Marttaenergiaa! S Kaste - enemmän kuin nimi s Terveisiä Namibiasta s. 10. Joulunajan ohjelma s

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntayhtymän lehti 5 / Marttaenergiaa! S. 6-7 Kaste - enemmän kuin nimi s. 4-5 Terveisiä Namibiasta s. 10 Joulunajan ohjelma s

2 Pääkirjoitus Pimeästä valoon Kansa, joka pimeydessä vaeltaa Näillä sanoilla alkaa jouluaamun profetia. Kuljemme kohti vuoden pimeintä aikaa. Kuluneena syksynä pimeys on tullut monelle aiempaa todellisemmaksi. Huolet talouden taantumasta ja sikainfluenssan aiheuttama pelko vaikuttavat arkiseen elämäämme. Tämän kaiken keskelle lokakuussa osui meille Naantaliin tulipalo-onnettomuus, joka vei viiden nuoren ihmisen hengen. Kaupungin nuoret ja heidän myötään myös suuri joukko aikuisia koki joutuneensa eksyksiin, keskelle suurta pimeyttä. Pimeys ei ole vain ulkoisen valon vähyyttä vaan tuntuu sisällämme vaikeutena nähdä elämässä eteenpäin. Kuka meitä voisi lohduttaa? Syksyn onnettomuuden keskellä tapahtui jotain sellaista, mitä toivoisi tapahtuvan aina, kun ihminen joutuu ahdinkoon. Ahdistavan tunteen ja surun kantajiksi ilmaantui muita ihmisiä. Seurakunnassa älyttiin avata ovet ja ihmiset löysivät lohduttajia, yhteyttä toisiin ihmisiin, taakkojen jakajia. Kenenkään ei tarvinnut yrittää selittää selittämätöntä. Taakoista tuli yhteisiä. Vaikka emme näe vielä valoa aavistamme että se voi vielä valaista elämäämme. Seurakunnan tehtävä on välittää lohdutusta. Lohdutus perustuu Jumalan työhön meidän ihmisten keskellä. Jumala ei ole hylännyt meitä. Meidän on vaikea tajuta Jumalan läsnäoloa tai edes toisiamme, kun elämämme sujuu vaivattomasti, kun se on helppoa. Ei se ole liioin helppoa silloinkaan, kun kohtaamme vaikeuksia. Mutta rosoisina ja rikkinäisinä, avuttomina ja heikkoina meidän on ehkä vähän helpompi ojentaa kättämme avun antajaa kohti. Paras avunantaja taas on sellainen, joka itse on joutunut vastaavaan tilanteeseen, muiden ja Jumalan avun varaan. Seurakunnan tehtävä on saattaa avun antajat ja vastaanottajat yhteen. Usein kyse on aivan samoista henkilöistä. Jesajan kirjan lause kuuluu kokonaisuudessaan: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Hyvää adventtia meille kaikille. Naantalin Kirkkoherra Jyrki Rautiainen SISÄLLYS Ajatuksia Merimaskun kirkosta... 3 Kaste - enemmän kuin nimi Marissa syntyi Martaksi Martat, Mariat ja muut murehtijat... 7 Olen pieni veljesi, tulen taivahasta - tarinaa joulun eläimistä Etelän mies yskii kun lännessä kaasutellaan... 9 Tuomas heittää haasteita...10 Mitä mielessä liikkuu?...11 Seurakunnissa tapahtuu Joulun ajan tilaisuuksia seurakunnissa...16 Toisenlainen Lahja - lahja joka muuttaa maailmaa Lahjoita lahjaksi ammatti kehitysmaan naiselle, joka kantaa vastuun koko perheen hyvinvoinnista. Kehitysmaiden naiset ovat kestävän kehityksen voimavara. Auttamalla nainen toimeentulon alkuun, hyötyy hänen koko perheensä, ja usein myös kyläyhteisö. Naisten Pankin Toisenlaisella lahjalla tuet kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Yksi ammatti maksaa 25 euroa - muutaman kahvikupillisen verran. Tuolla summalla kehitysmaassa asuva nainen voi saada esimerkiksi kyläpankista lainan, joka turvaa hänelle jatkossa itsenäisen toimeentulon. 250 eurolla kymmenen naista pääsee käsiksi parempaan huomiseen. Parhaimmillaan 25 euron sijoitus parantaa useamman naisen elämää, sillä kun laina on maksettu kyläpankille takaisin, se voidaan lainata seuraavalle naiselle. Lisätietoja: Maailman kauneimmat joululaulut Ensimmäisenä adventtina alkaa taas se aika, jolloin lähes miljoona suomalaista käy virittäytymässä joulun tunnelmaan laulamalla Kauneimpia joululauluja. Suomen Lähetysseuran vuonna 1973 käynnistämästä traditiosta on tullut joulunajan suosituin yleisötapahtuma. Seurakunnat järjestävät adventin ja loppiaisen välillä satoja laulutilaisuuksia kirkoissa ja muissa paikoissa. Suomen Lähetysseura on painattanut tilaisuuksia varten vajaat joululauluvihkosta. Lähetysseuran 150- vuotisjuhlavuoden kunniaksi vihkossa on tänä vuonna 29 laulua eli muutama enemmän kuin tavallisesti. Jouluyö, juhlayö löytyy suomen lisäksi suahiliksi ja taiwaniksi. Lauluvalinnat ovat tuttuun tapaan niitä kaikkein perinteisimpiä ja rakastetuimpia lauluja, joista monet ovat myös niitä suosituimpia ympäri maailman. Yleisön toivomuksesta mukana on pitkästä aikaa Enkeli taivaan, vaikka se löytyy virsikirjastakin. Jollekin Kauneimmat joululaulut -tilaisuus voi olla kuitenkin se ainoa mahdollisuus laulaa se, Lähetysseuran musiikkisihteeri Päivi Granström kertoo. Lisätietoja: VESPER perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie Naantali Puh: (02) Faksi (02) ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) , (02) margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh. (02) , hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Levikki: kpl Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2009 Kannen kuva: Hanne Tuulos. Kuvassa Naantalin Martat. Seuraava Vesper ilmestyy Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi

3 Ajatuksia Merimaskun kirkossa Miksi kirkkoon? Eikö Jumala voi puhutella ihmistä yhtä hyvin bussinpenkillä, jääkiekkopelin katsomossa tai kodin keittiössä? Varmaan voi mutta kuten pieni pääskynen pesässään löytää levon, niin myös me saamme Herran huoneessa erikoisesti maistaa armon autuutta. Edeltäjäni Merimaskussa 1950-luvulla, Nyyrikki Nurmi sanoi, että rakkauden puute on monen ahdistuksen syy. Vaikka minulla olisi kotona kymmenen televisiokanavaa, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Mutta mistä voisi rakkautta etsiä? Sielunsa kylmyyden tai tyhjyyden tunteva ihminen saa lähteä kirkkoon tätä rakkautta rukoilemaan ja tottahan sitä on lupa aamu- ja iltarukouksessa kotonakin pyytää. Noin viidentoista sukupolven ihmiset ovat täällä kumartaneet päänsä rukoukseen ja rukoilleet, että Korkein heitä auttaisi ja johdattaisi. Sielun silmillä näen kirkkomme penkissä vielä monia 1800-luvun sisäsaariston miehiä ja naisia. Tajuan välähdyksenomaisesti, miten ihmiselämä on nopeasti ohikiitävä hetki vain. Monia tuttuja jo nukkuu tässä vieressä, hautausmaan nurmen alla, ylösnousemuksen pääsiäisaamuun asti. Mutta myös vieraskin kävijä aavistaa, että olemme rakkaiden muistojen äärellä rovasti Rafael Saartiota lainaten. Aralla mielellä astun sisälle tähän pyhään paikkaan. Kirkko on hämmästyttävän kaunis ja esteettinen ilo silmälle ja ilo mielelle. Puukirkossa on pehmeä ja ystävällinen ilme. Kiitän heitä, jotka ovat tästä kirkosta eri tavoin pitäneet huolta. Kiitän myös niistä kukkasista, joita seurakuntalaiset jatkuvasti ovat tuoneet hautausmaalle ja välillä myös kirkkoon. Puukirkkomme on kansallisaarre, Suomen vanhaa rakennuskulttuuria. Oikeastaan Merimaskun kirkko on Suomen kansan yhteistä omaisuutta, jota hallinnoidaan lähinnä paikallisella tasolla, mutta myös ylätasolla siinä mielessä tämä on kansan kirkko. Yhdessä koetamme sitä vaalia ja hoitaa. Martti Simojoki sanoi, että Merimaskun kirkko on Varsinais-Suomen helmi. Arkkitehti Akira Takeuchi kertoi hämmästyneensä, kun hän sai tietää merimaskulaisten uskosta 1700-luvun alun ankaran ajan keskellä (Kotimaa ). Mikko Juva oletti, että hirsiaita on maakuntamme ainoa puuaita, joka sulkee sisäänsä sekä kirkon että vanhan hautausmaan. Jumalanpalvelukset, hartaushetket ym. ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Kirkossa ei opeteta mitään sellaista, jota kuka tahansa ei saisi tietää. Tässä mielessä kansankirkkomme tulee aina olemaan julkinen yhteisö, ulospäin suuntautunut ja kutsuva yhteisö. Kirkko ei myöskään ole vain joidenkin harrastus, vaan kirkko haluaa sulkea Jumalan armon piiriin kaikki ihmiset. Kirkonmäellä ei politikoida, ei riidellä eikä käydä kauppaa. Kaikki ovat myös sydämellisesti tervetulleita! Joulu lähestyy. Nykyisen pinta- ja viihdekulttuurin artistien aplodit vaimenevat, kun seurakunta liittyy enkelkuoron lauluun: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi! Pinnallisen aikamme näennäiskulttuurin tähdet kalpenevat, kun Beetlehemin tähti syttyy, ja kun joulun enkeli ilmoittaa, että Vapahtaja on syntynyt myös meille. Mitään ei siis tarvitse pelätä. Sodan käynyt nuori miespolvi kertoi, miten hienoa oli, kun kauan sitten siellä jossakin, Itä-Karjalan metsissä, korsun pimennossa joku sotamies osasi muutaman säkeistön Enkeli taivaan-jouluvirrestä ulkoa. Rintamamiesten kenttähartauksissa ei säestyssoitinta ollut, korkeintaan jokin yksirivinen pikku haitari tai huuliharppu saattoi repusta löytyä. Vaikka muodot ja sisältö usein kuvastavatkin toisiaan, on sisältö kuitenkin tärkeämpi jos pääpaino välttämättä on jommallekummalle asetettava. Vapahtaja opetti, että tärkeintä on rukoilla hengessä ja totuudessa, eikä niinkään jossakin maantieteellisessä koordinaattipisteessä. Seurakunnan varsinainen tapahtuma on se, kun Kristus armosta antaa syylliselle, ahdistuneelle ja kärsivälle ihmiselle synnit anteeksi. Mutta tätä ei voida etukäteen ilmoittaa missään tapahtumakalenterissa. Pyhä Henki näet kirkastaa Kristusta, missä ja milloin Hän tahtoo. Tämä on ihastuttava ja viehättävä, mutta samalla pelottava tapahtuma, sillä evankeliumi tulee aina olemaan jollekulle ulkopuoliselle skandaali ja pahennus. Mutta Jumalan hyvyyttä ei kenelläkään ole oikeutta arvostella. Harras toiveeni on, että ilo ja kiitos täyttäisivät kirkonkävijän mielen. Ehkäpä voisi hiljalleen viritä sellainen kiitos, että itsekin tekisi mieli muitten mukana hyräillä joululaulua Maa on niin kaunis J Matti Huovinen Merimaskun seurakunnan kirkkoherra 3

4 Kaste enemmän kuin nimi Nuorten vanhempien Tinja Lasarovin ja Lauri Lindénin esikoinen kastettiin Naantalin seurakuntakeskuksen kappelissa. Äiti Tinja on ortodoksi ja Lauri-isä on luterilainen. Perheen koti on Naantalissa. Tinjalle ja Laurille oli itsestään selvää, että esikoinen kastetaan. - Olemme molemmat saaneet kristillisen kasteen, ja pysyneet kirkossa tähän päivään saakka, joten oli täysin selvä, että myös poikamme kastettaisiin. - Alkuun mietimme ja kyselimme toisiltamme kumpi kirkkokunta tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta. 4 Kaste on lapsen ensimmäinen juhla. Se kokoaa yhteen omaiset, kummit, sukulaiset ja perheen ystävät. Jokainen lapsi on juhlan arvoinen. Yhdessä voidaan iloita ja hiljentyä syntymän ihmeen äärelle, joskus myös pohtimaan elämän monimutkaisuutta ja vaikeutta. Kaste on monien vuosisatojen ja kymmenien sukupolvien perinne. Siinä pieni lapsi liittyy johonkin yhtä ihmistä ja yksittäistä perhettä suurempaan. Näkymättömällä tavalla hän ylittää ajan ja paikan rajat. Luterilaisessa kirkossa kuten kaikissa vanhoissa kirkkokunnissa kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin. Aikuiskasteen saa aikuinen, joka haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja jota ei ole kastettu. Ennen kuin esikoisemme syntyi, olin ajatellut tulevasta lapsestani tulevan ortodoksi, mutta syntymän jälkeen asiaa ei enää osannut miettiä samalla tavalla. Lapsi oli itsessään jo ihme, enkä kokenut uskonnon sitä muuttavan suuntaan tai toiseen, kertoo Tinja. Kaste on Kristuksen asettama sakramentti ja kristittynä olemisen perusta. Kasteessa ihmisestä tulee sekä kotiseurakuntansa että maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kastekäsky (Matt 28:18-20). Kasteeseen perustuvat muut kirkolliset toimitukset. Kaste on liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Kaste on ilon juhla, jossa kiitetään elämän antajaa. Nykyisin moni ajattelee, että uskoa ei voi eikä saa siirtää edes omalle lapselle, vaan Jesper - onnenpotku Tinjan ja Laurin mielestä ortodoksinen ja luterilainen kirkko eivät myöskään eroa toisistaan lähes yhtään, tavat ovat vain erillään toisistaan. - Emme olleet koskaan ennen nähneet toistemme uskontojen kastetilaisuutta, joten meillä ei ollut vertailtavaa, keskustelimme asiasta ja koska poikamme rekisteröitiin isän sukunimen mukaan, tuntui myös isän kirkkokunta sopivammalta. lapsen on saatava itse valita. Tämäkin on vanhempien valinta. Voisimmeko vastaavasti jättää lapsen ilman äidinkieltä, jotta hän voi myöhemmin valita oman kielensä? Ihmisen arvot ja perusturvallisuus muotoutuvat jo lapsuudessa. Vanhempien vastuuseen kuuluu elämän perusasioiden kuten uskon ja luottamuksen välittäminen. Näistä lapsi saa elämälleen pohjan, jonka varassa hän voi kohdata kaiken eteen tulevan. Ennen juhlaa - Sovimme käytännön järjestelyistä. Mummu katsoi koristeita ja kynttilöitä kahvitussalia varten, toinen mummi kunnosti kastemekkoa, me valmistimme kahvituksella tarjottavat syötävät ja mietimme ketä kutsumme kastetilaisuuteen. Keskustelimme myös siitä, mitä kasteella tapahtuisi, että tietäisimme molemmat mitä on edessä. Samassa kastepuvussa kuin isomummi. - Kastepuku on 55 vuotta vanha, sen on alunperin tehnyt Jesperin mummin mummi. Jesper oli 15. lapsi, joka kyseisessä puvussa kastettiin. Samassa puvussa on kastettu myös Jesperin äiti, mummi ja tädit sekä lukuisia muita sukulaisia. Kastettujen nimet ja syntymävuodet on kirjailtu mekon silkkinauhoihin. Puku on kierrellyt ympä-

5 ri Suomenmaata suvun perässä ja käynyt myös kahteen otteeseen Lontoon merimies Kummit löytyivät molemmista kirkkokunnista. - Keskustelimme yhdessä ja päädyimme meille läheisiin ihmisiin. Kummeiksi ortodoksisesta seurakunnasta tulivat Jesperin äidin sisko ja hänen aviomiehensä, luterilaisesta seurakunnasta valitsimme Jesperin isän veljen sekä yhteisen ystävämme. - Mietin pitkään kenet pyytäisin kummiksi, minulla on monia läheisiä ystäviä, joita olisin mielelläni ajatellut kummina, päätin silti pyytää yhtä läheisimmistä ystävistäni, ja toiseksi kummiksi veljeäni, jonka tyttären kummisetä olen itse, kertoo Lauri. - Ortodoksisesta seurakunnasta oleva siskoni tuntui heti hyvältä valinnalta ja oli ensimmäisenä mielessä. Vasta muutaman päivän jälkeen ajattelin, että olisi mukavaa jos myös siskoni aviomies tulisi kummiksi. Näin kummeja olisi kummastakin seurakunnasta sama määrä, kertoo Tinja pohdinnastaan. Soitimme kirkkoherranvirastoon kasteesta kysellen. - Varasimme ajan ja myös samalla sovimme lapsemme kastepapista. Myöhemmin meihin otti yhteyttä Leena Flander tapaamisen merkeissä. Tapasimme Naantalin seurakuntakeskuksessa kastepappimme Leena Flanderin. - Hän näytti meille kappelin, jossa lapsemme kastettaisiin sekä kahvitustilan kasteen jälkeiseen tilaisuuteen. Hän kertoi myös yksityiskohtaisesti kastetilaisuuden kulun. Sovimme kaikille kummeille oman tehtävän, jonka he kasteen aikana suorittaisivat. Kastepappimme ehdotti meille voivansa tuoda myös ortodoksisuuden esiin kastetilaisuuden aikana, joten oli mukava että tilanteessa otettiin molemmat osapuolet täysin huomioon. Kastejuhlassa - Pappi toivotti vieraat tervetulleeksi, alun virren jälkeen hän korosti puheessaan, että lapsella on rikkaus kasvaa kahden uskonnon ympäröimänä. Kummien tehtäviin kuuluivat Jesperin pitely, evankeliumin luku ja kastekynttilän sytytys. Lisäksi kaikki siunasivat lapsen. Tilaisuus kesti yhteensä arviolta noin 20 minuuttia ja Jesperin itkusta huolimatta tunnelma oli lämmin ja muistot vain positiivisia. Kastetilaisuudesta jäi hyvä mieli. - Tietyt tekstit ja rukoukset, joita Leena luki jäivät erityisesti mieleen, ja vaikka Jesper hieman itkeskelikin puolesta välistä kastetta lähtien, oli tilaisuus kaunis, ja jäi oikein hyvällä mieleen. Kastemalja oli isän vanhemmilta. Mielestämme oli mukavaa, että itse kastetilaisuudessa oli mekko äidin puolelta sekä kastemalja isän puolelta. Jesper Onni Emil. - Nimenvalinta sujui täysin ongelmitta, ensimmäiseksi päätimme nimen Emil, sillä meidän molempien isoisät ovat olleet Emileitä. Jesper nimen päätimme, koska tahdoimme hieman veijarimaisen nimen, ja poikamme on iso Onni - onnenpotku. Tulevaisuudessa Jesper tulee varmasti saamaan hengellisiä vaikutteita molempien vanhempien kirkoista, arvelevat vanhemmat. - Kun Jesper tulee siihen ikään, että hänelle voi esitellä erilaisia asioita ja osaa jo hieman sisäistää ja ymmärtää niiden merkitystä, tulemme kyllä näyttämään hänelle myös ortodoksisen kirkon. Onhan meillä kastelahjaksi saadun kastekynttilän lisäksi myös nimikkoikoni sekä kasteristi. J Margit Virkkala Hyvä tietää Kastepöytä Kastepöytä on pieni alttari. Niinpä sille on tapana levittää valkea liina. Rukouksen merkkinä pöydällä on palava kynttilä, ja uskon perustuksen vertauskuvana Raamattu. Kastemaljaksi valitaan perheen juhlavin kulho. Pään kuivaamista varten varataan pehmeä liina. Kukat eivät ole pelkkä koriste, vaan muistutus elämän hauraudesta ja katoavaisuudesta. Kastekynttilän tuo pappi mukanaan, ellei toisin ole sovittu. Kastemekko Lapsen juhlapukuna on kastemekko. Sen voi ostaa, tehdä itse tai lainata seurakunnalta. Joissakin suvuissa kastemekko kulkee perintönä. Kastemekko on oikeastaan pienikokoinen alba. Sen valkoinen väri kertoo pyhyydestä ja puhtaudesta. Valkeaan vaatteeseen pukeudutaan myöhemmin myös konfirmaatiossa. Kummi Vanhan kirkollisen perinteen mukaan kummi on kokeneempana kokemattoman tuki ja esikuva. Juhlallisesti sanottuna hänen tehtävänään on huolehtia vanhempien rinnalla lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Käytännössä se tarkoittaa pyhälle avoimen elämän opettelemista yhdessä lapsen kanssa. Kastejuhlassa kummit ovat papin ja vanhempien mukana siunaamassa lasta. Tehtävä toistuu konfirmaatiomessussa viitisentoista vuotta myöhemmin. Kummeista ainakin kahden on oltava konfirmoituja evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Heidän lisäkseen kummeiksi voi tulla myös muiden lapsikasteen hyväksyvien kirkkojen jäseniä. Jälkikäteen voi lisätä kaksi kummia. Kummia ei voi vaihtaa eikä kummiudesta luopua. Nimi Kasteen yhteydessä pappi piirtää ristinmerkin lapsen kasvojen ja rinnan päälle. Siitä nimi ristiäiset. Kansankielessä myös nimen antamista yleensä on alettu kutsua ristimiseksi. Nimen mainitseminen kasteen yhteydessä on tärkeää, sillä Jumala kutsuu lasta nimeltä. Vanhemmat valitsevat lapselle nimen. Nimilain mukaan meillä suomalaisilla saa olla korkeintaan kolme etunimeä. Nimi ei saa olla sopimaton eikä sen käyttö saa aiheuttaa ilmeistä haittaa. Sen on oltava muodoltaan ja kirjoitustavaltaan kotimaisen käytännön mukainen. Pojalle ei voi antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Sukunimeä ei myöskään saa antaa etunimeksi eikä sisaruksia eikä puolisisaruksia voi kastaa toistensa kaimoiksi. Nimen sopivuudesta on hyvä puhua kastepapin kanssa ennen kastetilaisuutta. Sukunimi Jos lapsen vanhemmilla on hänen syntyessään sama sukunimi, lapsi saa sen myös. Jos sen sijaan naimisissa olevilla vanhemmilla on eri sukunimi, he voivat yhdessä päättää, kumman sukunimen lapsi saa. Näin voidaan tehdä myös avoliitossa, jos isyys on vahvistettu. Saman perheen lapsilla tulee olla sama sukunimi, mikäli molemmat vanhemmat ovat heidän huoltajiaan. Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus päättää lapsen sukunimestä. Paperiasiat Postiluukusta pian lapsen syntymän jälkeen kolahtaneeseen väestörekisterikeskuksen esitäyttämään lomakkeeseen merkitään lapsen nimi. Vanhemmat täyttävät siihen myös kummien tiedot. Pappi toimittaa täytetyn lomakkeen eteenpäin. Kasteen toimittaminen kahden kuukauden kuluessa syntymästä on toivottavaa. Ellei lasta ole kastettu siihen mennessä, hänet on rekisteröitävä väestörekisteriin. Kastepaikka Kaikissa yhtymän seurakunnissa kastetilaisuuksia järjestetään kotona ja kirkossa, lisäksi Rymättylän ja Merimaskun seurakuntakodeissa sekä Naantalin seurakuntakeskuksen kappelissa. Seurakuntien tiloissa pidettävistä kastejuhlista ja niihin liittyvistä kastekahveista ei peritä tilavuokraa. J Lähteet: Pienelle parasta, Helsingin seurakunnat 5

6 Marissa syntyi Martaksi Filippiiniläissyntyinen Marissa D. Kouru löysi perheen Naantalin Marttojen kahvipannujen ääreltä. Hän on pesunkestävä martta. Naantalin seurakunnan kokoustilan pöydälle on asetettu valkoista lankaa ja muutamien senttien mittaisia oljenkorsia. Katosta roikkuvat himmelit keinuvat vienosti ilmavirrassa ja seinällä loistaa rivi olkiaurinkoja. Marissa D. Kouru istuu pitkän pöydän äärellä ja rakentaa tottunein käsin omaa olkirakennelmaansa. Marissa muutti Naantaliin kymmenen vuotta sitten ja ajautui Marttoihin vahingossa. Hän kertoo, että alkujaan hänet ajoi marttojen syliin koti-ikävä. - Muistan lapsuudestani, kuinka mummoni kuivasi ja paahtoi kahvipensaan papuja ja kuinka maistelimme yhdessä kahvia. Hän halusi myös, että lapset olivat mukana, kun hän laittoi ruokaa. Martoissa minua viehättää juuri perhe ja yhteisöllisyys. Kahvia Marissa on oppinut juomaan vasta Suomessa. Hänen mukaansa on ihanaa tulla marttailtaan juomaan kahvia ja syömään jonkun muun leipomaa pullaa; tehdä jotakin täysin arkielämästä poikkeavaa. Marissa on asunut yli kahdeksantoista vuotta Suomessa. Nyt hän on leski. Hän kertoo, että Marttojen toiminta on päästänyt hänet sisälle suomalaiseen kulttuuriin. - Minähän olen suomalainen, hän sanoo ja pujottaa neulan vielä yhden oljenkorren läpi. Kiire alkaa eläkkeellä Himmelien teko alkaa jo kesällä olkien keräämisestä, kuivaamisesta ja perkaamisesta. Projekti on pitkä ja kestää koko syksyn. Marissa on harrastanut käsitöitä koko ikänsä. Hän kertoo tehneensä lähinnä kirjontatöitä kuten päiväpeitteitä, laukkuja ja lompakkoja ja näyttää pientä valkoista kukkaroaan, jota koristavat taidokkaat kukkakirjailut. 6 - Kun kerron kuuluvani Marttakerhoon, moni kuvittelee, että se pitää sisällään vain ruuanlaittoja ja kutomista. Toiminta ei kuitenkaan ole enää sellaista kuin se oli ennen vanhaan. Naantalin Martat ovat opetelleet käyttämään tietokonetta, huolehtimaan kodin turvallisuudesta ja sammuttamaan tulipaloja. Nyt suunnitteilla on opetella vaihtamaan itse renkaat autoon. 39-vuotias Marissa on nuorin Naantalin Martoista. Hänen mukaansa elämä ei pysähdy, olitpa vanha tai nuori. - En ainakaan ole vanhentunut marttojen seurassa. Olen oppinut, että mitä enemmän ikää on, sitä enemmän on myös vauhtia. Kiire alkaa vasta eläkkeellä. Mikään ei ole mahdotonta Marissa on elänyt puolet elämästään Suomessa. Ennen kotiutumistaan Naantaliin, hän asui miehensä kanssa Jyväskylässä. - Keski-Suomessa sanottiin, että varsinaissuomalaiset ovat tällaisia, Marissa sanoo ja tekee käsistään sisäänpäin kääntyneen pallon. - Täällä kaikki ottivat minut kuitenkin ystävällisesti vastaan, eikä kukaan katsonut minua pahasti. Ihmiset saattoivat aivan yllättäen pysähtyä tervehtimään ja juttelemaan. Martoissa kaikki ovat hyväksyneet minut juuri sellaisena kuin olen. Marissa kertoo, että synnyinmaassaan Filippiineillä hän ei koskaan laittanut ruokaa. Nyt hän on perannut kaloja ja kutonut sukkia. Hän kertoo oppineensa, mitkä ovat syötäviä sieniä ennen kuin oppi suomenkielen. Kun on oppinut puhumaa suomea, ei mikään ole enää mahdotonta. Marissa on tehnyt muun muassa ovikranssin ja risuista linnun. Seuraavaksi hän haluaisi oppia tekemään kunnon ruisleipää, kaalikääryleitä ja karjalanpiirakoita. - Olen synnynnäinen martta. Pauliina Talikka

7 Martat, Mariat ja muut murehtijat! Joulu lähestyy ja ovella kolkuttelevat monet stressinaiheet entisten murheiden lisäksi. On ehdittävä monenlaista ennen joulua. On jonotusta kauppojen kassoilla. Ja uutena huolenaiheena: jos vielä joutuu jonottamaan rokotejonossa. Ja jos ei joutuisikaan olemaan jonossa lääkärille, niin ammattimurehtija löytää aiheita kantaa huolta. Kaikki murehtijat kyllä tunnistavat tällaisen taudin oireet. Jos olet sairastunut murehtimiseen, varmaan haluat tietää, onko olemassa lääkettä tällaiseen. Marttaenergiaa myös yhteisvastuulle Ensi vuonna Martat vastaavat yhteisvastuukeräyksen ruokaturvahankkeesta. Naantalin Martat ry perustettiin Läsnä oli 30 rouvaa ja neitiä jotka olivat kiinnostuneita perustamaan alun perin naisille suunnatun neuvontajärjestön, jonka periaatteena oli koti, uskonto ja isänmaa. Periaatteet pätevät edelleenkin, toteaa Naantalin marttayhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Järvelä. Naantalin Martat aloittivat toimintansa sodan jälkeisenä pula-aikana, jonka aineellista niukkuutta yritettiin lieventää. Virkistystä saatiin retkistä sekä kirjallisuusja lauluilloista. Martta-ajatus ei ole muuttunut. Silloinkin toiminnan kohteena olivat käsityöt, terveellinen ruoka, siisteys ja hygienia yleensä. Marttajärjestö on juhlinut tänä vuonna 110-vuotispäiväänsä. Naantalin Marttayhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Järvelä kertoo, että kuluvana vuonna Marttojen ohjelmaan on kuulunut muun muassa ruuanlaittoja, luentoja, muoti-iltoja, teatterimatkoja ja saunailtoja. Lista on loputon. Naantalissa Martat ovat lahjoittaneet neljäkymmentä paria sukkia päiväkodeille. Lisäksi koko Suomen Martat ovat huolehtineet siitä, että jokainen tänä vuonna syntynyt lapsi on saanut pinkit, vihreät tai siniset villasukat jo synnytyslaitoksella. - Joka toinen maanantai Martat kokoontuvat Naantalin seurakunnan Kohtaamispaikalle viettämään Marttailtaa. Sinne kuka tahansa voi tulla tutustumaan toimintaan. Myös miesjäsenet ovat tervetulleita, Tuulikki kertoo. Naantalissa Martat ovat toimineet aina tiiviissä yhteistyössä seurakunnan kanssa oli kyse sitten hautausmaan haravoinnista, keittiöavusta, myyjäisistä, kolehdin keräämisestä kuin yhteisvastuukeräyksestäkin. Myös kirkon pikkujoulukuusen koristeet ja tähti ovat Marttojen kätten jälkeä. Syksyn mittaan he ovat kerääntyneet joka tiistai ja torstai kokoamaan yhdessä himmeleitä. Himmelinäyttely on nähtävillä marraskuun 21. ja 22. päivä seurakuntakodilla. Marraskuun 28. päivä he pitävät yhdessä seurakunnan kanssa myyjäiset, joissa himmelien lisäksi myyntipöydät täyttävät muun muassa leivonnaiset, laatikot, leivät ja piparkakkutaikinat. Raamatun kertomuksissa on Martta-niminen nainen, joka oli huolehtijapersoona. Hän oli palvelualtis ja vieraanvarainen. Sellainen kuin naisen perinteisesti piti olla. Mutta samalla tavalla kuin mekin väsymme olemaan toisia varten, hänkin väsyi palvelemaan läheisiään. Vaikka vieraaksi oli kutsuttu itse Jeesus, Martta ei voinut olla ilmaisematta närkästystään. Hänen mielestään oli väärin, että hän yksin palveli ja piti huolta toisista. Hänen siskonsa Maria kun vain istui Jeesusta kuuntelemassa. Meillä kaikilla on näitä paineita. Pitäisi jaksaa silloinkin kun ei jaksa. Meillä on rooliodotuksia, joihin emme kykene vastaamaan. Osaisimmepa mekin heittää joskus rooliodotukset nurkkaan. Kertomuksessa Jeesuksesta Martan ja Marian kodissa nimittäin roolit menivät päälaelleen. Martta ei olisi saanut pyytää miestä kylään. Jeesus ei olisi saanut ottaa kutsua vastaan. Eikä Maria olisi saanut istua oppilaan paikalla kuuntelemassa Jeesuksen opetuksia, koska se paikka kuului miehelle. Jeesus ei olisi saanut rohkaista Mariaa olemaan kuuntelijan paikalla. Toisaalta näyttää myös, että palvelualtis saa nuhteita ja kotitöitä kaihtava Maria saa päänsilitystä. Kehottaessaan Marttaa olemaan murehtimatta ja hätäilemättä, hän haluaa vapauttaa Martan. Uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Taivaan Isä pitää meistä huolen ja auttaa etsimään sitä mikä on tärkeintä. Muutenhan me hukumme erilaisten rooliodotusten ristipaineiden aallokossa. Voisiko tämä joulu olla sellainen, että saisimme karistaa hartioiltamme edes yhden turhan rooliodotuksen. Hiljentyminen Herramme edessä on se hyvä osa. Sen jälkeen voimme olla vapaampia taas palvelemaan lähimmäisiämme! J Marja Saantola pastori YHTEISVASTUUKERÄYS 2010 Anna sydän avara kahvikonsertti Yhteisvastuun hyväksi sunnuntaina klo 14 seurakuntakeskuksessa. Esiintymässä Ruusunmarjat ja Ruonaset johtajanaan Leena Litzen sekä Risto Lehtilä. Ohjelmamaksu 5 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tule yhteisvastuukerääjäksi Yhteisvastuukeräys täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Juhlavuonna autetaan vähävaraisia lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Keräys käynnistyy sunnuntaina Sen esimiehenä toimii arkkipiispa Jukka Paarma ja suojelijana tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kotimaassa varoja kerätään köyhien lapsiperheiden auttamiseksi. Erityiskohteena on Lapsiperheiden ruokaturva -hanke, jonka toteuttamisesta vastaavat Marttaliitto ja Marthaförbundet. Juhlavuoden ulkomaankohteena ovat hädänalaiset lapsiperheet Haitissa. Kirkon Ulkomaanapu organisoi keräysvaroilla ruokaturvan kehittämistä tässä köyhyyden ja luonnonmullistusten runtelemassa maassa. Yhteisvastuu tarvitsee ensi kevään keräykseen suuren joukon vapaaehtoisia arkienkeleitä turvaamaan jokapäiväisen leivän suomalaisille ja haitilaisille lapsiperheille. Haluatko sinäkin olla arkienkeli? Ryhdy yhteisvastuukerääjäsi! Ota yhteyttä: Annukka Vilenius-Anttila Naantali Jan Hirvilahti Merimasku Raimo Ojala Rymättylä 7

8 Rudolf Koivun joulukortti vuodelta Olen pieni veljesi, tulen taivahasta - tarinaa joulun eläimistä Suuri eläinten ystävä Franciscus Assisilainen kutsui eläimiä ihmisten veljiksi ja sisariksi, joista meidän tulisi pitää hyvää huolta. Eipä ihme, että jouluunkin liittyy monia eläimiä. Ne ovat mukana legendoissa, saduissa, lauluissa ja kansanperinteessä. Heinillä härkien kaukalon 8 Evankelista Luukas kertoo, että vastasyntynyt Jeesus-lapsi laitettiin seimeen nukkumaan, joten Maria ja Joosef olivat majoittuneet ilmeisesti johonkin karjasuojaan. Paimenista sanotaan, että he olivat yöllä kedolla laumaa vartioimassa. Jouluseimen eläimiin ovat näin päässeet härkä ja aasi sekä laitumen lampaat. Vanhan Testamentin profeetta Jesaja mainitsi härän ja aasin puhuessaan Israelin kohtalosta. Kirkollisessa perinteessä härkä on tarkoittanut juutalaisia ja aasi taas pakanoita. Härästä tuli myös evankeliumin kirjoittajan Luukkaan tunnus. Seimen luokse on sijoitettu myös kameli. Evankelista Matteus kertoo idän tietäjistä, jotka tulivat ottamaan selvää taivaalle kohonneesta tähdestä ja tähteä seuraten he löysivätkin Jeesus-lapsen, juutalaisten uuden kuninkaan. Idästä tulleiden ratsuna on luonnollisesti pidetty kamelia. Jeesuksen syntymästä on lukuisia legendoja. Ns. Jaakobin evankeliumin mukaan Jeesuksen syntymähetkellä koko luomakunta seisahtui hämmästyksestä. Linnut eivät lentäneet, lammaslauma ei liikkunut, karitsat olivat suut avoimina puron yllä kykenemättöminä juomaan. Jeesuksen synnyttyä kaikki palasi ennalleen. Maria, Herran piikanen Suomalaisissa legendoissa Marjatta matala neiti eli Maria synnyttää aviottoman lapsen. Marian synnyttämisen hetkellä ruma Ruotus eli Herodes ei antanut saunaa synnyttäjälle, joten Maria meni talliin. Hän pyysi hevosta henkäisemään lämmintä ja synnytti lapsen hevosen loimen alle. Lammaskin lämmitti vauvaa rinnallaan. Siksi Jumala sääti, että lampaan rintaa ja niskavilloja ei keritä. Joissakin legendoissa hevonen kuvataan häijyksi. Kun Jeesus-lapsi alkoi itkeä, hevonen arveli, että hiiri on tullut sen heiniä syömään ja potkaisi seimeä. Rangaistuksesi hevonen määrättiin toimimaan ihmisen renkinä ja kiskomaan rekeä. Sikakin halusi auttaa ja tonki kärsällään heiniä Jeesuksen ylle. Jeesus siunasi sian niin että sen lihasta tuli makeampaa kuin muiden eläinten liha. Toisen tarinan mukaan sika ei antanut vastasyntyneen nukkua pyhänä yönä vaan tökki lasta harjaksillaan. Rangaistukseksi se määrättiin jouluruuaksi. Kun Ruotukselle kerrottiin Jeesuksen syntymästä, hän sanoi uskovansa, jos paistina va-

9 dilla makaava kukko laulaa ja luina lattialla oleva sonni mylvii. Silloin paisti lauloi ja sonni mylvi: Jo Jumala syntyi. Toinen legenda kertoo näin: kukko kiekaisi: Jeesus syntyi. Sika röhki: Missä missä? Lammas määkyi: Betlehemissä. Metsän pikku väki juhlii, kun on rauha maas Sakari Topelius kertoo sadussaan Joulupukki legendan kovasydämisestä pukista. Jeesuksen synnyintallissa kävi viima, ja siksi Maria pyysi pitkäsarviselta, tuuheaturkkiselta pukilta vähän villoja lämmikkeeksi palelevalle lapselle. Itsekäs pukki kieltäytyi ja rangaistukseksi hän joutuu kiertämään joka joulu viemässä lapsille lahjoja. Astrid Lindgrenin satu Tallin joulu kuvaa kauniisti eläinten hyväsydämisyyttä Mariaa ja Joosefia kohtaan. Aihe on saduissa melko yleinen. Ihmiset ovat ahneita ja kovia, etenkin rikkaat. Köyhät ihmiset auttavat vähästään ja saavat siunausta elämäänsä. Joulusaduissa eläimet juhlivat usein joulua kuten Anni Swanin kertomuksessa Jouluaatto metsässä. Siinä eläimet syövät sulassa sovussa joulupuuroa ja juttelevat keskenään. Vanha uskomus oli, että eläimet pystyvät puhumaan jouluyön aikana. Ruuna, virsta vielä, tepsuttele pois Eläimiä esiintyy toki joululauluissakin. Kukapa ei ole liikuttunut laulaessaan varpusesta jouluaamuna. Härkä, aasi ja lampaat ovat mukana monessa virressä ja laulussa. Joulukirkkoon ajetaan hevoskyydissä Kello löi jo viisi -laulussa sekä monissa rekiretkilauluissa kuten Kulkuset tai Talven ihmemaa. Juokse porosein ja Petteri Punakuono tuovat poron joulun eläingalleriaan. Sylvian joululaulun sylvia on mustapääkerttunen kun taas Tuo armon valkokyyhky -laulun lintu symboloi Pyhää henkeä. Iloinen Nissepolkka kertoo metsäneläinten ja kotieläinten joulunvietosta. Viktor Rydbergin runoon sävelletty Tont- Suomalainen joulukortti vuodelta tu kuvailee, miten kotitonttu kiertelee jouluyönä kotieläinten luona. Unohtaa ei sovi vanhaa Porsaita äidin oomme kaikki laulua eikä Juice Leskisen satiirista laulua Sika. Hevosilla on erityinen merkitys Tapaninpäivänä, sillä silloin ajettiin Tapanin ajoja. Pyhä Stefanus oli hevosten ja hevosmiesten suojeluspyhimys. Miesväki vietti tallissa Tapania eli Tahvanaa, Karjalassa Teppanaa. Tule, varpu, riemulla ota siemen multa Kansanperinne korostaa, että jouluna on oltava hyvä eläimille. Uskottiin nimittäin, että eläimet saattoivat jouluna valittaa Jumalalle huonoa kohtelua. Yhtä lailla on kyse ajatuksesta, että jouluna on autettava heikoimpia. Niinpä eläimille on viety ylimääräisiä ruoka-annoksia, joululeipää ja muita herkkuja. Joululyhde on pohjoismaista perua, varhaisimmat tiedot ovat 1700-luvulta. Aluksi papit olivat jyrkästi lyhdettä vastaan pitäen sitä pakanallisena tapana. Ilmeisesti näin alkujaan olikin. Maaseudulla pikkulintujen lyhde yleistyi niin talonpoikien kuin kartanonherrojenkin pihoilla. Tänä jouluna moni perheenjäsenenä hellitty lemmikkieläin saa joululahjan, mutta osaa pidetään yksin ulkona. Nykyinen eläinten tehokasvatus on kaukana yksilöllisestä huolenpidosta. Lintujen ystävät taas tietävät ruokkia siivekkäitä ystäviään syksystä kevääseen. Oikeastaan vastuu pienistä veljistä ja sisarista on ympärivuotista. Joulun kertomukset muistuttavat siitä, että koko luomakunta oli läsnä Jeesuksen syntyessä; taivaan tähdet, tallin eläimet ja kasvit. Siksi vanhoissa legendoissa eläimet puhuvat ja ylistävät Jumalaa. Väliotsikot joululauluista Lähdekirjoina mm.: Kaisu Vuolio, Suomalainen joulu Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat Martti Haavio, Suomalaisia legendoja Pentti Holi, Tapahtui niinä päivinä Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto Marja Meura KOLUMNI Etelän mies yskii kun lännessä kaasutellaan Gambialainen maanviljelijä luottaa tuttuun rytmiin. Kun sadekausi alkaa, on maapähkinä saatava maahan, jotta sato valmistuisi ennen sadekauden päättymistä. Kun ilmasto lämpenee, isännällä ei ole aavistustakaan siitä, miten vuotuisia hommia pitäisi rukata. Jos sadekausi lyhenee vaikka kuukaudella, on maapähkinästä turha odotella satoa. Jos ilmasto muuttuu pysyvästi, pitäisi muuttaa tuotantosuuntausta. Mutta kun maassa ei ole maatalouden neuvontaorganisaatiota, ei alan oppilaitoksia, ei tutkimuslaitoksia, ei tehokkaita tiedotuskanavia, ovat hyvät neuvot harvassa. Ja jos tietoa löytyisikin, ei ole joustavaa rahoituslaitosta, joka voisi tulla apuun investoinneissa. Muutoksista huolimatta suvulle pitäisi jollain tavalla hommata ruokaa. Maataloudesta pitäisi saada elanto, mutta se voi olla vaikeaa ilmastonmuutoksen ja rikkaiden maiden ylijäämäelintarvikkeiden dumppausten takia. Afrikan mies on ilmastonmuutoksen edessä jättiläismäisten kysymysten edessä. Samaan aikaan täällä rikkaassa lännessä suunnittelemme auton vaihtoa bensapelistä hybridiin. Tai pohdimme golfpallojen kierrätysominaisuuksia Afrikan miehen on vaikea ymmärtää, miksi ilmastonmuutoksen ongelmista 80 prosenttia kasautuu kehitysmaihin, vaikka koko riesa on meidän rikkaiden länsimaalaisten synnyttämä. Siirtomaa-ajasta on onneksi jo pitkä aika. Mutta eräänlaista siirtomaapolitiikkaa on myös tämän ajan räikeän epätasa-arvo ilmasto-ongelmien kanssa: meillä mässäily jatkuu ja samaan aikaan köyhissä maissa juostaan hirmumyrskyjä, mutavyöryjä pakoon ja yskitään paahteen kuivattamien peltojen äärellä. Löytyisiköhän meissä rohkeutta tehdä asialle jotain? Kööpenhaminan ilmastokokous voisi olla seuraava iso näytön paikka. Vähintään yhtä tärkeitä päätöksiä voisimme mekin tehdä omassa elämässämme kun autoilemme turhaan, lennämme toistuvasti etelän aurinkoon ja uskomme, että insinööritaidolla maailma pelastuu. J Ruotsalaisen Elsa Beskowin vanhassa joulukortissa vietetään Jeesus-lapsen syntymäpäivää. Lassi Lähteenmäki Toimittaja Rymättylän lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja 9

10 Tuomas heittää haasteita Nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva naantalilainen Tuomas Merilahti on viettänyt 3 kuukautta Namibiassa lähetystyöharjoittelijana. Näin alkuun terveiset kaikille Namibiasta. Maasta, jossa Martit ovat kovaa valuuttaa ja helpoiten et todellakaan maksa Visalla. Matkani henkilökohtaisiin erikoisuuksiin on kuulunut sunnuntaisin kirkossa käynti. Suomessa jumalanpalvelusten tietyntyyppinen alakuloisuus ja kirkkojen kutsumattomuus eivät ainakaan meikäläistä juuri houkuttele kömpimään kiireisen viikon jälkeen pariksi tunniksi kirkon penkkiin. Sen sijaan varsinkin Nkurenkurussa ollessani kävin joka sunnuntai Ensinnäkin täällä on se tapa, että kaikki tulevat kirkkoon. Toiseksi, vaikka koko toimitus on kuangaliksi ja se kestää kolmisen tuntia, jumalanpalvelus on kokonaisuudessaan hyvin kutsuva, lämmin ja yhteisöllinen. Tietyllä tavalla täällä jumalanpalvelus noudattaa sitä perinteistä luterilaista kaavaa, mutta siitä huolimatta se asiallisesti pitää sisällään iloista liikehtivää kuoromusiikkia, erilaisia musiikkiesityksiä ja välillä jopa mukaansatempaavia virsiä. Koska afrikkalaiseen tyyliin täällä sallitaan sellainen tietynlainen vapaamuotoisuus, niin jumalanpalveluksissa saattaa kuka tahansa pitää puheen tai vaihtoehtoisesti työntekijät saattavat järjestää omia yllätyksiä. Toisinaan kanttori saattaa kirkollisissa ilmoituksissa moittia kirkkokansan huonoa laulamista ja toisinaan hän saattaa jopa keskeyttää virren täysin samaisesta syystä. Minulle mieleenpainuvin tempaus oli, kun eräässä jumalanpalveluksessa normaalin kolehdin lisäksi lopussa pidettiin vielä kaksintaistelukolehtikeräys kirkkokansa vastaan kirkkoherra. Kolehdin ideana oli se, että alttarille tuotiin kaksi koria; toinen kori oli kirkkokansaa ja toinen kirkkoherraa varten. Keräyksien jälkeen laskettiin, kumpi oli laittanut enemmän rahaa kolehtiin, kirkkoherra vai koko kirkkokansa yhteensä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tilanne oli se, että kirkkoherra oli yksin laittanut kaksi kertaa sen summan kuin koko kirkkokansa sai kerättyä yhteensä. Toisella kierroksella puolestaan kirkkokansa laittoi hivenen kirkkoherraa enemmän, mutta yhteenlaskettuna kirkkoherra oli silti loppujen lopuksi laittanut enemmän rahaa kolehtiin kuin kirkkokansa. tani lupaan tulla Naantalissa käydessäni joka sunnuntai kirkkoon, ne rehelliset kymmenykset taskussani. Minulle tämä aika Afrikassa on alusta alkaen ollut erittäin antoisaa. Olen oppinut, tehnyt ja nähnyt monia uusia asioita, mutta tärkein on ollut ymmärtää, että Jumalan valtakunnan työtä on yhtä paljon kuin on työn tekijöitäkin. Palvelkaa kukin toistanne sillä armonlahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltioina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Pyrkikää siis veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumustanne ja valintaanne. (1. Piet. 4:10 11 ja 2. Piet.1:10) Kaksintaistelukolehti namibialaisessa jumalanpalveluksessa. 10 Tämän jälkeen kirkkoherra piti vielä pienen saarnan kymmenysten antamisen tärkeydestä. Kyseisessä jumalanpalveluksessa, sekä kirkkokansa, että kirkkoherra antoivat rahaa kolmeen eri kolehtiin. Yhteensä rahaa kerättiin siis kolme kertaa enemmän kuin normaalisti, mutta silti jokainen laittoi rahaa vain sen verran kuin omat tulot antoivat myöden. Tällä kertaa puhuttiin siis niistä rehellisistä kymmenyksistä. Haluankin tässä yhteydessä heittää henkilökohtaisen haasteen Naantalin kirkkoherra Jyrki Rautiaiselle samanlaisen tempauksen järjestämisestä. Vastapainoksi minä puoles- Siispä haastan sinua rukoilemaan, että voisit olla juuri se osa Jumalan valtakunnan työtä kuin on tarkoitus. Toisille se on lähteä lähetystyöhön, toisille se on olla lähettäjinä Suomessa ja minulle se oli tässä elämänvaiheessa tulla kolmeksi kuukaudeksi Afrikkaan. Matkapäiväkirjani ajalta löytyy kokonaisuudessaan osoittesta: J Tuomas Merilahti

11 Monet lapset voivat huonosti - toimitaan heikompien puolesta Naantalin sosiaalitoimessa ovat lasten huostaanotot ja sijoitukset suuresti lisääntyneet. Vuoden 2008 elokuusta tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan lastensuojeluasiakkaiden määrä on kasvanut 190:stä 268: aan. Lapset ovat iältään keskimäärin yksitoistavuotiaita, vuonna 2008 keski-ikä oli 12 vuotta eli lapset ovat entistä nuorempia. Huostaanottojen määrä on kymmenissä. Lain mukaan lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, kun puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyden ja kehityksen tai lapsi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Kyse on rankasta toimenpiteestä, jota edeltää lapsen kotiolojen karu huonontuminen. Lasten ja nuorten sijoitusten yleisimpiä syitä ovat vanhempien päihteiden käyttö, vanhempien mielenterveysongelmat ja puuttuvasta vanhemmuudesta tai kyvyttömyydestä mm. vanhempien välisistä ristiriidoista ja kasvatusvaikeuksista johtuvat syyt. Näiden taustalta puolestaan löytyy usein työttömyyden ja pätkä- tai silpputöiden aiheuttamaa syrjäytymistä sekä suoranaista köyhyyttä ja henkisiä sairauksia. Kaupunki on osaltaan tehnyt päätöksiä, joilla lastensuojelun voimavaroja on lisätty. Näin on pitänytkin toimia. Nyt on jouduttu panostamaan vahvasti, kun ongelmat ovat jo käsissä. Ennalta estävään työhön ja varhaiseen tukemiseen sijoitettujen varojen vaikuttavuus on hankalammin mitattavissa. Kuitenkin tiedämme, että ennalta estävään työhön kannattaa sijoittaa sekä taloudellisista syistä että ennen muuta inhimillisen hädän lieventämiseksi. Myös seurakuntien panostusta tällä työsaralla on lisättävä. Lasten ongelmat eivät keskity mihinkään yksittäiseen alueeseen, vaan koskettavat kaikkia yhtymän seurakuntia myös Merimaskua ja Rymättylää, joista erityisesti jälkimmäisessä nuorisotyöhön on käytettävissä vain hyvin niukka työpanos. Lasten ja perheiden hyväksi kaupungin, MITÄ MIELESSÄ LIIKKUU? seurakuntien ja yhdistysten kautta tehtävää työtä tulee sovittaa yhteen ja siten varmistaa voimavarojen kohdentaminen parhaalla tavalla. Lisäksi on saatava aikaan entistä herkemmin ongelmat havaitseva järjestelmä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa syntymässä olevaan kriisiin voidaan puuttua, sitä paremmat mahdollisuudet perheellä ja lapsella on selvitä ilman rankkoja viranomaistoimia. Naantalin lastensuojeluun tulevista ilmoituksista suurin osa tulee poliisilta tai sosiaalipäivystyksestä, yhä vähemmän tulee yksityisiltä ihmisiltä ns. anonyymi-ilmoituksina. Meidän jokaisen tulee ymmärtää, että ei ole väärin ilmoittaa havaitsemistaan lapsiin kohdistuvista laiminlyönneistä tai pahoinpitelyistä. Lähimmäisistä välittäminen ja toisaalta erilaisuuden suvaitseminen rakentavat sitä lähiympäristön turvallisuutta, jota sekä lapset että me aikuiset tarvitsemme. J Lasse Lehtonen Naantalin kaupungin kehityspäällikkö Naantalin seurakuntayhtymän viestintätyöryhmän puheenjohtaja Kysymyksiä vuoden 2010 talousarviosta Talouselämän kehityksestä saadaan positiivisia ennusteita lähes päivittäin. Taantumasta palautumisen arvellaan kestävän Suomessa kuitenkin kauemmin kuin monissa muissa EU-maissa, koska viennin epäillään pysyvän alhaisella tasolla pitkään. Kirkkohallituksen arvion mukaan kirkollisverotilitysten määrä tulee vähenemään vuonna 2010, koska työttömyyden arvellaan edelleen kasvavan. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee vuoden 2010 talousarvion 26. marraskuuta. Talousjohtaja Jorma Koivula vastasi muutamiin kysymyksiin ensi vuoden näkymistä. Paljonko verotuloja odotetaan kertyvän ensi vuonna? Naantalin seurakuntayhtymälle arvioidaan kertyvän vuonna 2010 kirkollisverotuloa noin 3,2 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloa noin euroa. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt vuoden 2010 tuloveroprosentiksi 1,15 %. Vuonna 2010 arvioidaan seurakuntayhtymälle syntyvän alijäämää noin euroa. Vuosikate on noin euroa miinuksella. Muuttuvatko henkilöstömenot jollakin tavalla? Talousarviossa on varauduttu runsaan 50 henkilön palkkamenoihin. Toistaiseksi henkilökuntaa ei voida lisätä. Henkilöstökulut ovat sivukuluineen noin 2,4 miljoonaa euroa ja koko seurakuntayhtymän toimintakulut kaikkineen noin 4 miljoonaa euroa. Tuleeko eri toimintojen määrärahoihin muutoksia? Vuoden 2010 talousarvio on laadittu kuluvan vuoden menokehyksen mukaan. Varsinaisia muutoksia on siis hyvin vähän. Talousarviossa on varauduttu marraskuussa järjestettäviin seurakuntavaaleihin. Mitä investointeja tullaan tekemään ensi vuoden aikana? Merkittävin investointi on elokuun puolivälissä alkava Naantalin kirkon sisätilakorjaus. Korjaustyöt kestävät vuoden 2011 toukokuuhun asti. Kirkon peruskorjaus maksaa noin 1,8 miljoonaa euroa. Rymättylän pappila peruskorjataan kirkkoherran vuokraasunnoksi. Peruskorjaus suoritetaan talven 2010 aikana ja siihen on budjetoitu euroa. Velkuan kirkon yhteyteen rakennetaan huoltorakennus ja saniteettitilat vuoden 2010 aikana, joiden on arvioitu maksavan euroa. J Heli Kallio projektisihteeri Rymättylän hautausmaan pitkä jouluvaloperinne on muuttumassa Jouluvalokäytäntö alkoi Rymättylässä n 60 vuotta sitten. Aluksi valaistiin joulunajaksi sähkövaloilla kirkon vieressä sijaitseva sankarihauta. Tästä käytännöstä pidettiin ja läheisten hautojen haltijat halusivat vastaavat valot omaistensa haudoille. Tässä vaiheessa sähkö vedettiin läheisestä Säästöpankista. Sittemmin rakennettiin erillinen muuntaja hautavaloja varten. Lopulta hautavalokäytäntö laajeni koko hautausmaan alueelle niille jotka sitä halusivat. Jouluvalot jäivät syttymättä ainoastaan yhtenä lumitalvena. Tällä hetkellä hautavalosopimuksia on n Kuluvan vuoden aikana on seurakuntayhtymä käynyt läpi uusia kiinteistöjään, johon kuuluvat mm Rymättylän hautausmaa jouluvaloineen. Sähkölaitteiden tarkastuksissa todettiin, etteivät hautausmaan jouluvalot täytä nykyisiä turvallisuusmääräyksiä. Korvaavaksi käytännöksi ollaan miettimässä uudenlaisia ratkaisuja. Tässä vaiheessa jouluvalosopimuksen tehdyille haudoille ollaan hankkimassa erillisiä hautakynttilöitä. Pienellä akulla toimivat led-kynttilät palavat n. 40 vuorokautta. Ne sytytään haudoille seurakuntayhtymän toimesta. Vanhan tavan mukaan valot palavat jouluaatosta loppiaiseen asti. Loppiaisen jälkeen yhtymä kerää kynttilät pois. Sama käytäntö toistuu myös vuoden päästä, jolloin tehdyt sopimukset umpeutuvat.j Petri Sirén Seurakuntavaalit syksyllä 2010 Yhteisen kirkkovaltuuston ja paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen toimikausi päättyy ensi vuoden lopussa. Suomen ev.lut. kirkon seurakuntavaalit järjestetään vuoden 2010 marraskuussa. Äänestää voivat kaikki seurakunnan 16 täyttäneet jäsenet. Ehdolle asettuvan tulee täysi-ikäisyyden lisäksi olla konfirmoitu. Vaaleissa asetetaan ehdokaslistoja, joilla täytyy olla vähintään 10 allekirjoittajaa. Seurakuntavaalien aikataulu: Ehdokasasettelu päättyy Ennakkoäänestys Seurakuntavaalit isänpäivänä (jos yksipäiväiset). Seurakuntavaalit (jos kaksipäiväiset) J 11

12 Joulukeräykset Kun pukkikin kiertää kaukaa ja joulun sanoma on ihan hukassa. Kenen kanssa viettää joulua? Mitä voisi tehdä? 12 Perinteisten joulukeräysten varoilla välitetään apua ja toivoa eri puolille maailmaa Kristilliset järjestöt käynnistävät jälleen adventin ja joulun ajan keräyksensä. Voisitko Sinä tänä jouluna tukea jotakin seuraavista kohteista? Suomen Lähetysseuran keräys tukee tänä vuonna lasten, naisten, kastittomien, etnisten vähemmistöjen ja vammaisten koulutusta Nepalissa. Tilinumero: , viestiksi JOULU09. Keräyspuhelin (14,94 e + pvm) tai tekstiviesti JOULU5 (5 euroa) tai JOULU10 (10 euroa) numeroon Kirkon Ulkomaanavun kautta autat taistelujen takia evakkoleireille joutuneita 1,5 miljoonaa paluumuuttajaa Ugandassa, jossa taistelut ovat tauonneet ja ugandalaiset voivat alkaa palata kotikyliinsä. Tilinumerot: Nordea ja Sampo ; viestikenttään Adventtikeräys. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja tarjoaa muita eettisiä joululahjavaihtoehtoja. Tutustu: Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Tule mukaan viettämään yhdessä iloista Tullin joulua. Tulli on auki klo klo klo Jouluruokaa on tarjolla joka päivä klo Jouluaattona ennen ruokailua on papin joulupuhe, illalla on musiikkia ja muuta hauskaa ohjelmaa. Muinakin päivinä on monenmoista ohjelmaa. Jos sinulla on vapaata aikaa, ja tunnet kutsumusta tulla auttamaan tilaisuuteen tai voisit vaikkapa lahjoittaa jotakin, voit ottaa yhteyttä diakoni Anita Mäkilään, puh Sähkäposti anita.makila@evl.fi. Olet lämpimästi tervetullut! Suomen Pipliaseura hankkii joulukeräyksen varoilla Raamattuja Egyptin köyhille. Lukutaidottomille vaihtoehtona on raamattukasetti. Tilinumero: Sampo Viestikenttään Joulu 6122 tai tekstiviesti numeroon viestillä 10E tai 20E PS- LAHJA JOULU 6122 Radiolähetysjärjestö Sanansaattajan joulukeräys (kampanja-aika ) auttaa Lähi-idän vainottuja kristittyjä. Tilinumero: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetyksen keräyksellä tuetaan pientä syrjitystä millet-kansanryhmästä koostuvaa Peshteran seurakuntaa Bulgariassa, jonka unelmana on tavoittaa ympäristön ihmisiä. Tilinumerot: Nordea , OP , Sampo , viitteeksi numero Lähetysyhdistys Kylväjän täksi jouluksi valitsemat kohteet ovat: Ulan-Udesta Minusinskiin muuttanut Vitali Lutchagovin perhe. Viite: Bangladeshin Dhakan kirjasto, joka toimii kristittyjen kohtaamispaikkana. Viite: Etiopian raamattukoulut, jotka valmistavat evankelistoja voimakkaasti kasvaville raamatun-opettajapulasta kärsiville seurakunnille. Viite: Keski-Gobin mongolievankelista, joka auttaa työllään alkoholisteja uuden elämän alkuun. Viite Mongolipastorien teologinen koulutus. Viite: Etu-Aasiassa siviilityönsä ohella paimenentehtäviä hoitavan pastorin teologiset opinnot. Viite: Kaikkien Kylväjän keräysten tilinumero: Nooa Säästöpankki Maksuun kohteen viitenumero. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistyks tukee tänä jouluna Sudanin Juban kirkon ja työkeskuksen rakentamista. Tilinumero: Sampo Pankki , viitenumero Naantalin urheilutalo keräsi ikäihmisiä yhteen Naantalin urheilutalolla järjestettiin lokakuun alussa toisen kerran ikäihmisten messut. Kohderyhmää oli tavoitettu kiitettävästi ja urheilutalo oli tungoksiin asti täynnä. -Tyypillinen messuvieras on lähtenyt liikkeelle hakemaan tietoa jostakin tietystä hänen elämäänsä koskettavasta asiasta ja samalla tutustuu muihinkin messuosastoihin, kertoo Naantalin vanhusten tuen ja messujärjestelyistä vastanneen Yhteistoimintaryhmän puheenjohtaja Raimo Laine. Seuraavan kerran ikäihmisten messut on tarkoitus järjestää v. 2011, Laine kaavailee. Ka Lähetyksen ja diakonian JOULUMYYJÄISET La klo seurakuntakeskuksessa Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, ohravelliä, kahvio, kirpputori SEURAKUNTAILTAMAT Lauantaisin klo 18 Seurakuntakeskuksessa Naantalin seurakuntayhtymän diakoniatyön messuosastolla on kotoinen tunnelma. Virkatulla tilkkupeitteellä päällystetyssä keinutuolissa voi lepuuttaa jalkojaan. Lattialla on kodikas raitainen räsymatto ja pöydällä on ruusunmarjoja ja makeisia. Lämminsävyiset vaahteranlehdet reunustavat messuosastoa. Pöydän ääressä arvuutellaan montako 90-vuotiasta tai vanhempaa asuu Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun alueella. Samalla messuvieraat saavat tietoa seurakuntien ohjelmasta ja palveluista. Myös Merimaskusta liikkeelle lähtenyt Marja-Liisa jättää arvauslapun ja kertoo samalla, että on käynyt jo 2 vuotta sitten näillä samoilla messuilla. Messujen järjestäjät saavat kiitosta. -Yksin asuvana lähtee oikein mielellään liikkeelle tälläisiin tapahtumiin kohtaamaan ihmisiä. Arvauskilpailun oikea vastaus on 73 kpl. J Tervetuloa!

13 S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u Musiikkia Naantalin Luostarikirkossa joulun aikana 2009 Naantalin Musiikkiopiston joulukonsertti torstaina klo Jyrki Rautiainen, puhe Ohjelma 3 Kauneimmat joululaulut sunnuntaina klo Lucia-kulkue, joht. Sirkku Lehtimäki Reijo Ahola, laulu Kari Vuola, urut Puhe ja juonto Ensio Ruskovuo Vapaa pääsy Minun jouluni - Eino Grönin joulukonsertti keskiviikkona klo Kai Wessman, piano Heimo Mäntynen, syntetisaattori Kari Vuola, urut Marja Saantola, puhe Liput 15. Järj. Naantalin Seudun Sydänyhdistys ry Kauneimmat joululaulut torstaina klo Nuorten laulu- ja soitinyhtye Quo Vadis, joht. Kari Vuola Juuso Vuorinen, laulu Puhe ja juonto Annukka Lindberg Vapaa pääsy VG 62:n joulukonsertti lauantaina klo Turun VPK:n Puhallinorkesteri joht. Mika Mara Janiina Lehtonen ja Jari Koivisto, laulu Aino-tytöt, joht. Jenni Vartiainen Jyrki Rautiainen, puhe Ohjelma 10 Kauneimmat joululaulut sunnuntaina klo Chorus Gratiae, joht. Miika Hartikainen Puhe ja juonto Leena Flander Vapaa pääsy NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, Naantali Taloustoimisto avoinna ma-pe 9-13, fax (02) Talousjohtaja Jorma Koivula (02) , (02) Hautausasiat ja palkat (02) Pääkirjanpitäjä Merja Läksy (02) Atk-tukihenkilö Jukka Nurmi (02) Projektisihteeri Heli Kallio (02) Tiedottaja Margit Virkkala (02) Kiinteistönhoitaja Pekka Airas (02) Seurakuntamestari Ilkka Puonti (02) Seurakuntamestari Liisa Suominen (02) Seurakuntapuutarhuri Pekka Suominen (02) Emäntä Anni Nieminen (02) Pitopalveluyrittäjä Sirpa Ruohonen Merimaskussa: Seurakuntamestari Pirjo Litukka (02) Rymättylässä: Seurakuntamestari Ritva Mannelin (02) Naantalin seurakunta Naantali Seurakuntakeskus Piispantie 2 Kirkkoherranvirasto (02) , fax (02) Avoinna ma-pe klo 9-13 Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) , Kappalainen Ensio Ruskovuo (02) Kappalainen Leena Flander (02) Srk-pastori Marja Saantola (02) Srk-pastori Annukka Lindberg (02) Kanttori Kari Vuola Kanttori Miika Hartikainen (02) Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos (02) , (02) Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus (02) Päiväkerhot Seurakuntakuntakeskus (02) Lastenohjaajat/seurakuntakeskus (02) Lastenohjaajat/Nuhjala (02) , (02) Diakoniatoimisto avoinna ma10-12 ja to Johtava diakoniatyöntekijä Annukka Vilenius-Anttila (02) Diakonissa Minna Pykälämaa Diakoni Anita Mäkilä (02) Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) Nuorisotoimisto alakerta Dipoli Johtava nuorisotyönohjaaja Waltteri Hämäläinen (02) Nuorisotyönohjaaja Timo Havukainen (02) Nuorisotyönohjaaja Marjo Hakamäki-Salo (02) Nuorisotyönohjaaja Aino Ranta (02) Nuorisotyönohjaaja Katri Lehikoinen Merimaskun seurakunta Kirkkoherranvirasto Avoinna ma klo ja ke klo 9 12 Fax (02) Kirkkoherra Matti Huovinen, (02) Diakoni (02) Kanttori Tiina Lustig (02) Rymättylän seurakunta Kirkkoherranvirasto (02) Avoinna ti ja pe 9-12 ke Kirkkoherra Petri Sirén (02) Seurakuntasihteeri Nina Lehtovirta (02) Diakoni Raimo Ojala (02) , (02) Seurakuntakoti (02) Kirkko, hautausmaa/huoltorak. (02)

14 S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u NAANTALI VELKUA Marraskuu Su klo 10 Perhemessu Naantalin Annukka Lindberg, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Uusien työntekijöiden siunaaminen, Laaksonlapset, joht. Miika Hartikainen, kirkkokuljetus. Kirkkokahvit pappilassa. Joulukuu Su klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Naantalin Leena Flander, Jyrki Rautiainen, Kari Vuola. Naantalin kamarikuoro, joht. Jouko Valkonen. Su klo 10 Messu Naantalin Ensio Ruskovuo, Marja Saantola, Miika Hartikainen. Kirkkokuljetus, kirkosta kuljetus vanhusten joulujuhlaan seurakuntakeskukseen. Su klo 10 Messu Naantalin Marja Saantola, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. To klo Jouluaaton hartaus Naantalin Marja Saantola. Kuljetus. Lähtö Karvetinkadulta klo To klo Jouluaaton hartaus Hakapellon kappelissa. Annukka Lindberg, Miika Hartikainen. To klo 16 Jouluaaton hartaus Naantalin Jyrki Rautiainen. Miika Hartikainen, Kari Vuola, Juha-Pekka Vikman, viulu. To klo 22 Jouluyön messu Naantalin Ensio Ruskovuo, Marja Saantola, Kari Vuola. Pe klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Naantalin Leena Flander, Kari Vuola. Chorus Gratiae, joht. Miika Hartikainen. Kirkkokuljetus, lähtö Karvetinkadulta klo Pe kl Julotta i Nådendals kyrka (arr. av Åbo sv. församling). La klo 10 Tapaninpäivän messu Naantalin Jyrki Rautiainen, Annukka Lindberg, Kari Vuola. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Naantalin Ensio Ruskovuo. Tammikuu Pe 1.1. klo 10 Uuden vuoden päivän sanajumalanpalvelus Naantalin Annukka Lindberg, Miika Hartikainen. Su 3.1. klo 10 Messu Naantalin Jyrki Rautiainen, Leena Flander, Miika Hartikainen. Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Naantalin Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen. Su klo 10 Messu Naantalin Marja Saantola, Annukka Lindberg. Su klo 10 Messu Naantalin Ensio Ruskovuo, Leena Flander. Su klo 10 Messu Naantalin Jyrki Rautiainen, Annukka Lindberg. Su klo 10 Messu Naantalin Leena Flander, Jyrki Rautiainen. Helmikuu Su 7.2. klo 10 Messu Naantalin Yhteisvastuukerääjien siunaaminen. Su 7.2. klo 15 Kynttilänpäivän vauvakirkko Naantalin Su klo 10 Jumalanpalvelus Naantalin Su klo 10 Jumalanpalvelus Naantalin Su klo 10 Jumalanpalvelus Naantalin Maaliskuu Su 7.3. klo 10 Jumalanpalvelus Naantalin Su klo 10 Messu Naantalin Messussa hiihtolomarippikoulun konfirmaatio. Su klo 11 Sanajumalanpalvelus Velkuan Ensio Ruskovuo, Reini Koivusalo. Seppeleenlasku sankarihaudalla. Itsenäisyyspäivän juhla koululla jumalanpalveluksen jälkeen. Ma klo Koulun joulukirkko + kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa Ke klo 15 Jouluhartaus Velkuan Leena Flander, Reini Koivusalo. Su klo 10 Messu Velkuan Marja Saantola, Reini Koivusalo. Kahvit ennen messua. Ke klo Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa. Annukka Vilenius-Anttila. Ke klo 17 Ehtoollishartaus Velkuan Kummelissa. Leena Flander, Reini Koivusalo. Su klo Sanajumalanpalvelus Velkuan Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta. ARKIEHTOOLLINEN Keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa Tuhkamessu DIAKONIATYÖ Kohtaamispaikka Kohtaamispaikan kahvio ja kirppari (seurakuntakeskus, Piispantie 2) on avoinna ma-to klo Tule virkistymään kahvikupin äärelle ja tekemään löytöjä kirpparilta. Meillä on aikuisten ja lasten vaatteita sekä astioita, kirjoja yms. Ostamalla meiltä tuet samalla seurakuntamme diakoniatyötä. Kiitos asiakkaille ja lahjoittajille sekä ahkerille vapaaehtoisille tästä vuodesta ja Siunattua Joulua! Hyvää huomenta naantalilaiset hartaushetki Kohtaamispaikalla tiistaisin klo 11. Ohjelmansuorittajat vaihtuvat viikoittain. Äiti-Teresan peittopiiri Kohtaamispaikalla keskiviikkoisin klo 11. Piiri tarvitsee lisää villalankoja peittojen tekemiseen, tuo lahjoituksesi Kohtaamispaikalle tai diakoniatoimistoon, kiitos! Peli-iltapäivä keskiviikkoisin klo 13, pelataan yhdessä Rummikuppia ja tupamölkkyä. Korttiaskartelu ma klo 11 Kohtaamispaikalla Eila Kosken johdolla. Omaishoitajien ryhmä to klo 13. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Inkeripiiri kokoontuu ti klo 14 ryhmähuone 4. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Kohtaamispaikan kahvio ja kirppari sekä piirit ja ryhmät ovat joulutauolla ajalla Vapaaehtoistoiminta diakoniatyössä Ilman vapaaehtoisia työntekijöitä seurakuntamme toiminta olisi paljon suppeampaa. Diakoniatyössä tavoitteemme on olla ihmistä lähellä niin arjessa kuin juhlassa. Diakoniatyötä tarvitaan erityisesti silloin kun on vaikeuksia tai yksinäisyyttä. Mikäli olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta ja valmis antamaan aikaasi seurakunnan työn hyväksi, ota yhteyttä. Tehtäviä löytyy Kohtaamispaikan kahviosta, kirpparilta, lähimmäispalvelusta, tilaisuuksien järjestelyistä, yhteisvastuukeräyksestä yms. Myös erilaisten ryhmien vetäjiä tarvitaan. Terveisin diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet. Diakoniatyön piirejä kevätkaudella Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä tiistaina 12.1., 16.2., 16.3., ja klo seurakuntakeskuksessa ryhmähuone 4:ssä. Tied. Minna Pykälämaa Potero keskustelupiiri veteraanimiehille kokoontuu parillisten viikkojen torstaisin alkaen klo seurakuntakeskuksen alakerrassa. Tied. Annukka Vilenius-Anttila. (Vuoden 2009 viimeinen kokoontuminen on ) Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa keskiviikkona , 20.1., 17.2., 17.3., ja klo tied. Annukka Vilenius-Anttila EU-ruokajakelu Diakoniatoimistossa maanantaina ja klo Muuna aikana varaathan ajan: Anita p Mari p Annukka p Minna p Naantalin papit tavattavissa Papit päivystävät seuraavina ajankohtina: Kappalainen Ensio Ruskovuo pe klo 10-12, p Kappalainen Leena Flander to 11-13, p Seurakuntapastori Marja Saantola ke klo 10-12, p Seurakuntapastori Annukka Lindberg to klo 10-12, p Pappi on tavattavissa jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen sielunhoitoajan sopimista varten. Pappien vapaapäivät ovat pääsääntöisesti maanantaisin ja tiistaisin LAPSITYÖ PERHENEUVOJA Päivähoidon väki Tervetuloa lasten jouluiseen kirkkohetkeen! 2.12 Hakapellonkappeliin klo 9.15 ja klo seuraavasti: Immasten ja Suovuoren päiväkodit klo Alueen perhepäivähoitajat sekä Nuhjalan ja Taimon päiväkodit klo Naantalin kirkkoon klo 9.15 ja klo Perhepäivähoitajat lapsineen sekä loput päiväkodit tervetuloa, kumpaan vain teille sopii. Ei tarvitse ilmoittautua. Molemmissa paikoissa laulamme seuraavat laulut: Pienen kynttilän sytytän, Joulupuu on rakennettu, Pienet kellot soittavat ja Enkeli taivaan. Luetaan Lasten Raamatusta jouluevankeliumi ja lastenohjaajat laittavat jouluisia pöytiä lasten katseltavaksi. Lämpimästi tervetuloa! Yst terv. Tuulikki seurakunnasta, p Perheneuvoja Marjut Ostermaa palvelee Naantalin rovastikunnan alueella. Ajanvaraus p NUORISOTYÖ ks. ohjelma:

15 S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u MERIMASKU RYMÄTTYLÄ Ti klo 13 Äiti Teresan peittopiiri seurakuntakodilla. Su klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Su klo 10 Jumalanpalvelus Merimaskun kirkossa, tämän jälkeen kunnianosoitukset hautausmaalla sekä itsenäisyysjuhla seurakuntakodilla. Ti klo 13 Kaffepaussi seurakuntakodilla. To klo 13 Kultaisen iän kerhon joulujuhla seurakuntakodilla. Su klo 18 Kauneimmat joululaulut To klo 16 Jouluaaton hartaus Merimaskun Pe klo 7 Jouluaamun Juhlajumalanpalvelus Pe 1.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Merimaskun Su 3.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Merimaskun Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen ehtoollisjumalanpalvelus Jumalanpalvelukset Rymättylän kirkossa Su klo Adventin sanajumalanpalvelus, rippikoululaisten ilmoittautuminen. Su 6.10 klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälkeen seppelten lasku sekä itsenäisyyspäivän juhla srk-kodilla jossa puhuu professori Pentti Huovinen. Su klo Adventin messu. Su klo Adventin sanajumalanpalvelus, mukana inkeriläisten lauluryhmä Turusta. To klo 16 Jouluaaton hartaus hautausmaalla. Pe klo 7 Joulupäivän sanajumalanpalvelus, kirkkokuoro. Pe klo 16. Perheiden joulukirkko. Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus. Jouluajan musiikkitilaisuuksia Rymättylän kirkossa Ke 9.12 klo 10 Joulukonsertti klo Rientolan eläkeläisten orkesteri joht. Jutta Jelys Unkarista. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Su klo 18 Kauneimmat Joululaulut. To klo 23 Uudenvuodenaaton konsertti, Esa Vähämäki. Vapaa pääsy. Muita tilaisuuksia Ti klo Kultaiseniänkerho seurakuntakodilla. Ke klo Ystävätoimintaryhmä kokoontuu Katava-kodin kerhohuoneessa. To klo Äiti Teresa - kerho. Seuraavan kerran klo seurakuntakodilla. Pe klo 23 Jouluyön musiikkia Merimaskun Joulun säveliä esittävät Tiina ja Tom Lustig. La klo 18 Tapaninpäivän iltamessu. Huom! Aamulla klo 10 ei jumalanpalvelusta. Ti klo Eläkeliiton ja Kultaiseniänkerhon joulujuhla seurakuntakodilla. La klo 10 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus Su klo 10 Ehtoollisjumalanpalvelus Su klo 10 Sanajumalanpalvelus. Pe klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus klo 10. Su 3.1. klo 10 Messu. Pyhäkoulu sunnuntaisin seurakuntakodilla. Perhekerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30 seurakuntakodilla saakka. Kerho jatkuu Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: Minna.Pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: Tavattavissa myös Karvetin Klubitalolla kerran kuukaudessa ja Päiväkeskus Tuulentuvassa kaksi kertaa kuukaudessa Anita.Makila@evl.fi LÄHETYS Lähetys- ja diakoniamyyjäiset la klo seurakuntakeskuksen alakerrassa. Merikirkkopiiri tiistaisin klo 12 parillisilla viikoilla (ryhmähuone 3). Viimeinen kerta ennen joulua Aloitamme taas joulutauon jälkeen Lähetyspiiri torstaisin klo 13 parillisilla viikoilla (ryhmähuone 4). Viimeinen kerta ennen joulua Aloitamme taas joulutauon jälkeen Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Lähimmäispalvelu, Omaishoitajat Puhelin: Mari.Syrjakoski-Vuollet@evl.fi Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: Annukka.Vilenius-Anttila@evl.fi Diakoniatoimistossa ( Piispantie 2 ) päivystys maanantaisin klo ja torstaisin klo Su klo 18 nuorten iltamessu seurakuntakeskuksessa Hyväntekeväisyyskonsertti Su klo 17 seurakuntakeskuksessa Solistina Nicholas Söderlund. AIKUISTYÖ Naisten raamis joka toinen viikko ke klo 18 seurakuntakeskuksessa. Piiri alkaa joulutauon jälkeen Tiedustelut: Marja Saantola, p Gospel-jumppa maanantaisin klo 18. Jatkuu joulutauon jälkeen Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linnela. KIRKKOKULJETUKSET Messu Naantalin kirkossa klo Messu Naantalin kirkossa klo 10. Kirkosta kuljetus vanhusten joulujuhlaan seurakuntakeskukseen Kauneimmat joululaulut Naantalin kirkossa klo 12. Lähtö Karvetinkadulta klo Jouluaamun jumalanpalvelus Naantalin kirkossa klo 8. Lähtö Karvetinkadulta klo Kauneimmat joululaulut Hakapellon kappelissa klo 15. Lähtö linja-autoasemalta klo Messu Naantalin kirkossa klo 10. Kaukaa lähelle - Tehdään olo kotoisemmaksi kaukaa muuttaneille Kansainvälinen ilta seurakuntakeskuksessa (Piispantie 2) Kohtaamispaikalla to klo 18. Musiikkia, sketsiä, tarinoita. Tule luomaan yhteyksiä! Kaikille avoin tilaisuus. Kahvitarjoilu maksuton. Tilaisuuden järjestää DaisyLadies ry ja Naantalin seurakunta Naantalin teatteri Palmusunnuntain messu Naantalin kirkossa klo 10. Reitti mentäessä kirkkoon: Karvetinkatu-Teräskatu-Vanha Vantontie -Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Taimontie-Kurkelankatu-Aurinkotie-Venevalkamantie-Teljentie-Lukkarinkatu(iso parkkipaikka)-piispantie-aurinkosäätiön Palvelutalon kulmalla-myllynkiventie-luostarinkatu-kirkko. Paluukuljetus. Reitti 6.1. mentäessä Hakapeltoon: Lähtö linja-autoasemalta-tuulensuunkatu-maariankatu-kaivokatu-käsityöläiskatu-myllynkiventie-aurinkotie-kurkelankatu-aurinkotie-maskuntie-isotalontie-nuhjalantie-soinistentie-hakapelto. Paluukuljetus tilaisuuden jälkeen. Talvisodan alkamisen kenttähartausluonteinen muistojuhla klo 13 Naantalin seurakuntakeskuksessa Puhujina kirkkoherra Jyrki Rautiainen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm. Musiikista vastaa VG-Brass, johtananaan Jari Virta. Järj. Naantalin seudun sotaveteraanit ry 15

16 Joulun ajan tilaisuuksia seurakunnissa Naantali To klo 19 Naantalin Musiikkiopiston joulukonsertti Naantalin Su klo 18 Kauneimmat joululaulut Naantalin Ke klo 20 Minun jouluni - Eino Grönin joulukonsertti Naantalin To klo 19 Kauneimmat joululaulut Naantalin La klo 18 VG 62:n joulukonsertti Naantalin Su klo 12 Kauneimmat joululaulut Naantalin Kuljetus. Lähtö Karvetinkadulta klo Su Klo seurakunnan yhteinen joulujuhla seurakuntakeskuksessa. To klo Jouluaaton hartaus Naantalin To klo Jouluaaton hartaus Hakapellon kappelissa. To klo 16 Jouluaaton hartaus Naantalin To klo 22 Jouluyön messu Naantalin Pe klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Naantalin Pe kl Julotta i Nådendals kyrka (arr. av Åbo sv. församling). La klo 10 Tapaninpäivän messu Naantalin Pe 1.1. klo 10 Uuden vuoden päivän sanajumalanpalvelus Naantalin Su 3.1. klo 10 Messu Naantalin Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Naantalin 6.1. klo 15 Kauneimmat joululaulut Hakapellon kappelissa. Kuljetus, lähtö Linja-autoasemalta klo Rymättylä Ke 9.12 klo 18 Joulukonsertti Rymättylän Su klo adventin messu Rymättylän kirkossa Su klo adventin sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa Su klo 18 Kauneimmat Joululaulut Rymättylän To klo 16 Jouluaaton hartaus hautausmaalla. Pe klo 7 Joulupäivän sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa Pe klo 16. Perheiden joulukirkko Rymättylän La klo 18 Tapaninpäivän iltamessu Rymättylän Su klo 10 Sanajumalanpalvelus Rymättylän To klo 23 Uudenvuodenaaton konsertti Rymättylän Pe 1.1 klo 10 Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus Rymättylän Su 3.1. klo 10 Messu Rymättylän Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen sanajumalanpalvelus Rymättylän Merimasku Su klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Su klo 18 Kauneimmat joululaulut To klo 16 Jouluaaton hartaus Pe klo 7 Jouluaamun juhlajumalanpalvelus Pe klo 23 Jouluyön musiikkia La klo 10 Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus Su klo 10 Ehtoollisjumalanpalvelus Pe 1.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Su 3.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus Ke 6.1. klo 10 Loppiaisen ehtoollisjumalanpalvelus Velkua Su klo 11 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa + itsenäisyypäivän juhla Velkuan koululla. Ma klo Koulun joulukirkko + kauneimmat joululaulut Velkuan kirkossa Ke klo 15 Jouluhartaus Velkuan Seuraava Vesper ilmestyy : Tuntematon Jeesus Pienen Pyhä Aika on eron ja jäähyväisten