KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2014... 37"

Transkriptio

1

2 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Henkilöstösuunnitelma Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIPALVELUT Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Jäsenmaksut ja avustukset Hallinnon vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Talouden vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta Tekninen lautakunta Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntalautakunta Liikuntayksikkö

4 Lasten ja nuorten lautakunta Opetustoimen vastuualue Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Nuorisotyön yksikkö LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Lautakuntien toimintakatteet Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategian toteutumista seurataan valtuusto- ja lautakuntatason mittareiden avulla osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Talous on tasapainossa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kuuden päämäärän lisäksi on asetettu 10 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Kotkan kaupunkistrategian visio

6 Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v : 2 Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

7 2. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Verrattaessa vuotta 2011 ja 2012 toisiinsa, on väestön kokonaismäärä kasvanut 42 henkilön verran. Kotkan asukasluku on tilastokeskuksen mukaan henkilöä, joten kuluvan vuoden aikana on asukasmäärä vähentynyt 24 henkilöä 2012 lopun tilanteesta. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,1 Vuonna 2012 työttömien työnhakijoiden määrä Kotkassa oli keskimäärin (3 701 henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8% (14,9%). Pitkäaikaistyöttömiä oli (1 009) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 557 (530). Elokuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita Kotkassa oli 3 974, työttömyysprosentin ollessa 15,9 %. Koko maan keskimääräinen työttömyyslukujen kasvu on ollut 18 % vuoden takaiseen verrattuna, kun Kotkassa työttömien määrä on noussut noin kolme prosenttia. Kaakkois- Suomessa työttömien määrä (18 274) on 12,7 % työvoimasta, työttömyyden kasvun ollessa noin 9,5 % edellisvuodesta.

8 4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kunta-alalla nykyinen sopimuskausi päättyy Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuonna 2012 (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Tilastokeskus julkaisi tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa, kuten jo viime helmikuussa julkistetut tilinpäätösarviot antoivat aiheen olettaa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden 2,6 miljardista eurosta lähes kolmanneksella ja oli 1,8 miljardia euroa vuonna Uusien tietojen mukaan neljänneksellä kuntien lukumäärästä eli peräti 84 kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syitä kuntien heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton kasvu sekä menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kuntien verotilitysten kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta ja jäi vain noin yhteen prosenttiin. Myös kuntien ja kuntayhtymien yh-

9 5 teenlaskettu toimintatuottojen suhteellinen kasvu jäi hitaammaksi (3,8 %) kuin toimintakulujen lisäys (5,3 %). Kuntien asukasluvun koon mukaan ryhmiteltyinä toimintakate kasvoi kaikissa ryhmissä nopeasti. Sen sijaan verorahoituksen (= verotulot + valtionavut) lisäys jäi lähes kaikissa ryhmissä vaatimattomaksi. Verorahoituksen kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikatteet alenivat jyrkimmin. Vaikka valtionosuuksien kasvu oli toimintakulujen muutoksen luokkaa, niin verorahoitus ei riittänyt kattamaan menojen kasvua. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,4 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Henkilöstömenojen lisääntymiseen (4,0 %) vaikuttivat ansiotasoindeksin kohoamisen ohella muun muassa vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen ripeästi (6,8 %). Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat myös nopeasti (6,5 %). Kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut merkittäviä investointipaineita muun muassa terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Kuntien menojen kehitys (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien verotulojen kasvusta. Valtion osallistuminen henkilöstömenojen rahoitukseen valtionapuja lisäämällä ei näillä näkymin ole mahdollista. Kunta-alan ansiotasoindeksin (2010=100) kohoamisen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti viime vuoden 3,6 prosentista ja olevan tänä vuonna 1,8 %. Tämä arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän (negatiivisen) palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Vuonna 2014 kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan laskentateknisenä oletuksena 2,1 %, joka vastaa valtiovarainministeriön laskentateknistä oletusta yleisen ansiotasoindeksin keskimääräisestä kohoamisesta ensi vuonna. On syytä korostaa, että luku on laskentatekninen oletus, eikä arvio ansiotasoindeksin muutoksen tasosta, joka seuraa mahdollisista työmarkkinaratkaisuista. Kuntatalouden vaikea tilanne huomioon ottaen tämäkin taso on vähintään haasteellinen. Oman alueen talouden kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa tekemän Aluebarometrin mukaan luottamus talouteen on Kymenlaaksossa maakuntien keskiarvon yläpuolella. Luottamusta selittää maltillisempi lähivuosien velanotto, keskimäärää paremmat työllisyysnäkymät ja selkeästi paremmat kaupan ja palveluiden investointinäkymät. Kuntatalouden tasapainottamisessa vuosina korostetaan muita maakuntia enemmän maksujen korotuksia, tuloveroprosentin korotusta ja käyttöomaisuuden realisoimista. Yhdistynyt HaminaKotka -satama tarjoaa erittäin hyvät alueelliset laajennusmahdollisuudet mm. uusien varastoterminaalien rakentamiseen. Lähivuosina edelleen kehittyvät maantieyhteydet voivat vahvistaa tätä kehitystä. Lähiajan näkymät satamatoiminnoissa ovat kuitenkin epävarmat: tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa pitkälle eteenpäin. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee E18 -tien muuttaminen moottoriväyläksi Koskenkylästä itään päin. Jo nykyinen väylä on lisännyt kiinnostusta sijoittaa yritystoimintaa yhteyden varteen, mutta uusi moottoritie antaa tähän entistä paremman pohjan. Yhteensä Koskenkylä Vaalimaa välin kustannusarvion on yli 700 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus n htv. Kotkan-Haminan seutukunta on tällä hetkellä Kaakkois-Suomen pahinta työttömyysaluetta.

10 6 Positiivinen työttömyyden piirre alueella on se, että kokonaistyöttömyyden kasvusta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole kasvanut. Työttömyys koettelee eniten Kotkan kaupunkia. Kaupungin työttömyysaste on Kaakkois-Suomen korkein 15,9%. Virolahdella työttömien määrä on laskenut 8% vuoden takaisesta, kun taas Miehikkälässä työttömyys on lisääntynyt. Kuntien verotulot (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 2/2013) Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat muutamaa edellistä vuotta nopeammin eli lähes neljä prosenttia. Yhteisöveron tilitykset alenivat erittäin paljon, yli 27 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät kuutisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna 19,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttiyksikköä ja on 19,38. Tilityksiä kasvattavat osaltaan kunnallisverotuksen tuloista tehtävien vähennysten säilyminen perusteiltaan nimellisesti lähes ennallaan, jolloin vähennysaste alenee. Pieniä perustemuutoksia tehdään perusvähennykseen ja laskennallisesta verosta tehtävään työtulovähennykseen. Valtion vuoden 2013 talousarviossa yllä mainittujen veroperustemuutoksien vaikutukseksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon eräät kuntien tuloveroja lisäävät veroperustemuutokset, niin veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveroa yhteensä 12 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien tuloveron tilityksiä kasvattaa myös tilitystekninen muutos. Muutoksen johdosta muun muassa jäännösverot ja kiinteistöverot tilitetään kunnille aiempaa nopeammin. Muutos tulee voimaan 31. elokuuta 2013 ja koskee siten jo kiinteistöveron ensimmäisen eräpäivän verojen tilityksiä syyskuussa. Kuntien tilitykset kasvavat muutoksen johdosta vuonna 2013 noin 200 miljoonalla eurolla, kun jäännösverojen tilitys aikaistuu tammikuulta 2014 joulukuulle Erä jakaantuu kuntien kesken vuoden 2012 valmistuneen verotuksen jälkeen voimassa olevien verovuoden 2012 jako-osuuksien mukaisesti. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia. Taantuman syveneminen ja työllisyyden arvioitua heikompi kehitys saattaa kuitenkin heikentää kunnallisveron kasvua. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Kunnallisveron kehitys riippuu osaltaan kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä veroperustemuutoksista, jotka toteutetaan ensi vuodelle. Mahdollisesti solmittavaan työmarkkinaratkaisuun saattaa liittyä muutoksia aiemmin toteutettuihin veroratkaisuihin, jotka vähentävät kuntien tuloveroa. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuonna 2012 liittyi edellä mainittu kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus on ollut 29,49 prosenttia, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveroa tilitettiin kunnille viime vuonna hieman yli 1,2 miljardia. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan noin 1,3 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä kompensoidaan kunnille. Kompensointitavasta on esitys, joka tähtää täysimääräiseen kompensointiin. Tämän hetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tili-

11 7 tetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 %. Yhteisöveron tuottoon liittyy kuitenkin monia epävarmuustekijöitä sekä jako-osuuden vahvistamista yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan nykyperustein kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,9 3,8 5,3 1,4 3,2 3,7 4,0 Yhteisövero Muutos % 18,6-27,4 7,2 5,4 4,4-10,5 6,3 Kiinteistövero Muutos % 2,5 5,9 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,1 1,2 5,4 2,2 3,2 2,7 4,0 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, ** Ennuste

12 8 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Kuntien valtionosuusjärjestelmä nykymuodossaan on toiminut vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi ja - asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Laskennallisissa perusteissa vaikuttaa pääsääntöisesti 2,4 %:n indeksitarkastus. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien suhteessa. Valtionosuusprosentti vuonna 2014 on 41,89 prosenttia (kunnan osuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmässä kunnilla on asukaskohtainen omarahoitusosuus, joka on Kuntaliiton arvion mukaan 357,44 euroa/asukas vuonna Peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan ensi vuonna 237 milj. euron lisäleikkaus jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen leikkausten lisäksi. Muutosten jälkeen peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee tämän vuoden 30,96:sta 29,57 %:iin. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettavaa. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa/asukas. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kuntaliiton suosituksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen arvioinnissa on käytetty vuoden 2013 rahoituksen tasoa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 % vuonna Tasausraja on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtiosuhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään.

13 9 Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti, laskelmat on tehty valtion eduskunnalle antaman budjettiesityksen tiedoin: Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,1 3,2 3,2 0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 210,0 219,7 229,6 9,9 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 39,6 40,0 40,6 0,6 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-0,6 0,0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 9,5 8,9 9,2 0,3 Kunnan omarahoitusosuus -164,6-172,0-181,7-9,7 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 96,9 99,1 100,4 1,3 Verotulotasaus -3,3-2,7-1,9 0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -8,0-7,7-7,7 0,0 Kaupungille maksettava valtionosuus 85,6 88,7 90,8 2,1 Verotulot Vuoden 2014 talousarvio on laadittu käyttäen 20,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2014 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2012 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa maksuunpantujen verojen kasvu Kotkassa vuonna 2012 oli 1,8 prosenttia ja koko maassa 3,5 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten muutos vuoden 2012 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 5,8 % prosenttia, eli kasvua oli 8,4 milj. euroa. Verotuksessa tehtävä maksatusrytmityksen muutos tuo loppuvuodelle 2013 positiivisia korjauseriä, joiden vaikutus aikaisempina vuosina on toteutunut vasta seuraavan vuoden alussa. Maksatusrytmin muutos tuo kertaluonteisesti verotulolisäystä noin 12 miljoonaa euroa vuodelle Yhteisöverojen tasoksi vuodelle 2013 on arvioitu n. 9,2 milj. euroa. Kiinteistöveron tilityksien arvioidaan kasvavan vuonna ,3 % suhteessa budjetoituun eli niiden arvioidaan toteutuvan noin 170 tuhatta euroa ennakoitua suurempina. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan Veropohjaan on arvioitu 8,4 %:n kasvu perustuu verottajan toteuttamaan kiinteistöjen arvostuksen muutokseen ja nk. normaaliin kasvuun. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 2,8 milj. euroa. Korkotason on arvioitu säilyvän ennallaan. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainakanta pienenee 0,6 milj. euroa. Alhaisen korkotason vuoksi odotukset korkotuotoista pysyvät pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 5,25 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.

14 10 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konsernijaosto nimeää ne viranhaltijat, jotka huolehtivat konserniohjauksesta ja konserniohjeiden noudattamisen seurannasta. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista, eikä valtuusto tee niistä päätöstä.

15 11 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %) Merkittäviä kehittämistoimia: Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä. Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille. Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila uudella. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto (M ) 45,9 45,0 47,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 4,6 6,0 7,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) -0,6 +/-0 +/-0 Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

16 12 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Liiketoimintayhtiö Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin. Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % -3 0 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,8 2,0 2,0 Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö

17 13 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2014 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta. Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan. Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit) sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita. Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia. Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Käyttöaste, % 98,16 97,6 97,8 Vaihtuvuus, % 17,8 19,5 19,5 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 8,72 9,03 9,27 Henkilöstö

18 14 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2014 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 TA 2014 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitukselta selvitystä Kotkan Toriparkki Oy:n osakkeiden myymiseksi vuoden 2014 aikana.

19 15 Cursor Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa Seudulle syntyy työpaikkaa per vuosi Matkailusta menestys, Kaakko135 Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme Playasta maan peliklustereista no 2 Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä Markkinoinnista myyntiin Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on Kotkan Haminan seudun Kaakko Kasvuun kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö

20 16 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri). Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex) Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M josta n. 1,5 M katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M rahoitusosuuteen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö

21 17 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tulokseen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA-hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulos Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 4 0 0

22 18 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin omavarainen - Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun kautta - Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan - Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa) - Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena, vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v lopussa - Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Merkittäviä kehittämistoimia: - Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos - Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen - Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd. tarjouskilpailussa pärjääminen - Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Yli-/alijäämä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö Käyttökate % 13 % 9 % 8 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 42,3 42,0 41,2 Henkilöstö Muuta huomioitavaa: - arvio 2014 on tämänhetkinen budjettiversio, joka tulee tarkentumaan syksyn mittaan - miinusmerkkinen tulos budjetissa johtuu o laskevasta kokonaisvolyymista (omistaja-asiakkaat) o nollahinnantarkistuksista ensi vuodelle o palkkamuutoksista (onneksi vain pieni vaikutus) o kiinteistä, ei volyymiin sidoksissa olevista kustannuksista o elintarvikekustannusten noususta o kuljetuskustannusten noususta o toiminnanohjausjärjestelmän edelleen jatkuvasta käyttöönotto- ja kehitystyöstä

23 19 Kyamk-kiinteistöt Oy Nollatuottoyhtiö Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2014 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee luvun alkuun. Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä Merkittäviä kehittämistoimia: Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta *) Takaukset emolta (51 %) *) Osakepääoma ,- syntyy jakautumisen yhteydessä. Koko oma pääoma on ,40 euroa. Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toimitusjohtaja 0 0 0

24 20 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja aloittaa työnsä teatterissa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto, Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja

25 21 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina tehtävää investointia varten. Kävijämäärä akvaariokierroksella , talossa ja tapahtumissa (Poistettu suunnitelma toiminnan laajentamisesta hyljehoitolalla ja kalastusmuseolla, kaupunginvaltuuston päätös ) Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus emolta Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta * * * Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) ( ) ( ) ( ) Yhteisön omat tunnusluvut TP2012 Ennuste 2013 Arvio 2014 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 11,9 12,5 12,5 Avustus emolta, /kävijä 4,0 3,8 7,0 Kävijämäärä Henkilöstö *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina yht

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus Taloussuunnitelma 2016-2020 Talousarvio 2016 Kaupunginhallituksen ehdotus SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.12.2012 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012-2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.11.2011 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Kaupunginjohtajan ehdotus Julkaisuvapaa 20.10.2014 klo 13.00 Sivu 1 / 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Taloussuunnitelma 2015-2019

Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT.....................................................

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS Tammikuu LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT 01-12 01-12 2016 Myyntituotot 5 421 423 7 520 900 7 264 623 96,6 Maksutuotot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Talousarvio toteutuminen

Talousarvio toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 152 Talousarvio toteutuminen 30.4.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 25.5.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot