Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta
|
|
- Maija Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaisille Toimivia ohjauskäytäntöjä muualta Euroopasta Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset osallistuivat keväällä 2011 eri puolella Eurooppaa toteutettuihin Academia -ohjelman opintovierailuihin. Osallistujat kokivat vierailut ammatillista motivaatiota vahvistaviksi ja virkistäviksi. Monet saivat konkreettisia työmenetelmiä ja ideoita sovellettaviksi suoraan omaan työhön. Yksi osallistujista kiteytti opintovierailun annin seuraavasti: [Opintovierailu] auttaa mielestäni työssäjaksamisessa ja innostuneen työvireen säilyttämisessä, on kivaa odotettavaa ja itse vaihto on totaalinen tuuletus päässä. Korostan opetuksessa enemmän kansainvälisyyttä ja arvostan kansainvälistymistä enemmän. Keväällä 2011 Academia -opintovierailuihin osallistuneet suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset kertovat tässä koosteessa toimivista ohjauskäytännöistä, joihin he tutustuivat opintovierailujen aikana. Alla he kuvaavat valitsemansa toiminnon, perustelevat miksi kyseinen käytäntö on heidän mielestään hyvä hyödynnettävä heidän omassa työssään ja miten sitä voisi soveltaa Suomessa. Jokaiseen Academia -opintovierailuun osallistuu ohjausalalla toimivia eri maista, joten käytännöt voivat olla joko vierailukohteesta tai samalle vierailulle osallistuneelta kollegalta opittua. Koosteen ohjauskäytännöt: 1. Islanti: ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneelle nuorelle järjestetään aina jotain. 2. Islanti: aikuisohjauksen käytäntönä tavataan työntekijät heidän työpaikoillaan ja kartoitetaan työelämään liittyviä unelmia ja toiveita. 3. Irlanti: nuorille kuuden viikon jaksojen kautta tukea ja otetta omaan elämään 4. Tanska: nuorille työpaja koulun kautta paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio 5. Latvia: opinto-ohjauksen teemalliset luokkatunnit 6. Italia: kaikki opiskelijoiden palvelut samalta luukulta 7. Italia: yliopiston verkkopalvelun kautta vastavalmistuneet ja työnantajat löytävät toisensa 8. Ruotsi: nuorten tukeminen joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja monipuolisilla tukipalveluilla 9. Englanti: oppilaiden työnhakutaidot testiin messuilla 10. Ranska: oppilaat ja opiskelijat tekevät urasuunnitelman opinto-ohjaajan tuella 11. Espanja: moniammatillinen tiimi oppilaiden, opettajien, ohjaajien, perheiden ja hallinnon tukena 12. Latvia: valmistuneiden opiskelijoiden uratarinat inspiraatioksi oppilaitoksen verkkosivuille 13. Slovenia: nuorille arjenhallinta- ja opiskelutaitoja tuetussa ympäristössä Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta (Leonardo da Vinci ohjelma) ja opintovierailuja toteutetaan jälleen ensi vuonna. Haku 2012 opintovierailuihin käynnistyy lokakuun puolessa välissä (hakuaika ), lisätietoja:
2 13 TOIMIVAA OHJAUSKÄYTÄNTÖÄ MUULTA EUROOPASTA 1. ISLANTI / Pirjo Ala-Hemmilä, opinto-ohjaaja, Vääksyn Yhteiskoulu, Vääksy Minulle konkreettisin heräte syntyi islantilaisten päätöksestä, että kukaan nuori ei saa korvausta kotiin (ilman opiskelupaikkaa ja työtä) vaan hänelle järjestetään aina jotain, jonka vastikkeeksi hän korvauksen saa, vaikka se olisi sitten meidän kansalaisopiston tyyppinen kitarakurssi. Koska lakimuutoksiin en ole kykenevä, teen sen, minkä omissa rajoissani pystyn vaikuttamaan ja nyt olemme tältä pohjalta lähestyneet asiaa, jotta täysin ilman paikkaa oleville nuorille viime kädessä kunta järjestäisi harjoittelupaikan. Pienessä kunnassa onnistunee hyvin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun kaikki muut normaalit reitit on käytetty jää kunnan työllistettäväksi 0-3 nuorta. Tässä [käytännössä] tehdään asialle jotakin eikä ihmetellä. Pienillä paikkakunnilla onnistuu edellä kuvaamani tapa. 2. ISLANTI / Aulikki Hämäläinen, opinto-ohjaaja, Kukkasen koulu, Nastola Esimerkkini on Islannin aikuisohjauksesta, Centre for LifeLong Learningistä, Mimir-toimistosta. Mimirtoimiston opinto-ohjaajat lähestyvät yrityksiä, kertovat elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja tarjoavat siihen liittyvää koulutusta. Saatuaan luvan tulla työpaikalle esittelemään, he menevät tapaamaan työntekijöitä näiden työn ääreen. Kunkin työntekijän kanssa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa hänen nykyistä työnkuvaansa sekä hänen työelämään liittyviä unelmiaan ja toteutumattomia toiveitaan. Ohjaajat esittelevät keskustelun yhteydessä LifeLong Learning-ohjelmaa (LLL) ja mm. tarjoavat mahdollisuutta osallistua erilaisiin koulutuksiin. Toiminnasta vastaa valtio. Yhteistyötä tehdään yritysten sekä yksityisten koulutuksen tarjoajien kanssa. Kohderyhmänä ovat samassa työssä pitkään olleet aikuiset. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen kautta tapahtuva elämisen laadun kohentaminen. Tässä käytännössä otetaan ihminen kokonaisuutena huomioon; hänen elämäntilanteensa, taipumuksensa, kykynsä ja haaveensa. Ihmisiä mennään tapaamaan heidän työpaikoilleen, heitä kuunnellaan ja he itse kuulevat omat toiveensa ohjaajan kokoamina. Jokaisen ihmisen elämä urautuu helposti mukavuusalueelle, jolla tyydytään pysymään, vaikka se tylsistyttäisikin. Muutoksen tarjoaminen herättelee ja antaa mahdollisuuden tarttua tilaisuuteen. Piilossa olleet, toteutumatta jääneet koulutukselliset toiveet pääsevät esiin, ja työntekijä saattaa päättää osallistua koulutuksiin, joita ohjaajat esittelevät. Työntekijät voivat myös alkaa miettiä keinoja muuttaa nykyisiä työskentelytapojaan ja -olojaan. Tuloksena on parhaimmassa tapauksessa selkeä elämän laadun paraneminen. Työskentelen peruskoulussa ja tunnen huonosti aikuisohjauksen kenttää, joten en tiedä, paljonko tämänkaltaista käytäntöä sovelletaan meillä. Tällaisenaan systeemi vaikuttaa kalliilta, mutta sovelluksia löytyy varmasti myös Suomessa toteutettavaksi, jos halutaan käyttää pohdintaan aikaa ja toteutukseen oikeita kanavia ja keinoja. TE-keskukset ja ehkä jossain muodossa myös kansan- ja kansalaisopistot voisivat olla toiminnan toteuttajina. Omaan työhöni voin soveltaa tätä unelmien löytämisen ja toiveiden toteuttamisen menetelmää nykyistä enemmän. Yritän jatkossa ohjata opiskelijoitani elämään unelmiaan todeksi mm. lifelong learning -mielessä,
3 vaikka Mimirin kaltaista toimintaa ei olisikaan tarjolla. Miettimällä omia ratkaisuja, tekemällä toisin ja muuttamalla rutiineja elämässä säilyy mielenkiinto ja mielekkyys. 3. IRLANTI/ Hilkka Helavuori, opinto-ohjaaja, Hervannan lukio, Tampere ja Ulla Yli-Hongisto, opinto-ohjaaja, Äetsän koulu ja Sarkia-lukio, Sastamala Tutustuimme St. John s Education Centren toimintaan. Keskus sijaitsee St. Mary s secundary schoolin yhteydessä. Keskukseen ohjautuu nuoria alueen 39 koulusta. Sen toiminta-ajatuksen mukaan jokainen on Jumalan kaltainen ja täten se toivoo auttavansa opiskelijoita vastaamaan positiivisesti mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja elämässä. Syitä kuuden viikon jaksolle St. Johanissa ovat poissaolot, myöhästymiset, motivoitumattomuus koulunkäyntiin, erilaiset käyttäytymisongelmat ja sitä kautta opettajien ja nuorten keskinäisten suhteiden huonontuminen. Ohjelma toteutetaan neljä kertaa vuodessa. Ohjelman jälkeen oppilas palaa omaan koulunsa, mutta voi tarvittaessa saada edelleen tukea. Keskuksessa työskentelee kaksi opettajaa ja 18 vapaaehtoistyöntekijää. Oppilas siirtyy ohjelmaan aina rehtorin lähetteellä. Ensimmäisessä tapaamisessa nuoren ja hänen perheensä kanssa varmistetaan, että nuori on sitoutunut ohjelmaan ja osallistuu siihen vapaaehtoisesti. Ryhmään otetaan kerrallaan kaksitoista nuorta, joista kaikki ovat eri kouluista, jotta he voivat aloittaa ohjelman tyhjältä pöydältä ilman rooleja ja odotuksia käyttäytymisen suhteen. Myös perheitä autetaan ohjelman aikana tukemalla vanhemmuutta. Tarkoituksena on ohjelman aikana tukea nuoria välittävässä ympäristössä. Tavoitteena on ehkäistä koulun keskeyttämistä ja jäämistä koulujärjestelmän ulkopuolelle. Tärkeässä roolissa toiminnassa on oppilaan oman asenteen muuttaminen koulunkäyntiä kohtaan ja vastuun ottaminen omista valinnoistaan ja elämästään. Ohjelmaan kuuluu opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita kuten englantia, matematiikkaa, historiaa ja maantiedettä. Opetusohjelmaan kuuluu erityisenä osana sosiaalisten taitojen sekä persoonallisuuden kehittymisen ohjaaminen, taideaineet ja ruuanlaitto sekä erityisesti opinnoissa ja uravalinnoissa ohjaaminen ja ryhmätyö. On tärkeää, että nuori ymmärtää oman käyttäytymisensä vaikutuksen ongelmiinsa kotona ja koulussa. Irlannissa oli hyväksi kokemiamme käytäntöjä useita. Keskuksen innostuneisuus ja paneutuneisuus nuorten auttamiseksi oli mielestämme vaikuttavaa. Ohjaajat luottivat nuoriin ja uskoivat heidän kykyynsä vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Ilmapiiri oli nuoren ja hänen perheensä hyväksyvä ja kunnioittava. Suomessa on tarve samanlaiselle toiminnalle, jossa nuoresta välitetään ja aikuinen on läsnä. Meillä on monia projekteja, jotka tähtäävät nuoren voimaantumiseen, mutta hankkeet tulevat ja menevät ilman, että niistä jää pysyviä käytäntöjä tai voimavaroja todella yhdistettäisiin. Nuori pitäisi saada pois ryhmästä/luokasta/ympäristöstä, jossa hän ei osaa toimia. Nuorta pitäisi tukea ymmärryksen lisäämisessä huomaamaan oman toimintansa vaikutukset elämäänsä. 4. TANSKA / Rosa Jääskeläinen, työvoimaohjaaja, Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri, Helsinki Viimeisenä päivänä kävimme vierailemassa ns. Tuotantokoulussa (Århus Produktionsskole), jonka tavoitteena on tarjota alle 25-vuotiaille nuorille käytännöllinen opiskeluympäristö, jotta heillä olisi paremmat edellytykset aloittaa ammattikoulu tai lukio. Tuotantokoulussa on yhdeksän eri pajaa kuten rakennus-, catering-, musiikki- ja mediapajat. Kouluun pääsee nuorten ohjauskeskuksen ((Ungdommens Uddannelsesvejledning, UU) ohjauksella ja koulutus kestää keskimäärin seitsemän kuukautta. Koulutuksen aikana ei suoriteta tutkintoja, mutta opetusta tarjotaan äidinkielessä, matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä. Toiminnassa korostetaan yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja vastuullisuutta. Opiskelijan kehittymistä eri osa-alueilla seurataan erittäin systemaattisella tavalla.
4 Tuotantokoulu muistuttaa Uusix-verstaita ja Helsingin opetusviraston nuorten työpajoja, joihin voin ohjata asiakkaitani täällä Helsingissä. Koin tuotantokoulun toiminnan kuitenkin monipuolisempana, koska eri pajat sijaitsevat saman katon alla ja kaikki opiskelijat ruokailevat yhdessä. Nuorilla on siten mahdollisuus tutustua moneen eri alaan ja erilaisiin ihmisiin. Jatkosuunnitelmia ajatellen on myös hienoa, että opiskelijoilla on ammatillisen harjoittelun lisäksi mahdollisuus parantaa valmiuksiaan äidinkielessä ja matematiikassa. Tämä lisää varmasti monen opiskelijan itseluottamusta selviytyä varsinaisista opinnoista. Opiskelijoiden edistymisen arviointiin kehitetty menetelmä on myös soveltamisen arvoinen. 5. LATVIA: Leni Pennanen, yhteisöpedagogi, Pitäjänmäen peruskoulu, Helsinki Vierailimme Riikasta noin tunnin ajomatkan päässä olevassa Vidzemes Augstskolassa, yläasteella. Koulussa on n. 600 oppilasta ja oppilaanohjausta tarjotaan erityisessä huoneessa, jossa on paljon esitteitä ja tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista. Varsinaista opinto-ohjaajaa ei koulussa ole. Opinto-ohjausta tarjotaan ns. luokkatunneilla, joita on 1h viikossa. Ikäluokille on vuosittain eri teemoja luokkatunneilla, esim. 7.lk painotetaan itsetuntemusta. Luokkatunteja opettavat antavat samalla tietoa ja kannustavat oppilaita valitsemaan erilaisia opintoja ja rohkaisevat jatko-opintoihin. Mieleeni jäi erityisesti koululle lahjoitettu QWIZDOM niminen sähköinen oppimislaite. Se toimii ikään kuin fronter. Oppilailta voidaan kysyä vaikka jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä, jolloin he vastaavat itsenäisesti, painavat laitteesta a, b tai c vaihtoehtoa. Sähköiseen tietokantaan tallentuu oppilaiden vastauksia anonyymisti, jolloin voidaan tarkastella luokan kesken oppilaiden vastauksia, mielipiteitä tai vaikka arvoja opiskeluun liittyen. Ohjauskäytäntö on erityisen kehittynyt vasta kehittyvässä maassa. Monessakaan koulussa ei ollut erillistä opinto-ohjausta vaan pelkästään tarjottiin tietoa esittein. Vaikka meillä on Suomessa opinto-ohjausta, kaikissa koulussa ei ole vielä ns. luokkatunteja. Pitäjänmäen peruskoulussa on otettu käyttöön KiVa Koulu ohjelma, johon liittyy erilaisia itsetuntemusharjoituksia ja tehtäviä. Lisäksi Myllypuron koulussa, jossa työskentelin yhden vuoden, on käytössä Friends oppimismateriaali. Mielestäni tutustumani ohjauskäytäntö oli erittäin innovatiivinen ja olisi hienoa, jos he saisivat sen tueksi vielä opinto-ohjaustunnit. [Suomessa ohjauskäytäntöä voisi soveltaa] [s]iten, että opinto-ohjaustuntien lisäksi oppilailla olisi säännöllisesti, esim. kerran viikossa, tai kaksi kertaa kuukaudessa luokkatunteja, jossa syvennettäisiin omaa itsetuntemusta ja erityisesti opiskeltaisiin sosiaalisia taitoja esim. draama- ja muiden luovien menetelmien ja harjoitusten avulla. 6. ITALIA / Jouni Smolander, erityisopettaja, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopio Törmäsin kahteen hyvin mielenkiintoiseen ja eri aihealueelle suuntautuvaan käytänteeseen. Ensimmäinen liittyi ohjaukseen yliopistotasolla. Yliopisto-opiskelijoille on järjestetty toimisto, josta he voivat hakea kaikki palvelut, joita he tarvitsevat opintojen aikana. Suomalaiset opiskelijapalvelut on hajautettu, esim. tuet, asuminen, kouluruokailu, jne on kaikki tuettuja mutta niitä pitää hakea eri instanssien kautta. Padovassa kaikki nämä järjestyivät yhdessä paikassa. Mielestäni tämä järjestelmä helpottaa opiskelijan elämää huomattavasti ja toisaalta esim. väärinkäytösten mahdollisuus pienenee, kun asiat hoidetaan yhdellä luukulla. Myös aikaa säästyy, kun samoja asioita ei tarvitse selvitellä useassa eri paikassa.
5 Toinen käytänne oli italialaisille tuttu jo 80-luvulta. Silloin purettiin erityiskoulut ja -luokat. Ammatillisissa luokissakin opiskeli kehitysvammaisia ja muita erityisen tuen tarpeessa olevia. Luokkaan oli sijoitettu kaksi opettajaa ja mahdollisesti ohjaaja/avustaja. Inkluusio on varsin pitkällä ja siitä meillä on paljon opittavaa Italiasta. Nämä ohjauskäytänteet valitsin oman työni ja mielenkiintoni pohjalta. Sekä erityisopetus että ohjaaminen ovat osa työtäni. Yliopistollinen ohjausmalli oli niin erilainen kuin Suomessa, että siitä oli pakko kiinnostua. Suomessa harjoitellaan vielä integraatiota ja mietitään inkluusion mahdollisuuksia. Koulumaailmassa vastustus on aika kovaa, pelätään, että kyseessä on tapa säästää ja samalla siihen mukaan tulee ammattiyhdistyspolitiikka. Italia mielestäni osoittaa, että inkluusio on mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Se on mahdollista saavuttaa mutta samalla tulee muistaa taloudelliset reunaehdot ja tuen tarve luokkiin. Yliopisto-opiskelijat eivät varmasti panisi pahakseen. jos kaikki asiat voisi hoitaa yhdeltä luukulta. Aika paljonhan voi asioita jo hoitaakin Kelan kautta mutta vaatisi aikaa suuria organisatorisia muutoksia, jotta päästäisiin samaan systeemiin Italian kanssa. 7. ITALIA: Päivi Modig, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna ja Teijo Savijoki, oppilaanohjaus, Kaurialan koulu, Hämeenlinna Rooman yliopiston nettisivusto teki meihin suuren vaikutuksen. Sivuston ideana on tarjota valmistumisen jälkeen sekä tuleville työntekijöille että työnantajille mahdollisuuden löytää toisensa. Sivusto on saanut valtavan suosion ja toimii kaiken kaikkiaan hyvin. Sivustoa ylläpitää Rooman yliopisto. Kaikkiaan yliopistossa on noin opiskelijaa useissa eri Rooman toimipisteissä eli monissa asioissa valtava väkimäärä asettaa rajoituksia. Tulevaisuudessa monet palvelut siirtyvät entistä enemmän nettiin ja meillä täällä on paikallisena hankkeena kehittää TET- toimintaa omien sivujemme kautta. [Käytännön sovellus] mahdollisuudet myös täällä [Suomessa] ovat hyvät - tarvitaan vain toteuttajina. Meillähän perinteisesti työvoimatoimisto hoitaa näitä asioita. 8. RUOTSI: Stiina Tiirakari-Leivo, opinto-ohjaaja, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka Uvengymnasiet, jossa on noin 100 opiskelijaa. Koulussa työskentelee 4 opinto-ohjaajaa, sosionomi, terveydenhoitaja ja erityisopettajia. Tänne tulevat nuoret, joilla on vaikeuksia elämässään. He ohjautuvat tänne peruskoulusta tai he ovat ns. koulupudokkaita. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan oma ohjelma, joka tukee heidän kehitystään ja tuo mahdollisuuden myöhemmin jatko-opintoihin tai sijoittumisen työelämään. Opiskelijat opiskelevat vointinsa mukaan, kahdesta viikkotunnista koko viikon kestäviin opintoihin. Opinto-ohjelmaa pystytään vaihtelemaan tarvittaessa. Lisäksi opiskeluun kuuluu työssäoppimista erilaisissa työpaikoissa. Suomessa on käytössä pienryhmäopetus sekä soveltuvat tukitoimet, mutta Ruotsin mallissa opiskelijoille pyritään rakentamaan vieläkin yksilöllisempiä ratkaisuja. He voivat jatkaa koulutustaan yhdestä vuodesta jopa kolmeen vuoteen. Opiskelija voi opiskella yksinään tai pienessä ryhmässä, rauhallisessa ympäristössä ja opettaja sekä muu henkilökunta ovat jatkuvasti tavoitettavissa.
6 Suomalaiseen koulutukseen voitaisiin ottaa käyttöön joustavampia opiskelumenetelmiä ja pidempiaikaista työssäoppimista. Opiskelijoille voitaisiin taata rauhallinen ja tuettu oppimisympäristö, kuten Ruotsissa. Heillä olisi mahdollisuus opiskella tarvittaessa myös yksinään opettajan johdolla (Villa Lugnet). 9. ENGLANTI: Tellervo Suhonen, oppilaanohjaaja, Juhani Ahon koulu, Iisalmi Englantilainen (Sheffield) opo kertoi: oppilaille opetetaan käytännössä työnhakutaitoja (Job hunting skills) : kirjoitetaan työhakemus, harjoitellaan työhaastattelua. Tämä tapahtuu ennen työmessuja. Työmessuille tulee jopa 200 työnantajaa, joihin oppilaat saavat kokeilla todellisessa tilanteessa työnhakutaitojaan. Messut järjestetään kahdesti vuodessa. Itsensä esittelyn (itsetuntemus) ja työnhaun taidot ovat niitä taitoja, joihin voisi panostaa vieläkin paremmin koulussa. Ainakin jokaisen olisi hyvä tehdä itselleen kirjallinen työhakemus, CV ja käydä läpi työhaastattelutilanne. Jossakin päin Suomea tiedän järjestetyn työnantajamessuja ennen tet-jaksoa. Tetmessuilla oppilaat ovat saaneet tutustua ja mahdollisesti varata tet-työpaikan. Tietenkin tällainen vaatii isot järjestelyt, mutta työkkärin kanssa homma voisi järjestyä. Työkkärithän järjestävät rekrymessuja ainakin silloin tällöin. 10. RANSKA: Nina Arola, opinto-ohjaaja, Helsingin luonnontiedelukio ja Sari Tiitta, opinto-ohjaaja, Helsingin Yhtenäiskoulu, Helsinki Parcour eli urapolku: Pariisin yliopistoissa pudokasongelma on todella suuri: 1/3 aloittavista keskeyttää tai haluaa vaihtaa pääainetta. Siellä opinto-ohjaajat teettävät kaikille halukkaille urasuunnitelman. Siinä pohditaan esim. eri sivuaineiden merkitystä työllistymisen kannalta. Yhteistyötä tehdään mm. yritysten ja lukioidenkin kanssa. Myös lukioissa ohjauksesta vastaavat opettajat teettävät urasuunnitelman eli jokaisella on oma Project. Tavoitteena on vähentää pudokkaiden ja pääaineen vaihtajien määrää. Lukion opinto-ohjaajina havaitsimme, että Ranskassa yliopiston ohjauksen ongelmat olivat samankaltaisia kuin meillä Suomessa lukioissa. Ranskassa lukioiden haasteet vastaavasti vaikuttivat samanlaisilta kuin Suomessa peruskoulun päättöluokilla. Valtakunnallisen lukioiden Yoyo-hankkeen puitteissa me pääkaupunkiseudulla kehitämme lukioiden yhteistä verkkopohjaista jatkokoulutuksen suunnittelua helpottavaa lomakkeistoa. Ranskan koulutusjärjestelmään ja ohjaukseen tutustuessamme huomasimme, että Suomessa urapolun rakentaminen voisi alkaa jo peruskoulussa. Yoyo-hankkeen kaltaista jatkokoulutuslomakkeistoa voisi soveltaa varmasti myös yläkoulun ohjauksessa. 11. ESPANJA: Tuula Kokkonen, projektipäällikkö, Varsinais-Suomen ELY- keskus, Turku Tutustuimme Corunassa alueellisen Erityisohjaus-tiimin toimintaan. Poikkitieteellistä yhteistyötä tekevä moniammatillinen tiimi koostuu eri alojen asiantuntijoista (yl. psykologian ja pedagogiikan alan) ja toimii eri kouluasteilla (päiväkoti-ikäisistä toisen asteen koulutukseen) oppilaiden, opettajien, opinto-ohjaajien, perheiden ja vanhempien sekä hallinnon tukena. Asiantuntijat ohjaavat ja neuvovat näitä tahoja, huolehtivat erityisresurssien hakemisesta jne. Erityistoimenpiteet suunnitellaan oppijan tarpeisiin ja nykyinen inkluusiota ja integraatiota korostava lähestymistapa vaatii myös opettajilta metodien muutosta.
7 Erikoisinta oli ehkä se, että jokaiselle erityisvaikeudelle oli omat asiantuntijansa ja vastuualueensa jakautuen kahdeksaan erilaiseen ohjauksen osa-alueeseen ja sitä edustaviin spesialisteihin: 1) aistirajoitteiset (kuulo- ja näkö), 2) motoriset vaikeudet (apuvälineet, erityisjärjestelyt, henkilökohtaiset avustajat, kuljetukset jne.), 3) yleistyneet vaikeudet (kehitysvammaisuus, autismi, koulumuodon vaihto), 4) käyttäytymisen häiriöt (adhd, psyykkiset ongelmat, negativismi, heikko motivaatio -> sosiaalisten taitojen lisääminen koulussa), 5) erityislahjakkaat (korkea ÄO), 6) urasuunnittelun asiantuntija (koulun ja työelämän välisen siirtymän tukeminen, vanhempainiltojen ym. tilaisuuksien järjestäminen, kokoaa materiaaleja, ohjaa opoja, kouluissa, kehittää opseja, nyt mm. yrittäjyys-sisältöjä, toimii välittäjänä hallinnon ja ohjaajien välillä jne.), 7) puheen ja kielen ongelmat sekä 8) perhe- ja sosiaaliohjaus (sosiaalityöntekijät, kun sosiaali- ja perheongelmat koulu- ja käyttäytymisongelmien taustalla). Huomioitavaa on, että erityislahjakkaat oli huomioitu tukipalveluissa omana erityisalanaan, josta vastasi oma spesialisti (erityis- ja rikastetut hopsit, opintojen joustavuus). Käytäntö ei näin moneen osaan sektoroituneena sovellettavissa [Suomessa], mutta herätti ajatuksia erityisohjauksen merkityksestä ja tarpeesta yleensä sekä sen soveltamisesta aikuiskoulutuksen puolelle. Edustan itse aikuisohjaukseen ja koulutukseen liittyvää hanketta, ja olen ymmärtänyt että etenkin aikuisoppilaitosten ammattiaineiden opettajat hyötyisivät asiantuntijan tai erityisopinto-ohjaajan tuesta tai konsultaatiomahdollisuudesta tilanteessa, jossa opiskelijaryhmäänsä kuuluu erityistä tukea tarvitseva aikuisopiskelija (esim. mt-ong.). Aikuisopiskelijoiden kohdalla hänen erityistarpeensa tai ongelmansa huomiotta jättäminen on johtanut pahimmillaan toistuviin koulutusten keskeyttämisiin ja epäonnistumisen kierteeseen. Yllä olevassa käytännössä oli kiinnostavaa, että asiantuntijoiden tuki oli tarkoitettu laajaalaisesti eri tahojen, mm. opettajien käyttöön. 12. LATVIA: Satu Haime, opinto-ohjaaja, Helsingin kuvataidelukio, Helsinki Koulun kotisivuille kerätään entisten opiskelijoiden uratarinoita kuvien kera. Näin nykyiset opiskelijat saavat vinkkejä oman uran pohdintaan ja sen valintaan. Uratarinat toimivat myös oppilaitosmarkkinoinnissa. Ohjauskäytäntö on helppo toteuttaa eikä vaadi rahaa. Soveltaminen Suomessa onnistuu erinomaisesti. 13. SLOVENIA, Benita Finne, studiehandledare, Sursik skola, Bennäs och Ann-Katrin Åstrand-Fellman, studiehandledare, Pedersöre gymnasium, Bennäs Utbildningssystemen samt studie- och yrkesvägledningen i Finland och Slovenien är väldigt likartade och även de metoder man använder har liknande karaktär. Eftersom vi redan innan besöket i Slovenien ville fokusera på goda modeller för att motverka drop-outs, väljer vi att här lyfta fram en form av stödjande verksamhet för unga med riska att avbryta studier. Production School for Youth at Risk/Youth Home Jarse, är en enhet som arbetar med att fånga upp de studerande som håller på att falla emellan vid övergången från grundläggande utbildning till andra stadiet, eller som håller på att avbryta en gymnasie- eller yrkesutbildning. Vägledningen vid skolan fungerade mycket individuellt med små grupper på studerande inskrivna åt gången. Studerandena jobbar med små praktiska projekt bl.a. att designa och trycka t-shirts, men huvuduppgiften för skolan är att få studerande att uppnå goda studie- och vardagsrutiner vilket bl.a. innefattade att varje dag avslutades med reflektion över det som skett under dan och utvärdering av egen insats. Avsikten är att bygga en grund för att de unga ska kunna mogna och klara
8 av vidare studier. En något motsvarande verksamhet fanns även för studerande som ännu gick i den obligatoriska grundläggande utbildningens senare klasser. Arbetet vid Production School utgick ifrån studerande som helhet. Hela välmåendet och livssituationen beaktades och grundläggande saker som att passa tider, hålla överenskommelser, göra mat åt sig själv, städa och sköta om basfärdigheter lyftes fram. Allt arbete skedde i nära samarbete med studiehandledare vid andra skolor, kuratorer, psykologer och andra myndigheter och framför allt med att stöda föräldrarna till de ungdomar som fanns inskrivna. Systemet var flexibelt så att ungdomarna stannade så länge som behövdes och de kunde ofta slussas tillbaka till den utbildning de avbrutit. Den här formen av verksamhet ligger nära de ungdomsverkstäder samt den verksamhet som finns i Finland i form av påbyggnadsår eller tionde läsår. De bitar som vi upplever att ytterligare kunde förstärkas här är det mångprofessionella tillvägagångssättet, det dagliga reflektiva utvärderandet och den täta kontakten till vårdnadshavarna. Academia -opintovierailusta virkistystä, voimaa ja verkostoja Academia -opintovierailuille osallistuneet 20 suomalaista ohjaus- ja neuvonta-alan ammattilaista totesivat mm. seuraavaa: Vaihto oli virkistävä ja ammatillista motivaatiotani vahvistava. Vaihto myös antoi mahdollisuuden tarkastella Suomen ja oman alueen haasteita toisesta näkökulmasta. Luottamus oman persoonan käyttöön ohjauksessa varmistui. Sain uusia näkökulmia ja ideoita yhteistyöhön ja erityisesti työni suunnitelmallisuuden kehittämiseksi ja näkyväksi tekemiseen. Academia -opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Opintovierailut toteutetaan keväällä 2012 maalis-toukokuun aikana. Kuhunkin vierailuun lähetetään ensisijaisesti työpari, jotka edustavat eri hallinnon-/toiminnanaloja. Vierailut on suunnattu ohjaajille opetus-, työ- ja elinkeinohallinnosta tai nuorisotiedotuksesta/-ohjauksesta. Haku kevään 2012 Academia -vierailuihin on Lisätietoja Academia -opintovierailut
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotNivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS
Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotLIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotAmmatilliset erityisoppilaitokset
Ammatilliset erityisoppilaitokset Mitä on ammatillinen erityisopetus? Tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opinnoissa ja jatkosijoittumisessa vaativaa erityistä tukea Tuen perusteena esim. oppimisen
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotKiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotUudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi
Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu
LisätiedotOpiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä
Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät 6.-7.6. 2018, Iisalmi Anu Häikiö, opiskeluhuollon asiantuntija, Riveria Matti Ilvonen, kuraattori, Kainuun ammattiopisto
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus
1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotPERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
LisätiedotYksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä
Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotErilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa
Erilaisten oppijoiden polut ja tukitoimet aikuisena ammatillisessa koulutuksessa 30.8.2017 Kirsi Ek Projektipäällikkö, Noheva ESR Kiipulan ammattiopisto 2 Noheva ESR Noheva hanke pohjautuu PIAAC-tutkimukselle.
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotMun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä
LisätiedotOPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta
OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotPerusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
Lisätiedotekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna
ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotJoustavaa perusopetusta Kouvolassa
Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotTET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin
TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,
LisätiedotTässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)
Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma
LisätiedotMitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä
Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotOpinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotEmmi Klink Mainingin koulu
Oppilaanohjaajana peruskoulussa ja monikulttuuristen nuorten ohjaus Emmi Klink Mainingin koulu 22.11.2018 OPPILAANOHJAUS PERUSKOULUSSA Oppilaanohjaaja työskentelee peruskoulussa vuosityöajassa n. 32 tuntia
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTuuve ja Monni Online
tuuve.fi, monnionline.fi Tuuve ja Monni Online Tuettua verkko-opetusta erityistilanteissa 2016 2019 Johanna Sergejeff Esimerkki kotona opiskelun tukemisesta Opettajat laativat tehtäväpaketteja, jotka toimitetaan
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotMitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotVALITSE LUKIO-OPINNOT
VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
Lisätiedot