 % edellisvuodesta.

8 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Tilastokeskus julkaisi tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yh-

9 5 teenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Kuntien menojen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Oman alueen talouden kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on Kymenlaaksossa maakuntien keskiarvon yläpuolella. Luottamusta selittää maltillisempi lähivuosien velanotto, keskimäärää paremmat työllisyysnäkymät ja selkeästi paremmat kaupan ja palveluiden investointinäkymät. Kuntatalouden tasapainottamisessa vuosina korostetaan muita maakuntia enemmän maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta ja käyttöomaisuuden realisoimista. Yhdistynyt HaminaKotka -satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee E18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n htv. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta.

10 6 Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein 15,9%. Virolahdella työttömien määrä on laskenut 8% vuoden takaisesta, kun taas Miehikkälässä työttömyys on lisääntynyt. Kuntien verotulot (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin, jotka vähentävät kuntien tuloveroa. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on ollut 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys, joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tili-

11 7 tetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,9 3,8 5,3 1,4 3,2 3,7 4,0 Yhteisövero Muutos % 18,6-27,4 7,2 5,4 4,4-10,5 6,3 Kiinteistövero Muutos % 2,5 5,9 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,1 1,2 5,4 2,2 3,2 2,7 4,0 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

12 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 2,4 %:n indeksitarkastus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 357,44 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 237 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 30,96:sta 29,57 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 % vuonna Tasausraja on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtiosuhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

13 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 229,6 9,9 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,6 0,6 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 9,5 8,9 9,2 0,3 Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-181,7-9,7 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,3 Verotulotasaus -3,3-2,7-1,9 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0-7,7-7,7 0,0 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,6 88,7 90,8 2,1 Verotulot Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2014 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2012 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2012 oli 1,8 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2012 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 5,8 % prosenttia, eli kasvua oli 8,4 milj. euroa. Verotuksessa tehtävä maksatusrytmityksen muutos tuo loppuvuodelle 2013 positiivisia korjauseriä, joiden vaikutus aikaisempina vuosina on toteutunut vasta seuraavan vuoden alussa. Maksatusrytmin muutos tuo kertaluonteisesti verotulolisäystä noin 12 miljoonaa euroa vuodelle Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2013 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan kasvavan vuonna ,3 % suhteessa budjetoituun eli niiden arvioidaan toteutuvan noin 170 tuhatta euroa ennakoitua suurempina. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan Veropohjaan on arvioitu 8,4 %:n kasvu perustuu verottajan toteuttamaan kiinteistöjen arvostuksen muutokseen ja nk. normaaliin kasvuun. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta pienenee 0,6 milj. euroa. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 5,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

14 10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.

15 11 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %) Merkittäviä kehittämistoimia: Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä. Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille. Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila uudella. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto (M ) 45,9 45,0 47,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 4,6 6,0 7,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) -0,6 +/-0 +/-0 Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

16 12 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Liiketoimintayhtiö Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin. Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % -3 0 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,8 2,0 2,0 Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

17 13 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2014 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta. Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan. Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit) sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita. Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia. Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Käyttöaste, % 98,16 97,6 97,8 Vaihtuvuus, % 17,8 19,5 19,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 8,72 9,03 9,27 Henkilöstö

18 14 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2014 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitukselta selvitystä Kotkan Toriparkki Oy:n osakkeiden myymiseksi vuoden 2014 aikana.

19 15 Cursor Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa Seudulle syntyy työpaikkaa per vuosi Matkailusta menestys, Kaakko135 Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme Playasta maan peliklustereista no 2 Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä Markkinoinnista myyntiin Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on Kotkan Haminan seudun Kaakko Kasvuun kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

20 16 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri). Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex) Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M josta n. 1,5 M katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M rahoitusosuuteen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö

21 17 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tulokseen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 4 0 0

22 18 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin omavarainen - Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun kautta - Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan - Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa) - Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena, vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v lopussa - Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Merkittäviä kehittämistoimia: - Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos - Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen - Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd. tarjouskilpailussa pärjääminen - Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö Käyttökate % 13 % 9 % 8 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 42,3 42,0 41,2 Henkilöstö Muuta huomioitavaa: - arvio 2014 on tämänhetkinen budjettiversio, joka tulee tarkentumaan syksyn mittaan - miinusmerkkinen tulos budjetissa johtuu o laskevasta kokonaisvolyymista (omistaja-asiakkaat) o nollahinnantarkistuksista ensi vuodelle o palkkamuutoksista (onneksi vain pieni vaikutus) o kiinteistä, ei volyymiin sidoksissa olevista kustannuksista o elintarvikekustannusten noususta o kuljetuskustannusten noususta o toiminnanohjausjärjestelmän edelleen jatkuvasta käyttöönotto- ja kehitystyöstä

23 19 Kyamk-kiinteistöt Oy Nollatuottoyhtiö Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2014 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee luvun alkuun. Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta *) Takaukset emolta (51 %) *) Osakepääoma ,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on ,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja 0 0 0

24 20 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja aloittaa työnsä teatterissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

25 21 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina tehtävää investointia varten. Kävijämäärä akvaariokierroksella , talossa ja tapahtumissa (Poistettu suunnitelma toiminnan laajentamisesta hyljehoitolalla ja kalastusmuseolla, kaupunginvaltuuston päätös ) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta * * * Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) ( ) ( ) ( ) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 11,9 12,5 12,5 Avustus emolta, /kävijä 4,0 3,8 7,0 Kävijämäärä Henkilöstö *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina yht

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Julkaisuvapaa 20.10.2014 klo 13.00 Sivu 1 / 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011... 25 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2015 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari -1, KV 10.11.2014 9:00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25

KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2009... 25 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2008 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Seminaari 27.4. 2006

Seminaari 27.4. 2006 Seminaari 27.4. 2006 Tilinpäätöksen tuloslaskelma 2005 ja 2004 (milj. ) TP 2005 TP 2004 Toimintatuotot 234,5 228,4 Valmistus omaan käyttöön 37,7 29,7 Toimintakulut -964,0-902,7 TOIMINTAKATE -691,9-644,6

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot