Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Turun linna on Suomen historian tärkeimpiä rakennuksia Åbo slott tillhör de viktigaste byggnaderna i landets historia Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä Loimaan kulttuurin suuri mies sai Aurora-mitalin

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm 5 Juho Savo jää eläkkeelle nyt on aikaa harrastaa perheen kanssa Monet maakunnan ylpeyden aiheet sijaitsevat muualla kuin Turussa. viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 6 Kari Häkämies valittiin maakuntajohtajaksi 7 Liikennejärjestelmäsuunnitelma lähetettiin kuntiin 9 Loimaan kulttuurielämän kehittäjä Juhani Heinoselle Aurora-mitali 11 Turun linnassa aistii vielä 1500-luvun loiston 12 Kulttuurin tulevaisuutta mietitään nyt strategiatyössä 17 Avoin tieto vie lähimatkailukohteet kartalle 18 Virkistysalueyhdistys olisi hyödyllinen Varsinais-Suomelle Uusi vuosi, uudet näkökulmat Varsinais-Suomessa asiat ovat vuoden vaihtuessa suhteellisen hyvällä mallilla. Turun telakan tilanne on valtion ja Meyer Werftin omistajuuden myötä vakaa ja risteilijöitä tilataan taas. Telakan ja sen alihankkijaverkoston merkitys maakunnan työllisyydelle on valtava. Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi lisää väkeä, mikä helpottaa Vakka-Suomen vaikeaa työllisyystilannetta. Kemiönsaaren työllisyystilanne on paljon valoisampi kuin vuosi sitten mm. onnistuneiden työllistämishankkeiden vuoksi. Liikenneasioissa on syytä hymyyn; kasitien kunnostaminen on käynnissä ja moottoritie rakennetaan Nousiaisiin asti. Tätä on vaarallisella maantiellä odotettu vuosikymmeniä! Nopea junayhteys Turku-Helsinki sai kaivattua myötätuulta, kun EU otti sen osaksi Euroopan ydinverkkokäytävien TEN-T -listaa. Tunnin junasta keskustellaan vielä paljon. Luovat alat jatkavat nousuaan. Kulttuurikeskus Logomossa on jo käynyt yli ihmistä ja luovien yritysten toimitilat Logomossa ovat lähes kaikki käytössä. Uusi maakuntajohtaja tuo Varsinais-Suomen edunvalvontaan uutta näkemystä. Myös maakuntahallituksen johdossa on uudet henkilöt uusine ajatuksineen. Kiinnostus maakunnan uutta johtoa kohtaan on ollut julkisuudessakin laajaa - ja odotuksia luonnollisesti on. Saaristossa lauttaliikenteen (siis saaristolaisten maantien) vuorojen supistaminen herättää huolta ja kiinteä yhteys Paraisten ja Nauvon välille on noussut taas keskusteluihin. Varsinais-Suomi on loistava paikka elää ja yritysten toimia, mutta vahvuuksiamme pitää jatkuvasti markkinoida myös maakunnan ulkopuolelle. Uuden maakuntajohtajan tulee myös huomioida koko maakunta, vaikka Turku onkin sen urbaani veturi. Monet maakunnan ylpeyden aiheet, kuten bioenergian huippuosaaminen ja yrittämisen mallikunnat, sijaitsevat muualla kuin Turussa. Työttömyys on kasvanut Varsinais-Suomessa yli kahden vuoden ajan, kuten muuallakin Suomessa. Eniten työttömiä on Turussa ja Salossa, vähiten Laitilassa, Ruskolla, Paimiossa ja Paraisilla. Salon matkapuhelintuotannon lopettaminen selittää suurimman osan työpaikkojen katoamisesta maakunnasta, työpaikkoja kun katosi vuosina jopa Kasvava työttömyys on erittäin huolestuttavaa ja siihen pitää jatkuvasti yrittää löytää ratkaisuja. Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden tulee ponnistella, jotta nuorille löytyisi sekä opiskelu- että työpaikkoja. Valtakunnallinen start up -yritysten tapahtuma Slush osoitti, miten paljon uusia ideoita, energiaa ja halua nuorissa yrityksissä on. Ei tapeta sitä intoa turhalla byrokratialla, vaan tuetaan yrityksiä joustavasti ja hyvällä tahdolla. Slushin haastattelussa nuorelta yrittäjältä kysyttiin, mikä on paras tapa menestyä. Hän vastasi: Ilon kautta. Iloista ja kumppanuushenkistä uutta vuotta, Varsinais-Suomi! Nytt år, nya synvinklar När året byts i Egentliga Finland är det mesta rätt bra ställt. Åbovarvets situation är stabil tack vare att staten och Meyer Werft nu är ägare, kryssningsfartyg beställs igen. Varvet och dess underleverantörer är av enorm betydelse för sysselsättningen i landskapet. Bilfabriken i Nystad rekryterar, vilket underlättar sysselsättningsläget i Vakka-Suomi. Kimitoöns arbetslöshet har sjunkit jämfört med för ett år sedan, bl.a. tack vare lyckade sysselsättningsprojekt. I trafikfrågor finns skäl att glädjas: förbättringen av riksväg 8 pågår och motorvägen kommer att fortsätta ända till Nousis. Detta har man vid denna farliga landsväg väntat på i årtionden! Den snabba tågförbindelsen Åbo - Helsingfors fick medvind i och med att EU listade den som TEN-T, dvs. europeisk stamnätskorridor. En timmes tåg diskuteras ännu länge. Kreativa branscher fortsätter att växa. Kulturcentret Logomo har haft över besökare och kontoren för kreativa företag i Logomo är nästan alla uthyrda. Den nya landskapsdirektören ger nya synvinklar för Egentliga Finlands intressebevakning. Också landskapsstyrelsens ledning är ny. Intresset för landskapets nya ledning har varit stor i offentligheten och naturligtvis finns förväntningar. I skärgården väcker inskränkta färjturer oro (det handlar ju om skärgårdsbornas landsväg). En fast förbindelse mellan Pargas och Nagu har åter börjat diskuteras. Egentliga Finland är en strålande plats att leva i och för företag att verka i, men våra starka sidor bör även marknadsföras utanför vårt landskap. Den nya landskapsdirektören måste komma ihåg hela landskapet, trots att Åbo är dess urbana lokomotiv. Mycket av våra källor till stolthet finns utanför Åbo, såsom toppexpertis i bioenergi och topprankade företagarkommuner. Arbetslösheten har vuxit i Egentliga Finland i över två års tid, liksom i övriga Finland. Flest arbetslösa finns i Åbo och Salo, minst i Letala, Rusko, Pemar och Pargas. Att så många arbetsplatser gått förlorade förklaras främst med att mobiltelefontillverkningen i Salo tog slut. Åren försvann hela 5000 arbetsplatser. Växande arbetslöshet är mycket oroväckande och vi måste ständigt försöka hitta lösningar på problemet. Ansträngningar måste göras för att unga ska hitta studie- och arbetsplatser. Det nationella evenemanget för start up -företag Slush visade hur mycket idéer, energi och vilja det finns i unga företag. Vi får inte döda ivern med onödig byråkrati, utan måste stöda företagen flexibelt och med god vilja. En ung företagare i Slush tillfrågades hur man når framgång. Han svarade: Genom glädje. Mot ett glatt och samarbetsvilligt nytt år, Egentliga Finland! 2 viiri viiri 3

3 teksti kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Työn tulokset huomaa heti, kun antaa sahan laulaa. Neljä vuosikymmentä työtä Varsinais-Suomen eteen Juho Savo vaihtaa kokoukset luonnossa liikkumiseen Koko työuransa ajan Juho Savo on tehnyt työtä Varsinais-Suomen hyväksi; vuodesta 1974 Varsinais-Suomen kokoomuksessa, vuodesta 1985 kokoomuksen toiminnanjohtajana ja vuodesta 1998 maakuntajohtajana. Savo siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle myönteisin mielin. - Maakunnan asiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa ja minulla voi alkaa kolmas elämänvaihe. Siihen kuuluvat harrastukset ja oma perhe. Juho Savon maakuntajohtajavuosiin mahtuu paljon isoja asioita, jotka on saatettu kovalla työllä ja yhteistyöllä maaliin asti. Suurimpiin ja eniten työtä vaatineisiin saavutuksiin kuuluu E18, Turun ja Helsingin välinen moottoritie, joka valmistui loppuvuodesta Saaristomeren puhdistaminen on ollut Varsinais-Suomen liiton agendalla jo vuodesta 1998, aikana, jolloin Itämeren maissa kuten Saksa, Puola tai Baltian maat ongelmaa ei vielä tunnistettu lainkaan. - Saaristomeren tila on ollut siitä asti keskeinen edunvalvontahanke. Meillä oli maakunnan kehittämisrahaa käytössä, palkkasimme sihteeristön ja loimme yhteistyötä eri tahojen välillä. Siitä syntyi Pro Saaristomeri, joka on vieläkin keskeinen toimija ja joka huomioidaan valtion ohjelmissa ja budjetissa, Savo kertoo. Turun telakka on jatkuvasti ollut liiton edunvalvonnan tärkeä aihe. Valtion mukaantuloa omistajaksi on tavoiteltu kauan. Nykytilanne on pitkäjänteisen työn tulos. - Telakalla on tilausputkessa neljä risteilijää, mikä tarkoittaa yli kahden miljardin vientipakettia. Telakan näkymät ovat valoisammat kuin aikoihin. KUMPPANUUTTA JA NOPEA JUNAYHTEYS Yhteistyön käynnistäminen ja koordinointi on keskeistä Varsinais-Suomen liiton toiminnassa. Kumppanuus on jopa nostettu maakuntastrategian kärkiteemaksi. Mutta kaikki asiat eivät ole vielä maakunnassa valmiita? - Varsinais-Suomella on eväät menestyä vielä paremmin kuin nyt, yhteistyötä sekä tietojen vaihtoa pitäisi vahvistaa. Näen isoja mahdollisuuksia energiataloudessa, kierrätyksessä ja uusiutuvassa energiassa. Esimerkiksi Saksassa panostetaan vahvasti eri energiaratkaisuihin, myös haja-asutusalueilla ja kylissä. - Turun ja Helsingin välisellä nopealla junayhteydellä on nyt sekä EU:n että Suomen valtion tuki. Hanke on kallis ja siinä on monta vaihetta, mutta niin oli Turku-Helsinki -moottoritiekin. Tämä hanke on ollut vireillä jo vuodesta 1974, kun ELSA-radasta sovittiin poliittisten ryhmien kesken ja se oli jopa valtion budjetissa. Mutta sitten päätettiinkin sähköistää rantarata Vasta nyt, 40 vuotta myöhemmin, olemme samassa tilassa kuin silloin. Olisi korkea aika edetä. Onko sinulla vinkkiä antaa seuraajallesi? - Hae muiden kanssa yhteisiä päämääriä ja vie asioita johdonmukaisesti eteenpäin. Perehdy asioihin, jotta tiedä mistä puhut. Asia voi näyttää ihan erilaiselta toisesta näkökulmasta. Faktat pitää olla tiedossa ja asioita pitää osata myös markkinoida. Ole avoin suhteessa toisiin. Ole myös vilpitön. Emme ole tekevinämme asioita, vaan palamme aidosta halusta kehittää tätä aluetta. LUONTORETKELLE LASTENLASTEN KANSSA Maakuntajohtajan työ on pitkälti ollut kokouksia, tekstien tuottamista ja vielä enemmän kokouksia. On melkein järkyttävää ajatella, miten paljon olen istunut kokouksissa, Juho Savo naurahtaa. Toisaalta, työyhteisö on ollut mukava ja töihin on ollut mukava mennä. Joka päivä. - Nyt haluan vastapainoa kokoustamiselle; raitista ilmaa ja fyysistä työtä. Aamuisin odotan innolla, että päivä valkenee. Sitten lähden raivaussahan kanssa raivaamaan metsää. Työn tulokset huomaa heti, kun antaa sahan laulaa. Juho Savo asustelee nyt lähinnä kotitilallaan Pöytyällä, vaikka hänellä on asunto myös Turussa. Rakentaminen on aina ollut mieluista puuhaa, kerran hän jopa siirsi hirsitalon ja rakensi sen uudelleen Rymättylän saareen. Pöytyän kodissa on kolme terassia eri suuntiin, nekin Juhon rakentamia. - Odotan kevättä, kun saan liikkua aikaisin aamuisin luonnossa kiikarin ja kameran kanssa. Vaimoni Salme on myös eläkkeellä, yhdessä on mukava tehdä kaikkea. Myös kuusi lastenlastani pääsevät isoisän kanssa luontoretkille. Aiotko vielä osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? - En pyri aktiivisesti sotkeutumaan enää niihin asioihin. Nyt on toisten aika jatkaa. Emme ole tekevinämme asioita, vaan palamme aidosta halusta kehittää tätä aluetta. 4 viiri viiri 5

4 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Kari Häkämies on Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja Verkostot ja sosiaalisuus ovat tärkeitä edunvalvonnassa, rikosromaaneja kirjoittava Häkämies toteaa. Varatuomari ja nykyinen Lounais- Suomen aluehallintoviraston AVI:n ylijohtaja Kari Häkämies (kok) on Varsinais- Suomen uusi maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto valitsi Häkämiehen Juho Savon seuraajaksi Varasijalle valittiin FM Jyri Arponen. Virkaa haki 16 henkilöä. Kari Häkämies sai valtuuston äänestyksessä 71 ääntä 96 annetusta äänestä. Häkämies (s. 1956) on toiminut AVI:n ylijohtajana vuodesta Sitä ennen hän on toiminut mm. Pyhtään ja Hämeenkyrön kunnanjohtajana sekä oikeus- ja sisäministerinä vuosina Häkämies korostaa yhteistyön merkitystä edunvalvonnassa. Kansanedustajat ja ministerit ovat maakunnalle elintärkeitä. Poliittisia muskeleita tarvitaan. - Maamme lisäarvo ja kasvu syntyvät lähinnä Etelä-Suomessa, alueella Helsinki - Turku - Tampere. Isot panostukset infraan, kuten Tunnin juna, ovat erittäin tärkeitä. Johtajana hän korostaa sosiaalisuutta ja laajoja verkostoja, työpaikalla hyväntuulisuutta. Harrastuksiin kuuluvat 5-vuotiaan pojan salibandy- ja jalkapalloharrastus sekä rikosromaanien kirjoittaminen. Seuraava romaani sijoittuu Varsinais-Suomeen ja sen pitäisi ilmestyä ensi syksynä. Kanerva johtaa maakuntahallitusta Maakuntahallituksen puheenjohtajaksi palaa Ilkka Kanerva (kok) Petteri Orpon tultua valituksi ministeriksi. Juuso Alatalo (sdp) korvaa Mika Maaskolan maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajana. Maakuntavaltuuston uusi 2. vpj on Saara-Sofia Sirén (kok). Hänet valittiin Minna Arven seuraajaksi. JALANKULKUKAUPUNKI YDINALUE REUNA-ALUE / ALAKESKUKSEN JALANKULKUVYÖHYKE JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI SISEMPI JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI (8 10 KM SAAKKA) ULOMPI JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI KAUPUNKISEUDUN RUNKOBUSSILINJAT TÄRKEIMMÄT SEUTULINJAT AUTOKAUPUNKI AUTOKAUPUNKI 8 km 2,5 km 1 km teksti Veli-Matti Kauppinen Kumppanuusstrategian toimenpiteitä on jo käynnistetty Varsinais-Suomen maakuntastrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Strategian visio on: Varsinais- Suomessa elämisen laatu on parasta menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusstrategian päätoimenpide on Kumppanuusfoorumi. Lisäksi siinä on 25 muuta toimenpidettä neljän arvokärjen alla. Osa toimenpiteistä on jo vauhdissa ja osaa käynnistetään. Toimenpiteitä edistetään temaattisesti alueen toimijoiden yhteistyönä. - Tunnin juna on hyvä esimerkki konkreettisesta toimenpiteestä, joka etenee. Tällä on yhteys pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Myyntiosaamista edistetään mm. käytännönläheisten hankkeiden kautta, kertoo Varsinais- Suomen liiton erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen. Myös koulutuksen vientitoimenpiteet ovat käynnissä oppilaitosten toimesta. Samoin varsinaissuomalaisten hyötyliikunnan sekä kestävien liikennevalintojen edistäminen on jo vauhdissa. Yhteistyötapaamisia tiedossa varsinais-suomen tulevaisuus Kuluneen syksyn aikana on strategiaa luodaan jalkautettu kumppanuudella muun muassa Turun kirjamessuilla sekä sidosryhmätapaamisissa ja lukuisissa viranomaistapaamisissa. Åbo Akademin Arkenissa järjestettiin Varsinais-Suomen kumppanuusaamupäivä. Paikalla oli yli sata alueen eri organisaatioiden edustajaa. Tuolloin saatiin lukuisia kumppanuuslupauksia, ja työpajoissa käytiin keskusteluja käytännön toimista. Varsinais-Suomen liiton edustajat ottavat yhteyttä yhteystietonsa antaneisiin ja toimenpiteiden toteuttamiseen halukkuutensa ilmaisseihin kumppanuustahoihin. Näin edistetään strategian toimenpiteitä. Alkuvuodesta järjestetään muun muassa maakuntastrategian teemakohtaisia yhteistyötapaamisia. Vielä mahtuu mukaan tekemään entistä parempaa Varsinais-Suomea. Tule sinäkin mukaan kumppaniksi! km Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma kuntiin hyväksyttäväksi Suunnitelma kuvaa 14 kunnan alueella maankäytön tavoitetilaa ja liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2035 asti. Suunnittelutyön lähtökohtana on seudulle laadittu rakennemallisuunnitelma, joka kuvaa 14 kunnan alueella maankäytön tavoitetilan ja liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa on arvioitu rakennemallityössä esitetyn maankäyttöratkaisun liikenteelliset vaikutukset sekä esitetty tarpeelliset kehittämistoimenpiteet em. vaikutusten, liikkumistarpeiden ja kulkumuototavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on edistää kestävää liikkumista ja turvata elinkeinoelämän sujuvat kuljetukset myös jatkossa. Asiakirja lähetetty kuntiin Nyt valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MAL-aiesopimuksen sisällön päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Suunnitelma-asiakirja on lähetetty kuntiin hyväksyttäväksi. Maakuntahallitus hyväksyi asiakirjan marraskuun kokouksessaan. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta sovittiin MAL-aiesopimuksessa vuonna Suunnittelutyö käynnistyi Varsinais-Suomen liiton vetämänä yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa helmikuussa Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p viiri viiri 7

5 teksti kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Loimaan kulttuurin kehittäjä sai Aurora-mitalin Juhani Heinonen on tehnyt mahtavan työn kuvataiteen esille tuomiseksi ja monipuolisten kulttuuripalvelujen tarjoamiseksi Loimaan seudulla. Joskus sanotaan, että poliitikot sanovat aina ei. Se ei pidä paikkaansa. Aurora-mitalin saaminen tuntuu Juhani Heinosesta hämmästyttävältä. - Pääsinpä vaikuttavaan seuraan, vuodesta 1984 Loimaan kaupungin kulttuurisihteerinä toiminut Heinonen naurahtaa. Ilman Heinosen innostunutta ja osaavaa työtä Loimaan seudun kulttuurielämä olisi paljon köyhempää. Tuskin olisi tiloja kuvataiteelle, kaupungin kuvataidekokoelma ei kattaisi yli 700 teosta eikä kulttuuritapahtumia olisi niin moneen makuun kuin nyt. - Enhän minä yksin näitä asioita ole toteuttanut. Auroramitali kuuluu kollektiiville, siis innokkaille ihmisille ja viisaille päättäjille, jotka ovat näyttäneet suunnan, Heinonen sanoo. Taide tuo elämyksiä kansalaisille Kuvataiteen ystävänä tunnettu Juhani Heinonen on tehnyt uutterasti työtä, jotta taidetta voi tuoda kansalaisten nähtäville. Loimaan kaupungin omistamia kuvataidekohteita ovat Loimaan taidetalo, Kuivurigalleria, Alpo Jaakolan patsaspuisto sekä Loimaan kunnantalon valokuville omistettu Elias-sali. Loimaan taideseurakin sai uudet tilat Kuukan talosta vuosi sitten. Hieno saavutus pienelle kaupungille! - Kuvataide tuo paitsi elämyksiä myös sivistystä. Olen iloinen, jos voin virkamiehenä auttaa ihmisiä saavuttamaan sitä. Raha on toki aina ongelma. Suomessa on kuitenkin mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta eri muodoissa, Heinonen muistuttaa. Niiden kautta hankkeita saa helpommin eteenpäin, kuin jos jokainen sentti otetaan paikalliselta veromaksajalta. - Joskus sanotaan, että poliitikot sanovat aina ei. Se ei pidä paikkaansa. Asiat pitää vain perustella hyvin. Loimaalla on Heinosen mukaan kulttuurimyönteinen henki ja työtä tehdään yhdessä myös naapurikuntien kanssa. Loimaa on kuunnelmakaupunki Omaleimaisuus kuuluu Loimaalle. Juhlitaanhan meillä uutta vuottakin jo klo 21, koko kaupungin voimin, Heinonen naurahtaa. Yksi omaleimaisista tapahtumista on kuunnelmatapahtuma Eksyssuolla, joka järjestetään ensi vuonna kymmenettä kertaa. Valtakunnallisen kuunnelmayhdistyksen kotipaikkakunta onkin juuri Loimaa. Mistä saavutuksista olet erityisen ylpeä? - Olen iloinen, että Loimaalla on nykyään niin monipuolinen kulttuuritarjonta. Juhlatalo Heimolinnan avaaminen konserteille ja tapahtumille onnistui hyvin. Loimaan taidetalo ja Loimaan kaupungin taidekokoelman dokumentointi ja esille tuominen, myös verkossa, on ollut tärkeää. Heinonen on kehittänyt Alpo Jaakolan patsaspuistoa kesäisenä matkailukohteena sekä näyttely- ja tapahtumapaikkana. Yhteistyön voimin Loimaalle on perustettu mm. elokuvakerho. Taidetalolla on tiistaikonsertteja ja seuraavaksi suunnitellaan 700 lapsen konserttia. Kulttuuri tarvitsee tulisieluja, mutta rauhallinen mies Juhani Heinonen ei halua julistautua sellaiseksi. - Pidän siitä, että hommat hoidetaan hyvin. Minä vain teen asioita - muiden kanssa. Aurora-medaljen till mannen som utvecklat Loimaas kulturliv Årets Auroramedalj går till Juhani Heinonen, som arbetat som Loimaa stads kultursekreterare sedan år 1984 och gjort enorma insatser för att utveckla hela regionens kulturliv. Utan Heinonen skulle stadens bildkonstsamling inte omfatta hela 700 verk, många lokaler för att ställa ut konst skulle inte finnas och stadens kulturevenemang skulle inte vara så mångsidiga som i dag. - Jag har inte gjort något ensam, det här priset tillhör hela kollektivet, säger Heinonen. Pengar är alltid ett problem, men om man hittar utomstående finansiering är det lättare att få igång projekt. Politiker är inga nejsägare av princip och i Loimaa råder en positiv attityd till kultur men projekten måste vara välgrundade, påminner Heinonen. Förutom att satsa på lokaler för att ställa ut bildkonst har Heinonen verkat för att Alpo Jaakolas statypark ska vara ett känt somrigt turistmål. I statyparken ställs konst ut och ordnas evenemang från teater och kurser till konserter. I Loimaa verkar en filmklubb och i Taidetalo ordnas tisdagskonserter. Utbudet är väldigt rikt, i en så liten stad. - Jag är ingen eldsjäl. Jag bara gör saker tillsammans med andra. Viime vuosina Aurora-mitalilla palkitut: 2013 Tanssiteatteri Eri, Turku 2012 Esiintyvä taiteilija Michael Monroe, Turku 2011 Päätoimittaja Riitta Monto, Turku 2010 Teatterinjohtaja Mikko Kouki, Turku 2009 Sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä, Kaarina 2008 Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen 2007 Musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen, Turku 2006 Runoilija Heli Laaksonen, Laitila 8 viiri viiri 9

6 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka Turun linna Linnan rakentaminen alkoi jo 1250-luvulla. Samoihin aikoihin Suomi liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan. Silloin linna sijaitsi saaressa luku oli linnan loistoaikaa. Kustaa Vaasa vieraili linnassa useasti. Juhana Herttua, Kustaa Vaasan poika ja sittemmin Ruotsin kuningas, piti upeaa renessanssihovia linnassa muotitietoisen vaimonsa Katariina Jagellonican kanssa. Palvelut: Juhana Herttuan kellarissa on kahvila ja lounastarjoilu. Turun linnasta voi vuokrata juhla- tai kokoustilat, kirkossa mennä naimisiin. Museokaupasta löydät kaikkea ritarien varusteista linnan piparkakkumuotteihin. Ryhmille voi tilata työpajoja. Turun linna on historiaa, juhlia ja ritareita Turun linna on Varsinais-Suomen matkailun helmi ja kuuluu Suomen historian ja kansamme identiteetin merkittävimpiin rakennuksiin. Kun astuu sisään, on kuin matkaisi taaksepäin linnan loistokauteen 1500-luvulle. Kapeat käytävät ja portaat johdattavat loistokkaiden salien läpi. Hämyisä valo lepattaa holvikatoissa ja kiviseinissä. Arkkitehtuuri on sokkeloinen pommitusten ja uudelleen rakentamisen vuoksi jossain kohtaa linnassa on kaksi kerrosta, jossain jopa yhdeksän. Arki linnassa oli rankkaa ja talvella paleltiin - mutta juhlia osattiin! Voit ihmetellä Juhana Herttuan ruokapöytää, jossa herkut maistuvat ja olut virtaa. Linnassa ruokaili 1500-luvulla päivittäin 600 ihmistä. Joulun aikaan Turun linnassa voi ihailla katettuja joulupöytiä haukineen ja olkikoristeineen. Tammikuun alussa koittavat taas koko perheen ritaripäivät. Linna on aina toiminut myös vankilana. Tunnetuin vankiselli on Jaakko Ilkan kahdeksan metriä syvä vankikuilu pelottava näky vielä tänä päivänä. Vuonna 1891 viimeiset vangit siirrettiin Turun linnasta Kakolaan. Åbo slott är historia, fester och riddare Åbo slott är en pärla inom Egentliga Finlands turism och en av de viktigaste byggnaderna i Finlands historia och för folkets identitet. När man stiger in är det som att hamna mitt i slottets glansdagar på 1500-talet. Smala gångar och trappor leder genom ståtliga salar. Svag belysning flämtar på holvtak och stenväggar. Arkitekturen är labyrintartad på grund av bombningar och återuppbyggnad på vissa ställen består slottet av två våningar, på andra av hela nio. Vardagen i slottet var tung och man frös om vintrarna men man kunde festa! Du kan beundra Hertig Johans matbord, där läckerheter smakar och ölet flödar. I slottet åt under renässansen 600 personer varje dag. Under jultid kan du beundra dukade julbord, med gäddor och halmprydnader. I januari ordnas riddardagar för hela familjen. Slottet har alltid fungerat även som ett fängelse. Den kändaste fängelsecellen är Jaakko Ilkkas åtta meter djupa fängelsehåla en skrämmande syn än idag. År 1891 flyttade de sista fångarna från Åbo slott till Kakola. 10 viiri viiri 11

7 teksti Päivi Oliva kuva antti vaalikivi Kuntien välinen yhteistyö tiivistyy kulttuuripalveluissa Kulttuuristrategiatyössä korostetaan kulttuuriyrittäjyyttä, kirjastojen roolia ja kulttuurikasvatusta. Salon kaupungintalolle kerääntyi marraskuun lopussa kolmisenkymmentä luovan alan toimijaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategiatyön viidenteen ja viimeiseen alueelliseen teematyöpajaan. Työpajassa visioitiin, millainen Varsinais-Suomi on luovan talouden keskuksena vuonna Animaatioalan yrittäjäksi ryhtyvä Terhi Väänänen kannustaa kuntia panostamaan kulttuuriyrittäjyyteen. - Animaatioala on hyvä esimerkki suomalaisesta luovan talouden menestystarinasta. Niko Lentäjän poika -elokuvaa on myyty yli sataan maahan. Dibitassut, suomalainen animaatiosarja, on kerännyt yli 50 miljoonaa katsojaa Kiinassa ja on Thaimaan suosituin lastenohjelma. Animaatioala on kasvava elinkeinoala, josta voi rakentaa kansainvälisesti menestyviä brändejä ja vientituotteita. Tärkeää on, että animaatioiden hahmoja voidaan tuotteistaa tavaroihin ja peleihin. Kun immateriaalioikeudet säilyvät Suomessa, myös verotulot jäävät alueelle. - Varsinaissuomalainen esimerkki on animaatiosarja Pikkuli, jonka visuaalisen ilmeen tekijät ovat Taideakatemian kasvatteja. Sarja on ennakkomyyty jo seitsemään maahan ja sillä on kansainvälinen levityssopimus. Animaatioalasta voisi rakentaa yhden luovan talouden kärkialoista Varsinais-Suomessa. Vielä tarvitaan kuitenkin vahvempaa yrittäjäpolulle ohjaamista sekä valmistavaa koulutusta, summaa Väänänen. - Tärkeää olisi tunnustaa luovien alojen taloudelliset ja imagolliset vaikutukset. Esimerkiksi Nokian puhelimen kärkiarvo muodostui luovasta kompetenssista. Tuotteet ja palvelut pitää tehdä näkyviksi, tiivistää projektipäällikkö Matias Ollila ELY:n LUOVAMO -luovien alojen urapalvelusta. Luova toiminta tapahtuu yhä useammin verkostomaisesti, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja usean eri toimijan yhteistyönä. Kirjastot laajenevat olohuoneiksi Varsinais-Suomen kulttuurin tulevaisuutta mietitään siis kulttuuristrategiatyössä, johon kaikki ovat voineet osallistua mm. alueellisten työpajojen kautta. Varsinais- Suomen liiton kulttuuritoimikunta haluaa avata, mikä on kulttuurin tila nyt ja mitkä sen kehittämisen suuntia. Teematyöpajat ovat keränneet jo n. 200 luovan alan toimijaa jakamaan näkemyksiään. Paneelikeskusteluissa on mietitty kunnallisten kulttuuripalveluiden asemaa vuonna Kulttuuritoiminnan rahoituksessa onkin suuria eroja kuntien välillä. Vuonna 2013 Turussa rahaa kulttuuriin käytettiin 205 euroa asukasta kohden ja Salossa vastaava luku oli 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 prosenttia meni kirjastojen ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Työpajojen selkeänä viestinä nousi esiin kuntien rahoituksen ja valtionosuuksien tuleva vähentyminen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin roolin korostuminen. Kuntien kulttuurin tuottamisen ulkoistaminen yleistyy ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö kulttuuripalveluissa lisääntyy. Kirjastojen rooli koettiin edelleen merkittävänä. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille. Niiden käyttöä tullaan laajentamaan olohuoneiksi, joissa voi kokea myös muita palveluita. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Visiona nähtiin kulttuuripolku-malli, joka kuuluisi kaikkien varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmaan. Kuntien rahoitus ja valtionosuudet vähentyvät, yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu. Kulttuuristrategiatyön eteneminen: Teematyöpajojen kautta on kuultu kentän ääntä ja kerätty materiaalia kulttuuristrategiaan. Strategiatyössä tärkeää on myös itse prosessi. Vuoden 2015 alussa maakunnalla on kulttuuristrategian alustava asiakirja, joka ristiin pölytetään maakuntaohjelman kanssa. Sen jälkeen luonnos lähtee lausuntokierrokselle. Valmis kulttuuristrategia Varsinais-Suomella on tavoitteen mukaan keväällä Maakuntahallitus on silloin hyväksynyt asiakirjan, joka ohjaa kuntien työtä. Strategialla on merkitystä vain, jos se johtaa konkreettisiin toimiin ja strategiseen päätökseen. Voit vielä vaikuttaa strategiatyöhön jättämällä ideasi sähköisen lomakkeen kautta: i a e g t r a t s i t u u r l t K u 12 viiri viiri 13

8 teksti Kirsi Stjernberg Bryssel bonjour Varsinais-Suomi Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö EU-PALVELUITA ALUEELLASI Europe Direct Varsinais-Suomi https://www.facebook.com/varsinaissuomenliitto Europe Direct Varsinais-Suomi toimii Turussa Varsinais- Suomen liiton tiloissa (Ratapihankatu 36). Voit ottaa yhteyttä tiedotuspisteeseemme, kun haluat kysyä jotakin yleistä EU:ta koskevaa, EU-kansalaisen oikeuksista, EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, osallistua paikallisiin EU-tiedotustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, käyttää tai tilata EU:n asiakirjoja tai julkaisuja, löytää muita tietolähteitä tai saada EU-organisaatioiden yhteystietoja. p EURES Eurooppalainen työnvälitysverkosto https://ec.europa.eu/eures EURES, Eurooppalainen työnvälitysverkosto, on yhteistyöverkko Euroopan komission sekä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden (EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) julkisten työnvälityspalveluiden ja muiden yhteistyöorganisaatioiden välillä. Myös Sveitsi osallistuu EURES-yhteistyöhön. EURES tarjoaa tietoa, neuvontaa ja työhönotto-/sijoittamispalveluja (sopivan työn/työntekijän etsintä) työnantajille ja työntekijöille sekä jokaiselle, joka haluaa hyötyä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Verkostolla on yli 850 EURES -neuvojaa, jotka ovat päivittäin yhteydessä työnhakijoihin ja työnantajiin koko Euroopassa. EURESilla on raja-alueilla Euroopassa tärkeä rooli. Se tiedottaa ja auttaa kaikkien niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita työntekijät ja työnantajat kohtaavat rajat ylittävässä työssäkäynnissä. Varsinais-Suomessa EURES:in palvelut löytyvät Turun TE-toimistosta (Linnankatu 62): p p Enterprise Europe Network Enterprise Europe Network on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto tarjoaa yrityksellesi: Yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa Seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista Tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen Palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun Palautekanavan EU-komissiolle kohtaamistasi sisämarkkinaongelmista Verkoston työntekijät löydät Turussa Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta, (Itsenäisyydenaukio 2): Anna Rantasuo, yksikön päällikkö p Hannele Halmetoja, asiantuntija p EU-tallekirjasto EU-tallekirjasto Eurotietokeskus toimii Turun yliopistolla Tieteenalakirjasto Anthropoksen yhteydessä Educariumissa (Assistentinkatu 5). Tallekirjastoon kannattaa ottaa yhteyttä seuraavissa asioissa: kun tarvitset virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja (verkkoversioina tai painettuina) kun tarvitset apua etsiessäsi tietoa EU:n lainsäädännöstä, politiikanaloista tai toimielimistä tai Euroopan yhdentymisestä kun haluat harjoitella EU:ta koskevien tietojen etsimistä ja EU-aiheiden tutkimista (opiskelijat). p. (02) Alueet rakentavat kilpailukykyistä Eurooppaa Euroopan kilpailukykyä rakennetaan joka päivä Euroopan unionin alueilla, kaupungeissa ja kunnissa, yrityksissä, oppilaitoksissa ja siviiliyhteiskunnassa. Tämä seikka on tiedostettu myös EU:n tasolla: Unioni haluaa olla mukana tukemassa tätä tärkeää työtä. Hankerahoitusohjelmat alue- ja paikallistason toimijoille vuosille ovatkin miltei valmiita lähtöön. Tälläkin EU:n rahoituskaudella alueellisiin INTERREG-ohjelmiin varataan yhteensä useita satoja miljoonia euroja hankkeiden toteuttamista varten. Hankkeisiin voivat osallistua esimerkiksi kunnat, kaupungit ja aluehallinnon toimijat, järjestöt, korkeakoulut, yliopistot ja yrityksetkin. Hankkeissa tulee olla mukana kansainvälisiä kumppaneita useammasta maasta. Se, mistä maista hankekumppaneita voi ottaa mukaan, riippuu kyseisen ohjelman maantieteellisestä kattavuudesta. Erityisen ylpeitä voimme olla siitä, että Varsinais-Suomen liitto valittiin uudelleen ns. Keskisen Itämeren interreg-ohjelman hallintoviranomaiseksi myös nykyiselle ohjelmakaudelle. Tämä on selvä tunnustus erittäin hyvin tehdystä työstä vuosina EU:n rahoitusosuus kaikissa INTERREG-hankkeissa on erittäin merkittävä. Siksi näitä ohjelmia kannattaa hyödyntää myös Varsinais-Suomessa tilanteessa, jossa kansallinen ja maakunnallinenkin hankerahoitus on merkittävästi pienentynyt. Hankerahoitus ei ole automaatti, vaan jokaisen rahoitettavan hankkeen tulee käydä läpi kilpailu. Ainoastaan parhaat hankkeet rahoitetaan. EU-hankerahoitus tukee Euroopan unionin kattostrategian EU 2020 teemoja: älykäs, ympäristön huomioon ottava ja osallistava taloudellinen kasvu. Hankkeita rahoitetaan esimerkiksi Ainoastaan parhaat hankkeet rahoitetaan. tutkimuksen ja innovaatioiden, ympäristön, vähähiilisyyden ja kestävien energiamuotojen saroilta. Myös Itämeren alueen kehittäminen sekä kilpailukyvyn että ympäristön tilan näkökulmasta saa merkittävää EU-rahoitusta tulevinakin vuosina. Hanketta ei kuitenkaan pidä laatia ainoastaan EU-rahan vuoksi. Tuolloin hanke ei yleensä ole laadultaan riittävän korkeatasoinen eikä se vastaa rahoittajan ohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. EU-hankkeen tulisi aina edistää sekä oman organisaation, esimerkiksi maakunnan tai kaupungin kehittämistavoitteita ja vastata myös laajempiin, EU:n tai Itämeren tasolla määriteltyihin kehittämistavoitteisiin. Tuolloin saavutetaan win-win-tilanne, jossa sekä rahoittaja että hankkeen toteuttaja hyötyvät. Tällä EU-rahoitusohjelmakaudella rahoitusohjelmissa tullaan keskittymään aikaisempaa vähempään määrään teemoja, mikä on varmasti hyvä lähtökohta. Myös hankkeiden kautta saavutettuja tuloksia pyritään mittamaan aikaisempaa tarkemmin ja konkreettisemmin. Alueellisten INTERREG-ohjelmien lisäksi EU:lla on lukuisia muita rahoitusohjelmia, joista hanketoimijat voivat pyrkiä saamaan hankkeilleen ulkoista rahoitusta. Tällaisia ohjelmia on mm. seuraavilla aloilla: kulttuuri, koulutus, tutkimus ja innovaatiot sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen, pk-yritysohjelmat, ympäristöohjelmat ja ystävyyskuntaohjelmat. Kaikista näistä EU-rahoitusohjelmista on järjestetty Varsinais- Suomessa laaja koulutussarja vuoden 2014 aikana. On ollut ilahduttavaa havaita, että kiinnostus ja osallistuminen näihin koulutuksiin on ollut erittäin suurta. Olkoon tavoitteenamme, että Varsinais-Suomi on se maakunta Suomessa, joka kotiuttaa hankkeiden kautta mahdollisimman paljon EU:n erillisohjelmarahoitusta vuosina Itse en epäile lainkaan, etteikö tämä olisi mahdollista. Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet onnistua! Ennen aktiivista EU-hankevuotta 2015 haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sekä kiittää lämpimästi yhteistyöstä! 14 viiri viiri 15

9 teksti kuva Sanna Jokela Kuka tietää, millaisella kalustolla liikennöidään vaikkapa vuonna 2064 ja kuka junia operoi? Janne Virtanen kehittämispäällikkö Lähimatkailua kehitetään avoimen tiedon avulla Tunnin juna on nyt lämmin Tunnin juna on ollut viime kuukausina median otsikoissa ja edunvalvontalistojen kärjessä. Viime joulukuun EU-tason liikennepoliittiset linjaukset nostivat Turku-Helsinki ratayhteyden kehittämisen vaikuttamistyön keskiöön. TEN-T viitekehys nostaa esille Etelä-Suomen ja sen liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeyden EU:n näkökulmasta. Myös meillä Suomessa on syytä priorisoida Oy Suomi Ab:n moottorin kehittämisedellytyksiä. Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ehdotukset aloitteiksi EU-komission investointiohjelmaan. Yhtenä painopisteenä Suomi halusi edistää nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välille. Tämä kuvaa vahvaa poliittista tahtotilaa, jota tällä hetkellä asiaan liittyy. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko päätti pyytää Liikennevirastoa laatimaan selvityksen Helsinki-Turku -ratayhteyden kehittämisestä. Tällä selvityksellä pedataan pohjaa, jotta löydetään hankkeen kaikki laaja-alaiset vaikutukset mm. aluerakenteeseen ja -talouteen. Näitä vaikutuksia ei perinteinen hyötykustannussuhde (h/k) riittävästi huomioi. teksti linda talve Uusi CB ohjelma kiinnostaa laajasti Kansainväliset yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueella kiinnostavat ilmeisen monia. Uuden Central Baltic ohjelman avajaistilaisuuksiin osallistui Helsingissä, Maarianhaminassa, Tukholmassa, Riiassa ja Tallinnassa yli 500 yhteistyöhankkeista kiinnostunutta osallistujaa, minkä lisäksi toista tuhatta ihmistä on katsonut tilaisuutta netissä joko suorana lähetyksenä tai jälkikäteen. Joulu-tammikuussa järjestettäviin hankeneuvontaseminaareihin on myös ilmoittautunut jo lähes 200 projektiryhmää, joten ensimmäisen hakukierroksen hakemusten määrän odotetaan nousevan ennätyslukemiin. Ensimmäinen hakukierros järjestetään ja toinen kesän jälkeen elo-lokakuussa Varsinais-Suomen liitossa sijaitseva ohjelmasihteeristö neuvoo päivittäin hakijoita hankkeiden valmistelussa konsultaatioissa, puhelimitse ja sähköpostilla. Ohjelman viestintää ja etenemistä voi seurata nyt myös Facebookissa ja Twitterissä, minkä lisäksi CB-rahoituksesta kiinnostuneiden kannattaa liittyä ohjelman postilistalle ohjelman kotisivulla. Tunnin junaan kriittisesti suhtautuvat peilaavat asiaa lähihistoriaan tai nykypäivään ja arvioivat hanketta nykyisen junakaluston sekä nykyisten liikkumistapojen ja -tottumusten valossa. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä itse asiassa olemme tekemässä ja millä aikaperspektiivillä. Suuri osa Suomen rataverkosta on linjattu ja rakennettu 1800-luvun loppupuoliskolla ja on edelleen käytössä. Tunnin junasta on ulosmitattavissa hyötyjä täysimääräisesti aikaisintaan vasta 2030-luvulla ja radan elinkaari on siitä vähintään sata vuotta eteenpäin. Tässä valossa voi kysyä, mikä merkitys on sillä, että nykyinen VR:n junakalusto kulkee enintään 200 km/h. Kuka tietää, millaisella kalustolla liikennöidään vaikkapa vuonna 2064 ja kuka junia operoi? Minä en ainakaan tiedä! Siksi on mm. suunnittelunormeissa otettava lievää etukenoa ja suunniteltava ei historiallista, vaan tulevaisuuden rataa Etelä-Suomeen. Mitä elämyksiä alueemme tarjoaa? Minne lähteä viikonloppuretkelle perheen kanssa? Vaihtoehtoja on paljon, mutta tieto kohteista on hajallaan. Varsinais-Suomessa on todella hienoja pienempiä matkailukohteita, joiden käyttö on vielä vähäistä, koska niistä ei tiedetä tai niitä ei osata etsiä. Lisäksi meillä on paljon toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Kunnat, säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluita ja tietoa Varsinais-Suomen alueella. Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialan toimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja todella pienillä resursseilla. Nämä tiedot eivät tule selkeästi esille ja ovat hajallaan. Sisällöt ovat kuitenkin rakenteeltaan samankaltaisia ja suunnattuja lähiympäristön tutkimiseen sekä matkailutarkoituksiin. Miten saada nämä kohteet kartalle ja edistää samalla kestävää lähimatkailua alueellamme? Karttapalvelu matkailukohteista suunnitteilla Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Paimionjokiyhdistys ry ovat lähteneet kokoamaan hanketta tämän teeman ympärille. Hankkeessa kehitetään Varsinais-Suomen kulttuuriympäristö- ja luontokohteiden kestävää matkailutoimintaa ja saatetaan yhteen matkailuun liittyviä piilotettuja tietovarantoja. Mukana on myös virolaisia partnereita. Ideana kolmivuotisessa hankkeessa on: kartoittaa olemassa olevia, matkailuun soveltuvia kohteita ja tietoja Varsinais-Suomen alueella tuottaa soveltuvista pilottikohteista tarkempaa tietoa aktivoida samalla näiden alueiden matkailutoimijoita tuottamaan itse tietoja ja myös hyödyntämään saatavilla olevaa materiaalia sekä avata tietovarannot sovelluskehittäjien käyttöön Miten saada kohteet kartalle ja edistää samalla kestävää lähimatkailua? Hankkeen tarkoituksena onkin, että matkailuun liittyvät kohteet ja reitit voitaisiin tuottaa samalle alustalle ja avata tietovaranto erilaisten sovellusten ja sivustojen hyödynnettäväksi (esimerkiksi Google Maps, Nokian Here, Discover Finland, Visit Finland jne). Näin voidaan alueemme kohteita esitellä esimerkiksi matkailijoille suunnatun karttapalvelun tai mobiilisovellusten avulla. Tervetuloa mukaan ideoimaan Asia liittyy myös kesällä 2014 hyväksyttyyn Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan, jossa kumppanuutta koetetaan viritellä eri toimijoiden välillä monin eri keinoin. Maakuntastrategialuonnoksessa on myös nähty, että alueemme tarvitsee tiedonvälityksen ja yhteistyön alustan, jonka ilmentymänä on Lounais-Suomen aluetietopalvelu (www.lounaistieto.fi). Samalla, kun tietovarantoja kerätään yhteen, voidaan edistää myös alueen matkailutoimijoiden yhteistyötä ja uusien yrityksien syntyä. Tarkoituksena on hakea matkailutietojen kartoitukseen ja avoimen rajapinnan rakentamiseen rahoitusta EU:n Central Baltic ohjelmasta, jonka haku avautuu joulukuussa Ulkopuoliset sidosryhmät ja hankkeen hyödynsaajat ovat tervetulleita ideoimaan hanketta eteenpäin. Jos haluat tietää hankeideasta lisää, ota yhteyttä hankkeen lead-partneriin Eija Elorantaan Turun yliopiston Brahea-keskuksessa tai paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokelaan Varsinais-Suomen liitossa. Luodaan yhdessä nostetta alueemme lähimatkailulle! 16 viiri viiri 17

10 teksti Tapio Hartikainen kuva antti vaalikivi teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomi tarvitsee virkistysalueyhdistyksen Yhdistys kehittäisi yhteistyötä toimijoiden välillä. Yhdistyksen toiminnan käynnistämistä selvitetään Varsinais-Suomessa kysely lähetetään sidosryhmille joulukuussa. Luonto- ja retkeilykohteet ovat sekä kunnan asukkaiden virkistyskäytön että sen alueelle suuntautuvan luontomatkailun ja aluetalouden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa julkisten luonto- ja retkeilykohteiden ylläpitoa ja kehittämistä uhkaa resurssien puute - tiettyjä kohteita uhkaa jopa sulkeminen. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä. Yhdistysten toimintatavat ja -muodot vaihtelevat, mutta kaikilla yhdistyksillä on vahva sidos alueensa maakunnan liittoon. Jotta Varsinais-Suomen luonto- ja retkeilykohteiden ylläpito, kehittäminen ja matkailualan yritystoiminnan puitteet olisivat nykyistä paremmat, tarvittaisiin tätä työtä koordinoiva taho. Tämä taho kehittäisi kohteiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnittelisi ja toteuttaisi kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Tämä taho olisi luontevasti maakunnallinen virkistysalueyhdistys. Virkistysalueista lähetetään kysely Virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamiseksi Varsinais-Suomessa tehdään juuri nyt taustaselvitystä, jossa tutkitaan eri toimintamallivaihtoehtoja -yhdistyksen kohdealueita, kohderyhmiä, toimintatapoja, rahoitusta ja organisoitumista ajatellen. Sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella valitaan sopivin toimintamalli. Selvityksen laatii Varsinais-Suomen liitossa Tapio Hartikainen. Selvitystyö kestää marraskuusta 2014 ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Selvitystyön yhtenä työkaluna toimii sidosryhmille lähetettävä kysely, jossa tiedustellaan toimijoiden näkemyksiä mm. tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Kysely lähetetään sidosryhmille joulukuun 2014 aikana ja sitä saa vapaasti välittää eteenpäin niille tahoille, joilla on sidoksia luonto- ja retkeilykohteisiin sekä muihin virkistysalueisiin. Förening behövs för rekreationsområden I Finland finns just nu åtta föreningar för rekreationsområden på landskapsnivå. Nu planeras en sådan också i Egentliga Finland. Föreningen skulle koordinera arbetet för att upprätthålla och utveckla naturoch rekreationsområden i vårt landskap och skapa samarbete mellan olika aktörer. I december 2014 skickas en förfrågan till kommuner och andra intressegrupper gällande Egentliga Finlands rekreationsområden. Den görs av Tapio Hartikainen vid Egentliga Finlands förbund. Förfrågan får skickas vidare till andra som saken berör. Utredningsarbetet pågår till slutet av februari. Virkistysalueyhdistysselvitykseen liittyvät kysymykset voi osoittaa Tapio Hartikaiselle: Skärgårdens Ringväg förtjusar i färsk film Alistair Logan cyklar i skärgården i filmen The Archipelago Trail. Skärgårdens Ringväg är ett äventyr och en upplevelse. Så också för Alistair Logan, som åkte med cykel från Åbo för att uppleva skärgårdens under. Ur äventyren föddes den engelskspråkiga filmen "The Archipelago Trail", där Alistair ser vackra platser, äter delikat närmat och träffar trevliga människor i olika sysslor. Vid sidan av den 40 minuter långa filmen gjordes en kortare version och en trailer. Ett par veckor efter publiceringen hade redan 8000 personer sett dem på YouTube. "The Archipelago Trail" publicerades Filmen får fritt användas och utnyttjas vid t.ex. evenemang. I filmen åker man runt hela Skärgårdens Ringväg (Pargas - Nagu - Korpo - Houtskär - Iniö - Gustavs -Tövsala Askais - Nådendal). Dessutom utnyttjas flygbilder. Ingen lång film om Skärgårdens Ringväg har tidigare gjorts. Eftersom språket är engelska lämpar den sig även för internationell marknadsföring. Filmerna hittas på och via YouTube med sökningen "Archipelago Trail". Filmen har beställts och bekostats av Egentliga Finlands förbund, Turku Touring och Pargas stad. Filmen har producerats av Åboföretaget Kuvakasvot. Saariston Rengastie ihastuttaa elokuvassa Alistair Logan polkupyöräilee saaristossa elokuvassa The Archipelago Trail. Saariston Rengastie on seikkailu ja elämys. Niin myös Alistair Loganille, joka lähti Turusta polkupyörällä kokemaan saariston ihmeet. Seikkailuista syntyi englanninkielinen elokuva "The Archipelago Trail", jossa Alistair näkee saariston kauneimmat paikat, maistaa herkullisia lähiruokia sekä tapaa mukavia ihmisiä eri puuhissa. 40 minuuttia kestävän elokuvan rinnalle tehtiin lyhyempi versio sekä parin minuutin traileri. Videoita oli pari viikkoa julkaisemisen jälkeen katsottu YouTubessa jo 8000 kertaa. "The Archipelago Trail" julkaistiin Elokuvaa saa vapaasti käyttää ja hyödyntää mm. tapahtumissa. Elokuvassa kierretään koko Saariston Rengastie (Parainen - Nauvo - Korppoo - Houtskari - Iniö - Kustavi -Taivassalo Askainen - Naantali). Ilmakuvat tuovat elokuvaan hohtoa. Saariston Rengastiestä ei ole ennen tehty pitkää elokuvaa. Koska kieli on englanti, se sopii myös kansainväliseen markkinointiin. Elokuvat löytää Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta sekä YouTubesta haulla "Archipelago Trail". Elokuvan on tilannut ja maksanut yhteistyössä Varsinais-Suomen liitto, Turku Touring ja Paraisten kaupunki. Elokuvan on tuottanut turkulainen Kuvakasvot Oy. 18 viiri viiri 19

11

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Kaupunginhallitus 58 17.03.2014 Lausunto Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta 1088/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 58 Valmistelija Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, puh. 040 488 5675 Esittelijä Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7

INDEX. Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen liitto...5 Tampere...6 Länsi-Suomi...7 OPEN DAYS 2010 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET Itä-Suomen Pohjois-Suomessa Etelä-Suomen Varsinais-Suomen liitto Tampere Länsi-Suomi SUOMI 1 INDEX Itä-Suomen & Pohjois-Suomessa...3 Etelä-Suomen...4 Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot