Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä?"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ AKI VUOKKO LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen lisäkoulutus Työterveyslaitos, Työlääketiede PIRJO JUVONEN-POSTI LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos, Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen ARI KAUKIAINEN LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri lääketieteellinen johtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola TOIMIA-hankkeen Toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Toimintakykyajattelu kuuluu jokaiseen vastaanottotilanteeseen. Ajattelumalliksi työttömän Fit Note : jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työllistymisen tukena. Toiminta- ja työkykyä tulee arvioida jo työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa, jotta tuetaan nopeaa työllistymistä ja estetään työttömyyden pitkittyminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu. Toimintatapasuositus keskittyy työttömyyden alkuvaiheen toiminta- ja työkyvyn arviointiin ja sisältää yksittäisiä arviointimenetelmiä. Työttömien terveystarkastuksia ja toimintakyvyn arviota tulee tehdä myös pitkäaikaistyöttömille. Tällöin selvitykset ja jatkotoimet voivat edellyttää intensiivisempää palveluohjausta ja verkostotyötä. Pitkittyvässä työttömyydessä terveydelliset riskit lisääntyvät, sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta ja riski syrjäytyä kasvaa. VERTAISARVIOITU VV Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä olevat, sairauksien hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta (1,2). Terveydenhuoltolain (3) mukaan kunnan on järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille. Toiminta- ja työkyvyn mittaamisen tarkoituksena on arvioida hoidon ja kuntoutuksen tarve. Arvion painopistettä tulee nykyisestä siirtää irtisanomisvaiheeseen ja työttömyyden alkuun. Tavoitteena on vajaakuntoisuussyistä johtuvan työttömyyden pitkittymisen estäminen. Jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn arvioinnin ajatuksena on työttömän Fit Note, jossa siirrytään menetetyn arvioinnista jäljellä olevien vahvuuksien kartoittamiseen ja työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Nuorten ja osatyökykyisten tilanne on erityisen ajankohtainen (4). Toiminta- ja työkyvyn määritelmät riippuvat asiayhteydestä. Toimintakyky on tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa (5). Toiminta- ja työkykyä heikentävät tekijät ovat sosiaalisia, kuten osaaminen, motivaatio ja taidot, tai terveyteen liittyviä (6,7,8,9,10). Arvioinnin ja mittaamisen näkökulmasta kyse on siitä, miten selviydytään päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista (11). Työkyky nähdään toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoksi tai kyvyksi selviytyä tehtävistä tietyssä työssä ja työympäristössä (12). Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan. Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat (13). Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön voi arvio todellisista mahdollisuuksista työllistyä jäädä puutteelliseksi. Työttömyyden ja työkyvyn käsitteitä on useita (taulukko 1). Työkyvyttömyyden (14) ja menetetyn työkyvyn sijaan voidaan korostaa jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökyvyn käsite tuo esille mahdollisuuksia työhön paluuseen ja työssä pysymiseen (4,15,16,17). Työttömyyden lähtötilanteen perusteella ei voida ennustaa, miten työttömyys- tai työura kehittyy (18). Työmarkkinoiden murroksissa 1990-luvun lama syrjäytti työstä selvimmin huonosti koulutettuja, ikääntyneitä ja vajaakuntoisia, osan pitkäksi aikaa tai pysyvästi (19,20). Vuonna 2008 alkanut taantuma lisäsi työttömyyttä myös nuoremmissa ikäluokissa ja paremmin koulutetuilla (Suikkanen Asko, julkaisematon havainto). Työllistymiseen vaikuttavat jäljellä oleva toiminta- ja työkyky, ikä, osaaminen, sosiaaliset taidot, ammattitaito ja työnsaantimahdollisuudet. Eniten työttömyysriskiä kasvattavat yli 50 vuoden ikä, matala koulutustaso, aikaisempi työttömyys ja yksin asuminen (21). Henkilöt, joiden terveydentila ja työkyky on huonompi, valikoituvat useammin työttömiksi (1). Työttömien paluu avoimille työmarkkinoille vaikeutuu jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen (1,16,22,23). Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukee työllistymistä, vajaakuntoisten työllistyminen on vaikeampaa (1,24). 3659

2 KIRJALLISUUTTA 1 Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto AM, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2008;14: Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä. Suom Lääkäril 2010;65: Terveydenhuoltolaki (1326/2010). 4 Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Julkaisuja 2011;1: Sainio P. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-hanke. Luento TOIMIA-tietokannan julkaisuseminaarissa Sainio_ pdf. 6 Karppi S-L. Toimintakyky on selviytymistä elämän haasteista. /NET/ HJ?OpenDoc ument. 7 Järvikoski A. Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiö, Tutkimuksia Research reports 46, Järvikoski A, Härkäpää K, Mannila S. Moniulotteinen työkykykäsitys ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Kuntoutus 2001;3: Ilmarinen J. Promotion of work ability during aging. Kirjassa: Kumashiro M, Cox T, Goedhard W, Ilmarinen J, toim. Aging and work. London and New York: Taylor and Francis 2003; Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, Järvisalo J. Työkyvyn moninaisuus. Kirjassa: Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, 2006; Ojala M, toim. WHO. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Helsinki: Stakes 2004;4: Mäkitalo J, Palonen J. Mitä on työkyky: lääketieteellinen, tasapainomallin mukainen ja integroitu käsitystyyppi. Työ ja ihminen 1994;8: Lehto M. Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Selvityshenkilön raportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011;5: Tola S. Toimintakyky vai työkyky? Duodecim 2008;124: Vuorela M. Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Selvitys Työ- ja elinkeinoministeriö 2008; oppuraportti.pdf. 16 Työelämäryhmän loppuraportti Ehdotuksia työurien pidentämiseksi 2010; itys pdf. TAULUKKO 1. Työttömyyden ja työkyvyn käsitteitä. Käsite Työnhakija Työtön Määritelmä Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä olevat (1). Pitkäkestoinen työttömyys itsessään lisää sairastavuutta ja heikentää hyvinvointia (1), mutta nopea työllistyminen tukee työkyvyn säilymistä (25). Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille ovat keski-ikäiset miehet, juuri koulunsa lopettaneet nuoret ja takaisin työelämään pyrkivät naiset (1). Edellä mainitut työttömyyden kielteiset vaikutukset ovat selvempiä miehillä kuin naisilla. Työttömyyden kesto, kielteiset odotukset työllistymisestä, yksin eläminen ja sosiaalisen tuen Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa. Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Pitkäaikaistyötön Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana. Vaikeasti työllistyvä Vajaakuntoinen työntekijä Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyys Osatyökyvyttömyys Jäljellä oleva työkyky Osatyökykyinen Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt. Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. 1 Työ- ja elinkeinotoimiston vajaakuntoiseksi määrittelemällä työnhakijalla on mahdollisuus saada ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Sairaudesta johtuva todennäköisyys tai riski lähivuosina ilman kuntoutusta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. 2 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus perustuu työkyvyttömyyden uhkaan. Sairausvakuutuslaissa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Eläkelainsäädännön määritelmä on laajaalaisempi. Työkyky on alentunut vähintään kahdella viidenneksellä. Eläkelainsäädännön mukaan kykyä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Ei ole määritelty lainsäädännössä, käytetty vajaakuntoisen synonyyminä, useimmiten kun työ- ja toimintakyky on alentunut. Määritelty myös olennaisena tai osittaisena työkyvyn menetyksenä (13). 1 Työllisyysasetus 1988, Laki julkisista työvoimapalveluista (1295/2002), Työterveyshuoltolaki (1383/2001). 2 Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), Kuntoutuslaki puute yhdistyvät heikompaan terveyteen. Varmoja johtopäätöksiä keskinäisistä vaikutuksista ei ole, mutta työttömyys, sairaus ja köyhyys kasautuvat samoille ihmisille (1). Työttömyys, köyhyys ja puutteellinen koulutus ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä (25). Näistä syistä työttömien työkykyneuvonnassa on terveystekijöiden ohella otettava huomioon muut syrjäytymisriskit. Useilla pitkäaikaistyöttömillä on työllistymiskykyä heikentäviä terveydellisiä riskejä ja ongelmia sekä riittämättömästi hoidettuja sairauksia 3660

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Terveydenhuollon lähetetiedot työ- ja elinkeinotoimistolle. Miksi terveydenhuollon yksikkö ohjaa työntekijän työ- ja elinkeinotoimistoon Henkilön perustiedot, koulutus ja työhistoria (katso myös taulukko 4) Kuvaus ja arvio toiminta- ja työkyvystä: Kuvaus viimeisistä työtehtävistä ja niissä suoriutumisesta Tieto työpaikalla tehdyistä mahdollisista työjärjestelyistä Uudelleentyöllistymisessä huomioitavat mahdolliset terveyden/toimintakyvyn rajoitukset Jatkosuositukset: Arvio työkyvystä ja kuntoutustarpeesta Arvio oppimiskyvystä, ongelmanratkaisutaidoista, itseohjautuvuudesta ja tuen tarpeesta Onko työkyvyttömyyden uhkaa selvitetty, jos on niin miten Arvio mahdollisesta oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen Onko työ- ja elinkeinotoimiston tarpeen ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikköön Terveydenhuollon yksikön yhteystiedot Tietojen siirtoon tarvitaan aina ao. henkilön kirjallinen lupa Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM Vuorinen H, Haapanen A, Jahkola A, Joensuu M, Kivistö S. Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen. Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja, 2010;49: Juvonen-Posti P, Piirainen K, Kallanranta T, Keinänen- Kiukaanniemi S. The reality of returning to work and training: experiences from a long-term unemployment project. Int J Rehabil Res 2004;27: Suikkanen A, Kauppinen P, Viinamäki L. Suomalaisten hyvinvointimuutokset selviytymisen ja syrjäytymisen pelinä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1996;12. 20Myrskylä P. Taantuma ja työttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2010;57: Parpo A. Työllistymisen esteet. Stakes, Raportteja 2007;11: Saikku P, Sinervo L. Työttömien terveyspalvelun juurrutus. Valtakunnallisen PTT-hankkeen kokemuksia, arviointitutkimuksen tuloksia ja kansallisia suosituksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2010;42: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömien työkyvyn arviointi ja terveyspalvelut. Työryhmän raportti. TEM-raportteja 2011;10:4 35. (2). Yleisimpiä ovat mielialahäiriöt, päihderiippuvuus ja kohde-elinvauriot ja tukielinsairauksista rangan ja isojen nivelten sairaudet. Hoito ja kuntoutustarve jäävät usein tunnistamatta sairauksiin liittyvän vetäytymisen ja passivoitumisen vuoksi. Heikon opiskelu- ja työmenestyksen ja syrjäytymisen taustalla voi olla myös lievä kehitysvammaisuus ja heikkolahjaisuus (2) tai kapea-alaisia oppimisen erityisvaikeuksia (26) ja tarkkaavuushäiriötä (27). Vaikeasti työllistyvät ovat useammin ikääntyneempiä, naisia, huonommin koulutettuja ja asuvat vaikean työttömyyden alueella (28). Ikääntyneet työttömät kokevat työkykynsä laskeneen voimakkaasti työttömyyden kestäessä yli kaksi vuotta (29). Nuorilla työttömyys on erityinen riski syrjäytymiselle (1), kuten myös mielenterveys- ja alkoholiongelmat (30). Kohdennetulla ryhmäohjauksella on voitu vaikuttaa myönteisesti urakehitykseen ja mielenterveyteen (31). Ohjaus tulisi kohdistaa nuorille, joilla on heikot uravalmiudet, oppimisvaikeuksia tai riski mielenterveysongelmiin. Syrjäytymisriskissä ja tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin toteutuu huonosti (32). Nuorisolain muutoksella pyritään parantamaan tunnistamisen lisäksi varhaisen tuen ja palvelujen tarjoamista (33). Osatyökykyisten työllistyminen on heikkoa huolimatta erilaisista tukitoimista (28). Esteinä ovat ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puutteet (13). Yrityksen näkökulmasta haaste on osaamisen ja työtehtävien muotoilu työkykyä vastaaviksi (34). Haastava verkostoyhteistyö Työttömien perusterveydenhuollosta, kuntoutustarpeen arvioinnista ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa terveyskeskus ja työnhaun ja työllistymisen tukitoimista työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Toiminta- ja työkyvyn ja työllistymisen edistäminen on monihallinnollista yhteistyötä, ts. verkostotyötä, missä asiakasyhteistyöneuvottelukaan ei aina tuo odotettua tulosta (35,36). Terveydenhuollon tulee käynnistää nykyistä aktiivisemmin verkostotyö eri palvelutahojen kanssa työttömyyden pitkittymisen monitekijäisyydestä (1) ja tukijärjestelmän moninaisuudesta johtuen. Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut -työryhmä (23) painottaa työ- ja elinkeinotoimiston vastuuta toiminta- ja työkyvynarvioinnin tunnistamisessa ja jatko-ohjauksen käynnistymisen varmistamisessa. Työ- ja elinkeinotoimisto tarvitsee tiedon, miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin (22,23,37). Kelan vastuulla on oikea-aikaistaa kuntoutustoimia ja tehdä asiakaslähtöistä verkostotyötä. Kela osaltaan tiivistää sidosryhmätyötä työkykyneuvonnalla, jossa kartoitetaan työhön paluun ja kuntoutuksen kokonaistilannetta (38). Uusi terveydenhuoltolaki (3) velvoittaa kuntia järjestämään terveysneuvontaa ja tarpeelliset terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella oleville nuorille ja työikäisille. Aktiivinen arviointi painopiste työttömyyden alkuvaiheessa Työttömyyden alkuvaiheen toimintakyvyn arviointikäytännöistä ei ole ollut yhtenäistä terveydenhuollon suositusta. Oheisen toimintatapasuosituksen tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista, estää työttömyyden pitkittyminen ja tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä varhaisvaiheen kohdennetuilla toimenpi- 3661

4 TAULUKKO 3. Työ- ja toimintakykyä ennustavia tekijöitä ja kartoitusmenetelmiä. Terveydellisten riskien ja suojaavien elämäntapojen kartoitus Tyypillisen päivän kuvaus 24 Suikkanen A, Lindh J, Linnakangas R. Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Kelan vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa olleiden henkilöiden asema työmarkkinoilla vuosina Kuntoutus 2010;4: Pensola T, Järvikoski A, Järvisalo J. Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn. Kirjassa: Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos 2006; Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistus, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön työselosteita 2010;40: Korkeila J, Tani P. Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä. Duodecim 2005;121: Terävä E, Virtanen P, Uusikylä P, Köppö L. Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2011;23: Laiho V, Hopponen A, Latvala T, Rämö A-K. Erityisryhmien työkyky, työttömät ja vammaiset. Pellervon taloustutkimus, PTT-raportteja 2010;225: Koskinen S, Kestilä L, Martelin T, Aromaa A, toim. Nuorten aikuisten terveys. Terveys tutkimuksen perustulokset vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7, 2005; Painoindeksi (paino, pituus), vyötärönympärys Diabetesriskitesti Tupakointi Liikunta ja ravitsemus Alkoholin (AUDIT) ja päihteiden käyttö (67) Haastatella arkipäivän toimintoihin osallistuminen ja niistä selviytyminen (53, katso myös taulukko 4) Henkilön oma arvio tilanteesta, Työkykypistemäärä (työkykyjana) työ- ja toimintakyvystä Työkykyindeksin kysymys 1 (47) Oma arvio työkyvystä kahden vuoden kuluttua, Työkykyindeksin kysymys 6 teillä. Terveystarkastustoiminnan osaksi tulee ottaa toiminta- ja työkykyarvio -ajattelu. Suositus 1: Terveydenhuollon ammattilaisen tulee arvioida toiminta- ja työkykyä kokonaisvaltaisesti jo työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa. Arvioinnin pohjalta laaditaan työllistymistä tukeva kuntoutussuunnitelma ja ohjataan hoitoon tai kuntoutukseen. Näin työllistymisen tukitoimet voidaan suunnitella ja käynnistää viiveettä. Työterveyshuollon tulee antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta työttömyyden uhatessa sekä työntekijöille että työpaikoille (39,40,41). Irtisanomisaikana kartoitetaan, onko suora uudelleentyöllistyminen mahdollista vai tarvitaanko työnhaun rinnalla kuntoutustoimenpiteitä (22,23). Suositus 2: Työttömän toiminta- ja työkyvyn arviointitarve tulee tunnistaa viimeistään työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuukautta (1,16,22,23). Tällöin ohjataan em. henkilöt terveystarkastukseen tai toiminta- ja työkyvyn arviointiin. Jokaisen työnhakijan terveystarkastuksen tarve on arvioitava työ- ja elinkeinotoimistossa ensimmäisessä haastattelussa. Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa työnhakijan tarvittaessa terveystarkastukseen ja lääkärin vastaanotolle hakemaan lausuntoa työkyvystä (taulukko 2) (kuvio 1). Tavoitteena on selvittää henkilön terveydentilaa, arvioida mahdollisia toimintakyvyn rajoituksia ja sitä, mitä tukea tai selvittelyjä tarvitaan. Arvio jäljellä olevasta toimintakyvystä ja sen rajoituksista tarvitaan tehtäessä hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä koskevia päätöksiä. Terveydentilan selvittämisen tulee sisältää vähintään terveydenhoitajan tarkastus. Terveystarkastusten tekijät tulisi olla työ- ja elinkeinotoimiston tiedossa (23). Suositus 3: Toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmät valitaan toiminta- ja työkyvyn heikkenemisriskin mukaan. Kuntoutussuunnitelmaa laatiessa otetaan huomioon työttömyyden kesto. Lähtötilanteen arvio ja kartoitus vaikuttavat arviointimenetelmien valintaan (kuvio 1). Muusta palveluverkostosta saatava tieto esim. havaitusta tukitarpeesta tuo näkökulmia terveydenhuollon ammattilaiselle toimintakykyarvioon (42). Seuraavassa esitettävien yksittäisten arviointimenetelmien valinnan lähtökohtana ovat olleet työkyvyn arvioinnin ja varhaisen työkyvyn alenemisen kannalta keskeiset toimintakyvyn osaalueet ja yleisimmät työkyvyttömyyttä aiheuttavat kansantaudit. Sairausryhmistä ja oireista on keskitytty niihin, joiden merkitys on suurin työkyvyn ja pitkittyvän työttömyysriskin kannalta. Menetelmien valinnan kriteerinä on ollut näyttö menetelmien pätevyydestä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työkyvyn muutosten ennustamisessa. Varhainen tunnistaminen Yksittäistä testiä tai menetelmää, jolla havaitaan työkyvyn aleneminen jo varhaisessa vaiheessa, ei ole olemassa. Toiminta- ja työkyvyn tietoa on kartoitettava monella eri tavalla. Kyselyt ja lomakkeet helpottavat ja tehostavat tiedon keruuta, oleellisten asioiden havaitsemista ja puheeksiottoa. Osa kyselyistä toimii seulana toimintaja työkykyä alentavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat kyselyjä tärkeämpiä työ- ja toimintakyvyn edistämisen ja sen alenemisen havaitsemisessa. Eri menetelmin saatua arviota täydennetään terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja tarvittavilla tutkimuksilla. Koska työttömien hoito- ja kuntoutustarve on voinut jäädä tunnistamatta (2), voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia ja jatkohoidon ohjausta kuin työelämässä mukana olevilla. Terveyskäyttäytyminen Epäterveet elämäntavat voivat heijastella ensimmäisiä merkkejä toimintakykyä uhkaavista on- 3662

5 TIETEESSÄ KUVIO 1. Työtön lääkärin vastaanotolla. Lääkäri (moniammatillinen yhteistyö) Työtön hakeutuu itse/ohjattuna terveystarkastukseen ja työkyvyn arvioon Kartoitus ja lääkärin kliininen tutkimus Terveydelliset riskitekijät Somaattinen ja psyykkinen terveydentila Sosiaalinen toimintakyky Palveluiden käyttö Yhteistyökumppaneilta saatava tieto TOIMINTA- JA TYÖKYVYN ARVIO Työkykyinen Jäljellä oleva työkyky/ Työkyvytön Työkyvyn rajoitteita (väliaikaisesti/pysyvästi) Arvion perusteella tarvittavien tukitoimien suunnittelu ja seurannasta sopiminen Terveydentilan seuranta ja hoito Kohonneisiin riski-tekijöhin puuttuminen Sairauksien hoito Lisätutkimuksiin ohjaaminen Jatkohoitoon ohjaaminen Kuntoutukseen ohjaaminen Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Esim. terveydenhuolto, päihdehuolto, Kela, TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, työeläke-eyhtiöt Mikä on johtanut työttömyyteen? Mitä terveydentilasta tiedetään? Vaikuttaako terveydentila työnhakuun? Onko vajaakuntoisuutta? Mitkä toimenpiteet tukevat toiminta- ja työkykyä? Minkälaisella kuntoutuksella voidaan tukea toiminta- ja työkykyä? Miten edistää voimavaroja? Mitä tietoa toiminta- ja työkyvystä TE-toimistossa tarvitaan? Verkostotyön käynnistäminen Useita yhteistyö-ökumppaneita Esim. terveydenhuolto, sosiaalitoimi, Kela (mm. työkykyneuvoja), TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, opetustoimi, nuoriso-otoimi, kolmas sektori TAULUKKO 4. Sosiaalista toimintakykyä kartoittavia osa-alueita. Henkilötiedot Ikä Sukupuoli Kansalaisuus Suomen/ruotsin kielen taito Asuinpaikka Siviilisääty ja perhesuhteet Koulutus-, työ- ja työttömyyshistoria ja toimeentulo Ammatti ja aiempi työkokemus Koulutus Viimeisin työ, viimeisimmän työsuhteen kesto ja päättymisen syy Aiemmat työttömyysjaksot, työttömyyden kesto nyt, työttömyyspäivien määrä viimeisen kolmen vuoden aikana Toimeentulo tällä hetkellä Päivä- ja viikkorytmi ja arjen sosiaaliset suhteet Mihin aikaan herää ja kuinka monta tuntia nukkuu Onko vastuulla päivittäisiä tai viikoittaisia työtehtäviä (esim. lastenhoito, iäkkään ihmisen hoito, yhdistystehtäviä tms.) Onko viikoittaisia harrastuksia, joita tekee muiden kanssa Kuinka usein tapaa ystäviään tai sukulaisiaan Onko vieraiden kanssa asioiminen ongelmatonta tai vaatiko se voimia Juoko yksin ollessa esim. tv:tä katsoessaan alkoholia Omat odotukset Mitä tavoitteita on tulevaisuuden suhteen Mitä odotuksia on työpaikan löytymisestä ja työllistymisestä 31 Koivisto P. Preparing for working life: Effects of group counseling on adolescents' career development and mental health. Työterveyslaitos ja Jyväskylän yliopisto, People and work research reports 92, Valviran tiedote Osalla kunnista vaikeuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveystarkastusten järjestämisessä valvontaviranomaisia askarruttaa tarkastusten sisältö. 33 Laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010). 34 Kukkonen T. Vastuun uusjako. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu vajaakuntoisten työllistämisessä. Joensuun yliopisto, yhteiskuntatieteen julkaisuja 2009;102: Kokko R-L. Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Helsingin yliopisto, Kuntoutussäätiön tutkimuksia 2003;72. gelmista (43,44). Lihavuuden terveysriskien osoittimeksi valitun painoindeksin (BMI) lisäksi on hyvä mitata vyötärönympärys. Diabetesriskitestin täyttäminen on nopea ja soveltuu hyvin ensimmäiseksi seulontamenetelmäksi (45). Alkoholin riskikäytön tunnistamiseen suositellaan AUDIT-kyselyä (46) (taulukko 3). Koettu työkyky Työkykyindeksin (TKI) (47) avulla voidaan kerätä nopeasti tietoa työkyvystä ja tunnistaa tuen tarvetta. Työkykyindeksi ei ole välttämättä riittävän herkkä tunnistamaan nuorten työkykyongelmia (48). Alun perin työllisille kehitettyä työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa sovellettuna työelämän ulkopuolella olevilla (49). Työkykyindeksiä ollaan kehittämässä siten, että työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat otetaan huomioon (Seitsamo Jorma, henkilökohtainen tiedonanto). Henkilön oma arvio työkyvystä ennustaa hyvin terveydentilan tulevaa kehitystä, työkykyä ja työkyvyttömyyttä. Työkykyindeksin yksittäiset kysymykset (1 ja 6) ennustavatkin hyvin työkyvyn kehitystä (50,51) (taulukko 3). Yleinen toimintakyky Haastattelemalla päivittäisiin toimintoihin osallistumista ja selviytymistä saadaan tietoa toimintakyvystä. Suomessa vakuutusjärjestelmä on käyttänyt toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen 3663

6 36 Saikku P. Asiakasyhteistyötä uudella lailla? Kuntoutuksen asiakasyhteistyön arviointia. Helsinki: sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006;47: Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveys ja kuntoutus. Työterveyshuollon, työpaikkojen ja kuntoutuksessa toimivien yhteistyö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007;60: Kela. Työkykyneuvonta. uomi.nsf/net/ hl? OpenDocument 39 Työterveyshuoltolaki (1383/2001). 40Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001). 41 Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Kirje työterveyshuoltoyksiköille Kuuva N. Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkykyä palauttavat prosessit. Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:5. 43 Helakorpi S, Laitalainen E, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2010;7: Hopsu L, Laitinen J, Halonen J ym., toim. Nuadu: Terveyden edistäminen terveysteknologialla. Helsinki: Työterveyslaitos. Edita 2010; Lindström J, Tuomilehto J. The diabetes risk score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26: Toimia-tietokanta. Audit-kysely. Soveltuvuus alkoholin riskikäytön tunnistamiseen työikäisillä. tietokanta/ 47 Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2 korjattu painos. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos Kujala V, Remes J, Ek E, Tammelin T, Laitinen J. Classification of work ability index among young employees. Occup Med 2005;55: Holm P, Jalava J, Ylöstalo P. Työttömien työkyky vuonna Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 2006;308: de Zwart BC, Frings-Dresen MH, van Duivenbooden JC. Testretest reliability of the work ability index questionnaire. Occup Med 2002;52: TAULUKKO 5. Työllistymistä ja kuntoutumista tukevien palveluiden käyttö. Palveluiden käyttöä tulee arvioida suhteessa toimintakykyarvion pohjalta syntyvään hoito- ja kuntoutustarpeeseen. Mahdollinen vähäinen palvelujen käyttö voi johtua joko todellisesta vähäisestä tarpeesta tai passivoitumisesta ja syrjäytymisestä. Palveluiden käyttö Kyllä Ei Onko henkilö asioinut viimeisen vuoden aikana: Työterveyshuolto Terveyskeskus/lääkäri Terveyskeskus/terveyden- tai sairaanhoitaja Terveyskeskus/hammashoito Terveyskeskus/muu esim. laboratorio Mielenterveystoimisto tai vastaava Sairaala/tutkimus- tai hoitojakso Päihdepalvelut: A-klinikka, katkaisuhoito, päihdekuntoutus Työ- ja elinkeinotoimisto Terveydentilan ja työkunnon arviointi, työkyvyn arviointi Työvoiman palvelukeskus Sosiaalitoimisto Liikuntatoimisto/liikuntapalvelut Järjestöjen tai yhdistysten (esim. työttömien yhdistysten) toiminta Mukailtu Saikku ja Sinervo 2010, Pylkkönen arviointiin PCA-menetelmää (Personal capability assessment) (52,53,54). Menetelmän käyttöön koulutuksen saanut lääkäri perustaa arviointinsa kyselylomakkeiden, haastattelun, vastaanoton havaintoihin ja terveydentilan sekä toimintakyvyn tutkimustuloksiin. Personal capability assessment -menetelmä vie aikaa, eikä sitä suositella yleiskäyttöön, mutta sen toimintakykyä hahmottavaa lähestymistapaa, tyypillisen päivän kuvaus -haastattelua voidaan hyödyntää vastaanotolla (53) (taulukko 3). Britanniassa on siirrytty käyttämään laajennettua Work capability assessment (WCA) -arviointia, jossa selvitellään myös työssä jatkamisen, työhön paluun ja ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia (55). Work capability assessment -arvioinnin avulla selvitetään, mitä henkilö pystyy tuetusti tekemään ja millä keinoin voimavaroja voidaan tukea. Psyykkinen toimintakyky Masennuksen ns. esiseulaksi suositellaan Kahden kysymyksen seulaa (56). Suunnattuun seulontaan, tarkempaan tilanteen ja hoitovasteen arvioimiseen sekä puheeksi ottamisen välineeksi soveltuu BDI-21-kysely. Seulan katkaisupistemäärä viittaa tarkempaa diagnostista arviota vaativiin masennusoireisiin. Lisääntyneet masennusoireet voivat kuvata myös sitä ahdistusta, mitä työtön kokee uudessa tilanteessaan. Mielialahäiriöiden toimintakyvyn arviointiin on suositeltu SOFAS-arviointiasteikkoa (57). Sosiaalinen toimintakyky Työllistymisen esteinä voi terveyden lisäksi olla elämänhallintaan, osaamiseen ja ammattitaitoon tai elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä (1,21,25,28). Emme ole löytäneet kliiniseen työhön tai työttömien terveystarkastuksiin soveltuvaa sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmää. Arjen sosiaalisia suhteita haastattelemalla voi saada käsityksen verkostosta, aktiivisuudesta, osallistumisesta ja sosiaalisista taidoista (58,59). Taulukkoon 4 on koottu kysymyksiä, joita sosiaalisesta toimintakyvystä on hyvä arvioida. Tärkeää on tunnistaa tilanne, jolloin passiivisuus, vetäytyminen sosiaalisesta toiminnasta tai erityisesti vaikeus asioida korostuu tai voimavarat ovat niin vähäiset, että välittömät työllistämispyrkimykset voivat lannistaa ja huonontaa toimintakykyä (60). Suosittelemme työllistymistä ja kuntoutumista tukevien palvelujen käytön kartoittamista (vrt. 21), (taulukko 5). Työttömille voidaan tarvita erityispalveluja tukemaan sosiaalista toimintakykyä. Työttömän valmiuksia kehittämällä voidaan tukea työllistymistä (61,62,63). Oppimisen erityisvaikeudet Kehitykselliset vaikeudet jatkuvat aikuisuuteen ja ovat huonosti tunnistettuja (26). Useimmiten ongelmana ovat lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat. Tarkkaavuushäiriö voi olla mukana kokonaisuudessa. Erityisvaikeuksien tunnistamiseen ja kartoittamiseen on seulontamenetelmiä (26). Haastattelulla täsmennetään esiin nousseita asioita, taustatekijöitä ja haittaa opiskelu- tai työelämässä. Suosittelemme oppimisvaikeuksien sekä tarkkaavuuden säätelyn ja sekoittavina tekijöinä päihde- ja mielenterveys - ongelmien huomioon ottamista arvion yhtey- 3664

7 TIETEESSÄ 51 Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J. Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi. Kirjassa: Gould R, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos 2006; Transformation of the personal capability assessment. Report of the physical function and mental health technical working groups. Commissioned by the department for work and pensions Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön: keskeiset havainnot PCAmenetelmästä (Personal capability assessment). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/ Telakivi T. Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen. Suom Lääkäril 2011;66: Kela. Muiden maiden parhaat käytännöt -ryhmä, Kyky-hanke. Muiden maiden parhaat käytännöt Kyky-hankkeen alatyöryhmän loppuraportti Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Helsinki: Työterveyslaitos 2010; FACULTAS-mielialahäiriöt. FACULTAS-toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja työeläkevakuuttajat TELA Rissanen L. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Oulun yliopisto 1999; Tiilikainen P. Väestön sosiaalisen toimintakyvyn mittaaminen. TOIMIA-hanke. Luento TOIMIAtietokannan julkaisuseminaarissa pdf. 60Malmberg-Heimonen I. Public welfare policies and private responses Studies of European labour market policies in transition. Työterveyslaitos, People and work research reports 2005; Vuori J, Silvonen J, Vinokur A, Price R. The Työhön job search program in Finland: Benefits for the unemployed with risk of depression or discouragement? J Occup Health Psychol 2002;7: Vuori J, Vinokur A. Job-search preparedness as a mediator of the effects of the Työhön job search intervention on reemployment and mental health. J Organiz Behav 2005;26: dessä. Tietoa oppimisvaikeuksista ja jatko-ohjauksesta on Systemaattisia menetelmiä osatyökykyisille Suomessa on käytetty vuodesta 2005 saksalaisia vajaakuntoisten työllistämiseen kehitettyjä arviointi- ja dokumentointimenetelmiä IMBA ja Melba (64,65). Näillä kartoitetaan osatyökykyisten valmiuksien sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien ja työpaikan vaatimusten vastaavuutta. Menetelmistä on kokemuksia osatyökykyisten työkyvyn arvioinnissa ja työhön valmennuksessa, mutta tutkimustietoa toimivuudesta on vielä vähän (65). Edellisiä harvinaisempi kuntoutumisen ja työssä suoriutumisen arviointiin on Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (VAT) (66). Toimintakykymittareita TOIMIAtietokannassa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) tehtävänä on parantaa ja yhdenmukaistaa toimintakyvyn mittaamistapoja. Hengitys- ja verenkiertoelimistön, tuki- ja liikuntaelinten ja motorisen toimintakyvyn arviointimenetelmien kuvaukset, suositus päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioon (67) sekä työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa on julkaistu -sivuilla, mistä ne ovat vapaasti saatavilla. TOI- MIA-tietokanta on ollut avoinna vuoden 2011 alusta lähtien ja täydentyy asiatuntijaverkostotyön myötä. Yhteenveto Työttömyydessä terveydelliset riskit lisääntyvät, sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa (1,2). Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut -työryhmän suositukset (23) ja uusi terveydenhuoltolaki (3) tuovat tähänastisiin toimintatapoihin muutostarpeita. Kun päätavoitteena on pikainen työllistyminen, syrjäytymisriskissä olevat työttömät tulee tunnistaa ja saada ohjattua varhemmin terveyspalveluihin. Erityisesti nuoret ja osatyökykyiset ovat tärkeä voimavara työmarkkinoilla, jonne heidät halutaan (4). Nuorisolakiin lisätyllä viranomaisyhteistyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä on tarkoitus parantaa syrjäytymisriskissä olevien nuorten varhaista tunnistamista ja palveluohjausta (33). Työ- ja elinkeinotoimisto on avainasemassa: työllistämissuunnitelmaa tehdessä on tunnistettava riskiryhmiin kuuluvat työnhakijat, jotka ohjataan terveystarkastukseen. Työ- ja elinkeinotoimiston ja terveydenhuollon yhteistyön tulee olla tiivistä. Terveydenhuollossa aktiivisen ja varhaisen toiminta- ja työkyvyn arvioinnin sekä kuntoutuksen suunnittelun tärkeys korostuu. Myös työterveyshuoltoja velvoitetaan entistä vahvemmin vastaamaan työkyvyn arvioinnista ja seurannasta työuran eri vaiheissa (68). Laatimamme työttömyyden alkuvaiheen toiminta- ja työkyvyn arvioinnin toimintamalli ja aikaisemmat linjaukset muodostavat yhdessä terveydenhuollolle suunnatun yhtenevän kokonaisuuden. Terveydenhuollossa toiminta- ja työkykyä tulee arvioida työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa, jotta tuetaan nopeaa työllistymistä. Tavoitteena on tunnistaa toiminta- ja työkykyä heikentävät riskitekijät ja ongelmat ja edistää aktiivisesti toimintakykyä ja terveyttä. Toimintakykyajattelu kuuluu jokaiseen vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa. Lääketieteellisten tutkimusten ja hoidon rinnalla kuntoutusta ja työkykyä koskevien johtopäätösten tulee perustua arvioon toimintakyvystä. Arviointi on monitekijäisyytensä vuoksi haastavaa. Tarvitaan luotettavia menetelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä verkostoyhteistyötä. Moniongelmaisissa tilanteissa tai pitkittyvässä työttömyydessä voidaan tarvita intensiivisempää palveluohjausta ja verkostotyötä. Työ- ja elinkeinotoimistossa tarvitaan terveydenhuollolta kuvaus, miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin (22,23). Painopiste on siirrettävä työkyvyttömyyden osoittamisesta jäljellä olevan toimintaja työkyvyn sekä käytettävissä olevien valmiuksien arvioon. Sosiaalivakuutusjärjestelmät ja käytännöt ovat kansallisia, ja eri maissa käytössä olevia toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä (55) voi olla vaikea siirtää sellaisenaan suomalaiseen toimintaympäristöön. Jäljellä olevan työkyvyn arviointiin ja osatyökykyisenä työskentelyyn liittyen Isossa-Britanniassa on otettu käyttöön lyhytaikaisen työkyvyttömyyden todistamisen sijaan työkuntolausunto (Fit Note). Tavoitteena oli, että lääkäri ja työntekijä kiinnittävät vastaanotolla huomiotaan paitsi sairauden hoitoon, myös henkilön työstä selviytymisen 3665

8 63 Vuori J. Voidaanko interventioilla vahvistaa persoonallisuuteen liittyviä voimavaroja? Kirjassa Metsäpelto R-L, Feldt T, toim. Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus 2009; Poutanen V-M, Laurinkari J. IMBAja Melba -arviointivälineet osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämisen välineenä tutkimus Kuopion yliopisto, Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 2009; Laurinkari J, Poutanen V-M, Nevalainen M. IMBA- ja Melba - työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa. Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista. Kuntoutus 2010;2: Leinonen T. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. VATtuloksen lukuohje ja ICF-lukuohje. kuohje.pdf load/icf_lukuohje.pdf. 67 Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. Suom Lääkäril 2010;65: Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011;6: Hann M, Sibbald B. General Practitioners' attitudes towards patients' health and work. Department for work and pensions. (Research summary) sd5/summ /733summ.pdf. 70 Pylkkönen M, Vuori J, Kääriäinen M. Terveenä työttömyydestä - opas. Miten hallitset elämäntilanteesi? Edita Prima Oy Hinkka K, Aalto L, Grönlund R, Rajavaara M. Työ muuttuu kehittyykö kuntoutus? Kirjassa Järvikoski A, Lindh J, Suikkanen A, toim. Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2011; Schuring M, Burdorf A, Voorham AJJ, der Weduwe K, Mackenbach JP. Effectiveness of health promotion programme for longterm unemployed subjects with health problems: a randomized controlled trial. Schuring M. The role of health and health promotion in labour force participation. Rotterdam: Erasmus university 2010; keinoihin. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia: lääkärit arvioivat, että työkuntolausunto paransi työhönpaluukeskusteluja ja edesauttoi potilaita palaamaan työhön vaiheittain (69). Analogisesti työttömän Fit Note -ajattelutavassa siirrytään menetetyn arvioinnista vahvuuksien kartoittamiseen, työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Keskitytään kuvaamaan, mitä henkilö pystyy tekemään ja millä keinoin voimavaroja voidaan jatkossa tukea. Joitakin arviointimenetelmiä jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn kuvaamiseen on kehitetty, mutta niiden käytettävyydestä tarvitsemme lisää tietoa. Arvioimisen ja kuvaamisen lisäksi tarvitaan moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä totuttua varhaisemmissa vaiheissa. Työttömien toimintakyvyn ja terveysongelmien aiempaa tehokkaampi selvittäminen lisää väistämättä terveyspalvelujen kysyntää. Vaikkakin resurssit riittäisivät, yksistään terveyden ja toimintakyvyn tukitoimien toteutuminen ei riitä takaamaan työllistymistä. Edellytyksenä on myös kannustus omaan vastuuseen terveyden ja työkyvyn ylläpidossa, mihin on pyritty esimerkiksi opaskirjalla (70). Työttömien kuntoutustarvearvioinnin ja kuntoutuksen kehittämisen tulee sisältyä työttömien terveydenhuollon tehtäviin (71). Yksinomaisen terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus voi olla puutteellinen työllistymisen osalta (72). Terveyden edistämisinterventiot on hyvä toteuttaa työllistymiseen tähtäävän toiminnan rinnalla, toisin sanoen verkostotyössä. Kun työkyvyn tukikäytännöt (16,34) tulevat osaksi työpaikkojen arkea, muuttuu rekrytoitavan osatyökykyisen tarpeisiin vastaaminen erityisjärjestelyjen sijaan normaaliksi käytännöksi. Työelämän asenteilla ja työpaikkojen saatavuudella on terveysrajoitteita keskeisempi merkitys erityisesti osatyökykyisten työllistymisessä. SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Aki Vuokolla ei ole sidonnaisuuksia. Pirjo Juvonen-Posti on saanut luentopalkkion Työterveyden edistämissäätiöltä. Ari Kaukiaisella ei ole sidonnaisuuksia. English summary > in english Health and the unemployed how to estimate work ability and functional capacity 3666

9 TIETEESSÄ AKI VUOKKO M.D., Specialist in Occupational Health with further training in Occupational Medicine Finnish Institute of Occupational Health, Occupational Medicine PIRJO JUVONEN-POSTI ARI KAUKIAINEN ENGLISH SUMMARY Health and the unemployed how to estimate work ability and functional capacity Previous data show that unemployed people suffer from a number of health problems impairing work ability. Health problems are often untreated and not recognised by health care, labour administration, and social services, often resulting in alienation from the labour market. The new guidelines for health and social care authorities deserve attention. The emphasis is on the importance of evaluating and further supporting work ability and functional capacity. However, until now no uniform procedure for evaluating the functional capacity of people recently unemployed has existed. The main focus is on recognizing those health factors that crucially impair work ability and prohibit reemployment. For example, mental disorders, abuse of alcohol, learning difficulties, the state of the respiratory, circulatory and musculoskeletal systems, as well as social functioning are to be considered. A three-part recommendation is given: 1) Health care professionals should comprehensively evaluate functional capacity and work ability preferably before the beginning of unemployment. Furthermore, early guidance, treatment and a rehabilitation plan to support employment should be provided; 2) If 1) is not possible, the evaluation should be carried out at the latest after three months of continuous unemployment; 3) The evaluation and further guidance methods should be selected on the basis of the risk level for impaired work ability and functioning. The length of unemployment should be considered when making the rehabilitation plan. An open database has been created to provide information on tools for measuring work ability and functioning in working aged people showing the first signs of reduced work ability. New practices, early recognition and early intervention in social and health care are essential in order to improve the health and work ability of the unemployed. However, encouraging personal responsibility is vital. In addition, labour market attitudes will probably play a key role in helping people with reduced abilities adapt to working life. 3666a

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Tänään fokuksessa Miksi työttömien toiminta-kykyä on syytä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN. Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari

YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN. Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari YHTEISTYÖLLÄ TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄMÄÄN Työllisyys tuo hyvinvointia ja elinvoimaa kuntaan seminaari 28.9.2016 1 Terveyden edistämisen palvelut Osa hyvinvointipalveluita; aikuisväestön palveluita Terveys-

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot