ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI... 3 ENGLANNIN KIELI (A1-KIELI) EA RUOTSIN KIELI (B1-KIELI) RB SAKSAN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄT) SB2

Transkriptio

1 LV

2 SISÄLLYSLUETTELO ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI... 3 ENGLANNIN KIELI (A1-KIELI) EA RUOTSIN KIELI (B1-KIELI) RB SAKSAN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄT) SB2 ja SB RANSKAN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄT) RB2 ja RB VENÄJÄN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄ) VB2 ja VB LYHYT MATEMATIIKKA ML PITKÄ MATEMATIIKKA MP BIOLOGIA BI MAANTIEDE GE FYSIIKKA FY KEMIA KE EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO UE ORTODOKSINEN USKONTO UO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET PSYKOLOGIA PS FILOSOFIA FI HISTORIA HI YHTEISKUNTAOPPI YH MUSIIKKI MU KUVATAIDE KU LIIKUNTA LI TERVEYSTIETO TE OPINTO-OHJAUS OP SOVELTAVAT KURSSIT...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty

3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI Kurssit 1 3 suoritetaan numerojärjestyksessä eikä niitä voi tenttiä. Kurssit 6 ja 8 suositellaan suoritettavaksi samana vuonna kuin opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa. KOULUKOHTAINEN TUKIKURSSI s0. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN TUKIKURSSI (ÄIs0) Kurssi helpottaa harppausta lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun: kurssilla kerrataan etenkin asiakirjoittamisen ja tekstin avaamisen perustaitoja sekä kerrataan etenkin keskeiset oikeakielisyyden ja kirjoittamisen käytänteet. Osa kurssin sisällöstä sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa heidän tarpeidensa mukaan. PAKOLLISET KURSSIT 1. KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS (ÄI1) Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja taito lukea sekä kirjoittaa tekstejä kehittyy. Kirjoitetaan referaatti, aineistoaine ja kirjoitelma luetusta romaanista. Lisäksi muoto- ja lauseopin sekä oikeinkirjoituksen kertausta. 2. TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ (ÄI2) Harjaannutaan erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä opitaan näkemään tekstien välisiä yhteyksiä. Syvennetään tekstilajituntemusta. Kerrataan prosessikirjoittamista sekä kaunokirjallisuuden peruskäsitteistöä. Lisäksi lähdekritiikkiä, kuva-analyysiä sekä oikeinkirjoituksen kertausta. 3. KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA (ÄI3) Perehdytään kirjallisuuden lajeihin: lyriikkaan, proosaan ja draamaan. Kirjoitetaan novellianalyysi ja/tai oma novelli; harjoitellaan runon ja näytelmän analysointia. Ryhmätyöskentelyn ja esiintymisen harjoittelemista. Mahdollisuuksien mukaan teatteri- tai elokuvavierailu. 4. TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN (ÄI4) Opitaan tarkastelemaan tekstejä kirjallisuutta, sanomalehtitekstejä, puheita sekä mediatekstejä - ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Perehdytään argumentointiin ja syvennetään siihen liittyviä tietoja. Opitaan analysoimaan ja tuottamaan vaikuttavia tekstejä. 5. TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI (ÄI5) Tarkastellaan tekstejä ja niiden tyyliä, ymmärretään kontekstin merkitys tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Opitaan hiomaan omaa tyyliä. Tutustutaan maailman kirjallisuuden tyylisuuntiin ja klassikkoteoksiin. 6. KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI (ÄI6) Perehdytään suomen kielen kehitykseen sekä suomalaiseen kirjallisuuteen ja niiden merkitykseen kansallisen identiteetin rakentamisessa. Harjoitellaan kaunokirjallisuuden analysointia. 3

4 s7. PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄIs7) Harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja erilaisissa puhetilanteissa. Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta. Kurssin sisällöstä sovitaan osittain yhdessä. s8. TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄIs8) Etenkin ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeeseen valmentava kurssi: kertausta ja myös käsittelemättä jääneisiin aiheisiin syventymistä. Lisäksi esseen kirjoittamista ja kielenhuoltoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. s9. KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI (ÄIs9) Keskeisinä sisältöinä nykykirjallisuus. Luetaan yhdessä valittuja ja omavalintaisia runoja, novelleja ja romaaneja sekä perehdytään median ajankohtaisiin aiheisiin kulttuurista. Syvennetään kirjallisuuden tulkinnan ja kirjoittamisen taitoja. Kurssi valmentaa yo-kirjoituksiin: harjoittelun kohteena on etenkin esseekirjoittaminen. Kurssin tarkemmasta sisällöstä ja työskentelytavoista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. ENGLANNIN KIELI (A1-KIELI) ENA KOULUKOHTAINEN TUKIKURSSI s0. KOULUKOHTAINEN ENGLANNIN TUKIKURSSI (ENAs0) Ensimmäisen lukuvuoden alkuun sijoittuvan englannin tukikurssin tavoitteena on kerrata peruskielioppia, vahvistaa ja laajentaa sanavarastoa sekä opiskelijan kielenopiskelutaitoja kehittämällä antaa valmiudet tehokkaaseen englannin lukio-opiskeluun. PAKOLLISET KURSSIT 1. NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA (ENA1) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja ihmisten väliseen viestintään. Painotetut aihekokonaisuudet ovat hyvinvointi ja kulttuuri-identiteetti, kulttuurin tuntemus, viestintä ja mediaosaaminen. Tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta, ohjata opiskelijaa oppimaan lukio-opiskeluun vaadittavia opiskelustrategioita ja itsenäistä vastuuta oppimisestaan, vahvistaa kielelle ominaista ääntämistä ja puherytmiä sekä keskustelutaitoa. 2. VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA (ENA2) Aihepiireinä ovat matkailu, anglosaksinen kulttuuri ja kielelliset ominaisuudet, oman maan kulttuuri-identiteetti, nuorten harrastukset ja vapaa-ajanvietto sekä media. Painotetut aihekokonaisuudet ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Tavoitteena on vahvistaa itsenäistä opiskelua, vahvistaa ja harjoittaa erilaisia opiskelutapoja, harjoittaa puheviestintää monipuolisesti eri käytännön tilanteissa ja vahvistaa puheviestinnän strategioita. 4

5 3. OPISKELU JA TYÖ (ENA3) Aihepiireinä ovat opintojen ja työn merkitys, opiskelu omassa maassa ja muualla. Käsitellään aikuisopiskelua ja yritystoimintaa, työnhakua ja tulevaisuuden suunnitelmia ja toiveita. Painotetut aihekokonaisuudet ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Tavoitteena on jatkaa oman opiskelun tavoitteiden asettamista ja prosessointia sekä harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää viestintää. 4. YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA (ENA4) Aihepiireinä ovat yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja rotukysymykset, sosiaalinen turvallisuus ja turvallisuuden uhat, maailman uskonnot ja yksilön valinnat. Painotettuja aihekokonaisuuksia ovat hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Tavoitteena on kehittää suullisia ja vaativampia kirjallisia viestintätaitoja sekä oppia yhteiskunnallisen toiminnan sanastoa. 5. KULTTUURI (ENA5) Aihepiireinä ovat kulttuurien laaja-alainen kirjo: kirjallisuus, elokuva, kuvataide, teatteri, musiikki meillä ja muualla. Painotettuja aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Tavoitteena on käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti, harjoittaa vaikeahkojen tekstien lukemista ja oppia kulttuuriin liittyvää sanastoa 6. TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA (ENA6) Aihepiireinä ovat eri tieteen alat, tekniikan saavutukset ja historia, viestinnän eri muodot sekä talouselämä. Painotetut aihekokonaisuudet ovat teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Tavoitteena on syventää vaativien lauserakenteiden tuntemusta. s7. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (ENAs7) Aihepiireinä ovat ihminen ja luonto, luonnontieteet ja kestävä kehitys. Tavoitteena on kyky ymmärtää luontoa ja valmius käyttää sitä viisaasti, ymmärtää kestävän kehityksen vaatimus ja luonnon monimuotoisuus, oppia aiheeseen liittyvää sanastoa sekä kerrata jo opittuja rakenteita ja sanastoa. s8. ENGLANNIN SUULLINEN KURSSI (ENAs8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arviointi perustuu suullisesta kokeesta saatuun arvosanaan sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteeksi. 5

6 RUOTSIN KIELI (B1-KIELI) RUB Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1). Opiskelu kehittää opiskelijoiden ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä viestinnän tietoja ja taitoja. Samalla opiskelu vahvistaa myönteistä suhtautumista ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen kulttuuriin sekä auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. KOULUKOHTAINEN TUKIKURSSI s0. RUOTSIN TUKIKURSSI LUKIOON SIIRRYTTÄESSÄ - Stöd i början (RUBs0) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opeteltuja rakenteita ja sanastoa. Lisäksi perehdytään erilaisiin kielenopiskelun tekniikoihin ja työtapoihin. Kurssi arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. PAKOLLISET KURSSIT 1. KOULU JA VAPAA-AIKA (RUB1) Tavoitteena on perusopetuksen ja lukion ruotsin opetuksen niveltäminen. Rohkaistaan opiskelijaa tuottamaan aktiivisesti puhetta, harjoitellaan kuullunymmärtämistä, painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja puheviestinnän strategioita. Harjoitellaan mm. puhelinkeskusteluja, anteeksipyytämistä, reagointia ja haastattelua. Lisäksi harjoitellaan lyhyiden viestien kirjoittamista, esim. tekstiviesti, kortti tai kirje. Kurssin aihepiirit ovat ystävyys, koulu ja vapaa-aika. 2. ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA (RUB2) Tavoitteena on vahvistaa kurssin aihepiirien sanastoa sekä oppia puhumaan ulkonäöstä ja asumisesta ja ostamaan vaatteita ruotsiksi. Lisäksi harjoitellaan mm. lukusanojen, adjektiivien, keskeisten pronominien ja adverbien osaamista. Aihepiireinä ovat nuorten elämään kuuluvat opiskelu, harrastukset, vapaa-aika, palvelut ja työ. Aihepiirit käsittelevät myös erilaisia elämäntyylejä ja elämän hallintaa. Asuminen eri Pohjoismaissa, vaatteet ja ulkonäkö ovat keskeisiä teemoja. Kurssilla tutustutaan Tukholmaan ja sen tärkeimpiin nähtävyyksiin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen toteutuvat kurssilla. 3. SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA (RUB3) Tavoitteena on, että oppilas oppii kertomaan kotimaastaan ruotsiksi ja analysoimaan eroja ja yhtäläisyyksiä eri Pohjoismaiden välillä. Kurssilla opitaan substantiivien määräysmuotojen hallintaa ja pronominien käyttöä. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus antaa näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. 4. ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN (RUB4) Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää tekstejä ja puhetta ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja elämänarvoista. Vahvistetaan eri pronominien hallintaa ja laajennetaan verbioppia opiskelemalla mm. konditionaalin vastineet ja apuverbejä. Aihepiirinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus, ja kurssilla käsitellään mm. terveitä elämäntapoja. Kurssilla syvennetään tietoutta Tanskasta ja Islannista. 6

7 5. ELINYMPÄRISTÖMME (RUB5) Tavoitteena on vahvistaa kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja kirjallista ilmaisua. Kurssilla opitaan rakenteista mm. partisiipit ja kerrataan vahvat ja epäsäännölliset verbit. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Lisäksi syvennetään tietoa Norjasta. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. Tavoitteena on harjoitella myös ylioppilaskirjoituksia varten. s6. RUOTSIN SUULLINEN KURSSI (RUBs6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harjoitellaan mm. mielipiteen ilmaisemista, keskustelun ylläpitämistä, kohteliaisuutta ja puhekumppanin huomioon ottamista sekä ääntämistä. Puhumisen harjoittelun aiheena ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden (ruotsin) kurssien aihepiirit sekä jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteet. Puhumisen harjoittelussa käytetään materiaalina aiheisiin liittyviä tekstejä ja äänitteitä. Kurssin keskeinen työtapa on suullinen viestintä puhekumppanin kanssa. Harjoitusten myötä opiskelija kehittää myös ruotsin kielen sanastoaan ja kieliopin hallintaansa sekä kirjoitustaitojaan, mikä edesauttaa ylioppilaskirjoituksissa menestymistä. Kurssille pääsyn edellytyksenä on suoritetut pakolliset kurssit. Kurssin aikana opiskelija osallistuu suullisen kielitaidon kokeeseen, ja kurssin arvioinnin pääpaino on suullisessa kielitaidossa. Kurssi arvioidaan asteikolla s7. YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN (RUBs7) Tavoitteena on lisätä ymmärtämisvalmiuksia yhä vaativammalla kieliaineksella. Kerrataan pronominit ja keskeinen verbioppi. Aihepiireinä ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen sekä tutustuminen Färsaariin ja Grönlantiin. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. SAKSAN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄT) SAB2 ja SAB3 Sekä B2- että B3-saksan opiskelun tavoitteena on yleisluontoisissa tilanteissa tarvittava kielitaito: suullinen ja kirjallinen viestintä, keskeisen sanaston ja peruskieliopin hallinta sekä saksalaisen kielialueen maiden, kansojen, tapojen ja kulttuurin tuntemus. Tältä pohjalta opiskelijalla on myöhemmin mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kielitaitoaan, joka voi olla tarpeen mm. jatko-opinnoissa, työelämässä ja kontaktien luomisessa. Molempien oppimäärien kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Menestyksellinen osallistuminen ylioppilaskokeeseen edellyttää kaikkien syventävien kurssien suorittamista. 7

8 B2-OPPIMÄÄRÄ (SAB2) s1. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (SAB2s1) Aihepiireinä ovat nuorten jokapäiväinen elämä, koti, koulu, ystävät ja harrastukset. Kerrataan ja laajennetaan peruskoulussa opittua sanastoa ja rakenteita. Harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja suullista ilmaisua. s2. MEILLÄ JA MUUALLA (SAB2s2) Opitaan kertomaan omasta kotimaasta sekä tehdään vertailuja oman maan ja saksankielisten maiden välillä. Aihepiireinä ovat ihmiset ja inhimillinen toiminta, maantiede, historia ja nähtävyydet. Harjoitellaan suullista ja kirjallista ilmaisua. s3. ENNEN JA NYT (SAB2s3) Tarkastellaan elämää saksankielisissä maissa ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Aihepiireinä ovat mm. asuminen, terveys ja hyvinvointi. Harjoitellaan suullista ja kirjallista ilmaisua. s4. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (SAB2s4) Aihepiirejä ovat ihmissuhteet, koulunkäynti, jatko-opinnot ja uranvalinta sekä työelämä. Opitaan kertomaan omista tulevaisuudensuunnitelmista sekä suullisesti että kirjallisesti. s5. KULTTUURI (SAB2s5) Kurssilla käsitellään saksankielisen alueen kuvataidetta, musiikkia, elokuvaa, teatteria ja televisiota. Lisäksi esitellään saksalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitetaan. s6. YHTEINEN MAAPALLOMME (SAB2s6) Tutustutaan oman maan ja saksalaisen kielialueen maiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaa ja tulevaisuutta käsitteleviin yleistajuisiin teksteihin. Luetun ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen painottuvat. s7. TIEDE JA TEKNIIKKA (SAB2s7) Käsitellään eri tieteenaloja, tekniikkaa ja viestinnän eri muotoja käsitteleviä yleistajuisia tekstejä. Luetun ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen painottuvat. Kerrataan systemaattisesti keskeisiä rakenteita. s8. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (SAB2s8) Käsitellään luontoa, sen ilmiöitä ja ihmisten suhtautumista siihen omassa maassa ja saksankielisellä alueella. Luetun ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen painottuvat. Keskeisten rakenteiden kertaus jatkuu. 8

9 B3-OPPIMÄÄRÄ (SAB3) s1. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA (SAB3s1) Tutustutaan saksan kieleen ja sen asemaan, ääntämiseen ja oikeinkirjoitukseen ja opitaan jokapäiväisissä tilanteissa tarvittavaa sanastoa ja ilmauksia, esim. tervehtiminen, esittäytyminen, itsestä kertominen. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet. Suullinen työskentely painottuu. s2. NÄIN ASIAT HOITUVAT (SAB3s2) Kurssin aihepiireinä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Opitaan selviytymään erilaisissa jokapäiväisissä palvelutilanteissa, esim. ostoksilla käynti, matkalippujen ostaminen, majoittuminen, ravintolassa aterioiminen. Puheen ymmärtäminen ja suullinen työskentely painottuvat; lisäksi on pienimuotoista kirjallisen viestinnän harjoittelua. s3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (SAB3s3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Puheen ymmärtäminen ja suullinen työskentely painottuvat; lisänä on pienimuotoista kirjallisen viestinnän harjoittelua. s4. MEILLÄ JA MUUALLA (SAB3s4) Kurssin aikana opitaan kertomaan omasta kotimaasta ja tehdään vertailuja oman maan ja saksankielisten maiden välillä. Aihepiireinä ovat ihmiset ja inhimillinen toiminta, maantiede, historia ja nähtävyydet. Harjoitellaan suullista ja kirjallista ilmaisua. s5. ENNEN JA NYT (SAB3s5) Kurssilla tarkastellaan elämää saksankielisissä maissa ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Aihepiireinä ovat mm. asuminen, terveys ja hyvinvointi. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. s6. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (SAB3s6) Kurssin aihepiirejä ovat ihmissuhteet, koulunkäynti, jatko-opinnot ja uranvalinta sekä työelämä. Opitaan kertomaan omista tulevaisuudensuunnitelmista sekä suullisesti että kirjallisesti. s7. KULTTUURI (SAB3s7) Kurssilla käsitellään saksankielisen alueen kuvataidetta, musiikkia, elokuvaa, teatteria ja televisiota. Lisäksi esitellään saksalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Luetun ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen painottuvat. Kerrataan systemaattisesti perusrakenteita. s8. YHTEINEN MAAPALLOMME (SAB3s8) Kurssilla käsitellään oman maan ja saksalaisen kielialueen maiden yhteiskuntien toimintaa ja maapallon tilaa ja tulevaisuutta käsitteleviä yleistajuisia tekstejä. Luetun ymmärtäminen ja kirjallinen tuottaminen painottuvat. Perusrakenteiden kertaus jatkuu. 9

10 RANSKAN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄT) RAB2 ja RAB3 Opiskelun tavoitteena on toimiva suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka avulla selviää yleisluontoisissa tilanteissa. Sanaston ja perusrakenteiden lisäksi opitaan yleistietoa ranskankielisen maailman maista, kansoista, tavoista ja kulttuureista. Perustietojensa ja -taitojensa pohjalta opiskelija pystyy myöhemmin ylläpitämään ja kehittämään kielitaitoaan, josta voi olla hyötyä esim. jatkoopinnoissa, työssä ja harrastuksien parissa sekä kansainvälisten yhteyksien solmimisessa. Molempien oppimäärien kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Jokaisella kurssilla harjoitellaan puhumista, puheen ymmärtämistä ja kirjoittamista kurssin aihepiiristä. Menestyksellinen osallistuminen ylioppilaskokeeseen edellyttää kaikkien kurssien suorittamista. B2-OPPIMÄÄRÄ s1. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (RAB2s1) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Vahvistetaan perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Harjoitellaan puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista, ja puheen ymmärtämistä. s2. MEILLÄ JA MUUALLA (RAB2s2) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Harjoitellaan kirjoittamistaitoa, uusia rakenteita, puhumista ja puheen ymmärtämistä. s3. ENNEN JA NYT (RAB2s3) Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Harjoitellaan puhumista ja kirjoittamista. s4. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (RAB2s4) Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. s5. KULTTUURI (RAB2s5) Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita. s6. YHTEINEN MAAPALLOMME (RAB2s6) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 10

11 s7. TIEDE JA TEKNIIKKA (RAB2s7) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. s8. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (RAB2s8) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. B3-OPPIMÄÄRÄ s1. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA (RAB3s1) Opiskellaan arkielämään liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä, perheestä, lähimmäisistä. Opitaan kielen alkeita keskustelujen avulla. s2. NÄIN ASIAT HOITUVAT (RAB3s2) Aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Harjoitellaan selviytymään jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, esim. pankissa, postissa, lääkärissä, ravintolassa, hotellissa. Harjoitellaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. s3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (RAB3s3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Harjoitetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista. Laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. s4. MEILLÄ JA MUUALLA (RAB3s4) Aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Harjoitellaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä kirjoittamista. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.. s5. ENNEN JA NYT (RAB3s5) Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Harjoitellaan puheviestintää ja kirjoittamista. Vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. s6. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (RAB3s6) Aihepiirinä ovat koulu, myöhempi opiskelu ja työelämä sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmat. Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää, mm. omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. s7. KULTTUURI (RAB3s7) Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 11

12 s8. YHTEINEN MAAPALLOMME (RAB3s8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstejä. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VENÄJÄN KIELI (B2- JA B3-OPPIMÄÄRÄ) VEB2 ja VEB3 B2-OPPIMÄÄRÄ Kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. s1. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (VEB2s1) Vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita ja sanastoa. Painopisteinä on puhuminen ja ymmärtäminen. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. s2. MEILLÄ JA MUUALLA (VEB2s2) Kurssilla paneudutaan edelleen ennen kaikkea suullisen kielitaidon kehittämiseen ja perusrakenteiden hallintaan. Myös lyhyiden viestien kirjoittamista harjoitellaan. Aihepiirit liittyvät Venäjän ja Suomen ihmisiin ja oloihin. s3. ENNEN JA NYT (VEB2s3) Painopiste on edelleen puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä sekä perusrakenteiden hallinnassa. Kirjoittamista harjoitellaan viestintätehtävien avulla. Aihepiirit liittyvät yksilön elämään ja yhteiskunnan oloihin ennen ja nyt. Aiheena on esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. s4. OPISKELU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT (VEB2s4) Suullisen kielitaidon rinnalla paneudutaan nyt jo enemmän kirjallisen ilmaisun kehittämiseen. Aiheena on koulun ja opiskelun lisäksi myös työelämä. s5. KULTTUURI (VEB2s5) Tutustutaan venäläiseen kulttuuriin ja kehitetään kielitaidon kaikkia alueita. s6. YHTEINEN MAAPALLOMME (VEB2s6) Painopisteenä on tekstin ymmärtäminen, jota harjoitellaan yhteiskunnan ja luonnon tilaan liittyvien yleistajuisten tekstien avulla. Laaditaan yksinkertaisia selostuksia ja kuvauksia sekä suullisesti että kirjallisesti. s7. TIEDE JA TEKNIIKKA (VEB2s7) Keskeisinä alueina ovat tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Keskeisiä rakenteita kerrataan. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät tieteen ja tekniikan kehitykseen. 12

13 s8. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS (VEB2s8) Paneudutaan edelleen tekstin ymmärtämiseen ja oman kirjallisen ilmaisun kehittämiseen. Keskeisiä rakenteita vahvistetaan ja myös kuullun ymmärtämistä harjoitellaan yo-tutkintoa silmällä pitäen. Kurssin aiheet liittyvät luontoon. B3-OPPIMÄÄRÄ Kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. s1. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA (VEB3s1) Opitaan venäjän kielen ääntämisen ja intonaation perusteet ja kirjaimisto. Aiheina perhe ja muut läheiset ihmissuhteet ja niihin liittyvät jokapäiväiset tilanteet. s2. NÄIN ASIAT HOITUVAT (VEB3s2) Kurssilla painotetaan puhumista ja puheen ymmärtämistä. Myös venäläisen kirjaimiston hallintaa ja kirjoitustaitoa vahvistetaan. Aiheet liittyvät tavallisiin asiointitilanteisiin ja kanssakäymiseen suvun ja ystävien kanssa. s3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET (VEB3s3) Keskeisenä asiana on suullisen kielitaidon vahvistaminen. Sen rinnalla harjoitellaan edelleen venäläisen kirjaimiston sujuvaa käyttämistä. Aiheet liittyvät nuorten vapaa-aikaan ja harrastuksiin. s4. MEILLÄ JA MUUALLA (VEB3s4) Kerrataan aiemmin opittuja rakenteita ja vahvistetaan niiden käyttöä. Suullisen kielitaidon ohella harjoitellaan myös pienten viestien kirjoittamista. s5. ENNEN JA NYT (VEB3s5) Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon kehittämiseen ja perusrakenteiden hallintaan. Myös kirjoittamista harjoitellaan. Aiheina ovat mm. terveys ja hyvinvointi. s6. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT (VEB3s6) Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa, mutta myös suullista ilmaisua ja puheen ymmärtämistä kehitetään edelleen. Aiheet liittyvät opiskeluun ja nuorten tulevaisuuteen. s7. KULTTUURI (VEB3s7) Harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita, mutta erityisesti pyritään kehittämään omaa kirjallista ilmaisua ja keskeisten rakenteiden hallintaa. Kurssin aiheena on venäläinen kulttuuri. s8. YHTEINEN MAAPALLOMME (VEB3s8) Painopisteenä on tekstin ymmärtäminen ja kirjoitelmien laatiminen. Keskeisiä rakenteita kerrataan. Aiheet liittyvät venäläiseen yhteiskuntaan ja maailman tulevaisuuteen. 13

14 LYHYT MATEMATIIKKA MAB KOULUKOHTAINEN TUKIKURSSI s0. LYHYEN MATEMATIIKAN TUKIKURSSI (MABs0) Kurssin on tarkoitus helpottaa siirtymistä peruskoulumatematiikasta lukion lyhyeen matematiikkaan kertaamalla lähinnä yhdeksännellä luokalla olleita lukio-opiskelun kannalta tärkeitä asioita. PAKOLLISET KURSSIT 1. LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT (MAB1) - lukujoukot ja laskutoimitukset - potenssien laskusäännöt - polynomi - lausekkeiden sieventäminen - murtolauseke - 1. asteen yhtälöiden algebrallinen ratkaiseminen - ongelmien muotoileminen yhtälöiksi - ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen - toisen asteen yhtälön ratkaiseminen ja sen sovelluksia - verrannollisuus - prosenttilaskenta 2. GEOMETRIA (MAB2) - kuvioiden yhdenmuotoisuus - suorakulmaisen kolmion trigonometria - Pythagoraan lause - kuvioiden ja kappaleiden eri osien pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien määrittäminen 3. MATEMAATTISIA MALLEJA I (MAB3) - mallintaminen koordinaatistossa - lineaarinen ja eksponentiaalinen malli ja niiden soveltaminen - potenssiyhtälön ratkaiseminen - eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla 4. MATEMAATTINEN ANALYYSI (MAB4) - polynomifunktion derivaatta - polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen - polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen - graafisia ja numeerisia menetelmiä 5. TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS (MAB5) - jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen - normaalijakauma ja jakauman normittaminen - kombinatoriikkaa - todennäköisyyden käsite - todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä 14

15 6. MATEMAATTISIA MALLEJA II (MAB6) - kahden muuttujan lineaariset yhtälöt - yhtälöparin ja yhtälöryhmän ratkaiseminen - epäyhtälön ja epäyhtälöryhmän graafinen ratkaiseminen - lineaarinen optimointi - lukujono - aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa SYVENTÄT KURSSIT s7. TALOUSMATEMATIIKKA (MABs7) - verotus-, korko-, sijoitus-, laina-, valuutta- ja indeksilaskelmia, inflaatio ja rahan arvo - taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla s8. MATEMAATTISIA MALLEJA III (MABs8) - trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla - radiaani - tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen - muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina - vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet - koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo - kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Koulukohtainen syventävä kurssi: s9. KERTAUSKURSSI (MABs9) - lyhyen matematiikan oppimäärän kertaus PITKÄ MATEMATIIKKA MAA KOULUKOHTAINEN TUKIKURSSI s0. PITKÄN MATEMATIIKAN TUKIKURSSI (MAAs0) Kurssin on tarkoitus helpottaa siirtymistä peruskoulumatematiikasta lukion pitkään matematiikkaan kertaamalla lähinnä yhdeksännellä luokalla olleita lukio-opiskelun kannalta tärkeitä asioita. PAKOLLISET KURSSIT 1. FUNKTIOT JA YHTÄLÖT (MAA1) - potenssifunktio - potenssiyhtälön ratkaiseminen - juuret ja murtopotenssi - eksponenttifunktio 15

16 2. POLYNOMIFUNKTIOT (MAA2) - polynomien tulo ja binomikaavat - polynomifunktio - toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä - toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen - toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin - polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. GEOMETRIA (MAA3) - kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus - sini- ja kosinilause - ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria - kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. ANALYYTTINEN GEOMETRIA (MAA4) - pistejoukon yhtälö - suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt - itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen - yhtälöryhmän ratkaiseminen - pisteen etäisyys suorasta 5. VEKTORIT (MAA5) - vektoreiden perusominaisuudet - vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla - koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo - suorat ja tasot avaruudessa 6. TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT (MAA6) - diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma - jakauman tunnusluvut - klassinen ja tilastollinen todennäköisyys - kombinatoriikka - todennäköisyyksien laskusäännöt - diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma - diskreetin jakauman odotusarvo - normaalijakauma 7. DERIVAATTA (MAA7) - rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö - funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta - polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen - polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT (MAA8) - juurifunktiot ja -yhtälöt - eksponenttifunktiot ja -yhtälöt - logaritmifunktiot ja -yhtälöt - yhdistetyn funktion derivaatta 16

17 - käänteisfunktio - juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT (MAA9) - suunnattu kulma ja radiaani - trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen - trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen - trigonometristen funktioiden derivaatat - lukujono - rekursiivinen lukujono - aritmeettinen jono ja summa - geometrinen jono ja summa 10. INTEGRAALILASKENTA (MAA10) - integraalifunktio - alkeisfunktioiden integraalifunktiot - määrätty integraali - pinta-alan ja tilavuuden laskeminen s11. LUKUTEORIA JA LOGIIKKA (MAAs11) - lauseen formalisoiminen - lauseen totuusarvot - avoin lause - kvanttorit - suora, käänteinen ja ristiriitatodistus - kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö - Eukleideen algoritmi - alkuluvut - aritmetiikan peruslause - kokonaislukujen kongruenssi s12. NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ (MAAs12) - absoluuttinen ja suhteellinen virhe - Newtonin menetelmä ja iterointi - polynomien jakoalgoritmi - polynomien jakoyhtälö - muutosnopeus ja pinta-ala s13. DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI (MAAs13) - funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen - jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia - funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä - epäoleelliset integraalit 17

18 Koulukohtainen syventävä kurssi: s14. KERTAUSKURSSI (MAAs14) - kertaustehtäviä pakollisista kursseista - vanhojen ylioppilastehtävien laskeminen BIOLOGIA BI Ensin pakolliset 1 ja 2, sitten syventävät halutussa järjestyksessä. PAKOLLISET KURSSIT 1. ELIÖMAAILMA (BI1) Sisältönä on elämän ominaisuudet ja perusedellytykset, luonnon monimuotoisuus, evoluutio ja ekologian perusteita. 2. SOLU JA PERINNÖLLISYYS (BI2) Tutustutaan solun rakenteeseen ja toimintaan sekä perinnöllisyyden perusteisiin. s3. YMPÄRISTÖEKOLOGIA (BIs3) Aiheina on ekologinen tutkimus, monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöongelmat, Suomen luonnon ekosysteemejä ja kestävä tulevaisuus. s4. IHMISEN BIOLOGIA (BIs4) Sisältönä on ihmiselimistön rakenne ja toiminta, ihmisen evoluutio, terveyteen vaikuttavat tekijät. s5. BIOTEKNOLOGIA (BIs5) Tutustumiskohteina on solun hienorakenne, DNA ja geenien toiminta, geeniteknologia ja mikrobit. SOVELTAVAT KURSSIT o6 YMPÄRISTÖKURSSI 1 (BIo6) (½ kurssia) Kurssiin kuuluu lajintuntemusta maastossa, retki Hiidenporttiin, syyslintulaskenta. Kurssi toteutetaan syksyllä. o7 YMPÄRISTÖKURSSI 2 (BIo7) (½ kurssia) Kurssiin kuuluu yöretki Patvinsuon kansallispuistoon: puiston esittely, muuttolinnut, vanhan metsän eliölajeja, vaellus puistossa. Kurssi toteutetaan keväällä. o8 BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN LAPIN KENTTÄKURSSI Toteutetaan elokuussa ennen koulun alkua. Noin kuuden vuorokauden retki Itä- Lapin Saariselän tunturialueelle. Tutustumme Lapin kasvillisuuteen, eläimistöön ja maantieteeseen. Yöpyminen tapahtuu teltoissa ja autio- ja varaustuvissa. 18

19 MAANTIEDE GE Pakolliset kurssit opiskellaan numerojärjestyksessä, kurssi s4 ennen kurssia s3. PAKOLLISET KURSSIT 1. SININEN PLANEETTA (GE1) Kurssin aiheina on maa planeettana, ilmakehä ja sen ilmiöt, vesikehä, maan pintaa muuttavat sisäiset ja ulkoiset voimat ja ihmisen vaikutus näihin prosesseihin. 2. YHTEINEN MAAILMA (GE2) Sisältönä on kulttuurien moni-ilmeisyys, väestömaantiede, luonnon ja ihmisen vuorovaikutus, kuten ravinnon tuotanto ja muu luonnonvarojen hyödyntäminen, ihmistoiminnan alueellinen rakenne ja kestävä kehitys. s3. RISKIEN MAAILMA (GEs3) Tutustumiskohteina luonnon toimintaan liittyvät riskit, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit, ihmiskunnan riskit, riskialueet ja riskeihin varautuminen. s4. ALUETUTKIMUS (GEs4) Sisältöön kuuluvat mm. kartografian perusteet, paikkatietojärjestelmät sekä oma aluetutkimus. FYSIIKKA FY Kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. PAKOLLINEN KURSSI 1. FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ (FY1) Pääsisältönä fysiikan esittely ja perusteiden oppiminen. Käydään läpi fysiikan merkitystä historian eri vaiheissa, energiaa eri prosesseissa, voiman käsite, liikkeen kuvaamisen ja fysikaalisten ilmiöiden mittaamista, tulosten esittäminen (esim. graafinen esitys) ja niiden luotettavuuden arviointia. s2. LÄMPÖ (FYs2) Kurssi sisältää lämpöön liittyvien ilmiöiden tutkimista. Keskeisenä sisältönä tutkitaan aineen lämpöopillisia ominaisuuksia, lämpötilaa, lämpölaajenemista, painetta ja tilanyhtälöitä. 19

20 s3. AALLOT (FYs3) Saadaan yleiskuva luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehdytään niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. Keskeisenä sisältönä harmoninen voima, aaltoliikkeen synty ja eteneminen, interferenssi, diffraktio, heijastuminen, taittuminen, valo, peilit ja linssit, melu ja melun terveysvaikutukset. s4. LIIKKEEN LAIT (FYs4) Tutkitaan liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsitellään niitä selittäviä malleja. Keskeisinä sisältöinä säilymislakien merkitys fysiikassa, Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, liikemäärä, liike- ja potentiaalienergia ja värähdysliikkeen energia. s5. PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO (FYs5) Syvennetään osaamista mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallisessa hallinnassa. Keskeisinä sisältöinä momentti, tasapaino, pyöriminen, ympyräliike, gravitaatio ja liike sen alaisuudessa ja heittoliike. s6. SÄHKÖ (FYs6) Tutkitaan sähköön liittyviä peruskäsitteitä ja tutustutaan mittaustekniikkaan. Opetellaan tekemään sähköopin perusmittauksia sekä rakentamaan ja tutkimaan yksinkertaisia virtapiirejä. Keskeisinä sisältöinä sähkövirran kulku, jännite, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset ja niiden kytkennät, sähkökenttä, kondensaattori ja puolijohteet. s7. SÄHKÖMAGNETISMI (FYs7) Syvennetään tuntemusta sähkömagnetismin ilmiöistä ja niiden merkityksestä yhteiskunnassa. Keskeisinä sisältöinä sähköturvallisuus, magneettikenttä, induktioilmiöt, energian siirto sähkövirran avulla, jännite, virta, värähtelypiirit ja energiateollisuus. s8. AINE JA SÄTEILY (FYs8) Tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina. Syvennetään kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Koulukohtainen syventävä kurssi: s9. KERTAUS (FYs9) Tavoitteena on kokonaiskuvan muodostaminen fysiikan oppimäärästä; lisänä on fysikaalisten laskuvalmiuksien parantamista tarpeen mukaan. KEMIA KE Kurssi 1 on pakollinen, muut syventäviä. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. PAKOLLINEN KURSSI 1. IHMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA (KE1) Opiskelija saa yleiskuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä. Syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä. Opetellaan kemiaan liittyvää termistöä ja tietojen esittämiseen tarvittavia taitoja. 20

21 s2. KEMIAN MIKROMAAILMA (KEs2) Käsitellään aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä. Opetellaan käyttämään aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä. Keskeisinä sisältöinä alkuaineiden ominaisuudet, elektroniverhon rakenne, hapetusluvut, kemiallinen sidos, isomeria ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne. s3. REAKTIOT JA ENERGIA (KEs3) Käsitellään kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkitystä elinympäristössä (teollisuus). Opetellaan kirjoittamaan reaktioyhtälöitä ja käsitellään reaktioita matemaattisesti. Tutkitaan erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. s4. METALLIT JA MATERIAALIT (KEs4) Tutkitaan teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja. Opetellaan tuntemaan hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä kirjoittamaan hapettumispelkistymisereaktioita. Keskeisinä sisältöinä sähkökemiallinen jännitesarja, kemiallinen pari, elektrolyysi, metallit ja epämetallit, bio- ja synteettiset polymeerit ja komposiitit. s5. REAKTIOT JA TASAPAINO (KEs5) Tutkitaan reaktion tasapainotilan muodostumista ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia. Keskeisinä sisältöinä reaktiotasapaino, happo-emästasapaino, liukoisuus ja liukoisuustasapaino ja tasapainoon liittyvät graafiset esitykset. EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO UE Kurssit 1, 2 ja 3 ovat pakollisia sekä 4 ja 5 ovat syventäviä. PAKOLLISET KURSSIT 1. USKONNON LUONNE JA MERKITYS (UE1) Tutustutaan uskonnon yleisinhimilliseen luonteeseen, ihmisen, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä uskonnon yhteen nivoutumiseen, Raamatun luonteeseen pyhänä kirjana ja historiallisena dokumenttina. 2. KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA (UE2) Aiheina on kristillisen kirkko syntyminen, kehittyminen ja vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan sekä kulttuuriin; eri kirkkokuntien pääpiirteet ja vaikutukset eri puolilla maailmaa. 3. IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA (UE3) Tarkastellaan elämänkysymyksiä ja eettisiä ongelmia Raamatun ja kristinuskon kautta. 21

22 s4. USKONTOJEN MAAILMAT (UEs4) Tutustutaan merkittävien maailmanuskontojen ominaispiirteisiin ja niiden monimuotoisuuteen sekä tarkastellaan uskontojen yhteyttä eri maiden kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään. s5. MIHIN SUOMALAINEN USKOO? (UEs5) Aiheina ovat uskontomme ilmenemismuodot Suomessa muinaisuskosta nykypäivään sekä Suomen uskonnollisten yhteisöjen ominaispiirteet. ORTODOKSINEN USKONTO UO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa ja sen kulttuuriperintöön. Lukion uskonnonopetus tarjoaa aineksia oman elämänkatsomuksen muodostamiseen ja eettiseen ajatteluun. Kurssit toteutetaan tarvittaessa vuorokursseina. Syventävät kurssit voi suorittaa itsenäisesti, ellei ryhmää voida muodostaa. PAKOLLISET KURSSIT 1. ORTODOKSINEN MAAILMA (UO1) Kurssi käsittää varhaiskirkon, Bysantin ja Venäjän historian lisäksi orientaaliset ja lännen kirkot omaan aikaamme asti. 2. USKONOPPI JA ETIIKKA (UO2) Ortodoksisen uskonopin lähteet ja tärkeimmät dogmit muodostavat kurssin keskeisen osan. Niiden kautta tarkastellaan ortodoksista ihmiskuvaa ja etiikan perusteita. 3. RAAMATTUTIETO (UO3) Tutustutaan Raamatun syntyyn ja sisältöön. Raamattua tarkastellaan ortodoksisen opin lähteenä vanhan ja uuden testamentin kirjojen avulla. s4. USKONTOJEN MAAILMA (UOs4) Tutustutaan suurten maailmanuskontojen syntyyn, levinneisyyteen ja opetuksiin - lähteinä uskontojen kirjalliset lähteet ja kulttuuriympäristöt. s5. ORTODOKSINEN SUOMI (UOs5) Tutustutaan suomalaiseen muinaisuskontoon, kristinuskon tuloon ja ortodoksisen kirkon historiallisiin vaiheisiin Suomessa ja omalla paikkakunnallamme. 22

23 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET PAKOLLISET KURSSIT 1. HYVÄ ELÄMÄ (ET1) Pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. 2. MAAILMANKUVA (ET2) Pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. 3. YKSILÖ JA YHTEISÖ (ET3) Pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. s4. KULTTUURIPERINTÖ JA IDENTITEETTI (ETs4) Pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Perehdytään sekä maailman että suomalaisen nykyyhteiskunnan monikulttuurisuuteen. s5. MAAILMAN SELITTÄMINEN KATSOMUSPERINTEISSÄ (ETs5) Pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. PSYKOLOGIA PS PAKOLLINEN KURSSI 1. PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS (PS1) Opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja sen soveltamiseen sekä ymmärtää ihmisen toiminnan erilaisia tutkimus- ja selitystapoja. s2. IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS (PSs2) Perehdytään yksilön psyykkiseen kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin kehityspsykologisten teorioiden kautta. 23

24 s3. IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET (PSs3) Tavoitteena on perehtyä kognitiivisten prosessien periaatteisiin ja ymmärtää hermoston rakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteydet kognitioihin. s4. MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA (PSs4) Tavoitteena on perehtyä ihmisen motivaatioon ja emootioon sekä ymmärtää ajattelun kielen, älykkyyden ja luovuuden merkitystä ihmisen toiminnassa. s5. PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS (PSs5) Perehdytään persoonallisuuden tutkimiseen ja selittämiseen. Tutustutaan psyykkisten, biologisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden vaikutukseen mielenterveyteen sekä psyykkisen itsesäätelyn keinoihin oman mielenterveyden ylläpitämiseksi. FILOSOFIA FI PAKOLLINEN KURSSI 1. JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN (FI1) Tavoitteena on kehittää opiskelijan ajattelua pohtimalla filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisumahdollisuuksia vertailemalla filosofisia, tieteellisiä, uskonnollisia ja arkisia käsityksiä maailmasta. s2. FILOSOFINEN ETIIKKA (FIs2) Opiskelija perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin ja saa valmiuksia eettisesti vastuulliseen elämäntapaan ja arvovalintoihin. s3. TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA (FIs3) Tutustutaan filosofiseen, tieteelliseen ja arkielämän näkemykseen siitä, mitä tieto on, sekä opitaan erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä. s4. YHTEISKUNTAFILOSOFIA (FIs4) Tavoitteena on perehtyä yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä hahmottaa yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa. HISTORIA HI PAKOLLISET KURSSIT 1. IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI (HI1) Tarkastellaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Teknologian ja yhteiskunnan kehityksen suhde on myös keskeistä sisältöä. 24

25 2. EUROOPPALAINEN IHMINEN (HI2) Tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. 3. KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI3) Tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Keskeisiä tarkastelukulmia ovat demokratian ja diktatuurin ilmeneminen kansanvaltaisuuden laajenemisen ongelmina ja mahdollisuuksina. 4. SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. s5. SUOMEN VAIHEET ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN (HIs5) Tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssi antaa suomalaisen näkökulman kursseilla 1 ja 2 opiskeltuihin asioihin ja auttaa näkemään Suomen historian osana länsimaista ja Itämeren alueen historiaa. Opetus kytkeytyy myös paikallishistoriaan. Mahdollisuuksien mukaan tehdään opintoretkiä ja tunneille kutsutaan vierailevia kotiseutuhistorian asiantuntijoita. s6. KULTTUURIEN KOHTAAMINEN (HIs6) Tutustutaan Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin (mm. intiaanit, afrikkalaiset, aboriginaalit, Kiina, Intia, Japani ja islamilainen maailma). Kurssi soveltuu myös itsenäiseen opiskeluun, joten opiskelija voi valita tarkastelun kohteeksi yhden kulttuuripiirin ja tehdä siitä arvosteltavan tutkielman, joka korvaa normaalin kurssikokeen. YHTEISKUNTAOPPI YH PAKOLLISET KURSSIT 1. YHTEISKUNTATIETO (YH1) Perehdytään valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskitytään suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. 2. TALOUSTIETO (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajien, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Oppisisältöön kuuluu myös yritysvierailu. 25

26 s3. KANSALAISEN LAKITIETO (YHs3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Tunneilla käy mahdollisuuksien mukaan vierailevia asiantuntijoita. Lisäksi käydään seuraamassa käräjäoikeuden istuntoa, jossa voidaan perehtyä oikeuden käytännön toimintaan. s4. EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI (YHs4) Perehdytään Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa; kannustetaan osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Sopii erityisesti niille opiskelijoille, jotka harkitsevat lyhempää tai pidempää oleskelua ulkomailla, koska kurssi edesauttaa hyödyntämään unionin tuomia mahdollisuuksia opiskelu- ja työasioissa. MUSIIKKI MU PAKOLLISET KURSSIT 1. MUSIIKKI JA MINÄ - MUSIIKIN TYÖPAJA (MU1) Tavoitteena on tutustua paikalliseen ja alueelliseen musiikkitoimintaan, syventää peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Perehdytään kuulonhuoltoon ja opitaan tarkkailemaan ääniympäristöä. Tavoitteena on löytää oma tapansa toimia musiikin alueella, pohtia oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle sekä tutkia omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. 2. MONIÄÄNINEN SUOMI SUOMALAISENA MUSIIKIN MAAILMASSA (MU2) Tutustutaan yhteismusisoinnin ja kuuntelun avulla eurooppalaiseen ja suomalaiseen musiikkiin ja siten vahvistetaan omaa kulttuurista identiteettiä. Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä kulttuureja tavoitteena oppia ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Tavoitteena on myös kiinnittää huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. s3. OVET AUKI MUSIIKILLE VIERAAT SÄVELET (MUs3) Tavoitteena on yhteismusisointi monipuolisesti eri musiikin lajeja ja eri kulttuurien musiikkia käyttäen. Opitaan tuntemaan vieraita musiikkilajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Pyritään kehittämään musisointi- ja tiedonhankintataitoja. 26