Sisällys. Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Riitta Kaipainen Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) Case-tarkastelu korkeasti koulutettujen täydennyskoulutustarjonnasta elintarvikealalla Sisällys Case-tarkastelun tarkoitus ja aineisto... 2 Koulutusohjelmien tausta-asetelmat ja koulutustarpeet... 2 Koulutuksen suunnittelu, toimijat ja osaamistavoitteet... 3 Tiedottamisesta opiskelijoiden rekrytointiin... 4 Koulutuksen toteutusprosessi, työmuodot ja toimijat... 5 Työssä oppiminen ja ohjaus... 6 Osaamisen arviointi... 7 Yhteenveto

2 Case-tarkastelun tarkoitus ja aineisto Korkeasti koulutetuille kohdennetun elintarvikealan täydennyskoulutuksen case-tarkastelun tarkoituksena oli koota vertailuaineistoa ja havainnoida sitä suhteessa KOPSU-hankkeessa tehtyyn itäsuomalaisen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvitykseen sekä KOPSU-hankkeen tavoitteeseen. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen. Case-tapauksiksi valittiin 1) Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä työvoimapoliittinen Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija -koulutus (F.E.C, Further Educated with Companies), jota myöhemmin tässä kutsutaan F.E.C-koulutukseksi, 2) Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä oppisopimustyyppinen Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija koulutus, jota myöhemmin kutsutaan Oppis-koulutukseksi ja 3) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Elintarviketalouden PD-ohjelma, jonka Atria Suomi Oy sisällytti järjestämiinsä Atria Trainee -ohjelmiin, ja jota myöhemmin kutsutaan PD-Atriaksi. Aineisto koottiin haastattelemalla Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ja Ruralia-instituutista kahta edustajaa kummastakin. Henkilöt olivat olleet keskeisesti mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Haastattelut kestivät noin 2 3 tuntia ja ne toteutettiin touko- ja kesäkuussa F.E.C-koulutuksesta ja Oppis-koulutuksesta koottiin myös osanottajia ja yrityksiä koskevia taustatietoja. Koulutusohjelmien tausta-asetelmat ja koulutustarpeet Elintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija -koulutuksien taustalla on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kokemus ja toiminta elintarvikealan täydennyskouluttajana. Elintarvikealan työvoimapoliittinen koulutus käynnistyi Helsingin yliopistossa, kun Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia vastasi TE-toimiston julkiseen tarjoukseen tuotekehitykseen liittyvästä työvoimakoulutuksesta tarjoten sitä elintarvikealalle. Koulutus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna F.E.C-koulutusta on toteutettu työhallinnon/työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana 6 kertaa, vuosina F.E.C-koulutus työvoimapoliittisena toimenpiteenä oli tarkoitettu elintarvikealan akateemisille tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille työttömille työnhakijoille sekä työttömyysuhan alaisille työntekijöille. Koulutuksen tavoitteena oli uuteen osaamiseen perustuva pysyvä työsuhde. Yritykset tulivat mukaan projektiin saadessaan harjoittelijan neljäksi kuukaudeksi, jonka jälkeen heillä oli mahdollisuus solmia työsopimus pidemmäksi ajaksi. Koulutus oli osanottajille maksutonta, mutta yrityksille osallistuminen oli maksullista (6 000 euroa vuonna 2012). Oppis-koulutuksen synty oli yhteydessä opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) toimeenpanoon. Se sisälsi ehdotuksen korkeakoulujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käynnistämisestä (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11). Vuonna 2009 opetusministeriö alkoi myöntää rahoitusta korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia teki opetus- ja kulttuuriministeriölle hankeesityksen elintarvikealan korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen 2

3 järjestämisestä ja myönteisen rahoituspäätöksen myötä toteutti koulutuksen vuonna Oppiskoulutus oli kohdennettu elintarvikeyritysten korkeasti koulutetuille tuotekehitystehtävissä työskenteleville, työsuhteessa oleville tai yrittäjille. Tavoitteena oli vahvistaa koulutettavan omaa osaamista ja koko organisaation kehittymistä. Oppisopimustyyppinen koulutus oli maksutonta sekä opiskelijoille että yrityksille OKM:n rahoitusehtojen mukaisesti. PD-Atria syntyi puolestaan Atria Suomi Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin välille virinneen yhteistyön pohjalta. Atria Suomi Oy on suomalaisen, elintarvikealan kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan konsernin, Atria Oyj:n tytäryhtiö. Yritys rekrytoi ja valmentaa henkilöitä esimies- ja asiantuntijatehtäviin järjestämänsä Atria Trainee -ohjelman kautta. Se käsittää laajan perehdyttämisen yhtiön toimintaan. Rekrytoidut suorittivat osana Atria Trainee -ohjelmaansa Elintarviketalouden PDohjelman, jota Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on järjestänyt vuodesta 1996 yhteistyössä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa. PD-ohjelmia (Professional Development) ryhdyttiin toteuttamaan 1980-luvun puolivälissä korkeakoulujen tutkintojärjestelmää täydentävinä erikoistumisopintoina, ammatillista kehittymistä edistävinä täydennyskoulutuksina. Atria Trainee -ohjelman kohderyhmänä olivat muutaman vuoden työkokemusta omaavat korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Toisessa haussa soveltuvina tutkintoina mainittiin ETM, KTM, DI, restonomi, bio- ja elintarviketekniikan insinööri. Atria- Trainee -ohjelmaa on toteutettu kahdesti, kahdesti vuosina ja Koulutuksen suunnittelu, toimijat ja osaamistavoitteet Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialla ja Ruralia-instituutilla on pitkä kokemus elintarvikealan yliopistollisen täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mihin koulutussuunnittelu vahvasti nojautuu. F.E.C-koulutuksen ja Oppis-koulutuksen tavoitteina oli perehdyttää koulutettavat asiakas- ja kuluttajalähtöisiin tuotekehitysmenetelmiin sekä kehittää osallistuville elintarvikealan yrityksille uusia laadukkaita elintarviketuotteita, valmistusprosesseja tai palvelukonsepteja. Koulutuksessa paneuduttiin erityisesti sekä terveysvaikutteisten että turvallisten tuotteiden prosessointiin yliopiston tutkimusosaamista hyödyntäen ja mallinnettiin hyviä prosessihygieenisiä käytäntöjä luontaisesti säilyvien elintarvikkeiden tuottamiseksi riskittömästi. F.E.C- ja Oppis-koulutusten suunnittelussa perustan muodosti osaamisalueiden (kompetenssien) määrittely. Koulutuksien suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä Agronomiliittoon, Elintarviketeollisuusliittoon, Lihateollisuuden tutkimuskeskukseen sekä Helsingin yliopiston professoreihin ja laitosten muihin asiantuntijoihin maatalous-metsätieteellisessä sekä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Myös elintarvikealan yrityksiltä pyydettiin arviointia. Oppis-koulutusta varten perustettiin lisäksi ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli koulutuksen laadun arviointi ja ohjaus. Ohjausryhmä koostui neljästä elintarvikealan professorista, kahdesta yliopistonlehtorista, Agronomiliiton ja Elintarviketeollisuusliiton edustajista, opiskelijajäsenestä sekä koulutuksen järjestäjän edustajista. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä oli osallistua ohjelman sisällön suunnitteluun sekä valvoa koulutuksen sisällön ja toteutuksen laatua. Ohjausryhmä päätti koulutukseen sisältyneen näytön keskeiset kriteerit ja suuntaviivat. Ohjausryhmällä oli myös valmius toimia opiskelijavalinnan ja lopullisen arvioinnin oikaisuvaatimusten käsittelijänä. PD-Atria suunniteltiin Elintarviketalouden PD-ohjelman pohjalta. Elintarviketalouden PD-ohjelman suunnittelussa puolestaan keskeisessä roolissa on ollut PD-lautakunta, jonka tehtävänä on mm. ohjata ohjelman sisällön suunnittelua ja kehittämistä, valvoa koulutuksen sisältöä, yliopistotasoa, laatua ja 3

4 toteuttamista. Elintarviketalouden PD-lautakunnassa ovat edustettuina Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellinen tiedekunta ja PD-opiskelijat sekä elinkeinoelämän taustayhteisöistä Elintarviketeollisuusliitto, Elintarviketieteiden seura, Agronomiliitto ja Evira. Elintarviketalouden PDohjelman tavoitteena on lisätä osallistujien ammatillista osaamista suunnitelmallisen ja laadukkaan opiskelijoiden henkilökohtaisiin tarpeisiin pohjautuvan koulutuksen avulla. Työorganisaatioille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden työorganisaation asiantuntijuuden syventämiseen, ammattitaitoisen ja osaavan, itseään kehittävän työntekijän sekä organisaation toiveisiin ja tarpeisiin vastaavan kehittämistyön tai selvityksen. PD-Atria räätälöitiin yrityksen tarpeista lähtien käyttäen pohjana Elintarviketalouden PD-ohjelmaa. Käytännössä tämä tapahtui koulutuksen järjestäjän ja yrityksen välisissä neuvotteluissa. Yrityksen puolelta asiasta vastasi sen hr[human resources]-osasto. Räätälöintikeskustelut koskivat lähinnä sitä, mitä tarkempia sisältöjä koulutukseen sisällytetään ja millaisessa laajuudessa eri teemoja käsitellään. PD-ohjelmien rakenteeseen kuuluvat yksilölliset opinnot. PD-Atriassa niihin sisällytettiin kaikilla opiskelijoilla sekä johtamisen opintoja että työssäoppimisjaksoja. PD-Atrian toteuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Yritys vastasi Atria Trainee -ohjelman muusta osuudesta ja suunnitteli esimerkiksi ohjelmaan kuuluneet opiskelijoiden työnkierrot, mentorointiprosessit sekä yritykseen ja sen liiketoimintaan perehdyttämisen. Kaikissa tarkastelluissa koulutuksissa myös opiskelijoille asetettiin henkilökohtaiset osaamistavoitteet laatimalla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (HEKS) tai henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). F.E.C-koulutuksessa HEKS-prosessiin osallistuivat opiskelija sekä ulkopuolinen asiantuntija. Se käsitti henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä kiinnostuksenkohteiden kartoitusta. Oppis-koulutuksessa HEKSprosessin osalliset olivat opiskelija, työpaikkaohjaaja sekä koulutuksen järjestäjän edustaja. Aluksi kartoitettiin opiskelijan osaaminen, tavoitteet sekä kiinnostuksen kohteet ja koulutuksen päätteeksi opiskelijat arvioivat tavoitteidensa toteutumista ja laativat henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. PD- Atriassa HOPS laadittiin opiskelijan ja hänen mentorinsa yhteistyönä. Prosessissa oli mukana myös koulutuksen järjestäjä neuvomalla opiskelijoita HOPSin laatimisessa ja PD-lautakunta hyväksymällä opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Yrityksellä oli mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän laatimien HOPS-lomakkeiden ja oppimispäiväkirjapohjien sisältöön. F.E.C-koulutuksen järjestämisestä laadittiin sopimus rahoittajan ja koulutuksen järjestäjän kesken. Lisäksi koulutuksen järjestäjä teki mukana olevien projektiyritysten kanssa sopimuksen, jonka myös opiskelija allekirjoitti. Myös Oppis-koulutuksessa laadittiin sopimukset yritysten kanssa. PD-Atrian toteuttamisesta tehtiin sopimus yrityksen ja koulutuksen järjestäjän kesken. Kaikissa koulutuksissa myös vaitiolovelvollisuudesta sovittiin kirjallisesti ja se saattoi koskea opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän lisäksi myös yksittäisiä kouluttajia ja asiantuntijoita. Tiedottamisesta opiskelijoiden rekrytointiin F.E.C-koulutuksessa tiedottamisesta vastasi koulutuksen järjestäjä. Tiedottamisessa tavoiteltiin opiskelijoita ja myöhemmin yrityksiä. Tiedotus kohdennettiin erikseen opiskelijoille ja yrityksille. Oppis-koulutuksessa tiedottamisen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti elintarvikealan yritykset ja muut organisaatiot. Koulutusten tiedottamisessa käytettiin monipuolisesti eri viestintävälineitä kuten esimerkiksi lehtiilmoituksia, lehtikirjoituksia, lehdistötiedotteita, YouTubea ja tapahtumamarkkinointia. Atria Trainee - 4

5 ohjelman tiedottamisesta vastasi yritys itse valtakunnallisella tiedotuskampanjalla ja työpaikkailmoituksia oli laajasti eri lehdissä ja työnhakukanavilla. Opiskelijat F.E.C-koulutukseen valitsi TE-toimisto konsultoiden koulutuksen järjestäjää. F.E.C-koulutuksen valinta sisälsi paperivalinnan lisäksi haastattelut. Hakijoita oli keskimäärin kolme kertaa koulutukseen hyväksyttyjen määrä (20 henkilöä/vuosi). F.E.C-koulutuksessa opiskelijavalinnan jälkeen opiskelijat etsivät koulutuksen järjestäjän tuella projektityöpaikat. Myös Oppis-koulutuksessa oli opiskelijavalinta ja karsintaa jouduttiin tekemään. Koulutuksen aloitti 26 opiskelijaa. Rahoitus oli haettu 30 opiskelijalle. Oppiskoulutuksen opiskelijat valitsi koulutuksen järjestäjä. Atria Trainee -ohjelmat keräsivät satoja hakijoita laajalti ympäri maata. Atria Trainee -ohjelmassa yritys määritteli rekrytointikriteerit ja valitsi henkilöt. Rekrytointiprosessi oli monivaiheinen useine haastattelukertoineen ja soveltuvuustesteineen. Ensimmäiseen Atria Trainee -ohjelmaan valittiin 12 henkilöä, toiseen 14 henkilöä. F.E.C-koulutus oli Uudenmaan ELY-keskuksen (aikaisemmin TE-keskuksen) rahoittamana kohdennettu ensisijaisesti Uudenmaan alueella asuville. Opiskelijoista pääosa tuli hyvin pieneltä alueelta: heistä 79 % oli pääkaupunkiseudun kunnista tai niiden naapurikunnista. Myös opiskelijoiden työ-/työssäoppimispaikoista yli kaksi kolmannesta (67,3 %) oli pääkaupunkiseudun kunnissa tai niiden naapurikunnissa. Opiskelijat olivat koulutustaustaltaan pääasiassa elintarvike- tai ravitsemustieteilijöitä (72 %); muilla opinnot olivat yleisimmin kemian eri aloilta suoritettuja luonnontieteellisiä tai teknistieteellisiä tutkintoja. Opiskelijoiden työ-/työssäoppimispaikat olivat henkilöstömäärältään hyvin erikokoisia, mutta niiden joukossa oli paljon suuria yrityksiä tai julkisia organisaatioita: puolet (51 %) työllisti yli 100 henkilöä ja neljännes (25 %) yli 1000 henkilöä. Oppis-koulutuksessa oli myös eniten sekä opiskelijoita että heidän edustamiaan työorganisaatioita pääkaupunkiseudulta tai sen naapurikunnista (molempia 40 %). Lähes kaikki F.E.C-opiskelijat olivat akateemisen loppututkinnon suorittaneita ja myöskin Oppis-koulutuksen aloittaneet olivat pääasiassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Muut koulutuksiin hyväksytyt olivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä ja niitä, joilta puuttui korkeakoulututkinto, mutta jotka olivat toimineet pitkään vaativissa työtehtävissä. Oppis- ja F.E.C-koulutuksessa oli samat hyväksymiskriteerit. Oppis-opiskelijoilla oli F.E.C-opiskelijoiden tapaan pääasiassa elintarvike- tai ravitsemusalan koulutus (74 %). Oppis-opiskelijoiden työnantajaorganisaatiot olivat henkilöstömäärältään hyvin eri kokoisia, mutta pääasiassa suuria organisaatioita: kolme neljästä (88 %) työllisti yli 100 henkilöä ja lähes puolet ( 46 %) yli 1000 henkilöä. PD-Atrian opiskelijoiden työnantaja on niin ikään alan suuren konserniin kuuluva tytäryhtiö. Atria Trainee -opiskelijoissa oli muun muassa maatalous- ja metsätieteiden maisterin, bio- ja elintarviketekniikan insinöörin, restonomin, kauppatieteiden maisterin ja diplomiinsinöörin tutkinnon suorittaneita. Koulutuksen toteutusprosessi, työmuodot ja toimijat F.E.C-koulutus toteutettiin 7 kuukauden pituisena sisältäen 2,5 kuukautta täydennyskoulutusta (55 lähiopetuspäivää) ja 4,5 kuukautta työskentelyä yrityksessä. Koulutukseen kuului myös pienryhmätyöskentelyä ja kehittämistehtävän laatiminen. Koulutuksen laajuus oli 24 opintopistettä. Oppiskoulutus toteutettiin 13,5 kuukauden mittaisena ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaisesti 30 opintopisteen laajuisena. Koulutus rakentui 11 seminaaripäivästä, asiantuntijaohjaajan vetämästä pienryhmätyöskentelystä sekä omaan työhön liittyvästä laajasta kehittämistehtävästä. 5

6 PD-Atria suoritettiin osana Atria Trainee -ohjelmaa, jonka suoritusaika oli 2 vuotta. PD-Atrian laajuus oli 60 opintopistettä, minkä laajuisena Elintarviketalouden PD-ohjelmaa on toteutettu alusta lähtien. PD-opinnot koostuivat kaikille yhteisistä orientoivista opinnoista, elintarvikealan teemaseminaareista, lopputyöstä ja loppuraportista sekä yksilöllisistä opinnoista, jotka tukivat opiskelijan omaa ammatillista kehittymistä. PD- Atriassa yksilöllisiin opintoihin sisällytettiin kaikilla opiskelijoilla johtamisopintoja ja työssäoppimisjaksoja. Opiskelijat osallistuivat seminaareihin ja opintokäynteihin, laativat harjoitustöitä, raportteja sekä oppimistehtäviä ja suorittivat kirjatenttejä sekä työssäoppimisjaksoja. Yritys itse järjesti Atria Trainee ohjelmassa siihen kuuluneen laajan perehdyttämisen yrityksen organisaatioon ja sen liiketoimintaan ja siihen sisältyi piti mm. työnkiertoa ja yrityksen omaa henkilöstökoulutusta. F.E.C-koulutuksessa, Oppis-koulutuksessa ja PD-Atriassa käytettiin useita tieto- ja viestintätekniikan välineitä, mutta niiden hyödyntäminen ei erityisesti painottunut koulutuksien toteutuksissa. Keskeisin välineistä oli moodle-ympäristö. Sen kautta hoidettiin kaikki tiedottaminen ja materiaalien jakaminen, tehtävien palautus ja käytiin verkkokeskusteluja. Oppimisympäristöön pääsy oli tarkasti rajattu opiskelijoihin ja tiettyihin yrityksen ja koulutuksen järjestäjien edustajiin. Elintarvikealan F.E.C-koulutuksessa, Oppis-koulutuksessa ja PD-Atriassa kouluttajina toimi tutkijoita ja professoreja Helsingin yliopistosta ja muista yliopistoista; tutkijoita ja asiantuntijoita tutkimuslaitoksista sekä muista asiantuntijaorganisaatioista kuten esimerkiksi VTT:tä, MTT:tä, Viikki Food Centrestä, Evirasta, Elintarviketieteiden seurasta ja Pakkaustutkimus ry:stä. PD-Atriassa myös yrityksen edustajat, lähinnä johtoryhmän jäsenet, toimivat kouluttajina ja lisäksi luennoitsijoina vieraili myös muiden yritysten meritoitunutta johtoa. Tämän kautta teoreettinen tieto nivellettiin yhtiön liiketoimintaan. Myös F.E.Ckoulutuksessa ja Oppis-koulutuksessa oli kouluttajina myös yrityselämän sekä julkisen hallinnon asiantuntijoita. Työssä oppiminen ja ohjaus F.E.C-koulutuksessa merkittävä osa opiskelua oli yrityksessä työskentely ja yrityksen tuotekehitysprojektin toteuttaminen. Oppis-koulutuksessa pääpaino oli omaan työhön liittyvässä kehittämistehtävässä. PD- Atriassa työssä oppiminen toteutui yksilöllisiin opintoihin sisällytettyinä työssäoppimisjaksoina. Työssä oppiminen saattoi olla tietty projekti, työnkiertoa tai omassa työssä uusia tehtäviä/vastuita. Yritys vastasi työssäoppimisjaksojen suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta työsti yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa menettelyä sisällyttää työssä oppimista akateemisiin opintoihin. Opiskelija asetti tavoitteet työssäoppimisjaksolle yhdessä esimiehensä, mentorinsa tai työpistekohtaisen valmentajansa (työtehtävästä riippuen) kanssa. Jakson päätyttyä sekä opiskelija että esimies/mentor/työpistevalmentaja suorittivat arvionnin, joka koski opiskelijan työn substanssiosaamista ja muuta mahdollista osaamista kuten esimerkiksi esimiestaitoja. Myös PD-lopputyö liittyi tiiviisti omaan työhön. F.E.C-koulutuksessa opiskelijoilla oli kolme ohjaajaa. Projektiyritys sitoutui nimeämään F.E.C-opiskelijalle yrityksen sisältä työpaikkaohjaajan, joka saattoi olla opiskelijan esimies tai kollega. Työpaikkaohjaajan tehtävä oli ohjata työssä oppimista ja tuotekehitysprojektia. Koulutuksen järjestäjä valmensi työpaikkaohjaajat tehtäviinsä ja heillä oli myös mahdollisuus osallistua lähiopetuspäiviin. Koulutuksen järjestäjää edustava kurssinjohtaja/suunnittelija ohjasi F.E.C-opiskelijoita sekä substanssikysymyksissä että yleisemmissä opiskelua koskevissa asioissa ja työpaikan hakemisessa. Kolmantena ohjaajana opiskelijoilla oli ulkopuolinen ohjaaja. Tämä ohjaus koski sekä projektiyrityksen löytämistä, työelämään sijoittumista, ammatti-identiteetin rakentamista että urasuunnittelua. 6

7 Oppis-koulutuksessa opiskelijoilla oli myös kolme ohjaajaa. Oppis-koulutuksessa työnantaja nimesi opiskelijoille työpaikkavalmentajan, joka saattoi olla opiskelijan esimies tai kollega. Hän ohjasi kehittämistehtävän laatimista ja hänellä oli mahdollisuus osallistua Oppis-koulutuksen seminaaripäiviin. F.E.C-koulutuksen tapaan koulutuksen järjestäjää edustava kurssinjohtaja/suunnittelija ohjasi Oppisopiskelijoita sekä substanssikysymyksissä että yleisemmissä opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijoilla oli lisäksi ulkopuolinen asiantuntijaohjaaja, joka ohjasi opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyä. Ohjaus koski spesifisiä elintarvikealan kysymyksiä. Atria Trainee -ohjelmassa merkittävä osa työssä oppimista olivat säännölliset mentorointikeskustelut. Mentorit olivat työnantajan edustajia ja johto- tai päällikkötason henkilöitä, joilla oli laajaa näkemystä yrityksen toiminnasta. Säännölliset mentorointikeskustelut käytiin yrityksen sisällä ja ne liittyivät tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin. Kun Atria Trainee -ohjelma järjestettiin toisen kerran, yritys myös koulutti mentoreita. PD-Atriassa opiskelijat saivat ohjausta kolmelta eri taholta. Koulutuksen järjestäjän edustajan tehtävänä oli antaa yleisohjausta opiskelijoille. Jokaisella opiskelijalla oli myös oma tuutori, joka toimi tieteellisenä asiantuntijana, PD-lopputyön ohjaajana ja arvioitsijana. Koulutuksen järjestäjä hankki tuutorin. Opiskelijalla oli mahdollisuus myös itse ehdottaa tuutoria. PD-Atrian työssäoppimisjaksoissa opiskelijaa ohjasi oma mentor, esimies tai kyseisen työpisteen esimies, työtehtävästä riippuen. Työssäoppimisjaksojen ohjaus ja valmennus oli eriytetty mentoroinnista. Opiskelijoiden mentoreilla ja esimiehillä oli mahdollisuus osallistua PD-Atrian teemaseminaareihin. Opintoihin kuuluneita oppimistehtäviä myös kannustettiin suorittamaan ja laatimaan siten, että ne hyödyttävät omaa työtä. Osaamisen arviointi F.E.C-koulutuksen päätteeksi opiskelijat pitivät suullisen esityksen ja laativat sekä kirjallisen että suullisen esityksen tuotekehitysprojektista. Oppis-koulutuksessa opiskelijat laativat vaativan kirjallisen raportin sekä suullisen esityksen (näyttö) kehittämistehtävästä. Koulutukseen sisältyi lisäksi erillinen oppimisen arviointitilaisuus. Ohjausryhmän suosituksesta Oppis-koulutuksessa otettiin käyttöön arviointimatriisi arvioinnin selkeyttämiseksi. Arvioinnin kohteena oli se, kuinka alussa valitut kompetenssit ja henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tavoitteet oli saavutettu ja millaisia osaamisen täydentämistarpeita on jatkossa. Arvioijatahoja oli neljä: ulkopuolinen asiantuntija arvioi tuotekehitysprojektin, työpaikkaohjaaja projektin lisäarvon ja merkityksen yrityksen kehittymisen kannalta, koulutuksen järjestäjä oppimisen sekä lopputyön ja opiskelija suoritti itsearvioinnin osaamisen kehittymisestä. PD-Atriassa arviointi suoritettiin opintojaksokohtaisesti. Arvioinnin suorittaja oli yliopisto-opintojen tapaan kunkin opintojakson vastuuopettaja. PD-Atrian työssäoppimisjaksoja varten kehitettiin koulutuksen järjestäjän ja yrityksen yhteistyönä toimintamallia työssä oppimisen sisällyttämisestä akateemisiin opintoihin. Tässä arvioinnilla oli keskeinen merkitys ja PD-Atriassa arvioinnissa sovellettiin kolmikantaperiaateetta. Opiskelija yhdessä esimiehensä, mentorinsa tai työpistekohtaisen valmentajansa kanssa asettivat tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Jakson päätyttyä sekä opiskelija että esimies/mentor/työpistevalmentaja arvioivat tavoitteiden toteutumisen. Arvioinnin kohteena oli opiskelijan työhön liittyvää substanssiosaaminen ja muut mahdolliset asiat kuten esimerkiksi esimiestaidot. Opiskelijan itsearvioinnin ja työnantajan edustajan arvioinnin lisäksi myös koulutuksen järjestäjän edustaja 7

8 suoritti työssäoppimisjaksojen arvioinnin. Opiskelija laati yliopistolle työjaksoraportin, jossa hän prosessoi ja käsitteellisti työssä opittua. Tavoitteena oli arvioida opiskelijan oppimisprosessia ja ammatillista kehittymistä kokonaisuutena. PD-Atriassa koulutuksen järjestäjä piti lisäksi säännöllistä yhteyttä yritykseen toimittamalla yhteenvedon opiskelijoiden opintojen edistymisestä sekä ryhmädynamiikasta ja sen kehittymisestä. Hän laati myös arvion jokaisen opiskelijan kehittymisestä, jotka toimitettiin tiedoksi sekä opiskelijalle että työnantajalle. Näillä menettelyillä oli lähinnä tiedotuksellinen funktio. Opiskelijoilta puolestaan kerättiin säännöllistä palautetta PD-ohjelman opinnoista, toteutuksesta ja oppimisesta. PD-ohjelman lopuksi opiskelijat kirjoittivat PD-loppuraportin, jossa he reflektoivat oppimaansa ja kokemaansa koko ohjelman ajalta, ja esittelivät ne tilaisuudessa, johon myös yrityksen johto aktiivisesti osallistui. Yhteenveto Tässä case-tarkastelussa perehdyttiin kolmeen korkeasti koulutetuille tarkoitettuun elintarvikealan täydennyskoulutusohjelmaan. Tarkoituksena oli koota vertailuaineistoa ja havainnoida sitä suhteessa KOPSU-hankkeessa tehdyn itäsuomalaisen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvityksen tuloksiin sekä KOPSU-hankkeen tavoitteeseen. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeen Työssä ja työstä oppien (KOPSU) tavoitteena oli kehittää oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen. Tarkastellut koulutukset edustivat elintarvikealan työvoimapoliittista, oppisopimustyyppistä ja maksullista täydennyskoulutusta. Koulutusohjelmat järjestettiin vuosina Helsingissä ja Seinäjoella. Itäsuomalaisten elintarvikealan pk-yritysten koulutustarvekartoituksen (Kaipainen, Riitta 2012: Itäsuomalaisten elintarvikeyritysten koulutustarveselvitys, julkaisematon raportti) mukaan itäsuomalaisissa elintarvikeyrityksissä on vähän korkeasti koulutettua henkilökuntaa. Alueen koulutettavapotentiaali näyttää selvityksen perusteella pieneltä: yritykset arvioivat, ettei korkeasti koulutetun henkilökunnan määrä myöskään juuri lisäänny tulevaisuudessa. Korkeasti koulutetun henkilökunnan tarve näyttää liittyvän johtoja esimiestehtävien hoitamiseen ja sitä kautta yrityskokoon. KOPSU-hankkeen kohteena olleella Itä-Suomen alueella ja monilla muillakin alueilla näyttäisi olevan haasteellista saada koottua riittävän suuria ryhmiä alan korkeasti koulutettujen täydennyskoulutukseen. Tässä tarkastellut työvoimapoliittiset koulutukset oli kohdennettu ensisijaisesti Uudenmaan alueelle, mutta todennäköisesti koulutettavien henkilöiden ja yritysten alueellinen jakautuminen olisi muutoinkin vastaavanlainen. Tilastoaineistojen mukaan elintarvikealan korkeasti koulutettujen työpaikoista yli puolet (54,0 %) keskittyy kolmen maakunnan alueelle: Uudenmaan (33,9 %), Varsinais-Suomen (10,6 %) ja Etelä- Pohjanmaan maakuntiin (9,5 %). Elintarvikealan työllinen, korkeasti koulutettu työvoima jakaantuu alueellisesti lähes vastaavalla tavalla. (Tilastokeskus: Työssäkäynti Työpaikat toimialan ja koulutusasteen mukaan maakunnittain ja Työlliset toimialan ja koulutusasteen mukaan maakunnittain. TOL-luokat 10 elintarvikkeiden valmistus ja 11 juomien valmistus. ). Toteutettujen elintarvikealan täydennyskoulutusten case-tarkastelu vahvistaa itäsuomalaisen koulutustarvekartoituksen tuloksia siitä, että tarpeet elintarvikealan korkea-asteen täydennyskoulutuksille näyttäisivät löytyvän suurista yrityksistä. Case-koulutuksissa opiskelijoiden edustamat yritykset, muut työorganisaatiot tai työssäoppimispaikat olivat pääosin huomattavan suuria itäsuomalaiseen niin kuin koko 8

9 Suomen elintarvikealan yrityskenttään verrattuna. Opiskelijat ja heidän edustamansa yritykset tai työssä oppimispaikkansa olivat pääasiassa Etelä-Suomesta lähinnä Uudeltamaalta ja erityisesti pääkaupunkiseudulta sekä sen ympäristökunnista ja tämän lisäksi Länsi-Suomen alueelta. Toteutetuissa koulutuksissa ei juuri ollut osanottajia Itä-Suomesta tai itäsuomalaisia yrityksiä opiskelijoiden työ- /työssäoppimispaikkoina. Myös Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän piirissä toimivan valtakunnallisen Ruoka-Suomi -teemaryhmän kokoamien tilastotietojen mukaan elintarvikealan suurimmat yritykset sijoittuvat Etelä- ja Länsi-Suomeen; Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen ja Pohjanmaalle (www.ruokasuomi.fi. Ruoka-Suomi -tilasto 6/2010. Elintarvikeyritykset kokoluokittain). Kaikissa tarkastelluissa koulutuksissa toteutettiin työelämäyhteistyötä ja työorganisaatioilla oli useampia tehtäviä koulutusprosessissa. Kontakti- tai yhteistyötahoina oli yrityksiä, muita työorganisaatioita ja/tai ammatti- tai työnantajajärjestöjä, jotka osallistuivat koulutussuunnitteluun tai kommentoivat koulutuksien sisältöä. Kaikissa koulutuksissa yritykset tai muut työorganisaatiot toimivat myös opiskelijoiden ohjaajina ja arvioijina. Yritysrahoitteisessa ja yrityksen omaan koulutukseen sisällytetyssä täydennyskoulutusohjelmassa yrityksellä oli aktiivisin rooli ja eniten tehtäviä koulutusprosessin eri vaiheissa: suunnittelussa, tiedottamisessa, rekrytoinnissa, HOPS-prosessissa, opetuksessa, ohjauksessa, mentoroinnissa sekä arvioinnissa. Koulutusohjelmista yksi oli oppisopimustyyppinen, mutta kaikki tarkastellut koulutukset sisälsivät työssä oppimista. Tämä on case-tarkastelun perusteella nostanut esiin pohdinnan koulutuksen järjestäjän ja työorganisaatioiden toimijuudesta erityisesti tavoitteiden määrittelyssä ja arvioinnissa: kenen/keiden tulisi määritellä työssäoppimisjaksojen tavoitteet ja kenen/keiden tulisi suorittaa niiden arviointi? Lisäksi kun kyse on akateemisista opinnoista, nousee esille kysymys teoreettisen tiedon roolista ja sen suhteesta työssä oppimiseen sekä siitä, mitä tällöin työssä oppimisesta tulisi arvioida. Koulutusmallin kehittämistä ohjaavat koulutukselle asetettava yleistavoite ja sitä määrittelemässä oleva taho/tahot ja rahoitus mahdollisine reunaehtoineen. Case-tarkastelun työvoimapoliittisella koulutuksella pyrittiin pysyviin työsuhteisiin, oppisopimustyyppisellä koulutuksella vahvistamaan koulutettavan omaa osaamista sekä koko työorganisaation kehittymistä ja yksityisellä rahoituksella valmentamaan henkilöitä yrityksen esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Toteutusmallin muotoutumisessa merkityksellistä näyttää olevan se, missä määrin koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen viitekehyksenä toimii yksilö- ja/tai työorganisaatiolähtöinen ajattelu ja tarpeet. Koulutusmallin yksilö/työorganisaatiolähtöisyys vaikuttaa koulutukseen sitoutumiseen ja ilmenee käytännön toimenpiteissä kuten esimerkiksi siinä, kenelle tulevasta koulutuksesta tiedotetaan: potentiaalisille opiskelijoille, työorganisaatiolle vai molemmille ja onko viesti laadittu erikseen molemmille kohderyhmille. Tarkastelluissa koulutuksissa pyrittiin huomioimaan sekä koulutettavat että työorganisaatiot. Työvoimapoliittinen koulutus on lähtökohtaisesti yksilökeskeisintä ja maksullinen koulutus työorganisaatiolähtöisintä. Opiskelijoiden ja työorganisaatioiden lisäksi myös koulutuksen järjestäjillä ja rahoittajilla on omat tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa. Näiden kaikkien tunnistaminen ja riittävä huomioiminen koulutusten toteutuksessa edellyttää tarkastelun perusteella panostamista neuvotteluprosesseihin ja yhteistyöhön, erityisesti kun kyse on työssä oppimisen kontekstista. 9

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutus 30 op 8.10.2009 Kehittämispäällikkö, HM Sari Hanka Suunnittelija, KTM Tuula Vehmas HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Organisaation strategiset tavoitteet

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet

Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet VALIDOINTITEHTÄVÄ OSAAVAA ARVIOINTIA -HANKE luonnos 28. elokuuta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu 8.10.2009 Hanna Mattila Koulutuspäällikkö, TkL 1 YTK:n koulutus,

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot