Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Työryhmäkoordinaattorit: Simo Aho, Tampereen yliopisto Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto Torstai , klo , Linna, RH Aloitus Simo Aho & Jaana Lähteenmaa Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Sami Ylistö Vaikeasti työllistyvien dilemma Oxana Krutova Tauko Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Jaakko Harkko Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Antti Saloniemi Yhteenveto Perjantai , klo , Linna, RH Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Arja Kurvinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi & Pekka Virtanen Tauko Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Outi Hietala, Markku Riipinen & Aulikki Sippola Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Heikki Räisänen Loppukeskustelu 1

2 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Sami Ylistö Jyväskylän yliopisto Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Käsittelen valmisteilla olevassa artikkelissani, kuinka pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta onnistuneet, tehottomat ja epäonnistuneet toimenpiteet eroavat toisistaan. Onnistunut toimenpide on asiakkaan näkökulmasta sellainen, josta on ollut hyötyä hänen elämäntilanteessaan. Tehoton toimenpide on sellainen, joka ei merkittävästi paranna tai heikennä työttömän elämäntilannetta. Epäonnistuneet toimenpiteet sen sijaan ovat päättyneet keskeytykseen ja vaikeuttaneet työttömän elämäntilannetta. Aineistossa on 28:n alle 30-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän nuoren elämänkulkuhaastattelua, joiden yhteispituus on 57 tuntia. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioivien meta-analyysien mukaan aktivoinnin nettovaikuttavuus on mikrotasolla keskimäärin varsin vaatimaton, toisinaan jopa negatiivinen. Vaikka aktivointitoimet ovat tehottomia työllistämisvaikutusten näkökulmasta, niillä voi silti olla sosiaalipoliittista merkitystä. Oikein toteutettuna aktivoinnilla voi olla asiakkaan elämänlaatua, elämänhallintaa, toimintakykyä ja ammattitaitoa kohentavia positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia. Ne jäävät usein vaikuttavuustutkimuksissa katveeseen, koska niissä keskitytään yleensä työllistämisvaikutusten kvantitatiiviseen analyysiin. Vaikuttavuuden laadullisesta ulottuvuudesta on vähän tutkimustietoa. Tarkastelen artikkelissani työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden nuorten pitkäaikaistyöttömien kokemuksia sekä toimenpiteiden mielekkyyttä heidän subjektiivisesta näkökulmasta. Aineiston tulkinnan teoreettiset lähtökohdat ovat elämänhallinnan käsitteessä, jota lähestyn toimintateoreettisesti. Sen vuoksi käytän aineiston tulkintaan myös toiminnan ja rakenteen käsitteitä Anthony Giddensin rakenteellistumisteorian esittämässä merkityksessä. Se korostaa toiminnan ja rakenteen tiivistä yhteyttä toisiinsa. Tästä näkökulmasta katsottuna työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskeiset vaikutukset pitäisi näkyä asiakkaan kyvyssä ohjata itsenäisesti omaa elämäänsä. Aktivointitoimenpiteiden onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu yksilön tekemien valintojen lisäksi myös yhteiskunnan rakenteista. Tästä syystä työttömän näkökulmasta keskeisimmät yhteiskunnan rakenteet on huomioitava myös analyysissä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuus on tulosta sekä yksilön aktiivisuudesta että yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. 2

3 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Oxana Krutova Tampereen yliopisto Vaikeasti työllistyvien dilemma Aikaisempien tutkimusten mukaan epäonnistunut kiinnittyminen työmarkkinoille on yksi keskeisimmästä työelämästä syrjäytymisen syistä. Lyhyellä aikavälillä epäonnistunut työmarkkinoille kiinnittyminen voi johtaa työttömyyteen ja pitkällä aikavälillä sosiaaliseen syrjäytymiseen. TEkeskukset tarjoavat työttömille erilaisia tukimuotoja, kuten valmentavaa koulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta, työharjoittelua jne., mutta tiedämmekö mitkä työvoimapoliittisista toimenpiteistä ovat tehokkaimpia siirtyä työttömyydestä työllisyyteen? Artikkelissa kuvaillaan työvoimapoliittiset ja analysoidaan tilastollisin menetelmin miten eri toimenpiteet vaikuttavat työttömien työllistymiseen. Tutkimus perustuu Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineistoon ( , rekisteri- ja aikasarja-aineisto), joka sisältää tietoja työvoimasta, työttömyydestä, tukitoimenpiteistä ja avoimista työpaikoista työ- ja elinkeinotoimistoittain. Se sisältää muuttujia, joissa on tietoja työttömyysjakson päättymisestä ja työllistymisestä. Mukana sekä työttömät, jotka ovat ilmoittaneet työllistymisestään TE-toimistoon että työttömät, jotka ovat työllistyneet eri toimenpiteiden jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytettyjä tilastollisia perusmenetelmiä on lineaarinen regressioanalyysi ja pääkomponenttianalyysi. Tutkimustuloksia arvioidaan ja verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin (Aho, Tuomala, Peltola, Räisänen, Hämäläinen, jne.) Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että työttömyysjakson pituus vaikuttaa todennäköisyyteen työllistyä. Mitä pidempään ihminen on työttömänä osallistumatta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, sitä pienempi on todennäköisyys että hän työllistyy, ja sitä suurempi todennäköisyys, että hän siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tutkimuksen toisena tuloksena oli, että työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutukset eriytyvät vaikeasti työllistyvien ryhmässä. Kolmanneksi pääkomponenttianalyysi, jolla mallinsin siirtymiä statuksesta toiseen, osoitti, että siirtymät statusten välillä eriytyivät ja siirtymien kesken on riippuvuutta niin että vaikeasti työllistyvät palaavat usein samoihin toimenpiteisiin. 3

4 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jaakko Harkko Kuntoutussäätiö Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Huoli nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisestä on yksi keskeinen poliittis-hallinnollinen sosiaalipoliittinen keskustelu sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Siirtymät koulutukseen ja työhön muodostavat kriittisen vaiheen nuoren elämänkulussa. Esityksessä tarkastellaan institutionaalisia järjestelyjä nuorten työelämään kiinnittymisessä ja muutosvaiheissa työmarkkinastatusten välillä. Institutionaalisia järjestelyjä (TE-hallinnon ja Kelan toimenpiteet) tarkastellaan suhteessa nuorten aikuisten työmarkkinoille kiinnittymisen rakenteisiin. Ensin esitellään yhden ikäkohortin seurantaan perustuen työmarkkinakiinnittymisen typologia, toiseksi esitetään sosiaalivakuutusinstituutioiden (TE-hallinto, Kela) tarjoamien palveluiden kohdentuminen väestötasolla sekä erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla sosiaaliset ongelmat, sairaudet tai vammat vaikeuttavat työelämään integroitumista. Tutkimuksen rekisteriaineistoon kuului 60 prosentin otos vuosina syntyneistä. Otoskoko oli henkilöä. Poimitut seurantatiedot olivat vuosilta Esityksessä tarkastellaan TE- hallinnon ja Kelan palveluiden käyttöä kahden riskiryhmän lastensuojelun asiakkaiden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden näkökulmasta. Tieto lastensuojelutoimenpiteestä oli 3 250:llä (2,7 %) ja tieto eläke-etuudesta vuosina oli 2 902:lla (2,4 %). Palveluiden kohdentumisen arvioitiin suhteessa väestötason toteutuneisiin työmarkkinakiinnittymiin, sekä suhteena verrokkiryhmään, johon kuului työn ja koulutuksen ulkopuoliset nuoret. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä mallinnettiin ryhmittelyanalyysin avulla, jonka perusteella syntyi viisi työmarkkinoille kiinnittymisen typologiaa. Palveluiden käyttöä tarkasteltiin palveluihin osallistumistiedon suhteellisten jakaumien ja logististen regressiomallien avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella, missä määrin suomalainen sosiaalivakuutus ja sen yhteydessä toimiva palvelujärjestelmä vastaa teoreettista ns. siirtymätyömarkkinoiden kehikkoa (Schmid 2006; 2008), jossa työmarkkinasiirtymät oletetaan potentiaalisesti kahdensuuntaisiksi sekä institutionaaliset järjestelyt tätä olettamaa vastaaviksi. Tulokset auttavat osaltaan ymmärtämään kuinka usein Kelan ja TE-hallinnon toimenpiteet muuttuvat kestäviksi työmarkkinauriksi, ja missä määrin palveluiden kohdentuminen noudattaa sosiaalivakuutuksen tavoitteita. 4

5 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Antti Saloniemi Tampereen yliopisto Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Toimivien työmarkkinoiden kannalta irtisanomissuojan taso on keskeinen indikaattori. Se on jatkuvasti esille myös ns. flexicurity-ajatteluun pohjaavassa politiikassa, jossa tarkoituksen on yhdistää työmarkkinoiden turvallisuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tässä ajattelussa eräänä keskeisenä ajatuksena on irtisanomissuojan höllentäminen yhdessä entistä aktiivisemman työvoimapolitiikan, elinikäisen oppimisen ja tasoltaan suhteellisten korkeiden työttömyyskorvausten kanssa. Esityksessä tarkastellaan tämän politiikan edellytyksiä tutkimalla palkansaajien asenteita. Aineisto (n= 2 252) on kerätty talvella 2011 ja kuvaa suomalaista palkansaajakuntaa suhteellisen luotettavasti. Tulokset perustuvat pääosin logistisiin regressiomalleihin. Ajatus irtisanomissuojan höllentämisestä ei juuriaan saa kannatusta. Vain 11 % kannatti edes jossain määrin väljempää irtisanomissuojaa. Yli kolmannes (35 %) oli nykyistä tiukemman säätelyn kannalla. Huomattava myös on, että 16 % ei osannut ottaa kantaa asiaan. Höllennyksiä kannattivat muita useammin miehet, ylemmät toimihenkilöt ja ammattiliittoon kuulumattomat. Vastaavasti tiukempaa irtisanomissuojaa vaativat ikääntyneet, vain peruskoulun suorittaneet, taloudellisesta tulevaisuudestaan epävarmat ja uusista työllistymismahdollisuuksistaan huolestuneet. Myös kokemus siitä, että työpaikan toimintaa ei luonnehdi reilu kohtelu on yhteydessä vaatimuksiin tiukemmasta irtisanomissuojasta. Vaikeus ottaa kantaa asiaan oli puolestaan yhteydessä nuoreen ikään ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella flexicurity-tyylisen politiikan toteuttamisen edellytykset eivät ainakaan irtisanomissuojan muutosten näkökulmasta eivät ole erityiset suuret. Epävarmuus omasta työmarkkina-asemasta on omiaan lisäämään vaatimuksia paremmasta työsuhdeturvasta. Tämä ei kuitenkaan ole ainut tuon asenteen kasvualusta. Tulokset alleviivaavat kokonaisuus, joka vallitsee työpaikkojen ja työmarkkinoiden välillä. Mahdollisesti reiluuden kokemusten lisääminen työpaikkojen toimintakäytännöistä olisi tie, jota kautta flexicurity-periaatteiden läpivientiä olisi mahdollisuus edistää. 5

6 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Helsingin Diakonissalaitos Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Kaapeli eli CABLE-valmennus voidaan suomentaa yhteistoiminnalliseksi oppimiseksi. Valmennus on tiedostamista ja yhteisöllisyyttä vahvistavien metodien kokonaisuus, jossa oman elämäntarinan käsittelyn, fenomenologisen havainnoinnin ja hermeneuttisten yhteisten keskustelujen avulla avarretaan osallistujien tietoisuutta sekä omasta itsestä että ympäristöstä ja opitaan analysoimaan niitä yhteiskunnallisia prosesseja, jotka ulottuvat ihmisten arkeen. Tavoitteena on yhteinen toiminta asioiden parantamiseksi. Metodeina käytetään muun muassa itsereflektiota, ryhmätyöskentelyn eri muotoja, havainnointia, analysointia ja yhdessä reflektointia sekä erilaisia luovia menetelmiä analysoinnin ja reflektion tukena. (Siirto 2013, 3; Valve 2005 & 2011.) Lähdemateriaalia tutkimuksen osalta on niukasti. CABLE-lähestymistapaa on tutkittu Suomessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa neljän (Ataçocu u 2010, Karsten & Röyttä 2012, Kortelainen 2012, Valve 2011) opinnäytteen verran. Tämän lisäksi Baart (2011) on Hollannissa jäsentänyt valmennusta teoreettisesti ja teologisesti. Muuhun lähdemateriaaliin kuuluvat erilaisissa projekteissa tuotetut raportit (esimerkiksi Siirto 2013), julkaisut (esimerkiksi Kylmälä, Rinta-Panttila & Korhonen 2011) ja artikkelit (esimerkiksi Valve 2005 ja Latvus, Maunuksela & Hyväri 2005). Ruotsissa diakonisesta CABLE -valmennuksesta on tehty käsikirja (Björklund & Sandahl & Stenow, 2004). Aiempien tutkimusten ja selvitysten mukaan narratiiviset, dialogiset ja yhteisölliset menetelmät on todettu toimiviksi työttömien aktivoinnin kontekstissa (Karjalainen & Lahti 2005, 288, Silvennoinen 2007, , Terävä, Virtanen, Uusikylä & Köppä 2011, 18.) Kaapeli-lähestymistavan mukaan toteutettua valmennusta voidaan tarkastella ainakin yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisön merkityksen työttömien arjessa ovat tuoneet esille jo Kortteinen & Tuomikoski (1998, ). He puhuvat uraauurtavassa Työtön-tutkimuksessaan me -elementin merkityksestä selviytymisessä. Tämä me on yksikkö, jonka puolesta toimitaan ja josta kannetaan huolta. Tässä sosiaalisessa yhteydessä ollaan tarpeellisia ja tullaan hyväksytyksi omasta taloudellisesta ja työmarkkinamenestyksestä huolimatta. Kortteisen & Tuomikosken (1998, ) mukaan yhteisyyssuhteet toimivat ikään kuin puskurina tai tyynynä, jotka estävät tai pehmentävät masentavan työmarkkinapalautteen ja köyhtymisen vaikutusta. Yksilöprosessissa annetaan yksilölle mahdollisuus vastapuheeseen. Juhilan (2004) mukaan vastapuheessa yksilö asettuu dialogiin yhteiskunnassa vallitsevien kategorisoivien käytäntöjen kanssa ja kyseenalaistaa saamansa yhteiskunnallisen leiman. Osana työryhmäesitystä käydään läpi case: kuusikymppinen duunarityötön Matti. Lähteet: Baart, Anries Een theorie van de presentie. Utrecht. Lemma. Björklund, Kristina & Sandahl, Christina & Stenow, Håkan Exposure. Att utsätta sig för utsatthet. BräckeDiakoni. Svenska kyrkans Arbetslivcentrum. Juhila, Kirsi Leimattu identiteetti ja vastapuhe. Teoksessa Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.). Puhua vastaan ja vaieta. Helsinki. Gaudeamus. Karjalainen, Vappu & Lahti, Tuukka Pitkäaikaistyöttömyyttä tunnustava tieto. Teoksessa Sakari Hännninen & Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. 9 6

7 Kylmälä, Jouni, Rinta-Panttila, Kirsti & Korhonen, Kristiina Henkilöstön yhteisötyön osaamisen kehittämishanke CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment) metodiikka työyhteisöjen kehittämisessä. Helsingin Diakonissalaitos. Latvus, Kari, Maunuksela, Anne Maria & Hyväri, Susanna Valottumismenetelmä diakoniatyössä. Teoksessa Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huonoosaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. Silvennoinen, Piia Ikä, identiteetti ja koulutus. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät oppimisyhteiskunnan haasteena. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 303. Jyväskylä. Jyväskylä University Printing House. Terävä, Eeva, Virtanen, Petri, Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 23/2011. Valve, Katri Exposure-valottumismenetelmä tiedon tuottamisen ja toiminnan strategisena työvälineenä. Diakonian tutkimus 2/ Opinnäytetyöt Ataçocu u, Soile Keitaat, pubit ja epätilat työntekijöiden havainnointikokemuksia Roihuvuoresta. Opinnäytetyö. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Etelä Järvenpää. quence=1. Karsten, Iisa & Röyttä, Satu Ei asiakkaiden puolesta vaan heidän kanssaan. Kansalaistoiminta-areenan yhteisövalmennus ja valmennettavien kokemus yhteisövalmennuksesta.. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kortelainen, Kiira Löytämistä ja kohtaamista. Roottori-projekti yhteisötyön ytimessä. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Valve, Katri Cable-yhteisövalmennus. Helsingin Diakonissalaitokselle toteutettu työyhteisöjen valmennushanke. Kehittämishanke. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. 11 Julkaisemattomat lähteet Siirto, Ulla Yhteisövalmennuksella kansalaisaktivismia Roottori-projektin yhteisövalmennusmenetelmän arviointi. 7

8 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Arja Jolkkonen 1, Pertti Koistinen 2, Arja Kurvinen 1, Liudmila Lipiäinen 2,Tapio Nummi 1 & Pekka Virtanen 1 1 Itä-Suomen yliopisto, 2 Tampereen yliopisto Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Irtisanottujen uudelleen työllistymistä on selitetty pääasiassa yksilöllisillä ominaisuuksilla, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yhteiskunnallisten olosuhteiden merkitys. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ajalliset ja yksilölliset tekijät vaikuttavat toimipaikkojen lakkauttamisen seurauksena työpaikkansa menettäneiden työllistymiseen ja työuriin. Ajallisten tekijöiden tarkastelu yhdessä yksilöllisten tekijöiden kanssa tuo uudenlaisen näkökulman työpaikkansa menettäneiden uudelleentyöllistymiseen. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä-työnantaja rekisteriaineistoa (FLEED). Seurannan perusvuosiksi valittiin kolme talouden ja työllisyyden suhteen erilaista ajankohtaa. Työmarkkinoille kiinnittymisen heterogeenisuutta tutkittiin trajektorianalyysillä. Suhdannetekijöillä ja työmarkkinoiden rakenteellisilla muutoksilla oli olennainen vaikutus työpaikkansa menettäneiden työllisyysurien myöhempään kehitykseen. Työllisyysurat eriytyivät myös institutionaalisten tekijöiden sekä työntekijöiden koulutustason, iän ja sukupuolen mukaan niin, että vahvasti työmarkkinoille kiinnittyneet olivat muita nuorempia ja korkeammin koulutettuja. 8

9 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Outi Hietala Kuntoutussäätiö Markku Riipinen OrtonPro Aulikki Sippola Yhteiskuntavastuuverkosto FIBS Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Tämän kesäkuussa 2014 käynnistyneen tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kehittämän työyhteisölähtöisen työllistämisen mallin (Ratko-malli) toimivuutta ja tukea mallin jatkokehittämistä. Malli on tarkoitettu edistämään sekä vammaisten, työttömien ja osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöihin että esim. sairauslomalta palaavan henkilön työn räätälöintiä ja työtehtävän keventämistä. Tutkimushanke pyrkii selvittämään niitä ehtoja ja olosuhteita, joissa mallia voidaan soveltaa sekä sen hyötyjä ja toimivuutta yksilön, työyhteisön ja johtamisen näkökulmista. Tutkimus toteutetaan tutkijatriangulaationa, yhdistämällä kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuksen toteuttavat Kuntoutussäätiön, OrtonPron ja FIBS:in tutkijat. Hankkeen tulokset julkaistaan keväällä 2015 pidettävässä seminaarissa ja RATKO-hankkeen raportissa. Kuntoutussäätiön erikoistutkija VTT Outi Hietala tarkastelee merkityksiä, joita RATKO-malli ja siihen liittyvät työpajat, kehittämistoiminta sekä osatyökykyisen työllistyminen saavat työyhteisöissä. Tutkija jäljittää niitä muutoksia, joita osatyökykyisille soveltuvien työtehtävien kokoaminen RATKOtyöpajoissa ja työllistyjän tuleminen työyhteisöön käynnistää sen jäsenten vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Tutkimusmenetelmänä on osallistuminen sekä RATKO-työpajoihin että työyhteisöjen (2 3 kpl) arkeen ja löyhästi strukturoidut työyhteisön jäsenten ja työllistyjien teemahaastattelut. Tuloksena saadaan kuvaus niistä yhteisöllisistä reunaehdoista, joita RATKOmallin soveltamiseen liittyy. OrtonPron psykologi/tutkija FT Markku Riipinen tutkii RATKO-hanketta työntekijöiden yksilöllisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin RATKO-työpajatoiminta muuttaa yksilön kokemusta työstään sen psykososiaalisten ympäristötekijöiden koettuina muutoksina. Lisäksi tutkitaan niitä vaikutuksia, joita muutoksilla on yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä. Lisäksi haastatellaan työllistyviä henkilöitä, heidän kokemuksiaan työpajoissa luotuun tehtävään ja työpaikkaan integroitumisesta sekä RATKO -välineistä. Myös työnantajien edustajia haastatellaan siitä, mikä myötävaikutti hankkeeseen osallistumiseen ja miten osatyökykyisten työllistäminen koettiin. Yritysvastuuverkosto FIBS:n tutkija, KTT Aulikki Sippola toteuttaa hankkeessa monimuotoisuusjohtamisen kehittämis-, valmennus- ja tutkimusosion kolmessa organisaatiossa. Hän selvittää, miten johtamisessa voidaan tukea Ratko-mallin käyttöönottoa sekä varmistaa mallin edellyttämien toimintatapamuutosten pysyvyys. 9

10 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Heikki Räisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan lisätä työtarjousten käyttöä. Työtarjous on työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) yksilöity kehotus tietyn työpaikan hakemiseksi. Työtarjousten lisäämisessä pyritään parantamaan työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Esityksessä tarkastellaan vuosien 2012 huhtikuu 2014 työnhakija- ja työpaikka-aineistojen (mikroaineistot) avulla, millaisia muutoksia työtarjousten käytössä ja vaikutuksissa tapahtui. Vaikka työtarjousten käyttöä lisättiin selvästi vuonna 2014, koko periodilla 78 % TE-toimistojen henkilöasiakkaista ei ole saanut yhtään työtarjousta. Koska vain yksi työtarjous voi olla tehokas työpaikan täytön kannalta, eivät kaikki henkilöasiakkaiden saamat työtarjoukset voi lähtökohtaisesti olla vaikuttavia. Työtarjoukset kasautuvat joillekin työnhakijoille. Nuoret saavat paljon työtarjouksia, mutta niitä annetaan myös varttuneille ja pitkään työttömänä olleille. Vuoden 2014 tammi-huhtikuussa työttömien työnhakijoiden saamat työtarjoukset olivat enää runsaat puolet kaikista, palveluissa ja työssä oleville on annettu aiempaa enemmän työtarjouksia. Työtarjouksia annetaan usein oman asuinkunnan ulkopuolella sijaitsevaan työhön ja muuhun kuin oman pääammattiryhmän työhön. Alustavasti näyttää siltä, että niillä työnhakijoilla, jotka ovat saaneet työtarjouksen, on viimeisen työttömyyden kesto ollut lyhyempi kuin muilla. Tehokkuusero syntyy vasta pitemmillä työttömyyden kestoilla. Vaikutus ilmenee henkilöasiakkaille siten työttömyyden pitkittymisen ehkäisynä, eikä alkutyöttömyydestä poistuman kiihdyttämisenä. Työpaikan täytön kannalta työtarjousten tehokkuus on niiden huomattavasta lisäämisestä huolimatta säilynyt. Koska paikkojen täyttö on yleensä hidastunut ja työtarjouksesta täytön tehokkuus on pysynyt liki ennallaan, on työtarjouksesta täytön suhteellinen tehokkuus kasvanut vuoden 2014 alussa. Työtarjous tehostaa paitsi avoinna oloaikaa, myös työnantajan rekrytointiprosessiin käyttämää aikaa. 10

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Kari Hämäläinen Vapaus valita toisin Työttömyyden kustannukset ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet, 11.4.2017

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista?

Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista? Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista? Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto) Rita Asplund (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) Tutkimuksen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja FSD2724 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.

SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5. SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot