Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta"

Transkriptio

1 Ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisille Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset osallistuivat keväällä 2011 eri puolella Eurooppaa toteutettuihin Academia -ohjelman opintovierailuihin. Osallistujat kokivat vierailut ammatillista motivaatiota vahvistaviksi ja virkistäviksi. Monet saivat konkreettisia työmenetelmiä ja ideoita sovellettaviksi suoraan omaan työhön. Yksi osallistujista kiteytti opintovierailun annin seuraavasti: [Opintovierailu] auttaa mielestäni työssäjaksamisessa ja innostuneen työvireen säilyttämisessä, on kivaa odotettavaa ja itse vaihto on totaalinen tuuletus päässä. Korostan opetuksessa enemmän kansainvälisyyttä ja arvostan kansainvälistymistä enemmän. Keväällä 2011 Academia -opintovierailuihin osallistuneet suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset kertovat tässä koosteessa toimivista ohjauskäytännöistä, joihin he tutustuivat opintovierailujen aikana. Alla he kuvaavat valitsemansa toiminnon, perustelevat miksi kyseinen käytäntö on heidän mielestään hyvä hyödynnettävä heidän omassa työssään ja miten sitä voisi soveltaa Suomessa. Jokaiseen Academia -opintovierailuun osallistuu ohjausalalla toimivia eri maista, joten käytännöt voivat olla joko vierailukohteesta tai samalle vierailulle osallistuneelta kollegalta opittua. Koosteen ohjauskäytännöt: 1. Islanti: ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneelle nuorelle järjestetään aina jotain. 2. Islanti: aikuisohjauksen käytäntönä tavataan työntekijät heidän työpaikoillaan ja kartoitetaan työelämään liittyviä unelmia ja toiveita. 3. Irlanti: nuorille kuuden viikon jaksojen kautta tukea ja otetta omaan elämään 4. Tanska: nuorille työpaja koulun kautta paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio 5. Latvia: opinto-ohjauksen teemalliset luokkatunnit 6. Italia: kaikki opiskelijoiden palvelut samalta luukulta 7. Italia: yliopiston verkkopalvelun kautta vastavalmistuneet ja työnantajat löytävät toisensa 8. Ruotsi: nuorten tukeminen joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja monipuolisilla tukipalveluilla 9. Englanti: oppilaiden työnhakutaidot testiin messuilla 10. Ranska: oppilaat ja opiskelijat tekevät urasuunnitelman opinto-ohjaajan tuella 11. Espanja: moniammatillinen tiimi oppilaiden, opettajien, ohjaajien, perheiden ja hallinnon tukena 12. Latvia: valmistuneiden opiskelijoiden uratarinat inspiraatioksi oppilaitoksen verkkosivuille 13. Slovenia: nuorille arjenhallinta- ja opiskelutaitoja tuetussa ympäristössä Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (Leonardo da Vinci ohjelma) ja opintovierailuja toteutetaan jälleen ensi vuonna. Haku 2012 opintovierailuihin käynnistyy lokakuun puolessa välissä (hakuaika ), lisätietoja:

2 13 TOIMIVAA OHJAUSKÄYTÄNTÖÄ MUULTA EUROOPASTA 1. ISLANTI / Pirjo Ala-Hemmilä, opinto-ohjaaja, Vääksyn Yhteiskoulu, Vääksy Minulle konkreettisin heräte syntyi islantilaisten päätöksestä, että kukaan nuori ei saa korvausta kotiin (ilman opiskelupaikkaa ja työtä) vaan hänelle järjestetään aina jotain, jonka vastikkeeksi hän korvauksen saa, vaikka se olisi sitten meidän kansalaisopiston tyyppinen kitarakurssi. Koska lakimuutoksiin en ole kykenevä, teen sen, minkä omissa rajoissani pystyn vaikuttamaan ja nyt olemme tältä pohjalta lähestyneet asiaa, jotta täysin ilman paikkaa oleville nuorille viime kädessä kunta järjestäisi harjoittelupaikan. Pienessä kunnassa onnistunee hyvin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun kaikki muut normaalit reitit on käytetty jää kunnan työllistettäväksi 0-3 nuorta. Tässä [käytännössä] tehdään asialle jotakin eikä ihmetellä. Pienillä paikkakunnilla onnistuu edellä kuvaamani tapa. 2. ISLANTI / Aulikki Hämäläinen, opinto-ohjaaja, Kukkasen koulu, Nastola Esimerkkini on Islannin aikuisohjauksesta, Centre for LifeLong Learningistä, Mimir-toimistosta. Mimirtoimiston opinto-ohjaajat lähestyvät yrityksiä, kertovat elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja tarjoavat siihen liittyvää koulutusta. Saatuaan luvan tulla työpaikalle esittelemään, he menevät tapaamaan työntekijöitä näiden työn ääreen. Kunkin työntekijän kanssa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa hänen nykyistä työnkuvaansa sekä hänen työelämään liittyviä unelmiaan ja toteutumattomia toiveitaan. Ohjaajat esittelevät keskustelun yhteydessä LifeLong Learning-ohjelmaa (LLL) ja mm. tarjoavat mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin. Toiminnasta vastaa valtio. Yhteistyötä tehdään yritysten sekä yksityisten koulutuksen tarjoajien kanssa. Kohderyhmänä ovat samassa työssä pitkään olleet aikuiset. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen kautta tapahtuva elämisen laadun kohentaminen. Tässä käytännössä otetaan ihminen kokonaisuutena huomioon; hänen elämäntilanteensa, taipumuksensa, kykynsä ja haaveensa. Ihmisiä mennään tapaamaan heidän työpaikoilleen, heitä kuunnellaan ja he itse kuulevat omat toiveensa ohjaajan kokoamina. Jokaisen ihmisen elämä urautuu helposti mukavuusalueelle, jolla tyydytään pysymään, vaikka se tylsistyttäisikin. Muutoksen tarjoaminen herättelee ja antaa mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen. Piilossa olleet, toteutumatta jääneet koulutukselliset toiveet pääsevät esiin, ja työntekijä saattaa päättää osallistua koulutuksiin, joita ohjaajat esittelevät. Työntekijät voivat myös alkaa miettiä keinoja muuttaa nykyisiä työskentelytapojaan ja -olojaan. Tuloksena on parhaimmassa tapauksessa selkeä elämän laadun paraneminen. Työskentelen peruskoulussa ja tunnen huonosti aikuisohjauksen kenttää, joten en tiedä, paljonko tämänkaltaista käytäntöä sovelletaan meillä. Tällaisenaan systeemi vaikuttaa kalliilta, mutta sovelluksia löytyy varmasti myös Suomessa toteutettavaksi, jos halutaan käyttää pohdintaan aikaa ja toteutukseen oikeita kanavia ja keinoja. TE-keskukset ja ehkä jossain muodossa myös kansan- ja kansalaisopistot voisivat olla toiminnan toteuttajina. Omaan työhöni voin soveltaa tätä unelmien löytämisen ja toiveiden toteuttamisen menetelmää nykyistä enemmän. Yritän jatkossa ohjata opiskelijoitani elämään unelmiaan todeksi mm. lifelong learning -mielessä,

3 vaikka Mimirin kaltaista toimintaa ei olisikaan tarjolla. Miettimällä omia ratkaisuja, tekemällä toisin ja muuttamalla rutiineja elämässä säilyy mielenkiinto ja mielekkyys. 3. IRLANTI/ Hilkka Helavuori, opinto-ohjaaja, Hervannan lukio, Tampere ja Ulla Yli-Hongisto, opinto-ohjaaja, Äetsän koulu ja Sarkia-lukio, Sastamala Tutustuimme St. John s Education Centren toimintaan. Keskus sijaitsee St. Mary s secundary schoolin yhteydessä. Keskukseen ohjautuu nuoria alueen 39 koulusta. Sen toiminta-ajatuksen mukaan jokainen on Jumalan kaltainen ja täten se toivoo auttavansa opiskelijoita vastaamaan positiivisesti mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja elämässä. Syitä kuuden viikon jaksolle St. Johanissa ovat poissaolot, myöhästymiset, motivoitumattomuus koulunkäyntiin, erilaiset käyttäytymisongelmat ja sitä kautta opettajien ja nuorten keskinäisten suhteiden huonontuminen. Ohjelma toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Ohjelman jälkeen oppilas palaa omaan koulunsa, mutta voi tarvittaessa saada edelleen tukea. Keskuksessa työskentelee kaksi opettajaa ja 18 vapaaehtoistyöntekijää. Oppilas siirtyy ohjelmaan aina rehtorin lähetteellä. Ensimmäisessä tapaamisessa nuoren ja hänen perheensä kanssa varmistetaan, että nuori on sitoutunut ohjelmaan ja osallistuu siihen vapaaehtoisesti. Ryhmään otetaan kerrallaan kaksitoista nuorta, joista kaikki ovat eri kouluista, jotta he voivat aloittaa ohjelman tyhjältä pöydältä ilman rooleja ja odotuksia käyttäytymisen suhteen. Myös perheitä autetaan ohjelman aikana tukemalla vanhemmuutta. Tarkoituksena on ohjelman aikana tukea nuoria välittävässä ympäristössä. Tavoitteena on ehkäistä koulun keskeyttämistä ja jäämistä koulujärjestelmän ulkopuolelle. Tärkeässä roolissa toiminnassa on oppilaan oman asenteen muuttaminen koulunkäyntiä kohtaan ja vastuun ottaminen omista valinnoistaan ja elämästään. Ohjelmaan kuuluu opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita kuten englantia, matematiikkaa, historiaa ja maantiedettä. Opetusohjelmaan kuuluu erityisenä osana sosiaalisten taitojen sekä persoonallisuuden kehittymisen ohjaaminen, taideaineet ja ruuanlaitto sekä erityisesti opinnoissa ja uravalinnoissa ohjaaminen ja ryhmätyö. On tärkeää, että nuori ymmärtää oman käyttäytymisensä vaikutuksen ongelmiinsa kotona ja koulussa. Irlannissa oli hyväksi kokemiamme käytäntöjä useita. Keskuksen innostuneisuus ja paneutuneisuus nuorten auttamiseksi oli mielestämme vaikuttavaa. Ohjaajat luottivat nuoriin ja uskoivat heidän kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Ilmapiiri oli nuoren ja hänen perheensä hyväksyvä ja kunnioittava. Suomessa on tarve samanlaiselle toiminnalle, jossa nuoresta välitetään ja aikuinen on läsnä. Meillä on monia projekteja, jotka tähtäävät nuoren voimaantumiseen, mutta hankkeet tulevat ja menevät ilman, että niistä jää pysyviä käytäntöjä tai voimavaroja todella yhdistettäisiin. Nuori pitäisi saada pois ryhmästä/luokasta/ympäristöstä, jossa hän ei osaa toimia. Nuorta pitäisi tukea ymmärryksen lisäämisessä huomaamaan oman toimintansa vaikutukset elämäänsä. 4. TANSKA / Rosa Jääskeläinen, työvoimaohjaaja, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri, Helsinki Viimeisenä päivänä kävimme vierailemassa ns. Tuotantokoulussa (Århus Produktionsskole), jonka tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille nuorille käytännöllinen opiskeluympäristö, jotta heillä olisi paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio. Tuotantokoulussa on yhdeksän eri pajaa kuten rakennus-, catering-, musiikki- ja mediapajat. Kouluun pääsee nuorten ohjauskeskuksen ((Ungdommens Uddannelsesvejledning, UU) ohjauksella ja koulutus kestää keskimäärin seitsemän kuukautta. Koulutuksen aikana ei suoriteta tutkintoja, mutta opetusta tarjotaan äidinkielessä, matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Toiminnassa korostetaan yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Opiskelijan kehittymistä eri osa-alueilla seurataan erittäin systemaattisella tavalla.

4 Tuotantokoulu muistuttaa Uusix-verstaita ja Helsingin opetusviraston nuorten työpajoja, joihin voin ohjata asiakkaitani täällä Helsingissä. Koin tuotantokoulun toiminnan kuitenkin monipuolisempana, koska eri pajat sijaitsevat saman katon alla ja kaikki opiskelijat ruokailevat yhdessä. Nuorilla on siten mahdollisuus tutustua moneen eri alaan ja erilaisiin ihmisiin. Jatkosuunnitelmia ajatellen on myös hienoa, että opiskelijoilla on ammatillisen harjoittelun lisäksi mahdollisuus parantaa valmiuksiaan äidinkielessä ja matematiikassa. Tämä lisää varmasti monen opiskelijan itseluottamusta selviytyä varsinaisista opinnoista. Opiskelijoiden edistymisen arviointiin kehitetty menetelmä on myös soveltamisen arvoinen. 5. LATVIA: Leni Pennanen, yhteisöpedagogi, Pitäjänmäen peruskoulu, Helsinki Vierailimme Riikasta noin tunnin ajomatkan päässä olevassa Vidzemes Augstskolassa, yläasteella. Koulussa on n. 600 oppilasta ja oppilaanohjausta tarjotaan erityisessä huoneessa, jossa on paljon esitteitä ja tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista. Varsinaista opinto-ohjaajaa ei koulussa ole. Opinto-ohjausta tarjotaan ns. luokkatunneilla, joita on 1h viikossa. Ikäluokille on vuosittain eri teemoja luokkatunneilla, esim. 7.lk painotetaan itsetuntemusta. Luokkatunteja opettavat antavat samalla tietoa ja kannustavat oppilaita valitsemaan erilaisia opintoja ja rohkaisevat jatko-opintoihin. Mieleeni jäi erityisesti koululle lahjoitettu QWIZDOM niminen sähköinen oppimislaite. Se toimii ikään kuin fronter. Oppilailta voidaan kysyä vaikka jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä, jolloin he vastaavat itsenäisesti, painavat laitteesta a, b tai c vaihtoehtoa. Sähköiseen tietokantaan tallentuu oppilaiden vastauksia anonyymisti, jolloin voidaan tarkastella luokan kesken oppilaiden vastauksia, mielipiteitä tai vaikka arvoja opiskeluun liittyen. Ohjauskäytäntö on erityisen kehittynyt vasta kehittyvässä maassa. Monessakaan koulussa ei ollut erillistä opinto-ohjausta vaan pelkästään tarjottiin tietoa esittein. Vaikka meillä on Suomessa opinto-ohjausta, kaikissa koulussa ei ole vielä ns. luokkatunteja. Pitäjänmäen peruskoulussa on otettu käyttöön KiVa Koulu ohjelma, johon liittyy erilaisia itsetuntemusharjoituksia ja tehtäviä. Lisäksi Myllypuron koulussa, jossa työskentelin yhden vuoden, on käytössä Friends oppimismateriaali. Mielestäni tutustumani ohjauskäytäntö oli erittäin innovatiivinen ja olisi hienoa, jos he saisivat sen tueksi vielä opinto-ohjaustunnit. [Suomessa ohjauskäytäntöä voisi soveltaa] [s]iten, että opinto-ohjaustuntien lisäksi oppilailla olisi säännöllisesti, esim. kerran viikossa, tai kaksi kertaa kuukaudessa luokkatunteja, jossa syvennettäisiin omaa itsetuntemusta ja erityisesti opiskeltaisiin sosiaalisia taitoja esim. draama- ja muiden luovien menetelmien ja harjoitusten avulla. 6. ITALIA / Jouni Smolander, erityisopettaja, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Törmäsin kahteen hyvin mielenkiintoiseen ja eri aihealueelle suuntautuvaan käytänteeseen. Ensimmäinen liittyi ohjaukseen yliopistotasolla. Yliopisto-opiskelijoille on järjestetty toimisto, josta he voivat hakea kaikki palvelut, joita he tarvitsevat opintojen aikana. Suomalaiset opiskelijapalvelut on hajautettu, esim. tuet, asuminen, kouluruokailu, jne on kaikki tuettuja mutta niitä pitää hakea eri instanssien kautta. Padovassa kaikki nämä järjestyivät yhdessä paikassa. Mielestäni tämä järjestelmä helpottaa opiskelijan elämää huomattavasti ja toisaalta esim. väärinkäytösten mahdollisuus pienenee, kun asiat hoidetaan yhdellä luukulla. Myös aikaa säästyy, kun samoja asioita ei tarvitse selvitellä useassa eri paikassa.

5 Toinen käytänne oli italialaisille tuttu jo 80-luvulta. Silloin purettiin erityiskoulut ja -luokat. Ammatillisissa luokissakin opiskeli kehitysvammaisia ja muita erityisen tuen tarpeessa olevia. Luokkaan oli sijoitettu kaksi opettajaa ja mahdollisesti ohjaaja/avustaja. Inkluusio on varsin pitkällä ja siitä meillä on paljon opittavaa Italiasta. Nämä ohjauskäytänteet valitsin oman työni ja mielenkiintoni pohjalta. Sekä erityisopetus että ohjaaminen ovat osa työtäni. Yliopistollinen ohjausmalli oli niin erilainen kuin Suomessa, että siitä oli pakko kiinnostua. Suomessa harjoitellaan vielä integraatiota ja mietitään inkluusion mahdollisuuksia. Koulumaailmassa vastustus on aika kovaa, pelätään, että kyseessä on tapa säästää ja samalla siihen mukaan tulee ammattiyhdistyspolitiikka. Italia mielestäni osoittaa, että inkluusio on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se on mahdollista saavuttaa mutta samalla tulee muistaa taloudelliset reunaehdot ja tuen tarve luokkiin. Yliopisto-opiskelijat eivät varmasti panisi pahakseen. jos kaikki asiat voisi hoitaa yhdeltä luukulta. Aika paljonhan voi asioita jo hoitaakin Kelan kautta mutta vaatisi aikaa suuria organisatorisia muutoksia, jotta päästäisiin samaan systeemiin Italian kanssa. 7. ITALIA: Päivi Modig, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna ja Teijo Savijoki, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna Rooman yliopiston nettisivusto teki meihin suuren vaikutuksen. Sivuston ideana on tarjota valmistumisen jälkeen sekä tuleville työntekijöille että työnantajille mahdollisuuden löytää toisensa. Sivusto on saanut valtavan suosion ja toimii kaiken kaikkiaan hyvin. Sivustoa ylläpitää Rooman yliopisto. Kaikkiaan yliopistossa on noin opiskelijaa useissa eri Rooman toimipisteissä eli monissa asioissa valtava väkimäärä asettaa rajoituksia. Tulevaisuudessa monet palvelut siirtyvät entistä enemmän nettiin ja meillä täällä on paikallisena hankkeena kehittää TET- toimintaa omien sivujemme kautta. [Käytännön sovellus] mahdollisuudet myös täällä [Suomessa] ovat hyvät - tarvitaan vain toteuttajina. Meillähän perinteisesti työvoimatoimisto hoitaa näitä asioita. 8. RUOTSI: Stiina Tiirakari-Leivo, opinto-ohjaaja, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka Uvengymnasiet, jossa on noin 100 opiskelijaa. Koulussa työskentelee 4 opinto-ohjaajaa, sosionomi, terveydenhoitaja ja erityisopettajia. Tänne tulevat nuoret, joilla on vaikeuksia elämässään. He ohjautuvat tänne peruskoulusta tai he ovat ns. koulupudokkaita. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan oma ohjelma, joka tukee heidän kehitystään ja tuo mahdollisuuden myöhemmin jatko-opintoihin tai sijoittumisen työelämään. Opiskelijat opiskelevat vointinsa mukaan, kahdesta viikkotunnista koko viikon kestäviin opintoihin. Opinto-ohjelmaa pystytään vaihtelemaan tarvittaessa. Lisäksi opiskeluun kuuluu työssäoppimista erilaisissa työpaikoissa. Suomessa on käytössä pienryhmäopetus sekä soveltuvat tukitoimet, mutta Ruotsin mallissa opiskelijoille pyritään rakentamaan vieläkin yksilöllisempiä ratkaisuja. He voivat jatkaa koulutustaan yhdestä vuodesta jopa kolmeen vuoteen. Opiskelija voi opiskella yksinään tai pienessä ryhmässä, rauhallisessa ympäristössä ja opettaja sekä muu henkilökunta ovat jatkuvasti tavoitettavissa.

6 Suomalaiseen koulutukseen voitaisiin ottaa käyttöön joustavampia opiskelumenetelmiä ja pidempiaikaista työssäoppimista. Opiskelijoille voitaisiin taata rauhallinen ja tuettu oppimisympäristö, kuten Ruotsissa. Heillä olisi mahdollisuus opiskella tarvittaessa myös yksinään opettajan johdolla (Villa Lugnet). 9. ENGLANTI: Tellervo Suhonen, oppilaanohjaaja, Juhani Ahon koulu, Iisalmi Englantilainen (Sheffield) opo kertoi: oppilaille opetetaan käytännössä työnhakutaitoja (Job hunting skills) : kirjoitetaan työhakemus, harjoitellaan työhaastattelua. Tämä tapahtuu ennen työmessuja. Työmessuille tulee jopa 200 työnantajaa, joihin oppilaat saavat kokeilla todellisessa tilanteessa työnhakutaitojaan. Messut järjestetään kahdesti vuodessa. Itsensä esittelyn (itsetuntemus) ja työnhaun taidot ovat niitä taitoja, joihin voisi panostaa vieläkin paremmin koulussa. Ainakin jokaisen olisi hyvä tehdä itselleen kirjallinen työhakemus, CV ja käydä läpi työhaastattelutilanne. Jossakin päin Suomea tiedän järjestetyn työnantajamessuja ennen tet-jaksoa. Tetmessuilla oppilaat ovat saaneet tutustua ja mahdollisesti varata tet-työpaikan. Tietenkin tällainen vaatii isot järjestelyt, mutta työkkärin kanssa homma voisi järjestyä. Työkkärithän järjestävät rekrymessuja ainakin silloin tällöin. 10. RANSKA: Nina Arola, opinto-ohjaaja, Helsingin luonnontiedelukio ja Sari Tiitta, opinto-ohjaaja, Helsingin Yhtenäiskoulu, Helsinki Parcour eli urapolku: Pariisin yliopistoissa pudokasongelma on todella suuri: 1/3 aloittavista keskeyttää tai haluaa vaihtaa pääainetta. Siellä opinto-ohjaajat teettävät kaikille halukkaille urasuunnitelman. Siinä pohditaan esim. eri sivuaineiden merkitystä työllistymisen kannalta. Yhteistyötä tehdään mm. yritysten ja lukioidenkin kanssa. Myös lukioissa ohjauksesta vastaavat opettajat teettävät urasuunnitelman eli jokaisella on oma Project. Tavoitteena on vähentää pudokkaiden ja pääaineen vaihtajien määrää. Lukion opinto-ohjaajina havaitsimme, että Ranskassa yliopiston ohjauksen ongelmat olivat samankaltaisia kuin meillä Suomessa lukioissa. Ranskassa lukioiden haasteet vastaavasti vaikuttivat samanlaisilta kuin Suomessa peruskoulun päättöluokilla. Valtakunnallisen lukioiden Yoyo-hankkeen puitteissa me pääkaupunkiseudulla kehitämme lukioiden yhteistä verkkopohjaista jatkokoulutuksen suunnittelua helpottavaa lomakkeistoa. Ranskan koulutusjärjestelmään ja ohjaukseen tutustuessamme huomasimme, että Suomessa urapolun rakentaminen voisi alkaa jo peruskoulussa. Yoyo-hankkeen kaltaista jatkokoulutuslomakkeistoa voisi soveltaa varmasti myös yläkoulun ohjauksessa. 11. ESPANJA: Tuula Kokkonen, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ELY- keskus, Turku Tutustuimme Corunassa alueellisen Erityisohjaus-tiimin toimintaan. Poikkitieteellistä yhteistyötä tekevä moniammatillinen tiimi koostuu eri alojen asiantuntijoista (yl. psykologian ja pedagogiikan alan) ja toimii eri kouluasteilla (päiväkoti-ikäisistä toisen asteen koulutukseen) oppilaiden, opettajien, opinto-ohjaajien, perheiden ja vanhempien sekä hallinnon tukena. Asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat näitä tahoja, huolehtivat erityisresurssien hakemisesta jne. Erityistoimenpiteet suunnitellaan oppijan tarpeisiin ja nykyinen inkluusiota ja integraatiota korostava lähestymistapa vaatii myös opettajilta metodien muutosta.

7 Erikoisinta oli ehkä se, että jokaiselle erityisvaikeudelle oli omat asiantuntijansa ja vastuualueensa jakautuen kahdeksaan erilaiseen ohjauksen osa-alueeseen ja sitä edustaviin spesialisteihin: 1) aistirajoitteiset (kuulo- ja näkö), 2) motoriset vaikeudet (apuvälineet, erityisjärjestelyt, henkilökohtaiset avustajat, kuljetukset jne.), 3) yleistyneet vaikeudet (kehitysvammaisuus, autismi, koulumuodon vaihto), 4) käyttäytymisen häiriöt (adhd, psyykkiset ongelmat, negativismi, heikko motivaatio -> sosiaalisten taitojen lisääminen koulussa), 5) erityislahjakkaat (korkea ÄO), 6) urasuunnittelun asiantuntija (koulun ja työelämän välisen siirtymän tukeminen, vanhempainiltojen ym. tilaisuuksien järjestäminen, kokoaa materiaaleja, ohjaa opoja, kouluissa, kehittää opseja, nyt mm. yrittäjyys-sisältöjä, toimii välittäjänä hallinnon ja ohjaajien välillä jne.), 7) puheen ja kielen ongelmat sekä 8) perhe- ja sosiaaliohjaus (sosiaalityöntekijät, kun sosiaali- ja perheongelmat koulu- ja käyttäytymisongelmien taustalla). Huomioitavaa on, että erityislahjakkaat oli huomioitu tukipalveluissa omana erityisalanaan, josta vastasi oma spesialisti (erityis- ja rikastetut hopsit, opintojen joustavuus). Käytäntö ei näin moneen osaan sektoroituneena sovellettavissa [Suomessa], mutta herätti ajatuksia erityisohjauksen merkityksestä ja tarpeesta yleensä sekä sen soveltamisesta aikuiskoulutuksen puolelle. Edustan itse aikuisohjaukseen ja koulutukseen liittyvää hanketta, ja olen ymmärtänyt että etenkin aikuisoppilaitosten ammattiaineiden opettajat hyötyisivät asiantuntijan tai erityisopinto-ohjaajan tuesta tai konsultaatiomahdollisuudesta tilanteessa, jossa opiskelijaryhmäänsä kuuluu erityistä tukea tarvitseva aikuisopiskelija (esim. mt-ong.). Aikuisopiskelijoiden kohdalla hänen erityistarpeensa tai ongelmansa huomiotta jättäminen on johtanut pahimmillaan toistuviin koulutusten keskeyttämisiin ja epäonnistumisen kierteeseen. Yllä olevassa käytännössä oli kiinnostavaa, että asiantuntijoiden tuki oli tarkoitettu laajaalaisesti eri tahojen, mm. opettajien käyttöön. 12. LATVIA: Satu Haime, opinto-ohjaaja, Helsingin kuvataidelukio, Helsinki Koulun kotisivuille kerätään entisten opiskelijoiden uratarinoita kuvien kera. Näin nykyiset opiskelijat saavat vinkkejä oman uran pohdintaan ja sen valintaan. Uratarinat toimivat myös oppilaitosmarkkinoinnissa. Ohjauskäytäntö on helppo toteuttaa eikä vaadi rahaa. Soveltaminen Suomessa onnistuu erinomaisesti. 13. SLOVENIA, Benita Finne, studiehandledare, Sursik skola, Bennäs och Ann-Katrin Åstrand-Fellman, studiehandledare, Pedersöre gymnasium, Bennäs Utbildningssystemen samt studie- och yrkesvägledningen i Finland och Slovenien är väldigt likartade och även de metoder man använder har liknande karaktär. Eftersom vi redan innan besöket i Slovenien ville fokusera på goda modeller för att motverka drop-outs, väljer vi att här lyfta fram en form av stödjande verksamhet för unga med riska att avbryta studier. Production School for Youth at Risk/Youth Home Jarse, är en enhet som arbetar med att fånga upp de studerande som håller på att falla emellan vid övergången från grundläggande utbildning till andra stadiet, eller som håller på att avbryta en gymnasie- eller yrkesutbildning. Vägledningen vid skolan fungerade mycket individuellt med små grupper på studerande inskrivna åt gången. Studerandena jobbar med små praktiska projekt bl.a. att designa och trycka t-shirts, men huvuduppgiften för skolan är att få studerande att uppnå goda studie- och vardagsrutiner vilket bl.a. innefattade att varje dag avslutades med reflektion över det som skett under dan och utvärdering av egen insats. Avsikten är att bygga en grund för att de unga ska kunna mogna och klara

8 av vidare studier. En något motsvarande verksamhet fanns även för studerande som ännu gick i den obligatoriska grundläggande utbildningens senare klasser. Arbetet vid Production School utgick ifrån studerande som helhet. Hela välmåendet och livssituationen beaktades och grundläggande saker som att passa tider, hålla överenskommelser, göra mat åt sig själv, städa och sköta om basfärdigheter lyftes fram. Allt arbete skedde i nära samarbete med studiehandledare vid andra skolor, kuratorer, psykologer och andra myndigheter och framför allt med att stöda föräldrarna till de ungdomar som fanns inskrivna. Systemet var flexibelt så att ungdomarna stannade så länge som behövdes och de kunde ofta slussas tillbaka till den utbildning de avbrutit. Den här formen av verksamhet ligger nära de ungdomsverkstäder samt den verksamhet som finns i Finland i form av påbyggnadsår eller tionde läsår. De bitar som vi upplever att ytterligare kunde förstärkas här är det mångprofessionella tillvägagångssättet, det dagliga reflektiva utvärderandet och den täta kontakten till vårdnadshavarna. Academia -opintovierailusta virkistystä, voimaa ja verkostoja Academia -opintovierailuille osallistuneet 20 suomalaista ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaista totesivat mm. seuraavaa: Vaihto oli virkistävä ja ammatillista motivaatiotani vahvistava. Vaihto myös antoi mahdollisuuden tarkastella Suomen ja oman alueen haasteita toisesta näkökulmasta. Luottamus oman persoonan käyttöön ohjauksessa varmistui. Sain uusia näkökulmia ja ideoita yhteistyöhön ja erityisesti työni suunnitelmallisuuden kehittämiseksi ja näkyväksi tekemiseen. Academia -opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Opintovierailut toteutetaan keväällä 2012 maalis-toukokuun aikana. Kuhunkin vierailuun lähetetään ensisijaisesti työpari, jotka edustavat eri hallinnon-/toiminnanaloja. Vierailut on suunnattu ohjaajille opetus-, työ- ja elinkeinohallinnosta tai nuorisotiedotuksesta/-ohjauksesta. Haku kevään 2012 Academia -vierailuihin on Lisätietoja Academia -opintovierailut

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot