Loppuraportti ensimmäisestä hankevuodesta 04/ /2014

Transkriptio

1 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke Loppuraportti ensimmäisestä hankevuodesta 04/ / Hankkeen tavoitteet KUUMA-kunnissa käynnistyi huhtikuussa 2013 kaksivuotinen Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen hanke. Se on kuntien yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa taloudellisia säästöjä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta kuntien omistamissa kiinteistöissä. Pilottikohteiksi valituissa kiinteistöissä tavoitellaan 8 % energiankulutus- ja kustannussäästöjä vuoteen 2016 mennessä ja vastaavasti vuoden 2014 osalta tavoitteena on 4 % säästö. Päästöjen vähentämiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi pyritään luomaan ekotukihenkilöiden välinen yhteistyöverkosto, jonka toiminnan kautta energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisesta saadaan KUUMA-seudulle pysyvä käytäntö. Lisäksi on tavoitteena rakentaa energiatehokkuusyhteistyötä KUUMA-seudun ammatillisten oppilaitosten sekä Länsi-Uudenmaan HINKU-hanke kuntien kanssa. Tämä loppuraportti koskee ensimmäistä hakevuotta joka käynnistyi ja loppuu Toisen hankevuoden rahoituksesta ajalle 6/2014-8/2015 on jätetty hakemus Uudenmaan liittoon. 2. Hankkeen organisointi Kaikki kymmenen KUUMA-kuntaa (Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) ovat 1

2 hankkeessa mukana. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastaa hankkeen toteutuksesta. Ympäristökeskuksen hankevastaavana toimii ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen ja projektikoordinaattorina toimii Tapani Hänninen. Hankkeen kumppaneita ovat KUUMA-kunnat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, osuuskunta ECO-ONE sekä kesäkuusta 2014 alkaen myös Keski- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA. Hankkeen seurantaryhmänä toimii KUUMA-ilmastoryhmä, joka ohjaa hankkeen käytännön työskentelyä. Ohjausryhmänä toimii KUUMA-hallintoryhmä. 3. Hankkeen käynnistäminen Aluksi jokainen kunta valitsi oman yhteyshenkilönsä hankkeeseen. Yhteyshenkilöt organisoivat kunnassa koulutettavien henkilöiden ja seurattavien pilottikiinteistöjen valintoja. Myös Julia 2030 hankkeessa vuosina jo koulutetut Keravan ja Kirkkonummen ekotukihenkilöt otettiin mukaan toimintaan. Toukokuun 2014 lopussa ekotukikoulutettavia oli yhteensä 86 (liite 1). Kunnat valitsivat 1-4 pilottikiinteistöä kuntaa kohden. Pilottikohteiksi tavoiteltiin isoja ja paljon energiaa kuluttavia rakennuksia sekä myös pieniä rakennuksia, kuten päiväkoteja, joissa asennekasvatuksella on suuri merkitys jokapäiväisessä toiminnassa. Hankevuoden loppuessa seurattavia pilottikiinteistöjä oli kaikkiaan 23 kpl. (liite 2) 4. Tiedotus Kuntiin on lähetetty hankkeesta kolme tiedotetta, ensimmäinen ennen hankkeen käynnistämistä helmikuussa, toinen hankkeen käynnistysvaiheessa huhtikuussa ja kolmas syyskuussa 2013 juuri ennen ekotukikoulutusten aloittamista. Neljäs tiedote lähetetään kesäkuussa 2014, ja jatkossa hankkeen etenemisestä tiedotetaan puolivuosittain. Lisäksi hanketta on esitelty KUUMA-kilpailukykyjohtoryhmälle maaliskuussa 2013 ja hankkeesta kerrotaan myös KUUMA-ilmastokatsauksessa KUU- MA-ilmastoryhmä on vastannut hankkeen seurannasta kokouksissaan maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa 2013 ja maaliskuussa Toisen hankevuoden päättymisen jälkeen tehdään koko hanketta ja sen tuloksia tarkemmin esittelevä loppuraportti syksyllä

3 5. Ekotukitoiminnan suunnittelu Elokuussa 2013 Keravan ja Kirkkonummen ekotukihenkilöille laadittiin ekotukitoiminnan kehittämistarvekysely, ja uusille ekotukikoulutettaville ekotukitoiminnan alkukartoituskysely. Loppuvuoden 2013 aikana ekotukikoulutettavat tekivät omaa työpaikkaansa koskevat ekotukitoiminnan käynnistämissuunnitelmat. Suunnitelmien tekemistä varten heille laadittiin ekotukitoiminnan käynnistämislomakkeet. Pilottikiinteistöjen seuranta aloitettiin , jolloin niissä ryhdyttiin seuraamaan sähkön, lämmön ja kopiopaperin kulutusta ja kulutuskustannuksia sekä syntyvien jätteiden määriä ja jätehuoltokustannuksia. Seurantaa varten pilottikiinteistöjen edustajille laadittiin kulutusten ja kustannusten seurantalomake. Ensimmäiseltä vuosipuoliskolta 1-6/2014 laaditaan syksyllä 2014 väliraportti, jonka perusteella seurantaa kehitetään. Seurannan tulokset todennetaan laajemmin vuoden 2015 raportoinnissa. Hankekoordinaattori ja kuntien yhteyshenkilöt ovat tehneet tutustumis- ja konsultointikäyntejä ekotukikoulutettavien toimipisteisiin, ja joissakin niistä on ollut mukana myös HSY:n asiantuntija. Lisäksi on järjestetty ekotukitoiminnan suunnittelua, käynnistämistä ja kehittämistä tukevia yhteistyökokouksia. Esimerkiksi ja suunniteltiin ekotuki- ja energiatehokkuusyhteistyön käynnistämistä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDAn kanssa ja Länsi-Uudenmaan HIN- KU-kunta Lohjan kanssa oli kuntien yhteyshenkilötapaaminen, jossa keskusteltiin mm. ensi syksyn ekotukikoulutusten sisällöstä. Toukokuun 2014 loppuun mennessä oli hankkeen aikana tehty 18 tutustumis- ja konsultointikäyntiä pilottikiinteistöihin ja järjestetty 8 yhteistyökokousta. 6. Ekotukikoulutettaville järjestetyt vierailut Ekotukikoulutettaville on järjestetty myös tutustumiskäyntejä eri kohteisiin tutustuttiin Viikin ympäristötaloon, joka on Suomen energiatehokkain toimistorakennus. Paikalla oli 22 henkilöä. Teknisten ja kiinteistönhoidon ekotukikoulutettaville järjestettiin tutustuminen Nummelan uimahallin ja Vihdin yhteiskoulun 3

4 lämmön talteenottojärjestelmiin. Käyttäjäpuolen ekotukikoulutettavat pääsivät tutustumaan Harakan saareen ja sen luontokouluun Nummelan - Vihdin vierailulle osallistui 18 henkilöä ja Harakan saarivierailulle 8 henkilöä. 7. Koulutus Koulutustilaisuuksia järjestetään hankkeen aikana yhteensä neljä jokaista koulutettavaa kohden. Ekotukikoulutus käynnistettiin lokakuussa Aluksi ekotukikoulutettavat jaettiin kolmeen koulutusryhmään, joille annettiin perus- ja täydentävää koulutusta. Tämän jälkeen ekotukihenkilöt jaettiin syventävää koulutusta varten kahteen ryhmään: kiinteistöjen käyttäjien edustajat ja teknisen toimen ja kiinteistönhoidon edustajat. Kummallekin ryhmälle järjestetään toisistaan eriytettyä koulutusta. Teknisen toimen ja kiinteistönhoidon koulutuksessa keskitytään rakennusten teknisiin energiatehokkuusparannuksiin ja käyttäjäpuolen koulutuksessa asenteellistoiminnalliseen ekotukitoimintaan. Koulutustilaisuudet: Ajankohta Kohderyhmä ja koulutuksen aihe Osallistujat Torstai Tiistai Keravan ja Kirkkonummen ekotukihenkilöiden täydennyskoulutus Ryhmä 1: uusien ekotukikoulutettavien peruskoulutus 13 henkilöä 28 henkilöä Torstai Ryhmä 2: uusien ekotukikoulutettavien peruskoulutus 29 henkilöä Tiistai Pilottikiinteistöjen edustajat: kulutuksen ja kustannusten seurantakoulutus 35 henkilöä Tiistai Ei pilottikiinteistöjen edustajat: ekotukitoiminnan täydentävä koulutus 23 henkilöä Tiistai Keskiviikko Tekninen toimi ja kiinteistönhoito: rakennusten teknisten energiatehokkuusparannusten koulutus Käyttäjäpuolen ekotukikoulutettavat: ekotukitoiminnan syventävä koulutus 4 29 henkilöä 35 henkilöä

5 Koulutustilaisuuksien ohjelmat ovat liitteessä 3. Hankkeen toisena vuotena tullaan varsinaisten lisäkoulutusten lisäksi järjestämään ekotukikoulutettavien verkostoitumisfoorumi ja hankkeen päättöseminaari. 8. Ensimmäisen hankevuoden tuloksia Hankkeen kannalta on hyvin merkittävää, että kaikki KUUMA-kunnat ovat hankkeessa mukana. Yleisesti ottaen ensimmäisen hankevuoden tärkeimpiä tuloksia ovat ekotukikoulutettavien positiivinen asenne ja aktiivinen ote ekotukitoimintaan, henkilöstön laaja-alainen ekotukiyhteistyö omissa työyksiköissä sekä kulutus- ja kustannusseurannan järjestäminen kattavasti pilottikiinteistöiksi valituissa kohteissa. Lisäksi seuranta on myös järjestetty monissa kohteissa, jotka eivät ole pilottikiinteistöjä. Seurannasta kootaan ensimmäisen puolivuotisseurantajakson tulokset yhteen syyskuussa 2014, ja tulosten pohjalta seurantaa tarvittaessa kehitetään. Konkreettisten tutustumiskäyntien on havaittu helpottavan ekotukitoiminnan käynnistämistä työpaikoilla. Keskusteluissa on kannustettu henkilöstöä yhteistyöhön ja pyritty löytämään merkittävimmät ja helpoimmin toteutettavat toimenpiteet, joista ekotukitoiminnassa kannattaa lähteä liikkeelle. Keskeisiä käynnistysvaiheen toimenpiteitä, joilla on energia- ja materiaalitehokkuuden kannalta iso merkitys, ovat olleet esimerkiksi tarpeettoman valaistuksen välttäminen, lämpötilan seuranta ja tarvittaessa säätö, AV-laitteiden sammuttaminen käytön jälkeen, kaksipuolinen kopiointi ja kopioinnin vähentäminen, vesikalusteiden kunnon seuranta ja vedenvirtaaman pienentäminen sekä jätteiden vähentäminen ja jätelajittelun kehittäminen. Lisäksi kunnissa on suunnitteilla ja meneillään rakennusten teknisiä energiatehokkuusparannuksia. Alustavien tietojen mukaan ensimmäisen puolivuotisseurantajakson tuloksissa tultaneen jo havaitsemaan säästöä kulutuksessa ja kulutuskustannuksissa. Kokonaisuudessaan hankkeen vastaanotto on ollut kunnissa hyvin positiivista, ja erityisesti merkille pantavaa on ollut kiinteistönhoidon aktiivinen osallistuminen toimintaan. Merkittävänä asiana hankkeen kannalta voidaan myös pitää jo käynnistettyä energiatehokkuusyhteistyötä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDAn sekä Länsi-Uudenmaan HINKU-kuntien kanssa. Toisena 5

6 hankevuotena rakennetaan varsinaista yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ekotukihenkilöiden välistä verkostoitumista. Esimerkkejä kunnista: Hyvinkään kaupunki teetti vuonna 2013 yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Katselmuksessa kartoitettiin uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia Hyvinkäällä ja laadittiin uusiutuvan energian lisäämistä koskevia toimintaehdotuksia. Lisäksi parhaillaan päivitetään kaupungin energiatehokkuusohjelmaa Ohjelman merkittävänä tavoitteena on saada myös kuntalaiset ja yritykset mukaan ilmastonsuojeluun, ja yrityksille on perustettu kannustimeksi yritysten energiatehokkuuspalkinto. Järvenpäässä, Kartanon yhteiskoulussa ja yhteiskoulun yhtenäiskoulussa, tehtiin vuonna 2013 kiinteistöjen energiakatselmukset. Katselmustulosten pohjalta lisätään valaistuksen automaatiota ja uusitaan ilmanvaihtokoneistoa. Myös lämmönsiirtimiä ja lämmön talteenottojärjestelmiä uusitaan. Vedenkulutuksen vähentämiseksi on suunnitelmissa poresuuttimien asentamista alakoulujen vesikalusteisiin. Kaupunkikehitysyksikössä on tehty vuonna 2013 sisäisen ympäristöohjeistuksen suunnitelma, jolla otetaan kantaa kopiopaperin kulutukseen. Kiinteistöihin on nimetty vastuuhenkilöitä (esim. ekotukihenkilö), jotka selvittävät kopiokoneiden ja/tai tulostimien käyttöä ja tekevät niiden yhteyteen ohjeistuksia säästävästä kopioinnista ja tulostamisesta. Myös sähköistä arkistointia kehitetään. Esimerkiksi rakennusvalvonta siirtyy vuoden 2014 aikana sähköiseen arkistointiin. Edelleen jätteiden vähentämistä ja jätelajittelun kehittämistä koskevaa neuvontaa on lisätty. Vuonna 2013 kaupunkikehitysyksikkö teki sisäisen ympäristöohjeistuksen suunnitelman, ja vuonna 2014 on tavoitteena laatia kirjallisia yksikkökohtaisia ohjeita ja vaikuttaa hankintoihin suunnitelmallisesti koskien kaikkia kaupungin omistamia kiinteistöjä. Järvenpäässä on kierrätyshuonekaluvarasto, joka osaltaan vähentää jätteiden määrää, koska sieltä yksiköt saavat muilta yksiköiltä jääneitä huonekaluja käyttöönsä. Käyttämättömät huonekalut puretaan ja lajitellaan eri jätejakeisiin. Keravanjoen koulu Keravalta kuuluu Vihreä Lippu projektiin. Koulussa vältetään tarpeetonta valaistusta, sähkölaitteiden päällä pitämistä ja veden kulutusta. Koululla on lisäksi oppilaista koostuva ympäristöraati, joka edistää ohjeistamalla ja valvonnalla ympä- 6

7 ristöä säästävää toimintaa. Myös jätehuolto on hyvin järjestetty: Biojäte, keräyspaperi, keräysmetalli, keräyslasi, keräyspahvi, nestekartonkipakkaukset, loisteputket ja käytetyt paristot lajitellaan erikseen sekajätteestä. Biojäte, keräyspaperi ja keräyspahvi noudetaan, ja opettajat sekä kouluisäntä toimittavat muut jätteet asianmukaiseen keräykseen. Huhtikuusta 2014 alkaen kouluisäntä on myös ryhtynyt seuraamaan jätelajittelun toimivuutta ja keräysastioiden täyttöastetta. Kirkkonummella valmistui vuonna 2013 opinnäytetyö, jossa selvitettiin energiatehokkuuden parantamista kunnan omistamissa päiväkotikiinteistöissä. Työssä tarkasteltiin eri-ikäisten päiväkotien korjaustarvetta ja kustannuksia sekä korjaavien toimenpiteiden vaikutuksia energiatehokkuuteen. Selvityksessä havaittiin, että peruskorjausten yhteydessä tehtyjen energiansäästöinvestointien osuus korjausten kokonaiskustannuksista on vähäinen, joten korjausrakentamisessa toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet osoittautuivat hyvin kustannustehokkaiksi. Kirkkonummella tehdään parhaillaan kiinteistöjen peruskorjauksiin yhdistettyjä energiatehokkuusinvestointeja, laaditaan kunnan energiansäästöohjelmaa ja selvitetään uusiutuvan energian käytön lisäämistä kiinteistöjen energialähteenä. Esimerkiksi Veikkolan polttoöljylaitos tullaan muuttamaan pellettikäyttöiseksi. Lisäksi kunnan omistamien kiinteistöjen lämpötiloja alennetaan öiksi ja viikonlopuiksi, ja ilmastointia säädetään ja kohdennetaan tarpeen mukaan liiketunnistimien avulla. Mäntsälän pelastuslaitoksen energiatehokkuutta parannetaan ja jätelajittelua kehitetään. Laitoksen keittiössä on meneillään peruskorjaus, jonka yhteydessä vanhat paljon sähköä kuluttavat keittiölaitteet pyritään korvaamaan mahdollisimman energiatehokkailla uusilla keittiölaitteilla. Pelastuslaitoksen takapihalla on kuntalaisten hyötyjätepiste, jonka astioihin laitoksen henkilökunta vie keräyspaperin sekä keräyspahvin ja kartongin. Tavoitteena on järjestää pelastuslaitokselle mahdollisimman pian myös biojätteen lajittelu ja erilliskeräys. Nurmijärvellä, Maaniitun koululla, on ryhdytty säästämään energiaa alentamalla liikuntasalin lämpötila asteeseen ja vakioimalla luokkien lämpötila asteeseen. Liikuntasaliin on myös suunnitteilla ilmastoinnin uusiminen. Vedenkulutuksen vähentämiseksi vesikalusteisiin on asennettu paineenalennusventtiilit, ja lisäksi vesikalustekohtaiset virtaamat tullaan säätämään. 7

8 Pornaisten yhtenäiskoulussa laadittiin vuonna 2013 kattava listaus toimenpiteistä, joiden avulla on tavoitteena vähentää koulurakennuksen lämmönkulutusta 5 % sekä sähkön- ja vedenkulutusta 3 % vuoden 2013 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Lämmönkulutuksen vähentämisessä keskitytään rakennuksen lämpöteknisiin parannuksiin ja lämpötilan seurantaan, ja sähköä säästetään erityisesti siirtymällä energiatehokkaiden valaisinten käyttöön ja välttämällä tarpeetonta valaistusta. Vedenkulutusta vähennetään korvaamalla nykyiset hanat energiansäästöhanoilla ja asentamalla vesikalusteisiin paineenalennusventtiilit. Lisäksi on tehty ohjeet kopiopaperin säästävästä käytöstä ja jätteiden syntymisen sekä työasiointimatkojen vähentämisestä. Sipoon kunnassa tehtiin vuonna 2013 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hankkeesta kunnan omat www-sivustot. Sivustoilla kerrotaan hankkeesta ja sen etenemisestä ja seurataan energiatehokkuustoimenpiteiden ja -tulosten edistymistä kiinteistöissä, jotka ovat Sipoosta mukana hankkeessa. Sivustoilla on myös KUUMA-blogi, johon kuntalaiset voivat toimittaa energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista koskevia kirjoituksiaan. Tuusulan kunta perusti vuonna 2013 eri toimialojen edustajista koostuvan energiatehokkuustyöryhmän. Työryhmä on laatinut energiatehokkuustoimintasuunnitelman, johon sisältyy projekti energiakatselmusten tekemisestä kunnan omistamissa kiinteistöissä. Lisäksi kunnassa on otettu käyttöön matalaenergiarakentamisen konsepti rakennusten suunnittelun ohjaukseen. Suunnittelijoille on laadittu matalaenergiarakentamisen ohjeet, joiden toteutumista seurataan rakentamisen suunnittelu- ja vastaanottovaiheessa tehtävällä energialaskennalla. Vihdin Nummelan uimahalliin on rakennettu järjestelmä, jolla otetaan tehokkaasti allas- ja suihkuvesistä lämpöä talteen. Lisäksi Vihdin yhteiskouluun on tehty kattava tulo- ja poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Uimahalli ja yhteiskoulu ovat edistyksellisten lämmön talteenottojärjestelmiensä vuoksi suosittuja tutustumiskohteita, joihin mm. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hankkeen teknisen toimen ja kiinteistönhoidon ekotukikoulutettavat pääsivät tutustumaan huhtikuussa

9 9. Tulosten hyödyntäminen Hanketta on tarkoitus jatkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kaksivuotisena. Tätä varten on Uudenmaan liitolta haettu rahoitusta ajalle 6/2014-8/2015. Tehty työ tähtää KUUMA-seudun ekotukihenkilöverkoston perustamiseen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantaan ja parantamiseen, josta saatavat ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä ja raportoitavissa vuonna Tämän jälkeen pilottikiinteistöjen seurantaa ja ekotukiverkostoa kehitetään ja laajennetaan edelleen. Kertynyt aineisto säilytetään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa. 10. Toteutuneet kustannukset Vuosi 2013 ( ) 1. Henkilöstökulut Projektikoordinaattori Tapani Hänninen yht. 928 h. Tuntipalkka 20,56 (kuukausipalkka 3084 /kk jaettuna 150 h). Palkka ,68 KuEL maksut ,10 Sairausvakuutusmaksut (sotu) ,75 Työttvak ,61 Tapaturmavak ,82 Yhteensä ,28 2. Asiantuntijapalvelut HSY Marika Visakova yht. 112 tuntia Erillisen selvityksen mukaisesti Palkka ja henkilösivukulut (alv 0 %) 3 221,27 Matkakulut (alv 10 %) 46,80 Yhteensä 3 267,07 Osuukunta ECO-one: asiantuntijapalvelua ekotukikoulutuksissa 672,90 SYKLI: asiantuntijapalvelua ekotukikoulutuksessa ,00 9

10 3. Muut palvelut Koulutustilaisuuksien tarjoilut ja vuokrat: RI-GA eines ,68 5,00 Yhteensä 99,68 Keravan kaupunki ,29 Vuosi 2013 yhteensä ,90 Vuosi 2014 ( ) 1. Henkilöstökulut Projektikoordinaattori Tapani Hänninen yht. 627 h (kuukausipalkka 3067,51 ) Rahapalkka (627 h) ,45 Henkilöstösivukulut 29,9 % Eläkemaksut (KuEl) ,10 % 2942,96 Sairausvakmaksut (sotu) ,00 % 244,23 Työttömyysvakmaksut ,30 % 402,98 Tapaturmavakmaksut ,50 % 61,06 Yhteensä ,68 2. Asiantuntijapalvelut HSY Marika Visakova yht 82 tuntia Palkka (82 h) 1613,87 Henkilösivukulut (22,6653%) 365,79 Yhteensä (alv 0) 1979,66 Osuuskunta ECO-one: energiatehokkuuskoulutusta ,36 VTT energiatehokkuuskoulutus ,00 SYKLI energiatehokkuuskoulutusta ,00 10

11 3. Muut palvelut Tarjoilut koulutustilaisuuksissa Sipoon kunta ,43 Keravan kaupunki , , ,30 Vuosi 2014 yhteensä asti ,29 Hanke yhteensä , Talousarvion toteuma Hanke TA Toteuma 4/2013-5/ Palkka- ja sivukulut ,96 Matkakulut Koneet ja laitteet 0 0 Ostopalvelut ,04 Vuokra Luontoissuoritukset 0 0 Muut menot 0 0 Bruttokustannukset ,16 Tulot 0 0 Nettokustannukset ,16 Vakuudeksi Tuusulassa Tapio Reijonen ympäristönsuojelupäällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 11

12 LIITTEET 1. Ekotukikoulutettavat kunnittain 2. Pilottikiinteistöt 3. Koulutuspäivien ohjelmat 12

13 LIITTEET Liite Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Ekotukikoulutettavat kunnittain Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti (yhteensä 69 henkilöä) Hyvinkää - Saija Koskelin, ympärivuorokautinen hoito sairaanhoitaja, Kauniston palvelukeskus - Marketta Saarela, osastonhoitaja, terveydenhuolto (varalla Harri Eloranta) - Eija Pennanen, sosiaalipalvelut (varalla Raija Mantere) - Erika Heikkinen, ympäristöpalvelu, Rentto - Laura Kekäläinen, uimala, liikuntapalvelut - Anne Hirsmäki, Hakalantalon päiväkoti - Susanna Laaksonen, KOy Hyvinkään Wanha Villatehdas, susanna.laaksonen@villatehdas.fi - Eeva Hakulinen, palveluesimies, ateriapalvelut - Linnea Törhönen, ruokapalveluesimies, ateriapalvelut - Heli Reen, siivoustyönohjaaja, puhtauspalvelut - Tuija Soili, palveluesimies, puhtauspalvelut (myös kaupungintalon ekotukihenkilö) - Tuula Tapanainen, erityisluokanopettaja, Hakalanpolun koulu (Hakalantalo) - Merja Kääriäinen, luokanopettaja, Hakalan koulu - Jarmo Heikkonen, kiinteistönhoitaja, Hakalantalo - Outi Penttinen, kiinteistösihteeri, Hyvinkään vuokra-asunnot Oy, etunimi.sukunimi@hyva.fi (isännöitsijä tulee talo- ja kiinteistöteknisiin koulutuksiin) - Katja Valjakka, osastonhoitaja, Hyvinkään kaupunginkirjasto - Jari Hynönen, käyttöinsinööri, Hyvinkään Vesi/Kaltevan jätevedenpuhdistamo - Jussi Rytkönen, laitosmies, Hyvinkään uimala - Jukka Nieppo, kiinteistötyönjohtaja, kiinteistöhoitopalvelu tekninen palvelukeskus - Leena Virtanen, itäinen kotihoito Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Markku Nieminen, Järvenpää - Ari Niiranen, Järvenpään uimahalli - Juha-Pekka Karlsson, Järvenpään uimahalli - Asla Mustikka, tekninen palvelukeskus - Katri Väyrynen, tekninen palvelukeskus - Pavel Lukjanov, tekninen palvelukeskus - Antti Nikkanen, kaupunkikehitys - Pauli Pitkänen, Kartanon yhtenäiskoulu Yhteyshenkilö: LVI-valvoja Pertti Virtanen, Mäntsälä - Teuvo Heikkilä, kiinteistönhoitaja, Mäntsälän monitoimitalo - Timo Anttila, kiinteistönhoitaja, pelastuslaitos, päiväkoti Amanda, Myllymäen ala-aste 13

14 - Tauno Hautakangas, kiinteistönhoitaja, pelastuslaitos, päiväkoti Amanda, Myllym. ala-aste Yhteyshenkilö: toimistosihteeri Pirjo Härö, Nurmijärvi - Ari Hietanoro, huoltomies, Nurmijärven kunta, Aleksia liikelaitos - Sakari Kuorikoski, huoltomies, Nurmijärven kunta, Aleksia liikelaitos - Risto Outinen, huoltomies, Nurmijärven kunta, Aleksia liikelaitos Yhteyshenkilö: LVI-teknikko Esko Lahti, Pornainen - Marjaana Hänninen, opettaja, Pornaisten yhtenäiskoulu - Ari Tjurin, kiinteistönhoitaja, Pornaisten yhtenäiskoulu Yhteyshenkilö: työnjohtaja Petri Heikkilä, kiinteistönhoito, Sipoo - Tiina Seppälä, toimitilat - Juha Pohjonen, toimitilat - Lars Lampinen, kiinteistönhoito - Sanna Wetherill, opettaja, Sipoonlahden koulu - Anna-Mari Meriläinen, opettaja, Sipoonlahden koulu - Kristiina Blomqvist, päiväkodin johtaja, Mäntymäen päiväkoti - Jaana Vapaavuori, Mäntymäen päiväkoti - Päivi Oinaanoja, päiväkodin johtaja, päiväkoti Miili - Virpi Granström, päiväkoti Miili - Ari Kärpänen, kiinteistöhuolto, Nikkilän Sydän Yhteyshenkilö: energia-asiantuntija Tiina Seppälä, Tuusula Esa Kuosmanen, kiinteistönhoitaja, Riihikallion koulu Martti Kansanen, kiinteistönhoitaja, Hyrylän koulukeskus Pia Närhi, opettaja, Riihikallion koulu Vuokko Pakkala-Kinnunen, opettaja, Hyrylän koulukeskus Hanna-Riitta Rissanen, opettaja, Hyrylän koulukeskus Päivi Koivuniemi, opettaja, Hyrylän koulukeskus Tuula Lahdenperä, opettaja, Mikkolan koulu Sirpa Autio, ekovastaava, Mikkolan päiväkoti Anita Tanttu, päiväkodin johtaja, Lahelan Tertun päiväkoti Anni Nuutilainen, ohjaaja, Toimintakeskus Kettunen Mika Räisänen, ohjaaja, perhetukikeskus, Koivukujan yksikkö Pasi Mertanen, vuokralaistoimikunnan jäsen, Tukuki Oy Virpi Niskanen, vuokralaistoimikunnan jäsen, Tukuki Oy Merja Kamppila, vuokralaistoimikunnan jäsen, Tukuki Oy Sari Aaltonen, vuokralaistoimikunnan jäsen, Tukuki Oy Yhteyshenkilö: energia-asiantuntija Anna-Maria Rauhala, Vihti Talotekniikkapäällikkö Mikko Hytönen, (myös yhteyshenkilö) 14

15 Kerava ja Kirkkonummi (yhteensä 15 henkilöä) Kerava - Leena Ilmarinen, rehtori, Ali-Keravan koulu - Merja Tuurala, opettaja, Keravanjoen koulu - Jukka Partanen, kouluisäntä, Keravanjoen koulu - Vuokko Mäki-Korte, opettaja, Ahjon koulu - Eija Kolehmainen, opettaja, Ahjon koulu Yhteyshenkilöä ei ole Kirkkonummi - Hannele Suikkanen, opettaja, Veikkolan koulu - Heidi Ruotsalainen Iivari, palvelusihteeri, konsernihallinto - Susanna Laitinen, päiväkodinjohtaja, Sundsbergin Taaperot - Heidi Hanhirova, päiväkodinjohtaja, Pehtorin Taaperot - Anne Ruohonen, luokanopettaja, Nissnikun koulu - Riitta Simola, luokanopettaja, Nissnikun koulu - Kristiina Heikkinen, koulusihteeri, Kantvikin koulu/ Upinniemen koulu - Tuuli Laaksonen, lastenhoitaja, Kolsarin päiväkoti - Maaret Eloranta, kulttuuritoimenjohtaja, kulttuuritoimi Yhteyshenkilö: LVI-insinööri Risto Utriainen Ammatillisten oppilaitosten edustajat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA - Vesa Takko, kiinteistöpäällikkö, kuntayhtymän toimisto Länsi-Uudenmaan HINKU-hanke kuntien edustajat Lohja - Tero Metso, kiinteistöjen isännöitsijä Yhteensä 86 edustajaa 15

16 Liite Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Pilottikiinteistöt ja niiden ekotukihenkilöt kunnittain Mäntsälä - Mäntsälän monitoimitalo Teuvo Heikkilä - Mäntsälän pelastuslaitos Timo Anttila, Tauno Hautakangas - päiväkoti Amanda Timo Anttila, Tauno Hautakangas - Myllymäen ala-aste Timo Anttila, Tauno Hautakangas Pornainen - Pornaisten yhtenäiskoulu: Marjaana Hänninen, Ari Tjurin Sipoo - Sipoonlahden koulu: Sanna Wetherill, Anna-Mari Meriläinen, Lars Lampinen - Mäntymäen päiväkoti: Kristiina Blomqvist, Jaana Vapaavuori - päiväkoti Miili: Virpi Granström, Päivi Oinaanoja - Nikkilän Sydän (neljän huoneiston asuinrakennus) Ari Kärpänen Tuusula - Riihikallion koulu: Pia Närhi, Esa Kuosmanen - Hyrylän koulukeskus: Vuokko Pakkala-Kinnunen, Martti Kansanen Hanna-Riitta Rissanen, Päivi Koivuniemi - Mikkolan päiväkoti: Sirpa Autio - Lahelan Tertun päiväkoti: Anita Tanttu Hyvinkää - kaupungintalo: Tuija Soili - Rentto ympäristöpalvelut: Erika Heikkinen - Hyvinkään uimala: Laura Kekäläinen, Mikko Ahokas - Hakalantalo, koulu ja päiväkoti: Anne Hirsmäki, Tuula Tapanainen, Merja Kääriäinen Järvenpää - Järvenpään uimahalli: Ari Niiranen, Juha-Pekka Karlsson - Kartanon yhtenäiskoulu: Pauli Pitkänen - yhteiskoulun yhtenäiskoulu:? Nurmijärvi - Maaniityn koulu: Risto Outinen Vihti, ei pilottikohdetta Kerava - Keravanjoen koulu: Merja Tuurala Kirkkonummi - Veikkolan koulu: Hannele Suikkanen 16

17 Liite 3 Koulutustilaisuuksien ohjelmat Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke Täydennyskoulutus Keravan ja Kirkkonummen ekotukihenkilöille Ajankohta: Torstai klo Paikka: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Opastinsilta 6A, Helsinki (1. kerros Seutusali) Ohjelma Tilaisuuden avaus: odotukset hankkeelta Kehitysjohtaja Pekka Kauranen, Keravan kaupunki LVI-insinööri Risto Utriainen, Kirkkonummen kunta Kertaus ekotukitoiminnasta ja sen eri osa-alueista Projektipäällikkö Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Ekotukitoiminnan kehittämistarvekysely: yhteenveto vastauksista Projektikoordinaattori Tapani Hänninen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Sähkön säästävä käyttö: esimerkkejä, hyviä käytäntöjä ja saavutettuja tuloksia Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kahvitauko Jätteiden syntymisen vähentäminen ja jätelajittelun kehittäminen: hyviä käytäntöjä ja saavutettuja tuloksia Asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari, jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy Ryhmätyö: kuinka innostan ja ohjeistan työkavereitani ympäristöasioissa? Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Keskustelua ekotukitoiminnan kehittämisestä työpaikoilla Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus Projektikoordinaattori Tapani Hänninen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 17

18 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Uusien ekotukikoulutettavien ensimmäisen koulutuspäivä (ryhmä 1.) Ajankohta: Tiistai klo Paikka: Sipoonlahden koulu, Neiti Miilin tie 6, Söderkulla Alakerta, C-siipi, luokka C 110, biologia ja maantieto (Ala-aulassa on rakennuksen pohjapiirros) Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus Tilapalvelupäällikkö Juha Pohjonen, Sipoon kunta 9.25 Hankkeen sisältö ja tavoitteet 9.45 Ekotukitoiminta ja sen tavoitteet, tuloksia (energia, hankinnat, jätehuolto, liikkuminen) Projektipäällikkö Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Energiatehokkuus osaksi työpaikan toimintaa Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Lounas Energiatehokkuus oppilaitoksen opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa: Case Pornaisten yhtenäiskoulu Työnjohtaja Petri Heikkilä, Pornaisten kunta Jätehuollon kehittäminen työpaikalla, jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu Asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari, jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy Ekotukitoiminnan alkukartoituskysely: yhteenveto vastauksista Ryhmätyöt ekotukitoiminnan käynnistämisestä ja toteutuksesta työpaikoilla + tulosten esittely Projektipäällikkö Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kahvitauko Rakennusten energiatehokkuus ja ammatillinen koulutus Toimitusjohtaja Risto Tenhunen, osuuskunta ECO-ONE Keskustelua ekotukitoiminnan käynnistämisestä ja toteutuksesta, jatkotoimenpiteistä sopiminen Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus 18

19 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Uusien ekotukikoulutettavien ensimmäisen koulutuspäivä (ryhmä 2.) Ajankohta: Torstai klo Paikka: Hyvinkään kaupunki, tekniikka ja ympäristö Suutarinkatu 2 D, PL 21, Hyvinkää Ala-aulan perällä oleva Antura-sali Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus Ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia, Hyvinkään kaupunki Projektipäällikkö Markku Nieminen, Hyvinkään kaupunki 9.25 Hankkeen sisältö ja tavoitteet 9.45 Ekotukitoiminta ja sen tavoitteet, tuloksia (energia, hankinnat, jätehuolto, liikkuminen) Projektipäällikkö Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Energiatehokkuus osaksi työpaikan toimintaa Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Jätehuollon kehittäminen työpaikalla, jätteen synnyn ehkäisy ja jätelajittelu Asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari, jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy Lounas Ekotukitoiminnan alkukartoituskysely: yhteenveto vastauksista Ryhmätyöt ekotukitoiminnan käynnistämisestä ja toteutuksesta työpaikoilla + tulosten esittely Projektipäällikkö Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kahvitauko Energiatehokkuus perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa Toimitusjohtaja Risto Tenhunen, osuuskunta ECO-ONE Keskustelua ekotukitoiminnan käynnistämisestä ja toteutuksesta, jatkotoimenpiteistä sopiminen Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus 19

20 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Pilottikiinteistöjen seurantakoulutus (pilottikohteiden edustajat) Ajankohta: Tiistai klo Paikka: Keravan kaupunginkirjasto, Paasikivenkatu 12, Kerava Ala-aulan perällä oleva koulutustila Satusiipi Ohjelma Tilaisuuden avaus Ekotukitoiminnan käynnistäminen työpaikoilla Pilottikiinteistöjen edustajat Sähkön- ja lämmönkulutuksen ja kulutuskustannusten seuranta Toimitusjohtaja Risto Tenhunen, osuuskunta ECO-ONE Case Sipoo: energiankulutuksen seurannan järjestäminen eräissä Sipoon kuntakiinteistöissä Kiinteistönhoitaja Lars Lampinen, Sipoon kunta Kahvitauko Jätehuollon seurannan järjestämisperiaatteet Ympäristöinsinööri Liisa Malin, jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy Case Järvenpää: jätehuollon seuranta Järvenpään kaupungissa Ympäristövastaava Katri Väyrynen, Järvenpään kaupunki Keskustelua ekotukitoiminnan käynnistämisestä ja seurannan järjestämisestä Energian, jätehuollon ja kustannusten seurantalomakkeet Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus 20

21 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Ekotukitoiminnan täydennyskoulutus (ei pilottikohteiden edustajat) Ajankohta: Tiistai klo Paikka: Keravan kaupunginkirjasto, Pentinkulma-sali Paasikivenkatu 12, Kerava Ohjelma Tilaisuuden avaus Viisi askelta energiatehokkaisiin kunnan rakennuksiin Johtava asiantuntija Pertti Koski, Motiva Oy Ekotukitoiminnan käynnistäminen työpaikoilla Ekotukitoimipaikkojen edustajat Kahvitauko Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa: hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Ympäristösuunnittelija Pirita Kuikka, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Case Järvenpää: jätehuollon kehittäminen Järvenpään kaupungissa Ympäristövastaava Katri Väyrynen, Järvenpään kaupunki Keskustelua ekotukitoiminnan käynnistämisestä työpaikoilla Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus 21

22 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Teknisten energiatehokkuusparannusten koulutus (tekninen toimi ja kiinteistönhoito) Ajankohta: Tiistai klo Paikka: Keravan kaupunginkirjasto, Pentinkulma-sali Paasikivenkatu 12, Kerava Kahvit Ohjelma Tilaisuuden avaus Energiansäästöä ilman suuria investointeja Energiatehokkuusasiantuntija Marita Tamminen, Vantaan kaupunki Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Energia-asiantuntija Timo Posa, Helsingin kaupungin rakennusvirasto Parempi lämmitys pienemmät kulut Myyntijohtaja Joe Hamari, Ekonor Oy Ruokailu Esimerkkejä hankkeessa mukana olevien kiinteistöjen teknisistä energiatehokkuusparannuksista Kuntien edustajat Case Tuusula: energiakatselmukset ja energiatehokkuuden parantaminen Tuusulan kunnan omistamissa kiinteistöissä Tilakeskuksen isännöitsijä Pekka Haahtikivi, Tuusulan kunta Kahvitauko Tietopaketti taloteknisistä keinoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta Tutkija Mikko Saari, VTT Keskustelua Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus Ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 22

23 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen hanke Ekotukihenkilöiden jatkokoulutus (kiinteistöjen käyttäjäpuolen edustajat) Ekoarkea tekemässä: asenteet, motivaatio, toiminta Ajankohta: Keskiviikko klo Paikka: Keravan kaupunginkirjasto, Pentinkulma-sali Paasikivenkatu 12, Kerava Ohjelma Aamukahvi ja tilaisuuden avaus Kuulumisten vaihtoa: osallistujien onnistumiset Ympäristöasiantuntija Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Ympäristöasenteiden muuttamisesta Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Lounas Mistä motivaatio ekoarkeen? Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kahvitauko Ympäristötietoisuutta vahvistamaan Kouluttaja Silja Sarkkinen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Ympäristöasiantuntija Marika Visakova, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus 23