Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta"

Transkriptio

1 Ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisille Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset osallistuivat keväällä 2011 eri puolella Eurooppaa toteutettuihin Academia -ohjelman opintovierailuihin. Osallistujat kokivat vierailut ammatillista motivaatiota vahvistaviksi ja virkistäviksi. Monet saivat konkreettisia työmenetelmiä ja ideoita sovellettaviksi suoraan omaan työhön. Yksi osallistujista kiteytti opintovierailun annin seuraavasti: [Opintovierailu] auttaa mielestäni työssäjaksamisessa ja innostuneen työvireen säilyttämisessä, on kivaa odotettavaa ja itse vaihto on totaalinen tuuletus päässä. Korostan opetuksessa enemmän kansainvälisyyttä ja arvostan kansainvälistymistä enemmän. Keväällä 2011 Academia -opintovierailuihin osallistuneet suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset kertovat tässä koosteessa toimivista ohjauskäytännöistä, joihin he tutustuivat opintovierailujen aikana. Alla he kuvaavat valitsemansa toiminnon, perustelevat miksi kyseinen käytäntö on heidän mielestään hyvä hyödynnettävä heidän omassa työssään ja miten sitä voisi soveltaa Suomessa. Jokaiseen Academia -opintovierailuun osallistuu ohjausalalla toimivia eri maista, joten käytännöt voivat olla joko vierailukohteesta tai samalle vierailulle osallistuneelta kollegalta opittua. Koosteen ohjauskäytännöt: 1. Islanti: ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneelle nuorelle järjestetään aina jotain. 2. Islanti: aikuisohjauksen käytäntönä tavataan työntekijät heidän työpaikoillaan ja kartoitetaan työelämään liittyviä unelmia ja toiveita. 3. Irlanti: nuorille kuuden viikon jaksojen kautta tukea ja otetta omaan elämään 4. Tanska: nuorille työpaja koulun kautta paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio 5. Latvia: opinto-ohjauksen teemalliset luokkatunnit 6. Italia: kaikki opiskelijoiden palvelut samalta luukulta 7. Italia: yliopiston verkkopalvelun kautta vastavalmistuneet ja työnantajat löytävät toisensa 8. Ruotsi: nuorten tukeminen joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja monipuolisilla tukipalveluilla 9. Englanti: oppilaiden työnhakutaidot testiin messuilla 10. Ranska: oppilaat ja opiskelijat tekevät urasuunnitelman opinto-ohjaajan tuella 11. Espanja: moniammatillinen tiimi oppilaiden, opettajien, ohjaajien, perheiden ja hallinnon tukena 12. Latvia: valmistuneiden opiskelijoiden uratarinat inspiraatioksi oppilaitoksen verkkosivuille 13. Slovenia: nuorille arjenhallinta- ja opiskelutaitoja tuetussa ympäristössä Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (Leonardo da Vinci ohjelma) ja opintovierailuja toteutetaan jälleen ensi vuonna. Haku 2012 opintovierailuihin käynnistyy lokakuun puolessa välissä (hakuaika ), lisätietoja:

2 13 TOIMIVAA OHJAUSKÄYTÄNTÖÄ MUULTA EUROOPASTA 1. ISLANTI / Pirjo Ala-Hemmilä, opinto-ohjaaja, Vääksyn Yhteiskoulu, Vääksy Minulle konkreettisin heräte syntyi islantilaisten päätöksestä, että kukaan nuori ei saa korvausta kotiin (ilman opiskelupaikkaa ja työtä) vaan hänelle järjestetään aina jotain, jonka vastikkeeksi hän korvauksen saa, vaikka se olisi sitten meidän kansalaisopiston tyyppinen kitarakurssi. Koska lakimuutoksiin en ole kykenevä, teen sen, minkä omissa rajoissani pystyn vaikuttamaan ja nyt olemme tältä pohjalta lähestyneet asiaa, jotta täysin ilman paikkaa oleville nuorille viime kädessä kunta järjestäisi harjoittelupaikan. Pienessä kunnassa onnistunee hyvin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun kaikki muut normaalit reitit on käytetty jää kunnan työllistettäväksi 0-3 nuorta. Tässä [käytännössä] tehdään asialle jotakin eikä ihmetellä. Pienillä paikkakunnilla onnistuu edellä kuvaamani tapa. 2. ISLANTI / Aulikki Hämäläinen, opinto-ohjaaja, Kukkasen koulu, Nastola Esimerkkini on Islannin aikuisohjauksesta, Centre for LifeLong Learningistä, Mimir-toimistosta. Mimirtoimiston opinto-ohjaajat lähestyvät yrityksiä, kertovat elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja tarjoavat siihen liittyvää koulutusta. Saatuaan luvan tulla työpaikalle esittelemään, he menevät tapaamaan työntekijöitä näiden työn ääreen. Kunkin työntekijän kanssa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa hänen nykyistä työnkuvaansa sekä hänen työelämään liittyviä unelmiaan ja toteutumattomia toiveitaan. Ohjaajat esittelevät keskustelun yhteydessä LifeLong Learning-ohjelmaa (LLL) ja mm. tarjoavat mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin. Toiminnasta vastaa valtio. Yhteistyötä tehdään yritysten sekä yksityisten koulutuksen tarjoajien kanssa. Kohderyhmänä ovat samassa työssä pitkään olleet aikuiset. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen kautta tapahtuva elämisen laadun kohentaminen. Tässä käytännössä otetaan ihminen kokonaisuutena huomioon; hänen elämäntilanteensa, taipumuksensa, kykynsä ja haaveensa. Ihmisiä mennään tapaamaan heidän työpaikoilleen, heitä kuunnellaan ja he itse kuulevat omat toiveensa ohjaajan kokoamina. Jokaisen ihmisen elämä urautuu helposti mukavuusalueelle, jolla tyydytään pysymään, vaikka se tylsistyttäisikin. Muutoksen tarjoaminen herättelee ja antaa mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen. Piilossa olleet, toteutumatta jääneet koulutukselliset toiveet pääsevät esiin, ja työntekijä saattaa päättää osallistua koulutuksiin, joita ohjaajat esittelevät. Työntekijät voivat myös alkaa miettiä keinoja muuttaa nykyisiä työskentelytapojaan ja -olojaan. Tuloksena on parhaimmassa tapauksessa selkeä elämän laadun paraneminen. Työskentelen peruskoulussa ja tunnen huonosti aikuisohjauksen kenttää, joten en tiedä, paljonko tämänkaltaista käytäntöä sovelletaan meillä. Tällaisenaan systeemi vaikuttaa kalliilta, mutta sovelluksia löytyy varmasti myös Suomessa toteutettavaksi, jos halutaan käyttää pohdintaan aikaa ja toteutukseen oikeita kanavia ja keinoja. TE-keskukset ja ehkä jossain muodossa myös kansan- ja kansalaisopistot voisivat olla toiminnan toteuttajina. Omaan työhöni voin soveltaa tätä unelmien löytämisen ja toiveiden toteuttamisen menetelmää nykyistä enemmän. Yritän jatkossa ohjata opiskelijoitani elämään unelmiaan todeksi mm. lifelong learning -mielessä,

3 vaikka Mimirin kaltaista toimintaa ei olisikaan tarjolla. Miettimällä omia ratkaisuja, tekemällä toisin ja muuttamalla rutiineja elämässä säilyy mielenkiinto ja mielekkyys. 3. IRLANTI/ Hilkka Helavuori, opinto-ohjaaja, Hervannan lukio, Tampere ja Ulla Yli-Hongisto, opinto-ohjaaja, Äetsän koulu ja Sarkia-lukio, Sastamala Tutustuimme St. John s Education Centren toimintaan. Keskus sijaitsee St. Mary s secundary schoolin yhteydessä. Keskukseen ohjautuu nuoria alueen 39 koulusta. Sen toiminta-ajatuksen mukaan jokainen on Jumalan kaltainen ja täten se toivoo auttavansa opiskelijoita vastaamaan positiivisesti mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja elämässä. Syitä kuuden viikon jaksolle St. Johanissa ovat poissaolot, myöhästymiset, motivoitumattomuus koulunkäyntiin, erilaiset käyttäytymisongelmat ja sitä kautta opettajien ja nuorten keskinäisten suhteiden huonontuminen. Ohjelma toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Ohjelman jälkeen oppilas palaa omaan koulunsa, mutta voi tarvittaessa saada edelleen tukea. Keskuksessa työskentelee kaksi opettajaa ja 18 vapaaehtoistyöntekijää. Oppilas siirtyy ohjelmaan aina rehtorin lähetteellä. Ensimmäisessä tapaamisessa nuoren ja hänen perheensä kanssa varmistetaan, että nuori on sitoutunut ohjelmaan ja osallistuu siihen vapaaehtoisesti. Ryhmään otetaan kerrallaan kaksitoista nuorta, joista kaikki ovat eri kouluista, jotta he voivat aloittaa ohjelman tyhjältä pöydältä ilman rooleja ja odotuksia käyttäytymisen suhteen. Myös perheitä autetaan ohjelman aikana tukemalla vanhemmuutta. Tarkoituksena on ohjelman aikana tukea nuoria välittävässä ympäristössä. Tavoitteena on ehkäistä koulun keskeyttämistä ja jäämistä koulujärjestelmän ulkopuolelle. Tärkeässä roolissa toiminnassa on oppilaan oman asenteen muuttaminen koulunkäyntiä kohtaan ja vastuun ottaminen omista valinnoistaan ja elämästään. Ohjelmaan kuuluu opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita kuten englantia, matematiikkaa, historiaa ja maantiedettä. Opetusohjelmaan kuuluu erityisenä osana sosiaalisten taitojen sekä persoonallisuuden kehittymisen ohjaaminen, taideaineet ja ruuanlaitto sekä erityisesti opinnoissa ja uravalinnoissa ohjaaminen ja ryhmätyö. On tärkeää, että nuori ymmärtää oman käyttäytymisensä vaikutuksen ongelmiinsa kotona ja koulussa. Irlannissa oli hyväksi kokemiamme käytäntöjä useita. Keskuksen innostuneisuus ja paneutuneisuus nuorten auttamiseksi oli mielestämme vaikuttavaa. Ohjaajat luottivat nuoriin ja uskoivat heidän kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Ilmapiiri oli nuoren ja hänen perheensä hyväksyvä ja kunnioittava. Suomessa on tarve samanlaiselle toiminnalle, jossa nuoresta välitetään ja aikuinen on läsnä. Meillä on monia projekteja, jotka tähtäävät nuoren voimaantumiseen, mutta hankkeet tulevat ja menevät ilman, että niistä jää pysyviä käytäntöjä tai voimavaroja todella yhdistettäisiin. Nuori pitäisi saada pois ryhmästä/luokasta/ympäristöstä, jossa hän ei osaa toimia. Nuorta pitäisi tukea ymmärryksen lisäämisessä huomaamaan oman toimintansa vaikutukset elämäänsä. 4. TANSKA / Rosa Jääskeläinen, työvoimaohjaaja, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri, Helsinki Viimeisenä päivänä kävimme vierailemassa ns. Tuotantokoulussa (Århus Produktionsskole), jonka tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille nuorille käytännöllinen opiskeluympäristö, jotta heillä olisi paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio. Tuotantokoulussa on yhdeksän eri pajaa kuten rakennus-, catering-, musiikki- ja mediapajat. Kouluun pääsee nuorten ohjauskeskuksen ((Ungdommens Uddannelsesvejledning, UU) ohjauksella ja koulutus kestää keskimäärin seitsemän kuukautta. Koulutuksen aikana ei suoriteta tutkintoja, mutta opetusta tarjotaan äidinkielessä, matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Toiminnassa korostetaan yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Opiskelijan kehittymistä eri osa-alueilla seurataan erittäin systemaattisella tavalla.

4 Tuotantokoulu muistuttaa Uusix-verstaita ja Helsingin opetusviraston nuorten työpajoja, joihin voin ohjata asiakkaitani täällä Helsingissä. Koin tuotantokoulun toiminnan kuitenkin monipuolisempana, koska eri pajat sijaitsevat saman katon alla ja kaikki opiskelijat ruokailevat yhdessä. Nuorilla on siten mahdollisuus tutustua moneen eri alaan ja erilaisiin ihmisiin. Jatkosuunnitelmia ajatellen on myös hienoa, että opiskelijoilla on ammatillisen harjoittelun lisäksi mahdollisuus parantaa valmiuksiaan äidinkielessä ja matematiikassa. Tämä lisää varmasti monen opiskelijan itseluottamusta selviytyä varsinaisista opinnoista. Opiskelijoiden edistymisen arviointiin kehitetty menetelmä on myös soveltamisen arvoinen. 5. LATVIA: Leni Pennanen, yhteisöpedagogi, Pitäjänmäen peruskoulu, Helsinki Vierailimme Riikasta noin tunnin ajomatkan päässä olevassa Vidzemes Augstskolassa, yläasteella. Koulussa on n. 600 oppilasta ja oppilaanohjausta tarjotaan erityisessä huoneessa, jossa on paljon esitteitä ja tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista. Varsinaista opinto-ohjaajaa ei koulussa ole. Opinto-ohjausta tarjotaan ns. luokkatunneilla, joita on 1h viikossa. Ikäluokille on vuosittain eri teemoja luokkatunneilla, esim. 7.lk painotetaan itsetuntemusta. Luokkatunteja opettavat antavat samalla tietoa ja kannustavat oppilaita valitsemaan erilaisia opintoja ja rohkaisevat jatko-opintoihin. Mieleeni jäi erityisesti koululle lahjoitettu QWIZDOM niminen sähköinen oppimislaite. Se toimii ikään kuin fronter. Oppilailta voidaan kysyä vaikka jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä, jolloin he vastaavat itsenäisesti, painavat laitteesta a, b tai c vaihtoehtoa. Sähköiseen tietokantaan tallentuu oppilaiden vastauksia anonyymisti, jolloin voidaan tarkastella luokan kesken oppilaiden vastauksia, mielipiteitä tai vaikka arvoja opiskeluun liittyen. Ohjauskäytäntö on erityisen kehittynyt vasta kehittyvässä maassa. Monessakaan koulussa ei ollut erillistä opinto-ohjausta vaan pelkästään tarjottiin tietoa esittein. Vaikka meillä on Suomessa opinto-ohjausta, kaikissa koulussa ei ole vielä ns. luokkatunteja. Pitäjänmäen peruskoulussa on otettu käyttöön KiVa Koulu ohjelma, johon liittyy erilaisia itsetuntemusharjoituksia ja tehtäviä. Lisäksi Myllypuron koulussa, jossa työskentelin yhden vuoden, on käytössä Friends oppimismateriaali. Mielestäni tutustumani ohjauskäytäntö oli erittäin innovatiivinen ja olisi hienoa, jos he saisivat sen tueksi vielä opinto-ohjaustunnit. [Suomessa ohjauskäytäntöä voisi soveltaa] [s]iten, että opinto-ohjaustuntien lisäksi oppilailla olisi säännöllisesti, esim. kerran viikossa, tai kaksi kertaa kuukaudessa luokkatunteja, jossa syvennettäisiin omaa itsetuntemusta ja erityisesti opiskeltaisiin sosiaalisia taitoja esim. draama- ja muiden luovien menetelmien ja harjoitusten avulla. 6. ITALIA / Jouni Smolander, erityisopettaja, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Törmäsin kahteen hyvin mielenkiintoiseen ja eri aihealueelle suuntautuvaan käytänteeseen. Ensimmäinen liittyi ohjaukseen yliopistotasolla. Yliopisto-opiskelijoille on järjestetty toimisto, josta he voivat hakea kaikki palvelut, joita he tarvitsevat opintojen aikana. Suomalaiset opiskelijapalvelut on hajautettu, esim. tuet, asuminen, kouluruokailu, jne on kaikki tuettuja mutta niitä pitää hakea eri instanssien kautta. Padovassa kaikki nämä järjestyivät yhdessä paikassa. Mielestäni tämä järjestelmä helpottaa opiskelijan elämää huomattavasti ja toisaalta esim. väärinkäytösten mahdollisuus pienenee, kun asiat hoidetaan yhdellä luukulla. Myös aikaa säästyy, kun samoja asioita ei tarvitse selvitellä useassa eri paikassa.

5 Toinen käytänne oli italialaisille tuttu jo 80-luvulta. Silloin purettiin erityiskoulut ja -luokat. Ammatillisissa luokissakin opiskeli kehitysvammaisia ja muita erityisen tuen tarpeessa olevia. Luokkaan oli sijoitettu kaksi opettajaa ja mahdollisesti ohjaaja/avustaja. Inkluusio on varsin pitkällä ja siitä meillä on paljon opittavaa Italiasta. Nämä ohjauskäytänteet valitsin oman työni ja mielenkiintoni pohjalta. Sekä erityisopetus että ohjaaminen ovat osa työtäni. Yliopistollinen ohjausmalli oli niin erilainen kuin Suomessa, että siitä oli pakko kiinnostua. Suomessa harjoitellaan vielä integraatiota ja mietitään inkluusion mahdollisuuksia. Koulumaailmassa vastustus on aika kovaa, pelätään, että kyseessä on tapa säästää ja samalla siihen mukaan tulee ammattiyhdistyspolitiikka. Italia mielestäni osoittaa, että inkluusio on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se on mahdollista saavuttaa mutta samalla tulee muistaa taloudelliset reunaehdot ja tuen tarve luokkiin. Yliopisto-opiskelijat eivät varmasti panisi pahakseen. jos kaikki asiat voisi hoitaa yhdeltä luukulta. Aika paljonhan voi asioita jo hoitaakin Kelan kautta mutta vaatisi aikaa suuria organisatorisia muutoksia, jotta päästäisiin samaan systeemiin Italian kanssa. 7. ITALIA: Päivi Modig, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna ja Teijo Savijoki, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna Rooman yliopiston nettisivusto teki meihin suuren vaikutuksen. Sivuston ideana on tarjota valmistumisen jälkeen sekä tuleville työntekijöille että työnantajille mahdollisuuden löytää toisensa. Sivusto on saanut valtavan suosion ja toimii kaiken kaikkiaan hyvin. Sivustoa ylläpitää Rooman yliopisto. Kaikkiaan yliopistossa on noin opiskelijaa useissa eri Rooman toimipisteissä eli monissa asioissa valtava väkimäärä asettaa rajoituksia. Tulevaisuudessa monet palvelut siirtyvät entistä enemmän nettiin ja meillä täällä on paikallisena hankkeena kehittää TET- toimintaa omien sivujemme kautta. [Käytännön sovellus] mahdollisuudet myös täällä [Suomessa] ovat hyvät - tarvitaan vain toteuttajina. Meillähän perinteisesti työvoimatoimisto hoitaa näitä asioita. 8. RUOTSI: Stiina Tiirakari-Leivo, opinto-ohjaaja, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka Uvengymnasiet, jossa on noin 100 opiskelijaa. Koulussa työskentelee 4 opinto-ohjaajaa, sosionomi, terveydenhoitaja ja erityisopettajia. Tänne tulevat nuoret, joilla on vaikeuksia elämässään. He ohjautuvat tänne peruskoulusta tai he ovat ns. koulupudokkaita. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan oma ohjelma, joka tukee heidän kehitystään ja tuo mahdollisuuden myöhemmin jatko-opintoihin tai sijoittumisen työelämään. Opiskelijat opiskelevat vointinsa mukaan, kahdesta viikkotunnista koko viikon kestäviin opintoihin. Opinto-ohjelmaa pystytään vaihtelemaan tarvittaessa. Lisäksi opiskeluun kuuluu työssäoppimista erilaisissa työpaikoissa. Suomessa on käytössä pienryhmäopetus sekä soveltuvat tukitoimet, mutta Ruotsin mallissa opiskelijoille pyritään rakentamaan vieläkin yksilöllisempiä ratkaisuja. He voivat jatkaa koulutustaan yhdestä vuodesta jopa kolmeen vuoteen. Opiskelija voi opiskella yksinään tai pienessä ryhmässä, rauhallisessa ympäristössä ja opettaja sekä muu henkilökunta ovat jatkuvasti tavoitettavissa.

6 Suomalaiseen koulutukseen voitaisiin ottaa käyttöön joustavampia opiskelumenetelmiä ja pidempiaikaista työssäoppimista. Opiskelijoille voitaisiin taata rauhallinen ja tuettu oppimisympäristö, kuten Ruotsissa. Heillä olisi mahdollisuus opiskella tarvittaessa myös yksinään opettajan johdolla (Villa Lugnet). 9. ENGLANTI: Tellervo Suhonen, oppilaanohjaaja, Juhani Ahon koulu, Iisalmi Englantilainen (Sheffield) opo kertoi: oppilaille opetetaan käytännössä työnhakutaitoja (Job hunting skills) : kirjoitetaan työhakemus, harjoitellaan työhaastattelua. Tämä tapahtuu ennen työmessuja. Työmessuille tulee jopa 200 työnantajaa, joihin oppilaat saavat kokeilla todellisessa tilanteessa työnhakutaitojaan. Messut järjestetään kahdesti vuodessa. Itsensä esittelyn (itsetuntemus) ja työnhaun taidot ovat niitä taitoja, joihin voisi panostaa vieläkin paremmin koulussa. Ainakin jokaisen olisi hyvä tehdä itselleen kirjallinen työhakemus, CV ja käydä läpi työhaastattelutilanne. Jossakin päin Suomea tiedän järjestetyn työnantajamessuja ennen tet-jaksoa. Tetmessuilla oppilaat ovat saaneet tutustua ja mahdollisesti varata tet-työpaikan. Tietenkin tällainen vaatii isot järjestelyt, mutta työkkärin kanssa homma voisi järjestyä. Työkkärithän järjestävät rekrymessuja ainakin silloin tällöin. 10. RANSKA: Nina Arola, opinto-ohjaaja, Helsingin luonnontiedelukio ja Sari Tiitta, opinto-ohjaaja, Helsingin Yhtenäiskoulu, Helsinki Parcour eli urapolku: Pariisin yliopistoissa pudokasongelma on todella suuri: 1/3 aloittavista keskeyttää tai haluaa vaihtaa pääainetta. Siellä opinto-ohjaajat teettävät kaikille halukkaille urasuunnitelman. Siinä pohditaan esim. eri sivuaineiden merkitystä työllistymisen kannalta. Yhteistyötä tehdään mm. yritysten ja lukioidenkin kanssa. Myös lukioissa ohjauksesta vastaavat opettajat teettävät urasuunnitelman eli jokaisella on oma Project. Tavoitteena on vähentää pudokkaiden ja pääaineen vaihtajien määrää. Lukion opinto-ohjaajina havaitsimme, että Ranskassa yliopiston ohjauksen ongelmat olivat samankaltaisia kuin meillä Suomessa lukioissa. Ranskassa lukioiden haasteet vastaavasti vaikuttivat samanlaisilta kuin Suomessa peruskoulun päättöluokilla. Valtakunnallisen lukioiden Yoyo-hankkeen puitteissa me pääkaupunkiseudulla kehitämme lukioiden yhteistä verkkopohjaista jatkokoulutuksen suunnittelua helpottavaa lomakkeistoa. Ranskan koulutusjärjestelmään ja ohjaukseen tutustuessamme huomasimme, että Suomessa urapolun rakentaminen voisi alkaa jo peruskoulussa. Yoyo-hankkeen kaltaista jatkokoulutuslomakkeistoa voisi soveltaa varmasti myös yläkoulun ohjauksessa. 11. ESPANJA: Tuula Kokkonen, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ELY- keskus, Turku Tutustuimme Corunassa alueellisen Erityisohjaus-tiimin toimintaan. Poikkitieteellistä yhteistyötä tekevä moniammatillinen tiimi koostuu eri alojen asiantuntijoista (yl. psykologian ja pedagogiikan alan) ja toimii eri kouluasteilla (päiväkoti-ikäisistä toisen asteen koulutukseen) oppilaiden, opettajien, opinto-ohjaajien, perheiden ja vanhempien sekä hallinnon tukena. Asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat näitä tahoja, huolehtivat erityisresurssien hakemisesta jne. Erityistoimenpiteet suunnitellaan oppijan tarpeisiin ja nykyinen inkluusiota ja integraatiota korostava lähestymistapa vaatii myös opettajilta metodien muutosta.

7 Erikoisinta oli ehkä se, että jokaiselle erityisvaikeudelle oli omat asiantuntijansa ja vastuualueensa jakautuen kahdeksaan erilaiseen ohjauksen osa-alueeseen ja sitä edustaviin spesialisteihin: 1) aistirajoitteiset (kuulo- ja näkö), 2) motoriset vaikeudet (apuvälineet, erityisjärjestelyt, henkilökohtaiset avustajat, kuljetukset jne.), 3) yleistyneet vaikeudet (kehitysvammaisuus, autismi, koulumuodon vaihto), 4) käyttäytymisen häiriöt (adhd, psyykkiset ongelmat, negativismi, heikko motivaatio -> sosiaalisten taitojen lisääminen koulussa), 5) erityislahjakkaat (korkea ÄO), 6) urasuunnittelun asiantuntija (koulun ja työelämän välisen siirtymän tukeminen, vanhempainiltojen ym. tilaisuuksien järjestäminen, kokoaa materiaaleja, ohjaa opoja, kouluissa, kehittää opseja, nyt mm. yrittäjyys-sisältöjä, toimii välittäjänä hallinnon ja ohjaajien välillä jne.), 7) puheen ja kielen ongelmat sekä 8) perhe- ja sosiaaliohjaus (sosiaalityöntekijät, kun sosiaali- ja perheongelmat koulu- ja käyttäytymisongelmien taustalla). Huomioitavaa on, että erityislahjakkaat oli huomioitu tukipalveluissa omana erityisalanaan, josta vastasi oma spesialisti (erityis- ja rikastetut hopsit, opintojen joustavuus). Käytäntö ei näin moneen osaan sektoroituneena sovellettavissa [Suomessa], mutta herätti ajatuksia erityisohjauksen merkityksestä ja tarpeesta yleensä sekä sen soveltamisesta aikuiskoulutuksen puolelle. Edustan itse aikuisohjaukseen ja koulutukseen liittyvää hanketta, ja olen ymmärtänyt että etenkin aikuisoppilaitosten ammattiaineiden opettajat hyötyisivät asiantuntijan tai erityisopinto-ohjaajan tuesta tai konsultaatiomahdollisuudesta tilanteessa, jossa opiskelijaryhmäänsä kuuluu erityistä tukea tarvitseva aikuisopiskelija (esim. mt-ong.). Aikuisopiskelijoiden kohdalla hänen erityistarpeensa tai ongelmansa huomiotta jättäminen on johtanut pahimmillaan toistuviin koulutusten keskeyttämisiin ja epäonnistumisen kierteeseen. Yllä olevassa käytännössä oli kiinnostavaa, että asiantuntijoiden tuki oli tarkoitettu laajaalaisesti eri tahojen, mm. opettajien käyttöön. 12. LATVIA: Satu Haime, opinto-ohjaaja, Helsingin kuvataidelukio, Helsinki Koulun kotisivuille kerätään entisten opiskelijoiden uratarinoita kuvien kera. Näin nykyiset opiskelijat saavat vinkkejä oman uran pohdintaan ja sen valintaan. Uratarinat toimivat myös oppilaitosmarkkinoinnissa. Ohjauskäytäntö on helppo toteuttaa eikä vaadi rahaa. Soveltaminen Suomessa onnistuu erinomaisesti. 13. SLOVENIA, Benita Finne, studiehandledare, Sursik skola, Bennäs och Ann-Katrin Åstrand-Fellman, studiehandledare, Pedersöre gymnasium, Bennäs Utbildningssystemen samt studie- och yrkesvägledningen i Finland och Slovenien är väldigt likartade och även de metoder man använder har liknande karaktär. Eftersom vi redan innan besöket i Slovenien ville fokusera på goda modeller för att motverka drop-outs, väljer vi att här lyfta fram en form av stödjande verksamhet för unga med riska att avbryta studier. Production School for Youth at Risk/Youth Home Jarse, är en enhet som arbetar med att fånga upp de studerande som håller på att falla emellan vid övergången från grundläggande utbildning till andra stadiet, eller som håller på att avbryta en gymnasie- eller yrkesutbildning. Vägledningen vid skolan fungerade mycket individuellt med små grupper på studerande inskrivna åt gången. Studerandena jobbar med små praktiska projekt bl.a. att designa och trycka t-shirts, men huvuduppgiften för skolan är att få studerande att uppnå goda studie- och vardagsrutiner vilket bl.a. innefattade att varje dag avslutades med reflektion över det som skett under dan och utvärdering av egen insats. Avsikten är att bygga en grund för att de unga ska kunna mogna och klara

8 av vidare studier. En något motsvarande verksamhet fanns även för studerande som ännu gick i den obligatoriska grundläggande utbildningens senare klasser. Arbetet vid Production School utgick ifrån studerande som helhet. Hela välmåendet och livssituationen beaktades och grundläggande saker som att passa tider, hålla överenskommelser, göra mat åt sig själv, städa och sköta om basfärdigheter lyftes fram. Allt arbete skedde i nära samarbete med studiehandledare vid andra skolor, kuratorer, psykologer och andra myndigheter och framför allt med att stöda föräldrarna till de ungdomar som fanns inskrivna. Systemet var flexibelt så att ungdomarna stannade så länge som behövdes och de kunde ofta slussas tillbaka till den utbildning de avbrutit. Den här formen av verksamhet ligger nära de ungdomsverkstäder samt den verksamhet som finns i Finland i form av påbyggnadsår eller tionde läsår. De bitar som vi upplever att ytterligare kunde förstärkas här är det mångprofessionella tillvägagångssättet, det dagliga reflektiva utvärderandet och den täta kontakten till vårdnadshavarna. Academia -opintovierailusta virkistystä, voimaa ja verkostoja Academia -opintovierailuille osallistuneet 20 suomalaista ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaista totesivat mm. seuraavaa: Vaihto oli virkistävä ja ammatillista motivaatiotani vahvistava. Vaihto myös antoi mahdollisuuden tarkastella Suomen ja oman alueen haasteita toisesta näkökulmasta. Luottamus oman persoonan käyttöön ohjauksessa varmistui. Sain uusia näkökulmia ja ideoita yhteistyöhön ja erityisesti työni suunnitelmallisuuden kehittämiseksi ja näkyväksi tekemiseen. Academia -opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Opintovierailut toteutetaan keväällä 2012 maalis-toukokuun aikana. Kuhunkin vierailuun lähetetään ensisijaisesti työpari, jotka edustavat eri hallinnon-/toiminnanaloja. Vierailut on suunnattu ohjaajille opetus-, työ- ja elinkeinohallinnosta tai nuorisotiedotuksesta/-ohjauksesta. Haku kevään 2012 Academia -vierailuihin on Lisätietoja Academia -opintovierailut

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Johdanto Kouluilla tulee olla yhteinen käsitys oppilaanohjauksesta, jotta ne pystyvät tekemään työtä tavoitteellisesti. Oppilaanohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola

Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Opintojen suunnittelu ja HOPS Riikka Leikola Mitä kurssilla tehdään? Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Opiskelukäytännöt IT-harjoitus ja kirjastoharjoitus VP1 Ohjaustapaaminen Kansainvälistymistyöpajat

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

LEARNING CAFÉ - KOOSTEET TULEVAISUUDEN OHJAUSTYÖN VERKOSTOT TAMPERE JA SASTAMALA

LEARNING CAFÉ - KOOSTEET TULEVAISUUDEN OHJAUSTYÖN VERKOSTOT TAMPERE JA SASTAMALA LEARNING CAFÉ - KOOSTEET TULEVAISUUDEN OHJAUSTYÖN VERKOSTOT TAMPERE 15.11.2013 JA SASTAMALA 22.11.2013 Ennakointiyhteistyö seuraavalla RR-kaudella: Mistä opinto-ohjaajat saavat koottua tietoa ja millaiselle

Lisätiedot

Hakuinfo Mäntsälän lukio

Hakuinfo Mäntsälän lukio Hakuinfo 2017 Mäntsälän lukio Millaista on opiskelu lukiossa? Lukio = lukemalla opiskelua Tavoitteena hankkia valmiudet korkeakouluopiskeluun (yliopisto + ammattikorkeakoulu) Millaista on opiskelu lukiossa?

Lisätiedot

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot