Sisällys. Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) Case-tarkastelu korkeasti koulutettujen täydennyskoulutustarjonnasta elintarvikealalla Sisällys Case-tarkastelun tarkoitus ja aineisto... 2 Koulutusohjelmien tausta-asetelmat ja koulutustarpeet... 2 Koulutuksen suunnittelu, toimijat ja osaamistavoitteet... 3 Tiedottamisesta opiskelijoiden rekrytointiin... 4 Koulutuksen toteutusprosessi, työmuodot ja toimijat... 5 Työssä oppiminen ja ohjaus... 6 Osaamisen arviointi... 7 Yhteenveto

2 Case-tarkastelun tarkoitus ja aineisto Korkeasti koulutetuille kohdennetun elintarvikealan täydennyskoulutuksen case-tarkastelun tarkoituksena oli koota vertailuaineistoa ja havainnoida sitä suhteessa KOPSU-hankkeessa tehtyyn itäsuomalaisen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvitykseen sekä KOPSU-hankkeen tavoitteeseen. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen. Case-tapauksiksi valittiin 1) Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä työvoimapoliittinen Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija -koulutus (F.E.C, Further Educated with Companies), jota myöhemmin tässä kutsutaan F.E.C-koulutukseksi, 2) Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä oppisopimustyyppinen Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija koulutus, jota myöhemmin kutsutaan Oppis-koulutukseksi ja 3) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Elintarviketalouden PD-ohjelma, jonka Atria Suomi Oy sisällytti järjestämiinsä Atria Trainee -ohjelmiin, ja jota myöhemmin kutsutaan PD-Atriaksi. Aineisto koottiin haastattelemalla Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja Ruralia-instituutista kahta edustajaa kummastakin. Henkilöt olivat olleet keskeisesti mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastattelut kestivät noin 2 3 tuntia ja ne toteutettiin touko- ja kesäkuussa F.E.C-koulutuksesta ja Oppis-koulutuksesta koottiin myös osanottajia ja yrityksiä koskevia taustatietoja. Koulutusohjelmien tausta-asetelmat ja koulutustarpeet Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija -koulutuksien taustalla on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kokemus ja toiminta elintarvikealan täydennyskouluttajana. Elintarvikealan työvoimapoliittinen koulutus käynnistyi Helsingin yliopistossa, kun Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia vastasi TE-toimiston julkiseen tarjoukseen tuotekehitykseen liittyvästä työvoimakoulutuksesta tarjoten sitä elintarvikealalle. Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna F.E.C-koulutusta on toteutettu työhallinnon/työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana 6 kertaa, vuosina F.E.C-koulutus työvoimapoliittisena toimenpiteenä oli tarkoitettu elintarvikealan akateemisille tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille työntekijöille. Koulutuksen tavoitteena oli uuteen osaamiseen perustuva pysyvä työsuhde. Yritykset tulivat mukaan projektiin saadessaan harjoittelijan neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen heillä oli mahdollisuus solmia työsopimus pidemmäksi ajaksi. Koulutus oli osanottajille maksutonta, mutta yrityksille osallistuminen oli maksullista (6 000 euroa vuonna 2012). Oppis-koulutuksen synty oli yhteydessä opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) toimeenpanoon. Se sisälsi ehdotuksen korkeakoulujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käynnistämisestä (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11). Vuonna 2009 opetusministeriö alkoi myöntää rahoitusta korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia teki opetus- ja kulttuuriministeriölle hankeesityksen elintarvikealan korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen 2

3 järjestämisestä ja myönteisen rahoituspäätöksen myötä toteutti koulutuksen vuonna Oppiskoulutus oli kohdennettu elintarvikeyritysten korkeasti koulutetuille tuotekehitystehtävissä työskenteleville, työsuhteessa oleville tai yrittäjille. Tavoitteena oli vahvistaa koulutettavan omaa osaamista ja koko organisaation kehittymistä. Oppisopimustyyppinen koulutus oli maksutonta sekä opiskelijoille että yrityksille OKM:n rahoitusehtojen mukaisesti. PD-Atria syntyi puolestaan Atria Suomi Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin välille virinneen yhteistyön pohjalta. Atria Suomi Oy on suomalaisen, elintarvikealan kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan konsernin, Atria Oyj:n tytäryhtiö. Yritys rekrytoi ja valmentaa henkilöitä esimies- ja asiantuntijatehtäviin järjestämänsä Atria Trainee -ohjelman kautta. Se käsittää laajan perehdyttämisen yhtiön toimintaan. Rekrytoidut suorittivat osana Atria Trainee -ohjelmaansa Elintarviketalouden PDohjelman, jota Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on järjestänyt vuodesta 1996 yhteistyössä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa. PD-ohjelmia (Professional Development) ryhdyttiin toteuttamaan 1980-luvun puolivälissä korkeakoulujen tutkintojärjestelmää täydentävinä erikoistumisopintoina, ammatillista kehittymistä edistävinä täydennyskoulutuksina. Atria Trainee -ohjelman kohderyhmänä olivat muutaman vuoden työkokemusta omaavat korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Toisessa haussa soveltuvina tutkintoina mainittiin ETM, KTM, DI, restonomi, bio- ja elintarviketekniikan insinööri. Atria- Trainee -ohjelmaa on toteutettu kahdesti, kahdesti vuosina ja Koulutuksen suunnittelu, toimijat ja osaamistavoitteet Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialla ja Ruralia-instituutilla on pitkä kokemus elintarvikealan yliopistollisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mihin koulutussuunnittelu vahvasti nojautuu. F.E.C-koulutuksen ja Oppis-koulutuksen tavoitteina oli perehdyttää koulutettavat asiakas- ja kuluttajalähtöisiin tuotekehitysmenetelmiin sekä kehittää osallistuville elintarvikealan yrityksille uusia laadukkaita elintarviketuotteita, valmistusprosesseja tai palvelukonsepteja. Koulutuksessa paneuduttiin erityisesti sekä terveysvaikutteisten että turvallisten tuotteiden prosessointiin yliopiston tutkimusosaamista hyödyntäen ja mallinnettiin hyviä prosessihygieenisiä käytäntöjä luontaisesti säilyvien elintarvikkeiden tuottamiseksi riskittömästi. F.E.C- ja Oppis-koulutusten suunnittelussa perustan muodosti osaamisalueiden (kompetenssien) määrittely. Koulutuksien suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä Agronomiliittoon, Elintarviketeollisuusliittoon, Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen sekä Helsingin yliopiston professoreihin ja laitosten muihin asiantuntijoihin maatalous-metsätieteellisessä sekä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Myös elintarvikealan yrityksiltä pyydettiin arviointia. Oppis-koulutusta varten perustettiin lisäksi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli koulutuksen laadun arviointi ja ohjaus. Ohjausryhmä koostui neljästä elintarvikealan professorista, kahdesta yliopistonlehtorista, Agronomiliiton ja Elintarviketeollisuusliiton edustajista, opiskelijajäsenestä sekä koulutuksen järjestäjän edustajista. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä oli osallistua ohjelman sisällön suunnitteluun sekä valvoa koulutuksen sisällön ja toteutuksen laatua. Ohjausryhmä päätti koulutukseen sisältyneen näytön keskeiset kriteerit ja suuntaviivat. Ohjausryhmällä oli myös valmius toimia opiskelijavalinnan ja lopullisen arvioinnin oikaisuvaatimusten käsittelijänä. PD-Atria suunniteltiin Elintarviketalouden PD-ohjelman pohjalta. Elintarviketalouden PD-ohjelman suunnittelussa puolestaan keskeisessä roolissa on ollut PD-lautakunta, jonka tehtävänä on mm. ohjata ohjelman sisällön suunnittelua ja kehittämistä, valvoa koulutuksen sisältöä, yliopistotasoa, laatua ja 3

4 toteuttamista. Elintarviketalouden PD-lautakunnassa ovat edustettuina Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellinen tiedekunta ja PD-opiskelijat sekä elinkeinoelämän taustayhteisöistä Elintarviketeollisuusliitto, Elintarviketieteiden seura, Agronomiliitto ja Evira. Elintarviketalouden PDohjelman tavoitteena on lisätä osallistujien ammatillista osaamista suunnitelmallisen ja laadukkaan opiskelijoiden henkilökohtaisiin tarpeisiin pohjautuvan koulutuksen avulla. Työorganisaatioille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden työorganisaation asiantuntijuuden syventämiseen, ammattitaitoisen ja osaavan, itseään kehittävän työntekijän sekä organisaation toiveisiin ja tarpeisiin vastaavan kehittämistyön tai selvityksen. PD-Atria räätälöitiin yrityksen tarpeista lähtien käyttäen pohjana Elintarviketalouden PD-ohjelmaa. Käytännössä tämä tapahtui koulutuksen järjestäjän ja yrityksen välisissä neuvotteluissa. Yrityksen puolelta asiasta vastasi sen hr[human resources]-osasto. Räätälöintikeskustelut koskivat lähinnä sitä, mitä tarkempia sisältöjä koulutukseen sisällytetään ja millaisessa laajuudessa eri teemoja käsitellään. PD-ohjelmien rakenteeseen kuuluvat yksilölliset opinnot. PD-Atriassa niihin sisällytettiin kaikilla opiskelijoilla sekä johtamisen opintoja että työssäoppimisjaksoja. PD-Atrian toteuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Yritys vastasi Atria Trainee -ohjelman muusta osuudesta ja suunnitteli esimerkiksi ohjelmaan kuuluneet opiskelijoiden työnkierrot, mentorointiprosessit sekä yritykseen ja sen liiketoimintaan perehdyttämisen. Kaikissa tarkastelluissa koulutuksissa myös opiskelijoille asetettiin henkilökohtaiset osaamistavoitteet laatimalla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (HEKS) tai henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). F.E.C-koulutuksessa HEKS-prosessiin osallistuivat opiskelija sekä ulkopuolinen asiantuntija. Se käsitti henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä kiinnostuksenkohteiden kartoitusta. Oppis-koulutuksessa HEKSprosessin osalliset olivat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä koulutuksen järjestäjän edustaja. Aluksi kartoitettiin opiskelijan osaaminen, tavoitteet sekä kiinnostuksen kohteet ja koulutuksen päätteeksi opiskelijat arvioivat tavoitteidensa toteutumista ja laativat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. PD- Atriassa HOPS laadittiin opiskelijan ja hänen mentorinsa yhteistyönä. Prosessissa oli mukana myös koulutuksen järjestäjä neuvomalla opiskelijoita HOPSin laatimisessa ja PD-lautakunta hyväksymällä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Yrityksellä oli mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän laatimien HOPS-lomakkeiden ja oppimispäiväkirjapohjien sisältöön. F.E.C-koulutuksen järjestämisestä laadittiin sopimus rahoittajan ja koulutuksen järjestäjän kesken. Lisäksi koulutuksen järjestäjä teki mukana olevien projektiyritysten kanssa sopimuksen, jonka myös opiskelija allekirjoitti. Myös Oppis-koulutuksessa laadittiin sopimukset yritysten kanssa. PD-Atrian toteuttamisesta tehtiin sopimus yrityksen ja koulutuksen järjestäjän kesken. Kaikissa koulutuksissa myös vaitiolovelvollisuudesta sovittiin kirjallisesti ja se saattoi koskea opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän lisäksi myös yksittäisiä kouluttajia ja asiantuntijoita. Tiedottamisesta opiskelijoiden rekrytointiin F.E.C-koulutuksessa tiedottamisesta vastasi koulutuksen järjestäjä. Tiedottamisessa tavoiteltiin opiskelijoita ja myöhemmin yrityksiä. Tiedotus kohdennettiin erikseen opiskelijoille ja yrityksille. Oppis-koulutuksessa tiedottamisen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti elintarvikealan yritykset ja muut organisaatiot. Koulutusten tiedottamisessa käytettiin monipuolisesti eri viestintävälineitä kuten esimerkiksi lehtiilmoituksia, lehtikirjoituksia, lehdistötiedotteita, YouTubea ja tapahtumamarkkinointia. Atria Trainee - 4

5 ohjelman tiedottamisesta vastasi yritys itse valtakunnallisella tiedotuskampanjalla ja työpaikkailmoituksia oli laajasti eri lehdissä ja työnhakukanavilla. Opiskelijat F.E.C-koulutukseen valitsi TE-toimisto konsultoiden koulutuksen järjestäjää. F.E.C-koulutuksen valinta sisälsi paperivalinnan lisäksi haastattelut. Hakijoita oli keskimäärin kolme kertaa koulutukseen hyväksyttyjen määrä (20 henkilöä/vuosi). F.E.C-koulutuksessa opiskelijavalinnan jälkeen opiskelijat etsivät koulutuksen järjestäjän tuella projektityöpaikat. Myös Oppis-koulutuksessa oli opiskelijavalinta ja karsintaa jouduttiin tekemään. Koulutuksen aloitti 26 opiskelijaa. Rahoitus oli haettu 30 opiskelijalle. Oppiskoulutuksen opiskelijat valitsi koulutuksen järjestäjä. Atria Trainee -ohjelmat keräsivät satoja hakijoita laajalti ympäri maata. Atria Trainee -ohjelmassa yritys määritteli rekrytointikriteerit ja valitsi henkilöt. Rekrytointiprosessi oli monivaiheinen useine haastattelukertoineen ja soveltuvuustesteineen. Ensimmäiseen Atria Trainee -ohjelmaan valittiin 12 henkilöä, toiseen 14 henkilöä. F.E.C-koulutus oli Uudenmaan ELY-keskuksen (aikaisemmin TE-keskuksen) rahoittamana kohdennettu ensisijaisesti Uudenmaan alueella asuville. Opiskelijoista pääosa tuli hyvin pieneltä alueelta: heistä 79 % oli pääkaupunkiseudun kunnista tai niiden naapurikunnista. Myös opiskelijoiden työ-/työssäoppimispaikoista yli kaksi kolmannesta (67,3 %) oli pääkaupunkiseudun kunnissa tai niiden naapurikunnissa. Opiskelijat olivat koulutustaustaltaan pääasiassa elintarvike- tai ravitsemustieteilijöitä (72 %); muilla opinnot olivat yleisimmin kemian eri aloilta suoritettuja luonnontieteellisiä tai teknistieteellisiä tutkintoja. Opiskelijoiden työ-/työssäoppimispaikat olivat henkilöstömäärältään hyvin erikokoisia, mutta niiden joukossa oli paljon suuria yrityksiä tai julkisia organisaatioita: puolet (51 %) työllisti yli 100 henkilöä ja neljännes (25 %) yli 1000 henkilöä. Oppis-koulutuksessa oli myös eniten sekä opiskelijoita että heidän edustamiaan työorganisaatioita pääkaupunkiseudulta tai sen naapurikunnista (molempia 40 %). Lähes kaikki F.E.C-opiskelijat olivat akateemisen loppututkinnon suorittaneita ja myöskin Oppis-koulutuksen aloittaneet olivat pääasiassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Muut koulutuksiin hyväksytyt olivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä ja niitä, joilta puuttui korkeakoulututkinto, mutta jotka olivat toimineet pitkään vaativissa työtehtävissä. Oppis- ja F.E.C-koulutuksessa oli samat hyväksymiskriteerit. Oppis-opiskelijoilla oli F.E.C-opiskelijoiden tapaan pääasiassa elintarvike- tai ravitsemusalan koulutus (74 %). Oppis-opiskelijoiden työnantajaorganisaatiot olivat henkilöstömäärältään hyvin eri kokoisia, mutta pääasiassa suuria organisaatioita: kolme neljästä (88 %) työllisti yli 100 henkilöä ja lähes puolet ( 46 %) yli 1000 henkilöä. PD-Atrian opiskelijoiden työnantaja on niin ikään alan suuren konserniin kuuluva tytäryhtiö. Atria Trainee -opiskelijoissa oli muun muassa maatalous- ja metsätieteiden maisterin, bio- ja elintarviketekniikan insinöörin, restonomin, kauppatieteiden maisterin ja diplomiinsinöörin tutkinnon suorittaneita. Koulutuksen toteutusprosessi, työmuodot ja toimijat F.E.C-koulutus toteutettiin 7 kuukauden pituisena sisältäen 2,5 kuukautta täydennyskoulutusta (55 lähiopetuspäivää) ja 4,5 kuukautta työskentelyä yrityksessä. Koulutukseen kuului myös pienryhmätyöskentelyä ja kehittämistehtävän laatiminen. Koulutuksen laajuus oli 24 opintopistettä. Oppiskoulutus toteutettiin 13,5 kuukauden mittaisena ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaisesti 30 opintopisteen laajuisena. Koulutus rakentui 11 seminaaripäivästä, asiantuntijaohjaajan vetämästä pienryhmätyöskentelystä sekä omaan työhön liittyvästä laajasta kehittämistehtävästä. 5

6 PD-Atria suoritettiin osana Atria Trainee -ohjelmaa, jonka suoritusaika oli 2 vuotta. PD-Atrian laajuus oli 60 opintopistettä, minkä laajuisena Elintarviketalouden PD-ohjelmaa on toteutettu alusta lähtien. PD-opinnot koostuivat kaikille yhteisistä orientoivista opinnoista, elintarvikealan teemaseminaareista, lopputyöstä ja loppuraportista sekä yksilöllisistä opinnoista, jotka tukivat opiskelijan omaa ammatillista kehittymistä. PD- Atriassa yksilöllisiin opintoihin sisällytettiin kaikilla opiskelijoilla johtamisopintoja ja työssäoppimisjaksoja. Opiskelijat osallistuivat seminaareihin ja opintokäynteihin, laativat harjoitustöitä, raportteja sekä oppimistehtäviä ja suorittivat kirjatenttejä sekä työssäoppimisjaksoja. Yritys itse järjesti Atria Trainee ohjelmassa siihen kuuluneen laajan perehdyttämisen yrityksen organisaatioon ja sen liiketoimintaan ja siihen sisältyi piti mm. työnkiertoa ja yrityksen omaa henkilöstökoulutusta. F.E.C-koulutuksessa, Oppis-koulutuksessa ja PD-Atriassa käytettiin useita tieto- ja viestintätekniikan välineitä, mutta niiden hyödyntäminen ei erityisesti painottunut koulutuksien toteutuksissa. Keskeisin välineistä oli moodle-ympäristö. Sen kautta hoidettiin kaikki tiedottaminen ja materiaalien jakaminen, tehtävien palautus ja käytiin verkkokeskusteluja. Oppimisympäristöön pääsy oli tarkasti rajattu opiskelijoihin ja tiettyihin yrityksen ja koulutuksen järjestäjien edustajiin. Elintarvikealan F.E.C-koulutuksessa, Oppis-koulutuksessa ja PD-Atriassa kouluttajina toimi tutkijoita ja professoreja Helsingin yliopistosta ja muista yliopistoista; tutkijoita ja asiantuntijoita tutkimuslaitoksista sekä muista asiantuntijaorganisaatioista kuten esimerkiksi VTT:tä, MTT:tä, Viikki Food Centrestä, Evirasta, Elintarviketieteiden seurasta ja Pakkaustutkimus ry:stä. PD-Atriassa myös yrityksen edustajat, lähinnä johtoryhmän jäsenet, toimivat kouluttajina ja lisäksi luennoitsijoina vieraili myös muiden yritysten meritoitunutta johtoa. Tämän kautta teoreettinen tieto nivellettiin yhtiön liiketoimintaan. Myös F.E.Ckoulutuksessa ja Oppis-koulutuksessa oli kouluttajina myös yrityselämän sekä julkisen hallinnon asiantuntijoita. Työssä oppiminen ja ohjaus F.E.C-koulutuksessa merkittävä osa opiskelua oli yrityksessä työskentely ja yrityksen tuotekehitysprojektin toteuttaminen. Oppis-koulutuksessa pääpaino oli omaan työhön liittyvässä kehittämistehtävässä. PD- Atriassa työssä oppiminen toteutui yksilöllisiin opintoihin sisällytettyinä työssäoppimisjaksoina. Työssä oppiminen saattoi olla tietty projekti, työnkiertoa tai omassa työssä uusia tehtäviä/vastuita. Yritys vastasi työssäoppimisjaksojen suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta työsti yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa menettelyä sisällyttää työssä oppimista akateemisiin opintoihin. Opiskelija asetti tavoitteet työssäoppimisjaksolle yhdessä esimiehensä, mentorinsa tai työpistekohtaisen valmentajansa (työtehtävästä riippuen) kanssa. Jakson päätyttyä sekä opiskelija että esimies/mentor/työpistevalmentaja suorittivat arvionnin, joka koski opiskelijan työn substanssiosaamista ja muuta mahdollista osaamista kuten esimerkiksi esimiestaitoja. Myös PD-lopputyö liittyi tiiviisti omaan työhön. F.E.C-koulutuksessa opiskelijoilla oli kolme ohjaajaa. Projektiyritys sitoutui nimeämään F.E.C-opiskelijalle yrityksen sisältä työpaikkaohjaajan, joka saattoi olla opiskelijan esimies tai kollega. Työpaikkaohjaajan tehtävä oli ohjata työssä oppimista ja tuotekehitysprojektia. Koulutuksen järjestäjä valmensi työpaikkaohjaajat tehtäviinsä ja heillä oli myös mahdollisuus osallistua lähiopetuspäiviin. Koulutuksen järjestäjää edustava kurssinjohtaja/suunnittelija ohjasi F.E.C-opiskelijoita sekä substanssikysymyksissä että yleisemmissä opiskelua koskevissa asioissa ja työpaikan hakemisessa. Kolmantena ohjaajana opiskelijoilla oli ulkopuolinen ohjaaja. Tämä ohjaus koski sekä projektiyrityksen löytämistä, työelämään sijoittumista, ammatti-identiteetin rakentamista että urasuunnittelua. 6

7 Oppis-koulutuksessa opiskelijoilla oli myös kolme ohjaajaa. Oppis-koulutuksessa työnantaja nimesi opiskelijoille työpaikkavalmentajan, joka saattoi olla opiskelijan esimies tai kollega. Hän ohjasi kehittämistehtävän laatimista ja hänellä oli mahdollisuus osallistua Oppis-koulutuksen seminaaripäiviin. F.E.C-koulutuksen tapaan koulutuksen järjestäjää edustava kurssinjohtaja/suunnittelija ohjasi Oppisopiskelijoita sekä substanssikysymyksissä että yleisemmissä opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijoilla oli lisäksi ulkopuolinen asiantuntijaohjaaja, joka ohjasi opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyä. Ohjaus koski spesifisiä elintarvikealan kysymyksiä. Atria Trainee -ohjelmassa merkittävä osa työssä oppimista olivat säännölliset mentorointikeskustelut. Mentorit olivat työnantajan edustajia ja johto- tai päällikkötason henkilöitä, joilla oli laajaa näkemystä yrityksen toiminnasta. Säännölliset mentorointikeskustelut käytiin yrityksen sisällä ja ne liittyivät tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin. Kun Atria Trainee -ohjelma järjestettiin toisen kerran, yritys myös koulutti mentoreita. PD-Atriassa opiskelijat saivat ohjausta kolmelta eri taholta. Koulutuksen järjestäjän edustajan tehtävänä oli antaa yleisohjausta opiskelijoille. Jokaisella opiskelijalla oli myös oma tuutori, joka toimi tieteellisenä asiantuntijana, PD-lopputyön ohjaajana ja arvioitsijana. Koulutuksen järjestäjä hankki tuutorin. Opiskelijalla oli mahdollisuus myös itse ehdottaa tuutoria. PD-Atrian työssäoppimisjaksoissa opiskelijaa ohjasi oma mentor, esimies tai kyseisen työpisteen esimies, työtehtävästä riippuen. Työssäoppimisjaksojen ohjaus ja valmennus oli eriytetty mentoroinnista. Opiskelijoiden mentoreilla ja esimiehillä oli mahdollisuus osallistua PD-Atrian teemaseminaareihin. Opintoihin kuuluneita oppimistehtäviä myös kannustettiin suorittamaan ja laatimaan siten, että ne hyödyttävät omaa työtä. Osaamisen arviointi F.E.C-koulutuksen päätteeksi opiskelijat pitivät suullisen esityksen ja laativat sekä kirjallisen että suullisen esityksen tuotekehitysprojektista. Oppis-koulutuksessa opiskelijat laativat vaativan kirjallisen raportin sekä suullisen esityksen (näyttö) kehittämistehtävästä. Koulutukseen sisältyi lisäksi erillinen oppimisen arviointitilaisuus. Ohjausryhmän suosituksesta Oppis-koulutuksessa otettiin käyttöön arviointimatriisi arvioinnin selkeyttämiseksi. Arvioinnin kohteena oli se, kuinka alussa valitut kompetenssit ja henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tavoitteet oli saavutettu ja millaisia osaamisen täydentämistarpeita on jatkossa. Arvioijatahoja oli neljä: ulkopuolinen asiantuntija arvioi tuotekehitysprojektin, työpaikkaohjaaja projektin lisäarvon ja merkityksen yrityksen kehittymisen kannalta, koulutuksen järjestäjä oppimisen sekä lopputyön ja opiskelija suoritti itsearvioinnin osaamisen kehittymisestä. PD-Atriassa arviointi suoritettiin opintojaksokohtaisesti. Arvioinnin suorittaja oli yliopisto-opintojen tapaan kunkin opintojakson vastuuopettaja. PD-Atrian työssäoppimisjaksoja varten kehitettiin koulutuksen järjestäjän ja yrityksen yhteistyönä toimintamallia työssä oppimisen sisällyttämisestä akateemisiin opintoihin. Tässä arvioinnilla oli keskeinen merkitys ja PD-Atriassa arvioinnissa sovellettiin kolmikantaperiaateetta. Opiskelija yhdessä esimiehensä, mentorinsa tai työpistekohtaisen valmentajansa kanssa asettivat tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Jakson päätyttyä sekä opiskelija että esimies/mentor/työpistevalmentaja arvioivat tavoitteiden toteutumisen. Arvioinnin kohteena oli opiskelijan työhön liittyvää substanssiosaaminen ja muut mahdolliset asiat kuten esimerkiksi esimiestaidot. Opiskelijan itsearvioinnin ja työnantajan edustajan arvioinnin lisäksi myös koulutuksen järjestäjän edustaja 7

8 suoritti työssäoppimisjaksojen arvioinnin. Opiskelija laati yliopistolle työjaksoraportin, jossa hän prosessoi ja käsitteellisti työssä opittua. Tavoitteena oli arvioida opiskelijan oppimisprosessia ja ammatillista kehittymistä kokonaisuutena. PD-Atriassa koulutuksen järjestäjä piti lisäksi säännöllistä yhteyttä yritykseen toimittamalla yhteenvedon opiskelijoiden opintojen edistymisestä sekä ryhmädynamiikasta ja sen kehittymisestä. Hän laati myös arvion jokaisen opiskelijan kehittymisestä, jotka toimitettiin tiedoksi sekä opiskelijalle että työnantajalle. Näillä menettelyillä oli lähinnä tiedotuksellinen funktio. Opiskelijoilta puolestaan kerättiin säännöllistä palautetta PD-ohjelman opinnoista, toteutuksesta ja oppimisesta. PD-ohjelman lopuksi opiskelijat kirjoittivat PD-loppuraportin, jossa he reflektoivat oppimaansa ja kokemaansa koko ohjelman ajalta, ja esittelivät ne tilaisuudessa, johon myös yrityksen johto aktiivisesti osallistui. Yhteenveto Tässä case-tarkastelussa perehdyttiin kolmeen korkeasti koulutetuille tarkoitettuun elintarvikealan täydennyskoulutusohjelmaan. Tarkoituksena oli koota vertailuaineistoa ja havainnoida sitä suhteessa KOPSU-hankkeessa tehdyn itäsuomalaisen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvityksen tuloksiin sekä KOPSU-hankkeen tavoitteeseen. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen. Tarkastellut koulutukset edustivat elintarvikealan työvoimapoliittista, oppisopimustyyppistä ja maksullista täydennyskoulutusta. Koulutusohjelmat järjestettiin vuosina Helsingissä ja Seinäjoella. Itäsuomalaisten elintarvikealan pk-yritysten koulutustarvekartoituksen (Kaipainen, Riitta 2012: Itäsuomalaisten elintarvikeyritysten koulutustarveselvitys, julkaisematon raportti) mukaan itäsuomalaisissa elintarvikeyrityksissä on vähän korkeasti koulutettua henkilökuntaa. Alueen koulutettavapotentiaali näyttää selvityksen perusteella pieneltä: yritykset arvioivat, ettei korkeasti koulutetun henkilökunnan määrä myöskään juuri lisäänny tulevaisuudessa. Korkeasti koulutetun henkilökunnan tarve näyttää liittyvän johtoja esimiestehtävien hoitamiseen ja sitä kautta yrityskokoon. KOPSU-hankkeen kohteena olleella Itä-Suomen alueella ja monilla muillakin alueilla näyttäisi olevan haasteellista saada koottua riittävän suuria ryhmiä alan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukseen. Tässä tarkastellut työvoimapoliittiset koulutukset oli kohdennettu ensisijaisesti Uudenmaan alueelle, mutta todennäköisesti koulutettavien henkilöiden ja yritysten alueellinen jakautuminen olisi muutoinkin vastaavanlainen. Tilastoaineistojen mukaan elintarvikealan korkeasti koulutettujen työpaikoista yli puolet (54,0 %) keskittyy kolmen maakunnan alueelle: Uudenmaan (33,9 %), Varsinais-Suomen (10,6 %) ja Etelä- Pohjanmaan maakuntiin (9,5 %). Elintarvikealan työllinen, korkeasti koulutettu työvoima jakaantuu alueellisesti lähes vastaavalla tavalla. (Tilastokeskus: Työssäkäynti Työpaikat toimialan ja koulutusasteen mukaan maakunnittain ja Työlliset toimialan ja koulutusasteen mukaan maakunnittain. TOL-luokat 10 elintarvikkeiden valmistus ja 11 juomien valmistus. ). Toteutettujen elintarvikealan täydennyskoulutusten case-tarkastelu vahvistaa itäsuomalaisen koulutustarvekartoituksen tuloksia siitä, että tarpeet elintarvikealan korkea-asteen täydennyskoulutuksille näyttäisivät löytyvän suurista yrityksistä. Case-koulutuksissa opiskelijoiden edustamat yritykset, muut työorganisaatiot tai työssäoppimispaikat olivat pääosin huomattavan suuria itäsuomalaiseen niin kuin koko 8

9 Suomen elintarvikealan yrityskenttään verrattuna. Opiskelijat ja heidän edustamansa yritykset tai työssä oppimispaikkansa olivat pääasiassa Etelä-Suomesta lähinnä Uudeltamaalta ja erityisesti pääkaupunkiseudulta sekä sen ympäristökunnista ja tämän lisäksi Länsi-Suomen alueelta. Toteutetuissa koulutuksissa ei juuri ollut osanottajia Itä-Suomesta tai itäsuomalaisia yrityksiä opiskelijoiden työ- /työssäoppimispaikkoina. Myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän piirissä toimivan valtakunnallisen Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokoamien tilastotietojen mukaan elintarvikealan suurimmat yritykset sijoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen; Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen ja Pohjanmaalle (www.ruokasuomi.fi. Ruoka-Suomi -tilasto 6/2010. Elintarvikeyritykset kokoluokittain). Kaikissa tarkastelluissa koulutuksissa toteutettiin työelämäyhteistyötä ja työorganisaatioilla oli useampia tehtäviä koulutusprosessissa. Kontakti- tai yhteistyötahoina oli yrityksiä, muita työorganisaatioita ja/tai ammatti- tai työnantajajärjestöjä, jotka osallistuivat koulutussuunnitteluun tai kommentoivat koulutuksien sisältöä. Kaikissa koulutuksissa yritykset tai muut työorganisaatiot toimivat myös opiskelijoiden ohjaajina ja arvioijina. Yritysrahoitteisessa ja yrityksen omaan koulutukseen sisällytetyssä täydennyskoulutusohjelmassa yrityksellä oli aktiivisin rooli ja eniten tehtäviä koulutusprosessin eri vaiheissa: suunnittelussa, tiedottamisessa, rekrytoinnissa, HOPS-prosessissa, opetuksessa, ohjauksessa, mentoroinnissa sekä arvioinnissa. Koulutusohjelmista yksi oli oppisopimustyyppinen, mutta kaikki tarkastellut koulutukset sisälsivät työssä oppimista. Tämä on case-tarkastelun perusteella nostanut esiin pohdinnan koulutuksen järjestäjän ja työorganisaatioiden toimijuudesta erityisesti tavoitteiden määrittelyssä ja arvioinnissa: kenen/keiden tulisi määritellä työssäoppimisjaksojen tavoitteet ja kenen/keiden tulisi suorittaa niiden arviointi? Lisäksi kun kyse on akateemisista opinnoista, nousee esille kysymys teoreettisen tiedon roolista ja sen suhteesta työssä oppimiseen sekä siitä, mitä tällöin työssä oppimisesta tulisi arvioida. Koulutusmallin kehittämistä ohjaavat koulutukselle asetettava yleistavoite ja sitä määrittelemässä oleva taho/tahot ja rahoitus mahdollisine reunaehtoineen. Case-tarkastelun työvoimapoliittisella koulutuksella pyrittiin pysyviin työsuhteisiin, oppisopimustyyppisellä koulutuksella vahvistamaan koulutettavan omaa osaamista sekä koko työorganisaation kehittymistä ja yksityisellä rahoituksella valmentamaan henkilöitä yrityksen esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Toteutusmallin muotoutumisessa merkityksellistä näyttää olevan se, missä määrin koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen viitekehyksenä toimii yksilö- ja/tai työorganisaatiolähtöinen ajattelu ja tarpeet. Koulutusmallin yksilö/työorganisaatiolähtöisyys vaikuttaa koulutukseen sitoutumiseen ja ilmenee käytännön toimenpiteissä kuten esimerkiksi siinä, kenelle tulevasta koulutuksesta tiedotetaan: potentiaalisille opiskelijoille, työorganisaatiolle vai molemmille ja onko viesti laadittu erikseen molemmille kohderyhmille. Tarkastelluissa koulutuksissa pyrittiin huomioimaan sekä koulutettavat että työorganisaatiot. Työvoimapoliittinen koulutus on lähtökohtaisesti yksilökeskeisintä ja maksullinen koulutus työorganisaatiolähtöisintä. Opiskelijoiden ja työorganisaatioiden lisäksi myös koulutuksen järjestäjillä ja rahoittajilla on omat tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa. Näiden kaikkien tunnistaminen ja riittävä huomioiminen koulutusten toteutuksessa edellyttää tarkastelun perusteella panostamista neuvotteluprosesseihin ja yhteistyöhön, erityisesti kun kyse on työssä oppimisen kontekstista. 9

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. ja suunnitelmallinen toteuttaminen Hyväksymismerkinnät 1 (5) Tämän asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat kauneudenhoitoalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota

OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Viite Dnro OKM/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Bioenergiaosaaja - koulutus 30.3.2016 22.9.2016

Bioenergiaosaaja - koulutus 30.3.2016 22.9.2016 Bioenergiaosaaja - koulutus 30.3.2016 22.9.2016 TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech Edutech on Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Tarjoamme korkealaatuisia osaamisen kehittämispalveluja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot