Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus. Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Työryhmäkoordinaattorit: Simo Aho, Tampereen yliopisto Jaana Lähteenmaa, Helsingin yliopisto Torstai , klo , Linna, RH Aloitus Simo Aho & Jaana Lähteenmaa Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Sami Ylistö Vaikeasti työllistyvien dilemma Oxana Krutova Tauko Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Jaakko Harkko Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Antti Saloniemi Yhteenveto Perjantai , klo , Linna, RH Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Arja Kurvinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi & Pekka Virtanen Tauko Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Outi Hietala, Markku Riipinen & Aulikki Sippola Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Heikki Räisänen Loppukeskustelu 1

2 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Sami Ylistö Jyväskylän yliopisto Onnistunut, tehoton vai epäonnistunut toimenpide? Aktivointitoimenpiteiden arviointia niihin osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta Käsittelen valmisteilla olevassa artikkelissani, kuinka pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta onnistuneet, tehottomat ja epäonnistuneet toimenpiteet eroavat toisistaan. Onnistunut toimenpide on asiakkaan näkökulmasta sellainen, josta on ollut hyötyä hänen elämäntilanteessaan. Tehoton toimenpide on sellainen, joka ei merkittävästi paranna tai heikennä työttömän elämäntilannetta. Epäonnistuneet toimenpiteet sen sijaan ovat päättyneet keskeytykseen ja vaikeuttaneet työttömän elämäntilannetta. Aineistossa on 28:n alle 30-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän nuoren elämänkulkuhaastattelua, joiden yhteispituus on 57 tuntia. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioivien meta-analyysien mukaan aktivoinnin nettovaikuttavuus on mikrotasolla keskimäärin varsin vaatimaton, toisinaan jopa negatiivinen. Vaikka aktivointitoimet ovat tehottomia työllistämisvaikutusten näkökulmasta, niillä voi silti olla sosiaalipoliittista merkitystä. Oikein toteutettuna aktivoinnilla voi olla asiakkaan elämänlaatua, elämänhallintaa, toimintakykyä ja ammattitaitoa kohentavia positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia. Ne jäävät usein vaikuttavuustutkimuksissa katveeseen, koska niissä keskitytään yleensä työllistämisvaikutusten kvantitatiiviseen analyysiin. Vaikuttavuuden laadullisesta ulottuvuudesta on vähän tutkimustietoa. Tarkastelen artikkelissani työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden nuorten pitkäaikaistyöttömien kokemuksia sekä toimenpiteiden mielekkyyttä heidän subjektiivisesta näkökulmasta. Aineiston tulkinnan teoreettiset lähtökohdat ovat elämänhallinnan käsitteessä, jota lähestyn toimintateoreettisesti. Sen vuoksi käytän aineiston tulkintaan myös toiminnan ja rakenteen käsitteitä Anthony Giddensin rakenteellistumisteorian esittämässä merkityksessä. Se korostaa toiminnan ja rakenteen tiivistä yhteyttä toisiinsa. Tästä näkökulmasta katsottuna työvoimapoliittisten toimenpiteiden keskeiset vaikutukset pitäisi näkyä asiakkaan kyvyssä ohjata itsenäisesti omaa elämäänsä. Aktivointitoimenpiteiden onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu yksilön tekemien valintojen lisäksi myös yhteiskunnan rakenteista. Tästä syystä työttömän näkökulmasta keskeisimmät yhteiskunnan rakenteet on huomioitava myös analyysissä. Aktivointitoimenpiteiden vaikuttavuus on tulosta sekä yksilön aktiivisuudesta että yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. 2

3 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Oxana Krutova Tampereen yliopisto Vaikeasti työllistyvien dilemma Aikaisempien tutkimusten mukaan epäonnistunut kiinnittyminen työmarkkinoille on yksi keskeisimmästä työelämästä syrjäytymisen syistä. Lyhyellä aikavälillä epäonnistunut työmarkkinoille kiinnittyminen voi johtaa työttömyyteen ja pitkällä aikavälillä sosiaaliseen syrjäytymiseen. TEkeskukset tarjoavat työttömille erilaisia tukimuotoja, kuten valmentavaa koulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta, työharjoittelua jne., mutta tiedämmekö mitkä työvoimapoliittisista toimenpiteistä ovat tehokkaimpia siirtyä työttömyydestä työllisyyteen? Artikkelissa kuvaillaan työvoimapoliittiset ja analysoidaan tilastollisin menetelmin miten eri toimenpiteet vaikuttavat työttömien työllistymiseen. Tutkimus perustuu Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineistoon ( , rekisteri- ja aikasarja-aineisto), joka sisältää tietoja työvoimasta, työttömyydestä, tukitoimenpiteistä ja avoimista työpaikoista työ- ja elinkeinotoimistoittain. Se sisältää muuttujia, joissa on tietoja työttömyysjakson päättymisestä ja työllistymisestä. Mukana sekä työttömät, jotka ovat ilmoittaneet työllistymisestään TE-toimistoon että työttömät, jotka ovat työllistyneet eri toimenpiteiden jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytettyjä tilastollisia perusmenetelmiä on lineaarinen regressioanalyysi ja pääkomponenttianalyysi. Tutkimustuloksia arvioidaan ja verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin (Aho, Tuomala, Peltola, Räisänen, Hämäläinen, jne.) Tutkimuksen tulokset osoittavat ensinnäkin, että työttömyysjakson pituus vaikuttaa todennäköisyyteen työllistyä. Mitä pidempään ihminen on työttömänä osallistumatta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, sitä pienempi on todennäköisyys että hän työllistyy, ja sitä suurempi todennäköisyys, että hän siirtyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tutkimuksen toisena tuloksena oli, että työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutukset eriytyvät vaikeasti työllistyvien ryhmässä. Kolmanneksi pääkomponenttianalyysi, jolla mallinsin siirtymiä statuksesta toiseen, osoitti, että siirtymät statusten välillä eriytyivät ja siirtymien kesken on riippuvuutta niin että vaikeasti työllistyvät palaavat usein samoihin toimenpiteisiin. 3

4 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jaakko Harkko Kuntoutussäätiö Rekisteripohjainen kohorttitutkimus nuorten työmarkkinakiinnittymisestä sekä TE-hallinnon ja Kelan palveluista Huoli nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisestä on yksi keskeinen poliittis-hallinnollinen sosiaalipoliittinen keskustelu sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Siirtymät koulutukseen ja työhön muodostavat kriittisen vaiheen nuoren elämänkulussa. Esityksessä tarkastellaan institutionaalisia järjestelyjä nuorten työelämään kiinnittymisessä ja muutosvaiheissa työmarkkinastatusten välillä. Institutionaalisia järjestelyjä (TE-hallinnon ja Kelan toimenpiteet) tarkastellaan suhteessa nuorten aikuisten työmarkkinoille kiinnittymisen rakenteisiin. Ensin esitellään yhden ikäkohortin seurantaan perustuen työmarkkinakiinnittymisen typologia, toiseksi esitetään sosiaalivakuutusinstituutioiden (TE-hallinto, Kela) tarjoamien palveluiden kohdentuminen väestötasolla sekä erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla sosiaaliset ongelmat, sairaudet tai vammat vaikeuttavat työelämään integroitumista. Tutkimuksen rekisteriaineistoon kuului 60 prosentin otos vuosina syntyneistä. Otoskoko oli henkilöä. Poimitut seurantatiedot olivat vuosilta Esityksessä tarkastellaan TE- hallinnon ja Kelan palveluiden käyttöä kahden riskiryhmän lastensuojelun asiakkaiden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden näkökulmasta. Tieto lastensuojelutoimenpiteestä oli 3 250:llä (2,7 %) ja tieto eläke-etuudesta vuosina oli 2 902:lla (2,4 %). Palveluiden kohdentumisen arvioitiin suhteessa väestötason toteutuneisiin työmarkkinakiinnittymiin, sekä suhteena verrokkiryhmään, johon kuului työn ja koulutuksen ulkopuoliset nuoret. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä mallinnettiin ryhmittelyanalyysin avulla, jonka perusteella syntyi viisi työmarkkinoille kiinnittymisen typologiaa. Palveluiden käyttöä tarkasteltiin palveluihin osallistumistiedon suhteellisten jakaumien ja logististen regressiomallien avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella, missä määrin suomalainen sosiaalivakuutus ja sen yhteydessä toimiva palvelujärjestelmä vastaa teoreettista ns. siirtymätyömarkkinoiden kehikkoa (Schmid 2006; 2008), jossa työmarkkinasiirtymät oletetaan potentiaalisesti kahdensuuntaisiksi sekä institutionaaliset järjestelyt tätä olettamaa vastaaviksi. Tulokset auttavat osaltaan ymmärtämään kuinka usein Kelan ja TE-hallinnon toimenpiteet muuttuvat kestäviksi työmarkkinauriksi, ja missä määrin palveluiden kohdentuminen noudattaa sosiaalivakuutuksen tavoitteita. 4

5 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Antti Saloniemi Tampereen yliopisto Mihin suuntaa työsuhdeturvaa olisi palkansaajien mielestä kehitettävä? Toimivien työmarkkinoiden kannalta irtisanomissuojan taso on keskeinen indikaattori. Se on jatkuvasti esille myös ns. flexicurity-ajatteluun pohjaavassa politiikassa, jossa tarkoituksen on yhdistää työmarkkinoiden turvallisuuden ja joustavuuden vaatimuksia. Tässä ajattelussa eräänä keskeisenä ajatuksena on irtisanomissuojan höllentäminen yhdessä entistä aktiivisemman työvoimapolitiikan, elinikäisen oppimisen ja tasoltaan suhteellisten korkeiden työttömyyskorvausten kanssa. Esityksessä tarkastellaan tämän politiikan edellytyksiä tutkimalla palkansaajien asenteita. Aineisto (n= 2 252) on kerätty talvella 2011 ja kuvaa suomalaista palkansaajakuntaa suhteellisen luotettavasti. Tulokset perustuvat pääosin logistisiin regressiomalleihin. Ajatus irtisanomissuojan höllentämisestä ei juuriaan saa kannatusta. Vain 11 % kannatti edes jossain määrin väljempää irtisanomissuojaa. Yli kolmannes (35 %) oli nykyistä tiukemman säätelyn kannalla. Huomattava myös on, että 16 % ei osannut ottaa kantaa asiaan. Höllennyksiä kannattivat muita useammin miehet, ylemmät toimihenkilöt ja ammattiliittoon kuulumattomat. Vastaavasti tiukempaa irtisanomissuojaa vaativat ikääntyneet, vain peruskoulun suorittaneet, taloudellisesta tulevaisuudestaan epävarmat ja uusista työllistymismahdollisuuksistaan huolestuneet. Myös kokemus siitä, että työpaikan toimintaa ei luonnehdi reilu kohtelu on yhteydessä vaatimuksiin tiukemmasta irtisanomissuojasta. Vaikeus ottaa kantaa asiaan oli puolestaan yhteydessä nuoreen ikään ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella flexicurity-tyylisen politiikan toteuttamisen edellytykset eivät ainakaan irtisanomissuojan muutosten näkökulmasta eivät ole erityiset suuret. Epävarmuus omasta työmarkkina-asemasta on omiaan lisäämään vaatimuksia paremmasta työsuhdeturvasta. Tämä ei kuitenkaan ole ainut tuon asenteen kasvualusta. Tulokset alleviivaavat kokonaisuus, joka vallitsee työpaikkojen ja työmarkkinoiden välillä. Mahdollisesti reiluuden kokemusten lisääminen työpaikkojen toimintakäytännöistä olisi tie, jota kautta flexicurity-periaatteiden läpivientiä olisi mahdollisuus edistää. 5

6 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Jouni Kylmälä & Elina Hakkarainen Helsingin Diakonissalaitos Yhteistoiminnallinen oppiminen työttömyyskokemusten jäsentäjänä Kaapeli eli CABLE-valmennus voidaan suomentaa yhteistoiminnalliseksi oppimiseksi. Valmennus on tiedostamista ja yhteisöllisyyttä vahvistavien metodien kokonaisuus, jossa oman elämäntarinan käsittelyn, fenomenologisen havainnoinnin ja hermeneuttisten yhteisten keskustelujen avulla avarretaan osallistujien tietoisuutta sekä omasta itsestä että ympäristöstä ja opitaan analysoimaan niitä yhteiskunnallisia prosesseja, jotka ulottuvat ihmisten arkeen. Tavoitteena on yhteinen toiminta asioiden parantamiseksi. Metodeina käytetään muun muassa itsereflektiota, ryhmätyöskentelyn eri muotoja, havainnointia, analysointia ja yhdessä reflektointia sekä erilaisia luovia menetelmiä analysoinnin ja reflektion tukena. (Siirto 2013, 3; Valve 2005 & 2011.) Lähdemateriaalia tutkimuksen osalta on niukasti. CABLE-lähestymistapaa on tutkittu Suomessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa neljän (Ataçocu u 2010, Karsten & Röyttä 2012, Kortelainen 2012, Valve 2011) opinnäytteen verran. Tämän lisäksi Baart (2011) on Hollannissa jäsentänyt valmennusta teoreettisesti ja teologisesti. Muuhun lähdemateriaaliin kuuluvat erilaisissa projekteissa tuotetut raportit (esimerkiksi Siirto 2013), julkaisut (esimerkiksi Kylmälä, Rinta-Panttila & Korhonen 2011) ja artikkelit (esimerkiksi Valve 2005 ja Latvus, Maunuksela & Hyväri 2005). Ruotsissa diakonisesta CABLE -valmennuksesta on tehty käsikirja (Björklund & Sandahl & Stenow, 2004). Aiempien tutkimusten ja selvitysten mukaan narratiiviset, dialogiset ja yhteisölliset menetelmät on todettu toimiviksi työttömien aktivoinnin kontekstissa (Karjalainen & Lahti 2005, 288, Silvennoinen 2007, , Terävä, Virtanen, Uusikylä & Köppä 2011, 18.) Kaapeli-lähestymistavan mukaan toteutettua valmennusta voidaan tarkastella ainakin yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisön merkityksen työttömien arjessa ovat tuoneet esille jo Kortteinen & Tuomikoski (1998, ). He puhuvat uraauurtavassa Työtön-tutkimuksessaan me -elementin merkityksestä selviytymisessä. Tämä me on yksikkö, jonka puolesta toimitaan ja josta kannetaan huolta. Tässä sosiaalisessa yhteydessä ollaan tarpeellisia ja tullaan hyväksytyksi omasta taloudellisesta ja työmarkkinamenestyksestä huolimatta. Kortteisen & Tuomikosken (1998, ) mukaan yhteisyyssuhteet toimivat ikään kuin puskurina tai tyynynä, jotka estävät tai pehmentävät masentavan työmarkkinapalautteen ja köyhtymisen vaikutusta. Yksilöprosessissa annetaan yksilölle mahdollisuus vastapuheeseen. Juhilan (2004) mukaan vastapuheessa yksilö asettuu dialogiin yhteiskunnassa vallitsevien kategorisoivien käytäntöjen kanssa ja kyseenalaistaa saamansa yhteiskunnallisen leiman. Osana työryhmäesitystä käydään läpi case: kuusikymppinen duunarityötön Matti. Lähteet: Baart, Anries Een theorie van de presentie. Utrecht. Lemma. Björklund, Kristina & Sandahl, Christina & Stenow, Håkan Exposure. Att utsätta sig för utsatthet. BräckeDiakoni. Svenska kyrkans Arbetslivcentrum. Juhila, Kirsi Leimattu identiteetti ja vastapuhe. Teoksessa Arja Jokinen, Laura Huttunen & Anna Kulmala (toim.). Puhua vastaan ja vaieta. Helsinki. Gaudeamus. Karjalainen, Vappu & Lahti, Tuukka Pitkäaikaistyöttömyyttä tunnustava tieto. Teoksessa Sakari Hännninen & Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. 9 6

7 Kylmälä, Jouni, Rinta-Panttila, Kirsti & Korhonen, Kristiina Henkilöstön yhteisötyön osaamisen kehittämishanke CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment) metodiikka työyhteisöjen kehittämisessä. Helsingin Diakonissalaitos. Latvus, Kari, Maunuksela, Anne Maria & Hyväri, Susanna Valottumismenetelmä diakoniatyössä. Teoksessa Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.) Toinen tieto: kirjoituksia huonoosaisuuden tunnistamisesta. Helsinki. Stakes. Silvennoinen, Piia Ikä, identiteetti ja koulutus. Ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät oppimisyhteiskunnan haasteena. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 303. Jyväskylä. Jyväskylä University Printing House. Terävä, Eeva, Virtanen, Petri, Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi Vaikeasti työllistyvien tilannetta ja palveluita selvittävä tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 23/2011. Valve, Katri Exposure-valottumismenetelmä tiedon tuottamisen ja toiminnan strategisena työvälineenä. Diakonian tutkimus 2/ Opinnäytetyöt Ataçocu u, Soile Keitaat, pubit ja epätilat työntekijöiden havainnointikokemuksia Roihuvuoresta. Opinnäytetyö. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Etelä Järvenpää. quence=1. Karsten, Iisa & Röyttä, Satu Ei asiakkaiden puolesta vaan heidän kanssaan. Kansalaistoiminta-areenan yhteisövalmennus ja valmennettavien kokemus yhteisövalmennuksesta.. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kortelainen, Kiira Löytämistä ja kohtaamista. Roottori-projekti yhteisötyön ytimessä. Sosionomi (AMK) opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Valve, Katri Cable-yhteisövalmennus. Helsingin Diakonissalaitokselle toteutettu työyhteisöjen valmennushanke. Kehittämishanke. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. 11 Julkaisemattomat lähteet Siirto, Ulla Yhteisövalmennuksella kansalaisaktivismia Roottori-projektin yhteisövalmennusmenetelmän arviointi. 7

8 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Arja Jolkkonen 1, Pertti Koistinen 2, Arja Kurvinen 1, Liudmila Lipiäinen 2,Tapio Nummi 1 & Pekka Virtanen 1 1 Itä-Suomen yliopisto, 2 Tampereen yliopisto Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden työmarkkinoille kiinnittyminen talouden kehityksen eri vaiheissa Irtisanottujen uudelleen työllistymistä on selitetty pääasiassa yksilöllisillä ominaisuuksilla, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yhteiskunnallisten olosuhteiden merkitys. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten ajalliset ja yksilölliset tekijät vaikuttavat toimipaikkojen lakkauttamisen seurauksena työpaikkansa menettäneiden työllistymiseen ja työuriin. Ajallisten tekijöiden tarkastelu yhdessä yksilöllisten tekijöiden kanssa tuo uudenlaisen näkökulman työpaikkansa menettäneiden uudelleentyöllistymiseen. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Tilastokeskuksen yhdistettyä työntekijä-työnantaja rekisteriaineistoa (FLEED). Seurannan perusvuosiksi valittiin kolme talouden ja työllisyyden suhteen erilaista ajankohtaa. Työmarkkinoille kiinnittymisen heterogeenisuutta tutkittiin trajektorianalyysillä. Suhdannetekijöillä ja työmarkkinoiden rakenteellisilla muutoksilla oli olennainen vaikutus työpaikkansa menettäneiden työllisyysurien myöhempään kehitykseen. Työllisyysurat eriytyivät myös institutionaalisten tekijöiden sekä työntekijöiden koulutustason, iän ja sukupuolen mukaan niin, että vahvasti työmarkkinoille kiinnittyneet olivat muita nuorempia ja korkeammin koulutettuja. 8

9 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Outi Hietala Kuntoutussäätiö Markku Riipinen OrtonPro Aulikki Sippola Yhteiskuntavastuuverkosto FIBS Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hanke ( ) Tämän kesäkuussa 2014 käynnistyneen tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kehittämän työyhteisölähtöisen työllistämisen mallin (Ratko-malli) toimivuutta ja tukea mallin jatkokehittämistä. Malli on tarkoitettu edistämään sekä vammaisten, työttömien ja osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöihin että esim. sairauslomalta palaavan henkilön työn räätälöintiä ja työtehtävän keventämistä. Tutkimushanke pyrkii selvittämään niitä ehtoja ja olosuhteita, joissa mallia voidaan soveltaa sekä sen hyötyjä ja toimivuutta yksilön, työyhteisön ja johtamisen näkökulmista. Tutkimus toteutetaan tutkijatriangulaationa, yhdistämällä kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuksen toteuttavat Kuntoutussäätiön, OrtonPron ja FIBS:in tutkijat. Hankkeen tulokset julkaistaan keväällä 2015 pidettävässä seminaarissa ja RATKO-hankkeen raportissa. Kuntoutussäätiön erikoistutkija VTT Outi Hietala tarkastelee merkityksiä, joita RATKO-malli ja siihen liittyvät työpajat, kehittämistoiminta sekä osatyökykyisen työllistyminen saavat työyhteisöissä. Tutkija jäljittää niitä muutoksia, joita osatyökykyisille soveltuvien työtehtävien kokoaminen RATKOtyöpajoissa ja työllistyjän tuleminen työyhteisöön käynnistää sen jäsenten vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa suhteissa. Tutkimusmenetelmänä on osallistuminen sekä RATKO-työpajoihin että työyhteisöjen (2 3 kpl) arkeen ja löyhästi strukturoidut työyhteisön jäsenten ja työllistyjien teemahaastattelut. Tuloksena saadaan kuvaus niistä yhteisöllisistä reunaehdoista, joita RATKOmallin soveltamiseen liittyy. OrtonPron psykologi/tutkija FT Markku Riipinen tutkii RATKO-hanketta työntekijöiden yksilöllisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin RATKO-työpajatoiminta muuttaa yksilön kokemusta työstään sen psykososiaalisten ympäristötekijöiden koettuina muutoksina. Lisäksi tutkitaan niitä vaikutuksia, joita muutoksilla on yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimus toteutetaan lomakekyselynä. Lisäksi haastatellaan työllistyviä henkilöitä, heidän kokemuksiaan työpajoissa luotuun tehtävään ja työpaikkaan integroitumisesta sekä RATKO -välineistä. Myös työnantajien edustajia haastatellaan siitä, mikä myötävaikutti hankkeeseen osallistumiseen ja miten osatyökykyisten työllistäminen koettiin. Yritysvastuuverkosto FIBS:n tutkija, KTT Aulikki Sippola toteuttaa hankkeessa monimuotoisuusjohtamisen kehittämis-, valmennus- ja tutkimusosion kolmessa organisaatiossa. Hän selvittää, miten johtamisessa voidaan tukea Ratko-mallin käyttöönottoa sekä varmistaa mallin edellyttämien toimintatapamuutosten pysyvyys. 9

10 Työryhmä: Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkinamarginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus Heikki Räisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Työtarjousten lisäys 2014 politiikkamuutos henkilöasiakkaiden ja rekrytoinnin kannalta Hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan lisätä työtarjousten käyttöä. Työtarjous on työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) yksilöity kehotus tietyn työpaikan hakemiseksi. Työtarjousten lisäämisessä pyritään parantamaan työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Esityksessä tarkastellaan vuosien 2012 huhtikuu 2014 työnhakija- ja työpaikka-aineistojen (mikroaineistot) avulla, millaisia muutoksia työtarjousten käytössä ja vaikutuksissa tapahtui. Vaikka työtarjousten käyttöä lisättiin selvästi vuonna 2014, koko periodilla 78 % TE-toimistojen henkilöasiakkaista ei ole saanut yhtään työtarjousta. Koska vain yksi työtarjous voi olla tehokas työpaikan täytön kannalta, eivät kaikki henkilöasiakkaiden saamat työtarjoukset voi lähtökohtaisesti olla vaikuttavia. Työtarjoukset kasautuvat joillekin työnhakijoille. Nuoret saavat paljon työtarjouksia, mutta niitä annetaan myös varttuneille ja pitkään työttömänä olleille. Vuoden 2014 tammi-huhtikuussa työttömien työnhakijoiden saamat työtarjoukset olivat enää runsaat puolet kaikista, palveluissa ja työssä oleville on annettu aiempaa enemmän työtarjouksia. Työtarjouksia annetaan usein oman asuinkunnan ulkopuolella sijaitsevaan työhön ja muuhun kuin oman pääammattiryhmän työhön. Alustavasti näyttää siltä, että niillä työnhakijoilla, jotka ovat saaneet työtarjouksen, on viimeisen työttömyyden kesto ollut lyhyempi kuin muilla. Tehokkuusero syntyy vasta pitemmillä työttömyyden kestoilla. Vaikutus ilmenee henkilöasiakkaille siten työttömyyden pitkittymisen ehkäisynä, eikä alkutyöttömyydestä poistuman kiihdyttämisenä. Työpaikan täytön kannalta työtarjousten tehokkuus on niiden huomattavasta lisäämisestä huolimatta säilynyt. Koska paikkojen täyttö on yleensä hidastunut ja työtarjouksesta täytön tehokkuus on pysynyt liki ennallaan, on työtarjouksesta täytön suhteellinen tehokkuus kasvanut vuoden 2014 alussa. Työtarjous tehostaa paitsi avoinna oloaikaa, myös työnantajan rekrytointiprosessiin käyttämää aikaa. 10

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista?

Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista? Onko työmarkkinoilla kaikille tilaa? Katsaus erityisryhmille kohdistetun politiikan tuloksista ja haasteista? Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto) Rita Asplund (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) Tutkimuksen

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Kari Hämäläinen Vapaus valita toisin Työttömyyden kustannukset ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet, 11.4.2017

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja

FSD2487. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008. Koodikirja FSD2487 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2002-2008 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke

Renessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.7.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke www.työkaari.fi #Työkaarikantaa facebook.com/tyokaarikantaa/ Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden yhteishanke, jonka tavoitteena on parantaa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja FSD2724 Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto 2006-2011 [koodikirja]. Tampere:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot