Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi. Anna Johansson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi. Anna Johansson"

Transkriptio

1 Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmien käyttökokemusten analyysi Anna Johansson 1

2 Alkusanat Tämä julkaisu on tehty Analysis of active solar heating systems in cold climate urban areas -diplomityön jatkoprojektina. Julkaisun tarkoitus on tutustuttaa lukijat aktiivisiin aurinkolämpöjärjestelmiin sekä kertoa käyttökokemuksista Eko-Viikin aurinkolämpöprojektissa. Helsinki, syyskuu 2009 Anna Johansson Ulkoasu: Kari Pilkkakangas Paino: Edita Prima Oy ISBN

3 Sisältö Alkusanat...2 Eko-Viikki-alueen taustaa...4 Aurinkolämpöjärjestelmät...5 Analyysissä tehdyt havainnot...6 Kaukolämmön kulutus...7 Seurantajakso ja ylläpito...8 Järjestelmän suunnittelu...9 Johtopäätökset...10 Lähteet

4 Eko-Viikki-alueen taustaa Eko-Viikki on asuntorakentamisen kehittämisalue, joka sijaitsee Viikin Latokartanon eteläosassa, Helsingin keskustasta koilliseen ja kohteet valmistuivat vuosina Vuoden 2009 alussa Latokartanossa asui noin asukasta, joista Eko- Viikin osa-alueella. Kaupunkimittausosasto, Helsinki Alueelle suunniteltiin ekologista asuinaluetta, johon etsittiin kahden suunnittelukilpailun kautta kestävän kehityksen mukaisia asuinratkaisuja. Rakentamista ohjattiin uudella, tähän tarkoitukseen laaditulla, PIMWAG-kriteeristöllä, joka mittaa hankkeiden ekologisuutta luonnonvarojen käytön, saastumisen, rakennusten terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja ravinnon tuotannon suhteen. Kriteeristön minimivaatimusten täyttäminen edusti jo tavallista parempaa rakentamista. Eko-Viikin alueella toteutui kaksi aktiiviseen aurinkolämpöön perustuvaa hanketta, joita tuettiin EU-tasolla. Alueellinen aurinkolämpöjärjestelmä -projekti palvelee yhteensä 268 asuntoa ja SUNH-hanke (Solar Urban New Housing) palvelee 44 asuntoa. Lisäksi alueella toteutui aurinkosähköprojekti. Kuva 1 alla näyttää aurinkoenergiaprojektit Eko-Viikissä: keltaisella merkityt kiinteistöt ovat osa alueellista aurinkolämpöjärjestelmä-projektia, sinisellä merkitty kiinteistö on SUNH-kiinteistö ja punaisella merkitty on kiinteistö, jossa toteutettiin aurinkosähköprojekti. Eko-Viikki-alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta voi lukea lisää esimerkiksi Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Eko-Viikki seurantaprojektin loppuraportti (2004) tai Helsingin Kaupungin ja Ympäristöministeriön julkaisussa Eko-Viikki, Tavoite, toteutus ja tulokset (2004). Raportit ovat pdf-tiedostoina nettiosoitteessa projektisivujen kohdassa Julkaisuja Viikistä. Kuva 1: Aurinkoenergia Eko-Viikissä 4

5 Aurinkolämpöjärjestelmät Aurinkolämpöjärjestelmässä energiaa auringon säteilystä kerätään, varastoidaan ja käytetään lämpimän veden tai tilan lämmittämiseen. Passiivista aurinkolämpöä käytetään kaikissa rakennuksissa automaattisesti kaikkien rakennusmateriaalien varastoidessa aurinkolämpöä luonnollisesti jossakin määrin. Passiivisen aurinkolämmön talteenottoa voidaan kuitenkin tehostaa esimerkiksi oikeiden rakennusmateriaalien valinnalla ja optimoimalla ikkunoiden ja rakennusten suuntaus, sijainti ja koko. Aktiivisessa aurinkolämpöjärjestelmässä käytetään pumppuja tai tuulettimia lämmön talteenottoon, kun taas passiivinen aurinkolämpöjärjestelmä toimii ilman teknisiä apuvälineitä. Aktiivisen aurinkolämpöjärjestelmän tärkeimmät osat ovat keräimet ja varaaja, johon kerätty lämpö varastoidaan. Aurinkokeräimissä auringon säteilyenergia muuttuu lämmöksi. Kerääjiä on monenlaisia, mutta yleisimmät ovat tasokeräimet, joita voidaan asentaa talon katolle, sen seinälle tai pihalle. Tasokeräin koostuu laatikosta, jonka aurinkoon päin oleva taso on rakennettu erikoispinnoitetusta lasista, joka läpäisee lämpösäteilyn paremmin kuin normaali lasi. Lasin alla oleva absorbaattori on pinnoitettu selektiivisellä pinnoitteella auringonsäteilyn absorption osuuden kasvattamiseksi ja emission, eli ympäristöön palautuvan säteilyn, vähentämiseksi. Absorbaattori kerää lämmön, joka siirtyy sitten absorbaattorin alla kiertävän keräinputkiston kautta lämmönvaihtimeen, josta neste luovuttaa lämmön vesivaraajaan. Pakkasvaurioiden estämiseksi järjestelmän voi suunnitella tyhjentäväksi talvikuukausina tai käyttää keräinputkistossa vettä, johon on lisätty esimerkiksi glykolia jäätymisen estämiseksi. Tasokeräimien sivut ja pohja on eristetty lämpöhävikin pienentämiseksi. Järjestelmän asennuksessa ja suunnittelussa on otettava huomioon keräimien asennussuunta ja kaltevuuskulma aurinkolämpöjärjestelmän optimaalisen toiminnan turvaamiseksi. Auringonsäteilyn suuntaus muuttuu vuoden ja päivän aikana ja säteilyn maksimaalisen hyödyntämisen vuoksi tasokeräimien paras asennussuunta on etelään. Itä- ja länsisuunnat kannattaa välttää, koska niitä voi hyödyntää ainoastaan kesäisin. Optimaalisen kaltevuuskulman varmistaminen on tärkeää. Liian ison kaltevuuskulman johtaa auringonsäteilyn heijastumiseen ja heikentää järjestelmän toimintaa. Optimaalinen kaltevuuskulma Helsingin seudulla (leveysaste 60 ) on noin 55. Aurinkolämpöjärjestelmän oikea mitoitus on tärkeä järjestelmästä saadun hyödyn kannalta. Tehokkaan lämmönsiirron turvaamiseksi on tärkeää, että varaajan koko ja keräimien pinta-ala ovat yhteensopivat: mitä suurempi lämpötilaero glykolipiirin sisäänoton ja ulostulon välillä on, sitä enemmän lämpöä saadaan keräimistä. Siksi on myös tärkeää, että varaajassa oleva lämpö käytetään tasaisesti, jotta varaajan lämpötila pysyisi mahdollisimman alhaisena. Näin voidaan toteuttaa lämmönsiirtoa keräimistä varaajaan tehokkaasti. Vuodenaikojen vaihteluiden takia aurinkolämpöä ei voi hyödyntää talvikuukausina, ja Eko-Viikin kokemukset osoittavat, että yli 90 % tuotetusta aurinkolämmöstä saadaan helmikuun ja lokakuun välillä. Aurinkolämpöjärjestelmä ei näin voi toimia ainoana lämmitysjärjestelmänä, vaan sillä voi tuottaa vain osan tarvittavasta lämmöstä. Varaajaan kerättyä lämpöä käytetään lämmitystarpeisiin niin pitkälle kuin mahdollista, ja tarpeen tullen puuttuvaa lämpöä lisätään ensisijaisella lämmitysjärjestelmällä. Eko- Viikissä kiinteistöt käyttävät kaukolämpöä ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä. Järjestelmän suunnittelussa on huomioitava myös keräimien sijoittaminen. Lämpöhävikkien pienentämiseksi ja järjestelmän hyödyn kasvattamiseksi etäisyys keräimistä varaajaan on pidettävä lyhyenä. Järjestelmää toteutettaessa taloudellisesti järkevintä on usein keräinten integrointi kattoon tai seinään, jossa keräimet korvaavat muita rakennusmateriaaleja. Jos rakennuksen katto ei ole optimaalisesti suunnattu tai kaltevuudeltaan ihanteellinen, integroinnista saadut säästöt voi käyttää keräinpinta-alan kasvattamiseksi, jolloin sijainnista johtuvat tappiot voi hyvittää. Keräimien integrointi kattoon 5

6 on myös lämpöhävikkien kannalta hyvä vaihtoehto, koska keräimien kääntöpuoli ja putkisto ovat näin tuulelta ja matalilta lämpötiloilta suojassa. Integroinnissa on kuitenkin huomioitava, että katon fyysisistä ominaisuuksista ja keräimien kestävyydestä ei saisi tinkiä ja että keräimiin on hyvät kulkureitit ylläpitotöiden mahdollistamiseksi. Analyysissä tehdyt havainnot Eko-Viikin alueella yhdeksän kiinteistöä on varustettu aurinkolämpöjärjestelmillä, joilla tuotetaan lämpöä lämpimän veden lämmittämiseen sekä muutamassa tapauksessa lattialämmitykseen. Kaikissa Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmissä käytettiin tasokeräimiä. Keräimet on integroitu rakennusten vesikattoon paitsi yhdessä tapauksessa, jossa keräimet toimivat talousrakennuksen kattona (Kuva 2). Varaajat sijaitsevat kiinteistöjen lämmönjakohuoneissa Kuva 2: Tasokeräimiä Eko-Viikissä Jokaista aurinkolämpöjärjestelmää käytiin tutkielman tarpeita varten läpi erikseen ja käynnin aikana tehdyt havainnot analysoitiin. Käynnit paikan päällä tehtiin keväällä, jolloin sää oli jo melko lämmin ja aurinkolämpöjärjestelmät olisivat teoreettisesti voineet olla jo tehokkaassa käytössä. Käyntien aikana havaittiin kuitenkin, että yhdeksästä järjestelmästä ainoastaan kaksi oli moitteettomassa kunnossa. Yksi järjestelmistä oli kytketty pois päältä kokonaan pitkäaikaisten toimintaongelmien takia. Yleisimmät toimintaongelmat käytössä olevissa aurinkolämpöjärjestelmissä liittyivät varaajan yliku6

7 umenemiseen tai lattialämmityspiiriin: monessa kohteessa lattialämmityspiiri oli kytketty pois aurinkolämpöjärjestelmästä ja lattialämmitystä hoidettiin kokonaisuudessaan kaukolämmöllä. Varaajan ja järjestelmän ylikuumenemisen vaaraa huomattiin kolmessa kohteessa. Kaukolämmön kulutus Vertaillessa kiinteistöjen viimeisten kuuden vuoden kaukolämmön kulutusta (Kuva 3) huomataan, että useimmat kiinteistöt, joissa on käytössä aurinkolämpöjärjestelmä, ovat kuluttaneet merkittävästi vähemmän kaukolämpöä kuin keskimääräinen kiinteistö Helsingissä. Näin voidaan todeta, että Eko-Viikki-hankkeen energiansäästötavoitteet ovat täyttyneet. On kuitenkin huomattava, että kiinteistöt, joissa on käytössä monimutkaisemmat aurinkolämpöjärjestelmät sekä lattialämmitykseen että lämpimän veden lämmitykseen, kuluttavat enemmän kaukolämpöä per kuutiometri kuin kiinteistöt, joissa on selkeämmät aurinkolämpöjärjestelmät. Tähän löytyy montakin syytä: jos aurinkolämpöjärjestelmää ei käytetä ollenkaan tai jos järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, lämmönsaantia on turvattava kaukolämmöllä, jolloin kaukolämmönkulutus nousee. Asukkaat ja heidän energiankulutustottumuksensa saattavat myös alentaa tai nostaa energiankulutusta. 60,00 50,00 40,00 kwh/m³ 30,00 20,00 10,00 0, Vuosi Year Tilanhoitajankaari 20 Tilanhoitajankaari 30 Tilanhoitajankaari 28 Norkkokuja 33 ja and 4 4 Versokuja 3 Tilanhoitajankaari 22 Nuppukuja 3 Nuppukuja 4 Nuppukuja 6 Helsingin Helsinki average keskiarvo Kuva 3: Kaukolämmön kulutus aurinkolämpökiinteistöissä Tilastot näyttävät kuitenkin, että kiinteistöllä, jossa on selkeä ja käyntihetkellä hyvin toimiva aurinkolämpöjärjestelmää ja jossa on toteutettu muita energiankulutusta vähentäviä toimenpiteitä, on kutakuinkin kaikkia muita aurinkolämpöjärjestelmää käyttäviä kiinteistöjä alhaisempi kaukolämmön kulutus. Tässä kiinteistössä kaukolämmön kulutus on melkein 40 % alhaisempi kuin muissa, samoihin aikoihin rakennetuissa, tavallisissa kiinteistöissä. 7

8 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 kwh/m³ 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, Vuosi Year Eco-Viikki Eko-Viikin kiinteistöt estates ilman without aurinkolämpöä, solar heating, keskiarvo average Eco-Viikki Eko-Viikin aurinkolämpökiinteistöt, solar heated estates, keskiarvo average Helsingin Helsinki, keskiarvo average Kuva 4: Kaukolämmön kulutus Eko-Viikissä ja Helsingissä keskimäärin Yllä olevat käyrät (Kuva 4) vertailevat aurinkolämpökiinteistöjen kaukolämpökulutusta Eko-Viikin muihin kiinteistöjen kaukolämpökulutukseen ja Helsingin vastaavaan keskiarvoon. Kuvasta voi huomata, että kaukolämmön kulutus on ollut alhaisemmalla tasolla kiinteistöissä, joissa ei ole ollut aurinkolämpöjärjestelmää kuin aurinkolämpöjärjestelmillä varustetuissa kiinteistöissä. Molemmat käyrät ovat kuitenkin selkeästi Helsingin keskiarvon alapuolella. On muistettava, että muutamien aurinkolämpöjärjestelmien huono toimivuus sekä aurinkolämpöjärjestelmän poiskytkentä aiheuttavat korkeita kaukolämpökulutusarvoja, jotka nostavat keskiarvon (vertaa Kuva 3). On kuitenkin todettava, että energiansäästömenetelmät, joita on toteutettu Eko-Viikin muissa kiinteistöissä, ovat myös saavuttaneet merkittäviä vähennyksiä kaukolämmön kulutuksessa. Seurantajakso ja ylläpito Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmiä on tarkasteltu valmistumisen jälkeen kahden vuoden pituisen seurantajakson aikana ja tuloksia on käsitelty projektikohtaisissa raporteissa. Eko-Viikki-aluetta on myös analysoitu kokonaisuudessaan monissa raporteissa, joiden painopisteet ovat olleet eri osa-alueilla. Esimerkiksi Motivan raportissa Eko-Viikki tavoitteiden ja tulosten erot energiankulutuksessa on tarkasteltu muutamien kiinteistöjen energiankulutusta. Rakennusten ja järjestelmien valmistuessa, isännöitsijöille annettiin koulutusta aurinkolämpöjärjestelmien ylläpidosta. Lämmönjakohuoneisiin jaettiin suomenkieliset ohjeet järjestelmien käytöstä ja yleisimmistä vioista ja toimenpiteistä sekä järjestelmien käyttöoppaat valmistajalta. Keräimet ja järjestelmät on valmistettu Itävallassa, joten käyttöoppaat ovat saksaksi, mikä on aiheuttanut ongelmia joillekin kiinteistöille. Näin kymmenen vuoden käyttöönoton jälkeen isännöitsijät ovat usein vaihtuneet useaan otteeseen, ja aurinkolämpöjärjestelmien ylläpito ja oikea toiminta on miltei kokonaisuudessaan riippuvainen isännöitsijöiden kiinnostuksesta ja tiedoista. 8

9 Myös aurinkolämpöjärjestelmän ohjauspaneeli on saksankielinen. Järjestelmän valvontaa vaikeuttaa paitsi ohjauspaneelin kieli myös putkiston, pumppujen ja lämpötilaantureiden yhtenäisten merkintöjen puuttuminen: komponentit on merkitty ohjauspaneelissa kirjain-numero-yhdistelmällä, mutta sama merkkiyhdistelmä puuttuu usein kytkentäkaaviosta ja itse putkistosta vaikeuttaen näin järjestelmän valvontaa ja ohjauspaneelin sanoman tulkintaa. Parempi, käyttäjäystävällisempi ohjausjärjestelmä helpottaisi järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa. Aurinkolämpöjärjestelmien ylläpidosta vastuussa olevien isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden nopea vaihdunta kiinteistöissä on myötävaikuttava syy käyntiongelmiin, koska järjestelmän ylläpitotiedot jäävät usein siirtämättä eteenpäin. Järjestelmät toimivat parhaiten kiinteistöissä, joissa on ollut sama huoltohenkilökunta pidemmän aikaa ja näissä tapauksissa henkilökunta on usein kiinnostunut aurinkolämpöjärjestelmän toiminnasta ja on aktiivinen toiminnan seurannassa. Koska aurinkolämpöjärjestelmien käyttö on Suomessa vielä epätavallista, ei voida edellyttää, että huoltohenkilökunta hallitsisi niiden ylläpidon, joten järjestelmien optimaalinen toiminta on turvattava riittävän koulutuksen ja huolellisen seurannan myötä, jotta mahdolliset viat tai toimintahäiriöt voidaan paikallistaa ajoissa. Järjestelmän suunnittelu Aurinkolämpöjärjestelmän hyötysuhde on riippuvainen muun muassa varaajan lämpötilasta. Mitä alhaisempi lämpötila varaajassa, sitä enemmän lämpöä voidaan kerätä keräimillä, koska suuri lämpötilaero keräimien ja varaajan välillä luo korkeamman hyötysuhteen kun lämpöä siirretään tehokkaasti kerääjistä varaajaan. On siis pyrittävä käyttämään varaajaan kerättyä lämpöä mahdollisimman paljon ja tasaisesti pitääkseen varaajan lämpötilan alhaisena. Tämä mahdollistaa tehokkaan lämmönsiirron ja korkean hyötysuhteen järjestelmälle kokonaisuudessaan. Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmillä on erilaisia edellytyksiä kerätyn aurinkolämmön käyttämiseen. Useimmissa kiinteistöissä, joissa on aurinkolämpöjärjestelmään kytketty lattialämmitys, lattialämmityspiiri kytketään talvisin pois aurinkolämpöjärjestelmästä ja lattialämmitystä hoidetaan kokonaan kaukolämmöllä. Näin aurinkolämpöä käytetään lattialämmitykseen ainoastaan kesäisin, jolloin lattialämmityksen tarve on pienimmillään. Muutamassa kiinteistössä havaittiin myös käyntien yhteydessä, että lattialämmityspiiri oli poiskytkettynä aurinkolämpöjärjestelmästä suurimman osan vuodesta. Monissa Eko-Viikin järjestelmissä havaittiin myös suunnitteluvirheitä, joiden johdosta varaajaan kerättyä lämpöä käytetään ainoastaan silloin, kun lämminvesikierron paluu on lämpötilaltaan alhaisempi kuin varaajan lämpötila. Ottaen huomioon, että lämminvesikierron paluu on noin 50 C, varaajan lämpötila nousee korkeammaksi vain kesällä. Aurinkolämpöjärjestelmä keräisi kuitenkin jo varhain keväällä tarpeeksi lämpöä (noin 20 C varaajalämpötila) kylmän veden esilämmitykseen noin viidestä viiteentoista asteeseen ja lattialämmityksen esilämmitykseen. Tämä vähentäisi kaukolämmön tarvetta näihin tarkoituksiin ja samalla järjestelmän kokonaishyötysuhde kasvaisi. Yhdistettynä tähän ongelmaan havaittiin lämpötila-antureihin ja ohjausjärjestelmään liittyvä toinen ongelma. Ohjausjärjestelmä pohjautuu usein lämpötila-antureiden lämpötilalukemiin. Anturit on asennettu putkistoon eikä varaajaan yläosaan mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tilanteissa, joissa vesi seisoo putkistossa ja lämpenee ympäristön mukaan. Näin lämpötila-anturit välittävät putkiston lämpötilaa eivätkä varaajan lämpötilaa, ja tämä saattaa vaikeuttaa aurinkolämmön tehokkaan hyödyntämisen. 9

10 Eko-Viikin kiinteistöissä keräimien kallistuskulmat, jotka vaihtelevat välillä 20-60, poikkeavat paikoin paljonkin teoreettisesta optimaalisesta kallistuskulmasta. Alueellisen aurinkolämpöprojektin loppuraportissa on kuitenkin tutkittu järjestelmien tuotantoa suhteessa keräimien pinta-alaan ja tulokset näyttivät, että järjestelmät, joissa kallistuskulma poikkeaa paljon optimaalisesta, ovat tuottaneet melkein yhtä paljon, ja muutamassa tapauksessa jopa enemmän, aurinkolämpöä kuin järjestelmät, joissa kallistuskulmat ovat lähellä teoreettista optimaalista kallistuskulmaa. Joitakin rakenteellisia ongelmia on Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmissä havaittu ja selostettu jo aiemmissa raporteissa. Näihin ongelmiin sisältyvät esimerkiksi lämmönjakohuoneiden tilanpuute, joka vaikeuttaa toiminnan seurantaa sekä kulkureittien puuttuminen keräimiin. Johtopäätökset 1. Aurinkolämpöjärjestelmillä vähennetty energiankulutus Aurinkolämpöjärjestelmät ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi saavuttaa vähentynyt kaukolämmön kulutus kiinteistöissä. Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmät ovat yleisesti ottaen hyvin suunnitellut ja toteutetut, mutta eri kiinteistöjen ja järjestelmien toiminnassa on suuria eroja. On huomioitava, että merkittäviä energiansäästöjä on saavutettu myös kiinteistöissä, joissa on sovellettu erilaisia energiansäästökeinoja. Suurimmat vähennykset aurinkolämpöjärjestelmien kiinteistöistä on tullut kohteissa, jossa on sekä aurinkolämpöjärjestelmä että muita energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja. Pysyvän energiankulutuksen vähentämisen turvaamiseksi on siksi viisasta yhdistää aurinkolämpöjärjestelmä muihin energiaa säästäviin toimiin. Näin energian kulutuksen vähennys tasataan myös koko vuodelle, eikä vähennys ole kokonaisuudessaan riippuvainen aurinkolämpöjärjestelmästä, joka tuottaa eniten lämpöä kesäkuukausina. On tärkeää, että järjestelmät ovat hyvin suunnitellut lämpöhäviöiden minimoimiseksi ja korkean hyötysuhteen turvaamiseksi. Aurinkolämpöjärjestelmällä saavutettu energiansäästö on kuitenkin riippuvainen oikeasta ylläpidosta ja huollosta, eivätkä ainoastaan hyvä suunnittelu ja toteutus turvaa saavutettua säästöä. Oikealla valvonnalla ja ylläpidolla mahdolliset toimintahäiriöt voidaan huomata aikaisessa vaiheessa ja optimaalinen toiminta voidaan turvata. 2. Järjestelmän valvonta avainasemassa Eko-Viikissä alkuperäinen kahden vuoden seurantajaksoa pidennettiin muilla seurantaprojekteilla. Aurinkolämpöjärjestelmien toimintaa on arvioinut sekä järjestelmien toimittaja että ulkoiset arvioijat, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina. Koska kokemukset aurinkolämpöjärjestelmien käytöstä kylmän ilmaston kaupungeissa ovat vielä vähäisiä, järjestelmien käyttöönoton jälkeinen seurantajakso on erittäin tärkeä. Seurantajakson pituus on mukautettava jokaisen järjestelmän tarpeiden mukaan: kiinteistö, jossa käyttöönotto aiheuttaa enemmän ongelmia saattaa tarvita pidemmän seurantajakson, jotta järjestelmästä hyödyntäisiin mahdollisimman paljon koko käyttöajan aikana. Seurantajakso ja valvonta on pyrittävä tekemään yhteistyössä järjestelmästä vastuussa olevan isännöitsijän ja huoltoyhtiön kanssa, jotta oikea ylläpito ja huolto toimisivat myös seurantajakson loppuessa. Toimintahäiriöiden löytämiseksi on tärkeää vertailla valvonnan tuloksia aurinkolämmön tuotannon ja käytön tavoitteisiin. Seurantajakso ja valvontatulosten raportit voivat myös olla hyödyksi mahdollisten samantyyppisten aurinkolämpöjärjestelmien suunnittelussa tulevaisuudessa. 10

11 3. Ammattitaitoinen isännöitsijä kasvattaa hyötyä Käynneillä Eko-Viikissä havaittiin, että joillakin isännöitsijöillä tai huoltoyhtiöillä ei ollut tarpeellisia taitoja aurinkolämpöjärjestelmien ylläpitoon ja huoltoon. Kiinnostuksen ja hyödyn näkemisen puute yhdistettynä korkeisiin huoltokustannuksiin voi olla osittain syynä toimintaongelmiin. Kuten aiemmin todettiin, isännöitsijöiden ei voi olettaa omaavan asiantuntemusta alasta, vaan aurinkolämpöjärjestelmien ylläpito on riippuvainen huoltohenkilökunnan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja koulutuksesta. On myös tärkeää, että huoltohenkilökunnalla on positiivinen asenne aurinkolämpöjärjestelmiä kohtaan, koska järjestelmät vaativat luultavasti enemmän työtä ja ylläpitoa kuin tavallinen lämpöjärjestelmä vaatisi. Seurantajakso on huoltohenkilöstölle tärkeä. Se on luonnollinen vuorovaikutustapa aurinkolämpöjärjestelmän suunnittelijan, toimittajan ja huoltohenkilökunnan välillä. Selkeät suunnitelmat ja ohjeet seurantajakson jälkeiselle ajalle on tehtävä, jotta huoltohenkilökunta tietää kenen puolitse kääntyä ongelmatilanteissa. Käyntien aikana joissain aurinkolämpöjärjestelmissä havaittiin ongelmia ja toimintahäiriöitä, joista huoltohenkilökunta ei ollut tietoinen, mikä osoittaa, että huoltohenkilökunnalla ei ollut pätevyyttä aurinkolämpöjärjestelmän ylläpitoon. Useimmat isännöitsijöistä ja huoltoliikkeistä ovat vastuussa monista eri kiinteistöistä, eikä aikaa riittää aurinkolämpöjärjestelmien jatkuvaan seurantaan. Tämä voi johtaa huomaamattomiin, kerääntyviin toimintaongelmiin. 4. Oikeanlainen suunnittelu välttämätön Kerätyt kokemukset Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmistä osoittavat, että mitä monimutkaisempia järjestelmiä, sitä todennäköisemmin ne tarvitsevat enemmän toimintatukea toimiakseen optimaalisesti. Yksi parhaiten toimivista Eko-Viikin järjestelmistä on järjestelmä, jossa kerättyä aurinkolämpöä käytetään ainoastaan lämpimän veden lämmittämiseen. Kaukolämmön kulutus tässä kiinteistössä on myös yksi aurinkolämpöjärjestelmillä varustetuista kiinteistöistä alhaisimmasta. Ottaen huomioon, että järjestelmä on toiminut kymmenen vuoden käyttöikänsä ajan hyvin, on syytä päätellä, että yksinkertaisemmalla järjestelmällä on paremmat mahdollisuudet moitteettomaan toimintaan kuin monimutkaisemmalla järjestelmällä. Yksinkertaisempi järjestelmä on myös vaatimattomampi huoltohenkilökunnalle, koska se on toiminnaltaan helpompi, mikä vähentää huoltokustannuksia ja kasvattaa mahdollisuuksia jatkuvaan hyvään toimintaan. Hyvien tulosten saavuttamiseksi eri osapuolten yhteistyö aurinkolämpöjärjestelmien suunnittelussa on tärkeä. Eko-Viikissä monien keräimien kallistuskulma on pieni verrattuna teoreettiseen optimaaliseen kallistuskulmaan. Yhteistyö järjestelmän suunnittelijan ja arkkitehdin välillä olisi voinut optimoida talon katon kaltevuuden, jolloin keräimille olisi saatu parempi kallistuskulma ja järjestelmästä saatua hyötyä olisi teoreettisesti voitu kasvattaaa. Muita rakenteellisia virheitäkin, kuten esimerkiksi kulkureittien puuttuminen keräimiin ja lämmönjakokeskusten tilojen pieni koko, olisi voitu korjata riittävällä yhteistyöllä. Järjestelmien maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi suunnittelu ja asennus on myös tehtävä sijainnin edellytysten mukaisesti. 5. Aurinkolämmön käyttö lattialämmitykseen harkittava tarkkaan Kerätyn aurinkolämmön käyttäminen lämpimän veden lämmittämiseen myös lattialämmitykseen monimutkaistaa järjestelmää. Monissa Eko-Viikin kiinteistöissä, joissa aurinkolämpöä käytetään sekä lattialämmitykseen että lämpimään veteen, on ollut 11

12 ongelmia lattialämmityspiirin kanssa ja käyntien ajankohtana lattialämmitystä oli usein hoidettu kokonaisuudessaan kaukolämmöllä. Aurinkolämpöä on saatavilla suurimmassa määrin vuodenaikana, jolloin lattialämmitykseen ei ole suurta tarvetta, ja hyöty on näin pieni vaikka saatu aurinkolämpö riittäisi peittämään molemmat lämpötarpeet. Lattialämmityspiirit Eko-Viikin aurinkolämpöjärjestelmissä on useimmiten poiskytkettävissä aurinkolämpöjärjestelmästä, ja näin on tarkoitus tehdä talvisin. Käyntien aikana ilmeni kuitenkin, että monet lattialämmityspiirit olivat poiskytkettyinä aurinkolämpöjärjestelmistä vuoden ympäri, koska huoltohenkilökunta ei ymmärtänyt aurinkolämpöjärjestelmän toimintaa. Jos lattialämmityspiiriä pidetään poiskytkettynä aurinkolämpöjärjestelmästä pysyvästi, järjestelmästä tulee liian iso suhteessa pelkästään lämpimän veden lämpökuorman, eikä järjestelmä käytä tehokkaasti varaajaan kerättyä lämpöä. Tämä alentaa järjestelmän hyötyä ja kasvattaa ylikuumenemisen riskiä. Harkittaessa lattialämmityksen lisäämistä aurinkolämpöjärjestelmään on punnittava kaikki tosiasiat: toisaalta yksinkertaisempi järjestelmä voi olla ylläpidoltaan helpompi ja toiminnaltaan luotettavampi, mutta saavutetut hyödyt ja säästetty lisäenergia voivat olla isommat käyttäessä aurinkolämpöä sekä lämpimän veden lämmittämiseen että lattialämmitykseen. On myös muistettava, että lattialämmityksen tarve on suurimmillaan talvikuukausina jolloin aurinkolämmön saanti vastaavasti on pienimmillään. 6. Kaukolämmön käyttö aurinkolämmön kanssa mahdollista Aurinkolämpöjärjestelmillä Eko-Viikissä on saavutettu merkittäviä säästöjä kaukolämmön kulutuksessa verrattuna tavallisiin kiinteistöihin. Suurimmat säästöt on saavutettu kiinteistöissä, joissa aurinkolämpöjärjestelmää on täydennetty muilla energiansäästökeinoilla. Aurinkolämpöjärjestelmien vaikutus kaukolämmön kulutukseen on Suomessa edelleen pieni ja aurinkolämmön käyttö kaukolämmön kanssa ei siten vaikuta kaukolämmön tuottajaan merkittävästi. Kaukolämmön paluulämpötila on yleensä hieman korkeampi kiinteistön käyttäessä aurinkolämpöjärjestelmää, mikä teoreettisesti vähentää kaukolämpötuotannon tehokkuutta ja häiritsee kaukolämpöverkkoa. Ongelmat ovat kuitenkin miltei merkityksettömät aurinkolämpöjärjestelmien ollessa kooltaan pieniä verrattuna kaukolämpöverkon kokoon. Kaukolämpöä käyttävillä kiinteistöillä on turvattu lämmönsaanti kaikkina aikoina ja kaukolämpö kattaa kiinteistöjen lämmöntarpeen automaattisesti myös aurinkolämpökohteissa. Näin ollen mahdollisia toimintahäiriöitä aurinkolämpöjärjestelmissä on vaikea havaita ilman jatkuvaa valvontaa ja tietoa järjestelmän optimaalisesta toimintatavasta. Älykkäiden ja luotettavien automaattisten seurantajärjestelmien lisääminen tulevissa aurinkolämpöprojektissa mahdollistaisi optimaalisen toiminnan turvaamisen. 12

13 Lähteet Erat, B. 2001, Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin, Sarmala: Rakennusalan kustantajat, Helsinki. Duffie, J.A. & Beckman, W.A. 2006, Solar engineering of thermal processes, Wiley, Hoboken, NJ. Hakaste, H., Jalkanen, R., Korpivaara, A., Rinne, H. & Siiskonen, M. 2004, Eko-Viikki Tavoitteet, toteutus ja tulokset, Helsingin kaupunki, Helsinki. Hakaste, H., Rinne, H. & Jalo, T. 2008, Eko-Viikki - tavoitteiden ja tulosten erot energiankulutuksessa, Motiva Oy. Johansson, A. 2009, Analysis of active solar heating systems in cold climate urban areas. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta. Espoo. Marjamaa, S., Kokkola, P. & Rodriguez-Gabriel, A. 2002, Solar Urban New Housing (SUNH) Final Technical Report. Rodriguez, A., Jaarto, P., Vikström, K. & Aho, I. 2004, Eko-Viikki: seurantaprojektin loppuraportti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsinki. Solpros 2004, Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien jatkoseuranta Loppuraportti. Thür, A., Furbo, S. & Shah, L.J. 2006, Energy savings for solar heating systems, Solar Energy, vol. 80, no. 11, pp Weiss, W. (ed) 2003, Solar heating systems for houses: a design handbook for solar combisystems, James & James (Science Publishers), London. Kartta aurinkoenergiasta Eko-Viikissä (Kuva 1) ja Eko-Viikin kiinteistöjen kuvat (Kuva 2) sekä valokuvat (kansi ja sivu 6): Heikki Rinne, Helsingin talous- ja suunnittelukeskus, Viikin aluerakentamisprojekti. 13

14 14

15 15

16 16

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002

Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002 Ekoviikin EU-aurinkolämpöjärjestelmien seurantajakso 2002 Heidrun Faninger-Lund SOLPROS kesäkuu 2003 SOLPROS 2003 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitellään EU-aurinkolämpöprojektin jatkoseurannan tuloksia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK

Aurinko energialähteenä? Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Aurinko energialähteenä? Sauli Lahdenperä / Lähteet: Aurinkoteknillinen yhdistys ry Omat kokemukset Motivan ja tuotevalmistajien aineistot Opinnäytetyöt mm. Tampereen AMK Auringon säteily maapallolle 3

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin TkT Petri Konttinen petri.konttinen@gmail.com p. 0408298550 fi.linkedin.com/in/petrikonttinen Tontin valinta, Tuulikylä Tämä olisi ollut paras

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.

Täydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa. Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.

Lisätiedot

Aurinkokeräinten asennusohjeet

Aurinkokeräinten asennusohjeet Aurinkokeräinten asennusohjeet Solar keymark sertifioitu Yleistä Kiitos, että valitsit St1 aurinkokeräimet. Seuraavilta sivuilta löydät ohjeita St1 tyhjiöputkikeräinten kokoamiseen ja asennukseen. Asennuksessa

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa

Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Lämpötase ja vedenkulutus kerrostalossa Kuva: Motiva, verkkosivut Lämpimän käyttöveden suhteellinen osuus: 15-25 % vanhoissa kiinteistöissä 25-35 % nykyrakennuksissa Yli 50 % nollaenergiarakennuksissa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin

aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin 1 2 aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi Kustantajat Sarmala Oy Rakennusalan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi,

Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, Lintuhytin (Hiidenmäen) asemakaavavaiheen aurinkoenergia-analyysi, asemakaava nro 8255 ID 533716 Tekijät: Jari Jokinen Tampereen kaupunki, ECO 2, Projektiasiantuntija Rodrigo Coloma Tampereen kaupunki,

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

aurinkoenergia- uimahalli

aurinkoenergia- uimahalli aurinkoenergia- Suomen ensimmäinen uimahalli 1 Aurinkoinen länsirannikko P orin kaupunki teki rohkean avauksen ja vahvisti imagoaan kestävän kehityksen kaupunkina rakentamalla Suomen ensimmäisen aurinkoenergiaa

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö

Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Runtech Systems Oy -konsernin tytäryhtiö Patentoidut ratkaisut paperi- ja prosessiteollisuuden energiansäästöihin Osaaminen paperiteollisuuden energiansäästö- ja lämmön talteenottoratkaisuista Globaali

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Eko-Viikki. Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus

Eko-Viikki. Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Eko-Viikki Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Ympäristötalo Leija, Vantaa KUNINKAANKOLMIO ALUERAKENTAMISPROJEKTI

Lisätiedot

EWA Solar aurinkokeräin

EWA Solar aurinkokeräin EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

SUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ

SUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ SUNDIAL FLOW+ - OHJAUSYKSIKKÖ V.2.8.1 Sundial Flow+ V2.8.1 Sivu 1 Tekniset tiedot Sundial Flow+ - Aurinkolämpöjärjestelmän ohjausyksikkö 9 järjestelmä vaihtoehtoa Järjestelmän tilan seuranta Etäseuranta

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Tuomas Sjöberg AURINKOLÄMMITYS KERROSTALOISSA

Tuomas Sjöberg AURINKOLÄMMITYS KERROSTALOISSA Tuomas Sjöberg AURINKOLÄMMITYS KERROSTALOISSA Rakennustekniikan koulutusohjelma 2014 AURINKOLÄMMITYS KERROSTALOISSA Sjöberg, Tuomas Satakunnan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Toukokuu

Lisätiedot