Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Työryhmäkoordinaattorit: Simo Aho, Tampereen yliopisto Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto Torstai , klo , Linna, RH Aloitus Simo Aho & Jaana Lähteenmaa Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Sami Ylistö Vaikeasti työllistyvien dilemma Oxana Krutova Tauko Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Jaakko Harkko Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Antti Saloniemi Yhteenveto Perjantai , klo , Linna, RH Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Arja Kurvinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi & Pekka Virtanen Tauko Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Outi Hietala, Markku Riipinen & Aulikki Sippola Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Heikki Räisänen Loppukeskustelu 1

2 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Sami Ylistö Jyväskylän yliopisto Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Käsittelen valmisteilla olevassa artikkelissani, kuinka pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta onnistuneet, tehottomat ja epäonnistuneet toimenpiteet eroavat toisistaan. Onnistunut toimenpide on asiakkaan näkökulmasta sellainen, josta on ollut hyötyä hänen elämäntilanteessaan. Tehoton toimenpide on sellainen, joka ei merkittävästi paranna tai heikennä työttömän elämäntilannetta. Epäonnistuneet toimenpiteet sen sijaan ovat päättyneet keskeytykseen ja vaikeuttaneet työttömän elämäntilannetta. Aineistossa on 28:n alle 30-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän nuoren elämänkulkuhaastattelua, joiden yhteispituus on 57 tuntia. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioivien meta-analyysien mukaan aktivoinnin nettovaikuttavuus on mikrotasolla keskimäärin varsin vaatimaton, toisinaan jopa negatiivinen. Vaikka aktivointitoimet ovat tehottomia työllistämisvaikutusten näkökulmasta, niillä voi silti olla sosiaalipoliittista merkitystä. Oikein toteutettuna aktivoinnilla voi olla asiakkaan elämänlaatua, elämänhallintaa, toimintakykyä ja ammattitaitoa kohentavia positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia. Ne jäävät usein vaikuttavuustutkimuksissa katveeseen, koska niissä keskitytään yleensä työllistämisvaikutusten kvantitatiiviseen analyysiin. Vaikuttavuuden laadullisesta ulottuvuudesta on vähän tutkimustietoa. Tarkastelen artikkelissani työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden nuorten pitkäaikaistyöttömien kokemuksia sekä toimenpiteiden mielekkyyttä heidän subjektiivisesta näkökulmasta. Aineiston tulkinnan teoreettiset lähtökohdat ovat elämänhallinnan käsitteessä, jota lähestyn toimintateoreettisesti. Sen vuoksi käytän aineiston tulkintaan myös toiminnan ja rakenteen käsitteitä Anthony Giddensin rakenteellistumisteorian esittämässä merkityksessä. Se korostaa toiminnan ja rakenteen tiivistä yhteyttä toisiinsa. Tästä näkökulmasta katsottuna työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskeiset vaikutukset pitäisi näkyä asiakkaan kyvyssä ohjata itsenäisesti omaa elämäänsä. Aktivointitoimenpiteiden onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu yksilön tekemien valintojen lisäksi myös yhteiskunnan rakenteista. Tästä syystä työttömän näkökulmasta keskeisimmät yhteiskunnan rakenteet on huomioitava myös analyysissä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuus on tulosta sekä yksilön aktiivisuudesta että yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. 2

3 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Oxana Krutova Tampereen yliopisto Vaikeasti työllistyvien dilemma Aikaisempien tutkimusten mukaan epäonnistunut kiinnittyminen työmarkkinoille on yksi keskeisimmästä työelämästä syrjäytymisen syistä. Lyhyellä aikavälillä epäonnistunut työmarkkinoille kiinnittyminen voi johtaa työttömyyteen ja pitkällä aikavälillä sosiaaliseen syrjäytymiseen. TEkeskukset tarjoavat työttömille erilaisia tukimuotoja, kuten valmentavaa koulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta, työharjoittelua jne., mutta tiedämmekö mitkä työvoimapoliittisista toimenpiteistä ovat tehokkaimpia siirtyä työttömyydestä työllisyyteen? Artikkelissa kuvaillaan työvoimapoliittiset ja analysoidaan tilastollisin menetelmin miten eri toimenpiteet vaikuttavat työttömien työllistymiseen. Tutkimus perustuu Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineistoon ( , rekisteri- ja aikasarja-aineisto), joka sisältää tietoja työvoimasta, työttömyydestä, tukitoimenpiteistä ja avoimista työpaikoista työ- ja elinkeinotoimistoittain. Se sisältää muuttujia, joissa on tietoja työttömyysjakson päättymisestä ja työllistymisestä. Mukana sekä työttömät, jotka ovat ilmoittaneet työllistymisestään TE-toimistoon että työttömät, jotka ovat työllistyneet eri toimenpiteiden jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytettyjä tilastollisia perusmenetelmiä on lineaarinen regressioanalyysi ja pääkomponenttianalyysi. Tutkimustuloksia arvioidaan ja verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin (Aho, Tuomala, Peltola, Räisänen, Hämäläinen, jne.) Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että työttömyysjakson pituus vaikuttaa todennäköisyyteen työllistyä. Mitä pidempään ihminen on työttömänä osallistumatta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, sitä pienempi on todennäköisyys että hän työllistyy, ja sitä suurempi todennäköisyys, että hän siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tutkimuksen toisena tuloksena oli, että työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutukset eriytyvät vaikeasti työllistyvien ryhmässä. Kolmanneksi pääkomponenttianalyysi, jolla mallinsin siirtymiä statuksesta toiseen, osoitti, että siirtymät statusten välillä eriytyivät ja siirtymien kesken on riippuvuutta niin että vaikeasti työllistyvät palaavat usein samoihin toimenpiteisiin. 3

4 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jaakko Harkko Kuntoutussäätiö Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Huoli nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisestä on yksi keskeinen poliittis-hallinnollinen sosiaalipoliittinen keskustelu sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Siirtymät koulutukseen ja työhön muodostavat kriittisen vaiheen nuoren elämänkulussa. Esityksessä tarkastellaan institutionaalisia järjestelyjä nuorten työelämään kiinnittymisessä ja muutosvaiheissa työmarkkinastatusten välillä. Institutionaalisia järjestelyjä (TE-hallinnon ja Kelan toimenpiteet) tarkastellaan suhteessa nuorten aikuisten työmarkkinoille kiinnittymisen rakenteisiin. Ensin esitellään yhden ikäkohortin seurantaan perustuen työmarkkinakiinnittymisen typologia, toiseksi esitetään sosiaalivakuutusinstituutioiden (TE-hallinto, Kela) tarjoamien palveluiden kohdentuminen väestötasolla sekä erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla sosiaaliset ongelmat, sairaudet tai vammat vaikeuttavat työelämään integroitumista. Tutkimuksen rekisteriaineistoon kuului 60 prosentin otos vuosina syntyneistä. Otoskoko oli henkilöä. Poimitut seurantatiedot olivat vuosilta Esityksessä tarkastellaan TE- hallinnon ja Kelan palveluiden käyttöä kahden riskiryhmän lastensuojelun asiakkaiden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden näkökulmasta. Tieto lastensuojelutoimenpiteestä oli 3 250:llä (2,7 %) ja tieto eläke-etuudesta vuosina oli 2 902:lla (2,4 %). Palveluiden kohdentumisen arvioitiin suhteessa väestötason toteutuneisiin työmarkkinakiinnittymiin, sekä suhteena verrokkiryhmään, johon kuului työn ja koulutuksen ulkopuoliset nuoret. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä mallinnettiin ryhmittelyanalyysin avulla, jonka perusteella syntyi viisi työmarkkinoille kiinnittymisen typologiaa. Palveluiden käyttöä tarkasteltiin palveluihin osallistumistiedon suhteellisten jakaumien ja logististen regressiomallien avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella, missä määrin suomalainen sosiaalivakuutus ja sen yhteydessä toimiva palvelujärjestelmä vastaa teoreettista ns. siirtymätyömarkkinoiden kehikkoa (Schmid 2006; 2008), jossa työmarkkinasiirtymät oletetaan potentiaalisesti kahdensuuntaisiksi sekä institutionaaliset järjestelyt tätä olettamaa vastaaviksi. Tulokset auttavat osaltaan ymmärtämään kuinka usein Kelan ja TE-hallinnon toimenpiteet muuttuvat kestäviksi työmarkkinauriksi, ja missä määrin palveluiden kohdentuminen noudattaa sosiaalivakuutuksen tavoitteita. 4

5 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Antti Saloniemi Tampereen yliopisto Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Toimivien työmarkkinoiden kannalta irtisanomissuojan taso on keskeinen indikaattori. Se on jatkuvasti esille myös ns. flexicurity-ajatteluun pohjaavassa politiikassa, jossa tarkoituksen on yhdistää työmarkkinoiden turvallisuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tässä ajattelussa eräänä keskeisenä ajatuksena on irtisanomissuojan höllentäminen yhdessä entistä aktiivisemman työvoimapolitiikan, elinikäisen oppimisen ja tasoltaan suhteellisten korkeiden työttömyyskorvausten kanssa. Esityksessä tarkastellaan tämän politiikan edellytyksiä tutkimalla palkansaajien asenteita. Aineisto (n= 2 252) on kerätty talvella 2011 ja kuvaa suomalaista palkansaajakuntaa suhteellisen luotettavasti. Tulokset perustuvat pääosin logistisiin regressiomalleihin. Ajatus irtisanomissuojan höllentämisestä ei juuriaan saa kannatusta. Vain 11 % kannatti edes jossain määrin väljempää irtisanomissuojaa. Yli kolmannes (35 %) oli nykyistä tiukemman säätelyn kannalla. Huomattava myös on, että 16 % ei osannut ottaa kantaa asiaan. Höllennyksiä kannattivat muita useammin miehet, ylemmät toimihenkilöt ja ammattiliittoon kuulumattomat. Vastaavasti tiukempaa irtisanomissuojaa vaativat ikääntyneet, vain peruskoulun suorittaneet, taloudellisesta tulevaisuudestaan epävarmat ja uusista työllistymismahdollisuuksistaan huolestuneet. Myös kokemus siitä, että työpaikan toimintaa ei luonnehdi reilu kohtelu on yhteydessä vaatimuksiin tiukemmasta irtisanomissuojasta. Vaikeus ottaa kantaa asiaan oli puolestaan yhteydessä nuoreen ikään ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella flexicurity-tyylisen politiikan toteuttamisen edellytykset eivät ainakaan irtisanomissuojan muutosten näkökulmasta eivät ole erityiset suuret. Epävarmuus omasta työmarkkina-asemasta on omiaan lisäämään vaatimuksia paremmasta työsuhdeturvasta. Tämä ei kuitenkaan ole ainut tuon asenteen kasvualusta. Tulokset alleviivaavat kokonaisuus, joka vallitsee työpaikkojen ja työmarkkinoiden välillä. Mahdollisesti reiluuden kokemusten lisääminen työpaikkojen toimintakäytännöistä olisi tie, jota kautta flexicurity-periaatteiden läpivientiä olisi mahdollisuus edistää. 5

6 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Helsingin Diakonissalaitos Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Kaapeli eli CABLE-valmennus voidaan suomentaa yhteistoiminnalliseksi oppimiseksi. Valmennus on tiedostamista ja yhteisöllisyyttä vahvistavien metodien kokonaisuus, jossa oman elämäntarinan käsittelyn, fenomenologisen havainnoinnin ja hermeneuttisten yhteisten keskustelujen avulla avarretaan osallistujien tietoisuutta sekä omasta itsestä että ympäristöstä ja opitaan analysoimaan niitä yhteiskunnallisia prosesseja, jotka ulottuvat ihmisten arkeen. Tavoitteena on yhteinen toiminta asioiden parantamiseksi. Metodeina käytetään muun muassa itsereflektiota, ryhmätyöskentelyn eri muotoja, havainnointia, analysointia ja yhdessä reflektointia sekä erilaisia luovia menetelmiä analysoinnin ja reflektion tukena. (Siirto 2013, 3; Valve 2005 & 2011.) Lähdemateriaalia tutkimuksen osalta on niukasti. CABLE-lähestymistapaa on tutkittu Suomessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa neljän (Ataçocu u 2010, Karsten & Röyttä 2012, Kortelainen 2012, Valve 2011) opinnäytteen verran. Tämän lisäksi Baart (2011) on Hollannissa jäsentänyt valmennusta teoreettisesti ja teologisesti. Muuhun lähdemateriaaliin kuuluvat erilaisissa projekteissa tuotetut raportit (esimerkiksi Siirto 2013), julkaisut (esimerkiksi Kylmälä, Rinta-Panttila & Korhonen 2011) ja artikkelit (esimerkiksi Valve 2005 ja Latvus, Maunuksela & Hyväri 2005). Ruotsissa diakonisesta CABLE -valmennuksesta on tehty käsikirja (Björklund & Sandahl & Stenow, 2004). Aiempien tutkimusten ja selvitysten mukaan narratiiviset, dialogiset ja yhteisölliset menetelmät on todettu toimiviksi työttömien aktivoinnin kontekstissa (Karjalainen & Lahti 2005, 288, Silvennoinen 2007, , Terävä, Virtanen, Uusikylä & Köppä 2011, 18.) Kaapeli-lähestymistavan mukaan toteutettua valmennusta voidaan tarkastella ainakin yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisön merkityksen työttömien arjessa ovat tuoneet esille jo Kortteinen & Tuomikoski (1998, ). He puhuvat uraauurtavassa Työtön-tutkimuksessaan me -elementin merkityksestä selviytymisessä. Tämä me on yksikkö, jonka puolesta toimitaan ja josta kannetaan huolta. Tässä sosiaalisessa yhteydessä ollaan tarpeellisia ja tullaan hyväksytyksi omasta taloudellisesta ja työmarkkinamenestyksestä huolimatta. Kortteisen & Tuomikosken (1998, ) mukaan yhteisyyssuhteet toimivat ikään kuin puskurina tai tyynynä, jotka estävät tai pehmentävät masentavan työmarkkinapalautteen ja köyhtymisen vaikutusta. Yksilöprosessissa annetaan yksilölle mahdollisuus vastapuheeseen. Juhilan (2004) mukaan vastapuheessa yksilö asettuu dialogiin yhteiskunnassa vallitsevien kategorisoivien käytäntöjen kanssa ja kyseenalaistaa saamansa yhteiskunnallisen leiman. Osana työryhmäesitystä käydään läpi case: kuusikymppinen duunarityötön Matti. Lähteet: Baart, Anries Een theorie van de presentie. Utrecht. Lemma. Björklund, Kristina & Sandahl, Christina & Stenow, Håkan Exposure. Att utsätta sig för utsatthet. BräckeDiakoni. Svenska kyrkans Arbetslivcentrum. Juhila, Kirsi Leimattu identiteetti ja vastapuhe. Teoksessa Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.). Puhua vastaan ja vaieta. Helsinki. Gaudeamus. Karjalainen, Vappu & Lahti, Tuukka Pitkäaikaistyöttömyyttä tunnustava tieto. Teoksessa Sakari Hännninen & Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. 9 6

7 Kylmälä, Jouni, Rinta-Panttila, Kirsti & Korhonen, Kristiina Henkilöstön yhteisötyön osaamisen kehittämishanke CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment) metodiikka työyhteisöjen kehittämisessä. Helsingin Diakonissalaitos. Latvus, Kari, Maunuksela, Anne Maria & Hyväri, Susanna Valottumismenetelmä diakoniatyössä. Teoksessa Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huonoosaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. Silvennoinen, Piia Ikä, identiteetti ja koulutus. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät oppimisyhteiskunnan haasteena. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 303. Jyväskylä. Jyväskylä University Printing House. Terävä, Eeva, Virtanen, Petri, Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 23/2011. Valve, Katri Exposure-valottumismenetelmä tiedon tuottamisen ja toiminnan strategisena työvälineenä. Diakonian tutkimus 2/ Opinnäytetyöt Ataçocu u, Soile Keitaat, pubit ja epätilat työntekijöiden havainnointikokemuksia Roihuvuoresta. Opinnäytetyö. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Etelä Järvenpää. quence=1. Karsten, Iisa & Röyttä, Satu Ei asiakkaiden puolesta vaan heidän kanssaan. Kansalaistoiminta-areenan yhteisövalmennus ja valmennettavien kokemus yhteisövalmennuksesta.. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kortelainen, Kiira Löytämistä ja kohtaamista. Roottori-projekti yhteisötyön ytimessä. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Valve, Katri Cable-yhteisövalmennus. Helsingin Diakonissalaitokselle toteutettu työyhteisöjen valmennushanke. Kehittämishanke. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. 11 Julkaisemattomat lähteet Siirto, Ulla Yhteisövalmennuksella kansalaisaktivismia Roottori-projektin yhteisövalmennusmenetelmän arviointi. 7

8 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Arja Jolkkonen 1, Pertti Koistinen 2, Arja Kurvinen 1, Liudmila Lipiäinen 2,Tapio Nummi 1 & Pekka Virtanen 1 1 Itä-Suomen yliopisto, 2 Tampereen yliopisto Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Irtisanottujen uudelleen työllistymistä on selitetty pääasiassa yksilöllisillä ominaisuuksilla, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yhteiskunnallisten olosuhteiden merkitys. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ajalliset ja yksilölliset tekijät vaikuttavat toimipaikkojen lakkauttamisen seurauksena työpaikkansa menettäneiden työllistymiseen ja työuriin. Ajallisten tekijöiden tarkastelu yhdessä yksilöllisten tekijöiden kanssa tuo uudenlaisen näkökulman työpaikkansa menettäneiden uudelleentyöllistymiseen. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä-työnantaja rekisteriaineistoa (FLEED). Seurannan perusvuosiksi valittiin kolme talouden ja työllisyyden suhteen erilaista ajankohtaa. Työmarkkinoille kiinnittymisen heterogeenisuutta tutkittiin trajektorianalyysillä. Suhdannetekijöillä ja työmarkkinoiden rakenteellisilla muutoksilla oli olennainen vaikutus työpaikkansa menettäneiden työllisyysurien myöhempään kehitykseen. Työllisyysurat eriytyivät myös institutionaalisten tekijöiden sekä työntekijöiden koulutustason, iän ja sukupuolen mukaan niin, että vahvasti työmarkkinoille kiinnittyneet olivat muita nuorempia ja korkeammin koulutettuja. 8

9 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Outi Hietala Kuntoutussäätiö Markku Riipinen OrtonPro Aulikki Sippola Yhteiskuntavastuuverkosto FIBS Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Tämän kesäkuussa 2014 käynnistyneen tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kehittämän työyhteisölähtöisen työllistämisen mallin (Ratko-malli) toimivuutta ja tukea mallin jatkokehittämistä. Malli on tarkoitettu edistämään sekä vammaisten, työttömien ja osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöihin että esim. sairauslomalta palaavan henkilön työn räätälöintiä ja työtehtävän keventämistä. Tutkimushanke pyrkii selvittämään niitä ehtoja ja olosuhteita, joissa mallia voidaan soveltaa sekä sen hyötyjä ja toimivuutta yksilön, työyhteisön ja johtamisen näkökulmista. Tutkimus toteutetaan tutkijatriangulaationa, yhdistämällä kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuksen toteuttavat Kuntoutussäätiön, OrtonPron ja FIBS:in tutkijat. Hankkeen tulokset julkaistaan keväällä 2015 pidettävässä seminaarissa ja RATKO-hankkeen raportissa. Kuntoutussäätiön erikoistutkija VTT Outi Hietala tarkastelee merkityksiä, joita RATKO-malli ja siihen liittyvät työpajat, kehittämistoiminta sekä osatyökykyisen työllistyminen saavat työyhteisöissä. Tutkija jäljittää niitä muutoksia, joita osatyökykyisille soveltuvien työtehtävien kokoaminen RATKOtyöpajoissa ja työllistyjän tuleminen työyhteisöön käynnistää sen jäsenten vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Tutkimusmenetelmänä on osallistuminen sekä RATKO-työpajoihin että työyhteisöjen (2 3 kpl) arkeen ja löyhästi strukturoidut työyhteisön jäsenten ja työllistyjien teemahaastattelut. Tuloksena saadaan kuvaus niistä yhteisöllisistä reunaehdoista, joita RATKOmallin soveltamiseen liittyy. OrtonPron psykologi/tutkija FT Markku Riipinen tutkii RATKO-hanketta työntekijöiden yksilöllisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin RATKO-työpajatoiminta muuttaa yksilön kokemusta työstään sen psykososiaalisten ympäristötekijöiden koettuina muutoksina. Lisäksi tutkitaan niitä vaikutuksia, joita muutoksilla on yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä. Lisäksi haastatellaan työllistyviä henkilöitä, heidän kokemuksiaan työpajoissa luotuun tehtävään ja työpaikkaan integroitumisesta sekä RATKO -välineistä. Myös työnantajien edustajia haastatellaan siitä, mikä myötävaikutti hankkeeseen osallistumiseen ja miten osatyökykyisten työllistäminen koettiin. Yritysvastuuverkosto FIBS:n tutkija, KTT Aulikki Sippola toteuttaa hankkeessa monimuotoisuusjohtamisen kehittämis-, valmennus- ja tutkimusosion kolmessa organisaatiossa. Hän selvittää, miten johtamisessa voidaan tukea Ratko-mallin käyttöönottoa sekä varmistaa mallin edellyttämien toimintatapamuutosten pysyvyys. 9

10 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Heikki Räisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan lisätä työtarjousten käyttöä. Työtarjous on työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) yksilöity kehotus tietyn työpaikan hakemiseksi. Työtarjousten lisäämisessä pyritään parantamaan työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Esityksessä tarkastellaan vuosien 2012 huhtikuu 2014 työnhakija- ja työpaikka-aineistojen (mikroaineistot) avulla, millaisia muutoksia työtarjousten käytössä ja vaikutuksissa tapahtui. Vaikka työtarjousten käyttöä lisättiin selvästi vuonna 2014, koko periodilla 78 % TE-toimistojen henkilöasiakkaista ei ole saanut yhtään työtarjousta. Koska vain yksi työtarjous voi olla tehokas työpaikan täytön kannalta, eivät kaikki henkilöasiakkaiden saamat työtarjoukset voi lähtökohtaisesti olla vaikuttavia. Työtarjoukset kasautuvat joillekin työnhakijoille. Nuoret saavat paljon työtarjouksia, mutta niitä annetaan myös varttuneille ja pitkään työttömänä olleille. Vuoden 2014 tammi-huhtikuussa työttömien työnhakijoiden saamat työtarjoukset olivat enää runsaat puolet kaikista, palveluissa ja työssä oleville on annettu aiempaa enemmän työtarjouksia. Työtarjouksia annetaan usein oman asuinkunnan ulkopuolella sijaitsevaan työhön ja muuhun kuin oman pääammattiryhmän työhön. Alustavasti näyttää siltä, että niillä työnhakijoilla, jotka ovat saaneet työtarjouksen, on viimeisen työttömyyden kesto ollut lyhyempi kuin muilla. Tehokkuusero syntyy vasta pitemmillä työttömyyden kestoilla. Vaikutus ilmenee henkilöasiakkaille siten työttömyyden pitkittymisen ehkäisynä, eikä alkutyöttömyydestä poistuman kiihdyttämisenä. Työpaikan täytön kannalta työtarjousten tehokkuus on niiden huomattavasta lisäämisestä huolimatta säilynyt. Koska paikkojen täyttö on yleensä hidastunut ja työtarjouksesta täytön tehokkuus on pysynyt liki ennallaan, on työtarjouksesta täytön suhteellinen tehokkuus kasvanut vuoden 2014 alussa. Työtarjous tehostaa paitsi avoinna oloaikaa, myös työnantajan rekrytointiprosessiin käyttämää aikaa. 10

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja FSD2487 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä

Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä Tutkittua tietoa työtehtävien räätälöinnistä - RATKO-mallin soveltaminen työyhteisössä RATKO-MALLI JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA -seminaari 13.10.2015 Tampere Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija,

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE

KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja 2 3 Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen. 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen 26.11.2013 Yli 50-vuotiaiden työllistyminen / Riitta-Liisa Kokko 1 Tausta Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen edellyttää nuorten ja eläkeikää lähestyvien työikäisten

Lisätiedot