Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä?"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ AKI VUOKKO LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, työlääketieteen lisäkoulutus Työterveyslaitos, Työlääketiede PIRJO JUVONEN-POSTI LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos, Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen ARI KAUKIAINEN LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri lääketieteellinen johtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola TOIMIA-hankkeen Toimintakyky työikäisillä -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Toimintakykyajattelu kuuluu jokaiseen vastaanottotilanteeseen. Ajattelumalliksi työttömän Fit Note : jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työllistymisen tukena. Toiminta- ja työkykyä tulee arvioida jo työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa, jotta tuetaan nopeaa työllistymistä ja estetään työttömyyden pitkittyminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin tarkoituksena on hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu. Toimintatapasuositus keskittyy työttömyyden alkuvaiheen toiminta- ja työkyvyn arviointiin ja sisältää yksittäisiä arviointimenetelmiä. Työttömien terveystarkastuksia ja toimintakyvyn arviota tulee tehdä myös pitkäaikaistyöttömille. Tällöin selvitykset ja jatkotoimet voivat edellyttää intensiivisempää palveluohjausta ja verkostotyötä. Pitkittyvässä työttömyydessä terveydelliset riskit lisääntyvät, sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta ja riski syrjäytyä kasvaa. VERTAISARVIOITU VV Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä olevat, sairauksien hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta (1,2). Terveydenhuoltolain (3) mukaan kunnan on järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille. Toiminta- ja työkyvyn mittaamisen tarkoituksena on arvioida hoidon ja kuntoutuksen tarve. Arvion painopistettä tulee nykyisestä siirtää irtisanomisvaiheeseen ja työttömyyden alkuun. Tavoitteena on vajaakuntoisuussyistä johtuvan työttömyyden pitkittymisen estäminen. Jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn arvioinnin ajatuksena on työttömän Fit Note, jossa siirrytään menetetyn arvioinnista jäljellä olevien vahvuuksien kartoittamiseen ja työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Nuorten ja osatyökykyisten tilanne on erityisen ajankohtainen (4). Toiminta- ja työkyvyn määritelmät riippuvat asiayhteydestä. Toimintakyky on tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa (5). Toiminta- ja työkykyä heikentävät tekijät ovat sosiaalisia, kuten osaaminen, motivaatio ja taidot, tai terveyteen liittyviä (6,7,8,9,10). Arvioinnin ja mittaamisen näkökulmasta kyse on siitä, miten selviydytään päivittäiseen elämään liittyvistä vaatimuksista (11). Työkyky nähdään toimintakyvyn ja työn vaatimusten tasapainoksi tai kyvyksi selviytyä tehtävistä tietyssä työssä ja työympäristössä (12). Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan. Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat (13). Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön voi arvio todellisista mahdollisuuksista työllistyä jäädä puutteelliseksi. Työttömyyden ja työkyvyn käsitteitä on useita (taulukko 1). Työkyvyttömyyden (14) ja menetetyn työkyvyn sijaan voidaan korostaa jäljellä olevaa työkykyä. Osatyökyvyn käsite tuo esille mahdollisuuksia työhön paluuseen ja työssä pysymiseen (4,15,16,17). Työttömyyden lähtötilanteen perusteella ei voida ennustaa, miten työttömyys- tai työura kehittyy (18). Työmarkkinoiden murroksissa 1990-luvun lama syrjäytti työstä selvimmin huonosti koulutettuja, ikääntyneitä ja vajaakuntoisia, osan pitkäksi aikaa tai pysyvästi (19,20). Vuonna 2008 alkanut taantuma lisäsi työttömyyttä myös nuoremmissa ikäluokissa ja paremmin koulutetuilla (Suikkanen Asko, julkaisematon havainto). Työllistymiseen vaikuttavat jäljellä oleva toiminta- ja työkyky, ikä, osaaminen, sosiaaliset taidot, ammattitaito ja työnsaantimahdollisuudet. Eniten työttömyysriskiä kasvattavat yli 50 vuoden ikä, matala koulutustaso, aikaisempi työttömyys ja yksin asuminen (21). Henkilöt, joiden terveydentila ja työkyky on huonompi, valikoituvat useammin työttömiksi (1). Työttömien paluu avoimille työmarkkinoille vaikeutuu jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen (1,16,22,23). Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukee työllistymistä, vajaakuntoisten työllistyminen on vaikeampaa (1,24). 3659

2 KIRJALLISUUTTA 1 Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto AM, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2008;14: Kerätär R, Karjalainen V. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä. Suom Lääkäril 2010;65: Terveydenhuoltolaki (1326/2010). 4 Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Julkaisuja 2011;1: Sainio P. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen: TOIMIA-hanke. Luento TOIMIA-tietokannan julkaisuseminaarissa Sainio_ pdf. 6 Karppi S-L. Toimintakyky on selviytymistä elämän haasteista. /NET/ HJ?OpenDoc ument. 7 Järvikoski A. Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu. Kuntoutussäätiö, Tutkimuksia Research reports 46, Järvikoski A, Härkäpää K, Mannila S. Moniulotteinen työkykykäsitys ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Kuntoutus 2001;3: Ilmarinen J. Promotion of work ability during aging. Kirjassa: Kumashiro M, Cox T, Goedhard W, Ilmarinen J, toim. Aging and work. London and New York: Taylor and Francis 2003; Ilmarinen J, Gould R, Järvikoski A, Järvisalo J. Työkyvyn moninaisuus. Kirjassa: Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, 2006; Ojala M, toim. WHO. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. Helsinki: Stakes 2004;4: Mäkitalo J, Palonen J. Mitä on työkyky: lääketieteellinen, tasapainomallin mukainen ja integroitu käsitystyyppi. Työ ja ihminen 1994;8: Lehto M. Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. Selvityshenkilön raportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011;5: Tola S. Toimintakyky vai työkyky? Duodecim 2008;124: Vuorela M. Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön. Selvitys Työ- ja elinkeinoministeriö 2008; oppuraportti.pdf. 16 Työelämäryhmän loppuraportti Ehdotuksia työurien pidentämiseksi 2010; itys pdf. TAULUKKO 1. Työttömyyden ja työkyvyn käsitteitä. Käsite Työnhakija Työtön Määritelmä Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä olevat (1). Pitkäkestoinen työttömyys itsessään lisää sairastavuutta ja heikentää hyvinvointia (1), mutta nopea työllistyminen tukee työkyvyn säilymistä (25). Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille ovat keski-ikäiset miehet, juuri koulunsa lopettaneet nuoret ja takaisin työelämään pyrkivät naiset (1). Edellä mainitut työttömyyden kielteiset vaikutukset ovat selvempiä miehillä kuin naisilla. Työttömyyden kesto, kielteiset odotukset työllistymisestä, yksin eläminen ja sosiaalisen tuen Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa. Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Pitkäaikaistyötön Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana. Vaikeasti työllistyvä Vajaakuntoinen työntekijä Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyys Osatyökyvyttömyys Jäljellä oleva työkyky Osatyökykyinen Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt. Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. 1 Työ- ja elinkeinotoimiston vajaakuntoiseksi määrittelemällä työnhakijalla on mahdollisuus saada ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Sairaudesta johtuva todennäköisyys tai riski lähivuosina ilman kuntoutusta joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. 2 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus perustuu työkyvyttömyyden uhkaan. Sairausvakuutuslaissa tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Eläkelainsäädännön määritelmä on laajaalaisempi. Työkyky on alentunut vähintään kahdella viidenneksellä. Eläkelainsäädännön mukaan kykyä hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Ei ole määritelty lainsäädännössä, käytetty vajaakuntoisen synonyyminä, useimmiten kun työ- ja toimintakyky on alentunut. Määritelty myös olennaisena tai osittaisena työkyvyn menetyksenä (13). 1 Työllisyysasetus 1988, Laki julkisista työvoimapalveluista (1295/2002), Työterveyshuoltolaki (1383/2001). 2 Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005), Kuntoutuslaki puute yhdistyvät heikompaan terveyteen. Varmoja johtopäätöksiä keskinäisistä vaikutuksista ei ole, mutta työttömyys, sairaus ja köyhyys kasautuvat samoille ihmisille (1). Työttömyys, köyhyys ja puutteellinen koulutus ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä (25). Näistä syistä työttömien työkykyneuvonnassa on terveystekijöiden ohella otettava huomioon muut syrjäytymisriskit. Useilla pitkäaikaistyöttömillä on työllistymiskykyä heikentäviä terveydellisiä riskejä ja ongelmia sekä riittämättömästi hoidettuja sairauksia 3660

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Terveydenhuollon lähetetiedot työ- ja elinkeinotoimistolle. Miksi terveydenhuollon yksikkö ohjaa työntekijän työ- ja elinkeinotoimistoon Henkilön perustiedot, koulutus ja työhistoria (katso myös taulukko 4) Kuvaus ja arvio toiminta- ja työkyvystä: Kuvaus viimeisistä työtehtävistä ja niissä suoriutumisesta Tieto työpaikalla tehdyistä mahdollisista työjärjestelyistä Uudelleentyöllistymisessä huomioitavat mahdolliset terveyden/toimintakyvyn rajoitukset Jatkosuositukset: Arvio työkyvystä ja kuntoutustarpeesta Arvio oppimiskyvystä, ongelmanratkaisutaidoista, itseohjautuvuudesta ja tuen tarpeesta Onko työkyvyttömyyden uhkaa selvitetty, jos on niin miten Arvio mahdollisesta oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen Onko työ- ja elinkeinotoimiston tarpeen ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikköön Terveydenhuollon yksikön yhteystiedot Tietojen siirtoon tarvitaan aina ao. henkilön kirjallinen lupa Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM Vuorinen H, Haapanen A, Jahkola A, Joensuu M, Kivistö S. Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen. Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Työterveyslaitos, Työympäristötutkimuksen raporttisarja, 2010;49: Juvonen-Posti P, Piirainen K, Kallanranta T, Keinänen- Kiukaanniemi S. The reality of returning to work and training: experiences from a long-term unemployment project. Int J Rehabil Res 2004;27: Suikkanen A, Kauppinen P, Viinamäki L. Suomalaisten hyvinvointimuutokset selviytymisen ja syrjäytymisen pelinä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1996;12. 20Myrskylä P. Taantuma ja työttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2010;57: Parpo A. Työllistymisen esteet. Stakes, Raportteja 2007;11: Saikku P, Sinervo L. Työttömien terveyspalvelun juurrutus. Valtakunnallisen PTT-hankkeen kokemuksia, arviointitutkimuksen tuloksia ja kansallisia suosituksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2010;42: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömien työkyvyn arviointi ja terveyspalvelut. Työryhmän raportti. TEM-raportteja 2011;10:4 35. (2). Yleisimpiä ovat mielialahäiriöt, päihderiippuvuus ja kohde-elinvauriot ja tukielinsairauksista rangan ja isojen nivelten sairaudet. Hoito ja kuntoutustarve jäävät usein tunnistamatta sairauksiin liittyvän vetäytymisen ja passivoitumisen vuoksi. Heikon opiskelu- ja työmenestyksen ja syrjäytymisen taustalla voi olla myös lievä kehitysvammaisuus ja heikkolahjaisuus (2) tai kapea-alaisia oppimisen erityisvaikeuksia (26) ja tarkkaavuushäiriötä (27). Vaikeasti työllistyvät ovat useammin ikääntyneempiä, naisia, huonommin koulutettuja ja asuvat vaikean työttömyyden alueella (28). Ikääntyneet työttömät kokevat työkykynsä laskeneen voimakkaasti työttömyyden kestäessä yli kaksi vuotta (29). Nuorilla työttömyys on erityinen riski syrjäytymiselle (1), kuten myös mielenterveys- ja alkoholiongelmat (30). Kohdennetulla ryhmäohjauksella on voitu vaikuttaa myönteisesti urakehitykseen ja mielenterveyteen (31). Ohjaus tulisi kohdistaa nuorille, joilla on heikot uravalmiudet, oppimisvaikeuksia tai riski mielenterveysongelmiin. Syrjäytymisriskissä ja tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin toteutuu huonosti (32). Nuorisolain muutoksella pyritään parantamaan tunnistamisen lisäksi varhaisen tuen ja palvelujen tarjoamista (33). Osatyökykyisten työllistyminen on heikkoa huolimatta erilaisista tukitoimista (28). Esteinä ovat ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puutteet (13). Yrityksen näkökulmasta haaste on osaamisen ja työtehtävien muotoilu työkykyä vastaaviksi (34). Haastava verkostoyhteistyö Työttömien perusterveydenhuollosta, kuntoutustarpeen arvioinnista ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa terveyskeskus ja työnhaun ja työllistymisen tukitoimista työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Toiminta- ja työkyvyn ja työllistymisen edistäminen on monihallinnollista yhteistyötä, ts. verkostotyötä, missä asiakasyhteistyöneuvottelukaan ei aina tuo odotettua tulosta (35,36). Terveydenhuollon tulee käynnistää nykyistä aktiivisemmin verkostotyö eri palvelutahojen kanssa työttömyyden pitkittymisen monitekijäisyydestä (1) ja tukijärjestelmän moninaisuudesta johtuen. Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut -työryhmä (23) painottaa työ- ja elinkeinotoimiston vastuuta toiminta- ja työkyvynarvioinnin tunnistamisessa ja jatko-ohjauksen käynnistymisen varmistamisessa. Työ- ja elinkeinotoimisto tarvitsee tiedon, miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin (22,23,37). Kelan vastuulla on oikea-aikaistaa kuntoutustoimia ja tehdä asiakaslähtöistä verkostotyötä. Kela osaltaan tiivistää sidosryhmätyötä työkykyneuvonnalla, jossa kartoitetaan työhön paluun ja kuntoutuksen kokonaistilannetta (38). Uusi terveydenhuoltolaki (3) velvoittaa kuntia järjestämään terveysneuvontaa ja tarpeelliset terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolella oleville nuorille ja työikäisille. Aktiivinen arviointi painopiste työttömyyden alkuvaiheessa Työttömyyden alkuvaiheen toimintakyvyn arviointikäytännöistä ei ole ollut yhtenäistä terveydenhuollon suositusta. Oheisen toimintatapasuosituksen tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista, estää työttömyyden pitkittyminen ja tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä varhaisvaiheen kohdennetuilla toimenpi- 3661

4 TAULUKKO 3. Työ- ja toimintakykyä ennustavia tekijöitä ja kartoitusmenetelmiä. Terveydellisten riskien ja suojaavien elämäntapojen kartoitus Tyypillisen päivän kuvaus 24 Suikkanen A, Lindh J, Linnakangas R. Ammatillisen kuntoutuksen kautta työkyvyttömyyseläkkeelle? Kelan vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa olleiden henkilöiden asema työmarkkinoilla vuosina Kuntoutus 2010;4: Pensola T, Järvikoski A, Järvisalo J. Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn. Kirjassa: Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos 2006; Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistus, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hankkeen toimeenpano ja tulokset. Kuntoutussäätiön työselosteita 2010;40: Korkeila J, Tani P. Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä. Duodecim 2005;121: Terävä E, Virtanen P, Uusikylä P, Köppö L. Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 2011;23: Laiho V, Hopponen A, Latvala T, Rämö A-K. Erityisryhmien työkyky, työttömät ja vammaiset. Pellervon taloustutkimus, PTT-raportteja 2010;225: Koskinen S, Kestilä L, Martelin T, Aromaa A, toim. Nuorten aikuisten terveys. Terveys tutkimuksen perustulokset vuotiaiden terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7, 2005; Painoindeksi (paino, pituus), vyötärönympärys Diabetesriskitesti Tupakointi Liikunta ja ravitsemus Alkoholin (AUDIT) ja päihteiden käyttö (67) Haastatella arkipäivän toimintoihin osallistuminen ja niistä selviytyminen (53, katso myös taulukko 4) Henkilön oma arvio tilanteesta, Työkykypistemäärä (työkykyjana) työ- ja toimintakyvystä Työkykyindeksin kysymys 1 (47) Oma arvio työkyvystä kahden vuoden kuluttua, Työkykyindeksin kysymys 6 teillä. Terveystarkastustoiminnan osaksi tulee ottaa toiminta- ja työkykyarvio -ajattelu. Suositus 1: Terveydenhuollon ammattilaisen tulee arvioida toiminta- ja työkykyä kokonaisvaltaisesti jo työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa. Arvioinnin pohjalta laaditaan työllistymistä tukeva kuntoutussuunnitelma ja ohjataan hoitoon tai kuntoutukseen. Näin työllistymisen tukitoimet voidaan suunnitella ja käynnistää viiveettä. Työterveyshuollon tulee antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta työttömyyden uhatessa sekä työntekijöille että työpaikoille (39,40,41). Irtisanomisaikana kartoitetaan, onko suora uudelleentyöllistyminen mahdollista vai tarvitaanko työnhaun rinnalla kuntoutustoimenpiteitä (22,23). Suositus 2: Työttömän toiminta- ja työkyvyn arviointitarve tulee tunnistaa viimeistään työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuukautta (1,16,22,23). Tällöin ohjataan em. henkilöt terveystarkastukseen tai toiminta- ja työkyvyn arviointiin. Jokaisen työnhakijan terveystarkastuksen tarve on arvioitava työ- ja elinkeinotoimistossa ensimmäisessä haastattelussa. Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa työnhakijan tarvittaessa terveystarkastukseen ja lääkärin vastaanotolle hakemaan lausuntoa työkyvystä (taulukko 2) (kuvio 1). Tavoitteena on selvittää henkilön terveydentilaa, arvioida mahdollisia toimintakyvyn rajoituksia ja sitä, mitä tukea tai selvittelyjä tarvitaan. Arvio jäljellä olevasta toimintakyvystä ja sen rajoituksista tarvitaan tehtäessä hoitoa, kuntoutusta ja työkykyä koskevia päätöksiä. Terveydentilan selvittämisen tulee sisältää vähintään terveydenhoitajan tarkastus. Terveystarkastusten tekijät tulisi olla työ- ja elinkeinotoimiston tiedossa (23). Suositus 3: Toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmät valitaan toiminta- ja työkyvyn heikkenemisriskin mukaan. Kuntoutussuunnitelmaa laatiessa otetaan huomioon työttömyyden kesto. Lähtötilanteen arvio ja kartoitus vaikuttavat arviointimenetelmien valintaan (kuvio 1). Muusta palveluverkostosta saatava tieto esim. havaitusta tukitarpeesta tuo näkökulmia terveydenhuollon ammattilaiselle toimintakykyarvioon (42). Seuraavassa esitettävien yksittäisten arviointimenetelmien valinnan lähtökohtana ovat olleet työkyvyn arvioinnin ja varhaisen työkyvyn alenemisen kannalta keskeiset toimintakyvyn osaalueet ja yleisimmät työkyvyttömyyttä aiheuttavat kansantaudit. Sairausryhmistä ja oireista on keskitytty niihin, joiden merkitys on suurin työkyvyn ja pitkittyvän työttömyysriskin kannalta. Menetelmien valinnan kriteerinä on ollut näyttö menetelmien pätevyydestä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työkyvyn muutosten ennustamisessa. Varhainen tunnistaminen Yksittäistä testiä tai menetelmää, jolla havaitaan työkyvyn aleneminen jo varhaisessa vaiheessa, ei ole olemassa. Toiminta- ja työkyvyn tietoa on kartoitettava monella eri tavalla. Kyselyt ja lomakkeet helpottavat ja tehostavat tiedon keruuta, oleellisten asioiden havaitsemista ja puheeksiottoa. Osa kyselyistä toimii seulana toimintaja työkykyä alentavien tekijöiden tunnistamisessa. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat kyselyjä tärkeämpiä työ- ja toimintakyvyn edistämisen ja sen alenemisen havaitsemisessa. Eri menetelmin saatua arviota täydennetään terveydenhuollon ammattihenkilön haastattelulla ja tarvittavilla tutkimuksilla. Koska työttömien hoito- ja kuntoutustarve on voinut jäädä tunnistamatta (2), voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia ja jatkohoidon ohjausta kuin työelämässä mukana olevilla. Terveyskäyttäytyminen Epäterveet elämäntavat voivat heijastella ensimmäisiä merkkejä toimintakykyä uhkaavista on- 3662

5 TIETEESSÄ KUVIO 1. Työtön lääkärin vastaanotolla. Lääkäri (moniammatillinen yhteistyö) Työtön hakeutuu itse/ohjattuna terveystarkastukseen ja työkyvyn arvioon Kartoitus ja lääkärin kliininen tutkimus Terveydelliset riskitekijät Somaattinen ja psyykkinen terveydentila Sosiaalinen toimintakyky Palveluiden käyttö Yhteistyökumppaneilta saatava tieto TOIMINTA- JA TYÖKYVYN ARVIO Työkykyinen Jäljellä oleva työkyky/ Työkyvytön Työkyvyn rajoitteita (väliaikaisesti/pysyvästi) Arvion perusteella tarvittavien tukitoimien suunnittelu ja seurannasta sopiminen Terveydentilan seuranta ja hoito Kohonneisiin riski-tekijöhin puuttuminen Sairauksien hoito Lisätutkimuksiin ohjaaminen Jatkohoitoon ohjaaminen Kuntoutukseen ohjaaminen Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Esim. terveydenhuolto, päihdehuolto, Kela, TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, työeläke-eyhtiöt Mikä on johtanut työttömyyteen? Mitä terveydentilasta tiedetään? Vaikuttaako terveydentila työnhakuun? Onko vajaakuntoisuutta? Mitkä toimenpiteet tukevat toiminta- ja työkykyä? Minkälaisella kuntoutuksella voidaan tukea toiminta- ja työkykyä? Miten edistää voimavaroja? Mitä tietoa toiminta- ja työkyvystä TE-toimistossa tarvitaan? Verkostotyön käynnistäminen Useita yhteistyö-ökumppaneita Esim. terveydenhuolto, sosiaalitoimi, Kela (mm. työkykyneuvoja), TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, opetustoimi, nuoriso-otoimi, kolmas sektori TAULUKKO 4. Sosiaalista toimintakykyä kartoittavia osa-alueita. Henkilötiedot Ikä Sukupuoli Kansalaisuus Suomen/ruotsin kielen taito Asuinpaikka Siviilisääty ja perhesuhteet Koulutus-, työ- ja työttömyyshistoria ja toimeentulo Ammatti ja aiempi työkokemus Koulutus Viimeisin työ, viimeisimmän työsuhteen kesto ja päättymisen syy Aiemmat työttömyysjaksot, työttömyyden kesto nyt, työttömyyspäivien määrä viimeisen kolmen vuoden aikana Toimeentulo tällä hetkellä Päivä- ja viikkorytmi ja arjen sosiaaliset suhteet Mihin aikaan herää ja kuinka monta tuntia nukkuu Onko vastuulla päivittäisiä tai viikoittaisia työtehtäviä (esim. lastenhoito, iäkkään ihmisen hoito, yhdistystehtäviä tms.) Onko viikoittaisia harrastuksia, joita tekee muiden kanssa Kuinka usein tapaa ystäviään tai sukulaisiaan Onko vieraiden kanssa asioiminen ongelmatonta tai vaatiko se voimia Juoko yksin ollessa esim. tv:tä katsoessaan alkoholia Omat odotukset Mitä tavoitteita on tulevaisuuden suhteen Mitä odotuksia on työpaikan löytymisestä ja työllistymisestä 31 Koivisto P. Preparing for working life: Effects of group counseling on adolescents' career development and mental health. Työterveyslaitos ja Jyväskylän yliopisto, People and work research reports 92, Valviran tiedote Osalla kunnista vaikeuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveystarkastusten järjestämisessä valvontaviranomaisia askarruttaa tarkastusten sisältö. 33 Laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010). 34 Kukkonen T. Vastuun uusjako. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu vajaakuntoisten työllistämisessä. Joensuun yliopisto, yhteiskuntatieteen julkaisuja 2009;102: Kokko R-L. Asiakas kuntoutuksen yhteistyöryhmässä Institutionaalisen kohtaamisen jännitteitä. Helsingin yliopisto, Kuntoutussäätiön tutkimuksia 2003;72. gelmista (43,44). Lihavuuden terveysriskien osoittimeksi valitun painoindeksin (BMI) lisäksi on hyvä mitata vyötärönympärys. Diabetesriskitestin täyttäminen on nopea ja soveltuu hyvin ensimmäiseksi seulontamenetelmäksi (45). Alkoholin riskikäytön tunnistamiseen suositellaan AUDIT-kyselyä (46) (taulukko 3). Koettu työkyky Työkykyindeksin (TKI) (47) avulla voidaan kerätä nopeasti tietoa työkyvystä ja tunnistaa tuen tarvetta. Työkykyindeksi ei ole välttämättä riittävän herkkä tunnistamaan nuorten työkykyongelmia (48). Alun perin työllisille kehitettyä työkykyindeksiä on käytetty tutkimuksissa sovellettuna työelämän ulkopuolella olevilla (49). Työkykyindeksiä ollaan kehittämässä siten, että työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat otetaan huomioon (Seitsamo Jorma, henkilökohtainen tiedonanto). Henkilön oma arvio työkyvystä ennustaa hyvin terveydentilan tulevaa kehitystä, työkykyä ja työkyvyttömyyttä. Työkykyindeksin yksittäiset kysymykset (1 ja 6) ennustavatkin hyvin työkyvyn kehitystä (50,51) (taulukko 3). Yleinen toimintakyky Haastattelemalla päivittäisiin toimintoihin osallistumista ja selviytymistä saadaan tietoa toimintakyvystä. Suomessa vakuutusjärjestelmä on käyttänyt toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen 3663

6 36 Saikku P. Asiakasyhteistyötä uudella lailla? Kuntoutuksen asiakasyhteistyön arviointia. Helsinki: sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006;47: Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveys ja kuntoutus. Työterveyshuollon, työpaikkojen ja kuntoutuksessa toimivien yhteistyö. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007;60: Kela. Työkykyneuvonta. uomi.nsf/net/ hl? OpenDocument 39 Työterveyshuoltolaki (1383/2001). 40Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001). 41 Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Kirje työterveyshuoltoyksiköille Kuuva N. Takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkykyä palauttavat prosessit. Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:5. 43 Helakorpi S, Laitalainen E, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2010;7: Hopsu L, Laitinen J, Halonen J ym., toim. Nuadu: Terveyden edistäminen terveysteknologialla. Helsinki: Työterveyslaitos. Edita 2010; Lindström J, Tuomilehto J. The diabetes risk score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003;26: Toimia-tietokanta. Audit-kysely. Soveltuvuus alkoholin riskikäytön tunnistamiseen työikäisillä. tietokanta/ 47 Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M, Katajarinne L, Tulkki A. Työkykyindeksi. 2 korjattu painos. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos Kujala V, Remes J, Ek E, Tammelin T, Laitinen J. Classification of work ability index among young employees. Occup Med 2005;55: Holm P, Jalava J, Ylöstalo P. Työttömien työkyky vuonna Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 2006;308: de Zwart BC, Frings-Dresen MH, van Duivenbooden JC. Testretest reliability of the work ability index questionnaire. Occup Med 2002;52: TAULUKKO 5. Työllistymistä ja kuntoutumista tukevien palveluiden käyttö. Palveluiden käyttöä tulee arvioida suhteessa toimintakykyarvion pohjalta syntyvään hoito- ja kuntoutustarpeeseen. Mahdollinen vähäinen palvelujen käyttö voi johtua joko todellisesta vähäisestä tarpeesta tai passivoitumisesta ja syrjäytymisestä. Palveluiden käyttö Kyllä Ei Onko henkilö asioinut viimeisen vuoden aikana: Työterveyshuolto Terveyskeskus/lääkäri Terveyskeskus/terveyden- tai sairaanhoitaja Terveyskeskus/hammashoito Terveyskeskus/muu esim. laboratorio Mielenterveystoimisto tai vastaava Sairaala/tutkimus- tai hoitojakso Päihdepalvelut: A-klinikka, katkaisuhoito, päihdekuntoutus Työ- ja elinkeinotoimisto Terveydentilan ja työkunnon arviointi, työkyvyn arviointi Työvoiman palvelukeskus Sosiaalitoimisto Liikuntatoimisto/liikuntapalvelut Järjestöjen tai yhdistysten (esim. työttömien yhdistysten) toiminta Mukailtu Saikku ja Sinervo 2010, Pylkkönen arviointiin PCA-menetelmää (Personal capability assessment) (52,53,54). Menetelmän käyttöön koulutuksen saanut lääkäri perustaa arviointinsa kyselylomakkeiden, haastattelun, vastaanoton havaintoihin ja terveydentilan sekä toimintakyvyn tutkimustuloksiin. Personal capability assessment -menetelmä vie aikaa, eikä sitä suositella yleiskäyttöön, mutta sen toimintakykyä hahmottavaa lähestymistapaa, tyypillisen päivän kuvaus -haastattelua voidaan hyödyntää vastaanotolla (53) (taulukko 3). Britanniassa on siirrytty käyttämään laajennettua Work capability assessment (WCA) -arviointia, jossa selvitellään myös työssä jatkamisen, työhön paluun ja ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia (55). Work capability assessment -arvioinnin avulla selvitetään, mitä henkilö pystyy tuetusti tekemään ja millä keinoin voimavaroja voidaan tukea. Psyykkinen toimintakyky Masennuksen ns. esiseulaksi suositellaan Kahden kysymyksen seulaa (56). Suunnattuun seulontaan, tarkempaan tilanteen ja hoitovasteen arvioimiseen sekä puheeksi ottamisen välineeksi soveltuu BDI-21-kysely. Seulan katkaisupistemäärä viittaa tarkempaa diagnostista arviota vaativiin masennusoireisiin. Lisääntyneet masennusoireet voivat kuvata myös sitä ahdistusta, mitä työtön kokee uudessa tilanteessaan. Mielialahäiriöiden toimintakyvyn arviointiin on suositeltu SOFAS-arviointiasteikkoa (57). Sosiaalinen toimintakyky Työllistymisen esteinä voi terveyden lisäksi olla elämänhallintaan, osaamiseen ja ammattitaitoon tai elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä (1,21,25,28). Emme ole löytäneet kliiniseen työhön tai työttömien terveystarkastuksiin soveltuvaa sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmää. Arjen sosiaalisia suhteita haastattelemalla voi saada käsityksen verkostosta, aktiivisuudesta, osallistumisesta ja sosiaalisista taidoista (58,59). Taulukkoon 4 on koottu kysymyksiä, joita sosiaalisesta toimintakyvystä on hyvä arvioida. Tärkeää on tunnistaa tilanne, jolloin passiivisuus, vetäytyminen sosiaalisesta toiminnasta tai erityisesti vaikeus asioida korostuu tai voimavarat ovat niin vähäiset, että välittömät työllistämispyrkimykset voivat lannistaa ja huonontaa toimintakykyä (60). Suosittelemme työllistymistä ja kuntoutumista tukevien palvelujen käytön kartoittamista (vrt. 21), (taulukko 5). Työttömille voidaan tarvita erityispalveluja tukemaan sosiaalista toimintakykyä. Työttömän valmiuksia kehittämällä voidaan tukea työllistymistä (61,62,63). Oppimisen erityisvaikeudet Kehitykselliset vaikeudet jatkuvat aikuisuuteen ja ovat huonosti tunnistettuja (26). Useimmiten ongelmana ovat lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat. Tarkkaavuushäiriö voi olla mukana kokonaisuudessa. Erityisvaikeuksien tunnistamiseen ja kartoittamiseen on seulontamenetelmiä (26). Haastattelulla täsmennetään esiin nousseita asioita, taustatekijöitä ja haittaa opiskelu- tai työelämässä. Suosittelemme oppimisvaikeuksien sekä tarkkaavuuden säätelyn ja sekoittavina tekijöinä päihde- ja mielenterveys - ongelmien huomioon ottamista arvion yhtey- 3664

7 TIETEESSÄ 51 Tuomi K, Seitsamo J, Ilmarinen J. Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi. Kirjassa: Gould R, toim. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys kyselyn tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos 2006; Transformation of the personal capability assessment. Report of the physical function and mental health technical working groups. Commissioned by the department for work and pensions Virta L, Lahtela K. Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön: keskeiset havainnot PCAmenetelmästä (Personal capability assessment). Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 46/ Telakivi T. Toimintakyvyn arvioinnin kehittäminen. Suom Lääkäril 2011;66: Kela. Muiden maiden parhaat käytännöt -ryhmä, Kyky-hanke. Muiden maiden parhaat käytännöt Kyky-hankkeen alatyöryhmän loppuraportti Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Helsinki: Työterveyslaitos 2010; FACULTAS-mielialahäiriöt. FACULTAS-toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja työeläkevakuuttajat TELA Rissanen L. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Oulun yliopisto 1999; Tiilikainen P. Väestön sosiaalisen toimintakyvyn mittaaminen. TOIMIA-hanke. Luento TOIMIAtietokannan julkaisuseminaarissa pdf. 60Malmberg-Heimonen I. Public welfare policies and private responses Studies of European labour market policies in transition. Työterveyslaitos, People and work research reports 2005; Vuori J, Silvonen J, Vinokur A, Price R. The Työhön job search program in Finland: Benefits for the unemployed with risk of depression or discouragement? J Occup Health Psychol 2002;7: Vuori J, Vinokur A. Job-search preparedness as a mediator of the effects of the Työhön job search intervention on reemployment and mental health. J Organiz Behav 2005;26: dessä. Tietoa oppimisvaikeuksista ja jatko-ohjauksesta on Systemaattisia menetelmiä osatyökykyisille Suomessa on käytetty vuodesta 2005 saksalaisia vajaakuntoisten työllistämiseen kehitettyjä arviointi- ja dokumentointimenetelmiä IMBA ja Melba (64,65). Näillä kartoitetaan osatyökykyisten valmiuksien sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien ja työpaikan vaatimusten vastaavuutta. Menetelmistä on kokemuksia osatyökykyisten työkyvyn arvioinnissa ja työhön valmennuksessa, mutta tutkimustietoa toimivuudesta on vielä vähän (65). Edellisiä harvinaisempi kuntoutumisen ja työssä suoriutumisen arviointiin on Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä (VAT) (66). Toimintakykymittareita TOIMIAtietokannassa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkoston (TOIMIA) tehtävänä on parantaa ja yhdenmukaistaa toimintakyvyn mittaamistapoja. Hengitys- ja verenkiertoelimistön, tuki- ja liikuntaelinten ja motorisen toimintakyvyn arviointimenetelmien kuvaukset, suositus päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioon (67) sekä työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa on julkaistu -sivuilla, mistä ne ovat vapaasti saatavilla. TOI- MIA-tietokanta on ollut avoinna vuoden 2011 alusta lähtien ja täydentyy asiatuntijaverkostotyön myötä. Yhteenveto Työttömyydessä terveydelliset riskit lisääntyvät, sairauksien hoito ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta ja riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa (1,2). Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut -työryhmän suositukset (23) ja uusi terveydenhuoltolaki (3) tuovat tähänastisiin toimintatapoihin muutostarpeita. Kun päätavoitteena on pikainen työllistyminen, syrjäytymisriskissä olevat työttömät tulee tunnistaa ja saada ohjattua varhemmin terveyspalveluihin. Erityisesti nuoret ja osatyökykyiset ovat tärkeä voimavara työmarkkinoilla, jonne heidät halutaan (4). Nuorisolakiin lisätyllä viranomaisyhteistyöllä ja etsivällä nuorisotyöllä on tarkoitus parantaa syrjäytymisriskissä olevien nuorten varhaista tunnistamista ja palveluohjausta (33). Työ- ja elinkeinotoimisto on avainasemassa: työllistämissuunnitelmaa tehdessä on tunnistettava riskiryhmiin kuuluvat työnhakijat, jotka ohjataan terveystarkastukseen. Työ- ja elinkeinotoimiston ja terveydenhuollon yhteistyön tulee olla tiivistä. Terveydenhuollossa aktiivisen ja varhaisen toiminta- ja työkyvyn arvioinnin sekä kuntoutuksen suunnittelun tärkeys korostuu. Myös työterveyshuoltoja velvoitetaan entistä vahvemmin vastaamaan työkyvyn arvioinnista ja seurannasta työuran eri vaiheissa (68). Laatimamme työttömyyden alkuvaiheen toiminta- ja työkyvyn arvioinnin toimintamalli ja aikaisemmat linjaukset muodostavat yhdessä terveydenhuollolle suunnatun yhtenevän kokonaisuuden. Terveydenhuollossa toiminta- ja työkykyä tulee arvioida työntekijän irtisanomisaikana tai viimeistään työttömyyden alkutilanteessa, jotta tuetaan nopeaa työllistymistä. Tavoitteena on tunnistaa toiminta- ja työkykyä heikentävät riskitekijät ja ongelmat ja edistää aktiivisesti toimintakykyä ja terveyttä. Toimintakykyajattelu kuuluu jokaiseen vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa. Lääketieteellisten tutkimusten ja hoidon rinnalla kuntoutusta ja työkykyä koskevien johtopäätösten tulee perustua arvioon toimintakyvystä. Arviointi on monitekijäisyytensä vuoksi haastavaa. Tarvitaan luotettavia menetelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä verkostoyhteistyötä. Moniongelmaisissa tilanteissa tai pitkittyvässä työttömyydessä voidaan tarvita intensiivisempää palveluohjausta ja verkostotyötä. Työ- ja elinkeinotoimistossa tarvitaan terveydenhuollolta kuvaus, miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin (22,23). Painopiste on siirrettävä työkyvyttömyyden osoittamisesta jäljellä olevan toimintaja työkyvyn sekä käytettävissä olevien valmiuksien arvioon. Sosiaalivakuutusjärjestelmät ja käytännöt ovat kansallisia, ja eri maissa käytössä olevia toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä (55) voi olla vaikea siirtää sellaisenaan suomalaiseen toimintaympäristöön. Jäljellä olevan työkyvyn arviointiin ja osatyökykyisenä työskentelyyn liittyen Isossa-Britanniassa on otettu käyttöön lyhytaikaisen työkyvyttömyyden todistamisen sijaan työkuntolausunto (Fit Note). Tavoitteena oli, että lääkäri ja työntekijä kiinnittävät vastaanotolla huomiotaan paitsi sairauden hoitoon, myös henkilön työstä selviytymisen 3665

8 63 Vuori J. Voidaanko interventioilla vahvistaa persoonallisuuteen liittyviä voimavaroja? Kirjassa Metsäpelto R-L, Feldt T, toim. Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus 2009; Poutanen V-M, Laurinkari J. IMBAja Melba -arviointivälineet osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämisen välineenä tutkimus Kuopion yliopisto, Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 2009; Laurinkari J, Poutanen V-M, Nevalainen M. IMBA- ja Melba - työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa. Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista. Kuntoutus 2010;2: Leinonen T. Valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. VATtuloksen lukuohje ja ICF-lukuohje. kuohje.pdf load/icf_lukuohje.pdf. 67 Telakivi T, Rapeli P, Kaarne T, Hillbom M. Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö. Suom Lääkäril 2010;65: Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011;6: Hann M, Sibbald B. General Practitioners' attitudes towards patients' health and work. Department for work and pensions. (Research summary) sd5/summ /733summ.pdf. 70 Pylkkönen M, Vuori J, Kääriäinen M. Terveenä työttömyydestä - opas. Miten hallitset elämäntilanteesi? Edita Prima Oy Hinkka K, Aalto L, Grönlund R, Rajavaara M. Työ muuttuu kehittyykö kuntoutus? Kirjassa Järvikoski A, Lindh J, Suikkanen A, toim. Kuntoutus muutoksessa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus 2011; Schuring M, Burdorf A, Voorham AJJ, der Weduwe K, Mackenbach JP. Effectiveness of health promotion programme for longterm unemployed subjects with health problems: a randomized controlled trial. Schuring M. The role of health and health promotion in labour force participation. Rotterdam: Erasmus university 2010; keinoihin. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia: lääkärit arvioivat, että työkuntolausunto paransi työhönpaluukeskusteluja ja edesauttoi potilaita palaamaan työhön vaiheittain (69). Analogisesti työttömän Fit Note -ajattelutavassa siirrytään menetetyn arvioinnista vahvuuksien kartoittamiseen, työkykyä ja työllistymistä edistävien toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Keskitytään kuvaamaan, mitä henkilö pystyy tekemään ja millä keinoin voimavaroja voidaan jatkossa tukea. Joitakin arviointimenetelmiä jäljellä olevan toiminta- ja työkyvyn kuvaamiseen on kehitetty, mutta niiden käytettävyydestä tarvitsemme lisää tietoa. Arvioimisen ja kuvaamisen lisäksi tarvitaan moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä totuttua varhaisemmissa vaiheissa. Työttömien toimintakyvyn ja terveysongelmien aiempaa tehokkaampi selvittäminen lisää väistämättä terveyspalvelujen kysyntää. Vaikkakin resurssit riittäisivät, yksistään terveyden ja toimintakyvyn tukitoimien toteutuminen ei riitä takaamaan työllistymistä. Edellytyksenä on myös kannustus omaan vastuuseen terveyden ja työkyvyn ylläpidossa, mihin on pyritty esimerkiksi opaskirjalla (70). Työttömien kuntoutustarvearvioinnin ja kuntoutuksen kehittämisen tulee sisältyä työttömien terveydenhuollon tehtäviin (71). Yksinomaisen terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus voi olla puutteellinen työllistymisen osalta (72). Terveyden edistämisinterventiot on hyvä toteuttaa työllistymiseen tähtäävän toiminnan rinnalla, toisin sanoen verkostotyössä. Kun työkyvyn tukikäytännöt (16,34) tulevat osaksi työpaikkojen arkea, muuttuu rekrytoitavan osatyökykyisen tarpeisiin vastaaminen erityisjärjestelyjen sijaan normaaliksi käytännöksi. Työelämän asenteilla ja työpaikkojen saatavuudella on terveysrajoitteita keskeisempi merkitys erityisesti osatyökykyisten työllistymisessä. SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Aki Vuokolla ei ole sidonnaisuuksia. Pirjo Juvonen-Posti on saanut luentopalkkion Työterveyden edistämissäätiöltä. Ari Kaukiaisella ei ole sidonnaisuuksia. English summary > in english Health and the unemployed how to estimate work ability and functional capacity 3666

9 TIETEESSÄ AKI VUOKKO M.D., Specialist in Occupational Health with further training in Occupational Medicine Finnish Institute of Occupational Health, Occupational Medicine PIRJO JUVONEN-POSTI ARI KAUKIAINEN ENGLISH SUMMARY Health and the unemployed how to estimate work ability and functional capacity Previous data show that unemployed people suffer from a number of health problems impairing work ability. Health problems are often untreated and not recognised by health care, labour administration, and social services, often resulting in alienation from the labour market. The new guidelines for health and social care authorities deserve attention. The emphasis is on the importance of evaluating and further supporting work ability and functional capacity. However, until now no uniform procedure for evaluating the functional capacity of people recently unemployed has existed. The main focus is on recognizing those health factors that crucially impair work ability and prohibit reemployment. For example, mental disorders, abuse of alcohol, learning difficulties, the state of the respiratory, circulatory and musculoskeletal systems, as well as social functioning are to be considered. A three-part recommendation is given: 1) Health care professionals should comprehensively evaluate functional capacity and work ability preferably before the beginning of unemployment. Furthermore, early guidance, treatment and a rehabilitation plan to support employment should be provided; 2) If 1) is not possible, the evaluation should be carried out at the latest after three months of continuous unemployment; 3) The evaluation and further guidance methods should be selected on the basis of the risk level for impaired work ability and functioning. The length of unemployment should be considered when making the rehabilitation plan. An open database has been created to provide information on tools for measuring work ability and functioning in working aged people showing the first signs of reduced work ability. New practices, early recognition and early intervention in social and health care are essential in order to improve the health and work ability of the unemployed. However, encouraging personal responsibility is vital. In addition, labour market attitudes will probably play a key role in helping people with reduced abilities adapt to working life. 3666a

Työttömän työ- ja toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa

Työttömän työ- ja toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Työttömän työ- ja toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos, työlääketiedetiimi TOIMIA/Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä,

Lisätiedot

TYÖTTÖMÄN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN HYVÄ ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ TERVEYDENHUOLLOSSA

TYÖTTÖMÄN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN HYVÄ ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ TERVEYDENHUOLLOSSA TYÖTTÖMÄN TOIMINTA- JA TYÖKYVYN HYVÄ ARVIOINTIKÄYTÄNTÖ TERVEYDENHUOLLOSSA Kirjoittajat: Vuokko Aki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Juvonen-Posti Pirjo, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys,

Lisätiedot

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa

Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Kirjoittajat: Vuokko Aki, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketiede Juvonen-Posti Pirjo, LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja

Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja Toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaverkosto: Työikäisten toimintakykyarvion menettelytapasuositukset ja mittarit Ari Kaukiainen Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä / TOIMIA Ylilääkäri,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia

Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia Vajaakuntoisen työkyvyn arviointiin liittyviä näkökulmia Ari Kaukiainen, dosentti Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä?

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä? Miä on TOIMIA-tietoanta ja miten sitä voi hyödyntää asiaastyössä? toimintayvyn mittaamisen ja arvioinnin ansallinen asiantuntijaverosto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija ja Ai Vuoo, erioisläääri

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen

Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista

Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista Työikäisille kohdennetut suositukset osana työkyvyn tukemista Ari Kaukiainen, dosentti Puheenjohtaja, Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä Lääketieteellinen johtaja, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot