Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa 1999-2004"

Transkriptio

1 Työhallinnon julkaisu 343 Etnisten suhteiden neuvottelukunta Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa Tutkimukset ja tilastot TYÖMINISTERIÖ ISBN ISSN

2 Saatteeksi Työministeriön yhteydessä toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) tehtävänä on toimia neuvoantavana elimenä ja tarkastella yhteiskunnan kehitystä etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta, olipa sitten kyse maahanmuuttajien taloudellisista ja sosiaalisia olosuhteista, koulutuksesta tai työmarkkinatilanteesta. Näin ollen neuvottelukunnan tehtäväksi sopii hyvin kädessäsi olevan julkaisun Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa Tutkimukset ja tilastot tuottaminen. Se on perusteellinen kartoitus Suomessa viime vuosina tehdyistä muuttoliikettä ja etnisiä vähemmistöjä käsittelevistä tutkimuksista ja sellaisenaan antaa hyvän kuvan alan monitieteisyydestä ja laaja-alaisuudesta. Tiedon määrän ja toisaalta myös tarpeen jatkuvasti kasvaessa korostuu käsitellyn ja analysoidun tiedon merkitys. Yleisesti voidaan sanoa, että tutkimuskenttä on viime vuosina huomattavasti laajentunut. Perinteisten tutkimusaiheiden lisäksi nyt pohditaan myös maahanmuuton yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Tutkimusten luonnekin on muuttunut: väitöskirja- ja post doc tasoisia tutkimuksia tehdään entistä enemmän. Maahanmuuttoa ja syrjintää mittaavaa tilastointia harmonisoidaan parhaillaan EU:n tasolla. Tarkoituksena on kehittää ja sopia yhteiset kriteerit ja tilastomäärittelyt maahanmuuttoa ja kansalaisuuden saamista koskevalle tiedonkeruulle. Tämä tulee toivon mukaan parantamaan myös mahdollisuuksia vertailevan tutkimustiedon saamiseksi eri EU-maiden käytännöistä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kolmivuotiskausi päättyi elokuussa Neuvottelukunta jää historiaan ensimmäisenä valtion neuvottelukuntana, jossa olivat edustettuina monet maamme maahanmuuttajaryhmistä. Työministeriön yhteyteen asetettu työryhmä valmisteli neuvottelukunnan uudelleen asettamista. Siinä työssä hyödynnettiin tutkija Outi Lepolan ja tutkija Leena Suurpään neuvottelukunnalle tekemää ja sitä koskevaa tutkimusta Vallan syrjässä (Työhallinnon julkaisusarja 329), joka julkaistiin keväällä Samanaikaisesti kauden päättymisen kanssa ETNO:a luotsannut neuvotteleva virkamies ja pääsihteeri Risto Laakkonen jäi eläkkeelle työministeriöstä. Hänen ansiostaan on neuvottelukunnan laadullisesti korkeatasoinen tutkimus- ja julkaisutoiminta. Laakkonen korosti aina tutkimustiedon tuottamisen tärkeyttä päätöksenteon ja hallinnon tueksi. Hänen priorisointinsa näkyi myös siinä, että neuvottelukunnan yksi pitkäaikaisimmista jaostoista oli tutkimus- ja tilastojaosto.

3 Tämän muotoisena julkaisu olisi tuskin ilmestynyt ilman Siirtolaisuusinstituutin vankkaa tutkimuksen ja dokumentoinnin asiantuntijuutta. Instituutin johtaja Olavi Koivukangas on toiminut tutkimus- ja tilastojaoston puheenjohtajana Raportin kokoamisesta lankeaa erityiskiitos muuttoliikkeiden asiantuntija Jouni Korkiasaarelle. Hän on ollut myös kehittämässä instituutin hallinnoimaa Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen verkostoa (MEV) ja sen tutkimustietokantaa, josta saadaan internetin kautta jatkuvasti ajantasaista tietoa tutkimushankkeista. Helsingissä marraskuussa 2004 Markku Wallin kansliapäällikkö Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja 2

4 Esipuhe Globaalinen muutos on nopeata myös muuttoliikkeiden monimuotoisessa kentässä. Siirtolaisuusinstituutissa olemme todenneet, että 3-5 vuoden jälkeen on tarve saattaa tiedot ajan tasalle, oli sitten kysymys siirtolaisuudesta, Suomeen muutosta tai valtakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä tai jostakin muusta osa-alueesta. Nopeasti lisääntyvän tiedon valtatiellä tarvitaan ajoittain tiivistä kokonaisnäkemystä ilmiöihin ja niihin liittyvään tutkimuskenttään. Työministeriön yhteydessä toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) edellinen selonteko Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt luvulla, Tutkimukset ja tilastot ilmestyi vuonna Julkaisun esipuheessa todettiin, että tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkimusohjelma ajantasaistetaan määräajoin. Tutkimusraportin päivittämiseksi ETNO asetti vuoden 2004 alussa uudelleen tutkimusjaoston, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: johtaja Olavi Koivukangas, Siirtolaisuusinstituutista puheenjohtajana, tutkimuspäällikkö Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutista asiantuntijasihteerinä, suunnittelija Arja Saarto, työministeriöstä sihteerinä, kehittämispäällikkö Mauri Nieminen, Tilastokeskuksesta, työmarkkinaneuvos Matti Sihto, työministeriöstä ja ylitarkastaja Olli Sorainen, työministeriöstä. Käytännön työn, aineiston keruun ja analysoinnin on tehnyt Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutissa ja tilastojen osalta Mauri Nieminen Tilastokeskuksessa. Lausun heille parhaat kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Jaoston toimikausi päättyi kesällä 2004, mutta työn laajuuden vuoksi käsikirjoitus valmistui vasta syksyllä Tämä uusin kartoitus poikkeaa edellisestä siinä, että tässä ei aseteta tutkimustarpeita minkäänlaiseen tärkeysjärjestykseen eikä esitetä kustannusarviota tutkimustoiminnasta. Tutkimushankkeiden rahoitus tulee korkeakouluilta, Suomen Akatemialta ja erilaisista rahastoista ja muista lähteistä. Tämä koskee erityisesti väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä. Mutta on monia akuutteja tutkimustarpeita, joiden toteutukseen olisi hyvä olla joustavasti, esim. ministeriöillä, tutkimusvaroja nykyistä enemmän ajankohtaisten ongelmien selvittelyyn tulevan suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi. Tähän liittyen toivon myös, että pian asetettava uusi ETNO saisi tästä julkaisusta hyödyllisen työvälineen omaa toimintaansa varten. Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa , Tutkimus ja tilastot nyt ilmestyessä esitän lopuksi, että viimeistään viiden vuoden kuluttua tehdään vastaavanlainen selvitys muuttoliikkeistä ja etnisistä vähemmistöistämme tutkimuksen näkökulmasta. Olavi Koivukangas ETNO:n tutkimusjaoston puheenjohtaja v

5 Sisällys Saatteeksi...1 Esipuhe...3 Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen painopistealueet...5 Maahanmuutto, ulkomaalaisväestö ja etniset kysymykset...5 Maastamuutto ja ulkosuomalaiset...6 Maassamuutto...6 Teoreettinen tutkimus...7 Tutkimuksen rahoitus...7 Muuttoliike- ja etnisyystutkimus Suomessa Aikaisemmat kartoitukset...8 Kartoituksen toteutus...9 Kartoituksen tulokset...11 Muuttuvat tutkimustarpeet...17 Vertailukohtana ruotsinsuomalaisten tutkimus...19 Etnisiin suhteisiin ja monikulttuurisuuteen liittyvä tutkimus...20 Maastamuuton ja ulkosuomalaisyhteisöjen tutkiminen...20 Maassamuuton tutkimus...21 Miksi ja millaista tutkimusta tarvitaan?...21 Vuonna 2004 tekeillä tai suunnitteilla olleita tutkimusprojekteja...23 Maastamuutto, paluumuutto, ulkosuomalaiset...23 Maassamuutto ja aluekehitys...25 Maahanmuutto, pakolaisuus, etniset kysymykset, monikulttuurisuus...26 Vähemmistöt ja muut tutkimusalueet...30 Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen bibliografia Suomalaisten maastamuutto- ja paluumuutto sekä ulkosuomalaiset...33 Ulkomaalaiset Suomessa (maahanmuutto, etniset kysymykset yms.)...45 Maassamuutto ja aluekehitys...74 Vähemmistöt Suomessa...83 Muut julkaisut ( yleiset tai ei suoranaisesti Suomeen liittyvät yms.)...87 Siirtolaisuus ja ulkomaalaistilastot ja niiden kehittäminen Tilastokeskuksen siirtolaisuustilastot Tilastokeskuksen ulkomaalaistilastot Ulkomaalaisviraston tilastot Työministeriön tilastot Kehittäminen Neuvottelukunnan esitys

6 Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen painopistealueet Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tutkimus- ja tilastojaoston toimeksiantona on ollut seurata siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ja etnisiin kysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa ja tilastotuotantoa sekä tehdä ehdotus niiden kehittämiseksi lähivuosina. Jaoston toimikausi päättyi kesäkuussa Toimeksiantonsa suorittamiseksi jaosto antoi Siirtolaisuusinstituutin tehtäväksi suorittaa tutkimusaluetta koskevan kartoituksen keväällä Käsillä oleva, muuttoliikkeiden asiantuntija Jouni Korkiasaaren laatima julkaisu perustuu tähän kartoitukseen, jonka hän niin ikään toteutti. Tilastoja käsittelevän osan on laatinut kehittämispäällikkö Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta. Monet tutkimusalan edellisessä vuonna 1999 valmistuneessa vastaavassa kartoituksessa mainitut tutkimustarpeet ovat edelleen ajankohtaisia. Toisaalta siinä mainitut tutkimuksen teema-alueet olivat sen verran yleisiä, että varsin monet sen jälkeen tehdyistä tutkimuksista sopivat niiden alle. On jokseenkin mahdotonta arvioida, missä määrin tutkimustarve on tullut niillä tyydytettyä. Lisäksi ongelmana on usein se, etteivät tutkimustulokset leviä tutkijankammion ulkopuolelle kovinkaan tehokkaasti. On varsin selvää, että yhteiskunnan rahoittaman tutkimuksen painopiste tulee jatkossakin olemaan maahanmuuton ja etnisten kysymysten tutkimisessa. Opinnäytetöissä valinnat ovat tietenkin aina viime kädessä niiden tekijöiden henkilökohtaiseen kiinnostukseen pohjautuvia. Niissä voidaan siksi tutkia myös sellaisia alueita, joihin ei liity yleisempää yhteiskunnallista kiinnostavuutta tai ajankohtaisuutta. Monet tutkimustarpeet ovat luonteeltaan ajattomia tai jatkuvia, useinkin vain kohderyhmät vaihtuvat toiseen. Muuttoliikkeiden nopeat ja yllättävät käänteet voivat toisaalta synnyttää ennakoimattomia tutkimustarpeita. Moni asia on myös aika-ajoin syytä tutkia uudelleen jo pelkästään siitä syystä, että vain tutkimustyön kautta kehittyy uusia alan asiantuntijoita vanhojen tilalle ja rinnalle. Jatkuvuuden ja määrällisen asiantuntijatarpeen tyydyttämisen lisäksi uudet tutkijat voivat tuoda esiin tuoreita, ajankohdan tarpeisiin vastaavia näkökulmia tutkittaviin ilmiöihin. Maahanmuutto, ulkomaalaisväestö ja etniset kysymykset Edellisessä kartoituksessa mainituista tutkimustarpeista ovat edelleen ajankohtaisia mm. etnobarometri suomalaisten maahanmuuttajiin liittyvien asenteiden kartoittamiseksi, kansainvälinen vertaileva tutkimus maahanmuuttajien elinolosuhteista ja maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen sekä maahanmuuttajien pidemmän aikavälin kotoutuminen. Identiteetti- ja monikulttuurisuuskysymykset ylipäätään ovat jatkuvasti kiinnostavia tutkimusaiheita. Muita tämän alueen tutkimustarpeita ovat maahanmuuttajanuorten jatkokoulutukseen, työuraan, kaksikielisyyteen ja identiteettiin liittyvät kysymykset ensimmäisen maahanmuuttajasukupolven ikääntyminen vakiintuneiden maahanmuuttajaryhmien vähemmistöoikeudet ainakin suurimpien ryhmien, erityisesti venäläisten, osalta 5

7 inkerinsuomalaiset ja heidän pidemmän aikavälin integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan ulkomaalaisten paluumuutto kotimaahan ja maastamuutto muihin maihin Maastamuutto ja ulkosuomalaiset Suomalaisten maastamuuton historiaa ja viime vuosien kehitystä on tutkittu melko paljon, mutta edelleen on monia alueita, joilla sitä tarvitaan. Näihin kuuluvat mm. ulkosuomalaisten historia aiemmin vähän tutkittujen kohdemaiden osalta kaksoiskansalaisuuskysymys ikääntyvä ulkosuomalaisväestö kohdemaittaiset selvitykset erityisesti Norjaan, Baltian maihin, Venäjälle, Ruotsiin ja muihin EU-maihin suuntautuneesta maastamuutosta ja niissä asuvista suomalaisista uussiirtolaisista (expatriaatit) kartoitus ulkosuomalaisia ja suomalaisten maahanmuuttoa koskevista tilastoista ja tilastokäytännöistä eri kohdemaissa (kattaen mahdollisimman laajasti koko maailman) ulkosuomalaisyhteisöjen tutkimus mukaan lukien jälkipolvet, erityisesti Ruotsissa, mutta myös esimerkiksi Australiassa ja EU-maissa Osa näistä tutkimustarpeista mainittiin jo edellisessäkin kartoituksessa. Jossain määrin niitä koskevaa tutkimusta on tehtykin, mutta ne eivät ole olleet kovin merkittäviä. Maassamuutto Maassamuuttoon liittyvä tutkimus on usein osa aluetutkimusta, jolle on yhteiskunnan rakenteiden muutoksessa jatkuva tarve. Väestön ikääntymisen, talouden nopean globaalistumisen ja tuotantoelämän teknisen kehityksen vuoksi sen tarve vain entisestään korostuu. Tämän alueen tutkimustarpeita ovat: globaalistumisen vaikutukset maassamuuttoon ikääntymisen ja eläkkeelle siirtymisen vaikutukset maassamuuttoon: muuttavatko eläkeläiset entisille kotiseuduilleen tai maaseutumaisempaan asuinympäristöön, lisääntyykö asuminen useammassa asunnossa (kaupungissa ja maaseudulla ) kuntien palveluksesta eläkkeelle jäävien aiheuttamat vaikutukset kuntien työvoiman tarpeeseen ja maassamuuttoon väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien palvelu- ja työvoimatarpeeseen ja sitä kautta muuttoliikkeisiin muuttoliike ja paikalliset työmarkkinat 6

8 Teoreettinen tutkimus Muuttoliikkeitä ja etnisiä kysymyksiä koskeva teoreettinen tutkimus on perinteisesti ollut Suomessa hyvin vähäistä. Niitä koskevan tutkimuksen tarve onkin varsin ilmeinen. Koska kyse on hyvin monitasoisesta ja muotoisesta kokonaisuudesta, ei sitä tietenkään pystytä selittämään millään yhdellä itsenäisellä emoteorialla, vaan sen eri osa-alueita joudutaan väistämättä tutkimaan hyvinkin monilta eri tieteenaloilta lainattavien teorioiden avulla. Niitä yhteen kokoava ja analysoiva tutkimus olisi kuitenkin tärkeä tämän moni-ilmeisen alueen ymmärtämiseksi kokonaisuutena. Tarvetta on myös tarkemmalle osa-alueittaiselle teoriatutkimukselle. Tutkimuksen rahoitus Täysipainoinen ja merkittävä tutkimus edellyttää todellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin nojautuvaa kysymyksenasettelua, kokeneita tutkijoita ja pitkäjänteisyyttä. Riittävän määrällisen ja pitkäkestoisen rahoituspohjan turvaaminen on siinä ensiarvoisen tärkeää. Suomen Akatemian 2000-luvun alussa rahoittamat alan tutkimusohjelmat (Kahden puolen Pohjanlahtea ja Syreeni) ovat osoittautuneet tässä suhteessa hyvin onnistuneiksi. Niiden nyt päätyttyä tällaisia ohjelmia olisi saatava käynnistetyksi myös vastaisuudessa. Lisäksi ministeriöiden ja muiden tutkimusta rahoittavien tahojen tulisi varata vuosittaisista tutkimusrahoistaan osa muuttoliikkeiden ja etnisten kysymysten tutkimukseen. 7

9 Muuttoliike- ja etnisyystutkimus Suomessa Aikaisemmat kartoitukset Ensimmäinen laaja Suomen muuttoliikkeitä koskeva tutkimuskartoitus tehtiin 1970-luvun lopulla, jolloin Siirtolaisuusinstituutti julkaisi bibliografian Suomen siirtolaisuuden ja maassamuuton bibliografia (Koivukangas & Toivonen 1978). Julkaisun lopussa lueteltiin myös noin 80 tuolloin meneillään ollutta tutkimusta. Siihenastinen tutkimus kohdistui lähes yksinomaan suomalaisten muuttoliikkeisiin. Ulkomaalaisväestön maahanmuutto ja etniset kysymykset eivät olleet ajankohtaisia, koska maassa asui tuskin ulkomaalaista. Seuraava kartoitus, Migrationsforskning i Finland (Korkiasaari 1986), tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Edellä mainitut bibliografiat saivat jatkoa 1990-luvun alussa Siirtolaisuusinstituutin julkaistessa Minna Domanderin laatiman selvityksen Siirtolaisuus- ja pakolaistutkimus Suomessa (Domander 1993). Kartoituksen taustavoimana oli Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunnan (Paksi) tutkimus- ja tilastojaosto ja rahoittajana työministeriö. Samat tahot olivat mukana myös vuonna 1999 tehdyssä seuraavassa kartoituksessa Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla (Heikkilä 1999). Neuvottelukunnan nimi oli tuolloin vaihtunut Etnisten suhteiden neuvottelukunnaksi eli ETNOksi). Nopeasti lisääntyneen ulkomaalaisten maahanmuuton ja pakolaisuuden myötä tutkimuksen painopiste oli näissä selvityksissä siirtynyt suomalaisten muuttoliikkeistä ulkomaalaisväestöä ja etnisiä kysymyksiä koskevaan tutkimukseen. Vuoden 1999 kartoitus on julkaistu myös internetissä: Edellä mainittujen kartoitusten lisäksi alan tutkimuksista on julkaistu ainakin seuraavat bibliografiat tai katsaukset: Bibliography of Finnish Population Studies In Yearbook of Population Research in Finland 37 (2001), p Internet: Bibliography of Finnish Population Studies In Yearbook of Population Research in Finland 39 (2003), p Internet: Helander, Mika: Publications on Ethnic Relations in Finland Svenska social- och kommunalhögsskolan vid Helsingfors universitet (SSKH), Rapporter och diskussionsinlägg (Discussion Papers) 1/1999. Manninen, Milla: Katsaus kotoutumistutkimukseen. Maahanmuuttoasiaa nro 5. Työministeriö Internet: (Acrobat pdf-tiedosto) Matinheikki-Kokko, Kaija & Nissilä Pia: Monikulttuurisuusbibliografia Julkaistu ilmeisesti vain internetissä (2001): (Acrobat pdf-tiedosto) 8

10 Matinheikki-Kokko, Kaija: Katsaus monikulttuurisuustutkimuksen kehitykseen Suomessa. Suomen Akatemian tiedekatselmus Kulttuuri Monikulttuurisuustyöpajan esitelmä Internet: (Acrobat pdf-tiedosto) Suni, Minna & Latomaa, Sirkku & Aalto, Eija: Suomi toisena kielenä ja vieraana kielenä alan bibliografia Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus Internet: Wahlbeck, Östen: Mångkulturalism i Finland. En kritisk litteraturöversikt. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi, Ser. A: 532. Åbo s. Internet: ks. myös: Vaasan Yliopiston Pohjoismaisten kielten laitoksen Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen kielikylpybibliografia : Nyt käsillä oleva kartoitus on jatkoa aiemmille ETNOn/Paksin toimeksiannoista Siirtolaisuusinstituutissa tehdyille tutkimuskartoituksille (1993 ja 1999). Kartoituksen toteutus Kartoitus toteutettiin lähettämällä asiaa koskeva kysely Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämän Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen verkoston (MEV) jäsenille maaliskuussa Verkostoon kuului tuolloin yli 400 henkilöä, joista kuitenkin vain osa oli varsinaisia tutkijoita. (Tutkijoiden lisäksi verkostoon kuuluu mm. virkamiehiä, opiskelijoita, opettajia, tiedottajia ja toimittajia). Lisäksi asiasta tiedotettiin alan muille verkostoille ja yhdistyksille. Aiemmasta poiketen kysely toteutettiin pelkästään internetin välityksellä. Tiedotus asiasta tapahtui sähköpostitse ja itse kyselyyn vastaaminen Siirtolaisuusinstituutin www-sivustolla olevalla kyselylomakkeella. Pääosa vastauksista saapui huhtikuun aikana, viimeisimmät toukokuun alkupuolella. Niiden osalta, jotka eivät kyselyyn vastanneet, poimittiin tutkimuksia koskevat tiedot verkoston tietokannasta. Kyselyn lisäksi Siirtolaisuusinstituutin kirjaston ja työministeriön maahanmuuttokirjaston tietokannoista poimittiin kaikki aihepiiriä koskevat julkaisut kartoitusajanjaksolta Näitä täydennettiin mm. edellä mainituista aiemmista kartoituksista, internetistä ja muista lähteistä saaduilla julkaisutiedoilla. Kartoituksessa on mukana kaikkiaan 120 henkilöä eli hieman enemmän kuin vuoden 1999 kartoituksessa (112). Lisäksi MEV-tietokannasta poimittiin tiedot 162 tutkijasta, jotka eivät syystä tai toisesta vastanneet kyselyyn. Näistä 73 oli päivittänyt jäsentietonsa viimeksi vuonna 2002 tai 2003 ja 89 vuosina Osalla tiedot olivat siten jo ilmeisen vanhentuneita. Pääosa heistä ei todennäköisesti toiminut enää aktiivisesti alan tutkimuksen parissa. Koska MEV-tietokanta on varsin laaja ja sisältää suurimman osan alalla viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta tehneistä, on heidät otettu kaikki mukaan seuraavilla sivuilla olevissa vertailuissa. Suoria päätelmiä tutkimuksen painopisteissä ym. tapahtuneista ajallisista muutoksista niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä, koska moni tietonsa ajan tasalle päivittäneistä ja kartoitukseen vastanneista on ollut mukana verkostossa alusta lähtien. Toisaalta osa tietonsa päivittämättä jättäneistä voi silti olla edelleen aktiivisesti mukana alan tutkimuksessa. Aineiston kokonaisjakautumat sen sijaan antanevat varsin kattavan kuvan alan tutkimuksesta. Alan tutkimukset ovat usein monitieteisiä ja saattavat käsitellä tutkittua asiaa hyvinkin monesta eri näkökulmasta. Siksi niiden luokittelu esimerkiksi aihepiirin, tieteenalan tai kohderyhmän mukaan on monissa tapauksissa hyvin vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Kah- 9

11 den eri henkilön tekemät luokitukset voisivat poiketa huomattavasti toisistaan. Käytetyt luokituskategoriatkin ovat jo sinänsä ongelmallisia. Tilastollisten lukujen laskeminen luokin helposti virheellisen mielikuvan tutkimusten eksaktista jakautumisesta tarkasteltujen kriteerien suhteen. Siksi niitä on pidettävä lähinnä vain suuntaa-antavina. Kartoitus ei varmastikaan kata täydellisesti kaikkea sen aihepiiriin liittyvää tutkimusta, mutta on kuitenkin ilmeisen edustava. Laadittu bibliografia on suhteellisen kirjava koostuen tieteellisesti hyvin eritasoisista julkaisuista. Siihen on otettu mukaan mm. opinnäytteet pro graduista alkaen, kuten aiemmissakin selvityksissä (esim. vuonna 1993 julkaistussa laajassa bibliografiassa noin puolet oli pro gradu tasoisia tutkielmia). Artikkeleista on pyritty karsimaan pois mm. sanomalehdissä ja yleisaikakauslehdissä julkaistut lyhyehköt populaarityyppiset artikkelit. Pelkkien bibliografisten tietojen perusteella se on kuitenkin ollut joissakin tapauksissa vaikeaa ja siksi näitä voi edelleenkin olla luettelossa mukana. Tutkijoilla on myös hyvin erilainen tapa listata julkaisujaan. Tuotteliaimmilla saattaa sama artikkeli olla mahdollisesti hieman modifioituna julkaistu hyvinkin monissa eri yhteyksissä ja eri medioilla (seminaarijulkaisut, seminaariesitelmien abstraktit, lehdet, internet, cd-rom). Myös useamman kirjoittajan artikkeleista koostuvat kokoomajulkaisut tai yhteisartikkelit voivat olla bibliografiassa useampaan kertaan, koska tutkijat ovat kukin listanneet artikkelinsa erikseen tai aakkostaneet kirjoittajien nimijärjestyksen eri tavoin ( oma nimi ensin ). Kaikkien kokoomajulkaisujen osalta artikkeleita ei ole kuitenkaan ollut mahdollista listata erikseen. Edellä mainituista syistä tilastollisten lukujen laskeminen esim. julkaisujen aihepiirin mukaan on epätarkoituksenmukaista. Vaikka kartoituksen kattama ajanjakso on suhteellisen lyhyt, on alan tutkimusta sekä kyselyn että bibliografian perusteella tehty tai tekeillä huomattavan paljon. On kuitenkin vaikeaa täsmällisesti arvioida, onko alan tutkimus viime vuosina olennaisesti enää lisääntynyt etenkään 1990-luvun loppupuoleen verrattuna. Oletettavasti näin kuitenkin on, koska käsillä olevassa bibliografiassa julkaisujen määrä on huomattavasti suurempi kuin edellisessä vuoden 1999 kartoituksessa, vaikka kartoitusajanjakso on noin puolet lyhyempi. 10

12 Kartoituksen tulokset Seuraavassa tarkasteltaviin kartoituksen tuloksiin on otettu mukaan maalis-huhtikuussa 2004 toteutettuun tutkijakyselyyn osallistuneet sekä ne muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen verkoston (MEV) jäsenet, joilla on tietojen antohetkellä ( ) ollut meneillään aihepiiriin liittyviä tutkimusprojekteja tai suunnitelmia (ne verkoston jäsenet, joilla ei ole ollut omia tutkimushankkeita, on jätetty aineistosta pois). Jokseenkin kaikki vuoden 2004 kyselyyn osallistuneet ovat myös tutkijaverkoston jäseniä. Seuraavissa taulukoissa tutkijat on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, minä vuonna tutkimusta koskevat tiedot on annettu. Vuoden 2004 ryhmä koostuu keväällä 2004 toteutettuun kyselyyn vastanneista sekä muutamista saman alkuvuoden aikana verkoston jäseneksi ilmoittautuneesta, joiden tiedot on saatu suoraan jäsentietokannasta. Toinen ryhmä koostuu niistä verkoston tutkijoista, jotka ovat viimeksi päivittäneet jäsentietojaan vuosina * * * Yli puolella tutkijoista tutkimuksen aihe liittyy tai on liittynyt maahanmuuttajiin, pakolaisiin, ja/tai etnisiin kysymyksiin. Maastamuuttoa ja paluumuuttoa tutkineita tai tutkivia on runsas viidennes. Viime mainitut kategorioissa tutkimus on kohdistunut lähinnä suomalaisiin muuttajiin. Kiinnostus maan sisäisen muuton tutkimukseen on ollut suhteellisen vähäistä (6,4%). Maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja etnisiin kysymyksiin liittyvää tutkimusta tehdään suhteellisesti ottaen eniten Uudellamaalla. Siellä yli kaksikolmasosaa (67%) tutkimuksista sijoittuu tälle tutkimusalueelle. Muuallakin Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta vähintään puolet tutkimuksista keskittyy näihin kysymyksiin. Pohjanmaalla ja ulkomailla asuvat tutkijat ovat sen sijaan kiinnostuneet enemmän maasta- ja paluumuutosta sekä ulkosuomalaisista. Muuttoliikkeen alue, jota oma tutkimus koskee Tiedot vuodelta Yhteensä Etnisyys, monikulttuurisuus, kieli 18,5 25,0 21,3 Maahanmuutto, maahanmuuttajat 29,6 23,3 27,0 Pakolaisuus/pakolaiset, turvapaikanhaku/-hakijat 5,6 6,7 6,0 Vähemmistöt 8,0 9,2 8,5 Maastamuutto, maastamuuttajat, siirtolaiset 21,0 18,3 19,9 Paluumuutto, paluumuuttajat 2,5 0,8 1,8 Maan sisäinen muutto, maassamuuttajat 8,0 4,2 6,4 Muuttoliikkeet yleensä (esim. teoriat) 1,2 3,3 2,1 Jokin muu ml-tutkimuksen alue 5,6 9,2 7,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Kun tarkastellaan aiheittaista jakautumista tarkemmin, havaitaan, että tutkimukset hajautuvat hyvin monille alueille. Kaikkein selvimmin niistä erottuvat sopeutumista, akkulturaatiota, identiteettiä ja integroitumista koskevat tutkimukset noin viidenneksen osuudella. 11

13 Tutkimuksen alue Tiedot vuodelta Yht. Etniset suhteet, rasismi, syrjintä yms. 4,3 8,3 6,0 Sopeutuminen, akkulturaatio, identiteetti, integroituminen 21,6 18,3 20,2 Yksilölliset kokemukset (elämäkerrat, muistelmat, tapaustutkimukset ym.) 3,7 7,5 5,3 Muuttajayhteisöt (yhdistys- ym. toiminta, sosiaaliset verkostot...) 5,6 3,3 4,6 Monikulttuurisuus 4,3 4,2 4,3 Kulttuuri (maahanmuutt./ulkosuomal. musiikki, kirjallisuus, perinteet tms.) 4,3 2,5 3,5 Hengelliset/uskonnolliset kysymykset 0,6 2,5 1,4 Kielikysymykset (kaksikielisyys, monikielisyys yms.) 7,4 3,3 5,7 Kommunikaatio, viestintä (media, uutisointi...) 1,2 2,5 1,8 Muuttaneiden koulutukselliset kysymykset 5,6 0,8 3,5 Terveys, mielenterveys, sos. hyvinvointi 4,3 3,3 3,9 Työelämä, toimeentulo, työllisyys, yrittäjyys yms. 7,4 10,8 8,9 Oikeudelliset kysymykset, lainsäädäntö yms. 0,6 0,8 0,7 Politiikka (maahanmuutto-, siirtolaisuus-, vähemmistö-, pakolais- ym.) 3,1 5,0 3,9 Viranomaistoiminta, hallintomenettelyt, vastaanottojärjestelmä, viranomaispalvelut tms. 1,2 2,5 1,8 Vähemmistökysymykset (asema, oikeudet...) 3,1 2,5 2,8 Alueellinen kehitys 1,9 4,5 2,9 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset (väestökehitys, kansainväliset suhteet yms.) 2,5 1,7 2,1 Muuton syyt, muuttoprosessi, muuttajien ominaispiirteet 3,7 2,5 3,2 Historia (siirtolaisuus, ulkosuomalaiset, maahanmuuttajat) 9,3 6,7 8,2 Jokin muu 4,3 5,8 5,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Tutkimuksista noin 40 prosenttia on kohdistunut tai kohdistuu suomalaisiin maastamuuttajiin, ulkosuomalaisiin, paluumuuttajiin tai suomalaisiin Suomessa. Ulkomaalaisia maahanmuuttajia, pakolaisia tai inkerinsuomalaisia koskevia tutkimuksia on aineistossa noin kolmannes. Neljäsosalla tutkimuksista ei sen sijaan ole mitään yksiselitteistä tai ainakaan Suomen muuttoliikkeisiin suoranaisesti liittyvää kohderyhmää. Perinteisiin suomalaisiin vähemmistöihin (suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit ym.) liittyvää tutkimusta on hyvin vähän. Tutkimuksen kohdentumisessa eri muuttajaryhmiin on havaittavissa jonkin verran alueellisia eroja. Niinpä noin 55 prosenttia Uudellamaalla tehdystä tutkimuksesta on kohdistunut tai kohdistuu maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisiin mukaan lukien inkerinsuomalaiset. Muualla Suomessa taas yli puolet tutkimuksista on kohdistunut suomalaisiin muuttajiin tai perinteisiin maassa asuviin vähemmistöihin. Pohjanmaalla tämä osuus on vielä huomattavasti korkeampi (yli 80%). Myös ulkomailla asuvat tutkijat ovat voittopuolisesti (69%) kiinnostuneet kohderyhmänä nimenomaan suomalaisista ja erityisesti ulkosuomalaisista. 12

14 Kaikilla tutkijoilla ei tietenkään ole tutkimuksessaan selkeää tai Suomen muuttoliikkeisiin liittyvää kohderyhmää. Kohderyhmä Tiedot vuodelta Yhteensä Suomalaiset Suomessa (esim. maassamuuttajat, suomalaisten asenteet) 12,3 8,3 10,6 Suomalaiset siirtolaiset, ulkosuomalaiset 30,9 23,3 27,7 Suomalaiset paluumuuttajat 1,2 1,7 1,4 Inkerinsuomalaiset 4,3 1,7 3,2 Perinteiset vähemmistöt 1,2 4,2 2,5 Suomalaiset ja ulkomaalaiset (vert. yms.) 0,6-0,4 Pakolaiset Suomessa 1,9 6,7 3,9 Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat 28,4 27,5 28,0 Muu, ei Suomeen liittyvä kohderyhmä 4,3 10,8 7,1 Ei yksiselitteistä kohderyhmää 14,9 15,8 15,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Yli kolmasosa tehdyistä tai tekeillä olevista tutkimuksista on väitöskirjoja ja noin 10 prosenttia sen jälkeisiä post doc -tutkimuksia. Rajanveto eriasteisten opinnäytteiden ja tilaustutkimusten tai toimeen liittyvien tutkimusten välillä voi joissain tapauksissa olla tulkinnanvaraista, koska moni opinnäyte syntyy palkkatyön sivutuotteena. Lisensiaatti-, väitöskirja- ja post doc -tasoisista tutkimuksista noin 40 % prosenttia on tehty Uudellamaalla (lähinnä Helsingin yliopistossa), 18% Lounais-Suomessa (Turun yliopistossa) ja 11% Pirkanmaalla (Tampereen yliopisto). Muiden alueiden osuus on 5-8 prosenttia paitsi Pohjanmaalla, jossa niitä on tehty selvästi vähiten (3%). Myös tilaustutkimuksen ja toimeen liittyvän tutkimuksen kohdalla alueelliset erot ovat samansuuntaisia. Pro gadu tutkimuksia on sen sijaan valmistunut eniten Lounais-Suomessa. Tutkimuksen luonne Tiedot vuodelta Yhteensä Pro gradu 23,5 12,5 18,8 Lisensiaattityö 8,6 4,2 6,7 Väitöskirja 32,7 40,8 36,2 Post doc 4,9 15,8 9,6 Tilaustutkimus 1,2 4,2 2,5 Muu toimeen liittyvä tutkimus 13,0 10,0 11,7 Muu tutkimus 16,0 12,5 14,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Tutkimusten aiheryhmittäinen kirjavuus heijastuu myös tieteenaloittaisena moninaisuutena. Yksittäisinä tieteenaloina joukosta erottuvat selvimmin sosiologia ja historia. Läheisesti toisiinsa liittyviä tieteenaloja yhdistämällä kuva jossain määrin muuttuu. Esimerkiksi antropologian, etnologian, folkloristiikan, kansatieteen ja kulttuurintutkimuksen yhteenlaskettu osuus on hyvin huomattava (liki 18%). Tieteenaloittainen jaottelu on toisaalta jos- 13

15 sain määrin keinotekoinen, koska tutkimukset ovat usein monitieteisiä ja hyvin väkinäisesti vain yhdelle tieteenalalle selkeästi sijoitettavissa. Monissa tapauksissa tutkijat ovat mitä ilmeisimmin luokitelleet tutkimuksensa sen tieteenalan mukaan, jolle ovat suorittaneet tai parhaillaan suorittamassa tutkintoa. Joka tapauksessa tämä tieteenaloittainen kirjavuuskin kuvaa osaltaan alan tutkimuksen laaja-alaisuutta ja moni-ilmeistä luonnetta. Tieteenala Tiedot vuodelta Yhteensä Antropologia 3,1 5,8 4,3 Etnologia 3,1 1,7 2,5 Folkloristiikka 3,7 1,7 2,8 Kansatiede 3,1 2,5 2,8 Kulttuurintutkimus 4,9 5,8 5,3 Historia 12,3 10,8 11,7 Kielitiede 6,2 6,7 6,4 Kirjallisuustiede 2,5-1,4 Uskontotiede 1,2 4,2 2,5 Maantiede 3,7 6,7 5,0 Aluetiede 3,7 0,8 2,5 Psykologia 6,8 5,0 6,0 Kasvatustiede 8,6 5,0 7,1 Sosiaalipolitiikka 6,8 7,5 7,1 Sosiologia 21,6 15,8 19,1 Tiedotusoppi 2,5 3,3 2,8 Valtio-oppi 1,2 3,3 2,1 Taloustiede 1,2 4,2 2,5 Lääket./Terv.hoito 1,2 0,8 1,1 Monitieteinen/muu 1,9 8,3 4,6 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Yli puolet muuttoliike- ja etnisyysalan tutkijoista on oppiarvoiltaan maistereita tai kandidaatteja ja useampi kuin joka neljäs tohtoreita. Vain noin joka kymmenes kuuluu opiskelijoihin tai on suorittanut kandidaattitasoa alemman tutkinnon. 14

16 Tutkinto Tiedot vuodelta Yhteensä Ei tutkintoa/opiskelija 6,8 7,5 7,3 Kandidaatti 9,6 4,2 6,2 Maisteri 46,6 50,0 48,7 Lisensiaatti 5,5 8,3 7,3 Tohtori 28,8 25,0 26,4 Muu tutkinto 2,7 5,0 4,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Vuosina tietonsa päivittäneistä ei tutkintotietoa ollut käytettävissä. Pääosa tutkijoista asuu joko Uudellamaalla tai Turun seudulla ja useampi kuin joka kymmenes ulkomailla. Selvästi vähiten alan tutkijoita on Pohjanmaalla. Alueiden väliset erot heijastelevat paljolti yliopistojen sijaintia ja kokoa, niiden muuttoliikkeiden vilkkautta ja alueella asuvien maahanmuuttajien määrää. Turun seudun merkittävään osuuteen on todennäköisesti yhtenä syynä myös Siirtolaisuusinstituutin sijainti tällä alueella. Yhtenä alan keskeisenä instituutiona se on mitä ilmeisemmin toiminut virikkeenä mm. opinnäytteitään tekeville. Turun yliopistossa on toisaalta vahva perinne suomen siirtolaisuuden historian tutkimisesta 1960-luvulta lähtien. Lisäksi yliopistossa on panostettu varsin voimakkaasti mm. etnisyyskysymysten ja monikulttuurisuuden opetukseen eri oppiaineissa ja tutkijakouluissa. Turun seudulla asuu myös Uudenmaan jälkeen eniten maahanmuuttajia. Tutkijan asuinseutu Tiedot vuodelta Yhteensä Itä-Suomi 5,5 7,5 6,7 Keski-Suomi 9,6 6,7 7,8 Pirkanmaa 6,8 11,7 9,8 Pohjanmaa 1,4 2,5 2,1 Pohjois-Suomi 8,2 5,8 6,7 Turku-Pori 27,4 20,0 22,8 Uusimaa 27,4 35,8 32,6 Ulkomaa 13,7 10,0 11,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Henkilöä Vuosina tietonsa päivittäneistä ei asuinpaikkatietoa ollut käytettävissä. Kartoitukseen vastanneista suurimmalla osalla oli joko meneillään tai ainakin suunnitteilla aihepiiriin liittyvä tutkimushanke. Tekeekö tutkimusta? (2004 kartoitus) Henkilöä Prosenttia Ei 9 7,5 Suunnitelma 13 10,8 Tekeillä 98 81,7 Yhteensä ,0 15

17 Tutkimuksen rahoittajina erottuvat selvimmin Suomen Akatemia ja muut erilaisia apurahoja jakavat kotimaiset tahot, lähinnä apurahasäätiöt. EU-rahoitus tai ulkomaiset apurahat samoin kuin ministeriöiden yms. viranomaisten rahoittamat tilaustutkimukset ovat suhteellisen harvinaisia. Huomattavalla osalle ei kuitenkaan ole rahoitusta tai se on vasta haussa tai suunnitteilla. Joka kymmenes tekee tutkimusta toimeensa liittyvänä. Rahoitus (2004 kartoitus) Henkilöä Prosenttia Ei tietoa 5 4,1 Ei rahoitusta 19 15,8 Ei ole (vielä) haettu 17 14,2 Haussa, mutta ei vielä tietoa 8 6,7 Kotimainen apuraha 19 15,8 Ministeriö tms. 4 3,3 Suomen Akatemia 24 20,0 EU-rahoitus 3 2,5 Muu ulkomainen apuraha 3 2,7 Toimeen liittyvä 12 10,0 Muu rahoitus 6 4,9 Yhteensä ,0 Useammalla kuin joka toisella (54%) tutkimuksen lähtökohtana on ollut oma kiinnostus ja henkilökohtaiset tarpeet (esim. opinnäytteen tekeminen). Vajaalla neljänneksellä tutkimus on osa laajempaa kotimaista tai ulkomaista projektia. Varsin monella on myös kyseessä yksittäinen kotimaisin lähtein rahoitettu hanke (16%). Hankkeen luonne (2004 kartoitus) Henkilöä Prosenttia Ei tietoa 8 6,7 Henkilökohtainen 65 54,2 Osa laajempaa kansainvälistä projektia 11 9,2 Osa laajempaa kotimaista projektia 17 14,2 Yksittäinen kotimainen 19 15,8 Yhteensä ,0 16

18 Muuttuvat tutkimustarpeet Tämän kuten aiempienkin Paksin/Etnon aloitteesta tehtyjen kartoitusten yhtenä tarkoituksena on ollut luoda pohjaa uusien tutkimustarpeiden löytämiselle ja niihin nojautuvalle tutkimuspoliittiselle ohjelmalle. Tutkimustarpeita on siksi kysytty myös tutkijoilta. Edellisessä vuoden 1999 kartoituksessa niitä saatiinkin listattua satamäärin. Tällainen lista on kuitenkin väistämättä varsin kirjava ja sattumanvarainen. Kukin tutkija arvioi tutkimuksen tarpeita ensisijaisesti oman kiinnostuksensa ja tutkimuksensa pohjalta. Monellakaan tuskin on aikaa ja kiinnostusta pysähtyä pohdiskelemaan asiaa kokonaisvaltaisesti tai jonkun yleisemmän yhteiskunnallisen tarpeen näkökulmasta. Tutkijoilta näin kootuista listoista muodostuu helposti lähes kaikki aihepiirit kattava ja samalla hyvin epäyhtenäinen tarvekokoelma, joka tuskin palvelee tarkoitustaan. Käsillä olevassa kartoituksessa tutkijoilta saadut tarvelistat ovat julkaisun liitteenä. Lähinnä kysymyksenasettelusta johtuen niiden määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin edellisessä kartoituksessa. Kun tehtyä tutkimusta, niin Suomessa kuin muissakin maissa, peilaa muuttoliikkeissä ja maassa asuvien maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien sisäisessä kehityksessä tapahtuneisiin muutoksiin, havaitsee helposti, että tutkimus on seurannut varsin tunnollisesti näiden muutosten vanavedessä. Kun laajamittainen siirtolaisuus Suomesta Amerikkaan aikoinaan käynnistyi 1800-luvun puolivälin jälkeen, kiinnostuivat viranomaiset aluksi sitä koskevien tilastojen laatimisesta. Varsinainen tutkimustoiminta sai odottaa pidempään, mutta jo melko varhain siirtolaisuutta pohdittiin tutkimuksellisella otteella asiasta julkaistuissa komiteanmietinnöissä. Maan sisäisen muuton tutkimus käynnistyi sekin suhteellisen aikaisin, kun teollistuminen alkoi vetää väestöä maaseudulta kaupunkeihin. Tämä tutkimus oli silti pitkään hyvin vaatimatonta, kuten tutkimus ylipäätänsäkin. Toisen maailmansodan jälkeen saatiin odottaa 1960-luvulle asti ennen kuin voidaan puhua näkyvämmästä siirtolaisuuden tutkimuksesta. Tuolloin käynnistyi Turun yliopiston historian laitoksella laaja kaukosiirtolaisuuden tutkimusprojekti, jonka hedelmistä on saatu nauttia tähän päivään asti. Sen tuloksena on vuosien mittaan julkaistu lukuisia väitöskirjoja ja alemmantasoisia opinnäytteitä. Jo tätä ennen oli Anna-Liisa Toivonen tehnyt merkittävän väitöskirjan amerikansiirtolaisuudesta (1963). Mutta miksi juuri 1960-luvulla? Vaikka projektin isällä professori Vilho Niitemaalla oli varmasti merkittävä henkilökohtainen rooli sen ideoijana ja käynnistäjänä, oli taustalla mitä ilmeisimmin se, että suuresta siirtolaisuudesta oli kulunut riittävän pitkä aika historialliselle tutkimukselle. Amerikansuomalaiset olivat tosin tehneet monenlaista tutkimusta jo aikaisemmin, mutta kovin tieteellisenä sitä tuskin voidaan pitää luvulla vähitellen voimistunut Ruotsiin muutto synnytti sekin ensimmäiset tutkimukset jo 1960-luvulla (Koiranen 1966), mutta todenteolla sen tutkiminen alkoi vasta ja 1970-lukujen vaihteessa Ruotsiin muuton ollessa voimakkaimmillaan. Työministeriön (tuolloin työvoimaministeriö) käynnistämänä aloitettiin tuolloin laaja siirtolaisuuden tutkimusprojekti, jonka tuotoksia ilmestyi koko 1970-luvun ajan luvun alun suhteellisen lyhytaikaiseksi jäänyt paluumuuton kausi ehti sekin synnyttää joitakin tutkimuksia, samoin 1980-luvun alussa alkanut vielä voimakkaampi ja pitempään kestänyt paluumuuton aalto erityisesti Ruotsista luvulla oli myös melko vilkasta maassamuuton tutkimusta, koska maan sisäinen muuttoliike Etelä-Suomeen ja kaupunkeihin oli ajoittain hyvinkin voimasta ja välillä jopa kaupungeista poispäin suuntautuvaa luvun tutkimus oli kuitenkin jonkinlaista tyyntä myrskyn edellä ja kohdistui lä- 17

19 hinnä suomalaisiin siirtolaisiin, paluumuuttajiin ja maassamuuttajiin, kuten aikaisemminkin luvulla tilanne muuttui olennaisesti pakolaisten ja ulkomaalaisten maahanmuuttajien alkaessa virrata maahan kiihtyvällä vauhdilla. Jonkin verran pakolaisia oli toki tullut jo aikaisemminkin ja niitä koskevaa tutkimustakin tehty, mutta se oli varsin vähäistä luvulla tutkimustoiminta keskittyi voittopuolisesti ulkomaalaisten ja pakolaisten maahanmuuttokysymyksiin virittäen tutkimusta vähän joka puolella niin yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja alemmanasteisissa oppilaitoksissa kuin eri viranomaistahoillakin. Kiinnostus jakaantui laajalle myös tieteenaloittain. Aluksi tutkimustoimintaa syntyi ilmeisen spontaanisti yksittäisten tutkijoiden innostuksesta, mutta vähitellen mukaan ilmaantui eriasteista tiedeyhteisön ja viranomaisten käynnistämää koordinointia mm. erilaisten tutkimusohjelmien puitteissa. Toisaalta tutkijat alkoivat järjestäytyä entistä selvemmin omiksi verkostoiksi. Kielenkäytössä siirtolaisuus- ja muuttoliikekäsitteiden rinnalle ilmestyi yhä useammin sellaisia käsitteitä kuin etnisyys, rasismi, monikulttuurisuus ja kaksikielisyys. Aihepiiriä käsittelevien tutkimusten ja muiden julkaisujen määrä kasvoi samalla lähes räjähdysmäisesti. Tärkeimpiä uuden tilanteen synnyttämiä alan tutkijayhteisöjä ovat 2000-luvulla olleet seuraavat verkostot, tutkimusohjelmat ja tutkimusyksiköt: Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen verkosto (MEV) Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus (CEREN) Etnisten suhteiden tutkimusyksikkö (ETHNICA) Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura (ETMU) Monikulttuurinen ohjausklinikka (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta) Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto (RASMUS) Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa tutkimusohjelma (SYREENI) Näiden lisäksi monikulttuurisuuteen ja etnisiin suhteisiin liittyvä opetus yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa on lisääntynyt nopeasti erilaisten kurssien ja aihepiiriin keskittyneiden tutkijakoulujen muodossa. Tämä on osaltaan lisännyt merkittävästi opiskelijoiden kiinnostusta aihetta käsittelevien opinnäytteiden tekemiseen. Vaikka alan tutkimus ja opetus on saanut jo varsin vakiintuneen sijan oppilaitoksissa, ei sillä vieläkään ole virallista institutionaalista legitimiteettiä itsenäisenä oppiaineena vakinaisine opetus- ja tutkimusvirkoineen, vaan toiminta on tapahtunut jonkin perinteisen oppiaineen tai laitoksen kylkiäisenä esim. niiden sisälle perustettujen tutkimusyksiöiden tai - ohjelmien puitteissa (ks. Matinheikki-Kokko 2001) luvun maahanmuutto-, pakolais- ja etnisyystutkimus ei luonnollisestikaan ole pysynyt painotuksiltaan ja aihepiiriltään samanlaisena. Selkeitä ja sinänsä luonnollisia muutoksia on havaittavissa. Viime kädessä näiden muutosten taustalla on ollut se kehitys, joka on tapahtunut maassa asuvien ulkomaalaisryhmien välisessä ja sisäisessä koostumuksessa. Ruotsissa asuvia suomalaisia koskeva tutkimus tarjoaa hyvän esimerkin niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tutkimustarpeiden syntymiseen ja niissä tapahtuviin muutoksiin. 18

20 Vertailukohtana ruotsinsuomalaisten tutkimus Ruotsinsiirtolaisuuden voimistuessa 1960-luvun lopulla tutkimus keskittyi aluksi selvittämään muuton syitä ja erilaisia välittömiä maahan asettumisen ongelmia Ruotsissa. Näihin kuuluivat mm. työolot ja tasa-arvo ruotsalaisten kanssa työpaikoilla, sosiaali-, kieli- ja asumis- ja lasten päivähoito-ongelmat sekä kielellisesti ummikkoina ruotsinkielisiin luokkiin sijoitettujen lasten ongelmat. Myös viranomaisten toiminta, mm. maiden välistä työnvälitystä, sosiaaliturvaa ym. viranomaisten välisiä yhteistyötä koskevat sopimukset ja käytännöt joutuivat selvityksen kohteeksi. Tämä tutkimus jatkui vielä koko seuraavan vuosikymmenen mm. ruotsinsuomalaisten elinolotutkimuksina luvulla, kun pääosa ruotsinsuomalaisista oli asunut maassa jo pitempään, kiinnostus siirtyi pidemmän aikavälin sopeutumiskysymyksiin, identiteettiin, paluumuuttoon ja syvällisempiin lasten kielellistä kehitystä ja koulunkäyntiä koskeviin kysymyksiin ja aiempien toimenpiteiden seurantatutkimuksiin. Tässä vaiheessa monet lapset kuuluivat jo Ruotsissa syntyneeseen toiseen sukupolveen. Lasten siirtyessä peruskoulutuksesta ylemmille koulutusasteille herättiin selvittämään mm. heidän etenemistään ja mahdollisuuksiaan jatkokoulutuksessa ja työelämässä. Vähitellen alkoivat ilmaantua myös työelämän rasittamina ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyvät ja ikääntyvät ruotsinsuomalaiset, samoin perheiden paluumuuttokysymykset sekä niihin liittyvät maiden väliset sopimukset ja käytännöt kuten eläkkeiden verotus. Suomalaisten keskinäinen yhdistys- ja harrastustoiminta oli tuolloin vielä vireää ja kiinnosti jonkin verran tutkijoitakin, mutta suurempi kiinnostus tähän alkoi herätä vasta siinä vaiheessa (1990- luvulla), kun jäsenten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen siirtolaispolven ikääntymisen ja osin paluumuutonkin vuoksi. Osaksi tästä syystä aiheutunut Ruotsin ja Suomen valtioilta saadun taloudellisen tuen hiipuminen mm. koulutuksen- ja järjestötoiminnan puolella synnytti uusia huolia ja tutkimisenkin aiheita. Tutkimusrahoituksen saaminen ja ehkä osin tutkijoidenkin puute toisaalta vaikeutti tutkimusten käynnistämistä. Toisaalta Ruotsissa tehdyn alan tutkimuksen painopiste oli siirtynyt uudempiin maahanmuuttajaryhmiin ja akuutimmiksi katsottuihin kysymyksiin luvulle tultaessa pääosa ruotsinsuomalaisista oli asunut maassa jo vuosikymmeniä ja huomattava osa siirtynyt joko ennenaikais- tai vanhuuseläkkeelle. Ruotsissa syntyneet lapsetkin olivat jo pääosin aikuisia ja kolmattakin sukupolvea oli syntynyt kohtalainen määrä. Tässä vaiheessa esiin alkoivat yhä voimakkaammin pulpahdella esiin vaatimukset virallisen kielellisen vähemmistöaseman saamisesta samaan tapaan kuin ruotsinkielisillä Suomessa. Toisaalta tähän liittyi huoli jälkikasvun ruotsalaistumisesta ja suomalaisen identiteetin säilymisestä sekä hupenevan ensimmäisen polven myötä uhkaavasti kuihtuvasta ruotsinsuomalaisesta yhdistys- ja harrastustoiminnasta. Samanaikaisesti kiinnostus suomalaisten satojen vuosien takaisiin jälkiin Ruotsin suomalaismetsissä nousi uuteen kukoistukseensa. Tutkimustoiminta oli tässä kehityksessä tiiviisti mukana myös Suomen puolella. Suomen Akatemian ja vastaavien ruotsalaisten tutkimusinstanssien tukemana käynnistettiin mm. laaja maiden välinen tutkimusohjelma Kahden puolen Pohjanlahtea, jonka puitteissa toteutettiin vuosina useita tutkimusprojekteja (lisätietoja: Siirtolaisuusinstituutti puolestaan käynnisti yhdessä ruotsinsuomalaisten tutkijoiden ja yhteisöjen kanssa projektin, jonka tarkoituksena on edesauttaa 2000-luvun ruotsinsuomalaisuuteen liittyvän tutkimuksen käynnistämistä. Esteenä projektien aloittamiselle on kuitenkin ollut rahoituksen puute. 19

21 Etnisiin suhteisiin ja monikulttuurisuuteen liittyvä tutkimus On melko helppoa olettaa, että ulkomaalaisväestöön, etnisiin suhteisiin ja monikulttuurisuuteen liittyvä tutkimus tulee Suomessa noudattamaan varsin pitkälle samaa kaavaa kuin ruotsinsuomalaisiin kohdistunut tutkimus. Tämä tietenkin edellyttää, että ulkomaalaisväestön tai ainakin sen merkittävimpien ryhmien kehitys käy läpi suunnilleen samat vaiheet kuin ruotsinsuomalainen väestö Ruotsissa. Tulevien vuosien maahanmuutto voi tuoda maahan lisää huomattavankin määrän uusia tulokkaita, mutta oletettavasti maahan asettumisen välittömät ongelmat eivät enää synnytä yhtäläistä tutkimustarvetta kuin 1990-luvulla. Sen sijaan esimerkiksi maahanmuuttajien pidemmän aikavälin kotoutuminen, identiteetti, monikulttuurisuus ja kantaväestön asenteet tulevat vielä pitkään olemaan tutkijoiden suosikkiaiheita. Jonkinlaista syventymistä ja eriytymistä niissä tullee kuitenkin väistämättä tapahtumaan. Mahdollisesti myös jossain vaiheessa voimistuva ulkomaalaisperäisen väestön paluumuutto herättää tutkimisen tarvetta. Toisaalta ajan myötä vastaan tulevat yhä enemmän jälkipolvien jatkokoulutukseen, työuraan, kaksikielisyyteen ja identiteettiin liittyvät kysymykset sekä ensimmäisen sukupolven ikääntyminen ja vakiintuneiden maahanmuuttajaryhmien vähemmistöoikeudet ainakin suurimpien ryhmien osalta (erityisesti venäläiset). Erityisryhmän muodostavat inkerinsuomalaiset ja heidän pidemmän aikavälin integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Maastamuuton ja ulkosuomalaisyhteisöjen tutkiminen Tutkittavaa riittää myös suomalaisten muuttoliikkeissä ja ulkosuomalaisissa. Varsinaisen maastamuuton tutkimus riippuu osaltaan sen kehityksestä. Jos siinä tapahtuu merkittävää lisäystä, mikä ei tällä hetkellä näytä kovin todennäköiseltä, herää myös kiinnostus sen tutkimiseen melko automaattisesti luvun maastamuuton yleisiä piirteitä on jonkin verran selvitetty sekä tilastojen että kyselytutkimusten avulla, mutta tarkemmille kohdemaittaisille selvityksille on silti edelleen tarvetta, koska eri maiden välillä saattaa tässä suhteessa olla huomattaviakin eroja. Esimerkiksi viime vuosien voimistunutta Norjaan muuttoa ei tiettävästi ole tutkittu. Tietoa tarvittaisiin myös ruotsinsiirtolaisuuden nykytilanteesta. Niiden lisäksi kiinnostavia kohderyhmiä olisivat mm. Venäjälle, Baltiaan ja muihin Itä-Euroopan maihin muuttavat suomalaiset. Moniin maihin muuttaa nykyisin huomattavan paljon suomalaisia vain tilapäisesti ilman, että he näkyvät Suomen tilastoissa. Maastamuuttajia koskevat Suomen tilastot poikkeavat huomattavasti tulomaiden suomalaisia koskevista maahanmuuttotilastoista. Tähän ovat syynä niiden erilaiset tilastointiperusteet. Niihin liittyvä selvitys esim. Euroopan Unioniin kuuluvien maiden tilastointikäytännöistä olisi siksi paikallaan. Perinteiset suomalaiset siirtolaismaat, Australia, Kanada ja Yhdysvallat olisivat myös tässä suhteessa kiinnostavia. Tietenkin selvitys voisi kattaa koko maailmankin. Ulkomaille muuttaneista nykysiirtolaisista on tehty tai tekeillä joitakin tutkimuksia, mutta on ilmeistä, että tällä alueella on edelleen tutkittavaa. Eri puolille maailmaa suuntautuvissa muuttovirroissa, vaikka ne ovat usein suhteellisen pieniä, voi olla huomattavia eroja. Myös ulkosuomalaisten historian tutkimus on useimpien pienempien kohdemaiden osalta lähes kyntämätön sarka. Siirtolaisuusinstituutissa meneillään oleva Suomen siirtolaisuuden historia projekti täyttää jossain määrin tätä aukkoa, mutta siinäkin syvällisempi perustutkimus jää useimpien pienten kohdemaiden osalta edelleen puuttumaan. Toisaalta aika alkaa olla kypsä moniin maihin toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden varsin huomattavienkin suomalaisyhteisöjen nykytilan tutkimiseen muidenkin maiden kuin Ruotsin osalta. Yhdysvaltain ja Kanadan suomalaisista tällainen tutkimus on jo meneillään, 20

22 mutta kiinnostavaa olisi tehdä vastaavia tutkimuksia esimerkiksi Australian ja Euroopan maiden suomalaisyhteistöistä mukaan lukien niiden jo määrältään varsin huomattaviksi kasvaneet jälkipolvet. Tähän liittyy läheisesti myös paljon huomiota saanut kaksoiskansalaisuuskysymys. Asiaa koskevan lainsäädännön tultua voimaan (2003) kaksoiskansalaisuushakemuksia on tullut paljon ennakoitua vähemmän. Syitä tähän on tutkimuksen puuttuessa voitu toistaiseksi vain arvailla. Onko kyse pelkästään siitä aiheutuvista rahallisista kustannuksista vai jostain muusta? Maassamuuton tutkimus Maan sisäisen muuton tutkimus on ollut pitkään suhteellisen vähäistä. Ilmeisesti sitä on kuitenkin tehty enemmän kuin tästä kartoituksesta ilmenee, koska huomattava osa tämän alueen tutkimuksesta tehdään osana aluetutkimusta. Lisäksi kyse on usein virkatyönä syntyvistä selvityksistä, joiden tulokset eivät aina tule tiedeyhteisön tietoon. Alueellinen keskittyminen on ollut jatkuvaa, mutta ilman riittävää tutkimusta on vaikea sanoa, millaisia uusia piirteitä se on mahdollisesti aiheuttanut muuttoliikkeissä. Globaalistumisen myötä on ilmeistä, että maastamuutto on joiltain osin alkanut muistuttaa luonteeltaan maan sisäistä muuttoa. Väestön ikääntyminen voi toisaalta muuttaa maassamuuton olemusta merkittävästi lähivuosina. Kiinnostava kysymys on mm. se, muuttavatko Etelä- Suomen kaupungeissa asuvat eläkkeelle jäätyään takaisin entisille kotiseuduilleen tai ylipäätänsä maaseudulle tai pienempiin kaupunkeihin vaiko peräti ulkomaiden aurinkorannikoille. Entä aiheuttaako kuntien palveluksesta lähivuosina eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden suuri määrä vastaavasti heidän tilalleen muualta tulevan työvoiman muuttoliikettä? Vai täytetäänkö tärkeimmiksi koetut työpaikat kuntien vyönkiristystoimissa vain sisäisin siirroin ja jätetään muut paikat täyttämättä? Entä mikä on Suomen asema globaalistuvassa maailmantaloudessa? Tuleeko Suomesta samantapainen Euroopan unionin syrjäseutu kuin mitä perinteiset kehitysalueet ovat olleet maan sisällä ja miten se vaikuttaa muuttoliikkeisiin? Alueellisen kehityksen ja muuttoliikkeiden välinen problematiikka näyttää olevan lähes aina ajankohtainen kysymys, joka vaatii jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta. Miksi ja millaista tutkimusta tarvitaan? Kun tarkastelee Suomessa viimeisten viiden tai kymmenen vuoden aikana tehtyä muuttoliike- ja etnisyystutkimusta aihepiireittäin, syntyy helposti mielikuva, että lähes kaikkea on tutkittu, joitakin aihepiirejä jopa liiaksi asti. Tästä ei kuitenkaan voida vetää sellaista johtopäätöstä, että näiden aiheiden tutkiminen olisi käynyt tarpeettomaksi. Ensinnäkin suurin osa tutkimuksista on tuloksiltaan varsin vaatimattomia eivätkä siten täytä aiheeseen liittyviä tiedon tarpeita. Tällainenkaan tutkimus ei silti ole hyödytöntä. Tutkimuksen yksi keskeinen funktio on tuottaa uusia asiantuntijoita. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisellä tai humanistisella tutkimuksella on vain harvoin suoranaista välineellistä arvoa esim. päätöksenteossa. Sen merkitys onkin luonteeltaan enemmän välillistä ja ilmenee ennen muuta asiantuntijuuden kautta. Onnistuneimmillaan tutkimus lisää erilaisten ilmiöiden ymmärtämistä laajemminkin kuin vain tutkijoiden itsensä kohdalla. Tällä tavalla se voi heijastua myös päätöksentekoon. Samojen teemojen säännöllisellä tutkimisella voidaan myös todentaa tutkittavassa ilmiössä mahdollisesti tapahtuneet muutokset tai sitten todeta, ettei mikään ole muuttunut, mikä sekin on tärkeä tieto. Vaikka esimerkiksi identiteetti-, monikulttuurisuus- ja etnisyyskysymyksiä on tutkittu hyvin runsaasti, tarvitaan tällaista tutkimusta siis edelleen. Toisaalta sitä tuskin voi estääkään, koska useimmat tutkijat, erityisesti opinnäytteitä tekevät, valitsevat aiheensa ensisijaisesti 21

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla Tutkimukset ja tilastot

Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla Tutkimukset ja tilastot Maahanmuutto, pakolaisuus, siirtolaisuus ja etniset vähemmistöt 1990-luvulla Tutkimukset ja tilastot Etnisten suhteiden neuvottelukunta TYÖMINISTERIÖ Työhallinnon julkaisu nro 238 Helsinki 1999 ISBN 951

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi?

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Jouni Korkiasaari Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi? Suomen siirtolaisuuden kehityspiirteistä viime vuosikymmeninä Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2003 http://www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä

Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn vastasi 538 henkilöä Humanitas ry järjesti keväällä 2010 kyselyn, joka toteutettiin sähköisesti Kysely pyrki selvittämään, miten humanistit ja toisaalta muut näkevät humanistisen tieteen ja humanistit osana yliopistoyhteisöä,

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot