HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (7) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (7) ITÄISEN BAANAYHTEYDEN LIIKENNESUUNNITELMA VÄLILLÄ KULOSAAREN SILTA- HERTTONIEMI Hankenro 0924_10 HEL SISÄLLYS Liikennesuunnitelma kommentoitavana Yhteenveto KSV Forumin keskustelupalstalla esitetyistä mielipiteistä sekä vastineet niihin

2 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 2 (7) Liikennesuunnitelma kommentoitavana Itäisen baanayhteyden liikennesuunnitelmaluonnokset välillä Kulosaaren silta - Herttoniemi olivat kommentoitavana Ksv Forumin keskustelupalstalla. Verkkopalveluun kirjattiin 91 kommenttia/mielipidettä, jotka ovat edelleen luettavissa osoitteessa Yhteenveto KSV Forumin keskustelupalstalla esitetyistä mielipiteistä sekä vastineet niihin Baanan reitti ja linjaus Kulosaaren kohdalla Reitistä kokonaisuutenaan oli paljon keskustelua. Toivottiin että baana jatkuisi Itäkeskukseen tai Herttoniemenrannan kautta Roihuvuoreen ja vastaavasti Sörnäisten rantatielle. Baanan rakentuessa haluttiin tietää yhteydet Herttoniemenrantaan ja Laajasalon suuntaan. Yleisesti pidettiin hyvänä, että Naurissalmen sillan itäpuolen ja Herttoniemen välillä baana kulkee metroradan rinnalla, melko tasaisena Herttoniemeen ja ylittää sillalla Kipparlahden silmukan. Yleiskaavaan liittyvät muutokset maankäytössä Kulosaari - Herttoniemi välillä pitäisi myös huomioida näissä suunnitelmissa. Linjauksesta Kulosaaren kohdalla oli myös keskustelua. Keskusteluissa ihmeteltiin, miksei baana voi Kulosaaren puistotien sijaan Kulosaaren kohdalla kulkea metroradan varressa tai kaistoina Itäväylällä. Lisäksi ehdotettiin että pyörätie voisi kulkea metroradan päällä tai Kulosaaren kohdalla Itäväylän eteläpuolella. Tai kadun länsipää olisi pyöräkatuna tai kaistoina nykyiseen tapaan ja Urheilukentän alikulusta itään olisi pyöräkatu. Itäiselle baanayhteydelle on 2013 tehty yleissuunnitelma välille Junatie- Itäkeskus. Kantakaupungin päässä Kalasataman rakentamisaikataulu määrää myös baanan rakentamisaikataulua. Itäisen baanayhteyden on suunniteltu kulkevan Itäväylän tuntumassa tällä välillä välittäen liikennettä alueiden sisäisille pyörätieyhteyksille. Yleissuunnittelun yhteydessä tutkittiin baanayhteyden sijoittamista Kulosaaren kohdalla Itäväylän eteläpuolelle ja nykyisen raitin tapaan Kulosaaren puistotielle. Kulosaaren puistotie päädyttiin säilyttämään reittinä, koska baanayhteyden on tarkoitus Kulosaaren sillalla ja sen länsipuolella kulkea Itäväylän pohjoispuolella. Pyörätien sijoittaminen Itäväylän eteläpuolelle Kulosaaren kodalla olisi myös vaatinut melko kalliita rakenteita. Samassa yhteydessä tutkittiin myös nykyisen pyörätien parantamista Kulosaaren puistotiellä. Pyörätie olisi mahdollista toteuttaa Kulosaaren puistotien kohdalla samalla välillä kuin nykyinen pyörätie. Kadun länsipäässä urheilukentän alikulusta län-

3 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 3 (7) teen olisi nykyiseen tapaan osittain kaistat ja kapeimmalla kohtaa sekaliikenne. Pyöräilijä joutuisi tällöin myös ylittämään kadun nykyiseen tapaan pariin kertaan siirtyessään sekaliikenteen ja pyörätien välillä. Nämä ylityskohdat ovat turvallisuuden ja reitin jatkuvuuden osalta erittäin hankalia kohtia. Pyörätien takia jouduttaisiin myös poistamaan pysäköintiä metroaseman kohdalla. Pyöräkatuun onkin päädytty koko osuudella juuri siksi, että reitti on selkeämpi, pysäköintimahdollisuus kadun varressa säilyy ja risteämiset autoliikenteen kanssa ovat minimissään. Kaistoja ei Itäväylälle voida lisätä, koska autoliikenteen ajonopeudet ovat liian korkeat, liikennemäärät suuria ja liittymäkohdat Itäväylältä pois voisivat olla pyöräilijän osalta vaarallisia. Pyöräkatu Muutamassa kommentissa ihmeteltiin miksi Kulosaaren puistotielle on valittu pyöräkatu, vaikka sille ei ole omaa liikennemerkkiä tai sääntöjä laissa. Pyöräkatu on käytössä monissa Euroopan maissa. Pyöräkatujen merkitsemiskäytännöt vaihtelevat maiden välillä. Esimerkiksi Belgiassa, Saksassa ja Itävallassa pyöräkatu on lainsäädännössä. Hollannissa puolestaan on koettu, ettei pyöräkadun merkitsemistä tarvitse viedä lainsäädäntöön. Pyöräkadun tarkoitus voidaan viestiä liikkujille rakenteen lisäksi nykyisillä liikennemerkeillä ja infotaulujen avulla. Nykytilanteen ongelmat Nykyinen pyörätie Kulosaaren puistotiellä on liian kapea nykyisillekin pyöräilijämäärille. Monet pyöräilijät käyttävät ajorataa Kulosaaren puistotien kohdalla. Nykyinen pyörätie vaihtaa puolta Tupasaarentien risteyksessä. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita autoilijoiden ja pyöräilijöiden välillä. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä on vaaratilanteita, koska nykyinen eroteltu pyörätie on liian kapea molemmille. Lisäksi pyöräilijät eivät väistä metroaseman kohdalla risteävää jalankulkuliikennettä. Pyöräilijät ajavat myös väärään suuntaan nykyisillä yksisuuntaisilla osuuksilla. Itäväylän rampin liittymä Liittymä Itäväylän rampilta vaikutti kommenttien perusteella hankalalta ymmärtää. Liittymään toivottiin selkeämpään järjestelyä ja selkeämpiä väistämisvelvollisuuksia. Kysyttiin myös, pääsevätkö bussit kääntymään Kulosaarentieltä rampille, jos Kulosaaren puistotieltä tulevilla on etuajo-oikeus, sekä tukkiiko rampin kohdalla kääntyvä pyörää väistävä bussi muutkin pyörien ylityskohdat, vai pysäytetäänkö ramppia ylämäkeen tulevat pyörät kolmiolla.

4 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 4 (7) Itäväylän rampin liittymän järjestelyjä selkeytettiin kommenttien perusteella. Pyörätien jatke kulkee Lautturinkujan liittymän ja Kulosaaren puistotien liittymän yli ja Kulosaaren puistotien länsipäässä on lyhyt matka pyöräkaistoja ennen pyöräkadun alkua. Kulosaaren puistotie ja Lautturinkuja merkitään väistämisvelvolliseksi suhteessa Kulosaarentiehen, mikä helpottaa bussien kääntymistä rampille. Pyörät taas pystyvät jatkamaan suoraan omaa pyörätietään pitkin liittymien yli. Alikulkujen liittyminen Kulosaaren puistotielle Koulujen ja urheilukentän kohdan alikulkuun toivottiin parempaa valaistusta ja selkeää erottelua, myös tasoeroa Kulosaaren puistotien liittymässä. Tupasaarentien liittymä koetaan nykyisin vaarallisena ja yhteyden parantamista pyöräkaistoilla pidettiin hyvänä ratkaisuna. Nykyisin pyöräilijät oikovat vastaan tulijan kaistaa pitkin kääntyessään Kulosaaren puistotielle. Valaistus alikulussa on heikko ja aiheuttaa vaaratilanteita. Alikulkujen valaistusta tulee parantaa suunnitelman toteutuksen osana. Urheilukentän alikulku oli jo luonnoksessa eroteltu ja pyörätie laskettu ajoradan tasoon heti alikulun pohjoispuolelta. Tupasaarentien järjestelyt selkeyttävät tilannetta. Herttoniemenrannan suunnasta Itäväylän varren pyörätieltä käännytään suunnitelman mukaan omalle pyöräkaistalleen, mikä parantaa turvallisuutta. Erityisesti tämä on nykyisin ollut vaaranpaikka, koska alikulusta tuleva autoilija ei ehdi havaita pyörätieltä kadulle tulevaa pyörää ja pyöräilijät eivät aina ymmärrä olevansa väistämisvelvollisia. Myös kääntyminen Kulosaaren puistotielle selkeytyy kaistajärjestelyjen myötä. Rakenne Rakenteesta tuli useita kommentteja. Pohdittiin onko keskikoroke vaarallinen pyöräilijöille. Keskikaistan toivottiin joissakin kommenteissa olevan kadun tasossa tai ainakin liittymien kohdissa katkaistuna. Toisaalta hieman korotettua keskikaistaa pidettiin hyvänä, etteivät vastaan tulevat autot tulisi niin lähelle pyöräilijää. Lisäksi sen nähtiin ehkäisevän turhaa ohittelua. Samoin toivottiin, että siitä saataisiin samalla kokemuksia Suomen olosuhteissa. Pysäköivää autoa olisi helpompi väistää jos keskiosa ei olisi korotettu. Ovenavaustilaa pidettiin hyvänä, mutta pohdittiin voisiko se olla kapeampikin. Nykyisten hidasteiden vaikutusta nopeuksiin pidettiin hyvänä ja toivottiin pyöräkadullekin hidasteita erityisesti jalankulun ylityskohtiin. Rakenteen ja merkintöjen toivotaan

5 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 5 (7) olevan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Kysyttiin myös, miksi jalkakäytävät ovat niin leveitä. Kommenteissa toivottiin myös katupuita. Kommenteissa todettiin myös punaisen värin näkyvyyden olevan heikkoa huonolla kelillä. Naurissalmen kohdalla toivottiin että yksisuuntaiseksi muuttuva nykyinen pyörätie muutettaisiin eri tasoon jalankulun kanssa ja mahdollisesti kolmitasoratkaisuksi. Näkemäalueen Naurissalmen itäpuolella autoliikenteen ja baanan liittymäkohdassa pitäisi olla erityisen hyvä. Yksisuuntaisuutta pidettiin hyvänä muutoksena nykytilaan. Herttoniemen pään pyörätien reunaan toivottiin viherkaistaa, jonne koiran ulkoiluttajat voisivat väistää toisiaan. Kommenttien perusteella suunnitelman ovenavaustila mitoitettiin normaaliin 0,75m:iin. Keskisaarekkeen korkeus eri kohdilla tarkentuu katusuunnittelun yhteydessä. Jalankulun ylityskohtiin sijoitetaan hidasteet. Lisäksi sivukatujen liittymät rakennetaan siten, että jalkakäytävä jatketaan korotettuna liittymän yli. Eli sivukadulta tullaan reunakiven yli Kulosaaren puistotielle. Tällä erää Naurissalmen kohdalla kadun pohjoispuolinen pyörätie pidetään nykyisessä tasossa. Tupasaarentien liittymässä se lasketaan kaistaksi ajoradan tasoon. Liikennemuotojen erottelu Suunnitelmassa tehtyä ratkaisua siirtää pyörät muiden ajoneuvojen kanssa ajoradalle pidettiin pääosin hyvänä, koska nykyisin tapahtuu paljon konflikteja pyörien ja jalankulkijoiden välillä. Toisaalta kysyttiin, miten lapset ja vanhukset pärjäävät pyöräkadulla. Kommenteissa ihmeteltiin miksi autoilijoiden edellytyksiä heikennetään, vaikka pyöräilijöitä on lähinnä vain kesäkaudella. Uudesta järjestelystä hyötyjiksi nähtiin alueen ulkopuoliset pyöräilijät asukkaiden autoilun kustannuksella. Nykyistäkin Kulosaaren puistotietä pidettiin jo hankalan kapeana. Pyöräkadun suunnittelussa on lähtökohtana turvallisuus kaiken ikäisille ja taitoisille liikkujille ja eri liikennemuodoille. Lapset voivat halutessaan käyttää tieliikennelain mukaisesti myös jalkakäytävää. Liikkumista pyöräkadulla on tarkoitus ohjeistaa kadun alkuun tulevilla merkeillä ja tiedotuksella.

6 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 6 (7) Autoliikenteen ja pysäköinnin edellytykset ovat olleet erityisesti esillä koko suunnitteluprosessin ajan. Lähtökohtana on ollut, ettei pysäköintiä vähennettäisi ja että kadun uusi mitoitus helpottaisi myös autoliikenteen kohtaamistilanteita. Suunnittelualueen länsipäässä myös bussiliikenteen sujuvuus on ollut tärkeä osa mitoitusta. Autoliikenteen nopeudet ovat matalia jo nykyisin Kulosaaren puistotiellä. Pyöräliikenteen määrät ovat suuria verrattuna autoliikenteen liikennemäärään, joten on kohtuullista jakaa tila suhteessa käyttäjämääriin. Baanan on tarkoitus olla tasokas läpivuotinen pitkän matkan pyöräilyreitti Itä- Helsingin suuntaan. Talvipyöräilyn edellytyksiä pyritään pitämään korkealla tasolla. Aikoina jolloin pyöräliikennettä on vähemmän, ei kadun rakenne ole haitaksi autoliikenteelle. Nopeusrajoitus ja rakenne tukevat kuitenkin myös jalankulkijoiden ja autoliikenteen turvallisuutta. (Liityntä)pysäköinti Liityntäpysäköinnin paikat Kulosaaressa ovat arkisin täynnä ja niitä tarvitaan jatkossakin. Ainoa reitti näille paikoille kulkee Kulosaaren puistotien kautta. Kysyttiin sopiiko vilkas pysäköintien tuottama liikenne pyöräkadulle. Toivottiin, ettei baanan rakentaminen saisi häiritä metroasemalle tulevaa liikennettä. Lisäksi kysyttiin, tuleeko korvaavia liityntäpaikkoja esimerkiksi Herttoniemeen ja johtaako suunnitelman toteutus siihen että ihmiset ajavat keskustaan asti, kun liityntäpaikkoja ei ole. Toivottiin liityntäpysäköintiin aikarajoituksia, jotka samalla auttaisivat poistamaan kadun varressa säilytyksessä olevia romuautoja ja peräkärryjä. Kommenteissa toivottiin myös kadunvarsipysäköinnin poistamista ja muuttamista pysäköintialueille, sekä vinopysäköintiä kadun pohjoispuolelle. Lisäksi kysyttiin voisivatko nykyinen pysäköintialue ja Tupasaarentien koirapuisto vaihtaa paikkoja keskenään. Lisäksi kysyttiin, voisiko nykyiset pysäköintialueet yhdistää, että niistä tulisi vain yksi liittymä. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on korkea arkisin. Kokonaisuudessaan liikennemäärä Kulosaaren puistotiellä Tupasaarentiestä länteen on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, eli verraten pieni tämän tyyppiselle kadulle. Liikennemäärät ovat yksi peruste pyöräkadun sopivuudelle tähän paikkaan. Liityntäpaikkoja ei ole tarkoitus vähentää, vaan pyöräkadun valintaan vaikuttikin nimenomaan se, että paikkoja ei jouduta tilanpuutteen takia poistamaan. Herttoniemeen on tulossa lisää liityntäpaikkoja metroaseman ympäristön rakennushankkeiden yhteydessä. Kulosaareen ei olla lisäämässä paikkoja. Liityntäpysäköintialueilla on nykyisinkin aikarajoitus. Kadun varren tarvetta tutkitaan tarkemmin lii-

7 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 7 (7) kenteen ohjaussuunnitelman yhteydessä. Liityntäpysäköinnin lisäksi kadun varressa on tarve asukkaiden vieras- ja asiointipysäköinnille. Vinopysäköinti on koettu hankalaksi kaduilla ja sen vaatima tila veisi pysäköinnin myös kadun toiselta puolelta. Eli kokonaisuudessaan se todennäköisesti vähentäisi pysäköintipaikkoja. Pysäköintialueita ei ole yhdistetty yhden liittymän taa, koska se heikentäisi niiden toimivuutta ja vähentäisi jonkin verran paikkojen määrää. Pysäköintialueiden liittymien liikenteen ja pyöräliikenteen risteämiseen pyöräkatu tuo parannuksen, kun pyörät siirtyvät ajoradalle ja pysäköintialueelta tulevan autoilijan on tällöin helpompi havaita pyörät. Nykyisten pysäköintialueiden väliin on tutkittu uutta aluetta, mutta se ei ole mahdollinen, koska alueella sijaitsee suojeltava kohde.