Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liiton tiedotuslehti Egentliga Finlands förbunds infotidning Turun linna on Suomen historian tärkeimpiä rakennuksia Åbo slott tillhör de viktigaste byggnaderna i landets historia Juho Savo: Toisten on aika jatkaa Varsinais-Suomen kehittämistä Loimaan kulttuurin suuri mies sai Aurora-mitalin

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL Pääkirjoitus Jessica Ålgars-Åkerholm 5 Juho Savo jää eläkkeelle nyt on aikaa harrastaa perheen kanssa Monet maakunnan ylpeyden aiheet sijaitsevat muualla kuin Turussa. viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä: 900 kpl Päätoimittaja: Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu: Antti Vaalikivi Kansikuva: Antti Vaalikivi ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 6 Kari Häkämies valittiin maakuntajohtajaksi 7 Liikennejärjestelmäsuunnitelma lähetettiin kuntiin 9 Loimaan kulttuurielämän kehittäjä Juhani Heinoselle Aurora-mitali 11 Turun linnassa aistii vielä 1500-luvun loiston 12 Kulttuurin tulevaisuutta mietitään nyt strategiatyössä 17 Avoin tieto vie lähimatkailukohteet kartalle 18 Virkistysalueyhdistys olisi hyödyllinen Varsinais-Suomelle Uusi vuosi, uudet näkökulmat Varsinais-Suomessa asiat ovat vuoden vaihtuessa suhteellisen hyvällä mallilla. Turun telakan tilanne on valtion ja Meyer Werftin omistajuuden myötä vakaa ja risteilijöitä tilataan taas. Telakan ja sen alihankkijaverkoston merkitys maakunnan työllisyydelle on valtava. Uudenkaupungin autotehdas rekrytoi lisää väkeä, mikä helpottaa Vakka-Suomen vaikeaa työllisyystilannetta. Kemiönsaaren työllisyystilanne on paljon valoisampi kuin vuosi sitten mm. onnistuneiden työllistämishankkeiden vuoksi. Liikenneasioissa on syytä hymyyn; kasitien kunnostaminen on käynnissä ja moottoritie rakennetaan Nousiaisiin asti. Tätä on vaarallisella maantiellä odotettu vuosikymmeniä! Nopea junayhteys Turku-Helsinki sai kaivattua myötätuulta, kun EU otti sen osaksi Euroopan ydinverkkokäytävien TEN-T -listaa. Tunnin junasta keskustellaan vielä paljon. Luovat alat jatkavat nousuaan. Kulttuurikeskus Logomossa on jo käynyt yli ihmistä ja luovien yritysten toimitilat Logomossa ovat lähes kaikki käytössä. Uusi maakuntajohtaja tuo Varsinais-Suomen edunvalvontaan uutta näkemystä. Myös maakuntahallituksen johdossa on uudet henkilöt uusine ajatuksineen. Kiinnostus maakunnan uutta johtoa kohtaan on ollut julkisuudessakin laajaa - ja odotuksia luonnollisesti on. Saaristossa lauttaliikenteen (siis saaristolaisten maantien) vuorojen supistaminen herättää huolta ja kiinteä yhteys Paraisten ja Nauvon välille on noussut taas keskusteluihin. Varsinais-Suomi on loistava paikka elää ja yritysten toimia, mutta vahvuuksiamme pitää jatkuvasti markkinoida myös maakunnan ulkopuolelle. Uuden maakuntajohtajan tulee myös huomioida koko maakunta, vaikka Turku onkin sen urbaani veturi. Monet maakunnan ylpeyden aiheet, kuten bioenergian huippuosaaminen ja yrittämisen mallikunnat, sijaitsevat muualla kuin Turussa. Työttömyys on kasvanut Varsinais-Suomessa yli kahden vuoden ajan, kuten muuallakin Suomessa. Eniten työttömiä on Turussa ja Salossa, vähiten Laitilassa, Ruskolla, Paimiossa ja Paraisilla. Salon matkapuhelintuotannon lopettaminen selittää suurimman osan työpaikkojen katoamisesta maakunnasta, työpaikkoja kun katosi vuosina jopa Kasvava työttömyys on erittäin huolestuttavaa ja siihen pitää jatkuvasti yrittää löytää ratkaisuja. Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden tulee ponnistella, jotta nuorille löytyisi sekä opiskelu- että työpaikkoja. Valtakunnallinen start up -yritysten tapahtuma Slush osoitti, miten paljon uusia ideoita, energiaa ja halua nuorissa yrityksissä on. Ei tapeta sitä intoa turhalla byrokratialla, vaan tuetaan yrityksiä joustavasti ja hyvällä tahdolla. Slushin haastattelussa nuorelta yrittäjältä kysyttiin, mikä on paras tapa menestyä. Hän vastasi: Ilon kautta. Iloista ja kumppanuushenkistä uutta vuotta, Varsinais-Suomi! Nytt år, nya synvinklar När året byts i Egentliga Finland är det mesta rätt bra ställt. Åbovarvets situation är stabil tack vare att staten och Meyer Werft nu är ägare, kryssningsfartyg beställs igen. Varvet och dess underleverantörer är av enorm betydelse för sysselsättningen i landskapet. Bilfabriken i Nystad rekryterar, vilket underlättar sysselsättningsläget i Vakka-Suomi. Kimitoöns arbetslöshet har sjunkit jämfört med för ett år sedan, bl.a. tack vare lyckade sysselsättningsprojekt. I trafikfrågor finns skäl att glädjas: förbättringen av riksväg 8 pågår och motorvägen kommer att fortsätta ända till Nousis. Detta har man vid denna farliga landsväg väntat på i årtionden! Den snabba tågförbindelsen Åbo - Helsingfors fick medvind i och med att EU listade den som TEN-T, dvs. europeisk stamnätskorridor. En timmes tåg diskuteras ännu länge. Kreativa branscher fortsätter att växa. Kulturcentret Logomo har haft över besökare och kontoren för kreativa företag i Logomo är nästan alla uthyrda. Den nya landskapsdirektören ger nya synvinklar för Egentliga Finlands intressebevakning. Också landskapsstyrelsens ledning är ny. Intresset för landskapets nya ledning har varit stor i offentligheten och naturligtvis finns förväntningar. I skärgården väcker inskränkta färjturer oro (det handlar ju om skärgårdsbornas landsväg). En fast förbindelse mellan Pargas och Nagu har åter börjat diskuteras. Egentliga Finland är en strålande plats att leva i och för företag att verka i, men våra starka sidor bör även marknadsföras utanför vårt landskap. Den nya landskapsdirektören måste komma ihåg hela landskapet, trots att Åbo är dess urbana lokomotiv. Mycket av våra källor till stolthet finns utanför Åbo, såsom toppexpertis i bioenergi och topprankade företagarkommuner. Arbetslösheten har vuxit i Egentliga Finland i över två års tid, liksom i övriga Finland. Flest arbetslösa finns i Åbo och Salo, minst i Letala, Rusko, Pemar och Pargas. Att så många arbetsplatser gått förlorade förklaras främst med att mobiltelefontillverkningen i Salo tog slut. Åren försvann hela 5000 arbetsplatser. Växande arbetslöshet är mycket oroväckande och vi måste ständigt försöka hitta lösningar på problemet. Ansträngningar måste göras för att unga ska hitta studie- och arbetsplatser. Det nationella evenemanget för start up -företag Slush visade hur mycket idéer, energi och vilja det finns i unga företag. Vi får inte döda ivern med onödig byråkrati, utan måste stöda företagen flexibelt och med god vilja. En ung företagare i Slush tillfrågades hur man når framgång. Han svarade: Genom glädje. Mot ett glatt och samarbetsvilligt nytt år, Egentliga Finland! 2 viiri viiri 3

3 teksti kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Työn tulokset huomaa heti, kun antaa sahan laulaa. Neljä vuosikymmentä työtä Varsinais-Suomen eteen Juho Savo vaihtaa kokoukset luonnossa liikkumiseen Koko työuransa ajan Juho Savo on tehnyt työtä Varsinais-Suomen hyväksi; vuodesta 1974 Varsinais-Suomen kokoomuksessa, vuodesta 1985 kokoomuksen toiminnanjohtajana ja vuodesta 1998 maakuntajohtajana. Savo siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle myönteisin mielin. - Maakunnan asiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa ja minulla voi alkaa kolmas elämänvaihe. Siihen kuuluvat harrastukset ja oma perhe. Juho Savon maakuntajohtajavuosiin mahtuu paljon isoja asioita, jotka on saatettu kovalla työllä ja yhteistyöllä maaliin asti. Suurimpiin ja eniten työtä vaatineisiin saavutuksiin kuuluu E18, Turun ja Helsingin välinen moottoritie, joka valmistui loppuvuodesta Saaristomeren puhdistaminen on ollut Varsinais-Suomen liiton agendalla jo vuodesta 1998, aikana, jolloin Itämeren maissa kuten Saksa, Puola tai Baltian maat ongelmaa ei vielä tunnistettu lainkaan. - Saaristomeren tila on ollut siitä asti keskeinen edunvalvontahanke. Meillä oli maakunnan kehittämisrahaa käytössä, palkkasimme sihteeristön ja loimme yhteistyötä eri tahojen välillä. Siitä syntyi Pro Saaristomeri, joka on vieläkin keskeinen toimija ja joka huomioidaan valtion ohjelmissa ja budjetissa, Savo kertoo. Turun telakka on jatkuvasti ollut liiton edunvalvonnan tärkeä aihe. Valtion mukaantuloa omistajaksi on tavoiteltu kauan. Nykytilanne on pitkäjänteisen työn tulos. - Telakalla on tilausputkessa neljä risteilijää, mikä tarkoittaa yli kahden miljardin vientipakettia. Telakan näkymät ovat valoisammat kuin aikoihin. KUMPPANUUTTA JA NOPEA JUNAYHTEYS Yhteistyön käynnistäminen ja koordinointi on keskeistä Varsinais-Suomen liiton toiminnassa. Kumppanuus on jopa nostettu maakuntastrategian kärkiteemaksi. Mutta kaikki asiat eivät ole vielä maakunnassa valmiita? - Varsinais-Suomella on eväät menestyä vielä paremmin kuin nyt, yhteistyötä sekä tietojen vaihtoa pitäisi vahvistaa. Näen isoja mahdollisuuksia energiataloudessa, kierrätyksessä ja uusiutuvassa energiassa. Esimerkiksi Saksassa panostetaan vahvasti eri energiaratkaisuihin, myös haja-asutusalueilla ja kylissä. - Turun ja Helsingin välisellä nopealla junayhteydellä on nyt sekä EU:n että Suomen valtion tuki. Hanke on kallis ja siinä on monta vaihetta, mutta niin oli Turku-Helsinki -moottoritiekin. Tämä hanke on ollut vireillä jo vuodesta 1974, kun ELSA-radasta sovittiin poliittisten ryhmien kesken ja se oli jopa valtion budjetissa. Mutta sitten päätettiinkin sähköistää rantarata Vasta nyt, 40 vuotta myöhemmin, olemme samassa tilassa kuin silloin. Olisi korkea aika edetä. Onko sinulla vinkkiä antaa seuraajallesi? - Hae muiden kanssa yhteisiä päämääriä ja vie asioita johdonmukaisesti eteenpäin. Perehdy asioihin, jotta tiedä mistä puhut. Asia voi näyttää ihan erilaiselta toisesta näkökulmasta. Faktat pitää olla tiedossa ja asioita pitää osata myös markkinoida. Ole avoin suhteessa toisiin. Ole myös vilpitön. Emme ole tekevinämme asioita, vaan palamme aidosta halusta kehittää tätä aluetta. LUONTORETKELLE LASTENLASTEN KANSSA Maakuntajohtajan työ on pitkälti ollut kokouksia, tekstien tuottamista ja vielä enemmän kokouksia. On melkein järkyttävää ajatella, miten paljon olen istunut kokouksissa, Juho Savo naurahtaa. Toisaalta, työyhteisö on ollut mukava ja töihin on ollut mukava mennä. Joka päivä. - Nyt haluan vastapainoa kokoustamiselle; raitista ilmaa ja fyysistä työtä. Aamuisin odotan innolla, että päivä valkenee. Sitten lähden raivaussahan kanssa raivaamaan metsää. Työn tulokset huomaa heti, kun antaa sahan laulaa. Juho Savo asustelee nyt lähinnä kotitilallaan Pöytyällä, vaikka hänellä on asunto myös Turussa. Rakentaminen on aina ollut mieluista puuhaa, kerran hän jopa siirsi hirsitalon ja rakensi sen uudelleen Rymättylän saareen. Pöytyän kodissa on kolme terassia eri suuntiin, nekin Juhon rakentamia. - Odotan kevättä, kun saan liikkua aikaisin aamuisin luonnossa kiikarin ja kameran kanssa. Vaimoni Salme on myös eläkkeellä, yhdessä on mukava tehdä kaikkea. Myös kuusi lastenlastani pääsevät isoisän kanssa luontoretkille. Aiotko vielä osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? - En pyri aktiivisesti sotkeutumaan enää niihin asioihin. Nyt on toisten aika jatkaa. Emme ole tekevinämme asioita, vaan palamme aidosta halusta kehittää tätä aluetta. 4 viiri viiri 5

4 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Kari Häkämies on Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja Verkostot ja sosiaalisuus ovat tärkeitä edunvalvonnassa, rikosromaaneja kirjoittava Häkämies toteaa. Varatuomari ja nykyinen Lounais- Suomen aluehallintoviraston AVI:n ylijohtaja Kari Häkämies (kok) on Varsinais- Suomen uusi maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto valitsi Häkämiehen Juho Savon seuraajaksi Varasijalle valittiin FM Jyri Arponen. Virkaa haki 16 henkilöä. Kari Häkämies sai valtuuston äänestyksessä 71 ääntä 96 annetusta äänestä. Häkämies (s. 1956) on toiminut AVI:n ylijohtajana vuodesta Sitä ennen hän on toiminut mm. Pyhtään ja Hämeenkyrön kunnanjohtajana sekä oikeus- ja sisäministerinä vuosina Häkämies korostaa yhteistyön merkitystä edunvalvonnassa. Kansanedustajat ja ministerit ovat maakunnalle elintärkeitä. Poliittisia muskeleita tarvitaan. - Maamme lisäarvo ja kasvu syntyvät lähinnä Etelä-Suomessa, alueella Helsinki - Turku - Tampere. Isot panostukset infraan, kuten Tunnin juna, ovat erittäin tärkeitä. Johtajana hän korostaa sosiaalisuutta ja laajoja verkostoja, työpaikalla hyväntuulisuutta. Harrastuksiin kuuluvat 5-vuotiaan pojan salibandy- ja jalkapalloharrastus sekä rikosromaanien kirjoittaminen. Seuraava romaani sijoittuu Varsinais-Suomeen ja sen pitäisi ilmestyä ensi syksynä. Kanerva johtaa maakuntahallitusta Maakuntahallituksen puheenjohtajaksi palaa Ilkka Kanerva (kok) Petteri Orpon tultua valituksi ministeriksi. Juuso Alatalo (sdp) korvaa Mika Maaskolan maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajana. Maakuntavaltuuston uusi 2. vpj on Saara-Sofia Sirén (kok). Hänet valittiin Minna Arven seuraajaksi. JALANKULKUKAUPUNKI YDINALUE REUNA-ALUE / ALAKESKUKSEN JALANKULKUVYÖHYKE JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI SISEMPI JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI (8 10 KM SAAKKA) ULOMPI JOUKKOLIIKENNE- KAUPUNKI KAUPUNKISEUDUN RUNKOBUSSILINJAT TÄRKEIMMÄT SEUTULINJAT AUTOKAUPUNKI AUTOKAUPUNKI 8 km 2,5 km 1 km teksti Veli-Matti Kauppinen Kumppanuusstrategian toimenpiteitä on jo käynnistetty Varsinais-Suomen maakuntastrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Strategian visio on: Varsinais- Suomessa elämisen laatu on parasta menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusstrategian päätoimenpide on Kumppanuusfoorumi. Lisäksi siinä on 25 muuta toimenpidettä neljän arvokärjen alla. Osa toimenpiteistä on jo vauhdissa ja osaa käynnistetään. Toimenpiteitä edistetään temaattisesti alueen toimijoiden yhteistyönä. - Tunnin juna on hyvä esimerkki konkreettisesta toimenpiteestä, joka etenee. Tällä on yhteys pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Myyntiosaamista edistetään mm. käytännönläheisten hankkeiden kautta, kertoo Varsinais- Suomen liiton erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen. Myös koulutuksen vientitoimenpiteet ovat käynnissä oppilaitosten toimesta. Samoin varsinaissuomalaisten hyötyliikunnan sekä kestävien liikennevalintojen edistäminen on jo vauhdissa. Yhteistyötapaamisia tiedossa varsinais-suomen tulevaisuus Kuluneen syksyn aikana on strategiaa luodaan jalkautettu kumppanuudella muun muassa Turun kirjamessuilla sekä sidosryhmätapaamisissa ja lukuisissa viranomaistapaamisissa. Åbo Akademin Arkenissa järjestettiin Varsinais-Suomen kumppanuusaamupäivä. Paikalla oli yli sata alueen eri organisaatioiden edustajaa. Tuolloin saatiin lukuisia kumppanuuslupauksia, ja työpajoissa käytiin keskusteluja käytännön toimista. Varsinais-Suomen liiton edustajat ottavat yhteyttä yhteystietonsa antaneisiin ja toimenpiteiden toteuttamiseen halukkuutensa ilmaisseihin kumppanuustahoihin. Näin edistetään strategian toimenpiteitä. Alkuvuodesta järjestetään muun muassa maakuntastrategian teemakohtaisia yhteistyötapaamisia. Vielä mahtuu mukaan tekemään entistä parempaa Varsinais-Suomea. Tule sinäkin mukaan kumppaniksi! km Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma kuntiin hyväksyttäväksi Suunnitelma kuvaa 14 kunnan alueella maankäytön tavoitetilaa ja liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2035 asti. Suunnittelutyön lähtökohtana on seudulle laadittu rakennemallisuunnitelma, joka kuvaa 14 kunnan alueella maankäytön tavoitetilan ja liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. Suunnitelmassa on arvioitu rakennemallityössä esitetyn maankäyttöratkaisun liikenteelliset vaikutukset sekä esitetty tarpeelliset kehittämistoimenpiteet em. vaikutusten, liikkumistarpeiden ja kulkumuototavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on edistää kestävää liikkumista ja turvata elinkeinoelämän sujuvat kuljetukset myös jatkossa. Asiakirja lähetetty kuntiin Nyt valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MAL-aiesopimuksen sisällön päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Suunnitelma-asiakirja on lähetetty kuntiin hyväksyttäväksi. Maakuntahallitus hyväksyi asiakirjan marraskuun kokouksessaan. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta sovittiin MAL-aiesopimuksessa vuonna Suunnittelutyö käynnistyi Varsinais-Suomen liiton vetämänä yhteistyössä kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa helmikuussa Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p viiri viiri 7

5 teksti kuva Jessica Ålgars-Åkerholm Loimaan kulttuurin kehittäjä sai Aurora-mitalin Juhani Heinonen on tehnyt mahtavan työn kuvataiteen esille tuomiseksi ja monipuolisten kulttuuripalvelujen tarjoamiseksi Loimaan seudulla. Joskus sanotaan, että poliitikot sanovat aina ei. Se ei pidä paikkaansa. Aurora-mitalin saaminen tuntuu Juhani Heinosesta hämmästyttävältä. - Pääsinpä vaikuttavaan seuraan, vuodesta 1984 Loimaan kaupungin kulttuurisihteerinä toiminut Heinonen naurahtaa. Ilman Heinosen innostunutta ja osaavaa työtä Loimaan seudun kulttuurielämä olisi paljon köyhempää. Tuskin olisi tiloja kuvataiteelle, kaupungin kuvataidekokoelma ei kattaisi yli 700 teosta eikä kulttuuritapahtumia olisi niin moneen makuun kuin nyt. - Enhän minä yksin näitä asioita ole toteuttanut. Auroramitali kuuluu kollektiiville, siis innokkaille ihmisille ja viisaille päättäjille, jotka ovat näyttäneet suunnan, Heinonen sanoo. Taide tuo elämyksiä kansalaisille Kuvataiteen ystävänä tunnettu Juhani Heinonen on tehnyt uutterasti työtä, jotta taidetta voi tuoda kansalaisten nähtäville. Loimaan kaupungin omistamia kuvataidekohteita ovat Loimaan taidetalo, Kuivurigalleria, Alpo Jaakolan patsaspuisto sekä Loimaan kunnantalon valokuville omistettu Elias-sali. Loimaan taideseurakin sai uudet tilat Kuukan talosta vuosi sitten. Hieno saavutus pienelle kaupungille! - Kuvataide tuo paitsi elämyksiä myös sivistystä. Olen iloinen, jos voin virkamiehenä auttaa ihmisiä saavuttamaan sitä. Raha on toki aina ongelma. Suomessa on kuitenkin mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta eri muodoissa, Heinonen muistuttaa. Niiden kautta hankkeita saa helpommin eteenpäin, kuin jos jokainen sentti otetaan paikalliselta veromaksajalta. - Joskus sanotaan, että poliitikot sanovat aina ei. Se ei pidä paikkaansa. Asiat pitää vain perustella hyvin. Loimaalla on Heinosen mukaan kulttuurimyönteinen henki ja työtä tehdään yhdessä myös naapurikuntien kanssa. Loimaa on kuunnelmakaupunki Omaleimaisuus kuuluu Loimaalle. Juhlitaanhan meillä uutta vuottakin jo klo 21, koko kaupungin voimin, Heinonen naurahtaa. Yksi omaleimaisista tapahtumista on kuunnelmatapahtuma Eksyssuolla, joka järjestetään ensi vuonna kymmenettä kertaa. Valtakunnallisen kuunnelmayhdistyksen kotipaikkakunta onkin juuri Loimaa. Mistä saavutuksista olet erityisen ylpeä? - Olen iloinen, että Loimaalla on nykyään niin monipuolinen kulttuuritarjonta. Juhlatalo Heimolinnan avaaminen konserteille ja tapahtumille onnistui hyvin. Loimaan taidetalo ja Loimaan kaupungin taidekokoelman dokumentointi ja esille tuominen, myös verkossa, on ollut tärkeää. Heinonen on kehittänyt Alpo Jaakolan patsaspuistoa kesäisenä matkailukohteena sekä näyttely- ja tapahtumapaikkana. Yhteistyön voimin Loimaalle on perustettu mm. elokuvakerho. Taidetalolla on tiistaikonsertteja ja seuraavaksi suunnitellaan 700 lapsen konserttia. Kulttuuri tarvitsee tulisieluja, mutta rauhallinen mies Juhani Heinonen ei halua julistautua sellaiseksi. - Pidän siitä, että hommat hoidetaan hyvin. Minä vain teen asioita - muiden kanssa. Aurora-medaljen till mannen som utvecklat Loimaas kulturliv Årets Auroramedalj går till Juhani Heinonen, som arbetat som Loimaa stads kultursekreterare sedan år 1984 och gjort enorma insatser för att utveckla hela regionens kulturliv. Utan Heinonen skulle stadens bildkonstsamling inte omfatta hela 700 verk, många lokaler för att ställa ut konst skulle inte finnas och stadens kulturevenemang skulle inte vara så mångsidiga som i dag. - Jag har inte gjort något ensam, det här priset tillhör hela kollektivet, säger Heinonen. Pengar är alltid ett problem, men om man hittar utomstående finansiering är det lättare att få igång projekt. Politiker är inga nejsägare av princip och i Loimaa råder en positiv attityd till kultur men projekten måste vara välgrundade, påminner Heinonen. Förutom att satsa på lokaler för att ställa ut bildkonst har Heinonen verkat för att Alpo Jaakolas statypark ska vara ett känt somrigt turistmål. I statyparken ställs konst ut och ordnas evenemang från teater och kurser till konserter. I Loimaa verkar en filmklubb och i Taidetalo ordnas tisdagskonserter. Utbudet är väldigt rikt, i en så liten stad. - Jag är ingen eldsjäl. Jag bara gör saker tillsammans med andra. Viime vuosina Aurora-mitalilla palkitut: 2013 Tanssiteatteri Eri, Turku 2012 Esiintyvä taiteilija Michael Monroe, Turku 2011 Päätoimittaja Riitta Monto, Turku 2010 Teatterinjohtaja Mikko Kouki, Turku 2009 Sarjakuvapiirtäjä Ilkka Heilä, Kaarina 2008 Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen 2007 Musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen, Turku 2006 Runoilija Heli Laaksonen, Laitila 8 viiri viiri 9

6 teksti Jessica Ålgars-Åkerholm kuvat antti vaalikivi maakunnan mansikkapaikka Turun linna Linnan rakentaminen alkoi jo 1250-luvulla. Samoihin aikoihin Suomi liitettiin Ruotsin kuningaskuntaan. Silloin linna sijaitsi saaressa luku oli linnan loistoaikaa. Kustaa Vaasa vieraili linnassa useasti. Juhana Herttua, Kustaa Vaasan poika ja sittemmin Ruotsin kuningas, piti upeaa renessanssihovia linnassa muotitietoisen vaimonsa Katariina Jagellonican kanssa. Palvelut: Juhana Herttuan kellarissa on kahvila ja lounastarjoilu. Turun linnasta voi vuokrata juhla- tai kokoustilat, kirkossa mennä naimisiin. Museokaupasta löydät kaikkea ritarien varusteista linnan piparkakkumuotteihin. Ryhmille voi tilata työpajoja. Turun linna on historiaa, juhlia ja ritareita Turun linna on Varsinais-Suomen matkailun helmi ja kuuluu Suomen historian ja kansamme identiteetin merkittävimpiin rakennuksiin. Kun astuu sisään, on kuin matkaisi taaksepäin linnan loistokauteen 1500-luvulle. Kapeat käytävät ja portaat johdattavat loistokkaiden salien läpi. Hämyisä valo lepattaa holvikatoissa ja kiviseinissä. Arkkitehtuuri on sokkeloinen pommitusten ja uudelleen rakentamisen vuoksi jossain kohtaa linnassa on kaksi kerrosta, jossain jopa yhdeksän. Arki linnassa oli rankkaa ja talvella paleltiin - mutta juhlia osattiin! Voit ihmetellä Juhana Herttuan ruokapöytää, jossa herkut maistuvat ja olut virtaa. Linnassa ruokaili 1500-luvulla päivittäin 600 ihmistä. Joulun aikaan Turun linnassa voi ihailla katettuja joulupöytiä haukineen ja olkikoristeineen. Tammikuun alussa koittavat taas koko perheen ritaripäivät. Linna on aina toiminut myös vankilana. Tunnetuin vankiselli on Jaakko Ilkan kahdeksan metriä syvä vankikuilu pelottava näky vielä tänä päivänä. Vuonna 1891 viimeiset vangit siirrettiin Turun linnasta Kakolaan. Åbo slott är historia, fester och riddare Åbo slott är en pärla inom Egentliga Finlands turism och en av de viktigaste byggnaderna i Finlands historia och för folkets identitet. När man stiger in är det som att hamna mitt i slottets glansdagar på 1500-talet. Smala gångar och trappor leder genom ståtliga salar. Svag belysning flämtar på holvtak och stenväggar. Arkitekturen är labyrintartad på grund av bombningar och återuppbyggnad på vissa ställen består slottet av två våningar, på andra av hela nio. Vardagen i slottet var tung och man frös om vintrarna men man kunde festa! Du kan beundra Hertig Johans matbord, där läckerheter smakar och ölet flödar. I slottet åt under renässansen 600 personer varje dag. Under jultid kan du beundra dukade julbord, med gäddor och halmprydnader. I januari ordnas riddardagar för hela familjen. Slottet har alltid fungerat även som ett fängelse. Den kändaste fängelsecellen är Jaakko Ilkkas åtta meter djupa fängelsehåla en skrämmande syn än idag. År 1891 flyttade de sista fångarna från Åbo slott till Kakola. 10 viiri viiri 11

7 teksti Päivi Oliva kuva antti vaalikivi Kuntien välinen yhteistyö tiivistyy kulttuuripalveluissa Kulttuuristrategiatyössä korostetaan kulttuuriyrittäjyyttä, kirjastojen roolia ja kulttuurikasvatusta. Salon kaupungintalolle kerääntyi marraskuun lopussa kolmisenkymmentä luovan alan toimijaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategiatyön viidenteen ja viimeiseen alueelliseen teematyöpajaan. Työpajassa visioitiin, millainen Varsinais-Suomi on luovan talouden keskuksena vuonna Animaatioalan yrittäjäksi ryhtyvä Terhi Väänänen kannustaa kuntia panostamaan kulttuuriyrittäjyyteen. - Animaatioala on hyvä esimerkki suomalaisesta luovan talouden menestystarinasta. Niko Lentäjän poika -elokuvaa on myyty yli sataan maahan. Dibitassut, suomalainen animaatiosarja, on kerännyt yli 50 miljoonaa katsojaa Kiinassa ja on Thaimaan suosituin lastenohjelma. Animaatioala on kasvava elinkeinoala, josta voi rakentaa kansainvälisesti menestyviä brändejä ja vientituotteita. Tärkeää on, että animaatioiden hahmoja voidaan tuotteistaa tavaroihin ja peleihin. Kun immateriaalioikeudet säilyvät Suomessa, myös verotulot jäävät alueelle. - Varsinaissuomalainen esimerkki on animaatiosarja Pikkuli, jonka visuaalisen ilmeen tekijät ovat Taideakatemian kasvatteja. Sarja on ennakkomyyty jo seitsemään maahan ja sillä on kansainvälinen levityssopimus. Animaatioalasta voisi rakentaa yhden luovan talouden kärkialoista Varsinais-Suomessa. Vielä tarvitaan kuitenkin vahvempaa yrittäjäpolulle ohjaamista sekä valmistavaa koulutusta, summaa Väänänen. - Tärkeää olisi tunnustaa luovien alojen taloudelliset ja imagolliset vaikutukset. Esimerkiksi Nokian puhelimen kärkiarvo muodostui luovasta kompetenssista. Tuotteet ja palvelut pitää tehdä näkyviksi, tiivistää projektipäällikkö Matias Ollila ELY:n LUOVAMO -luovien alojen urapalvelusta. Luova toiminta tapahtuu yhä useammin verkostomaisesti, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja usean eri toimijan yhteistyönä. Kirjastot laajenevat olohuoneiksi Varsinais-Suomen kulttuurin tulevaisuutta mietitään siis kulttuuristrategiatyössä, johon kaikki ovat voineet osallistua mm. alueellisten työpajojen kautta. Varsinais- Suomen liiton kulttuuritoimikunta haluaa avata, mikä on kulttuurin tila nyt ja mitkä sen kehittämisen suuntia. Teematyöpajat ovat keränneet jo n. 200 luovan alan toimijaa jakamaan näkemyksiään. Paneelikeskusteluissa on mietitty kunnallisten kulttuuripalveluiden asemaa vuonna Kulttuuritoiminnan rahoituksessa onkin suuria eroja kuntien välillä. Vuonna 2013 Turussa rahaa kulttuuriin käytettiin 205 euroa asukasta kohden ja Salossa vastaava luku oli 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 prosenttia meni kirjastojen ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Työpajojen selkeänä viestinä nousi esiin kuntien rahoituksen ja valtionosuuksien tuleva vähentyminen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin roolin korostuminen. Kuntien kulttuurin tuottamisen ulkoistaminen yleistyy ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö kulttuuripalveluissa lisääntyy. Kirjastojen rooli koettiin edelleen merkittävänä. Kirjastot takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille. Niiden käyttöä tullaan laajentamaan olohuoneiksi, joissa voi kokea myös muita palveluita. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen panostaminen nousi tärkeimmäksi asiaksi. Visiona nähtiin kulttuuripolku-malli, joka kuuluisi kaikkien varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmaan. Kuntien rahoitus ja valtionosuudet vähentyvät, yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu. Kulttuuristrategiatyön eteneminen: Teematyöpajojen kautta on kuultu kentän ääntä ja kerätty materiaalia kulttuuristrategiaan. Strategiatyössä tärkeää on myös itse prosessi. Vuoden 2015 alussa maakunnalla on kulttuuristrategian alustava asiakirja, joka ristiin pölytetään maakuntaohjelman kanssa. Sen jälkeen luonnos lähtee lausuntokierrokselle. Valmis kulttuuristrategia Varsinais-Suomella on tavoitteen mukaan keväällä Maakuntahallitus on silloin hyväksynyt asiakirjan, joka ohjaa kuntien työtä. Strategialla on merkitystä vain, jos se johtaa konkreettisiin toimiin ja strategiseen päätökseen. Voit vielä vaikuttaa strategiatyöhön jättämällä ideasi sähköisen lomakkeen kautta: i a e g t r a t s i t u u r l t K u 12 viiri viiri 13

8 teksti Kirsi Stjernberg Bryssel bonjour Varsinais-Suomi Krista Taipale Varsinais-Suomen ja Turun EU-toimiston päällikkö EU-PALVELUITA ALUEELLASI Europe Direct Varsinais-Suomi https://www.facebook.com/varsinaissuomenliitto Europe Direct Varsinais-Suomi toimii Turussa Varsinais- Suomen liiton tiloissa (Ratapihankatu 36). Voit ottaa yhteyttä tiedotuspisteeseemme, kun haluat kysyä jotakin yleistä EU:ta koskevaa, EU-kansalaisen oikeuksista, EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, osallistua paikallisiin EU-tiedotustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, käyttää tai tilata EU:n asiakirjoja tai julkaisuja, löytää muita tietolähteitä tai saada EU-organisaatioiden yhteystietoja. p EURES Eurooppalainen työnvälitysverkosto https://ec.europa.eu/eures EURES, Eurooppalainen työnvälitysverkosto, on yhteistyöverkko Euroopan komission sekä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden (EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) julkisten työnvälityspalveluiden ja muiden yhteistyöorganisaatioiden välillä. Myös Sveitsi osallistuu EURES-yhteistyöhön. EURES tarjoaa tietoa, neuvontaa ja työhönotto-/sijoittamispalveluja (sopivan työn/työntekijän etsintä) työnantajille ja työntekijöille sekä jokaiselle, joka haluaa hyötyä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Verkostolla on yli 850 EURES -neuvojaa, jotka ovat päivittäin yhteydessä työnhakijoihin ja työnantajiin koko Euroopassa. EURESilla on raja-alueilla Euroopassa tärkeä rooli. Se tiedottaa ja auttaa kaikkien niiden ongelmien ratkaisemisessa, joita työntekijät ja työnantajat kohtaavat rajat ylittävässä työssäkäynnissä. Varsinais-Suomessa EURES:in palvelut löytyvät Turun TE-toimistosta (Linnankatu 62): p p Enterprise Europe Network Enterprise Europe Network on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto tarjoaa yrityksellesi: Yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa Seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista Tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen Palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun Palautekanavan EU-komissiolle kohtaamistasi sisämarkkinaongelmista Verkoston työntekijät löydät Turussa Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta, (Itsenäisyydenaukio 2): Anna Rantasuo, yksikön päällikkö p Hannele Halmetoja, asiantuntija p EU-tallekirjasto EU-tallekirjasto Eurotietokeskus toimii Turun yliopistolla Tieteenalakirjasto Anthropoksen yhteydessä Educariumissa (Assistentinkatu 5). Tallekirjastoon kannattaa ottaa yhteyttä seuraavissa asioissa: kun tarvitset virallisia EU-julkaisuja tai asiakirjoja (verkkoversioina tai painettuina) kun tarvitset apua etsiessäsi tietoa EU:n lainsäädännöstä, politiikanaloista tai toimielimistä tai Euroopan yhdentymisestä kun haluat harjoitella EU:ta koskevien tietojen etsimistä ja EU-aiheiden tutkimista (opiskelijat). p. (02) Alueet rakentavat kilpailukykyistä Eurooppaa Euroopan kilpailukykyä rakennetaan joka päivä Euroopan unionin alueilla, kaupungeissa ja kunnissa, yrityksissä, oppilaitoksissa ja siviiliyhteiskunnassa. Tämä seikka on tiedostettu myös EU:n tasolla: Unioni haluaa olla mukana tukemassa tätä tärkeää työtä. Hankerahoitusohjelmat alue- ja paikallistason toimijoille vuosille ovatkin miltei valmiita lähtöön. Tälläkin EU:n rahoituskaudella alueellisiin INTERREG-ohjelmiin varataan yhteensä useita satoja miljoonia euroja hankkeiden toteuttamista varten. Hankkeisiin voivat osallistua esimerkiksi kunnat, kaupungit ja aluehallinnon toimijat, järjestöt, korkeakoulut, yliopistot ja yrityksetkin. Hankkeissa tulee olla mukana kansainvälisiä kumppaneita useammasta maasta. Se, mistä maista hankekumppaneita voi ottaa mukaan, riippuu kyseisen ohjelman maantieteellisestä kattavuudesta. Erityisen ylpeitä voimme olla siitä, että Varsinais-Suomen liitto valittiin uudelleen ns. Keskisen Itämeren interreg-ohjelman hallintoviranomaiseksi myös nykyiselle ohjelmakaudelle. Tämä on selvä tunnustus erittäin hyvin tehdystä työstä vuosina EU:n rahoitusosuus kaikissa INTERREG-hankkeissa on erittäin merkittävä. Siksi näitä ohjelmia kannattaa hyödyntää myös Varsinais-Suomessa tilanteessa, jossa kansallinen ja maakunnallinenkin hankerahoitus on merkittävästi pienentynyt. Hankerahoitus ei ole automaatti, vaan jokaisen rahoitettavan hankkeen tulee käydä läpi kilpailu. Ainoastaan parhaat hankkeet rahoitetaan. EU-hankerahoitus tukee Euroopan unionin kattostrategian EU 2020 teemoja: älykäs, ympäristön huomioon ottava ja osallistava taloudellinen kasvu. Hankkeita rahoitetaan esimerkiksi Ainoastaan parhaat hankkeet rahoitetaan. tutkimuksen ja innovaatioiden, ympäristön, vähähiilisyyden ja kestävien energiamuotojen saroilta. Myös Itämeren alueen kehittäminen sekä kilpailukyvyn että ympäristön tilan näkökulmasta saa merkittävää EU-rahoitusta tulevinakin vuosina. Hanketta ei kuitenkaan pidä laatia ainoastaan EU-rahan vuoksi. Tuolloin hanke ei yleensä ole laadultaan riittävän korkeatasoinen eikä se vastaa rahoittajan ohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. EU-hankkeen tulisi aina edistää sekä oman organisaation, esimerkiksi maakunnan tai kaupungin kehittämistavoitteita ja vastata myös laajempiin, EU:n tai Itämeren tasolla määriteltyihin kehittämistavoitteisiin. Tuolloin saavutetaan win-win-tilanne, jossa sekä rahoittaja että hankkeen toteuttaja hyötyvät. Tällä EU-rahoitusohjelmakaudella rahoitusohjelmissa tullaan keskittymään aikaisempaa vähempään määrään teemoja, mikä on varmasti hyvä lähtökohta. Myös hankkeiden kautta saavutettuja tuloksia pyritään mittamaan aikaisempaa tarkemmin ja konkreettisemmin. Alueellisten INTERREG-ohjelmien lisäksi EU:lla on lukuisia muita rahoitusohjelmia, joista hanketoimijat voivat pyrkiä saamaan hankkeilleen ulkoista rahoitusta. Tällaisia ohjelmia on mm. seuraavilla aloilla: kulttuuri, koulutus, tutkimus ja innovaatiot sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen, pk-yritysohjelmat, ympäristöohjelmat ja ystävyyskuntaohjelmat. Kaikista näistä EU-rahoitusohjelmista on järjestetty Varsinais- Suomessa laaja koulutussarja vuoden 2014 aikana. On ollut ilahduttavaa havaita, että kiinnostus ja osallistuminen näihin koulutuksiin on ollut erittäin suurta. Olkoon tavoitteenamme, että Varsinais-Suomi on se maakunta Suomessa, joka kotiuttaa hankkeiden kautta mahdollisimman paljon EU:n erillisohjelmarahoitusta vuosina Itse en epäile lainkaan, etteikö tämä olisi mahdollista. Varsinais-Suomella on kaikki mahdollisuudet onnistua! Ennen aktiivista EU-hankevuotta 2015 haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sekä kiittää lämpimästi yhteistyöstä! 14 viiri viiri 15

9 teksti kuva Sanna Jokela Kuka tietää, millaisella kalustolla liikennöidään vaikkapa vuonna 2064 ja kuka junia operoi? Janne Virtanen kehittämispäällikkö Lähimatkailua kehitetään avoimen tiedon avulla Tunnin juna on nyt lämmin Tunnin juna on ollut viime kuukausina median otsikoissa ja edunvalvontalistojen kärjessä. Viime joulukuun EU-tason liikennepoliittiset linjaukset nostivat Turku-Helsinki ratayhteyden kehittämisen vaikuttamistyön keskiöön. TEN-T viitekehys nostaa esille Etelä-Suomen ja sen liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeyden EU:n näkökulmasta. Myös meillä Suomessa on syytä priorisoida Oy Suomi Ab:n moottorin kehittämisedellytyksiä. Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ehdotukset aloitteiksi EU-komission investointiohjelmaan. Yhtenä painopisteenä Suomi halusi edistää nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välille. Tämä kuvaa vahvaa poliittista tahtotilaa, jota tällä hetkellä asiaan liittyy. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko päätti pyytää Liikennevirastoa laatimaan selvityksen Helsinki-Turku -ratayhteyden kehittämisestä. Tällä selvityksellä pedataan pohjaa, jotta löydetään hankkeen kaikki laaja-alaiset vaikutukset mm. aluerakenteeseen ja -talouteen. Näitä vaikutuksia ei perinteinen hyötykustannussuhde (h/k) riittävästi huomioi. teksti linda talve Uusi CB ohjelma kiinnostaa laajasti Kansainväliset yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueella kiinnostavat ilmeisen monia. Uuden Central Baltic ohjelman avajaistilaisuuksiin osallistui Helsingissä, Maarianhaminassa, Tukholmassa, Riiassa ja Tallinnassa yli 500 yhteistyöhankkeista kiinnostunutta osallistujaa, minkä lisäksi toista tuhatta ihmistä on katsonut tilaisuutta netissä joko suorana lähetyksenä tai jälkikäteen. Joulu-tammikuussa järjestettäviin hankeneuvontaseminaareihin on myös ilmoittautunut jo lähes 200 projektiryhmää, joten ensimmäisen hakukierroksen hakemusten määrän odotetaan nousevan ennätyslukemiin. Ensimmäinen hakukierros järjestetään ja toinen kesän jälkeen elo-lokakuussa Varsinais-Suomen liitossa sijaitseva ohjelmasihteeristö neuvoo päivittäin hakijoita hankkeiden valmistelussa konsultaatioissa, puhelimitse ja sähköpostilla. Ohjelman viestintää ja etenemistä voi seurata nyt myös Facebookissa ja Twitterissä, minkä lisäksi CB-rahoituksesta kiinnostuneiden kannattaa liittyä ohjelman postilistalle ohjelman kotisivulla. Tunnin junaan kriittisesti suhtautuvat peilaavat asiaa lähihistoriaan tai nykypäivään ja arvioivat hanketta nykyisen junakaluston sekä nykyisten liikkumistapojen ja -tottumusten valossa. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä itse asiassa olemme tekemässä ja millä aikaperspektiivillä. Suuri osa Suomen rataverkosta on linjattu ja rakennettu 1800-luvun loppupuoliskolla ja on edelleen käytössä. Tunnin junasta on ulosmitattavissa hyötyjä täysimääräisesti aikaisintaan vasta 2030-luvulla ja radan elinkaari on siitä vähintään sata vuotta eteenpäin. Tässä valossa voi kysyä, mikä merkitys on sillä, että nykyinen VR:n junakalusto kulkee enintään 200 km/h. Kuka tietää, millaisella kalustolla liikennöidään vaikkapa vuonna 2064 ja kuka junia operoi? Minä en ainakaan tiedä! Siksi on mm. suunnittelunormeissa otettava lievää etukenoa ja suunniteltava ei historiallista, vaan tulevaisuuden rataa Etelä-Suomeen. Mitä elämyksiä alueemme tarjoaa? Minne lähteä viikonloppuretkelle perheen kanssa? Vaihtoehtoja on paljon, mutta tieto kohteista on hajallaan. Varsinais-Suomessa on todella hienoja pienempiä matkailukohteita, joiden käyttö on vielä vähäistä, koska niistä ei tiedetä tai niitä ei osata etsiä. Lisäksi meillä on paljon toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Kunnat, säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluita ja tietoa Varsinais-Suomen alueella. Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialan toimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja todella pienillä resursseilla. Nämä tiedot eivät tule selkeästi esille ja ovat hajallaan. Sisällöt ovat kuitenkin rakenteeltaan samankaltaisia ja suunnattuja lähiympäristön tutkimiseen sekä matkailutarkoituksiin. Miten saada nämä kohteet kartalle ja edistää samalla kestävää lähimatkailua alueellamme? Karttapalvelu matkailukohteista suunnitteilla Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Paimionjokiyhdistys ry ovat lähteneet kokoamaan hanketta tämän teeman ympärille. Hankkeessa kehitetään Varsinais-Suomen kulttuuriympäristö- ja luontokohteiden kestävää matkailutoimintaa ja saatetaan yhteen matkailuun liittyviä piilotettuja tietovarantoja. Mukana on myös virolaisia partnereita. Ideana kolmivuotisessa hankkeessa on: kartoittaa olemassa olevia, matkailuun soveltuvia kohteita ja tietoja Varsinais-Suomen alueella tuottaa soveltuvista pilottikohteista tarkempaa tietoa aktivoida samalla näiden alueiden matkailutoimijoita tuottamaan itse tietoja ja myös hyödyntämään saatavilla olevaa materiaalia sekä avata tietovarannot sovelluskehittäjien käyttöön Miten saada kohteet kartalle ja edistää samalla kestävää lähimatkailua? Hankkeen tarkoituksena onkin, että matkailuun liittyvät kohteet ja reitit voitaisiin tuottaa samalle alustalle ja avata tietovaranto erilaisten sovellusten ja sivustojen hyödynnettäväksi (esimerkiksi Google Maps, Nokian Here, Discover Finland, Visit Finland jne). Näin voidaan alueemme kohteita esitellä esimerkiksi matkailijoille suunnatun karttapalvelun tai mobiilisovellusten avulla. Tervetuloa mukaan ideoimaan Asia liittyy myös kesällä 2014 hyväksyttyyn Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan, jossa kumppanuutta koetetaan viritellä eri toimijoiden välillä monin eri keinoin. Maakuntastrategialuonnoksessa on myös nähty, että alueemme tarvitsee tiedonvälityksen ja yhteistyön alustan, jonka ilmentymänä on Lounais-Suomen aluetietopalvelu (www.lounaistieto.fi). Samalla, kun tietovarantoja kerätään yhteen, voidaan edistää myös alueen matkailutoimijoiden yhteistyötä ja uusien yrityksien syntyä. Tarkoituksena on hakea matkailutietojen kartoitukseen ja avoimen rajapinnan rakentamiseen rahoitusta EU:n Central Baltic ohjelmasta, jonka haku avautuu joulukuussa Ulkopuoliset sidosryhmät ja hankkeen hyödynsaajat ovat tervetulleita ideoimaan hanketta eteenpäin. Jos haluat tietää hankeideasta lisää, ota yhteyttä hankkeen lead-partneriin Eija Elorantaan Turun yliopiston Brahea-keskuksessa tai paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokelaan Varsinais-Suomen liitossa. Luodaan yhdessä nostetta alueemme lähimatkailulle! 16 viiri viiri 17

10 teksti Tapio Hartikainen kuva antti vaalikivi teksti Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomi tarvitsee virkistysalueyhdistyksen Yhdistys kehittäisi yhteistyötä toimijoiden välillä. Yhdistyksen toiminnan käynnistämistä selvitetään Varsinais-Suomessa kysely lähetetään sidosryhmille joulukuussa. Luonto- ja retkeilykohteet ovat sekä kunnan asukkaiden virkistyskäytön että sen alueelle suuntautuvan luontomatkailun ja aluetalouden kannalta tärkeitä kokonaisuuksia. Kuitenkin kiristyneessä kuntataloustilanteessa julkisten luonto- ja retkeilykohteiden ylläpitoa ja kehittämistä uhkaa resurssien puute - tiettyjä kohteita uhkaa jopa sulkeminen. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan maakunnallisen tason virkistysalueyhdistystä. Yhdistysten toimintatavat ja -muodot vaihtelevat, mutta kaikilla yhdistyksillä on vahva sidos alueensa maakunnan liittoon. Jotta Varsinais-Suomen luonto- ja retkeilykohteiden ylläpito, kehittäminen ja matkailualan yritystoiminnan puitteet olisivat nykyistä paremmat, tarvittaisiin tätä työtä koordinoiva taho. Tämä taho kehittäisi kohteiden eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä suunnittelisi ja toteuttaisi kohteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Tämä taho olisi luontevasti maakunnallinen virkistysalueyhdistys. Virkistysalueista lähetetään kysely Virkistysalueyhdistyksen toiminnan perustamiseksi Varsinais-Suomessa tehdään juuri nyt taustaselvitystä, jossa tutkitaan eri toimintamallivaihtoehtoja -yhdistyksen kohdealueita, kohderyhmiä, toimintatapoja, rahoitusta ja organisoitumista ajatellen. Sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella valitaan sopivin toimintamalli. Selvityksen laatii Varsinais-Suomen liitossa Tapio Hartikainen. Selvitystyö kestää marraskuusta 2014 ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Selvitystyön yhtenä työkaluna toimii sidosryhmille lähetettävä kysely, jossa tiedustellaan toimijoiden näkemyksiä mm. tärkeistä kehittämiskohteista sekä virkistysalueyhdistyksen toiminnan sisällöstä. Kysely lähetetään sidosryhmille joulukuun 2014 aikana ja sitä saa vapaasti välittää eteenpäin niille tahoille, joilla on sidoksia luonto- ja retkeilykohteisiin sekä muihin virkistysalueisiin. Förening behövs för rekreationsområden I Finland finns just nu åtta föreningar för rekreationsområden på landskapsnivå. Nu planeras en sådan också i Egentliga Finland. Föreningen skulle koordinera arbetet för att upprätthålla och utveckla naturoch rekreationsområden i vårt landskap och skapa samarbete mellan olika aktörer. I december 2014 skickas en förfrågan till kommuner och andra intressegrupper gällande Egentliga Finlands rekreationsområden. Den görs av Tapio Hartikainen vid Egentliga Finlands förbund. Förfrågan får skickas vidare till andra som saken berör. Utredningsarbetet pågår till slutet av februari. Virkistysalueyhdistysselvitykseen liittyvät kysymykset voi osoittaa Tapio Hartikaiselle: Skärgårdens Ringväg förtjusar i färsk film Alistair Logan cyklar i skärgården i filmen The Archipelago Trail. Skärgårdens Ringväg är ett äventyr och en upplevelse. Så också för Alistair Logan, som åkte med cykel från Åbo för att uppleva skärgårdens under. Ur äventyren föddes den engelskspråkiga filmen "The Archipelago Trail", där Alistair ser vackra platser, äter delikat närmat och träffar trevliga människor i olika sysslor. Vid sidan av den 40 minuter långa filmen gjordes en kortare version och en trailer. Ett par veckor efter publiceringen hade redan 8000 personer sett dem på YouTube. "The Archipelago Trail" publicerades Filmen får fritt användas och utnyttjas vid t.ex. evenemang. I filmen åker man runt hela Skärgårdens Ringväg (Pargas - Nagu - Korpo - Houtskär - Iniö - Gustavs -Tövsala Askais - Nådendal). Dessutom utnyttjas flygbilder. Ingen lång film om Skärgårdens Ringväg har tidigare gjorts. Eftersom språket är engelska lämpar den sig även för internationell marknadsföring. Filmerna hittas på och via YouTube med sökningen "Archipelago Trail". Filmen har beställts och bekostats av Egentliga Finlands förbund, Turku Touring och Pargas stad. Filmen har producerats av Åboföretaget Kuvakasvot. Saariston Rengastie ihastuttaa elokuvassa Alistair Logan polkupyöräilee saaristossa elokuvassa The Archipelago Trail. Saariston Rengastie on seikkailu ja elämys. Niin myös Alistair Loganille, joka lähti Turusta polkupyörällä kokemaan saariston ihmeet. Seikkailuista syntyi englanninkielinen elokuva "The Archipelago Trail", jossa Alistair näkee saariston kauneimmat paikat, maistaa herkullisia lähiruokia sekä tapaa mukavia ihmisiä eri puuhissa. 40 minuuttia kestävän elokuvan rinnalle tehtiin lyhyempi versio sekä parin minuutin traileri. Videoita oli pari viikkoa julkaisemisen jälkeen katsottu YouTubessa jo 8000 kertaa. "The Archipelago Trail" julkaistiin Elokuvaa saa vapaasti käyttää ja hyödyntää mm. tapahtumissa. Elokuvassa kierretään koko Saariston Rengastie (Parainen - Nauvo - Korppoo - Houtskari - Iniö - Kustavi -Taivassalo Askainen - Naantali). Ilmakuvat tuovat elokuvaan hohtoa. Saariston Rengastiestä ei ole ennen tehty pitkää elokuvaa. Koska kieli on englanti, se sopii myös kansainväliseen markkinointiin. Elokuvat löytää Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta sekä YouTubesta haulla "Archipelago Trail". Elokuvan on tilannut ja maksanut yhteistyössä Varsinais-Suomen liitto, Turku Touring ja Paraisten kaupunki. Elokuvan on tuottanut turkulainen Kuvakasvot Oy. 18 viiri viiri 19

11

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT VUOSI VUODELTA Vuonna 16 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista suurin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30

AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku :30 14:30 VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVAFOORUMI AURIGA-CENTER / Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku 14.11.2014 8:30 14:30 08.30 09.00 09.15 TERVETULOA

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet

Teema ja strategiset alueet Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Toimenpidealueet Itsenäisen Suomen synty ja kehitys Valtiolliset juhlat

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille. Salo,

Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille. Salo, Enterprise Europe Networkin kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille Salo, 27.10.2016 Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pkyrityksille 3000+ 600+ ASIANTUNTIJAA ORGANISAATI OTA 60+

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto Kansainvälisen TKI-rahoitusosaamisen nostaminen (KATKI) Rahoitus: Kustannukset yht. 260 806, mistä EAKR-tuki: 182

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050 Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja #sitoumus2050 Tervetuloa mukaan! Suomi osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoon. Kestävän

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA

VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA / MAAKUNTAOHJELMA VARSINAIS SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 EU GLOBALISAATIO MINISTERIÖT MAAKUNNAN SUUNNITTELU VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (YM) VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli

Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Maailman laajin asiantuntijaverkosto kansainvälistyville pk-yrityksille 16.1.2017 Mari Kivinen Turku Science Park Mikkeli Autamme kasvuhaluisia yrityksiä kansainvälistymään maailman laajin asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja Enterprise Europe Network maksuttomia kansainvälistymispalveluja PK-yrityksille: kontakteja, tietoa ja neuvontaa Yli 50 maata Yli

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari

Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot